Peltolammi-lehti 1/2023

Peltolammi

Peltolammi

PELTOLAMMISEURAN TIEDOTUSLEHTI

Nro 148 toukokuu 2023

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi: Joukkoliikenneä kehiteävä ja täydennysrakentamista lisäävä Peltolammilla ja Mulsillassa, lue lisää s. 7

Kirjoita blogi ja voita lahjakor ravintolaan.

Kilpailu sivulla 16

Kerää roskia, lainaa pihdit

Peltolammiseuralta, s. 18

Lampaat saapuvat, s. 18

Puistoruokailu tulossa, s. 18

Remon etenee ja Terhokujalle pian uusia asukkaita, s. 15

Peltolammin vetovoima kovassa kasvussa

Tampereen kaupungin satsaukset Peltolammiin ja Multisiltaan ovat selvästi kantaneet hedelmää. Alueen vetovoima on näkyvässä kasvussa, sillä hyvinvointikeskus sekä nykyisen koulun alueen kaavoitus asuntotuotannolle ovat odotettuja hankkeita. Niiden avulla alueen vetovoimaisuus lisääntyy. Uudistukset ja näkyvät panostukset saavat aikaan myönteistä suhtautumista Peltolammiin asuinalueena.

Ei siis ihme, että sekä apulaispormestari Johanna Loukaskorpi että Peltolammiseuran uusi puheenjohtaja Jari Liukko kehuvat tässä lehdessä Peltolammia ja Multisiltaa. Molemmilla alueilla on runsaasti hyviä puolia, joista tärkein on luonnonläheisyys.

Apulaispormestari Loukaskorpi korostaa myös kotiseuturakkautta, asukkaiden myönteistä suhtautumista omaan asuinalueeseensa.Tämä on tärkeä seikka ja tietyllä tavalla itsestäänselvyys. Toimiva asuinympäristö on perusta, joka tukee asukkaiden viihtymistä ja tyytyväisyyttä.

Kun kodin lähellä ovat peruspalvelut, kuten kauppa, kirjasto ja pysäkki, ollaan hyvässä tilanteessa. Plussaa tuovat mukavat naapurit, hyvät lenkkipolut ja turvalliset leikkipuistot lapsille.

Jos jokaiselle perheenjäsenelle löytyy harrastusmahdollisuuksia läheltä kotia, näkymä arkeen on jo erinomainen.

Peltolammiseura on historiansa aikana ollut mukana monessa Peltolammin kehittämishankkeessa. Seurassa tiedostetaan myös se seikka, että hyvinvointi on monen tekijän summa. Palvelut ja ulkoiset puitteet ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi Peltolammiseura haluaa edistää alueen asukkaiden henkistä hyvinvointia. Näitä seura edesauttaa esimerkiksi tukemalla ikäihmisten Peipot-kerhoa, järjestämällä alueella tapahtumia ja vaikkapa lainaamalla roskapihtejä asukkaille!

Mukavaa kesää kaikille!

Muistakaa käydä Peltolammin rannalla uimassa, kahvitella rantakioskilla sekä viedä lapset ja lapsenlapset Peltsun rannan kesäruokailuun. Sehän on kaikille alle 16-vuotiaille maksutonta kesäpalvelua!

Tuija Virtanen

Peltolammi-lehden päätoimittaja

Peltolammiseura

Peltolammiseura

Päätoimittaja: Tuija Virtanen

Toimitus: Satu Kuirinlahti, Ellen Sieviläinen,

Johanna Mäki

Taitto: Tuija Virtanen

Ilmoitusmyynti: Tuija Virtanen

Ari Nieminen

Jari Liukko Puheenjohtaja:

044 950 1554

peltolammiseurary@gmail.com

Varapuheenjohtaja:

Janne Sarkkinen

peltolammiseurary@gmail.com

Sihteeri–rahaston-

hoitaja:

Mari Pajala

Pähkinämäenkatu 2 D

040 768 1971

pajalamari@gmail.com

Peltolammi-lehden

päätoimittaja:

Tuija Virtanen

040 842 9488

Viljelypalstat:

Jari Liukko

044 950 1554

palstalla@gmail.com

Paino: Kirjapaino Offset Ulonen Oy

Painos/jakelu: 2900 kpl, Peltolammi, Multisilta,

Palokallio ja Lakalaiva

ISSN 2814-6670

Kari Hietamo

Mia Kirvesniemi

Laura Koivukangas

Satu Kuirinlahti

Juha Mälkki

Muut jäsenet: jussi1968@hotmail.com

Ilmoitushinnat 2023:

1/16 sivu 62 € 1/2 sivu 297 €

1/8 sivu 112 € 1/1 sivu 494 €

1/4 sivu 185 €

Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2023. Juttuideat sekä materiaalit lehteen lokakuun alussa osoitteeseen peltolammi@gmail.com

Peltolammin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat löydät www.facebook.com/peltolammi.tampere

www.PeltsuMultsu.fi

Koko perheen tapahtuma la 19.8.2023

Peltolammin

koulun alueella

Kivaa tekemistä lapsille!

Kirppis Makkaraa Kahvia Yllätysesiintyjä!

KOKOUSKUTSU

Peltolammiseura ry Sääntömääräinen päätöskokous to 11.5.2023 klo 18.00

Peltolammin koululla, Säästäjänkatu 16

Käsiteltävät asiat:

Seuran sääntöjen 5§ mukaan kokouksessa käsiteltäväksi kuuluvat asiat.

PELTOLAMMISEURA RY

Johtokunta

Kokoukset ovat avoimia kaikille

toimialueen asukkaille.

Tervetuloa!

Tervetuloa!

Tied. pajalamari@gmail.com

että Peltolammi ja Multisilta ovat hyötyneet

vuosina 2020-2022 alueella toimineesta

uudesta Multisillan päiväkodista löytyy tiloja, lähiöohjelmasta monin tavoin. Esimerkiksi

joita kaupunkilaiset ja seurat voivat vuokrata

harrastuskäyttöön.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi lähiöohjelmasta:

Peltolammi ja Multisilta hyötyvät monella

tavalla

Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnan apulaispormestari

Johanna Loukaskorpi sanoo

Peltolammin ja Multisillan hyötyvän monella tavalla osallistumisestaan valtakunnalliseen lähiöohjelmaan.

– Valtakunnallisen lähiöohjelman tavoitteina ovat hyvinvoivat ja vetovoimaiset lähiöt. Viimeisten vuosien aikana Tampereella onkin kehitetty Peltolammia ja Multisiltaa määrätietoisesti ja eri tavoin.

– Esimerkiksi alueelle on saatu uusi iso päiväkoti, jota voivat ilta-aikaan kuntalaiset ja seurat käyttää harrastustoimintaan. Myös asukkaiden osallisuutta on tuettu eri tavoin näiden vuosien aikana. Alueen kävelyreittejä ja virkistysalueita on parannettu ja alueen viihtyisyys on tätä kautta vahvistunut, Loukaskorpi sanoo

Loukaskorven mukaan ohjelman tavoitteiden toteutumisella on iso merkitys Tavoitteiden toteutuminen tekee asuinalueesta viihtyisämmän ja toimivamman asukkaille sekä vahvistaa asukkaiden myönteistä oman alueen kotiseuturakkautta.

Konkreettiset parannukset alueen palveluihin vaikuttavat suoraan ihmisiin ja ympäristöön. Samalla lähiöiden kehittäminen kokonaisuutena ehkäisee alueiden välistä eriarvoisuutta ja sen vahvistumista, Loukaskorpi toteaa.

Lähikoulu on koko ikäluokan koulu

Suomi on sitoutunut kehittämään koulujärjestelmäänsä inklusiiviseen suuntaan eli jokaisen oppilaan oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa.

Määritelmän mukaan "jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus käydä omaa lähikouluaan riippumatta siitä, onko hänellä oppimisvaikeuksia tai jokin vamma tai sairaus Lähikoulu toimii siten koko ikäluokan kouluna"

– Käytäntöön vietynä esimerkiksi Peltolammin ja Multisillan kaupunginosissa se tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että lähikoulussa on riittävästi erityisluokkia ja hyvin resursoitu kolmiportainen tuki, jotta tukea koulussa tarvitsevat lapset voivat opiskella lähikoulussaan, kuten muutkin alueen lapset, Loukaskorpi sanoo.

Peltolammi–Multisilta-alueen pitkäjänteinen kehittäminen jatkuu lähiöohjelma-ajan jälkeenkin. Peltolammin koulu ja hyvinvointikeskus alkavat rakentua tulevina vuosina. Koulun, päiväkodin, nuorisotilan ja kirjaston uudisrakennuksen rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2025–2027 aikana.

Tampereen kaupungin lähiökehittämisen painopiste siirtyy Kaukajärvi–Annalaalueelle Alueelle on hyvin samansuuntaisia tavoitteita kuin Peltolammi-Multisillan alueellakin oli.

–Tavoitteena on vahvistaa alueen veto-

Teksti ja kuva Ismo Alhoniemi

voimaa ja kuntalaisten hyvinvointia. Konkreettisina toimina ovat muun muassa Kaukajärven koulun, päiväkodin ja kirjaston uudistaminen, ulkoilureittien kunnostaminen ja esimerkiksi koirapuiston uudistaminen, Loukaskorpi toteaa.

Liikenneyhteyksiä on edelleen kehitettävä

Liikenneyhteyksiä on edellee

n kehitet

Peltolammin ja Multisillan kaupunginosat ovat Härmälässä asuvalle Loukaskorvelle tulleet monin tavoin tutuiksi.

– Molemmilla alueilla luonto on lähellä, ja Tampereen keskustaankin molemmilta alueilta on aika lyhyt matka. Erityisesti Multisilta jäi aiemmin kaupungin kehittämisessä jälkeen ja sen maine heikentyi, Loukaskorpi sanoo.

