Peltolammi 1/2021

Peltolammi

PELTOLAMMISEURAN TIEDOTUSLEHTI

Nro 144 toukokuu 2021

Ojaset harrastavat roskalenkkeilyä, s. 9 Lampaita Rukkamäenpuistoon, s. 11 Taloyhtiöiden yhteistyö alkamassa, s. 7

2

Peltolammi

toukokuu 2021

Peltolammi ja Multisilta kylpevät nyt huomion auringossa On ilo seurata, miten aluettamme kehitetään laajasti ja asukkaille tarjoutuu mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin.

Hyvinvointikeskus valmistuu kaavailujen mukaan Peltolammille vuonna 2025, sitä ennen Multisilta saa uuden päiväkodin. Suunnitteilla on muitakin uudistuksia, kuten rannan leikkikenttävälineiden uudistaminen ja alueen valaistuksen parantaminen. Mikä on tärkeintä, kyselyyn vastaamalla jokainen alueen asukas pääsee vaikuttamaan alueemme kehittämiseen ja asukkaiden siellä viihtymiseen.

Sivuilta 8 ja 11 löytyvät keinot tähän ja kerromme aiheesta enemmän.

Peltolammi ja Multisilta ovat erinomaisia paikkoja asua. Kiinteistönvälittäjien tekemän kyselyn mukaan ihmiset arvostavat tänä päivänä asuinalueellaan vesistöjä, metsää ja luontoalueita. Nämä asiat ovat rahassa mittaamattoman arvokkaita ja meillä on kaikkea tätä! Peltolammilla ja Multisillassa ihmiset asuvat viihtyen jopa vuosikymmeniä ja aluettamme voikin kutsua kodiksi.

Yhteisöllisyys on yksi viihtymiseen vaikuttava tekijä ja Peltolammiseura tarjoaa siihen mahdollisuuden tänä kesänä järjestäen vieraslajien kitkemistalkoot luonnon hyvinvoimiseksi. Mikä sen mukavampaa, kuin turvavälit muistaen saada yhdessä hyvää aikaan arvokkaalle lähiympäristöllemme. Heinäkuun ensimmäisenä lauantaina kokoonnutaan Peltolamminkadun ja Pähkinämäenkadun risteykseen ja lähdetään siitä porukalla maastoon.

Tervetuloa mukaan koko perheen voimin! Nautitaan samalla virkistävästä ulkoilmasta ja opitaan vieraslajeista.

Infoa talkoista löytyy sivulta 5, seuraa myös Facebook-sivujamme.

Toivottavasti nähdään silloin.

Aurinkoista kesää ja hyvää vointia sekä kesäiloa kaikille toivottaa Heidi Leppänen Peltolammiseuran puheenjohtaja

Peltolammi

toukokuu 2021

3

Peltolammiseura

Peltolammi

on Peltolammiseuran toimittama tiedotuslehti Päätoimittaja: Toimitus:

Johtokunnan jäsenet vuonna 2021: Puheenjohtaja: Heidi Leppänen haidi.leppanen@gmail.com

Viljelypalstat: Jari Liukko 044 950 1554 palstalla@gmail.com

Varapuheenjohtaja: Muut jäsenet: Jussi Panusalo jussi.panusalo@saunalahti.fi Olavi Aronen Pähkinäkuja 4 A 18 Sihteeri–rahaston040 596 2096 hoitaja: Mari Pajala Pähkinämäenkatu 2 D Nelli Jokelainen 040 768 1971 pajalamari@gmail.com Peltolammi-lehden päätoimittaja: Tuija Virtanen 040 842 9488

Tuija Virtanen Heidi Leppänen, Ellen Sieviläinen, Johanna Mäki Kannen kuva: Tuija Virtanen Taitto: Tuija Virtanen Ilmoitusmyynti: Tuija Virtanen Heidi Leppänen Paino: Kirjapaino Offset Ulonen Oy Painos/jakelu: 2900 kpl, Peltolammi, Multisilta, Palokallio ja Lakalaiva Ilmoitushinnat 2021: 1/16 sivu 60 € 1/2 sivu 1/8 sivu 108 € 1/1 sivu 1/4 sivu 180 €

288 € 480 €

Hinnat sisältävät nelivärilisän.

Petra Koljonen petra.koljonen@gmail.com

Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2021. Juttuideat sekä materiaalit lehteen lokakuun 2021 puoleen väliin mennessä osoitteeseen peltolammi@gmail.com

Satu Kuirinlahti satu.kuirinlahti@gmail.com

Peltolammin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat löydät

Raili Viipuri Tilkonmäenkatu 3 A 9 045 670 5701

www.facebook.com/peltolammi.tampere

www.PeltsuMultsu.fi

PARTURI–KAMPAAMO Erja Willberg 03 265 0490

Sini

Peltolamminkatu 40 toimii Peltolammiseura

AVOINNA: ARK. 07 7.30–21.00 LA 9.00–21.00 SU 9.00–21.00 09

4

Peltolammi

toukokuu 2021

TERVETULOA Peltolammiseuran sääntömääräiseen päätöskokoukseen ke 12.5.2021 klo 18.00 Pähkinämäenkatu 2 sisäpiha

PELTOLAMMISEURA TOIMII Peltolammiseura on toiminut alueella yli 50 vuo a.

Tule mukaan seuran toimintaan, niin edät mistä alueella puhutaan.

Tervetuloa!

Vieraslajien kitkemistalkoot la 3.7.2021 klo 10–14 Peltolammilla Tule oppimaan miten ja miksi vieraslajeja pitää poistaa.

Kokoontuminen Pähkinämäenkadun ja Peltolamminkadun risteyskohdassa.

Virvoketarjoilu Tapahtuman järjestävät: Peltolammiseura VilliVyöhyke

Soita tai tule käymään !

Kaikki ompelutyöt huolellisesti ja suunnitellen

Tied. peltolammi@gmail.com

Hafiz Nawazi Pitkäahteentie 1, Lempäälä 044 912 2258 hafiz_nawazi@hotmail.com

Peltolammi

toukokuu 2021

5

Lähiöohjelma Peltolammilla ja Multisillassa Peltolammin ja Multisillan asukkailla nyt sananvaltaa lähiöohjelmassa

Tule mukaan kehittämään omaa asuinaluettasi ja kotiseutuasi Teksti Sini Lempinen Kuva Tuija Virtanen

Peltolammi ja Multisilta ovat mukana valtakunnallisessa lähiöohjelmassa vuosina 20202022. Ohjelma on lähtölaukaus alueen pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Lähiöohjelma on hallitusohjelman mukainen ja ympäristöministeriön koordinoima, jonka tavoitteena ovat hyvinvoivat ja vetovoimaiset lähiöt. Peltolammin-Multisillan lähiöohjelmassa on luotu yhteistä näkemystä siitä, mitä vahvuuksia alueilla on ja mihin kehittämistyötä tulisi erityisesti suunnata. Lähiöohjelma onkin jatkanut viime syksynä alkanutta yhteistyötä kaupungin eri toimialojen, asukkaiden, alueen toimijoiden, yritysten ja yliopiston tutkimushankkeen kanssa. Valtiolta on saatu myönteinen avustuspäätös myös tälle vuodelle alueen fyysisen ympäristön kehittämiseen.

Asukkaiden näkökulmia alueen vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista sekä tulevaisuuden toiveista kerättiin vuonna 2020 järjestetyillä kyselyillä ja lokakuussa pidetyssä asukaspäivässä. Lopputuloksena muodostui neljä kehittämisen teemaa, jotka ovat hyvinvoivat asukkaat, hyvä arjen ympäristö, palvelut lähellä ja yhdessä tekeminen. Yhdessä tekeminen onkin yksi lähiöohjelman tärkeimmistä tavoitteista, joka on osana kaikkia kehittämisen teemoja.

Tänä keväänä yhteistä suunnittelua asukkaiden kanssa on jatkettu vallitsevan pandemian vuoksi verkkotyöpajoissa. Lisäksi asukkaita kutsutaan mukaan asukasraatiin ja tällä hetkellä esimerkiksi taloyhtiöfoorumiin ja lähiluonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Tällä hetkellä alueilla on käynnissä monenlaista liittyen esimerkiksi ympäristön parantamiseen, rakentamiseen ja lasten ja nuorten harrastamiseen. Peltolammin-Lakalaivan alueelle suunnitellaan hyvinvointikeskusta ja Multisillassa päiväkodin rakentaminen on käynnissä. Peltolammin uimarannan leikkivälineiden ja kuntosalilaitteiden uudistaminen on toteutumassa tulevan kesän kuluessa. Peltolammin uimarannalle on tulossa myös kesäkioski osallistuvan budjetoinnin kautta ja puistoruokailu-pilotti Tampere Juniorin mahdollistamana, joita Me-talo koordinoi. Lisäksi uimarannalle tulee harrastusvälineiden lai-

6

Peltolammi

toukokuu 2021

Peltolammia ja Multisiltaa kehitetään nyt voimakkaasti. Hyvinvointikeskus valmistunee vuonna 2025, Multisillan päiväkoti puolestaan ensi vuoden alkupuoliskolla. nauspalvelu nuorisopalveluiden järjestämänä. Multisillan Vanhan suklaatehtaan pihalle pystytetään kesän ajaksi graffitiseinä, skeittauspaikka sekä istutuslaatikoita 9–17vuotiaiden lasten ja nuorten käyttöön.

Alueen ympäristön laatua ja turvallisuutta kohennetaan monin tavoin. Tulossa on esimerkiksi valaistuksen parantamista useille alueille. Liikenneturvallisuutta edistetään ja esteettömiä asiointireittejä parannetaan yhdessä asukkaiden kanssa. Alueilla tehdään myös metsänhoidollisia toimenpi-

teitä, ja Peltolammin ympäri kulkevaa ulkoilureittiä kunnostetaan vuonna 2022.

Osallistuvan budjetoinnin kautta on toteutumassa Pärrinkosken retkeilyolosuhteiden parantamista.

