Peltolammi-lehti 2/2022

Peltolammi

Peltolammi

PELTOLAMMISEURAN TIEDOTUSLEHTI

Nro 147 joulukuu 2022

Peltolammin hyvinvoinkeskuksen ja koulun kaavat etenevät s. 7

Pali-bussilla kätevää ja turvallista matkantekoa s. 10–11

Säästäjänkadun lento-onneomuudesta pian 50 vuoa s. 14–15

Hyvinvointikeskus ja muita Peltolammin kehityshankkeita

Peltolammiseura on ollut tiiviisti mukana viimeisen kolmen vuoden aikana PeltsuMultsulähiöohjelmassa. Kaupungin kanssa alueen kehittämiseen ja uudistamiseen keskittyvä yhteistyö on ollut hedelmällistä ja mielenkiintoista. Nyt lähiöohjelma alueella loppuu vuoden vaihteessa, mutta vielä on paljon tehtävää. Vuonna 2027 valmistuva hyvinvointikeskus tuo mittavat muutokset Peltolammin keskustan alueelle, samoin koulun aluetta uudistetaan. Koulu muuttaa hyvinvointikeskukseen, joten koulun alueelle kaavoitetaan asuntoja. Kannattaa tutustua ja ottaa kantaa kaavaan, joka on joulukuun puoliväliin saakka nähtävillä ja kommentoitavissa.

Tampereen vetovoima kasvaa kohisten ja siinä imussa myös eteläinenTampere uudistuu ja kehittyy. Hyvinvointikeskuksen jälkeen ehkä odottelemme alueellemme ratikkaa, mikä sekin suunnitelma on vilahtanut kaupungin kaavoituksessa. Nimittäin hyvinvointikeskus rakennetaan siten, että myös ratikkalinjan rakentaminen etelään on mahdollista. Miltä tuntuisi, ratikalla kotiin!

Me-talon loppuminen alueeltamme sen sijaan on ikävä uutinen. Viiden vuoden ajan Me-talo toi mukavaa touhua ja tohinaa eteläisenTampereen alueelle. Oli vohvelikahvilaa, Meidän Peltsu -tapahtumia, kerhoja, joogaa ja paljon muuta eri ikäisille. Nyt etsitään keinoja, miten hyväksi havaittuja toimintoja voitaisiin jatkaa. Peltolammiseurakin on mukana tässä työssä, luomassa tekemistä ja hyvinvointia alueellemme.

Voidaan kuitenkin kysyä, miksi juuri tässä vaiheessa, kun Peltolammia ja Multisiltaa on kehitetty voimakkaasti ja alueen hyvinvointiin on satsattu, Me-talon toimintaan ei enää löydy rahoitusta kaupungin taholta. Kehittämistyön idea on jatkuvuus ja pitkäjänteisyys. Me-talon viiden vuoden työrupeama alueella oli hyvä alku, mutta käsien nostaminen pystyyn nyt, kun toiminta selvästi toi tuloksia, vakiintui ja sai siipien alle tuulta, vaikuttaa lyhytjänteiseltä ratkaisulta. Onneksi sentään Vanhan Suklaatehtaan tapaamispaikka Multisillassa säilyy asukkaiden ja yhteisöjen käytössä. Myös Multisilllan päiväkodin sali- ja keittiötiloja on mahdollisuus käyttää tekemiseen ja toimimiseen.

Eteläisellä alueella on vielä paljon tehtävää. Monet kehittämisen suhteen hiljaiset vuodet on otettava kiinni, sillä alueella asuu valtavasti aktiivisia ja omasta kotiseudustaan innostuneita ja kiinnostuneita ihmisiä. Peltolammi on profiloitunut metsäkaupunginosaksi. Voisi sanoa, että peltolammilaisten ja multisiltalaisten luontoyhteys on kunnossa ja voimissaan. Ehkä meistä uhkuu sellaista sisäistä rauhaa, jota asuminen vanhojen, arvokkaiden havupuiden keskellä vain voi antaa.

Rauhallista joulua kaikille Peltolammin ja Multisillan asukkaille.

Tuija Virtanen Peltolammi-lehden päätoimittaja Peltolammiseura

Peltolammi

Peltolammiseura on Peltolammiseuran toimittama tiedotuslehti

Päätoimittaja: Tuija Virtanen Toimitus: Satu Kuirinlahti, Ellen Sieviläinen, Johanna Mäki

Puheenjohtaja: Heidi Leppänen haidi.leppanen@gmail.com

Varapuheenjohtaja: Jussi Panusalo jussi.panusalo@saunalahti.fi

Sihteeri–rahastonhoitaja: Mari Pajala Pähkinämäenkatu 2 D 040 768 1971 pajalamari@gmail.com

Viljelypalstat: Jari Liukko 044 950 1554 palstalla@gmail.com

Muut jäsenet: OlaviAronen Pähkinäkuja 4A18 040 596 2096

Nelli Jokelainen Mia Kirvesniemi mia.kirvesniemi@gmail.com

Satu Kuirinlahti satu.kuirinlahti@gmail.com

Paino: Kirjapaino Offset Ulonen

Painos/jakelu: 2900 kpl, Peltolammi, Multisilta,

Taitto: Tuija Virtanen Ilmoitusmyynti: Tuija Virtanen Ari Nieminen Palokallio ja Lakalaiva ISSN 2814-6670

Ilmoitushinnat 2022: 1/16 sivu 60 € 1/2 sivu 288 € 1/8 sivu 108 € 1/1 sivu 480 € 1/4 sivu 180 €

Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2023. Juttuideat sekä materiaalit lehteen huhtikuun alussa osoitteeseen peltolammi@gmail.com

Peltolammi-lehden päätoimittaja: Tuija Virtanen 040 842 9488 AVOINNA:

Peltolammin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat löydät www.facebook.com/peltolammi.tampere

www.PeltsuMultsu.fi

KOKOUSKUTSU

Peltolammiseura ry Sääntömääräinen suunnielukokous ke 14.12.2022 klo 18.00 Lounasravintola Köyhät Ritarit Perkkoonkatu 9, Mulsilta Kahvitarjoilu Käsiteltävät asiat: Seuran sääntöjen 5§ mukaan kokouksessa käsiteltäväksi kuuluvat asiat.

PELTOLAMMISEURA RY Johtokunta

Tervetuloa mukaan Peltolammiseuran toimintaan ja vaikuamaan alueen asioihin ja kehiymiseen. Kokoukset ovat avoimia kaikille asukkaille.

Tervetuloa!

Peltolammin asemakaavoitus etenee

Hyvinvointikeskus valmistuu vuonna 2027

Peltolammin ja Lakalaivan alueella on käynnissä kaksi täydennysrakentamisen asemakaavahanketta, joiden valmisteluaineistot ovat valmistuneet ja ne ovat nähtävillä.

Kaavojen toteutumisen myötä palvelut ja asumisen vaihtoehdot lisääntyvät ja monipuolistuvat. Täydennysrakentaminen sovitetaan Peltolammin maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäris töön ja kaupunkimaisemaan.

Palveluita ja asumista Automiehenkadun eteläpuolelle, Kuusamapuisto säilyy (kaava nro 8628)

Liikenneverkkoon tulee muutoksia. Pelto lammin kohdalla nykyinen Lempääläntie katkaistaan ja liikenne ohjataan Autovarikonkadun kautta. Vapautuvalle tiepohjalle ja entiselle Valion tontille rakentuu palveluja asuinkortteleita.