Alueiden joukkoliikenneyhteyksiä on Loukaskorven mielestä edelleen kehitettävä, ja täydennysrakentamista tarvitaan lisää. Kuitenkaan alueen luontoarvoja heikentämättä.

– Peltolammia ja Multisiltaa ei saa jatkossakaan valtuustossa unohtaa, vaikka lähiöohjelma nyt loppuikin, Loukaskorpi sanoo

Lähiöohjelmassa on ollut mukana 13 kaupunkia ja 18 tutkimushanketta ympäri Suomen. Alueiden fyysisen ympäristön kehittämisen toimenpiteisiin on saatu avustusta 35 prosenttia.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi sanoo,

Peltolammiseuran uusi puheenjohtaja Jari Liukko:

Arvostan luonnonläheisyyttä ja peruspalveluiden saatavuutta

Peltolammiseuran kuluva vuosi alkoi uuden puheenjohtajan valinnalla. Edellisen puheenjohtajan Heidi Leppäsen siirtyessä uusiin haasteisiin, seuran puheenjohtajan puikkoihin siirtyy Jari Liukko

Vuosikymmeniä Peltolammilla asuneena ja monet alueen muutokset kokeneena Liukko jatkaa mielellään perinteikkään seuran toiminnassa edellisten puheenjohtajien jalanjäljissä.

Pitkään alueella asunut tuore puheenjohtaja Jari Liukko on aina arvostanut Peltolammilla luonnonläheisyyttä ja peruspalveluiden helppoa saatavuutta. Myös toimivat liikenneyhteydet on hyvä mainita samassa yhteydessä.

– Hienoa, että Peltolammi asuinalueena on huomioitu ja otettu mukaan kaupunginosien kehittämisprojekteihin, kehuu Liukko

– Alueen asukkaiden on myös hyvä kokea ettei meitä ole unohdettu, vaikka ydinkeskustaan onkin matkaa, hän jatkaa.

Peltolammin lähiöalueen rakentaminen on saanut alkunsa 60-luvun puolessa välissä. Rakentamisen uusi aikakausi jatkui 90-luvulla. Muutaman vuoden sisällä eletään seuraavaa kautta rakentamisen saralla, kun vanha Peltolammin koulu puretaan ja tilalle nousee kerrostaloja, rivitaloja ja pienomakotitaloja. Samaan aikaan Lempääläntie katkaistaan ja saadaan lisää tilaa kerrostaloasumiselle ja muille palveluille.

Lähivuosina Lakalaivan alueelle rakentuva uusi hyvinvointikeskus on projekti, jota jo kovasti Peltolammilla odotetaan. Edellä mainittujen lisäksi myös useat muut kehittämissuunnitelmat sekä uudisrakentaminen tulevat ennusteiden mukaan kasvattamaan alueen vetovoimaisuutta, vaikuttaen asumisen laatuun ja kustannuksiin. Kuitenkin samalla on tarkoitus säilyttää Peltolammin valttina toimivia luontoalueita, joka alunperin jo 60-luvulla on toiminut alueen rakentamisen perustana.

– Luonnossa liikkuminen ja sen antimista nauttiminen on aina ollut lähellä sydäntä, kertoo puheenjohtaja.

– Kalastaminen on ainoa, minkä vuoksi täytyy lähteä vähän kauemmaksi, mutta

kaikki muu luonnossa tekeminen onnistuu lähiympäristössä erittäin hyvin. Aikoinaan omien lasten ja nykyään lastenlasten kanssa viihdytään usein ulkosalla. Tekemistä ja näkemistä riittää ja tämä onkin ehdottomasti Peltolammin yksi tärkeimmistä voimavaroista verrattuna moniin muihin kaupunginosiin, hän pohtii.

Läheinen luonnonsuojelualue ja Pärrinkosken seutu tarjoavat monimuotoisia luonnonnähtävyyksiä ja varsinkin perheen pienempiä kiinnostavia kasveja ja eläimistöä. Kesällä Rukkamäenpuistoon saapuvat lampaat ovat myös jokavuotinen nähtävyys

– Asukkaiden ehdotuksien pohjalta tehtyjä parannuksia on toki jo parina edellisenä vuonnakin saatu Peltolammille, kuten valaistuksen parantaminen, varsinkin ikäihmisten toiveissa olleita levähdyspenkkejä kävelyteiden varsille ja Peltsun rannan leikkialueen päivitys, puheenjohtaja luettelee viitaten ympäristöministeriön koordinoi-

maan lähiohjelmaan ja asukasfoorumiin, jossa alueen asukkaat pääsivät itse vaikuttamaan alueella tehtäviin parannuksiin Lapsiperheiden tarpeita palvelemaan saatiin myös Multisiltaan uusi päiväkoti, joka lisää Peltolammi-Multisillan alueen houkuttelevuutta tulevaisuuttakin ajatellen.

– Alueen asukkaiden kannattaa myös jatkossa osallistua aktiivisesti edistämään alueen kehittämistä eri kanavien kautta ja ottaa kantaa muutosehdotuksiin Vaikka lähiöohjelman aika Peltsulla päättyikin, niin on toivottavaa että Peltolammin elinvoima jatkaa kasvuaan ja saamme tulevaisuudessakin nauttia luonnonläheisestä asuinalueestamme

– Uudet ihmiset ja tuoreet ideat ovatkin aina tervetulleita, joten rohkeasti mukaan seuran toimintaan ja tapahtumiin, kannustaa puheenjohtaja.

Peltolammiseuran uuden puheenjohtajan Jari Liukon voi nähdä lastenlasten kanssa Peltolammin ulkoilualueilla. ”Tekemistä ja näkemistä riittää”, sanoo Liukko

Teksti ja kuvat Mia Kirvesniemi

Tutkimus toi näkyväksi asukastietoa

Tampereen yliopiston Peltolammin ja Multisillan alueella toteutettu Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus -tutkimushanke on tullut päätökseen. Kerromme tässä kirjoituksessa hankkeemme tuloksista.

Kuten kirjoitimme Peltolammi-lehdessä 2/2021, tutkimuksemme tarkoituksena oli tuottaa uutta ymmärrystä, kuinka ekologinen ja sosiaalinen kestävyys kytkeytyvät asukkaiden arkeen, ja miten tätä ymmärrystä voidaan käyttää osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen asuinalueilla. Meitä tutkijoita kiinnostivat erityisesti arjen kokemukset: miten osallisuus, yhteisöllisyys ja kestävyys ilmenevät asukkaiden arjessa, ja mitä he ajattelevat ympäristöstään sekä Peltolammin ja Multisillan tulevaisuudesta. Keräsimme asukastietoa haastatteluilla, asukasjohtoisilla kävelyillä, ja asukkaiden ottamilla valokuvilla. Teimme myös läheistä yhteistyötä Tampereen kaupungin lähiöohjelman kanssa, osallistuimme alueen tapahtumiin ja niiden toteuttamiseen, ja seurasimme alueelle sijoittuvia kehittämistoimenpiteitä Toteutimme lisäksi syksyllä 2022 tutkimusteemoihimme kytkeytyvän Kestävän kehityksen käytännöt -kurssin, jossa opiskelijat pääsivät osallistumaan asukastapahtuman toteuttamiseen.

Asukastiedosta eväitä kestävään kaupunkikehitykseen

Asukastiedosta eväitä kestävään kaupunkikehitykseen

Julkaisimme vuodenvaihteessa tutkimukseemme pohjautuvan Kestävä kaupunkikehitys -juttusarjan Politiikasta fi-alustalla, sekä päätöksentekijöille ja suunnittelijoille kohdennetun Asukastietotyökalun Toimme näillä julkaisuilla näkyväksi asukastietoa ja asukastiedon huomioinnin tärkeyttä kestävää kaupunkikehitystä tavoiteltaessa. Kaupunkien kestävyystoimenpiteet liittyvät usein muun muassa kaupunkirakenteen tiivistämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja kaupunkivihreän lisäämiseen, sekä joukkoliikenteen kehittämiseen. Globaalien tavoitteiden, kansallisen ohjauksen, kunnan strategiatavoitteiden ja asukkaiden paikallisten tarpeiden sovittaminen yhteen voi kuitenkin olla haastavaa. Kestävyystoimia suunnitellessa on myös tarpeen kysyä, miten ne palvelevat erilaisia asukkaita paikallisesti. Asukkaiden arjen ymmärtäminen tuo esiin, millaista tietoa ja millaisia toimia tarvitaan kestävyyttä ja hyvinvointia edistävien ratkaisujen tueksi ja millaisia vaikutuksia erilaisilla toimilla asukkaiden arkeen voi olla.

Juttusarjaan kuuluu neljä osaa, joista jokainen esittää kestävään kaupunkikehitykseen liittyvän väitteen ja tarkastelee sitä. Käsittelemme haastatteluaineistoon pohjautuvissa teksteissä yhteisöllisyyttä, osallisuutta, kestävää arkea ja hyvinvointia Pohdimme esimerkiksi, miten erilaisten sekä erilaisia tietoja ja taitoja omaavien ihmisten on mahdollista osallistua ja tulla kuulluiksi kestävyyden edistämisessä omalla asuinalueellaan. Hallintolähtöisesti katsottuna asuinalueet ja asukkaat saatetaankin helposti tulkita pelkkinä toimenpiteiden kohteina: asukaskokemuksen moniulotteisuutta voi olla vaikea hahmottaa, sitä ei tunnisteta relevantiksi tiedoksi, tai sitä ei osata hyödyntää. Loimme siksi Asukastieto-työkalun suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden työn tueksi.