Multisillan puiston uudistamisen suunnittelua käynnistellään, joka toteutetaan kesällä 2022. Lisäksi on tarkoitus edistää matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta, hyvinvointia ja liikkumista, sekä tapahtumatoimintaa alueilla.

Osallistu ja vaikuta: Parhaillaan on menossa useita ajankohtaisia osallistumismahdollisuuksia: Asukasraati: Asukasraatiin on jatkuva ilmoittautuminen. Asukasraati on alueen aktiivisesta kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten joukko, jotka saavat ensimmäisenä kutsuja yhteiskehittämisen tapaamisiin. Asukasraadissa mukana oleminen ei edellytä osallistumista. Mukaan voi ilmoittautua lähiöohjelman projektityöntekijä Sini Lempiselle Lähiluonnon hoitaminen: Haluatko ideoida, miten Peltolammin tai Multisillan luontoa voisi parantaa ja kenties osallistua siihen omin käsin?

Entä olisiko sinulla jokin paikka tiedossa, joka kaipaisi kohentamista?

Ota yhteyttä Villin vyöhykkeen Jere Niemiseen 040 522 4476.

Yhteydenottoja voivat tehdä yksityiset henkilöt, ryhmät ja yhteisöt, esimerkiksi yhdistys tai taloyhtiö.

Lähiöohjelman yhteystiedot: projektipäällikkö Henna Kuitunen projektityöntekijä Sini Lempinen

041 730 6693, 041 730 8186

Teksti Silvo Vuopponen Lähiöohjelma Peltolammilla ja Multisillassa Kuva Tuija Virtanen

Taloyhtiöfoorumi käynnistyy Peltolammin ja Multisillan alueella Teksti Silva Vuopponen

Mistä voisi saada tietoa tulevista korjauksista? Kun saman ikäisillä, lähekkäin olevilla taloyhtiöillä on edessä samoja korjauksia, voisiko näitä toteuttaa yhdessä?

Peltolammilla ja Multisillassa käynnistyy taloyhtiöiden oma foorumi, jossa taloyhtiöt pääsevät tutustumaan toisiinsa, jakamaan kokemuksia, huomioimaan energiatehokkuusasioita sekä tunnistamaan taloyhtiöiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia.

Taloyhtiöfoorumin ydinajatuksena on tutustuttaa eri taloyhtiöiden edustajia toisiinsa ja mahdollistaa näin kontaktien solmiminen ja yhteistyö samalla alueella sijaitsevien taloyhtiöiden välillä.

Ajatus taloyhtiöfoorumista on lähtenyt liikkeelle Helsingin alueen Taloyhtiöklubi-toiminnasta, jossa saman alueen taloyhtiöiden isännöitsijät ja edustajat kokoontuivat yhteisiin tapaamisiin. Toiminta on havaittu hyödylliseksi ja sitä halutaan kokeilla nyt muuallakin Suomessa, joten foorumien perustaminen otettiin mukaan Energiaviraston rahoittamaan taloyhtiökampanjaan, joka toteutetaan tämän kevään aikana. Kampanjaa toteuttaa Pirkanmaalla Ekokumppanit Oy, joka vastaa alueen energianeuvonnasta.

Taloyhtiöfoorumin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin tiistaina 13.4. webinaarina, koska tapaaminen paikan päällä ei ollut mahdollista. Ensimmäiseen tapaamiseen oli ilmoittautunut seitsemän kiinnostunutta taloyhtiötä ja tapaamisessa syntyi keskustelua alueen asioista.

Ajankohtaiseksi aiheeksi monelle taloyhtiölle osoittautui sähköautojen latausmahdollisuuden järjestäminen, ja kiinnostusta herättivät myös yhteishankinnat sekä turvallisuusasiat. Foorumin tapaamisessa

oli mukana myös Peltolammi-Multisilta lähiöohjelman edustaja, joka kertoi hankkeen tulevista suunnitelmista alueella.

Seuraava taloyhtiöfoorumin tapaaminen järjestetään alkusyksystä ja mukaan toivotaan lisää taloyhtiöitä Peltolammin ja Multisillan alueelta. Foorumin ohjelmaa ja tapaamisissa käsiteltäviä aiheita voidaan muokata taloyhtiöiden toiveiden mukaan ja lisäksi tapaamisiin järjestetään esittelyitä osallistujia kiinnostavista aiheista.

Ilmoittaudu mukaan Jos innostuit, ilmoittaudu mukaan energianeuvoja Silva Vuopposelle sähköpostiin

Webinaareja ja koulutusta Ekokumppanit järjestää kevään aikana myös taloyhtiöille suunnattuja webinaareja sekä energiaeksperttikoulutuksen, joista löytyy tietoa sivulta

Peltolammi

toukokuu 2021

7

Lähiöohjelma Peltolammilla ja Multisillassa

Peltolammia ja Multisiltaa kehitetään

asukkaiden ehdoilla Teksti Antti Wallin Kuva Tuija Virtanen

Mitä Multisillan ja Peltolammin asukkaat ajattelevat lähiympäristöstään ja hyvinvoinnistaan?

Miten he osallistuvat asuinalueensa kehittämiseen?

Entä mitä asukkaat ajattelevat kestävästä kehityksestä?

Näihin kysymyksiin Tampereen yliopiston tutkijat etsivät vastauksia uudessa Peltolammin ja Multisillan alueella toteutettavassa Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus -tutkimushankkeessa. Tutkimusta johtaa sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja se on osa ympäristöministeriön lähiöohjelmaa.

Häikiö on pitkään tutkinut kaupunkilaisten osallisuutta ja ihmisten osallistumismahdollisuuksia kaupunkien kehittämiseen.

– Kun kaupunkia kehitetään, on tärkeää saada asukkaat mukaan ja pyrkiä ymmärtämään millainen kaupunkiympäristö on erilaisille ihmisille tärkeää ja millaiset palvelut tukevat heidän arkeaan.

Mielestäni on kaikkien etu, että asukkaat osallistuvat oman asuinalueensa kehittämiseen ja kehittäminen vastaa heidän tarpeisiinsa, Häikiö painottaa.

Asuinympäristö muutoksessa Asuinympäristö muutoksessa Työryhmään kuuluu useampia tutkijoita. Tutkimusta tehdään yhteistyössä asukkaiden, muiden paikallisten tahojen, sekä Tampereen kaupungin lähiohjelman kanssa. Hankkeen tutkijan Antti Wallinin mukaan on kiinnostavaa, miten nopeasti kasvavan kaupungin lähiöitä ylipäätään kehitetään.

Wallin nostaa esiin alueiden vetovoimaisuuden.

– Multisillan ja Peltolammin lähiöt ovat mielettömän hienoja metsälähiöitä. Kerrostalot sointuvat maisemaan. Talojen välissä kulkee monia metsäpolkuja, eikä myöskään sovi unohtaa Peltolampea ja metsiä.

Wallinin mukaan myös museon kokoelmista löytynyt Peltolammi-seuran pöytäviiri on erinomainen esimerkki asuinalueen vahvasta identiteetistä. Viirissä nousevat esiin metsä, hiekka ja vesi – aivan kuin Peltolammin suositulla uimarannalla.

Peltolammilla on oma pöytäviiri, joka kuvaa hyvin metsävaltaista ja luonnonläheistä asuinympäristöä.

Yliopiston tutkijoiden mukaan viiri kuvastaa alueen vahvaa identiteettiä.

Edellisen kerran viirejä jaettiin Peltolammiseuran 50-vuotisjuhlassa ansioituneille jäsenille.

8

Peltolammi

toukokuu 2021

silmin

Korona-aikana lähiympäristön merkitys asukkaille on kasvanut.

Tutkijoita kiinnostaakin, miten asukkaiden suhde lähiympäristöön on muuttunut ja kehittynyt koronaepidemian jatkuessa. Onko läheltä löydetty uusia tärkeitä paikkoja tai onko suhde naapureihin ja lähiluontoon muuttunut? Entä mitä asukkaat ajattelevat omaa elinympäristöä muuttavasta täydennysrakentamisesta tai alueen palveluista?

Vetovoimaa ja alueellista Vetovoimaa ja alueellista me-henkeä me-henkeä

Kun asukkaiden kanssa tehtävää tutkimusta on jouduttu koronarajoitusten vuoksi hieman lykkäämään, tutkijat ovat lähteneet perkaamaan alueiden historiaa ja kehitystä. Tutkija Kaisa Hynynen kertoo, että asukkaiden vaihtuvuus on Multisillassa ja Peltolammilla paikoin suurta. Jotkut asukkaat taas ovat viihtyneet alueella jo monia kymmeniä vuosia.

Hynystä kiinnostaakin selvittää Multisillan ja Peltolammin alueilla lyhyemmän ja pidemmän aikaa asuneiden kokemuksia alueiden vahvuuksista. Miten asukkaat kokevat oman elinympäristönsä ja asuinalueen merkityksen elämässään? Lähiympäristön yhteydestä asukkaiden hyvinvointiin tarvitaan myös lisää tutkittua tietoa.

Tutkijoita kiinnostaa myös asukkaiden arkinen osallistuminen.

Sosiaalipolitiikan opiskelija Iina Nummi tutkii Me-talon merkitystä alueella.

– Olen havainnut, että matalan kynnyksen paikoilla voi olla tärkeä rooli alueiden sosiaaliselle elämälle. Haluan gradussani tutkia, minkälainen merkitys Me-talolla on asukkaiden arjessa ja miten alueellista hyvinvointia voidaan tukea.

Asukkaiden näkemykset ja arki keskiössä Asuinympäristö muutoksessa Tutkijat toivovat pääsevänsä kohtaamaan monenlaisia ihmisiä ja kuulemaan erilaisia näkemyksiä. Pyrkimyksenä on tavoittaa myös heitä, joille tutkimus ja kaupunkikehittäminen tuntuvat vieraalta.

Tämän vuoksi tutkimusta tehdään kohtaamalla ihmisiä heidän arjessaan. Nuorten ääni halutaan myös kuuluviin ja heidän ajatuksiaan kerätään Instagramin avulla.