Uudet korttelit sijoittuvat irti Peltolammin nykyisestä asutuksesta. Kuusamapuisto säilyy nykyisen ja uuden asutuksen välissä vanhaa ja uutta asutusta yhdistävänä julkisena kaupunkitilana. Peltolammin nykyisen asutuksen reuna-alueen ilmava rakenne ja viherympäristö säilytetään. Peltolammi säilyy näin omana kokonaisuutena ja esimerkkinä aikakautensa rakentamistavasta, joka perustuu avoimeen, ilmavaan ja väljään metsälähiömäiseen korttelirakentee seen. Uudet korttelit toimivat alkuna uudelle aluekokonaisuudelle, joka perustuu kaupunkimaisempaan korttelirakentee seen. Korttelit ovat tehokkaampia ja pihaalueet suojatumpia muun muassa melun torjunnan takia. Kaupunkirakenne on kestävää liikkumista edistävä sisältäen tilavaraukset busseille ja mahdolliselle raitiotielle tulevaisuudessa. Lisäksi kehitetään kävelyn ja pyöräilyn reittejä.

Automiehenkadun varteen sijoittuu monipuolinen julkisten ja yksityisten palvelujen keskittymä. Läntiseen palvelukortteliin on tarkoitus rakentaa Tampereen ete läisiä kaupunginosia palveleva hyvinvointikeskus. Tilaohjelmassa on muun muassa koulu, päiväkoti, nuorisotilat, ikäihmisten päivätoiminta ja kirjasto Itäiseen kortteliin sijoittuu päivittäistavaran tilaa, pienliiketilaa, liikuntatilaa ja sote-palveluita. Palvelukorttelit rakentuvat 3–4-kerroksisina. Niiden eteläpuolelle sijoittuu pysäköintitalo Palve lukortteleiden rakennusoikeus on 20 000 kerrosalaa (kem2).

Palveluiden eteläpuolelle rakentuu kaksi asuinkerrostalojen korttelia. Raken nuksien rajaamalle keskuspihalle sijoittuvat tonttien yhteiset oleskelualueet, istutukset, hulevesijärjestelyt ja kulkuväylät. Maanvarainen piha mahdollistaa isoksi kasvavat puulajit. Itäreunan 7-kerroksinen yhtenäinen rakennusryhmä suojaa piha-alueita ja keskiosan rakennuksia melulta. Kerrosluku kasvaa kohti puistoa. Keskiosiin ja Kuusamapuiston reunaan sijoittuu 8 9 kerroksisia pistetaloja. Kaupunkipuiston, koulun pihan ja pyöräilyn pääreitin solmukohtaan rakentuu maamerkki, jonka kerrosluku vaihtelee 7 12 Asuntopoliittisena tavoitteena on kohtuuhintainen vapaarahoitteinen monipuolinen asuminen, johon sisältyy eri koko ja pienistä asunnoista perheasuntoihin ja myös erityisryhmien asumista kaupungin asumispalveluiden palveluverkkoselvityksen mukaisesti. Asuinkortteleiden raken nusoikeus on noin 60 000 kerrosalaa, mikä vastaa 1350–1450 asukasta.

Peltolammin ja Lakalaivan alueen on tarkoitus olla tulevaisuudessa eteläisiä kaupunginosia palveleva aluekeskus Nyt kaavoitettava alue muodostaa uuden aluekeskuksen ydinalueen ainakin alkuvuosina Myöhemmin täydennysrakentaminen ete nee myös Automiehenkadun pohjoispuo lelle

Nykyisen koulun tilalle asumista, kenttä säilyy (kaava nro 8804)

Kun Peltolammin hyvinvointikeskukseen rakennetaan uusi koulu, nykyinen koulu poistuu ja alue vapautuu täydennysrakenta miseen. Tavoitteena on Peltolammin talo- ja

asuntotyypistöä monipuolistava asuntoko konaisuus, joka sijoittuu luontevasti nykyisen asutuksen lomaan virkistys- ja luontoarvoja kunnioittaen.

Uudet korttelit sijoittuvat Säästäjänkadun päätteeseen kahden tonttikadun varsille. Ne muodostavat kylämäisen saarek keen, joka rajautuu purettavan koulun, sen väistötilan ja niiden pihojen alueelle Muu osa kaava-alueesta säilyy vakiintuneen käytön mukaisesti viheralueena, johon sisältyy myös pallokenttä. Pysäköintialue säilyy kentän vieressä. Kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä Rukkamäentieltä Tilkonmäenkadulle kehitetään.

Teksti ja kuva Tuija Virtanen

Kortteleiden länsiosaan rakentuu pienkerros- ja rivitaloja, keskiosiin 20 pientä kaupunkiomakotitonttia ja itäreunaan yhtiö muotoisia pientaloja. Alue rakentuu kaksikerroksisena. Suositaan Peltolammin vaaleaa väriskaalaa, jota rikastutetaan murre tuilla tehosteväreillä. Alueen rakennus oikeus on 9000 kerrosalaa (kem2), mikä vastaa 160–170 asukasta.

Jutun kirjoittaja Ilkka Kotilainen on Tampereen kaupungin projektiarkkitehti.

Aineistoa nähtävillä

Molempien asemakaavojen valmisteluaineistot ovat nähtävillä 17.11.–15.12.2022. Aineistoihin voi tutustua Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Ne ovat lisäksi nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa:

www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ ajankohtaista/ilmoitukset.html

Lisätiedot: Projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen, p. 040 806 2485, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Kuva kertoo muutoksista Peltolammin alueella. Maamerkkeinä kuvassa ovat keltaisen alueet. Isompi keltainen on koulun kenttä, pienempi keltainen K-kaupan talo. Asemakaavahankkeen mukaan vanha koulu puretaan ja väliaikainen koulurakennus väistyy asutuksen tieltä, sillä koulu muuttaa hyvinvointikeskuksen tiloihin, joka rakennetaan kaupasta oikealle nykyisen Valion tontille. Tämänhetkisten tietojen mukaan hyvinvointikeskus valmistuu vuonna 2027.

Peltsun ja Multsun kehittäminen jatkuu vaikka lähiöohjelma loppuu

Lähiöohjelma Peltolammin ja Multisillan alueella on loppumassa. Ohjelman tavoitteena oli hyvinvoivat ja vetovoimaiset lähiöt. Kysytään ohjelmaa luotsanneelta projektipäällikkö Henna Kuituselta, mitä vuosina 2020–2022 alueella tapahtui ja mitä saatiin aikaiseksi.

Lähiöohjelma Peltolammin ja Multisillan alueella on loppumassa. Millaiset kolme vuotta nämä ovat olleet?

Erittäin mielenkiintoiset ja antoisat vuodet. Samaan aikaan olemme tehneet projektia koko ajan korona-ajan vallitessa, ja tämä on haastanut kasvokkaisia kohtaamisia, joita olisimme toivoneet olevan enemmänkin!

Mistä lähdettiin liikkeelle ja mihin saavuttiin? Mitkä olivat suurimmat haasteet, entä onnistumiset?

– Projekti kokosi suuren määrän eri toimijoita ja asukkaita toteuttamaan alueen kehittämistä yhdessä, ja tämä oli varmasti suurin onnistuminen! Liikkeelle lähdettiin selvittämällä alueiden vahvuuksia ja kehittämistarpeita, joiden pohjalta toteutettiin monia konkreettisia toimia alueilla. Alussa haasteena oli projektin vähäiset henkilöresurssit ja hitaasti käynnistynyt paikallinen viestintä. Kuitenkin lopussa saatiin asukkailta hyvää palautetta tiedonkulun lisääntymisestä.

Mitä uudistuksia lähiöohjelma toi eteläiselle Tampereelle, miten aluetta kehitettiin?