Tutkimuksemme mukaan asukkaiden arkea ja yhteiskunnallista toimintaa määrittävät seuraavat ulottuvuudet: ympäristö, palvelut, normit, resurssit, osallisuus ja tieto. Asukkaan toimintamahdollisuuksia määrittävät näiden ulottuvuuksien ja eri toimintatasojen eli asukkaan lähiverkostojen sekä alue-, kunta- ja valtiotason välinen vuorovaikutteinen suhde Tätä vuorovaikutteista suhdetta ei aina tunnisteta suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Alueellisesti paikantuva kokemustieto kertoo, miten asukkaat elävät ja toimivat asuinalueellaan. Alueen sosiaaliset verkostot edistävät arjen sujuvuutta ja asukkaiden yhteistyö luo turvaa sekä toimintamahdollisuuksia alueelle. Asukkaiden jaetut käsitykset ja merkitykselliset yhteisöt määrittävät myös asuinalueen identiteettiä, sosiaalisia suhteita ja erilaisia osallistumistapoja. Asukkaiden hyvinvoinnin kannalta merkittävää on erityisesti saavutettava lähiluonto ja miellyttävänä koettu rakennettu ympäristö

Tunnistimme myös, kuinka ulkoapäin tulevat alueelliset ja kunnalliset rakenteet sekä valtion ohjaus määrittävät asukkaiden arkea ja toimijuutta asuinalueella. Asukkaiden hyvinvointia vahvistetaan lähipalveluilla, palveluiden saavutettavuudella ja luontokadon ehkäisyllä. Ulkoapäin tuleva julkinen sääntely ohjaa myös tulkintoja hyväksytyistä elämäntavoista. Asuinalueille kohdennetut tasapuoliset investoinnit luovat lisäksi edellytyksiä arjen kestävälle toimijuudelle Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen mahdollistaa myös laajasti hyväksyttävien kestävien ratkaisujen tekemisen. Kansallisen ohjauksen, kunnan strategiatavoitteiden, alueellisten erityispiirteiden ja asukkaiden paikallisten tarpeiden sovittaminen voi kuitenkin aiheuttaa ristiriitoja. Onkin tärkeää tunnistaa asukkaiden paikallisia tarpeita, toiveita ja olemassa olevia resursseja, sekä yhteiskehittämisen keinoja kestävää kaupunkikehitystä tavoiteltaessa.

Olemme esitelleet Asukastieto-työkalua erilaisissa tilaisuuksissa, kuten lähiöohjelman loppuseminaarissa ja Tampereen kaupungin osallisuustyötä tekevässä yksikössä. Toivomme siitä olevan hyötyä eri toimijoille myös Tampereen ulkopuolella. Postitimme työkalua pääsiäisen alla muun muassa eri ministeriöiden viranhaltijoille ja päätöksentekijöille

Kiitos siis kaikille tutkimukseemme osallistuneille, että oletteolleetmahdollistamassatyötämme!

Neliosaista juusarjaa pääsee lukemaan Poliikasta.fi -sivustolta tai tätä QR-linkkiä käyämällä:

Asukaseto-työkaluun pääsee tutustumaan tarkemmin Ecowelfare.fi -sivustolta tai tätä QR-linkkiä käyämällä:

Julkaisemme mahdollises myös tulevaisuudessa lisää tutkimustuloksia. Saae niistä ensisijaises edon tältä Twier kanavalta:

Herääkö sinulla kysymyksiä tai haluatko lisäetoja?

Ota yhteyä

Teksti Kaisa Hynynen

Multisillan Lähiöyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Nieminen, 72, muistelee lämmöllä Peipontuvan alkua ja sen toimintaa. Hän kertoo, että Peipontuvasta tuli vuosien varrella kuin toinen koti.

Samat hommat jatkuvat tänä päivänä vapaaehtoistyön merkeissä. Vielä ei ole aika jäädä keinutuolimummuksi, Marjo letkauttaa iloisesti.

Marjo Nieminen kertoo, että olisi ollut helppoa nimetä paikka Marjon tuvaksi, mutta näin ei tehty. Marjo ja hänen pomonsa tuumailivat, että jos Marjon jälkeen tulee uusi vetäjä, niin olisi mukava, jos paikalla olisi muu kuin Marjon nimi. Jostain heille tuli mieleen, että Peipontupa kuulostaa mukavan pirteältä ja luokseen kutsuvalta.

Peipontupa suunniteltiin paikaksi, jossa voi aterioinnin ja kahvittelun lomassa harrastaa monipuolista viriketoimintaa, jota Marjo Nieminen ryhtyi kehittämään ja vetämään Peipontuvalla maaliskuussa vuonna 1991. Sitä ennen hän oli ollut kaupungin kotipalvelussa kotiavustajana. Hänen työparikseen tuli kodinhoitaja Sirkka-Liisa Oksanen Ruoka tuli aluksi samassa talossa olevasta päiväkodin keittiöstä, myöhemmin Nekalan palvelukeskuksesta.

– Vei aikansa, että kerhoon rupesi tulemaan asiakkaita. Aluksi seisoin Sirkka-Liisan kanssa oven suussa ja toivotimme ihmisiä tervetulleiksi Olimme sisäänheittäjiä, toisin päin kuin yleensä Loppuvuodesta 1991 porukka oli jo hyvin löytänyt tuvalle Vähitellen asiakkaita oli päivittäin 20–30, Marjo myhäilee tyytyväisenä.

Ajan myötä tilat rupesivat käymään pieniksi. Kun seinänaapurissa ollut Tampereen kaupungin kierrätyskeskus muutti pois, Peipontupa muutti sen tiloihin 1996 ja apteekki Peipontuvan entisiin tiloihin.

Marjo kertoo, että istumapaikkoja oli noin 40 henkilölle. Jos oli jotain erityisohjelmaa, niin silloin tarvittiin lisätuoleja. Niitä lainattiin sitten tarhan puolelta.

Vaikka Marjolla oli vakituinen työaika 8–16, niin yhtäkkiä hän huomasi viettävänsä tuvalla enemmän aikaa kuin kotona. Hän sanoo, että Peipontuvasta tuli hänelle kuin toinen koti. Askartelu- ja käsityötoiminta oli vireää, sillä hän oli vienyt tuvalle myös kahdet omat kangaspuut, joilla kudottiin mattoja, poppanoita, laudeliinoja ja muuta.

Samoin Marjo mainitsee huvittuneena bingoinnostuksen vallanneen asiakkaat, kun hän kerran toi 8-vuotiaalle pojalleen ostetun bingokoneen kokeiltavaksi Peipontuvalle. Sen jälkeen sitä ei kotona näkynytkään, koska sillä pelattiin joka päivä niin innokkaasti.

– Olin ensin vähän häpeissäni, kun otin

MULTISILTALAINEN

Multisillan lähiöyhdistyksen Marjo Nieminen:

Kun toimii, ei jää keinutuolimummoksi

Teksti ja kuva Ellen Sieviläinen

sen esille Pelkäsin, että joku voi luulla, että Peipontuvasta on tullut peliluola. Aika nopeasti yhdestä palvelukeskuksesta kysyttiin, mistä olen hankkinut koneen. Se oli silloin uutta ja ihmeellistä. Kaikki halusivat hankkia sellaisen, Marjo naurahtaa.

– Ajan kulua ei aina huomannutkaan, kun asiakkailla oli jokin peli tai kudin kesken. Emme välittäneet sulkemisajasta, vaan kaikki jatkoivatsitä, mitä kullakin oli kesken.

– Peipontuvalla vieraili myös kuoroja ja esitelmien pitäjiä Jos kesällä sattui tulemaan hieno ilma, silloin tilasimme tilataksin, otimme kahvitermarin mukaan ja lähdimme Arboretumiin. Tilataksilla kävimme myös Tammelan torilla kahvittelemassa ja toriostoksilla tai kuuntelemassa Tamperetalon järjestämiä "Sinisiä hetkiä" Teimme myös paljon retkiä omalla bussilla erilaisiin kohteisiin.

Ylpeä multsulainen

Ylpeämultsulainen

– Vaikka olen syntynyt Kihniöllä, niin olen ylpeä multsulainen. Olen asunut Multisillassa 45 vuotta eli vuodesta 1978 lähtien. Täällä on ollut ja on hyvä paikka asua. Luonto ja uimaranta ovat lähellä. Vaikka Multsua pidettiin ennen ongelmalähiönä, niin luulen, että samoja ongelmia on ollut muissakin lähiöissä ja ajan myötä niistä on päästy, Marjo toteaa.

– Minulla ei ole ajokorttia, joten kuljin työmatkat pyörällä. Kesällä kuljin kesä- ja talvella nastarenkailla Arkiliikuntaa tuli huomaamatta päivittäin Peltsulle ja takaisin 5 kilometriä eli 2,5 kilometriä suuntaansa. Kerran viikossa kävin kaupungissa kuoroharrastuksessa myös pyörällä. Näin matkoista kertyi 25 kilometriä yhteensä. Vuodesta 2008 lähtien minulla on ollut selkä-

Marjo Nieminen kiittää naapuriapua Multisillassa. Se on korvaamatonta. Päivään piristystä tuovat myös tutut multsulaiset ja kauppareissut, joilla saattaa tavata tuttuja.

vamma ja sen vuoksi ainoita liikuntamuotoja ovat siitä lähtien olleet vesijuoksu ja pyöräily

– Hyvät vanhat tärkeät naapurit ja naapuriapu ovat täällä korvaamattomia. Päivän piristystä tuovat myös tutut multsulaiset ja kauppareissut, joilla saattaa tavata tuttuja ja joiden kanssa jää suustaan kiinni, Marjo naurahtaa.

