Perheyritysten vahvuutena resilienssi

Kulutustavaroiden kasvavan kysynnän houkuttelema turkulainen kauppiaan leski Caroline Juselius perusti maan ensimmäisen paitatehtaan vuonna 1867. kuva: työväen arkisto

Suomalaisen yhteiskunnan ja maailman muuttuessa perheyritys yritysmuotona on pystynyt sopeutumaan ja nousemaan yhä uudestaan eläväksi ja vireäksi yritysmuodoksi.

TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN KUVAT SUOMALAINEN PERHEYRITYS -KIRJASTA

Silo kuului Suomessa ensimmäisiin yrityksiin, jotka käyttivät valokuvia tuotteidensamainostamisessa. Vaikka tuotantoa koneistettiin, tarvittiin tuotannossa myös käsityötä. kuva: turun museokeskus

Sinebrychoffit

Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi VainioKorhonen on yksi toukokuussa Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantaman kirjan ”Suomalainen perheyritys – kasvollisen omistajuuden historia” kirjoittajista. Kirjan muut kirjoittajat ovat Turun yliopiston dosentit, Mika Kallioinen, Jarkko Keskinen ja Kari Teräs. ”Tutkimusryhmämme on tutkinut paljon suomalaisten perheyritysten historiaa. Ryhmänä kirjoitimme myös Turun kauppakamarin historian, jossa perheyritykset olivat vahvassa roolissa. Lisäksi professori Jarna Heinosen kanssa meillä oli Suomen Akatemian rahoittama hanke, jossa tutkimme perheyrittäjyyttä pitkällä aikavälillä Suomessa”, toteaa Kirsi Vainio-Korhonen.

Suomalainen perheyritys -kirjassa on pyritty tuomaan esiin perheyrittäjyys laajana ilmiönä. Kirjan lähdeaineistona on käytetty yli 100 perheyrityksen historiakirjoja. ”Tämä ei ole pelkästään isojen perheyritysten historia. Olemme hakeneet moniäänisyyttä ja pyrkineet tuomaan esiin myös aloja, joita ei pidetä niin hohdokkaina.”

Kirjassa avautuu kokonaiskuva ja punainen lanka, mitä perheyrittäjyys on ollut, mitä se on tällä hetkellä ja tulee ehkä olemaan tulevaisuudessa. ”Suomalainen perheyritys elää ja voi hyvin. Se ei yritysmuotona ole tulossa tiensä päähän, vaan päinvastoin.”

Yhteiskunnallinen toimintaympäristö ja instituutiot ovat vuosisatojen kuluessa muuttuneet, mutta perheyritys ilmiönä voi edelleenkin hyvin.

“Suomalainen perheyritys elää ja voi hyvin. Se ei yritysmuotona ole tulossa tiensä päähän, vaan päinvastoin.”

Usean muun suomalaisyrityksen tapaan myös Karl Robert ja Hemming Åströmin Ouluun perustaman nahkatehtaan tuotanto perustui pitkälti ulkomailta hankitun teknologian ja tietotaidon soveltamiseen kotimaan tarpeisiin. Tehdas oli aikoinaan Pohjois-Euroopan suurin nahka-alan yritys, jossa työskenteli parhaimmillaan yli 1 600 työntekijää. Kuvassa yrityksen työnjohtajia vuodelta 1932. kuva: museo virasto

”Tämä ehkä selittyy sillä, että perheyrityksen keskiössä on perhe, joka on ollut aika muuttumaton instituutio historian saatossa. Vaikka perheyritys on isokin, niin perhe tuo jotakin mentaalista ketteryyttä. Kasvollisuus tuo perheyrittäjyyteen aivan erityisen voimavaransa.”