– Lähiöohjelma toimi lähtölaukauksena alueiden kehittämiselle, joka tulee jatkumaan isosti lähivuosina. Tarkoituksena oli koota yhteen porukkaa ja toteuttaa nopeastikin näkyviä toimia alueilla. Jo suunnittelulistalla oleviin toimenpiteisiin saatiin myös enemmän asukaslähtöisyyttä projektin ansiosta.Valtion lähiöavustuksen tuella pystyttiin laajentamaan toimenpiteiden toteutusta. Konkreettisesti alueella toteutettiin muun muassa asukastapahtumia ja kyselyitä, parannettiin valaistusta, esteettömyyttä, turvallisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja viher- ja virkistysalueita.

– Projekti päättyy vuoden loppuun, mutta jatkamme eri toimijoita kokoavan kaupunginosatyöryhmän ylläpitämistä. Tarkoituksena on jatkaa Peltolammin ja Multisillan alueiden kehityksen seurantaa. Lisäksi toivomme, että voimme pitää osan viestintäkanavista myös pysyvässä kaupungin käytössä jatkossakin.

Me-talon toiminnalle haetaan jatkajia

Me-talon toiminta Peltolammin ja Multisillan alueella loppuu vuo den vaihteessa. Me-talon aloittamille toiminnoille etsitään jatkajia ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi alueen asukastoiminnalle osoitetaan tilat, joilla turvataan toimintojen jatkuvuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Vanhan Suklaatehtaan tilat säilyvät toiminnan keskiössä.

Myös huippusuosittu Me-talon koordinoima lasten ja nuorten maksuton kesäruokailu Peltolammin rannalla saa jatkoa ensi kesänä.

Kuva Meidän Peltsu -tapahtumasta vuodelta 2018, jota Me-talo oli järjestämässä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kuvassa Putous hahmo Ansa Kynttilä jakamassa nimikirjoituksia.

Lähiöohjelma nojasi neljälle teemalle: hyvinvoivat asukkaat, hyvä arjen ympäristö, palvelut lähellä, yhdessä tekeminen. Jäikö jotain saavuttamatta?

– Kaikki neljä teemaa muodostettiin aluksi yhdessä asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Nämä kulkivat koko projektin ajan mukana ja niitä voidaan hyödyntää myös jatkossa aluetta kehitettäessä. Osin ne sisälsivät jo lähtökohtaisesti pitkäkestoisempia tavoitteita kuten alueiden palveluverkon kehittymisen. Ympäristöä on saatu parannettua monestakin näkökulmasta esimerkiksi Multisillanpuiston uudistaminen, uimarannan leikki- ja kuntosalivälineiden uudistaminen, valaistussaneeraus, uudet penkit ja roskikset alueilla ja ulkoilureitin kunnostusta. Yhdessä tekemistä ja turvallisuutta on vahvistettu muun muassa järjestämällä tapahtumia, turvallisuuskartoituksia ja uusia toimintoja sekä toimijoita on tullut alueelle. Lähiöohjelman aikana valmistui myös uusi Multisillan päiväkoti yhteiskäyttötiloineen ja täydennysrakentaminen on käynnistymässä ensi vuonna.

Mikä on mielestäsi tärkein kehittämiskohde edelleen Peltolammilla sekä Multisillassa?

– Keskeisiä kehittämiskohteita alueilla ovat mielestäni olemassa ole vien liikekeskusten ympäristöt. Lisäksi alueille tavoitellaan nykyistä asuntokantaa monipuolistavaa täydennysrakentamista.

MiteneteläisenTampereenkehitystäjatketaan?

– Aluekeskus tulee muodostumaan tulevaisuudessa PeltolammiLakalaivan alueelle Tähän liittyy hyvinvointikeskuksen ja kaupallisten palvelujen keskittymä sekä uutta asuinrakentamista. Myös Multisillassa jatkuu täydennysrakentamisen hankkeita.

Mikä on hyvinvointikeskuksen tilanne? Siirtyykö rakentaminen?

– Hyvinvointikeskuksen asemakaavaehdotus on nähtävillä 17.1115.12. Tällä hetkellä arvio on, että hyvinvointikeskus valmistuu vuonna 2027.

– Tampereella on aiemmin toteutettu vastaavia ohjelmia muun muassa Tesomalla ja Hervannassa. Kaukajärvellä ja Annalassa on tarkoitus käynnistää vastaava projekti ensi vuonna, kertoo projektipäällikkö Henna Kuitunen Tampereen kaupungilta.

Lämpimiä kohtaamisia ja mukavia ihmisiä

Peltolammin ja Multisillan lähiöohjelma on loppumassa. Reilun kahden vuoden ajan eteläisellä Tampereella toteutettu ohjelma halusi muun muassa valaista mitä asukkaat arvostavat alueessaan ja millainen on peltolammilaisen ja multisiltalaisen identiteetti. Näin vastaa projektisuunnittelija Sini Lempinen: – Peltsulainen on luontoa rakastava, mutta kaupungin hälinää ja palveluja kaipaava asukas. Multsulainen on myös luontoa rakastava ja asumisen väljyyttä arvostava.

Teksti ja kuva Tuija Virtanen

Lempinen muistelee kesäistä hetkeä Rukkamäen talkoissa. Aluetta oli luonnonmukaistamassa innostunut porukka. Osa oli mukana kaupungin lähiöohjelmasta, osa Villi Vyöhyke -yhdistyksestä sekä muutama alueen asukas Yhtäkkiä joku ideoi, että perustetaan luonnonhoitorinki Tuumasta toi meen ja rinki perustettiin siltä istumalta.

Lempinen antaa toiminnalle täyden kympin. Hän pitää tapahtumaa hyvänä esimerkkinä tilanteesta, jossa saatettiin yhteen asukkaita ja omaehtoisuutta syntyy spontaanisti.

– Tässä tilanteessa yhteisöllisyys syntyi itsestään, Lempinen sanoo. Asia on merki-

Näitä

me saimme

Peltolammin ja Multisillan alueita on kehitetty vuosina 2020-2022 ympäristöministeriön koordinoimassa lähiöohjelmassa. Tässä parannuksia ja uudistuksia, jotka näkyvät ympärillämme ja arjessamme: – alueen valaistuksen uusiminen

– Palokallion ja Multisillan alikulkutunnelit – esteettömyyden parantaminen – Taloyhtiöfoorumin perustaminen – Pärrinkosken retkeilyolosuhteiden parantaminen, mm. pitkospuut

tyksellinen senkin takia, että se kirvoitti tunteen työssä onnistumisesta. Keskeinen tavoite lähiöohjelmalla on nimenomaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen.

Lähiöohjelman tarkoitus oli myös vahvistaa paikallista identiteettiä Löytyikö identiteetti ja vahvistuiko se?

– Peltsulainen identiteetti on luontoa rakastava ja toisaalta kaupungin hälinää ja palveluja kaipaava asukas, mutta ei väljyyden ehdoilla, Lempinen sanoo. Saman kaltainen identiteetti pätee myös Multisillan puolella. Luonto on eteläisellä Tampereella asuville se ykkösjuttu

– Multisiltalaisilla on Multivuori ja ihana

– Peltolammin uimarannan kesätoiminta, mm. puistoruokailu

– Peltolammin uimarannan leikkivälineet ja kuntoiluvälineet on uusittu – lammen ympäristön ulkoilureittiä on kunnostettu, mm. latupohjaa on levennetty ja valaistusta uusittu

– Multisillanpuiston uudistaminen – alueelle saatu 23 uutta penkkiä ja vanhoja on kunnostettu

– Multisiltaan uusi päiväkoti – ajonopeuksia on pudotettu – Hyvinvointikeskus valmistuu 2027

Monelle asukkaalle tutuksi tullut projektisuunnittelija Sini Lempinen on työskennellyt lähiöohjelman parissa Peltolammilla ja Multisillassa. Yhdeksi tärkeimmistä ohjelmaan liittyvistä uudistuksista hän mainitsee valaistuksen uusimisen.