– Kun mieheni kuoli vuonna 2015, niin aluksi vain itkin ja surin. En pystynyt oikein nukkumaan enkä syömään. Minun oli paha olla enkä halunnut olla yksin kotona. Haalin itselleni valtavasti tekemistä, ettei tarvitsisi olla kotona tuttujen tavaroiden ja muistojen kanssa. Vähitellen huomasin, että olin ottanut aivan liiaksi tekemistä. Lopulta väsyin. Tajusin, että oli pysähdyttävä. Onneksi perhe ja ystävät ovat olleet tukemassa.

– Sitten olin äitini omaishoitaja 1,5 vuotta. Silloin onneksi oli korona-aika eikä mitään tilaisuuksia voinut järjestää, joten pystyin näin auttamaan häntä. En olisi päässyt harrastuksiini, jos olisi pitänyt olla hoitamassa äitiäni.

– Näin eläkeläisenä päiväni täyttyvät kummasti monenlaisista asioista. Olisi mukavaa, jos vuorokaudessa olisi enemmän kuin 24 tuntia. Aikani ei tahdo millään riittää kaikkeen, mitä haluaisin tehdä, Marjo kertoo.

– Kuorotoiminta on jatkunut melkein 30 vuotta, vedän kerhoja Multisillassa ja kaupungissa Raittiusseurassa, lyhyitä lähimatkoja Pirkanmaalla ja teatteriin sekä laulatustilaisuuksia.

– Nyt tuntuu, että takkini on ihan tyhjä. Olisi mukavaa, jos keksittäisiin jotain uutta. Kun olen kysellyt kerholaisilta, mitä uutta keksittäisiin, niin vastaukseksi saan: "Mennään vain samalla tavalla eteenpäin", Marjo pohdiskelee

– Kesällä 2023 kerhot ovat tauolla ja olen paljon lasten perheiden luona maalla. Minulla on kaksi aikuista lasta ja kuusi lastenlasta, joista vanhin 19- ja nuorin 10vuotias. Saan kerättyä voimia, jotta pystyn aloittamaan kerhot ja järjestöhommat jälleen syksyllä. Kun toimii, pysyy elämässä kiinni eikä tarvitse vielä jäädä keinutuolimummuksi, Marjo Nieminen toteaa ja jatkaa, että myös ystävät ovat hyvin tärkeitä.

liseen tekemiseen. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset kerhot ja tapahtumat Multsussa.

Marjo tuumailee, että asioihin voi vaikuttaa esimerkiksi lähiöyhdistyksen kautta osallistumalla toimintoihin ja tuomalla esille toivomuksia.Yhdistykseen olisi mukava saada lisää toimijoita mukaan Hän toivoo myös, että päätöksentekijät vastaisivat yhdistyksen lähettämiin toivomuksiin ja pyyntöihin eivätkä laittaisi niitä mappiin "Ö"

– Multsussa on ollut erilaisia kerhoja, tapahtumia ja teatteriretkiä. Teimme esimerkiksi vuonna 2022 kuusi teatterimatkaa ja neljä muuta retkeä Pirkanmaalle Juhani Viidan kyydillä. Retkillä on aina lähtö ja paluu Multsun kautta. Se on osoittautunut tärkeäksi esimerkiksi vanhemmalle väestölle ja liikuntarajoitteisille, Marjo kertoo ja vihjaisee, että seuraavassa laulutilaisuudessa Sukliksella hän aikoo kertoa tulevasta sokkomatkasta.

Laulatustilaisuus Sukliksella

Poikkesin Marjon vihjaisemassa laulatustilaisuudessa maaliskuun lopussa 2023. Marjo lauloi ensin ennakkoon toivottuja lauluja. Häntä säesti Matti Arajärvi haitarillaan Paikalle oli tullut 28 henkilöä.

Tilaisuus alkoi kahvituksella Kahvin kanssa oli tarjolla pullia ja täytettyjä suolaisia hapankorppurullia, jotka Marjo oli jo aamuyöstä valmistanut. Marjo jakoi pöydille myös lauluvihkoset, joista sai toivoa mielikappaleitaan, joita kahvin jälkeen laulettiin yhdessä.

Tilaisuudessa laulettiin niin hartaita kuin reippaitakin lauluja. Laulettiin muun muassa Arja Saijonmaan esittämänä tunnetuksi tullut Ystävän laulu ja heti perään hieman iloisempi Georg Malmstenin Suurinonni

Lopuksi laulun lomassa kaksi paria laittoivat jalalla koreasti. Toisesta parista Lauri Lautamäki, 91, ja Marita Kanarva, 81, totesivat yhteen ääneen, että heidän yhteinen sävel alkoi tanssiparketilla.

– Meidän molempien puolisot kuolivat aikoinaan samana vuonna. Nyt on tanssittu yhdessä 27 vuotta. Olemme olleet kovia tanssimaan ja vieläkin jalka vipattaa.

että Marjon tilaisuuksiin on helppo tulla ja näin pääsee myös retkille. Yksin ei tule lähdettyä minnekään. Liisa Söder kertoi, että äsken lauletuissa lauluissakin oli paljon sellaisia harvinaisuuksia, joita ei kuule juuri enää radiossa. Liisa oli houkutellut myös ystävänsäTuula Kososen paikalle

– Tulin kaupungista asti Multsun laulutilaisuuteen Liisan saattelemana. Liisa on kertonut usein Marjon retkistä ja laulutilaisuuksista. Kävin täällä katsomassa vuosi sitten ensimmäisen kerran. Innostuin. Nytkin varasin paikan sokkomatkalle.

Kirsti Kaukonen kertoo tulleensa uimahallilta Suklikselle päiväkahveille. Hän kertoo käyneensä kauan Marjon kerhoissa, myös jo Peipontuvalla.

– Marjo on niin ihana ihminen. On mukavaa, että hän on jaksanut järjestää Juhani Viidan kanssa matkoja. Olen ollut hyvin tyytyväinen. On myös kiva, että matkalle ja kotiin pääsee helposti. Näin tulee lähdettyä jonnekin. Kirsti toteaa pilke silmäkulmassa, että tämä toukokuun matka on ensimmäinen Marjon ja Viidan järjestämä sokkomatka.

–Saa nähdä, minne he vievät meidät. Juhani Viita on hauska mies ja kertoo vitsikkäästi kohteista. On myös sovittu, että joka matkalla saa kertoa vain yhden ronskimman vitsin.

Peipontuvan tarina pähkinänkuoressa

Peltolammin keskustaan entisen STSpankin tiloihin perustettiin vuonna 1991 kolmas Tampereen kaupungin korttelikerho. Pankki oli silloin nykyisen apteekin paikalla.

Korttelikerho oli tarkoitettu Peltolammin ja Multisillan yli 65-vuotiaille asukkaille, joita tuolloin oli 650.

Katutasossa sijaitsevaan tilaan oli esteetön kulku. Kaupunki hankki tilaan kalusteet. Kerhotupa oli kaupungin sosiaaliviraston alainen.

Kerhon nimeksi tuli Peipontupa Kotiavustaja Marjo Nieminen oli tuvan ensimmäinen emäntä.

Kerhotuvassa oli monenlaista toimintaa. Tupa oli auki arkisin 5–6 tuntia.

Peipontupa vaihtui

Multisillan lähiöyhdistykseen

Peipontupa on vaihtunut Multisillan Lähiöyhdistykseen

Marjo on ollut Multisillan lähiöyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2018 lähtien. Monet Peipontuvan aktiviteetit ovat jatkuneet Multsun yhdistyksessäkin.

Hän kiteyttää, että Multsun lähiöyhdistyksen tarkoitus on edistää asukkaiden ja yhdistyksen välistä yhteistyötä, samoin kuin kannustaa ihmisiä osallistumaan, seurustelemaan toisensa kanssa ja auttamaan toinen toistaan naapurinavun tyyppisesti erilaisissa asioissa sekä tarjota alueen ihmisille virkistystoimintaa ja mahdollisuutta yhteisöl-

Laulutuokion päätteeksi Marjo jakoi vielä kaikille monisteet, joissa kerrottiin kevään sokkomatkasta. Matkalle lähdettäisiin Multisillasta 26.5.2023 klo 7.30 ja Vanhalta kirkolta 8.00 sekä kotiinpaluu klo17 aikoihin. Ohjelmassa tulee olemaan useita uutuuskohteita, joissa ei ole Marjon tai Viitapalveluiden matkoilla ennen vierailtu Matkan hinta on vain 45€ henkilöltä ja se sisältää bussikuljetuksen, aamukahvit, buffet-lounaan ja opastetut käyntikohteet Juhani Viidan johdolla. Pian ihmiset rupesivat innokkaasti ilmoittautumaan retkelle.

Vieressäni istuivat Liisa Söder, Tuula Kosonen ja Kirsti Kaukonen He kaikki ovat jääneet vuosien varrella yksin, kun puolisot ovat kuolleet. Liisa, Tuula ja Kirsti kertoivat,

Peipontupa muutti isompiin tiloihin vuonna 1996 ja nykyinen apteekki Peipontuvan entisiin tiloihin.

Marjo Nieminen lopetti työt Peipontuvalla vuonna 2008. Vetäjät vaihtuivat, mutta toiminta jatkui Peipontuvalla korttelikerhona koronavuosiin saakka.

Nykyään Peipontuvalla käynyt väki jatkaa kerhotoimintaa Peipot-nimellä ja kokoontuvat vapaaehtoisvoimin Peltolammin seurakuntatalolla Anja Rinteen johdolla. Seuraavalla sivulla on juttu nyky-Peippojen toiminnasta.

Peltolammin ja Multisillan Peipot muistin salojen parissa

Muistia voi treenata myös kirjeitä kirjoittamalla

Hyvä muisti säilyy läpi elämän kun muistaa syödä terveellisesti, liikkua ja levätä sekä tavata muita ihmisiä.