Tutkijat myös haastattelevat asukkaita. Koronan vuoksi asukkaita haastatellaan ensin etänä, mutta toivon mukaan kesän tullessa myös kasvotusten. Kesällä ja syksyllä aiotaan järjestää myös kävelyhaastatteluita asukkaiden kanssa. Wallin kertoo, että he ovat ideoineet esimerkiksi keppihevoskävelyitä lasten kanssa, parkour-kävelyitä nuorten kanssa ja sauvakävelyitä iäkkäämpien asukkaiden kanssa.

– Haluaisimme kuulla myös asukkaiden omia toiveita osallistumiselle.

Kävelyiden avulla tutkijat saavat tärkeää tietoa siitä, millaiset asiat lähiympäristössä tekevät siitä toimivan ja viihtyisän eri ihmisille.

Kun koronarajoitukset helpottavat tutkijat järjestävät asukastapahtumia ja työpajoja, joissa asukkaiden näkemyksiä päästään syventämään. Tavoitteena on löytää keinoja ja toimintamalleja asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi sekä ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi alueella.

Ilmoittaudu mukaan tutkimukseen osoitteessa: Herääkö sinulla kysymyksiä ja haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä: , puh. 050 437 7474

Peltolammi yllätti muuttajat iloisesti Paula ja Veijo Ojanen ovat tuoreita peltsulaisia.

He muuttivat VTS-kotien taloon Säästäjänkuja 4:ään viime syksynä heti kiinteistön perusparannuksen valmistuttua. Aiemmin perhe asui Lempäälässä, mutta toiveissa oli koti, joka sijaitsisi lähempänä työpaikkoja ja Tampereen harrastusmahdollisuuksia.

Peltolammi ei alunperin ollut suunnitelmissa, sillä bussilla ohi hurauttaessa maisema ei ollut houkutellut eikä seutu ollut tuttua. Pariskunta päätti kuitenkin tulla katsomaan VTS-kotien taloa ja hämmästyi iloisesti nähdessään ensi kertaa Peltsusta muutakin kuin maantien varren. Asuntokin vaikutti kivalta, joten hakemus lähti VTS-kodeille ja muuttamaan päästiin marraskuussa.

– Täällähän on ihan eri näköistä kuin bussin ikkunasta katsellessa. Peltolammi on mukava luonnonläheinen asuinpaikka, josta pääsee nopeasti keskustaan. Toinen poika kulkee bussilla Lempäälään kouluun ja toinen Hervantaan ammattikouluun. Täydellinen sijainti siis meille, Ojaset kehuvat.

Palvelut pelaavat Palvelut pelaavat Ensivaikutelma Peltolammista on muutaman asumiskuukauden aikana vain vahvistunut.

– Parasta täällä on luonto, lenkkipolku lähtee ihan kotitalon nurkalta. On hienoa päästä nyt kevään tullen tutkimaan maastoja.

Palveluitakin lähiseuduilla riittää, esimerkiksi Ikeaan ja Prismaan tai Pirkkalaan polkaisee pyörällä.

Ojasten perusparannettu koti on kuin uusi.

– Ja tässä ihan lähellä on kauppa, apteekki ja Ninan grilli, josta pojat tykkäävät hakea kepua.

Oma kotitalo on perusparannuksen jäljiltä kuin uusi. Erityisesti ilahduttaa asunnon toimiva pohjaratkaisu, kaunis vinyylilankkulattia ja lasitettu parveke metsän suuntaan. Kuusikko on kuin elävä maisemataulu, jossa kevään edetessä puro solisee ja linnunpöntön asukkaat sirkuttavat.

Talon saunatilat on remontoitu tyylikkäiksi ja pesula helpottaa perheen arkea, sillä siellä on tehokkaat koneet, kuivausrumpu, kuivaushuone ja lämpömankeli. Asukkaat saavat käyttää maksutta myös VTS-kotien uutta korttelikuntosalia Ruokomäenkadulla.

Harrastuksena roskalenkkeily

Harrastuksena roskalenkkeil Peltolammilla on Ojasten mielestä vain yksi "puute".

– Lenkkeilemme pussin ja pihtien kanssa ja haluaisimme kerätä roskia. Toistaiseksi olemme ehtineet tutkia ympäristöä vasta vähän, mutta täällähän näyttäisi olevan melko siistiä – mikä haittaa vähän tätä meidän harrastustamme, Paula ja Veijo sanovat hymyillen.

Kuntoilun ja ympäristöstä huolehtimisen yhdistävä harrastus on nimeltään plogging. Ideana on kävellä tai juosta lenkki ja poimia matkan varrelta roskat pois.

– Tämä on hyvin palkitsevaa, koska maisema muuttuu heti siistiksi. Ja siitä seuraa, että ihmisillä on isompi kynnys heittää roskia maahan. Kannattaa kokeilla!

VTS-kodit korjaa vanhasta uutta

Ojaset pitävät roskalenkeillään huolta niin kunnosta kuin ympäristöstä.

VTS-kodit pitää kiinteistökantansa hyvässä kunnossa ja korjaa vanhoista kiinteistöistään uutta vastaavia. Näin on tehty myös Peltolammilla: Pari vuotta sitten Ruokomäenkatu 11:ssä sijaitsevat luhtitalot päivitettiin uudenveroisiksi, ja loppuvuodesta 2020 valmistui Säästäjänkuja 4:n perusparannus.

Uuden julkisivun saanutta Säästäjänkujan kerrostaloa katsoessa ei millään uskoisi, että kiinteistö on rakennettu jo 1987.

– Lopputuloksesta tuli oikein tyylikäs, tämä talo ei yhtään kalpene lähialueen uudisrakennuksille. Asunnot ovat modernin tyylikkäitä, ja myös sauna- sekä asukastilat on tehty viimeisen päälle, VTS-kotien rakennuttajainsinööri Sami Ahoranta kehuu.

Kiinteistön iso perusparannus nosti sekä asumisviihtyvyyden että talotekniikan tämän päivän tasolle. Asunnoissa on nyt uudet pintamateriaalit, laitteet, varusteet ja kalusteet.

Keittiöt ja kylpyhuoneet uusittiin kokonaan, parvekkeet korjattiin ja lasitettiin, ikkunat ja ovetkin ovat uusia. Myös yhteiset tilat ja piha uudistettiin. Nykyaikaisen talotekniikan myötä kiinteistön energiatehokkuus parani ja asumisen hiilijalanjälki pieneni.

Peltolammi

toukokuu 2021

9

Peltolammin 5. A -luokan oppilaat testasivat haastattelutaitojaan Peltolammin koulun 5. A -luokan oppilaat haastattelivat Peltolammi-lehden toiveesta toisiaan ja ottivat selvää, mikä nuoria tällä hetkellä kiinnostaa, mitä nuoret harrastavat.

Samalla oppilaat saivat testata taitojansa toimittajina. Oppilaat valitsivat itse haastattelun aiheen, keksivät kysymykset sekä miettivät kuka

on haastattelija ja kuka vastaa kysymyksiin.

Haastattelut tehtiin aurinkoisena maaliskuun tiistaina koulun pihamaalla. Kaikki sujui mallikkaasti, sanavalmiisti ja intoa puhkuen. Upeita nuoria meillä täällä Peltolammilla, saamme olla heistä ylpeitä!

Koosteen tekstit ja kuvat Tuija Virtanen

Tähtäimessä ammattilaisuus

Ilveksen D-Akatemiassa treenaava Niilo Sidoroff (vas.) pallon kimpussa, vastuksen Niilolle antaa Leo Hadzalik. Niilon esikuva on brasilialainen Alisson ja lempijoukkue Liverpool.

Niilo Sidoroff aloitti jalkapallon pelaamisen jo pienenä poikana.

Leo Hadzalic kehuu Niiloa luokan parhaaksi urheilijaksi, jolta futiksen lisäksi sujuvat muutkin urheilulajit. Leo päätti haastatella Niiloa tämän tavoitteellisesta harrastuksesta.

Mikä sai sinut aloittamaan, kysyy Leo. – Senhetkinen paras kaverini aloitti pelaamaan, joten minäkin aloitin, kertoo Niilo.

Kuinka kauan olet pelannut?

– Noin yhdeksän vuotta.

Kuinka pitkät treenit ovat?

– Puolestatoista tunnista kahteen tuntiin neljä kertaa viikossa, yleensä lauantaina on peli.

Mitä treeneissä tehdään?

– Joskus tehdään hyökkäämistä, puolustamista, pallotatseja ja kehitetään kuntoa. Olen maalivahti, joten teen maalivahtitreenejä.

Niilon vie harrastuksiin yleensä isä, joka on myös joukkueen huoltaja. Harrastukseen on liittynyt korona-aikana paljon etänä tehtäviä harjoitteita. Tähtihetkekseen Niilo kertoo HJK-cupin pronssiottelun, jolloin hän otti ratkaisevan torjunnan viime hetkellä.

Kuinka kauan ajattelit harrastaa jalkapalloa, kysyy Leo lopuksi.

– Koko elämän olisi tavoite, tähtään ihan ammattilaiseksi asti, vastaa Niilo.

Mikä on lempijoukkueesi?

– Liverpool.

Lotta hurahti keppareihin Lotta Kukkasjärvi on innostunut keppihevosista. Myös Aune Koivula pitää keppareista, harrastus on molempien yhteinen.

Mikä sinua innostaa keppihevosissa, kysyy Aune Lotalta.

– Se on monipuolinen harrastus, voi liikkua ja voi tehdä käsitöitä, vastaa Lotta Mikä sai sinut mukaan?

– Ainakin yksi tuttu harrastaa sitä. Aloitin vuonna 2019.

Mikä mielestäsi harrastuksessa on kivointa?

– Voi olla paljon kavereiden kanssa. Parasta on se, kun onnistuu.