Sääksjärven alue. Sielläkin keskusteluissa korostui, että ihmiset eivät halua asua täyteen rakennetulla asuinalueella. Tykätään, että on väljää, vaikka asutaan kerrostalossa, Lempinen sanoo.

Entä mikä oli lähiöohjelman paras anti? Lempinen koki oman roolinsa tärkeäksi nimenomaan viestinviejänä asukkaiden ja kaupungin välillä Molemminpuolinen vuoropuhelu on Lempisen mukaan tärke ää Lähiöohjelman avulla haluttiin kuulla mitä ihmisille Peltolammilla ja Multisillassa kuuluu, miten aluetta heidän mielestään pitäisi kehittää nyt ja jatkossa.

–Toivon, että olemme pystyneet tarjoamaan asukkaille entistä enemmän tietoa ja että se on ollut helposti saavutettavissa.

Lempinen muistelee lämmöllä kaikkia tapaamisia, joita hänellä on ollut asukkaiden kanssa lähiöohjelman tiimoilta.

– Täältä on löytynyt innostuneisuutta ja aktiivisia ihmisiä, se on ollut ihanaa, Lempinen kertoo

Eikä työ ja alueen kehittäminen suinkaan pääty tähän. Osa uudistuksista, kuten uusien puistonpenkkien saaminen alueelle, jäi viime tinkaan, osa toteutetaan ensi vuo den puolella. Tampereen kaupungin mittava investointi eli Peltolammin hyvinvointikeskuksen suunnittelu on käynnissä. Nyt sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2027.

Lempinen korostaa, että tavoitteena on lähiöohjelman loppumisen jälkeen ylläpitää eri toimialoja ja toimijoita kokoavaa ryhmää. joka kokoontuisi muutaman kerran vuo dessa ja miettisi edelleen alueen kehittämistä.

– Työ täällä on ollut hyvin antoisaa. Aidosti koen, että olemme yhdessä edistäneet alueen hyvinvointia.

PeltsuMultsun lähiöohjelma maksoi noin 2,6 miljoonaa euroa. Tämä sisältää ainoastaan lähiöavustuksen piirissä olevat toimenpiteet, mutta eri toimijat ovat toteuttaneet toimenpiteitä alueilla omista rahoituksistaan. Seuraavaksi lähiöohjelma alkaa Kaukajärvellä ja Annalassa Samalla nimi vaihtuu kaupunginosaohjelmaksi.

Bongaa Peltsun ja Multsun uudet penkit

Peltolammin ja Multisillan alueelle tulee 23 uutta penkkipaikkaa, myös vanhoja penk kejä uusitaan. Penkkejä tulee muun muassa Pali-liikenteen kääntöpaikoille Säästäjänkadulle, Pähkinämäenkadulle kahteen kohteeseen, Multiojankadulle ja Multisillankadulle. Myös kirjastoauton pysäkille Multisiltaan tulee penkki. Löydätkö muut penkit?

Palvelubussi tulee vaikka kotiovellesi

Pali-bussit tuovat iloa arkeen

Vihreävalkoisen Pali-bussin kyyti on monelle arkipäivän ilo. Sen kyydillä pääsee kauppaan ja asioille. Siihen on helppo nousta ja tulla sillä kotiin, myös liukkailla keleillä.

Teksti ja kuvat Ellen Sieviläinen

Pali linjabussi 11 kulkee neljä kertaa päivässä Peltolammilta ja Multisillasta Koivistonkylän Prisman ja Hatanpään sairaalan kautta kaupunkiin Sokokselle ja sieltä samaa reittiä takaisinpäin. Ensimmäinen kyyti lähtee Multisillasta klo 8.30, viimeinen Sokokselta takaisin Multisiltaan klo 16.05. Kyytiin voi nousta kotiovelta, vakituiselta pysäkkipisteeltä tai kadunvarresta kättä heilauttamalla, jos bussi pystyy pysähtymään turvallisesti kohdalle, jossa asiakas seisoo

Merja Tiilikainen, joka on asiakkaiden ja kuljettajan apuna linjalla 11 kertoo, että kaikilla linjoilla ei ole kuljettajan lisäksi muuta henkilökuntaa Kyyti kannattaa tilata ennakkoon viimeistään matkaa edeltävänä päivänä, sillä Pali-autot palvelevat asiakkaitaan kiireettömästi kutsujen perusteella.

– Kuljetus onnistuu myös samana päivänä. Matkaan on hyvä varata reilusti aikaa, sillä Pali ei aja määränpäähän suorinta reittiä, vaan poimii matkalta kyytiin muitakin matkustajia, Merja korostaa.

Huomaa, että Merja ajattelee asiakkaittensa parasta, sillä helteisinä päivinä hänellä saattaa olla matkassa muun muassa verenpainemittari, suolaa ja vettä. Samalla Merja kyselee asiakkailtaan näiden kuntoa ja vointia. Hänellä on myötäelämisen taito. Selviää, että Merja on työskennellyt muun muassa hierojana 17 vuotta ja että hänellä on myös lähihoitajan koulutus. Vuosien varrella hän on oppinut tarkkailemaan erilaisia asioita, joista on apua nykyisessäkin työssä.

Jouduin kaularankaleikkaukseen kaksi kertaa Ne eivät onnistuneet toivotulla tavalla ja niin tuli uran vaihto Kaupunki tar-

josi tietokoneella tehtävää työtä ja palvelubussin avustajan tehtävää. Valinta oli helppo, sillä olen aikoinaan hakeutunut juuri hoito työhön ja ennen sitä asiakaspalveluun ihmisten kohtaamisen tähden. Se on haastavaa, mutta antoisaa. Saan puhua, olla läsnä ja kohdata erilaisia ihmisiä, Merja kertoo.

Merja kuulee työssään myös monenlaisia toiveita. Kerran keväällä 2022 eräs asiakas totesi Hatanpään sairaalan kohdalla, että olisi kiva päästä vaikkapa Arboretumiin tai jonnekin kesällä. Siihen Merja vastasi, että sitten kun hänellä on kesäloma, niin voitaisiin käydä siellä tai jossakin muualla.

Samaan aikaan olin tekemässä lehtijuttua Pali 11:n liikenteestä. Monihan ei tiedä siitä juuri mitään, vaikka bussit liikennöivät alueellamme Kysyin Merjalta, että pääsisinkö mukaan ja voisinko haastatella juttuuni muutamia henkilöitä, jotka asuvat joko Multisillassa tai Peltolammilla ja ovat eri-ikäisiä sekä ovat käyttäneet Palia säännöllisesti eripituisia aikoja.

Merja kokosi porukan ja suunnitteli aikataulut Matkaan lupautuivat Anna-Liisa Peltola, Minna Kurki, Eine Hagelberg ja Sari Karra Kohteeksi valittiin Amurin helmi. Sitten Merja varasi pöydän Amurin helmestä. Samalla sovittiin, että matkaan lähdetään Pali 11:n ensimmäisellä kyydillä ja että Merja on Sokoksella vastassa, kun naiset saapuvat sinne Sieltä Merja varasi jatkoyhteyden Amurin helmeen Pali-linjalla 13.

”Elämä ilman Palia olisi mahdotonta”

”ElämäilmanPaliaolisimahdotonta" Aamuaurinko paistoi ihanasti, kun Anna-Liisa, 82, lähti matkaan Multisillasta, seuraavaksi kyytiin tulivat Minna, Eine ja Sari Peltolammilta.