Jokaisella on muistin tukena omat poppakonstit. Esimerkiksi multisiltalainen Sirpa Hallikainen rakastaa kirjeiden kirjoittamista. Yön tunteina ajatukset rauhoittuvat ja silloin syntyvät pitkät kirjeet.

Sirpa Hallikaisen kodissa Multisillassa saattaa palaa valot pitkälle yöhön. Mutta ei hätää, sillä Hallikainen on ottanut esille kynän ja paperia ja valmistautuu kirjoittamaan kirjeitä. Kirjoittaminen aktivoi ajatuksia, virkistä muistia, tuo mieleen asioita lapsuudesta ja selkeyttää nykyhetkeä.

– Kirje syntyy aina yöllä hiljaisuudessa, omien ajatusten kanssa, hän kertoo ja lisää, että ei suinkaan kärsi yöllä valvomisesta ja kirjoittamisesta – päinvastoin.

–Yöllä kypsyy se, kenelle kirjoitan.

Kirjeitä syntyy nykyään etupäässä siskolle ja lapsuuden serkkuystävälle. Aikoinaan Hallikainen kirjoitti myös tuttavien ja työkavereiden kanssa. Kirjeenvaihto oli vilkasta – hän on myös säilyttänyt saamansa kirjeet. Niitä löytyy iso pino

– Ei niitä raski pistää pois kun tietää, että joku on siihen sielunsa pistänyt, kirjeen kirjoittamiseen.

Hallikainen kertoo kirjoittaneensa kirjeitä oikeastaan koko elämänsä. Kaikki sai alkunsa kansakoulusta ja tilanteesta, kun luokka sai Ruotsista sota-apupaketit. Paketissa ollut makeispussi oli jotain niin taivaallista, että Hallikainen halusi lähettää kiitoskirjeen paketin lähettäjälle

– Tykkäsin ainekirjoituksesta ja sain päähäni, että kiitän kirjeellä sitä setää, jonka paketin minä sain.

Näin tapahtui, kiitoskirje käännettiin Ruotsiksi ja lähetettiin eteenpäin. Siitä alkoi myös Hallikaisen elämänmittainen rakkaus kirjeiden kirjoittamiseen. Erityisen mieluista on edelleen jatkuva kirjoittelu serkulle, jonka kanssa leikittiin monet lapsuuden leikit.

– Kun löysin aviomiehen ja sain neljä lasta, tiet erkanivat joksikin aikaa. Mutta ihmeellistä on, miten yhteys säilyi kuin ei olisi poikki ollutkaan, Sirpa sanoo

Merkillistä Ruotsiin lähteneessä kiitoskirjeessä on se, että Sirpa sai kirjeen takaisin vuosia myöhemmin todella erikoista reittiä. Nimittäin hänen sukulaisensa kuului

Suomen ja Ruotsin väliseen ystävyysseuraan, jonne kirje vuosien päästä kulkeutui. Kirjeen kirjoittajaa etsittiin ja kuinka olla-

kaan, sukulainen tunnisti kirjeen kirjoittajaksi juuri Sirpa Hallikaisen.

Anja Rinne (vas.) vetää Peipot-kerhoa vapaaehtoisena. Anja tunnetaan

Muistia kannattaa harjoittaa päivittäin

Pirkanmaan Muistiyhdistyksen muistihoitaja kävi maaliskuussa kertomassa Peipotkerholaisille aivojen hoitamisen tärkeydestä. Tässä muutamia muistiyhdistyksen antamia päivittäisiä vinkkejä:

Syö terveellisesti ja monipuolisesti, muista säännöllinen kala-ateria!

Hoida muut sairaudet hyvin, esimerkiksi diabetes, kuulo tai verenpaine Fyysinen aktiivisuus, nosta sykettä esimerkiksi kävelemällä portaita.

Riittävä uni ja lepo, unenpuute saattaa aiheuttaa muistioireita. Aivojen aktivointi. Tee, toimi, näe ja koe! Sosiaalinen kanssakäyminen vaikuttaa myönteisesti toimintakykyyn!

Sirpa Hallikainen Multisillasta osallistuu mielellään Peippojen lauantaitapaamisiin Peltolammin seurakuntatalolla. Siellä Peipot kokoontuvat joka toinen lauantai ohjelmallisten tuokioiden tai vain rupattelun merkeissä. Porukalla nautitaan tietenkin hyvät kahvit ja kastettavat.

ja muistetaan Peltolammin Peipontuvalta, jossa hän palveluvastaavana ohjasi pitkään korttelikerhoa. Suurin osa Peipoista tunteekin toisensa Peipontuvan ajoilta. Anja Rinne vakuuttaa, että uusiakin mahtuu vielä mukaan. Anjan kanssa kahvittelemassa Kivisen pariskunta Erkki ja Riitta Peltolammilta.

Teksti ja kuvat Tuija Virtanen

Peippojen tapaamisiin aktiivisesti osallistuva Kivisen pariskunta Säästäjänkadulta oli myös kuuntelemassa Pirkanmaan Muistiyhdistyksen luentoa aivoterveydestä.

Riitta Kivinen kuvaa pariskunnan tilannetta varsin oikeaoppiseksi muistiyhdistyksen ohjeisiin nähden. Ristikot ja sudokut aktivoivat Riitan aivoja, puoliso Erkki kirjoittaa mielellään. Erkin kynästä on syntynyt muun muassa Sä isänmaa -laulun sanat, johon sävelen loi Matti Arajärvi. Laulua on esitetty Peippojen tilaisuuksissa.

Pariskunta käy usein ulkona syömässä, he ovat myös sosiaalisesti aktiivisia. Peippojen tapaamisten lisäksi pariskunta osallistuu ahkerasti kerhon retkille Lisäksi mieluista on kortinpeluu

– Käydään pari kertaa viikossa pelaamassa Shanghaita siskoni luona, Riitta Kivinen kertoo

Kahdestaan on myös kätevää jakaa muistamisia. Entä pariskunnan liikunnan ja levon suhde? Riitta Kivinen myöntää, että talvella liukkailla keleillä häntä pelottaa kaatuminen. Nyt kun kesä on tulossa, liikkumaan pääsee onneksi paremmin.

Tule mukaan Peippoihin

Peipoiksi nimetty seniorikerho kokoontuu Peltolammin seurakuntatalolla joka toinen lauantai klo 10–14. Kerhoa vetää Anja Rinne, joka aikoinaan oli palveluvastaavana

Peipontuvalla Kun Peipontuvan korttelikerhotoiminta Tampereen kaupungin ylläpitämänä lopetettiin, kerhotoimintaa päätettiin jatkaa omin voimin. Kokoontumistilat kerho saa seurakunnilta. Peltolammiseura tukee kerhoa.

Peipot kokoontuvat kesäkuun puoliväliin saakka ja aloittavat syyskauden jälleen elokuun puolivälistä.

Tule mukaan Peippojen toimintaan. Anja Rinne kertoo mielellään lisää, hänet tavoitatnumerosta0504638905.

HUOM! Peipot tekevät retken 6.6. Vesilahden pappilaan ja Royal Villaan Sastamalaan. Ruokailu on Hämeenkyrön Kehäkukassa.Joshaluatmukaan,otayhteysAnjaan.

Pysähdy runon äärelle!

Runo päivässä pitää sielun virkeänä! Tässä peltolammilaisten ja multisiltalaisten runoilijoiden teoksia. Niitä voi lähettää jatkossakin Peltolammi-lehden toimitukseen osoitteeseen peltolammi@gmail.com

Tampereeneteläpuoli

EteläpuolellaTamperetta Peltolammi ja Multisilta on Ei toista vertaistansa ole paikkaa muualla

On Peltolammin järvi tuo se kaunis vaikka on saareton. Pururata ympärillään on sekin verraton.

Pärrinkosken kuohuessa se muistot mieleen tuo Käy niin kuin Pärrinkoski ihmisen elon vuo

Koski kuohuu aina keväisin

niin myöskin ihmiselo, mutta hiljalleen se rauhoittuu,

vanhetessaan vaimentuu

On luonto lähellä meitä

niin myöskin metalo

kun sinne tulla muistat

saat mielen iloisen

En täältä lähtis koskaan pois

Ei muualla niin hyvä ois

kuin on tää eteläpuoli

Tampereen ykkönen.

ElviLahtinen

Mihin kadonneet on heinäkuun heleät päivät, sade jo tauota vois

Aurinko piilostaan jo esiin tulla voisi,

sitten taas se ilon rintaan toisi.

Väriä ja voimaa taas syksyn tuuliin

Kesän säteitä odotellen ja talven pakkasiin siitä saisimme

Toivossa on hyvä elää, että kyllä se vielä meidät muistaa,

kun vaan joka päivä uskoo,

se lämmin ihana aurinko!

Kesän säteitä odotellen.

Irmeli Toikka

Kevättä odotellessa

Pian nouseva aurinko kevään tuo

Se säteet niin kirkkaat luontoon luo

Se huurteen koivuista sulattaa,

hiutaleet kuusista varistaa.

Jo luonto levännyt kauan on,

mutt' jälleen se nousee elohon.

Pian nurmi vihreä vihannoi

ja muuttolintuset konsertoi.

Terttu Kanervo

Katse taivaalle!

Katse taivaalle! Kuvauskopteri pörrää

Peltolammin yllä

Peltolammilainen Jari Salopino sai harrastuksen kautta itselleen töitä ja oman perheen.

Erikoistumalla ilma- ja lämpökuvaukseen hän on voinut auttaa kiinteistön omistajia ja vapaaehtoista pelastuspalvelua.

Jari Salopino on paljasjalkainen peltolammilainen, joka on hiljattain palannut kotikulmilleen. Peltolammilta löytyi sopiva koti perheelle, ja sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on oivallinen liikkuvien kuvaustöiden kannalta.