Onnistumisella Lotta tarkoittaa hyppyjä. Hän kertoo, miten metrin esteen ylitys onnistui ensimmäistä kertaa ja miten hyvältä se tuntui. Tämän hetken tavoitteena on saada hyppy onnistumaan jokaisella kerralla sujuvasti. Taitavasti Lotalta sujuvat myös kouluratsastusliikkeet laukkapiruetti, piaffe ja passage. Lotan nilkka ojentuu hypyissä kauniisti, kuin balettitanssijalla! Harva tulee ajatelleeksi, että keppariharrastus vaatii hyvää kuntoa.

Lotan keppihevosilla on tietenkin nimet ja luonteeltaan ne ovat hyvinkin erilaisia. Esimerkiksi Potter on ujo, Orvar melko tavallinen ja Gianna melkoinen rämäpää. Lotta valmistaa myös itse keppihevosia. Tällä hetkellä on työn alla valkoharjainen keppari.

10

Peltolammi

toukokuu 2021

Hyvin pysyvät saha ja vasara Lotta Kukkasjärven (vas.) käsissä, kun hän valmistaa keppihevostarvikkeita. Myös Aune Koivula on innostunut keppareista.

Pienet muovihevoset inspiroivat tyttöjä Sandra Purasmaa pitää tiukasti kädessään pientä hevosta. Se on tiivistä, kovaa muovia ja hädin tuskin tulitikkurasiaa suurempi. Silti tavasta, jolla Sandra hevosta pitelee, huokuu lämpöä ja innostusta.

Sandra kerää Schleich-eläimiä.

Myös Kerttu Uschanoff on kiinnostunut eläimistä. Itse asiassa Kerttu viihtyy hyvin elävien eläimien parissa, sillä perheellä on vuokrahevonen, jota Kerttu käy äidin ja siskon kanssa hoitamassa. Myös Kerttu kerää Schleicheja, joten oli luontevaa, että Kerttu päätti haastatella Sandraa.

Kauanko olet keränyt Schleicheja, kysyy Kerttu.

– Noin yhden vuoden, vastaa Sandra.

Montako Schleichia sinulla on?

– Noin 15–20 kappaletta.

Kuinka tärkeitä Schleichit ovat sinulle?

–Tosi tärkeitä. Käyn yleensä kuvaamassa niitä ja tykkään hevosista.

Paljonko Schleichit maksavat?

– Hevoset maksaa 10 euroa, riippuu kaupasta. Poni maksaa seitsemän tai kahdeksan euroa, varsa viisi tai kuusi euroa, sitten traileri maksaa 60 euroa ja talli 120–150 euroa.

Sandra löysi Schleichit kaverin kautta ja innostui heti. Sandra ratsasti nuorempana, mutta lopetti, koska kaveri kaatui hevosella ja onnettomuus pelotti Sandraa. Onneksi kaverille ei käynyt pahasti.

Hän sai juuri ja juuri vedettyä jalat pois hevosen alta.

Sandra kertoo, että hän ei enää varsinaisesti leiki Schleicheilla, vaan lähinnä kuvaa niitä Instagramiin. Instassa Sandralla on oma tili, jolla on jo useita seuraajia ympäri Suomea. Sandra saa kehuja kuvistaan ja niihin hän myös panostaa. Hän etsii sopivia kuvauspaikkoja ja valmistelee kuvausasetelmat huolella. Muutama viikko sitten Sandra arpoi kaikkien seuraajiensa kesken Schleich-varsan.

Sandra on myös itse tehnyt pikkuhevosille pahvilaatikosta tallin.

Sandra Pudasmaa (oik.) harrastaa pikkuruisia, muovisia Schleicheläimiä. Myös Kerttu Uschanoff pitää eläimistä ja eläinrakkaus yhdistää luokkatovereita.

Liikkuvat osat hän valmisti puutikuista. Harrastuksensa Sandra rahoittaa auttamalla äitiä ja tekemällä kotitöitä.

– Lisäksi katson vähän mihin käytän rahojani, Sandra sanoo.

Lampaat kesällä Rukkamäelle Rukkamäen arvoniitylle saapuu lampaita myös tänä kesänä. Lampaat tulevat Huitun tilalta Mouhijärveltä, kuten viime kesänäkin.

Tulossa on noin 15 lampaan lauma. Lampaiden elämää voi seurata aidan takaa. Rukkamäen laidun sijaitsee Peltolammin koulua vastapäätä Rukkamäentien toisella puolella.

Huitun tilalta Nina Sundelin kertoo, että lampaat tuodaan arvoniitylle laiduntamaan siinä vaiheessa kun niityllä on tarpeeksi syömistä, luultavimmin toukokuun loppupuolella. Lampaat viihtyvät Rukkamäenpuistossa siihen asti kun ruoho kasvaa ja ruokaa riittää.

Viime vuonna lampaat haettiin takaisin kotitilalle elo–syyskuussa.

Lampaat syövät vain niityn antimia, juomavesi tuodaan niille erikseen. Sundelin korostaa, että aidan takana vierailevat ihmiset eivät saa ruokkia lampaita. Niiden maha tai oikeammin pötsi menee sekaisin herkuista.

– Rukkamäen arvoniitty on laitumena tosi hyvä paikka, sillä lampaille löytyy erilaisia pinnanmuotoja ja varjoa, Sundelin sanoo.

Kaikki lampaat ovat tyttölampaita eli uuhia. Laumassa on monenikäisiä yksilöitä ja osa myös samoja kuin viime kesänä. Kaikkiaan Huitun tilalla on 40 uuhta, kolme pässiä ja keväisiä karitsoja.

Peltolammi

toukokuu 2021

11

Pärrinkoski

Peltolammin suojeltu kruununjalokivi Teksti ja kuva Satu Kuirinlahti

Jo yli vuoden kestänyt koronaepidemiasta johtuva poikkeuksellinen ajanjakso on innostanut monia ulkoilemaan ja viihtymään luonnossa. Peltolammin ja lähialueiden asukkaat ovatkin onnekkaassa asemassa voidessaan nauttia Peltolammin vesistöstä ja metsäpoluista vain kävelymatkan päässä kotoaan.

Peltolammin alue kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen, jonka alueella lehtoja on keskimääräistä paljon enemmän. Tampereella luonnonvaraisia lehtoalueita ei olekaan montaa enää jäljellä. Jo 1960-luvulla alkanut alueen virkistyskäyttö näkyy luonnon kulumisena, ja on tärkeää, että niin viihtyvyydeltään kuin lajistoltaankin arvokasta aluetta kohdellaan sille kuuluvalla arvostuksella ja kunnioituksella.

Tätä tehtävää tukemaan perustettiin 26.8.1992 Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualue. Rauhoituksen tarkoituksena on säilyttää alueellisestikin merkityksellisen lehdon kasvillisuus ja eläimistö sekä Myllyojan ja Pärrinkosken kaunis maisema.

Luonnonsuojelualueen muodostaa rautatien ja Rukkamäentien väliin jäävä kolmio, palstaviljelyalueen pohjoispuoli eli Lehtomäki sekä kaksi vanhaa kalastusseura Kala-Pirkkojen kalanviljelyallasta. Vuonna 1992 perustettua luonnonsuojelualuetta laajennettiin vuonna 2016 Multisillan puo-

12

Peltolammi

toukokuu 2021

lelle erityisesti hajuheinän kasvupaikkojen turvaamiseksi. Lajistoltaan arvokas, 31,39 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue toimii kotina 300 putkilokasville, 31 alueella pesivälle tai pesimäaikaiselle lintulajille sekä mittavalle perhoslajistolle. Linnuista voi todennäköisimmin tavata peipon, pajulinnun, räkättirastaan, sirittäjän ja lehtokertun, sillä ne viihtyvät lehdoissa. Alueella on tavattu myös harvinaisempia lintulajeja, kuten mustapääkerttu ja kultarinta.

Alueen luoteisosassa sijaitsevilta niin sanotuilta Kala-Pirkkojen lammikoilta on löydetty harvinaista isovesirikkoa, jonka suojelemiseksi suojelualueen rajausta aikanaan muutettiin. Onpa alueella tavattu liitooravakin. Luonnonsuojelualue onkin koti monille lajeille, joita ei muualta löydä, mutta myös opettavainen kokonaisuus siellä vieraileville ihmisille.

Luonnonsuojelualueella liikkuminen o n o i k e u s , ja joka pitää sisällään Oikeuksia velvollisuuksia

velvollisuuksia

Tampereen alueella on rauhoitettua luonnonsuojelualuetta 1234 hehtaarin edestä, ja Tampereen omistamia luonnonsuojelualueita on 35 kappaletta. Ne on otettu rauhoituksen piiriin aina jostakin erityisestä syystä, kuten lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä kansallismaiseman säilyttämiseksi. Luonnonsuojelualueilla tarkoitetaan kansallispuistoja, luonnonpuistoja, valtion muita luonnonsuojelualueita ja yksityisille maille perustettuja suojelualueita. Erilaisilla luonnonsuojelualuetyypeillä on omat rajoituksensa, jotka

voivat erota paljonkin toisistaan. Jokamiehen oikeudet ovat useimmalle suomalaiselle vähintään etäisesti tuttu käsite, mutta luonnossa liikkuminen tuo myös velvollisuuksia. Erityisen tarkkana saa olla luonnonsuojelualueella liikkuessa, sillä myös jokamiehenoikeudet ovat luonnonsuojelualueilla rajoitettuja.

Monikaan ei ylläty siitä, että luonnonsuojelualueella ei sovi ottaa eikä vahingoittaa kasveja, hakata metsää eikä tappaa tai häiritä eläimiä. Peltolammi-Pärrinkosken rauhoitusmääräysten mukaisesti alueella ei saa myöskään kaivaa ojia, perata tai padota vesiä, vahingoittaa tai muuttaa maa- ja kallioperää eikä ottaa sen aineksia. Lisäksi suunnistus tai muut maastokilpailut, moottoriajoneuvoilla liikkuminen ja erilainen rakentaminen on määräysten mukaisesti kielletty. Alueella ei saa myöskään roskata, telttailla tai leiriytyä. Tulenteko sekä puron varrella kalastaminen on kielletty.