Anna-Liisa toteaa, että elämä ilman Palia olisi mahdotonta. Hän sai vinkin Pali-liikenteestä naapuriltaan ja on kulkenut Pali-busseilla seitsemän vuotta.

Sari Karra (vas.) , Merja Tiilikainen, Minna Kurki, Anna-Liisa Peltola ja Eine Hagelberg kahviretkellä Amurin Helmessä. Merja työskentelee matkustajien ja kuljettajan apuna Pali-bussissa linjalla 11. Hän on tutustunut matkustajiin ja vei vakiporukan kahville Amurin Helmeen Peltolammi-lehden haastattelua varten.

Olen ollut tyytyväinen, sillä asun sen verran kaukana bussipysäkiltä ja vielä ylimmässä viidennessä kerroksessa. Lisäksi talossamme ensimmäinen puolikerrosta on hissitön. Koska minulla on selkävamma, toivon kovasti, että palvelubussien kalustoa uusittaisiin niin, että bussien istuimilla olisi parempi istua. Tiedän, että Palit ostetaan käytettyinä, mutta, mutta, Anna-Liisa pohdiskelee

Anna-Liisa toivoo, että Pali-bussit kulkisivat myös viikonlop puisin. Samaten olisi mukavaa, että alennetulla hinnalla voisi matkustaa kauemmin kuin nykyisin kello 9–14, jolloin senioriarvolipulla yli 65-vuotiaat maksavat matkastaan arkisin 1,16 euroa. Muina aikoina Nyssen matkakortilla maksettaessa hinta arvolipulla on 2,10 euroa.

– Olisi kiva käydä seniorilipun hinnalla kulttuuritapahtumissa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Olen mukana monessa toiminnassa mm. amurilaisissa ja vedän tuolijumppaa, Anna-Liisa kertoo Minna, 55, asui aikaisemmin Lempäälässä. Kun tytär muutti ensin omaan asuntoon, niin Minnakin rupesi etsimään itselleen pienempää asuntoa.

– Olen viihtynyt täällä hyvin ja tutustunut talon ihmisiin. On ollut mukava jutella pihakeinussa talon asukkaiden kanssa, Minna toteaa Hän kuuli Palista ensimmäisen kerran Hatanpään kun toutuksessa.

Siellä kysyttiin, että olenko tietoinen, että Palilla pääsee mukavasti myös kuntoutukseen eikä se katso ikää. Palia käytänkin nykyisin noin kolme kertaa viikossa asioilleni. Varaan kyydin useimmiten etukäteen. Pääsen mukavasti kauppaostoksille ja terveydenhoitoon. Yritän liikkua kykyni mukaan. Olen menossa tammikuun alussa lonkkaleikkaukseen, Minna kertoo.

Eine, 87, naurahtaa pilke silmäkulmassa, että ikä ei ole vääryydellä tienattu.

– Enhän minä iälleni mitään voi. Liekö ikäni salaisuus, että olen jo lapsesta asti kävellyt paljon. Nykyisin harrastan sauvakävelyä. Sauvat ovat myös tukenani.

Eine harrastaa liikunnan ohella lukemista. Erityisen rakkaita ovat matkakertomukset. Hänellä on tapana käydä marras-joulukuussa toisen poikansa perheen luona Malagassa. Eine kertoo, että nytkin matka on jo varattunamarraskuun alkuun.

– Nautin sielläkin luonnosta: Kävelen ylös ja alas vuoristoa. Välillä istun meren rannalla ja vain nautin olostani, Eine hymyilee tyytyväisenä. Ennen tein paljon myös käsitöitä, mutta ne ovat jääneet nivelrikon vuoksi.

– Rupesin käyttämään Palia ystäväni vinkistä jo 1980-luvulla. Annan toiminnalle 10 pistettä ja papukaijamerkin. Pali on korvaamaton, kun asun yksin. Täällä on ihanat ihmiset auttamassa: Kun Palilla liikkuu, jää hyvä mieli ja turvallisuuden tunne, Eine naurahtaa.

Eine käyttää Palia pari kolme kertaa viikossa virkistystä tuoviin menoihin. On myös hyvä, että bussi kulkee Hatanpään kautta, Eine tuumailee

Kun mieheni sairasti, niin miten olisin ilman Palia voinut hoitaa asioitamme, Eine kiteyttää.

Sari, 58, muutti Kalevasta Hilla-kissansa kanssa Peltolammille kaksi vuotta sitten.

– Peltolammi on siisti ja rauhallinen alue Alueet hoidetaan hyvin eikä täällä ole "bileitä" yömyöhään kuten Kalevassa. Pelto lammi on kaunis paikka, jossa luonto on lähellä. On myös ihana katsella ikkunasta eri vuodenaikoja. Vaikka Kalevassa oli pihaistutuksia, niin ne eivät korvaa oikeata luontoa. Olisi toivottavaa, että Pelto lammilla olisi joku eri-ikäisten eläkeläisten kohtaamispaikka. Haluaisin tutustua uusiin ihmisiin ja saada ystäviä läheltä asuinpaik kaani.

– Tytär on muuttanut pois kotoa ja hänellä on omat kuviot. Sain vinkin Palista Kalevan kulmassa, kun kävin siellä useampi vuosi sitten lukupiirissä. Sinne tuli eräs henkilö kertomaan Palin toiminnasta ja hän sanoi, että tervetuloa Paliin. Se kuulosti mukavalta. Myös 85-vuotias äitini käyttää Palia, Sari kertoo

On mukavaa, että Palilla pääsen turvallisesti Hatanpään sairaalan ja labran kautta kaupunkiin asioille ja takaisin kotiin. Käyn

Palin kyydillä myös kilometrin päässä olevassa lähikaupassa, koska sinne on nyt liian pitkä matka käveltäväksi. Olisi hyvä, jos Palilla olisi enemmän vuoroja ja liikennöisi myös viikonloppuisin, Sari miettii.

Kotimatkalle lähdettiin Sokoksen kautta. Sokoksella muutama poikkesi ostoksille ja toiset jäivät vielä jäätelölle odottelemaan klo 14.05 bussikyytiä Multisillan suuntaan.

Lopuksi kaikki totesivat, että retki oli onnistunut. Matkasta ja ilmasta jäi hyvä mieli. Oli mukava porukka. Kaikkien kanssa oli helppo jutella.

Mitä Pali-palveluliikenne on?

Palveluliikenne on ovelta ovelle joukkoliikenteen kuljetusmuoto lähipalveluiden pariin kaikille, joille tavallisella bussilla liikkuminen on hankalaa.

Palvelubussin kyyti on tavallisen bussilipun hintainen, johon ei tarvita hakemusta eikä erillisiä todistuksia. Myös omainen tai ystävä voi matkustaa varsinaisen matkustajan seurassa tavallisen bussilipun hinnalla. Pyörätuoliasiakas ja hänen saattajansa, sekä näkö- ja kehitysvammaisten matkustajien saattajat matkustavat ilmaiseksi.

Muusta Nysse-liikenteestä poiketen rollaattoreiden kanssa matkustavat asiakkaat maksavat matkastaan palveluliikenteessä.

Maksuvälineenä käy Tampereen seudun joukko liikenteen ladatut liput samoin kuin ennakkokertaliput.

Lippuun sisältyy 90 minuutin vaihto oikeus, joka koskee vaihtoa Palista toiseen Paliin, Nyssen bussiin tai ratikkaan. Vaihto oikeuden ajanlaskenta alkaa siitä hetkestä, kun lippu leimataan ensimmäistä kertaa Palissa, Nyssen bussissa tai ratikassa.