Kuvaaminen tuli Salopinon elämään hänen tanssiharrastuksensa kautta. Hän kuvasi tanssikilpailuja ensin omaksi ilokseen, ja pian häntä jo pyydettiin kilpailuja kuvaamaan. Työtarjouksia alkoi tulla puskaradion kautta sen verran, että oli perustettava oma yritys. Nykyään Salopino onkin sivutoiminen kuvausyrittäjä. Tavallisten kameroiden lisäksi kalustoon kuuluu lämpökameralla varustettu kuvauskopteri, jota Salopino lennättää siellä, minne hänet kutsutaan.

Omaa studiota Salopinolla ei ole, vaan kuvauspaikat löytyvät muualta. Ilma- ja lämpökuvaukset tapahtuvat tietenkin kuvauskohteissa, ja esimerkiksi lapsikuvaukset onnistuvat hänen mukaansa parhaiten lapsen omassa kodissa, lapselle tutussa ympäristössä. Salopino kertoo olevansa kiitollinen vanhemmilleen, jotka ovat tukeneet ja kannustaneet häntä kaikessa. Tanssiharrastuksen myötä elämään tuli rohkeutta, kuvaustöitä sekä myös parisuhde ja oma perhe

– Perhe on tärkein, hän sanoo

Vapaa-aikanaankin Salopino jaksaa vielä tarttua kameraan. Hän on taltioinut esimerkiksi Peltolammin muuttuvaa maisemaa ja on kiinnostunut näkemään, miten nykyinen koulun alue muuttuu sitten, kun koulu muuttaa tulevaan hyvinvointikeskukseen.

Ilmakuvaukseen tarvitaan luvat

Ilmakuvaukseen tarvitaan luvat

Kuvauskopterin käyttöön ei voi ryhtyä kylmiltään, vaan se on luvanvaraista sekä harrastajille että ammattilaisille Kaikkien yli 250 grammaa painavia tai kamerallisia droneja eli koptereita käyttävien on rekisteröidyttävä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin palveluun, perehdyttävä tarkasti laitteen ohjeisiin sekä läpäistävä teoriakurssi.

Kopterin käyttöön liittyy myös monenlaisia rajoituksia. Laite täytyy esimerkiksi olla aina näköetäisyydellä ja sen suurin sallittu lentokorkeus on 120 metriä. Liian lähelle ihmisiä sillä ei saa lentää, eikä vakuutuksiakaan kannata unohtaa.

– Koptereita on menetettykin, mutta onneksi on vakuutukset, Salopino kertoo

Lennättäjän tulee lisäksi pitää lentopäiväkirjaa kaikista lennoistaan, ja jos kopteria mielii lennättää tavallista korkeammalla, silloin täytyy ottaa yhteyttä lennonjohtoon.

Jari Salopinon saattaa nähdä Peltolammin maisemissa kuvauskopterin kanssa, kuten tässä kuvassa Peltolammin rannassa.

Lämpökameran edut

Lämpökameran edut

Erityinen lämpökuvaukseen soveltuva kamera kuvauskopterissa tuo monenlaisia etuja. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi kiinteistön omistaja silloin, kun halutaan etsiä säästöjä lämmityskuluissa.

– Lämpökuvaus onnistuu ulkotilojen lisäksi myös sisällä, sillä kopteria ei ole pakko lennättää lämpökameraa käyttääkseen, tarkentaa Salopino

Kaikki hyödyt eivät ole rahalla mitattavia. Salopino on myös mukana vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan toiminnassa. Vapepa muun muassa etsii kadonneita henkilöitä maastosta, ja näissä etsinnöissä lämpökamera on erinomainen työkalu, joka voi parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä.

Kaikki kuvauskeikat mukavia

Kaikki kuvauskeikat mukavia Vaikka Salopinon kuvauskeikat liittyvätkin usein yrityksiin tai kiinteistöihin, ovat kaikki toimeksiannot perhepotreteista lähtien hänelle mieluisia. Mies tekee myös myytävien asuntojen virtuaalistailauksia, eli hän havainnollistaa tietokoneohjelman avulla, miltä asunnot voisivat kalustettuna näyttää. Sillä tavalla hän kertoo omankin asuntonsa menneen nopeasti kaupaksi, kun oli tarve vaihtaa perheasuntoon.

14 Peltolammi toukokuu 2023

Jari Salopino on taltioinut Peltolammin muuttuvaa maisemaa. Kesäkuvassa Peltsun lampi ja talvikuvassa vanha koulu. Hän on myös kiinnostunut näkemään, miten nykyinen koulun alue muuttuu sitten, kun koulu muuttaa tulevaan hyvinvointikeskukseen.

Teksti: Johanna Mäki

Kuvat: Jari Salopino, Johanna Mäki

Toukokuun aurinko tuo mukanaan

Peltolammille uusia asukkaita

Toukokuussa 2023 peltolammilaiset saavat uusia naapureita, kun Rongankoti Koivisto muuttaa Peltolammin Terhokujalle. Muuttoa ajatuksella saneerattuihin tiloihin on odotettu jo elokuusta 2022 alkaen.

Teksti ja kuva Satu

Kuirinlahti

TampereMission asumisyksikkö Rongankoti Koivisto muuttaa toukokuussa 2023 Koivistonkylästä Peltolammin Terhonkujalle. Tiloja on remontoitu elokuusta 2022 alkaen vastaamaan asukkaiden tarpeita Toukokuussa pitäisi olla vihdoin valmista ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa.

– TampereMissiolla on pitkä, jo yli 140 vuotinen historia sosiaalialan järjestönä, kertoo Rongankodin johtaja MinnaToivola. TampereMissio käynnistyi kaupunkilähetystoimintana vuonna 1881 ja yhdistys siitä tuli vuonna 1907. "TampereMissio on yleishyödyllinen sosiaalialan järjestö, jolla on palveluita laajasti lapsiperheille, nuorille, ikäihmisille ja kehitysvammaisille ihmisille" TampereMissiolla on yhteensä 6 Rongankodin asumisyksikköä. Rongankoti Koivisto on profiililtaan aikuisten kehitysvammaisten koti.

– Ensimmäinen kehitysvammaisten työkoti perustettiin jo 1960-luvulla, joten toiminnalla on pitkät perinteet, Minna Toivola kertoo.

Rongankoti Koivistonkylässä on palvellut asukkaitaan jo vuodesta 1978, mutta aikojen muuttuessa myös asukkaiden tarpeet muuttuvat.

– Uudet tilat vastaavat paremmin nykypäivän ja asukkaiden tarpeita, sanoo Toivola. Terhokujalle muuttaa toukokuussa 19 asukasta. Koivistonkylän tiloja aletaan sen jälkeen saneerata työ- ja päivätoimintaan sopiviksi.

Tilat Peltolammilta löytyivät, kun eräs työntekijöistä oli huomannut vapautuvan tilan hyvällä paikalla. Tärkeää tilan valinnassa oli myös se, että tila oli muunneltavissa tarpeisiin sopivaksi.

– Saneeraus on ollut mittava. Kaikessa on huomioitu esteettömyys, niin sisällä kuin

Jokainen asukas on saanut valita huoneensa tehosteseinän värin itse. Satu (vas.) oli valinnut vaaleanpunaisen. Kuvassa mukana myös Päivi ja Ari.

Terhokujan rakennus on aiemmin toiminut muun muassa naisten suojakotina, turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilana ja Tampereen A-killan asumisyksikkönä.

ulkonakin. Tiloihin on rakennettu muun muassa asukkaille tärkeä hissi.

Kaikilla asukkailla on omat huoneet, ja asukkaat ovat päässeet vaikuttamaan remontin yksityiskohtiin. Esimerkiksi oman huoneen seinän tehostevärin on saanut valita itse Tiloissa on omien huoneiden lisäksi yhteiskeittiö, yhteinen oleskelutila ja sauna. Pihasta tulee viihtyisä ja odotuksena onkin, että siinä on mukava viettää kesällä aikaa. Toiveena on, että uusissa tiloissa päästäisiin viettämään mukavia yhteisiä tapahtumia.

– Yhteisöllisyys arjessa ja kaikessa toiminnassamme on meille ensiarvoisen tärkeää, yksikönpäällikkö Kati Pouttu kertoo ja saa asukkaat Päivin, Arin ja Satun nyökyttelemään.

Yhteisöllisyys ennen kaikkea

Yhteisöllisyys ennen kaikkea

Huhtikuun alun aurinko saikin lähes kilpailla uutuuttaan hohtavien tilojen kanssa, kun tulevat asukkaat Päivi, Ari ja Satu sekä yksikönpäällikkö Kati Pouttu kävivät tutustumassa vielä hieman keskeneräisiin tiloihin. Tiloissa on uusittu pintojen lisäksi muun muassa viemärit ja vesijohdot. Elämää tulee helpottamaan myös nykypäivänä tärkeä valokaapeli. Työmaata johtava Risto RoponenTASO rakennusyhtiöltä kertoo, että projekti oli tyypillinen, mutta mittava peruskorjausprojekti.

– Työt aloitettiin elokuussa 2022 pihamaan hoitamisella ja puuston harvennuksella Hyvä yhteispeli ja yhteisymmärrys kaikkien osapuolten kanssa on ollut tärkeä osa projektin onnistumista.

Roponen kertoo, että saneerauksen edetessä myös peltolammilaisten positiivinen kiinnostus projektia ja tulevia naapureita kohtaan on huomattu Rongankoti Koiviston asukkaat toivovatkin, että samanlainen kiinnostuneisuus pysyisi tulevaisuudessakin yllä.

– Toivomme, että meitä lähestytään rohkeasti ja tullaan jutulle. Meitä ei tarvitse jännittää vaan aina saa tervehtiä ja meille saa tulla juttelemaan. Olisi kiva tutustua lähialueen ihmisiin, saada tuttuja ja ystäviäkin.