Jotta Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualue säilyisi myös tulevien sukupolvien ihailtavina, tulee niillä noudattaa helposti seurattavia, mutta tärkeitä ohjenuoria.

Suositeltavaa on liikkua vain merkityillä poluilla ja reiteillä, jotta maasto ei turhaan kuluisi. Erityisen tärkeää on, että liikkujasta ei jää jälkiä luontoon! Ei roskia eikä mitään muutakaan, mitä ei siellä ennestään olisi.

Alueella ei saa siis metelöidä ja lemmikkieläimet tulee pitää kytkettynä. Kaikilla luonnon rauhasta nauttivilla vierailijoilla, kuin myös siellä asustavilla linnuilla ja elämillä, on oikeus nauttia ympäristöstä rauhassa.

PikkuHelppi matalan kynnyksen apuna lapsiperheille

Teksti ja kuva Mia Kirvesniemi

PikkuHelppi on seurakunnan kehittämä palvelu, jonka kautta vanhemmat voivat saada lastenhoitoapua tai pienen hengähdystauon pikkulapsiarjen keskelle.

Monelle vanhemmalle tämä on hyvin tervetullut apu omien tukijoukkojen puuttuessa ja poikkeusolojen järjestämien toimenpiteiden kiristäessä lähipiirin tapaamisia.

Tampereen alueella palvelu on ollut käytössä syksystä 2019, eteläisessä seurakunnassa palvelu käynnistettiin keväällä 2020 eli juuri poikkeusajan alkumetreillä. Toimintaa on kuitenkin ollut valtakunnallisesti jo kauemmin. Koronan rantautuessa Suomeen koettiin, että tämäntyyppisellä palvelulla pystyttäisiin auttamaan haastavien olosuhteiden keskellä.

Tämän maksuttoman palvelun tarkoituksena on tarjota nimenomaan pientä helppiä avuntarpeen mukaan. Palvelusta vastaavien varhaiskasvatuksen ammattilaisten ammattitaito takaa sen, että vanhemmat voivat saada joskus raskaaltakin tuntuvan arjen keskellä mahdollisuuden tärkeiden asioiden hoitamiseen tai vaikka pieneen lepohetkeen. Varhaiskasvatuksen työntekijät eli auttajat voivat sovittuna arkipäivänä ulkoilla lapsen kanssa tai esimerkiksi vanhemman estyessä saattaa lapsi kouluun tai päiväkotiin. Poikkeusolojen vuoksi hoitotilanteet on hoidettu pelkästään ulkoilemalla, lukuun ottamatta kovan pakkassään aiheuttamia poikkeustilanteita.

– Toivomme, että mahdollisimman moni uskaltaa kysyä apua matalalla kynnyksellä. Apua toivotaan erilaisiin tilanteisiin, eikä ole olemassa liian pientä tarvetta, kertoo eteläisen seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Henna Ahrikkala.

Vaikka palvelu onkin suunnattu pääasiassa tilanteisiin, jossa koulutettu auttaja huolehtii lapsesta, voi vanhempi itsekin olla mukana palvelutilanteessa.

– Toki jos vanhempi haluaa olla mukana ulkoilemassa, se on täysin suotavaa. Tulemme mielellämme vaikka vaunulenkille seuraksi, jos se on vanhemman tarpeiden mukaista, joten palvelu ei rajoitu pelkästään lapsen kanssa vietettyyn aikaan, Ahrikkala kertoo.

Jollekin avun tarpeeseen sisältyy vaikkapa pääsy lääkärikäynnille, toiselle taas aikaa ikkunanpesulle. Joku haluaa hetken le-

Peltolammilainen Krista Lukkala ja yksivuotias Usvatar ovat käyttäneet PikkuHelpin tarjoamaa palvelua jo useamman kerran. ”Olemme olleet tyytyväisiä, on ihanaa saada välillä omaa aikaa asioiden hoitamiseen ja omien voimien keräämiseen pikkulapsiarjen keskellä", kertoo Lukkala. vähtää, kun yöt pienen vauvan kanssa ovat katkonaisia tai käydä itsekseen lenkillä. Tarpeita omaan aikaan on monia, mutta apukäsiä ei lähipiiristä välttämättä löydy.

– Koska tarpeita ja tilanteita on erilaisia, mietitään yhdessä vanhemman kanssa mikä toimintatapa on juuri heille sopiva ja heidän tarpeitaan parhaiten vastaava. Jos avun tarve on suurempi kuin mitä PikkuHelpin kautta pystymme tarjoamaan, ohjaamme kyllä eteenpäin muille auttaville tahoille.

Perhe voi saada palveluapua toimintakauden aikana maksimissaan neljä kertaa, eli syyskauden ja kevätkauden sisällä palvelua on mahdollista käyttää yhteensä jopa kahdeksan kertaa. Ajallisesti jelppiä annetaan pääasiassa noin kaksi tuntia kerrallaan.

Auttajat toimivat PikkuHelpin ohella myös seurakunnan muissa tehtävissä, joten aivan kaikkiin palvelupyyntöihin ei pystytä vastaamaan tarvittavalla aikataululla, mutta suurin osa saadaan kuitenkin sopimaan sekä vanhemman että auttajan kannalta sopiviin aikoihin.

Palvelu on saatavilla koko Tampereen alueella, paikallisen seurakunnan työntekijät toimivat omilla toiminta-alueillaan. Tampereen alue on jaettu neljään eri seurakuntaan, joista eteläinen seurakunta rajautuu alueena välille Hervanta/Vuores-Nekala/Viinikka-Härmälä-Peltolammi/Multisilta.

Alue onkin melko laaja ja kysyntää palvelulle on tasaiseen tahtiin.

– Vastaavaa palvelua ei ole ennen tällä alueella ollut tarjolla, joten kysyntää on ollut. Vanhemmilta on tullut kiitosta ja toiveena onkin, että palvelu olisi jatkossakin saatavilla. Apu on selvästi tullut tarpeeseen ja varsinkin näin poikkeusolojen aikana monen on ollut hankala järjestää asioita tai

saada ulkopuolista apua töiden ja opiskeluiden siirtyessä kotoa käsin tehtäväksi. On ymmärrettävää, että lasten kanssa tulee joskus tilanteita, jolloin keskittyminen tärkeiden asioiden hoitamiseen on hankalaa ja jaksaminen on muutenkin kovilla, poikkeusoloja tai ei, Ahrikkala toteaa.

Vallitsevien olosuhteiden vuoksi työntekijät noudattavat yhteisesti sovittuja hygieniasuosituksia huomioiden terveys- ja turvallisuusnäkökohdat. Vaatimuksena on, että myös apua saava perhe on terveenä sovittuna palveluajankohtana. Sairaustilanteissa sovittu aika perutaan ja siirretään mahdollisesti toiseen ajankohtaan.

Keväällä 2021 kokeilussa on uusi palvelumuoto PikkuHelppi jr., jossa seurakunnan nuoret hoitavat ulkoilutilanteita lasten kanssa, varhaiskasvatuksen ohjeistaessa ja tukiessa toimintaa. Nuoret toimivat pareittain lauantaipäivisin sovittuna ajankohtana huhti-toukokuussa.

– Kuuntelemme perheiden toiveita ja kehitämme palveluamme toiveiden pohjalta. Arkipäiviin sijoittuva palvelumme on jo jonkin aikaa kaivannut rinnalleen myös viikonloppuna tarjottavaa palvelua ja muutamat seurakunnan nuoret ovat halunneet osallistua lasten kanssa tähän ainoastaan meiltä löytyvään palvelukonseptiin, Ahrikkala summaa.

PikkuHelppi Maksuton Mahdollisuus apuun max 4 kertaa toimintakauden aikana (kevät- tai syyskausi) Palvelu räätälöidään kunkin perheen tarpeen ja aikataulun mukaan Lisätietoa seurakunnan verkkosivuilta.

Peltolammi

toukokuu 2021

13

PELTOLAMMILAINEN

Mihinkäs sitä Peltsulta lähtis!

Teksti Ellen Sieviläinen Kuva Tuija Virtanen

32-vuotias Markus Lahtinen muutti keväällä kerrostalosta rivitaloon. Muutto sujui näppärästi, sillä se oli suunniteltu ja organisoitu etukäteen hyvin.

Tavarat siirtyivät uuteen asuntoon kolmessa ja puolessa tunnissa.

Markus naurahtaa, että tälläkään kertaa hän ei lähtenyt Peltolammilta pois, sillä Peltsulla on hyvä asua.

Mihinkäs sitä kotoaan lähtis?

Markus kertoo, että hänen lapsuus- ja nuoruusvuosien keskuskohta oli Palokallio ja sen lähipiiri. Silloin hän oli hyvin vakuuttunut kavereidensa kanssa, että Peltolammin sisällä oli vain kaksi asuinaluetta: oma asuinalue Palokallio ja sitten koko muu Peltolammi.

Niin yksikertaista se oli. Aikuisena asuinreviiri on laajentunut ensin Peltolammin keskustaan, myöhemmin Peltsun alkupäähän.

– Vuosien varrella perhe on myös kasvanut ensin sinkkutaloudesta kahden hengen taloudeksi ja sitten lapsiperheeksi. Silloin kun esikoisemme syntyi, muutimme Tammikujan kaksiosta Säästäjänkadun kolmioon. Sitten parin vuoden päästä syntyi nuorempi lapsemme. Ajan kanssa kolmio rupesi käymään pieneksi. Ryhdyimme miettimään isompaa asuntoa, jotta molemmat tytöt saisivat omat huoneensa, Markus miettii.

– Vaimoni löysi Facebookin kautta tämän mukavan rivitaloasunnon. Tulimme katsomaan kohdetta. Ennen tätä asuntoa olimme käyneet jonkin verran tutustumassa muutamaan vapautuvaan rivitaloasuntoon, mutta ne eivät olleet aivan sitä, mitä etsimme. Tämä oli meille sopiva. Tässä olisi mukavasti tilaa viisi- ja seitsemänvuotiaille tytöillemme, Markus pohdiskelee.