Palveluliikennelinjoja on yhteensä 20 ja ne kattavat lähes koko Tampereen kaupungin alueen. Pali-linjat kulkevat oman palvelualueensa sisällä tilausten mukaisesti.

Jokaisella linjalla on vähintään yksi keskeisellä paikalla sijaitseva pysäkkipiste, jossa Pali-bussi pysähtyy aina aikataulun mukaan. Palveluliikenne toimii maanantaista perjantaihin pääasiassa kello 8.30–14.30. Pali-linja 11, joka liikennöi Multisillasta ja Peltolammilta kaupunkiin ja takaisin, lähtee Sokokselta Multisiltaan vielä kello 16.05.

Palvelubussin kyyti linjoille 1, 2, 4, 8, 9, 11, 12, 13 ja 15 tilataan soittamalla Tuomi Logistiikan palveluliikenteen numeron 03-5678 104.

Tilausta tehdessä kerrotaan kuka tilaa, mistä lähtee kyytiin, matkan määränpää sekä osoite ja lähtöaika. Jos perillä pitäisi olla määrättyyn aikaan, kannattaa se ilmoittaa samoin kuin myös mahdolliset apuvälineet kuten pyörätuoli tai rollaattori. Paluukyyti on hyvä varata samalla soitolla.

Säästöliekillä ja kulutusta pienentäen

Sähkölasku sen kuin vain kasvaa, eikä sille mitään voi. Vai voiko?

Viime kuukausina moni on saattanut sanomalehden tai sähkölaskun avatessaan todeta, että elinkustannukset nousevat vaikka mikään omissa kulutustottumuksissa ei olisikaan muuttunut. Sähkön hinnannousu näkyy kuluttajalle jälkijunassa, sillä sähköpörssin hinnat nousivat ennätyksellisen korkeiksi jo vuoden 2021 lopulla. Sähkön pörssihinnan nousuun vaikutti Tilastokeskuksen mukaan polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistumisen lisäksi pohjoismaisten vesivarastojen ja tuulivoiman tavallista heikompi saatavuus Sähkö kulutukseen vaikuttaa kuitenkin jokaisen omat käyttötottumukset, joihin on mahdollista vaikuttaa.

Suurin osa asumisen energiankulutuksesta menee tilojen läm mitykseen. Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa muun muassa lämmitettävän pinta-alan lisäksi ulkoilman lämpötila. Isommilla pak kasilla lämmityskustannuksetkin siis kohoavat. Tampereen kau punki pyrkii säästämään sähkössä talvikaudella 2022–2023 erilaisin säästötoimenpitein, kuten kaupungin omistamien kiinteistöjen lämpötilaa laskemalla.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran vuonna 2020 toteutetun Säästöjätaloyhtiössä -hankkeen kokeilun mukaan energiaa on mahdollista säästää taloyhtiöissä monin eri keinoin. Kulutussäästöjä on mahdollista saada siirtymällä kiinteistön valaistuksessa led-valoihin, pudottamalla taloyhtiön julkisten tilojen lämpötiloja ja taloyhtiön kaukolämpösopimusten sisältöä arvioimalla ja tarvittaessa muuttamalla. Myös peltolammilaisilla asukkailla on mahdollisuus säästää energiaa pienillä arjen muutoksilla. Esimerkiksi Marttaliitto on koonnut nettisivuilleen kattavan tietopaketin käytännönläheisistä sähkönsäästötavoista.

Milloin olet viimeksi tarkistanut, kuinka lämmintä kotonasi on? Suositeltu sisälämpötila on enintään 20–21 astetta ja lämpötilasuositus hyvien unien saamiseksi on 18–20 astetta. Sähkölaskuun voi tulla säästöä jo yhdenkin lämpötila-asteen laskemalla. Voi olla hyvä miettiä, kuinka paljon missäkin tilassa vietetään aikaa ja esimerkiksi pidemmän poissaolon ajalle kodin lämpötilaa voi laskea entisestään. Ikkunat on hyvä pitää kiinni lämmityksen ollessa päällä ja lämmityskauden aikaan tilapäinen tuuletus onkin hyvä toteuttaa tehokkaasti ristivedolla Eihän ole hyvä, että lämmöt menevät suoraan harakoille Tilojen lämmityksen jälkeen toiseksi eniten energiaa kuluu käyttöveden lämmitykseen. Vuonna 2020 käyttöveden lämmitykseen käytettiin noin 17 prosenttia asumisen kokonais-

kulutuksesta. Kotona tehokas tapa säästää veden lämmitykseen kuluvaa energiaa on lyhentää suihkussa käytettyä aikaa. Voi myös pohtia kuinka usein pesukone on tarpeen napsauttaa päälle ja kiinnittää huomiota siihen, kuinka kauan antaa veden juosta vaik kapa tiskatessa. Vaikka et maksaisikaan vedestä vielä kulutuksen mukaan, on näihin asioihin hyvä kiinnittää huomiota sillä talo yhtiöillä voi olla kiusausta nostaa kuluja kustannusten nousun myö tä.

Viimeinensammuttaavalot

Koronapandemian myötä yleistynyt etätyö on ollut osaltaan nostamassa sähkönkulutusta, sillä kotona käytettäviä sähkölaitteita, kuten tietokoneita ja mikroaaltouuneja, on käytetty aiempaa enemmän. Vuonna 2020 39 prosenttia kaikesta sähkönkulutuksesta käytettiin kotitalouslaitteisiin. Kaikkien hyväksi havaittujen vempe leiden käyttämättä jättäminen ei liene käyttökelpoinen ratkaisu, mutta sähköä on mahdollista säästää sammuttamalla virta laitteista silloin, kun niitä ei käytä, sillä myös laitteen valmiustila kuluttaa energiaa. Jos laitteita ja erilaisia latureita on paljon, voi omaa vaivaa helpottaa moniosaisella jatkojohdolla, josta saa virran katkaistua yhdellä virtakytkimen painalluksella. Myös sähkölaitteiden vir heellinen käyttö voi tuhlata energiaa, joten käyttöohjeiden noudattaminenkin voi säästää sähkölaskussa.

Sillä, millaisia laitteita kodissa on käytössä, on vaikutusta sähkönkulutukseen. Erityisesti vanhempien laitteiden kohdalla kulutuksen seuraaminen voi olla paikallaan, sillä ne voivat olla melkoisia sähkösyöppöjä. Sähkölaitteiden kuluttamaa sähköä voi mitata kulutusmittarilla. Sellaisen voi ostaa omaksi tai tiedustella lainamahdollisuutta omalta sähkölaitokselta.

Pieni arjen tapa säästää energiaa on muistaa sammuttaa valot huoneesta, kun sitä ei enää käytetä, vaikka lamppuna toimisikin energiatehokas led-valo Eikä sähkönsäästön tarvitse päättyä siihen, kun suljet kotiovesi perässäsi. Tiesitkö, että lajittelemalla ja kierrättämällä jätteet voit olla luomassa uutta energiaa? Biojätteen energia on hyödynnettävissä muun muassa biokaasuksi ja lannoitteiksi.

Mikäli ensi talven pakkasilla tekisi mieli vääntää patteria pari astetta isommalle, voikin olla paikallaan miettiä riittäisikö sittenkin, jos laittaisi villasukat jalkaan ja mukavan kotoisan nutun ylle. Kylmässä ei kenenkään pidä hytistä, mutta pienillä arjen teoilla voi olla merkitystä sähkölaskussa näkyvään summaan.

Jouluna kuluu energiaa keittiössä. On paistettava laatikot, kinkut ja piparitkin. Tänä jouluna moni taatusti miettii energian säästökohteita.

Teksti Satu Kuirinlahti

Viimeinen sammuttaa valot

Lämmöt harakoille

GALLUP Miten säästät sähköä?