– Muita tärkeitä arvoja, jotka on otettu myös muutossa ja asumisessa huomioon, ovat ekologisuus ja ympäristön kunnioittaminen. Tämä huomioidaan muun muassa kierrättämisessä Rongankodin luontoperustaiselle päivä-, työ- ja vapaa-ajantoiminnalle on myönnetty aiemmin Luonto-Hoivalaatumerkki ja pyrimme, että luontolähtöisyys näkyy myös meidän toiminnassamme

Alueena Peltolammi saakin kehuja lähellä olevasta luonnostaan. Uimarannalla kesäisin toteutuneet tapahtumat, kesäkioski ja kuntoilulaitteet ovat jääneet mieleen Peltolammin hyvinä puolina.

Peltolammi on hieman tuttu, Ari kertoo ja lisää, että hänen äitinsä on asunut aikanaan Peltolammilla.

– Paljon on muuttunut, hän naurahtaa. Satu kertoo, että Peltolammi-lehti on jäänyt mieleen, vaikka alueella ei ole ennen tullutkaan paljon vietettyä aikaa.

– Peltolammin uimaranta on tuttu, Päivi sanoo ja lisää, että viime kesänä Peltolammin rannalla tuli vietettyä aikaa.

TampereMissio onkin ollut mukana myös Peltolammin rannalla järjestetyssä alle 16-vuotiaille suunnatussa puistoruokailussa.

–Haluamme tutustua lähiseutuun ja sen palveluihin Voisimme vaikka lähteä retkelle Pärrinkoskelle

– Kyllä tässä on ajatuksena se, että tämä on sellainen koti, ettei täältä ihan heti tarvitse pois muuttaa, yksikönpäällikkö Pouttu toteaa. Päivi, Satu ja Ari nyökyttelevät muuttoa jo odotellen. Odotuksena on, että Peltolammilla on hyvä asua ja elää oman näköistä elämää.

Onko tamperelaisissa blogeissa tulevaisuutta?

Tiktok ja Instagram, niissä luodaan julkkikset ja hittipoliitikot. Toimittajat ja poliitikot puolestaan löytävät toisensa Twitteristä. Kaveriyhteisöt pyörivät Whatsappissa, Telegramissa tai Discordissa. Kaikkia näitä yhdistää nopea viestinkulku ja visuaalisuus. Räväkkä pläjäys päihittää usein pohdiskelevamman kirjoittelun. Tämän kirjoittaja uskoo kuitenkin kaikelle olevan paikkansa.

Olipa kerran blogipalvelu

Olipa kerran blogipalvelu Aamulehti avasi oman blogipalvelunsa kesällä 2008. Allekirjoittanut innostui pian kirjoittelemaan ja ensimmäinen juttuni kertoi Multisillassa asumisesta. Vuosien varrella Aamulehden blogit keräsi pienen mutta pippurisen paikallisen edustuksen. Journalistiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet jäivät kuitenkin saavuttamatta ja lehti ilmoitti palvelun sulkemisesta alkuvuodesta 2017.

Joukko kirjoittajia katsoi tässä kohtaa, ettei kaikkea ollut vielä sanottu Porukalla päädyimme perustamaan tilalle Pirkan blogit, tällä kertaa yhdistysvetoisesti. Kesällä 2017 kirjoiteltiin avaussanat. Tekijöitä ja taustayhdistys löytyi Multisillasta ja konesalipalvelut puolestaan Nekalasta, joten palvelun kutsuminen sangen mansellismieliseksi lienee perusteltua. Siitä lähtien on juteltu politiikkaa – tietenkin – mutta myös rakentamista, reseptejä, elokuvia, arjen kokemuksia, koira, kissoja, kanoja ja vähän muutakin.

Projekti on jatkunut pienellä, mutta vakaalla liekillä. Kuten verkossa aina, ajoin on tarvittu moderointia ja rauhoittelua, sekä monenlaista tietoturvateknistä varautumista.Yhdistysvetoisessa ja voittoa tavoittelemattomassa palvelussa ei ole mainoksia tai bisneskumppaneita, joka yksinkertaistaa monia asioita.

poistaa epätoivotut kommentit, eikä vain toivoa somepalvelun reagoivan niihin joskus ja jouluna. Palvelun yleisiä moderaattoreita tarvitaan harvemmin, mutta joskus etenkin henkilökohtaisuuksiin menevät kommentit kaipaavat siivoojaa.

Kesää kohti käännyttäessä on hyvä hetki antaa auringon paistaa myös blogeihin ja sen myötä päätimmekin pistää pystyyn keveämielisen kilpailun. Haaste on yksinkertainen: kirjoita Pirkan blogeihin jotain lähiöstä. Ehkä se on Peltsulta, ehkä Multsusta, ehkä jostain aivan muualta. Kerro mikä on ihanaa tai kamalaa, kirjoita runo, pohdi mitä pitäisi tehdä ja liitä kuva jos siltä tuntuu Kilpailussa ovat mukana kaikki juhannuspäivään 2023 mennessä kirjoitetut blogaukset Pirkan blogeissa, joihin on liitetty avainsana (keyword) "lähiökisa". Voittajan valitsee arvovaltainen raati ja hänet palkitaan ravintolalahjakortilla. Tuomaristo varaa oikeuden jakaa myös kunniamainintoja.

Haluatko blogaajaksi?

Haluatko blogaajaksi?

Jos haluat kirjoittaa omaa blogiasi, klikkaa pirkanblogit.fi etusivun "Rekisteröidy" nappia. Luo tunnus, tai käytä Google- tai Microsoft-tunnusta. Tämän jälkeen voit aloittaa kirjoittamaan uusia juttuja yläreunan "Uusi" napilla. Kun olet kirjoittanut ensimmäisen blogauksesi (muistithan oikolukea?), voit klikata nappia "Lähetä tarkastettavaksi". Ensimmäinen blogaus tarkistetaan moderaattorin toimesta, yleensä parin tunnin sisään. Kun ensimmäinen blogauksesi on hyväk-

sytty käsin, seuraavan juttusi voit julkaista suoraan, ilman moderointia.

Hyvässä blogauksessa on kiinnostava otsikko. Myös parilla ensimmäisellä lauseella on väliä, sillä ne näkyvät etusivun listalla. Selkeä kappalejako ja väliotsikot auttavat tekemään jutusta helppolukuisemman Myös avainsana tai pari kannattaa lisätä. Hyviä avainsanoja ovat yleissanat kuten luonto, liikenne, ruoka, koulutus ja niin edelleen. Toisesta blogauksestasi alkaen voit myös lisätä artikkelikuvan, joka toimii otsikkokuvana.

Blogauksen jakaminen omiin somekanaviin on hyvä tapa saada sille lisää lukijoita. Blogauksen alareunassa on valmiit napit jakamiseen yleisimpiin somepalveluihin, mutta voit toki vain kopioida linkin osoiteriviltä. Muistathan myös seurata blogaustasi ja sen ympärillä käytävää keskustelua. Kuten aina nettikeskustelussa, kohteliaisuus ja rakentava kritiikki vievät pidemmälle kuin tasajalkaa hyppiminen. Joku on varmasti kanssasi eri mieltä. Ole siitä kiitollinen, sillä maailma olisi melkoisen tylsä paikka, jos olisimme kaikki kaikesta aina samaa mieltä.

Pirkan blogit

Osoite: pirkanblogit.fi

Kysyttävää?

moderaattorit@pirkanblogit.fi

Palvelua pyörittää: Säätöyhteisö B2 ry

Osallistu kilpailuun ja voita

ravintolalahjakortti!

Kirjoita Pirkan blogeihin blogaus, jonka aiheena on lähiö tai lähiöt.

Lisää avainsanaksi "lähiökisa".

Kaikki 24.6. mennessä julkaistut blogaukset

ovat mukana kisassa, jossa arvotaan

noin 100 euron arvoinen ravintolalahjakortti.

Jatkoa ja kisailua luvassa

Jatkoa ja kisailua luvassa

Allekirjoittanut, täysin puolueellisena, katsoo blogailulle olevan vielä tilaa. Blogauksien luontivauhti on luontaisesti rauhallinen, jolloin yksittäinen juttu ehtii keräämään paljon enemmän katseita kuin someviesti. Keskustelulle on siis hyvät puitteet. Blogaajalla on myös suurempi valta kommentteihin, sillä hän voi myös suoraan itse

16 Peltolammi toukokuu 2023

Voittajan valitsee Säätöyhteisö B2 ry ja Peltolammiseura yhdessä.

Voittajalle ilmoitetaan

henkilökohtaisesti!

Sairaanhoidollisia tutkimuksia 1940-luvulla ja nykyisin

Elettiin 1940-lukua, aikaa, jolloin kotipitäjässäni Kuhmalahdella oli yhteinen kunnanlääkäri naapuripitäjän kanssa, eikä vastaanottoa ollut kuin muutamana päivänä kuukaudessa.

Lääkärin avuksi oli päätetty hankkia pienoisröntgenkone, joka oli aivan uutta siihen aikaan. Kunta tietysti antoi siihen hiukan rahaa, mutta kun se oli kallis, kerättiin varoja myös muun muassa pitämällä ompeluseuroja ja myyjäisiä. Lääkärin vastaanottoa pidettiin seurojentalo Suojalla, jonne röntgenkonekin tuotiin. Kun se sitten tuotiin, ei lääkäri ollut paikalla ja insinööri, joka sen toi, neuvoi Suojan talon vahtimestari-Ottoa, että noin ja noin sitä käytetään ja toivoi, että Otto neuvoo sitten lääkäriä. Ja niin tapahtui. Kovasti röntgenkoneella potilaita tutkittiin eikä yleensä potilas ollut tyytyväinen, jos lääkäri ei häntä koneella tutkinut.