Markus kertoo tyytyväisenä, että asunnon hinta ja pohjapiirustus olivat myös kohdillaan. Tärkeintä oli, että tilat ovat yhdessä tasossa: on oma piha, oma autokatos ja – pihavarasto sekä mukavasti neliöitä enemmän kuin kerrostalokolmiossa. Asunto on myös hyvässä kunnossa eikä tarvitse ryhtyä heti remonttiin. Totesimme, että 90 prosenttia vaatimuksistamme täyttyi. Puuttuva 10 prosenttia on ratkaistavissa pienin järjestelyin.

14

Peltolammi

toukokuu 2021

Ostopäätöksen jälkeen Lahtiset päättivät myydä kerrostalokolmionsa. Markus toteaa, että hinta ei tosin ollut aivan se, mitä he toivoivat. He tyytyivät hintaan, koska he olivat jo päättäneet rivitaloasunnon ostosta.

– Kun päätimme muuttaa, niin nuorempi tyttö oli aivan innoissaan, sillä nyt hän saisi ikioman huoneen ja aivan naapurissa asuvan tarhaystävän, johon hän on tutustunut Peltolammin päiväkodissa. Vanhempi tyttö puolestaan on käynyt eskaria Peltolammin koululla ja on pystynyt näin tutustumaan tulevaan opinahjoonsa, jossa hän aloittaa ensi syksynä. Hänkin viihtyy niin hyvin uudessa pihapiirissä, ettei häntä juuri kotona ole muuton jälkeen näkynyt.

Ulkona on mukava touhuta naapuriston lasten kanssa, Markus pohdiskelee.

Monipuolista liikuntaa Markus on aina pitänyt liikunnasta. Hän kertoo, että lapsena ja nuorena urheilulajeja oli helppo harrastaa, sillä lajeihin löytyi aina mukavasti seuraa. Oli myös helppo kokeilla itselle uusia lajeja tai harrastuksia ja löytää sitten oma mieleisensä. Markus mainitsee, että hänkin kävi kokeilemassa muun muassa partiota ja karatea. Hän sanoo oppineensa partiossa monenlaisia yleishyödyllisiä taitoja ja karatessa lähinnä itsepuolustusta.

– Lapsena pyörimme paljon ulkona metsissä. Lapsia oli paljon myös puistoissa ja kentillä. Puistojakin oli enemmän ja ne olivat

paremmassa kunnossa kuin nykyisin. Olisi mukavaa, jos puistot olisivat edelleen yhtä viihtyisiä kuin ennen. Niissä oli nimittäin enemmän istutuksia, istuimia ja roskapönttöjä kuin nyt. Roskiksia ja penkkejä olisikin hyvä saada lisää, Markus toteaa.

Hän jatkaa kaihoisasti, että nyt Peltsun kaikki leveät puistokäytävät ovat kasvaneet umpeen ja tilavia leikkikenttiä on hävinnyt.

Myös urheilukenttä on kadonnut. Enää ei ole esimerkiksi kuulantyöntö- tai pituushyppypaikkaa.

Markus kertoo ryhtyneensä harrastamaan joukkuelajeja viisivuotiaana. Silloin hän aloitti jalkapallon pelaamisen Multisillan TPV:ssä (Tampereen Pallo-Veikot). Sitten myöhemmin kahdeksanvuotiaana hän siirtyi pelaamaan jääkiekkoa Peltolammin Ilvekseen.

Jääkiekkoon oli helppo mennä mukaan, sillä kouluaikana kaveripiirikin harrasti sitä.

Markus virnistää, että hänen päivärytminsä pyöri siihen aikaan harrastusten mukaan. Hän kertoo kiirehtineensä koulusta kotiin syömään äkkiä jotakin, jotta ehtisi nopeasti kentälle pelaamaan. Läksyille ei jäänyt juuri aikaa. Ne luettiin illalla, jos jaksettiin ja ehdittiin ennen nukkumaan menoa. Aikuisiällä Markus on sitä vastoin opiskellut pari tutkintoa työnsä ohella.

Markus muistelee, että parhaimpaan aikaan Peltolammin koulun piha-alueella oli kaksi hyvää kaukaloa, joissa pystyi pelaamaan jääkiekkoa. Jossain vaiheessa toinen kaukaloista poistettiin ja jäljelle jäänyt siirrettiin myöhemmin Teiskoon. Nykyisin piha-alueen vieressä on vain pieni kaukalon muotoinen alue.

– Silloin oli myös kolme viipalekoppia, joista yksi oli huoltomiehille, toinen huoltomiehien työkaluille ja kolmas lämmitetty koppi kentän käyttäjille. Siellä pystyi laittamaan luistimet jalkaan ja jättämään omat jalkineet lämpöiseen siksi aikaa kun oli kentällä joko luistelemassa tai pelaamassa, Markus kertoo.

Hän jatkaa, että koulujen väliset jääkiekkoturnaukset ovat jääneet tietysti mukavina muistoina kouluajoilta mieleen, sillä Peltolammin koulu pärjäsi niissä hyvin.

– Muistan, että jossakin vaiheessa olimme neljän parhaan joukossa. Olin silloin viidennellä luokalla.

Markus toteaa, että kun hän oli nuori, talvella oli runsaasti lunta.

Silloin luistelu, jääkiekko ja hiihto olivat kaikille tuttuja lajeja ja niitä myös harrastettiin paljon. Liikuntatunneilla kaikkien oli hiihdettävä ja luisteltava. Jokaisella oli myös omat välineet.

– Kun koulussa oli hiihtopäivä, niin usein sukset, sauvat ja monot kulkeutuivat kouluun näppärästi hiihtämällä. Niitä ei millään viitsinyt aina lähteä kantamaan Palokalliosta koululle eikä silloin vanhemmat myöskään kuskaneet lapsiaan kouluun. Silloin joko käveltiin tai mentiin bussilla, Markus muistelee.

Isompana Markus kävi kavereineen touhuamassa kaikennäköistä Pirkkahallissa. Sinne mentiin koulusta pääasiassa kävellen.

Jos jostain syystä ei jaksettu kävellä, niin sitten mentiin bussilla.

– Saa nähdä, kuinka usein kuljetamme tyttöjämme sitten harrastuksiin, kun he kasvavat, Markus miettii.

Kuten arvata saattaa, myös perheen lasten harrastukset ovat hyvin liikunnallisia. Molemmat tytöistä ovat osallistuneet LastenKuplassa Prisman yläkerrassa pidettävään temppukerhoon samoin kuin Pyrinnön järjestämiin temppukerhoihin. Tytöt ovat myös käyneet lapsille tarkoitettua luistelukoulua KooVeen ohjauksessa. Kun lapset ovat omissa harrastuksissaan, heidän vanhempansa käyttävät oman vapaa-ajan tehokkaasti hyödyksi lenkkeillen.

Nykyisin Markuksen omat liikuntaharrastukset riippuvat lähinnä siitä, kuinka perhe ja kaverit vievät aikaa. Jos aikaa jää, hän käy vapaa-aikanaan lenkkeilemässä. Hän sanoo lenkkeilevänsä lähinnä fiilispohjalla: sitä tehdään, mikä sopii siinä hetkessä ja tuntuu hyvältä. Myös Markuksen vaimo harrastaa monipuolisesti urheilua ja käy tällä hetkellä kuntosalilla.

loin etupäässä piirtämisestä. Nykyisinhän peruskoulussa ja lukiossa opetettava aine on nimeltään kuvataide ja on paljon laajempi käsite.

Koska Markus ei mielestään ollut piirtämisessä hyvä, niin kokeilu osoitti hänelle, ettei kuvaamataito ollut häntä varten. Ken tietää, kuinka olisi käynyt, jos silloin olisi ollut oppiaineena vaikkapa valokuvaus, josta on kehkeytynyt hänelle mieluisa harrastus.

Markus näet kertoo innostuneensa valokuvauksesta lasten ollessa pieniä. Silloin oltiin paljon ulkona heidän kanssaan ja ruvettiin monen muun vanhemman tavoin ikuistamaan yhteisiä hetkiä ja tapahtumia valokuvaamalla.

– Samoihin aikoihin yksi kaverini harrasti valokuvausta. Innostuin ja halusin kokeilla. Ostin sitten hyvän järjestelmäkameran.

Siitä se oikeastaan alkoi, Markus toteaa.

Markus pohdiskelee, että jos hänen perheensä kaipaa piristystä, niin piristysaiheita luodaan tai sommitellaan näppärästi kameralla.

Hän ottaa kännykän esille ja sitten naiset ryhtyvät keksimään erilaisia kuvakulmia. Kuvauksella voi luoda ja huijata mukavia tilanteita ja hetkiä, joista riittää katsottavaa ja nautittavaa vielä pitkälti myöhemminkin. Otoksiin tallentuu hassuja eleitä, ilmeitä ja asentoja.

Niille on mukava naureskella yhdessä. Mukavat kuvat voittavat arjen ikävät asiat. Pienillä asioilla voi saada hyvän mielen. Luontokuvat puolestaan onnistuvat paremmin järjestelmäkameralla kuin kännykällä. Ne on helppo ajaa koneelle, tallentaa, käsitellä myöhemmin tietokoneella ja lopuksi tulostaa kuviksi.

– Nautimme varmasti ensimmäisestä keväästä ja kesästä pihallamme. Lisäksi on mukava pyöräillä, liikkua luonnossa, mökkeillä ja uida. Uskoisin, että kesällä tulee kuvattua uuden pihapiirin tapahtumiakin, Markus naurahtaa.

Putkimiehemme päivystävät

24/7 huoltopäivystys LV-Huoltotilaukset arkisin klo 7.00–15.30 puh. 0400 502 810 Muina aikoina päivystämme numerossa 040 610 8099 Myymälämme palvelee ma–pe klo 8–17

Valokuvaus on innostava harrastus Liikunnallisten harrastusten ohella Markus kokeili nuorena myös muun muassa kuvaamataitoa. Hän kertoo, että kuvaamataito oli sil-

Peltolammi

toukokuu 2021

15

Peltsun rannalla kaikkea kivaa ensi kesänä: Huh hellettä! Peltsun rannalla tapahtuu ensi kesänä ja välillä voi pulahtaa vilvoittavaan veteen!