Vahterantornille uusi ilme

Teksti: Mirka Sillanpää

Kuva: Tuija Virtanen

Kuluvan vuoden aikana vanhan Säästäjäntorin läheisyydessä sijaitseva Vahterantorni on kokenut mittavan julkisivuremontin. Asumismukavuutta ja esteettömyyttä on parannettu ja energiakustannuksiin kiinnitetty huomiota.

Myös viereinen, matala liikerakennus on saanut uuden ilmeen.

Peltolammin kerrostalot ovat yksi kerrallaan saavuttaneet iän, jolloin julkisivuremontti on ajankohtainen.Tänä vuonna uudistumisvuorossa on ollut Säästäjänkujalla sijaitseva As Oy Vahterantorni.

Remontti alkoi helmikuussa 2022, jolloin talo piiloutui hupun alle melkein kahdeksaksi kuukaudeksi. Jouluun mennessä kaiken pitäisi olla vihdoin valmista.

Perinpohjainen remontti ei tuo muutoksia vain talon ulkonäköön. Ikkunoiden

vaihdon ja parvekkeiden uudistamisen lisäksi uusittiin myös katto ja julkisivuun laitettiin lisäeristys, mitkä lisäävät energia tehokkuutta ja tuovat huomattavia säästöjä käyttökustannuksiin näinä korkeiden energiakustannusten aikoina Myös asumis mukavuutta parannettiin muuttamalla rakennuksen pääsisäänkäynti esteettömäksi.

Remontin yhteydessä myös vanha Säästäjäntorin liikerakennus sai uuden ilmeen ja esteettömät, katetut sisäänkäynnit.

”Ruoan valmistuksessa otan pakasteet hyvissä ajoin sulamaan enkä käytä mikroa sulatukseen. Veden lämmitykseen käytän vedenlämmitiintä lieden sijaan. ” Ritva,Peltolammi

”Käytän led-valoja hehkulamppujen sijaan ja katson lamppua ostaessa, kuinka tehok kaita ne ovat. Sammutan valot huoneesta jota en käytä. ” Abdenacer,Peltolammi

”Ei ole vielä laitettu sähköpattereita päälle Ollaan myös kiinnitetty huomiota siihen, ettei pidetä sähkölaitteita turhaan päällä.” Enna,Peltolammi

Taustalla näkyvä Vahterantorni sai uuden ilmeen julkisivuremontin myötä. Samalla myös asuintalon edustalla näkyvä liikerakennus uudistui. Liikerakennuksen edessä kävelyllä Vahterantornissa asuva nelivuotias Iita Liida-koiran kanssa sekä Iitan Keski-Suomesta vierailulle tullut isotäti Marke Sointu

Säästäjänkadun lento-onnettomuudesta jo miltei 50 vuotta

Pienkone syöksyi talvisena sunnuntaipäivänä Säästäjänkadulle vuonna 1974. Piper PA-28-140 Cherokee SE-EPP pienkone oli tulossa Pohjanmaalta tarkoituksena lentää Helsinkiin. Huono sää teki kuitenkin tepposet ja kone pyysi laskeutumislupaa silloiselle Härmälän lentokentälle. Laskeutumismislupa myönnettiin ja konetta pyydettiin kaartamaan kentälle idästä. Kone teki silmukan ja tavoitteena oli Säästäjänkadun kohdalla saada nokka kohti lentokenttää, jolloin tulosuunta olisi ollut Ikean suunnalta kentälle Peltolammin pohjoispäässä. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, kone lensi liian matalalla. Säästäjänkatu 9 talon kohdalla koneen siivet osuivat tontilla kasvaviin mäntyihin. Männyt estivät sen, ettei kone törmännyt talon seinään vaan kiepsahti suoraan Säästäjänkadulle. Kone törmäsi tien kaiteeseen ja siitä irtosi siipi. Kaiteessa on vieläkin lommoja törmäyksestä.

Lentokone syöksyi Säästäjänkadulle 13.1.1974

Elettiin tammikuuun 13. päivän aamu päivää 1974. Pertti Mäkelä, joka asui silloin Säästäjänkatu 11:ssa, oli tulossa kaupasta pitkin talojen välissä mutkittelevaa metsäpolkua. Yhtäkkiä Pertti kuuli nopeasti voimistuvaa lentokoneen moottorin ääntä aivan liian läheltä ja matalalta. Samassa puiden takaa etelästä Rukkamäkeä lähestyi pienkone moottori ulvoen.

Ennen kuin Pertti ehti kunnolla tajuta, koneen siivet hipoivat jo Rukkamäen ete lärinteen puiden latvoja. Lentäjä yritti epätoivoisesti saada koneelle lisää korkeutta, mutta liian myöhään. Kuului rysähdys, pian toinen ja kone hiljeni.

Pertin ajatus oli heti, että nyt se putosi. Hän vei nopeasti kauppakassin kotiin ja riensi katsomaan, mitä kamalaa oli tapahtunut. Saavuttuaan Säästäjänkatu 9:n pohjoispään kohdalle, silmien edessä avautui lohduton näky: valkoinen pienkone makasi kadulla toinen siipi koneen kylkeä vasten murskaantuneena ja toinen muutaman metrin päässä koneesta irronneena. Koneen ovi oli auki ja kadulla seisoi kaksi miestä, joilla ei näyttänyt oleva suurta hätää. Sisällä koneessa istui lentäjä ja hänen vieressään istunut matkustaja Molemmat näyttivät olevan vaikeasti loukkaantuneita. Nopeasti paikalle saapui myös ambulanssi ja poliisiauto

Pertti Mäkelä näyttää nykyisen kotitalonsa edustalla mäntyä, josta katkesi latva, kun pienkone törmäsi puuhun. Mänty on kasvanut pituutta, mutta onnettomuuden aikaan latva suurin piirtein kerrostalon toisen ja kolmannen kerroksen kohdilla.

Onnettomuus sattui 14.1.1974 ja tuohon aikaan Mäkelä asui Säästäjänkadulla talossa, joka näkyy mäntyjen takana. Mäkelä oli syyskuussa kertomassa onnettomuudesta jutun kirjoittajan Immo Hietalan vetämällä kaupunkikävelyllä, joka oli Peltolammiseuran järjestelmä. Onnettomuus herättää edelleen suurta kiinnostusta.

Kone olisi saattanut törmätä kerrostaloon ilman suojaavia mäntyjä

Miten pienkone sitten päätyi juuri siihen kadulle? Kävi ilmi, että koneen vasen siipi oli osunut kahden Veteraanitalojen pihamännyn latvaan, jotka katkesivat Näin kone pyörähti vaakatasossa vasemmalle osuen vielä yhteen männynlatvaan Ilman näitä mäntyjä onnettomuuden seuraukset oli sivat voineet olla huomattavasti vakavammat, sillä kone oli syöksymässä suoraan kohti Säästäjänkatu 9:n länsisivua.

Jälkeenpäin Pertti kuulikin, että talon toisessa kerroksessa asunut sotaveteraani oli istunut kaikessa rauhassa aamukahvilla, kun oli yhtäkkiä huomannut lentokoneen

syöksymässä kohti. Siinä samassa mies oli hypännyt pystyyn sukeltaen kohti eteistä päätyen lattialle, tietysti peläten pahinta.

Koneen lentäjä lopulta kuoli maahansyöksyssä. Etuistuimella matkustanut nainen selvisi hengissä, mutta loukkaantui vakavasti.

Syyksi onnettomuuteen paljastui jään kerrostuminen siipiin. Jäätä kerrotaan olleen jopa seitsemän millimetriä siipien pinnalla.