Kirja osoittaa, että suomalaisen yh-teiskunnan ja maailman muuttuessa perheyritys yritysmuotona on pystynyt sopeutumaan ja nousemaan yhä uudestaan eläväksi ja vireäksi yritysmuodoksi. Perheyritykset ovat kyenneet vastaamaan isoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Perheyrityksistä löytyy muuntautumiskykyä ja joustavuutta. ”Kirjoitusprosessi lisäsi meidän tutkijoidenkin ymmärrystämme siitä, miten yrittäjyys on osa yhteiskuntaa. Yrittäjyyden ja yhteiskunnan kehittyminen on kaksisuuntaista ja vuoropu-

helunomainen prosessi, jossa molemmat voivat hyötyä ja voida hyvin. Suomessa tämä on hyvin onnistunut.” Uuden tiedon löytämisen lisäksi kirjoittajille oli palkitsevaa se, että prosessin aikana on noussut myös uusia tee“Tuntuu siltä, että kasvollisissa perheyrityksissä sukupuoliroolit on helpompi ylittää kuin kasvottomissa yrityksissä.” moja akateemisiin perheyrittäjyyden jatkotutkimuksiin. Koska tutkimusprosessissa haastavinta oli lähdeaineiston löytäminen, historian professori Kirsi Vainio-Korhonen esittää toiveen perheyrityksille. ”Olisi arvokasta, jos myös pienemmät yritykset ymmärtäisivät historiallisen aineiston arvon. Digimaailmassa arkistoinnin pitäisi olla jopa helpompaa, koska paperien varastointi ei vie tilaa.” Kirsi Vainio-Korhonen on tutkinut myös paljon naisten toimijuutta: miten naiset ovat toimineet ja ottaneet tilan erilaisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. ”Naiset ovat myös perheyrityksissä kautta aikojen ottaneet ennakkoluulottomasti isoa roolia. Tuntuu siltä, että kasvollisissa perheyrityksissä sukupuoliroolit on helpompi ylittää kuin kasvottomissa yrityksissä.” Seuraavassa hankkeessa Kirsi tutkimusryhmineen tutkii 1800-luvun Suomen köyhien ja varattomien ihmisten toimijuutta ja aktiivisuutta. ”Se on aivan eri maailma, mutta sieltäkin löytyy nokkeluutta ja aloitekykyä toimia ahdistavissa tilanteissa.”

Tilaa Suomalainen perheyritys -kirja

Tue yrittäjyyskasvatusta ja historian opetusta!

Perheyritysten liiton 25-vuotisjuhlan johdosta SKS kustantaa Suomalainen perheyritys -teoksen, joka on tunnustus perheiden ja yrittäjien merkitykselle maamme elinkei-noelämän ja hyvinvoinnin rakentamisessa.

Se on kertomus alati muuttuvasta yhteiskunnata, jossa perheyritysten toimintaa ovat leimanneet tulevaisuudenusko, rohkeus ja ketteryys. Kun ymmärrämme perheyritysten historiallisen roolin, näemme myös paremmin, miten ne yhä edelleen kantavat vastuuta maamme kehityksestä ja menestyksestä.

Yrittäjyyden yksikkö on keskiajalta lähtien ollut perhe. Kirja avaa näkymän perheyritysilmiön jat-kuvuuteen: miten ja miksi perheyritykset ovat selviytyneet Ruotsin vallan ja tsaarin aikana sekä itsenäisen Suomen eri käänteissä. Entä millainen on perheyritysten identiteetti tänään?

Kirja julkistetaan juhlaseminaarissamme 25.5. Hanasaaressa. Lahjoitamme 1.5. mennessä tilattuja kirjoja vastaavan määrän teoksia historian ja yhteiskuntaopin opettajille opetustyön tueksi.

Tilaa kirja jo ennakkoon – myös suuremmissa erissä! Kirjaa voit jakaa esimerkiksi • omistajaperheen jäsenille keskustelujen pohjaksi perheyritysten menestystekijöistä • paikallisille vaikuttajille perheyritysten merkityksen ymmärtämiseksi • henkilöstölle