Kesäkioski, puistoruokailua ja välinevuokrausta Peltolammin rannalle kannattaa suunnata kesällä, sillä siellä tapahtuu kaikkea kivaa. Alueen lapsille on luvassa kesäloman alkaessa maksutonta puistoruokailua ja erilaista toimintaa. Kesäkioski palvelee herkuin kaikkia asiakkaita!

Jo toistamiseen kesän tulo tuntuu poikkeuksellisen riemukkaalta, toiveikkaalta ja turvalliselta. Vielä voi jollain tapaa luottaa vuodenaikoihin ja Peltolammin koululla puhutaan jo kevätjuhlastakin. Metalon väki on näkynyt kuluneen vuoden ajan taas enemmän Peltolammin kouluyhteisön keskellä, kun aikuisten toiminnot ovat valitettavasti olleet tauolla jo pidemmän aikaa. Olemme kuitenkin edelleen kaikkien multsupeltsulaisten tavoitettavissa, joten otathan yhteyttä matalalla kynnyksellä ideoinesi tai toiveinesi.

Olemme pyrkineet tuomaan lisäkäsiä kouluarkeen ja toisaalta pyörittämään edes jonkinlaista harrastetoimintaa ja yhteisiä hetkiä alati muuttuvan koronatilanteen keskellä. Samaan aikaan alueella on käynnistelty useita kehitysprojekteja, joissa olemme päässeet olemaan eri tavoin mukana.

Peltolammin ja Multisillan kesään on luvassa mukavia uusia kokeiluja ja monipuolista ohjelmaa. Toiminta keskittyy tutun Peltolammin rannan ympäristöön ja alkaa koulujen loppumisen jälkeen kesäkuun toisella viikolla. Kaupungin osallistavan budjetoinnin kautta järjestyi rahoitus paljon toivotulle Peltolammin kesäkioskille ja samasta rahasta saamme palkattua Nuorisopalveluiden kanssa yhdessä noin kaksikymmentä nuorta kesätyökokeiluihin!

Maksuton puistoruokailu Ilmainen puistoruokailu alueenlapsille lapsille alueen Kesäkioskin lisäksi rannalle tulee Nuorisopalveluiden toimintaa sekä välinelainausta ja aivan uutena toimintona koko kaupungissa puistoruokailu kaikille alle 16-vuotiaille alueen asukkaille.

Tämä koko kaupunginkin mittakaavassa merkittävä kokeilu mahdollistuu Tampere Junior –kehitysohjelman turvin. Tarkoituksena on helpottaa alueen lapsiperheiden arkea ja tuoda ihmisiä yhteen pitkän koronaeristyksen jälkeen. Tautitilanteen antaessa myöten, ruokailua on tarkoitus järjestää kesä-heinäkuun ajan aina tiistaista perjantaihin kello 12. Ennen ruokailua kello 11 on aina lapsille, nuorille ja lapsiperheille järjestettyä ohjattua ohjelmaa. Kaikki rannalla järjestettävä toimintamme on maksutonta, paitsi kioskin herkut!

16

Peltolammi

toukokuu 2021

Tiedotamme toiminnasta kattavasti kanavissamme, joten otathan ne seurantaan. Toimintaa on toteuttamassa koko joukko alueella työskenteleviä tahoja ja vapaaehtoisia esimerkiksi asukasyhdistyksistä. Tavoitteena onkin olla mahdollistamassa upeaa kesäkeidasta kaikille alueen asukkaille.

Sen me olemme ansainneet. Kesä saapuu, kesä!

Me-talon porukan puolesta Ville Väisänen

Hyvän tuulen puputerapiaa Peltolammilla Pehmoisia pupuja voi käydä morjestamassa uudessa pupukahvilassa Peltolamminkadulla.

Vanhan M-marketin tiloihin on avattu yritys, jossa lemmikkieläintarvikkeiden ja kahvilan ohessa voi seurustella ihan oikeiden pupujen kanssa. Puput asustelevat sievästi omissa aitauksissaan.

Pupuja voi ihastella aidan takaa, mutta jos haluaa silitellä ja kellahtaa pupujen keskelle kotoisalle räsymatolle, sekin on mahdollista.

Uteliaat ja sosiaaliset puput valloittavat kaikkien sydämet!

Teksti ja kuva Tuija Virtanen Lemmikkitalo Onnen Lemmikit muutti Jankasta Peltolammille huhtikuun alussa. Yrityksen taustalla hyörii pariskunta Sammeli ja Jonna Majava. Sammeli Majava hoitaa yrityksessä vegaanituotteisiin erikoistunutta kahvilaa ja pupuja, vaimo on keskittynyt lemmikkieläintarvikkeisiin. Lisäksi yritys tarjoaa 3D- sekä paperitulostuspalveluja. Kaiken tämän lisäksi tiloissa toimii pieneläinhoitola sekä pieneläinten myynti. Pieneläimiä voi tuoda lyhytaikaiseen hoitoon esimerkiksi matkan ajaksi.

Idea pupukahvilasta sai alkunsa vuosia sitten, kun Sammeli Majava toimi siistijänä Tampereen keskustassa. Hektinen työtahti tuli vastaan toimistoissa, joita hän siivosi. Majava kertoo suorastaan haistaneensa ihmisten stressitason. Ja se oli korkea. Hän tiesi, että eläimillä on myönteinen ja stressitasoa laskeva vaikutus ihmisiin,

Pupukahvilayrittäjä Sammeli Majava pupujensa keskellä. Puput ovat erittäin sosiaalisia yksilöitä ja Majavien omia. Kahvilassa on tällä hetkellä kymmenen pupua, joiden rotu on kääpiöluppakorvakani. joten asialle pitäisi tehdä jotain.

Idea pääsi toteutumaan myöhemmin pariskunnan pitäessä 3Dkahvilaa Tampereen keskustassa. Kahvilassa olevat huoneet muutettiin puputerapiahuoneiksi ja niin pupukahvila sai alkunsa.

– Pupuilla on terapeuttinen vaikutus, sen vuoksi puhutaankin puputerapiasta, Sammeli Majava kertoo.

Pupuja käyvät tervehtimässä etupäässä lapsiperheet. Sammeli Majava on yllättynyt, miten puput kiinnostavat myös nuoria miehiä.

Jos elämä on potkinut sopivasti päähän, pupuista saattaa löytyä terapeuttista apua. Pupuille voi jutella vakavistakin asioista. Onpa pupukahvilassa käyty treffeillä ja löydetty rakkauskin, joka johti avioliittoon.

Pupuaitauksessa noudatetaan tiettyjä sääntöjä. Alle 14-vuotiaat lapset pääsevät pupuja tapaamaan vain vanhempien seurassa.

Pupuja ei saa ottaa syliin, mutta lattialle voi istahtaa ja puput tulevat rohkeasti lähelle. Pupuja saa koskea ja niille voi jutella,mutta kaikki tapahtuu eläinten ehdoilla. Tiketti pupuaitaukseen maksaa viisi euroa.

”Kyllä minä vainajan tunsin” Entisaikoina oltiin paljon avuliaampia kuin nykyisin. Autettiin naapureita, jos siihen oli tarvetta, eikä kaikesta pyydetty rahaa. Eikä sitä kaikilla ollutkaan.

Maaseudulla oli muun muassa tapana leipomispäivänä viedä naapureille lämpömäisiä. Näin muistan Kuhmalahden Tervaniemessä asuneen tätinikin usein tehneen.

Mutta joskus näitä syötäviä lahjoja lähetettiin pitkänkin matkan takaa.

Olen saanut käyttööni ja luettavaksi tämän tätini kirjeitä aina sota-ajalta asti.

Eräs kirje on hänen serkultaan Pälkäneeltä. Hän kirjoitti tädilleni näin: ”Ei ole Kaunike vielä poikinut. Mutta lähetänkö sulle sinne postitoimistoon juusto-maitoa. Kyllä minä ruukaan antaa noille hyville naapureillekin aina, mutta kyllä sitä piisaa. Eikös se postivaunu mene ihan siitä ohi. Eikös se tule sinne osotteella, kun panen lapun ja osotteen Kuhmalahti Lehtovaara. ” Tiedossani ei ole, saiko postiautonkuljettaja ja repsikkapoika maitokannun kuljetettavaksi sen jälkeen, kun Kaunike oli poikinut.

Mutta entisinä aikoina linja-autonkuljettajat palvelivat muutenkin asiakkaita aivan uskomattomissa asioissa. Siitä toinen esimerkki.

Aiemmin oli maaseutupitäjissä ruumisarkun- eli kirstuntekijä. Kun ihminen kuoli, kävi kirstuntekijä ottamassa mitan vainajasta ja valmisti arkun mittojen mukaan.

Mutta myöhemmin, kun kirstuntekijöitä ei enää ollut, arkut haettiin kaupungista. Kaikilla ei arkunostomatkaan ollut kuitenkaan mahdollisuutta. Tästä kuhmalahtelainen sukututkija, FM Raine Raitio on kertonut eräässä kirjassaan tositapauksen.

Kun joskus sodan jälkeen Kuhmalahden Tervaniemessä kuoli pikkumökin emäntä eikä talossa ollut minkäänlaista mittaa, niin isäntä otti pellolta heinäseipään ja mittasi sillä vainajan. Katkaistuaan seipään oikeaan mittaan hän otti sen mukaansa ja pysäytti aamulla Ylisen liikenteen linjaauton, jossa Eino Salosto oli silloin kuljettajana. Isäntä pyysi, että Salosto toisi Tampereelta tullessaan seipään mittaisen arkun.

Salosto lupasi, mutta heitti matkan varrella

seipään pois todeten että: "Kyllä minä vainajan tunsin". Niin Salostolla oli iltapäivällä palatessaan linja-auton katolla sopivan kokoinen arkku.