Yhtenä lauantaiaamuna Suojalle tuli eräs emäntä – Mari, joka pyysi Ottoa katsomaan röntgenkoneella häntä, koska "sydänala on niin kipeä" Otto sanoi, että eihän hän oikeastaan tunne millään tavalla ihmisen sisuskaluja, mutta voihan hän tutkia.

Otto pani sitten huoneen pimeäksi ja al-

koi tutkia potilasta. Sitten Otto ehdotti vaimolleen Toinille, että hänkin riisuu itsensä ja menee Marin viereen seisomaan, niin voi verrata naisten sisuskaluja.Toini ja Mari seisoivat ritirinnan ja Otto tutki kumpaakin vuoronperään ja ilmotti, että ei Toinilla ainakaan ole sellaista mustaa juotetta rinnassa kuin Marilla ja sanoi, että: "Kyllä musta nyt tuntuu, että se voi hyvinkin olla veritulppa" Otto oli sitä mieltä, että Marin pitäisi mennä naapuripitäjään Luopioisiin lääkäriin niin pian kuin mahdollista. Mutta varoitti kovasti, että ei vaan saa sanoa lääkärille, että hän sitä röntgenkoneella on katsonut. Sanoo vaikka, että se oli apteekkari, joka epäili veritulppaa.

Mari vietiin sitten kuorma-autolla jo samana päivänä Luopioisiin lääkäriin ja olihan se veritulppa.

ihmettelin, miten lääkärien ja sairaanhoitajien on nykyään oltava myös tekniikkaa taitavia. Eräs sairaanhoitaja totesikin, että sairaanhoitajan koulutuksen lisäksi hänellä olisi hyvä olla insinöörikoulutus

On ihmeellistä, että esimerkiksi sydäntutkimuksissa voidaan mennä jollakin laitteella valtimon kautta sydämeen asti. Mutta se on nykypäivää ja tekniikka kehittyy edelleen myös terveydenhuollossa ja hyvä niin.

Tälle tositarinalle voidaan nyt naureskella, koska näistä ajoista on tultu valtavia harppauksia nykypäivän terveydenhoitoon ja siinä käytettäviin laitteisiin.

Olin juuri sydäntutkimuksissa TAYS:ssa ja

Anja Salovaara

Anja Salovaara on peltolammilainen sukututkija.

Lampaat Peltolammille touko-kesäkuussa

Lampaat saapuvat jälleen Peltolammille Rukkamäen arvoniitylle vanhaa koulua vastapäätä. Laidunaika alkaa touko-kesäkuussa, kun ruokaa eli nurmea kasvaa tarpeeksi. Huitun tilalta Nina Sundelin kertoo, että tänäkin vuonna laitumelle saapuu 15 lampaan katras Kaikki tulokkaat ovat uuhia eli tyttölampaita Joukossa saattaa olla jo viime kesänä samassa paikassa laiduntaneita.

Huitun tilalla uuhia on noin 50 kappaletta, karitsoja syntyi tänä keväänä 60. Siitospässejä on vain kuusi. Ne eivät laidunna Tampereen arvoniityillä vaan viihtyvät kotitilalla Sastamalassa. Huitun tilan lampaita voi ihastella tänä kesänä Peltsun lisäksi myösTohlopissa.

Istutuspuuhat viljelypalstoilla – huvia ja hyötyä

Taas uusi kesä on Peltolammiseuran vuokraamilla viljelypalstoilla alkamassa ja innokkaat viljelijät odottavat malttamattomina pääsyä istutuspuuhiin. Omien kasvien kasvattaminen onkin mukavaa ja palkitsevaa puuhaa.

Edellisen vuoden palstapaikkaan saa oikeuden ilmoittamalla varaushalukkuuden palstavastaavalle ja maksamalla annettuun eräpäivään mennessä palstavuokran Peltolammiseura ry:n tilille. Palstojen koot ovat noin 20 m x 5 m.

Vapautuvia palstoja voi tiedustella palstavastaava Jari Liukolta palstalla@gmail.com tai puh. 044 950 1554.

Lainaa roskapihdit Peltolammiseuralta

Kun roskienkeruuinto iskee, voit lainata roskapihdit Peltolammiseuralta. Ota yhteys peltolammiseurary@gmail.com ja ilmoita, että haluat lainata roskapihtejä. Saat tarkemmat ohjeet lainauksesta.

Peltolammin rannalla järjestetään lasten puistoruokailu tänäkin kesänä. Puistoruokailu ja toimintatuokiot ovat kesä-heinäkuussa 5.6.–27.7. maanantaista torstaihin klo 11–13.

Ruokailua ennen (klo 11.00-12.00) pidetään noin 45 minuutin ohjattu hetki lapsille ja nuorille, kuten liikuntaa, askartelua, pelejä, leikkejä tai musiikkia. Kello 12 alkaa ruokailu, jolloin tarjolla on maksuton ateria lapsille ja nuorille.

– Puistoruokailujen toiminta on tarkoitettu alle 16-vuotiaille tamperelaisille Ruokailu ja ohjelma ovat avointa kaikille eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen, kertoo projektisuunnittelija Heidi Rantanen Tampereen kaupungilta.

Pirkanmaan Voimialta tuleva ruoka on myös tänä kesänä maksutonta.

– Toivomme, että puistoruokailuun tulevat ottaisivat mukaan oman astiansa. Näin edistetään kestävää kehitystä, Rantanen korostaa.

Jos haluat vapaaehtoiseksi puistoruokailuun, ilmoittaudu osoitt e e s s a t a m p e r e . fi / p u i s t o r u o k a i l u t a i s ä h k ö p o s t i l l a heidi.rantanen1@tampere.fi.

Puistoruokailuja järjestetään Peltolammin lisäksi Hervannassa, Lielahdessa,Tesomalla ja Kaukajärvellä Riihiniemen uimarannalla.

Myös kesäkioski toimii Peltolammin rannalla kesä-heinäkuussa.

18 Peltolammi toukokuu 2023

Pilkkikisat jälleen

Peltolammin jäällä

Peltolammin jäällä järjestettiin perinteiset pilkkikisat maaliskuun alussa 4.3. Naisten sarjan voittaja oli Marika Kauppi ja miesten sarjan voittaja Pertsa Tamminen. Miesten saalis oli noin 300-400 grammaa yhteensä, naisten sarjan 30-44 grammaa. Huomaa: kalat punnittiin ilman vaakaa!

Iloiset pilkkikisan voittajat Marika Kauppi ja Pertsa Tamminen. (Kuva Marika Kauppi ja teksti Raili Viipuri)

Peltolammiseura vuokraa viljelypalstoja tänäkin kesänä.

Ilmoittautuminen pian helppoa nettisovelluksen kautta

Tule mukaan vapaaehtoiseksi seurakunnille

Seurakunta on itsensä näköinen. Seurakunta usein mielletään kirkoiksi ja rakennuksiksi, mutta seurakunta on ennen kaikkea ne ihmiset, jotka ovat siinä mukana. Täällä Tampereen Eteläisessä seurakunnassa, johon Peltolammikin kuuluu, on toiminnassa mukana paljon monen ikäistä väkeä. Meillä on myös laaja vapaaehtoisten seurakuntalaisten joukko toteuttamassa erilaisia toimintamuotoja.

Vapaaehtoisia seurakuntalaisia on monissa eri vastuutehtävissä, kuten esimerkiksi johtamassa raamattupiirejä ja partioryhmiä, toteuttamassa kirkkokahveja tai messujen musiikkia, avustamassa diakoniassa ja jumalanpalveluselämässä, pitämässä kerhoja ja pyhäkouluja sekä tuottamassa kädentaitojen kautta hyvää erilaisissa piireissä. Aktiiviset seurakuntalaiset ovat näin monen toiminnan kulmakivi ja mahdollistaja. Toki me seurakunnan työntekijät olemme monessa mukana, mutta ilman vapaaehtoisten seurakuntalaisten joukkoa, seurakunnan toiminta olisi huomattavan paljon suppeampaa ja värittömämpää.

olemaan entistä helpompaa ilmoittautua erilaisiin tehtäviin seurakunnissa messuista ruuanlaittoon ja musisoinnista valokuvaamiseen. Jos jotain tehtävää ei löydy, niin sellaista saa myös ehdottaa. Tässä asiassa on kirjaimellisesti "vain taivas rajana"! Uusia järjestelmiä ei sentään tarvitse odottaa ennen kuin pääsee mukaan. Vapaaehtoisena toimimisesta voi kysyä keneltä tahansa seurakunnan työntekijältä. Seurakunta on sinua varten – ja sinä seurakuntaa!

ChristianSeppänen

Vapaaehtoistyöstä vastaava pappi

Tampereen Eteläisessä seurakunnassa

Hyötyä ja iloa vapaaehtoistyöstä

Itselle iloa vapaaehtoistyöstä

Seurakunta on paikka, jonne saa tulla juuri sellaisena kuin on. Myös omat lahjansa saa ottaa käyttöön. On yhtä arvokasta istua kirkon penkissä kuin laittaa kirkkokahvia esille tarjottavaksi, mutta vapaaehtoisena toimiminen voi antaa itselle, kun saa olla tekemässä itselle merkittäviä asioita. Moni vapaaehtoistoimija onkin mukana juuri siksi, koska tehtävästä saa itselle iloa ja voimaa arkeen. Vapaaehtoistehtävää voi lisäksi hoitaa juuri niin paljon tai vähän kuin itse haluaa.

Kuluvan vuoden aikana Tampereen seurakunnissa otetaan käyttöön uusi vapaaehtoistyön alusta, nettisivu, jonka kautta tulee

Christian Seppänen Härmälän kirkolla.