Tiedämme, että tällainen kuljetus ei tulisi kuuloonkaan nykyaikana. Suomihan on tunnetusti monien kieltojen ja määräysten maa. Mutta – elettiinpä ennenkin, vaikka näitä kieltoja ja määräyksiä ei ollutkaan. Tällaiset tavat vain hymyilyttävät nykyisin, mutta luultavasti 100 vuoden kuluttua hymyillään myös meidän nykyisille elämäntavoillemme.

Tuumailuja Anja Salovaara Anja Salovaara on peltolammilainen sukututkija.

Peltolammi

toukokuu 2021

17

Pilkkikisat jälleen aurinkoisella Peltolammilla Teksti Raili Viipuri, kuva Timo Nurminen

Iloista tunnelmaa talven pilkkikisoissa Peltolammen jäällä. Tällä kertaa ongittiin vain miesten sarjassa, voiton vei Timo Haapakoski.

Peltolammin perinteiset pilkkikisat pidettiin ajankohdan mukaisesti eli koronan varjossa, mutta kuitenkin.

Lauantaina 13.3. joukko jo ennakoitujen kokoontumissääntöjen mukaisesti alle 10 henkilöä, uskaltautuiKuva: kisaamaan Timo Satu Laine Nurmisen johdolla. Viimeisen päälle viritetyin varustein joukko ”hiihteli” Peltolammin rantaa kohden. Aika oli rajattu kello 10–13, ettei saalis kasvaisi liian suureksi.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että saalis jäi melko pieneksi. Olikohan koronan syy vai mikä, mutta kalaparvetkin siis ovat sään-

nöstelty pieniin parviin, mutta kuitenkin saalista silti tuli.

Voittajaksi onki jälleen kerran Timo Haapakoski ja naisten sarjaa ei ollut lainkaan. Naiset olivat ilmeisesti kotona odottamassa kalakeittoaineksia.

Kaunis oli päivä ja mikä olikaan parasta kuin Timo Nurmisen varaamat grillimakkarat ja oluet jännityksen jälkeen ja sitten kotiin jo pienoisen pohjarusketuksen kera.

Ensi vuonna paremmalla onnella ja ilman koronarajoituksia kevättä kohti.

Peipontuvan Anja Rinne kiittää Korttelikerho Peipontuvalla on tällä hetkellä hiljaista. Toiminta hiipui koronapandemian myötä noin vuosi sitten ja virallisesti toiminta loppui viime vuoden loppupuolella.

Korttelikerhon toimintaa vetänyt Anja Rinne haluaa kiittää kaikki asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Mielessä on monta ikimuistoista hetkeä Peipontuvalla. Sydäntä lähellä ovat edelleen Peipontuvalla käyneet ihmiset.

– Peipontuvalla kävi kivaa porukkaa, Rinne kertoo ja toivottaa kaikille hyvää kesää.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Peipontuvan kaltaista toimintaa käynnistetään vasta Peltolammin hyvinvointikeskuksen valmistuttua vuonna 2025. Kaupungin kotihoidosta palvelupäällikkö Merja Korpi innostaa Peipontuvan asiakkaita hyödyntämään Nekalan palvelukeskuksen ja Härmälässä sijaitsevan Kuuselan lähitorin palveluita. Niihin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä ja kysellä, millaista toimintaa ja mitä palveluja niistä löytyy.

Kuntoiluvälineet uusitaan Peltsun rannassa Peltolammin rannalla olevan kuntoilupaikan välineet uusitaan tämän kesän aikana.

Suosittua kuntoilupaikkaa ovat hyödyntäneet niin lapset kuin aikuisetkin.

Myös rannan tuntumassa olevat leikkivälineet uusitaan kesän aikana.

Lampea kiertävän ulkoilureitin kunnostus puolestaan alkaa ensi vuonna.

Vietä satoisa kesä Peltolammin viljelypalstoilla Teksti ja kuvat Jari Liukko

Keväinen tervehdys Peltolammin ja Multisillan palstaviljelijät.

Peltolammiseuran viljelypalstat odottavat taas viljelemään.

Edellisvuoden viljelijät voivat pitää palstansa vahvistaessaan varauksensa ja maksamalla 20 euron kausimaksun Peltolammiseuran tilille Nordea FI 05 2154 2000 0822 93 eräpäivään 21.5.2021 mennessä.

Muutoin palstat luovutetaan uusille viljelijöille.

Palsta-alueella on katoksessa infotaulu, josta löytyy palstakartta sekä muuta tietoa viljelyyn liittyen. Palstat kynnetään keväällä,

18

Peltolammi

toukokuu 2021

joten ennen sitä ei saa aloittaa viljelemistä.

Aikatauluista ja muista viljelyasioista ilmoitetaan sähköpostilla tai puhelimella.

Tarkemmat tiedot saa puhelimitse palstavastaava Jari Liukolta. Hänet tavoittaa numerosta 044 950 1554 tai sähköpostilla palstalla@gmail.com.

Oman viljelypalstan sato on ihan parasta!

Jos haluat viettää kesän viljellen, vuokraa oma palsta Peltolammilta. Koko kesän vuokra on vain 20 euroa.

Kauanko menee vielä?

Kukapa vanhempi ei tunnistaisi tuota takapenkiltä toistuvaa kysymystä, kun perhe taittaa matkaa määränpäähänsä? Oli matkaa sitten 20 tai 200 kilometriä, sitä tuntuu aina olevan loputtomasti. Pienen matkailijan kärsivällisyyttä koettelee, kun uimaranta, mummola tai huvipuisto ei vieläkään ole näkyvissä. Vanhemman ohimoita kiristää, kun joutuu viiden minuutin välein vakuuttelemaan, että matka etenee. Ei uskoisi, että tästäkin reissusta tulee vielä ihana muisto, jota lämmöllä ajatellaan vuosien päästä.

Lapsiperheen elämään kuuluu monenlaista odottamista. Monet joutuvat odottamaan lapsen saamista jopa vuosia, eikä kaikkien odotus täyty koskaan. Aika pienten sydänäänien ensimmäisistä suhahteluista neuvolan monitorissa siihen, että sylissä on vastasyntynyt ihmislapsi, tuntuu ikuisuudelta. Entä jos lapsi ei tulekaan perheeseen syntymällä vaan matkustamalla jostain kaukaa? Ei olekaan laskettua aikaa vaan toivon ja epätoivon vaihtelua viikosta ja kuukaudesta toiseen.

Odotamme kokonaisia nukuttuja öitä, uusien taitojen oppimista, yhteisiä lomia ja juhlapyhiä. Malttamattomana lapsi kasvaessaan käy kurottamaan kohti aikuisuutta ja silloin vanhempi kyllä haluaisi jarruttaa ajan juoksua. Pitkiä taas ovat ne yön hä-

märät tunnit, kun vanhempi korva tarkkana odottaa, milloin ovi kolahtaa ja nuori on turvallisesti kotona.

Ihmisyyteen kuuluu, että emme elä vain tässä hetkessä, vaan kannamme mukanamme eilistä ja huomista. Mitä teen ensi vuonna, mikä minusta tulee aikuisena? Mitä tapahtuu jouluna, entä kesälomalla? Talven jälkeen käännämme kalvenneet poskemme aurinkoon kuin niityn kukat samalla kun ajatuksemme askaroivat tulevien kuukausien odotuksessa. Kesän ihanuuden tulisi täyttää meidät valolla ja hehkuvilla kokemuksilla, jotka kantavat meidät läpi talven.

Tällä hetkellä meihin kaikkiin on varmasti patoutunut paljon odotusta. Niin moni on korona-aikana joutunut luopumaan suunnitelmistaan, jättämään väliin juhlia ja tapaamisia, matkoja ja harrastuksia. Työttömyys tai lomautus ahdistaa, opiskelu on epätodellista ruutuelämää ja kahvihetki ystävän kanssa kaukaista ylellisyyttä. Miten kaipaammekaan kyläilyä ja halailua, huoletonta matkustelua tai yhteislaulua. Kauanko menee vielä?

Raamatun lehdillä tapaamme monenlaista odottajaa lehmänhermoisesta Simeonista malttamattomaan Pietariin. Jokaisen temperamentille ja kärsivällisyyden tasolle löytyy raamatullinen esikuva. Ihmisyys on

samaa ja yhteistä aikakaudesta toiseen.

Jumalan aikatauluja ja suunnitelmia ei ole aina helppo ymmärtää. Moni meistä saa kuitenkin elämässään kokea, että Hänen meille osoittama tie oli sittenkin hyvä tie.

Niin Raamatun aikoihin kuin tänäänkin jotkut toiveemme ja odotuksemme toteutuvat, toiset eivät. Joskus saamme jotain aivan muuta kuin mitä odotimme. Vanhemmilla on odotuksia lapsiaan varten, mutta lapset kulkevat oman tiensä.

Emme vielä tiedä, milloin korona-aika on ohi ja mitä sitten on vastassa. Kenties emme palaakaan vanhaan ja tuttuun vaan elämä jatkuu uudenlaisena. Epävarmuuden keskellä lohduttavat heprealaiskirjeen sanat "Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti". Tähän luottaen saamme rohkeasti astua huomispäivään, millaisena se sitten edessämme aukeaakin.

Linnunlaulua ja päivänpaistetta retkillenne toivottaen Henna Ahrikkala Varhaiskasvatuksen ohjaaja Tampereen Eteläisestä seurakunnasta

Peltolammi

toukokuu 2021

19

Omasta uunista!

Vaasan kanelikierrepulla n. 90g

0

79

kpl (8,78/kg)

Pirkka-limut Amppari, Murkku ja Toukkis 0,33l

1

35

tlk (sis. pnt 0,15 ) (3,64/l)

Peltolamminkatu 10 33840 Tampere

Saarioinen salaatinkastikkeet 345ml

2

49 kpl (7,22/l)

Atria viljaporsaan pihvit 700g

5

99

rs (8,56/kg)