Muistoksi lentoturmasta jäivät katkenneet männynlatvat, jotka ovat nähtävissä yhä edelleenkin. Lisäksi yhdessä puista roik kui korkealla vuosikausia koneen siivestä irronnut peltipala. Sitä Pertti Mäkelä ei osaa sanoa, mihin ja miten pellinpala katosi vuosien saatossa.

Härmälän lentokentän kiitoradan itä-

Kuvia lento onnettomuudesta miltei heti tapahtuman jälkeen. Koneen toinen siipi irtosi ja se näkyy koneen ja poliisiauton välissä pie nessä kuvassa. Onnettomuudessa kuoli koneen lentäjä, etupenkillä istunut matkustaja loukkaantui vakavasti. Takapenkillä istuneet kaksi matkustajaa selvisivät miltei vammoitta. Kuvat otti nykyään Pieksämäellä asuva Kalevi Lampinen.

pää oli varsin lähellä, noin 300 metrin päässä Säästäjänkadusta ja sen varrelle rakenne tuista kerrostaloista Nykyään kiitorata toimii Messukeskuksen parkkialueena.

Lentokentän läheisyys tuntui ja näkyi Säästäjänkatu 9:ssä ja 7:ssä konkreettisesti muun muassa metelinä varhaisina talviaamuina, kun potkurikäyttöisten matkus tajakoneiden moottoreita lämmitettiin lentokuntoon. Sopivalla tuulella ilmassa tuntui myös lentobensiinin haju

Viimeinen kaupallinen lento Härmälän lentokentältä tapahtui niinkin myöhään kuin 1982. Silloin Härmälän ja Rantaperkiön asutus oli levinnyt jo erittäin lähelle kiito rataa. Aika oli ajanut kentän ohi, ja 1979 valmistui Tampere-Pirkkalan lentokenttä kauemmaksi asutuksesta ajanmukaisine kiito ratoineen.

Kolmen hengen vaatinut lento-onnettomuus vuonna 1942 Lakalaivassa

Kolmen ihmisen kuolemaan johtanut lento onnettomuus sattui Lakalaivassa vuonna 1942. Sotasaaliina saatu lentokone piti siirtää Kuorevedelle koelentoja varten. Kelirikon vuoksi lentokenttä oli huonossa kunnossa ja koneen lähdössä ilmeni vaikeuksia Rukkamäen korkean mäen ylitys epäonnistui ja kone syöksyi maahan. Maahansyöksyssä kuolivat koneen lentäjä Kauko Pirhonen, radiosähköttäjä ElisLehtinen sekä mekaanikko KimmoPutkonen Lakalaivasta löytyy muistolaatta, joka paljastettiin vuonna 1964. Luonnonkiveen kiinnitetyn muistolaatan pystyttivät Tampe reen reserviupseeri- ja reservialiupseerikerhojen ilmailujaostot ja Valmetin Lentokonetehdas.

Konetta ohjannut Kauko Pirhonen toimi onnettomuuden aikana koelentäjänä Valtion lentokonetehtaalla. Turmakone oli venäläinen kaksimoottorinen pommituskone Pirhonen sekä Lehtinen kuolivat onnettomuudessa heti. Putkonen sai vakavia vammoja, hän menehtyi viikon kuluttua sairaalassa.

Peltolammin alueella on sattunut toinenkin vakava lento onnetto muus, jossa kuoli kolme ihmistä. Turman muistolaatta on pystytetty Lakalaivaan Lakalaivankadun ja Asentajankadun kulmaan. Muistolaatta paljastettiin syyskuussa vuonna 1964.

Kone olisi saattanut törmätä kerrostaloon ilman suojaavia mäntyjä

Turvallisuus on joukkuelaji

Katsoi asiaa sitten globaalisti tai oman kodin kulmasta, turvallisuus on jatkuva haaste. Se ei ole koskaan valmis tai täydellinen.

Puhuttaessa yhteisöstä kuten taloyhtiöstä tai lähiöstä, tulevat vastaan myös ihmisten erot. Rimat eivät ole kaikille samalla korkeudella. Yhdelle turvaa tai turvattomuutta tuova asia voi olla toiselle merkityksetön. Lopulta turvallisuus on yksilöllinen tunne. Jos yhteisössä jotkut tuntevat aidosti olonsa turvattomaksi, se on hyväksyttävä, vaikka olisimme perusteista eri mieltä.

Taloyhtiönkeinot Taloyhtiöillä on käytettävissä lukuisia keinoja turvallisuuden parantamiseen. Lukituksen hyvä suunnittelu ja kulkureittien miettiminen vie yksin pitkälle Kyse ei ole vain lukitusteknologiasta vaan hyvistä kysymyksistä, kuten "onko tätä ovea tarpeen avata ulkoa" tai "tarvitseeko tähän tilaan päästä yöaikaan" Rahalla voi saada paljon, mutta maalaisjärjellä vieläkin enemmän. Kameravalvonta tulee usein lukituksen kaveriksi ja tänä päivänä laatua on tarjolla kohtuuhintaan. Valitettavasti markkinoiden suuruus tarkoittaa myös melkoisia puliveivareita markkinoilla. Siinä missä peruslukituksen ostamisessa lähes kaikki tunnetut merkit ovat vähintään tyydyttävän laatuisia, on kamerapuolella tarjolla myös lähes käyttökel vottomia ja rankasti ylihinnoiteltuja tuotteita.Varmista siis, että hankinnassa on mukana riippumaton asiantuntija.

Välineistä voi olla apua, mutta todellinen hopealuoti löytyy yhteisöstä.Taloyhtiö, jota hoidetaan aktiivisesti, on myös turvallinen taloyhtiö Jos hallitus ja turvallisuuspäällikkö viestivät aktiivisesti, jos yhteisöllisyyttä ylläpidetään, jos viestintäkanavat toimivat ja naapurit tunnetaan, ovat lähtökohdat erinomaisia. Mitä enemmän talo yhtiö koetaan yhteiseksi, sitä paremmin pidämme silmät auki myös naapurin puolesta. Hyvän ilmapiirin vaikutusta turvallisuuteen on vaikea ylikorostaa. Tämä yhteisö ei synny hetkessä, mutta sen rakentaminen kannattaa. Tärkein keino on aktiivinen ja avoin viestintä eri tavoin, mutta myös yhteisistä kokoontumisista on apua.

Kaupunginajatukset Tampereen kaupunki on tehnyt hatunnoston arvoista työtä taloyhtiöfoorumin ja lukuisten PeltsuMultsu-tempausten kanssa. Olemme saaneet paljon lisää tietoja, ajatuksia sekä toimintaa alueillemme Syystä tai toisesta turvallisuus on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, vaikka sen merkitys nousee korostetusti esille aina avainaiheista kysyttäessä. Se on sääli, sillä kestävä yhteistyö ruohonjuuritason kanssa tuo paitsi hyviä tuloksia, myös merkittäviä säästöjä. Lähestyin tätä artikkelia varten kaupungin edustajia, mukaan lukien kaupunkiympäristöstä vastaavaa apulaispormestaria Aleksi Jänttiä, mutta valitettavasti en saanut vastauksia.

Lähiöiden ja kaupunkien näkökulmasta pääosa pelimerkeistä pitäisi laittaa ennaltaehkäisyyn. Osa sitä on rikoksen tekemisen vaikeuttamista etukäteen vaikkapa lukitusta ja valaistusta kehittämällä, osa yleisen tietoisuuden lisäämistä ja osa on pitkäjänteisempää sosiaalipoliittista työtä. Tällä hetkellä lähes kaikki palaset toimivat yksin. Talohtiö A saattaa omilla toimillaan parantaa asukkaidensa turvaa tontin rajoille asti, samalla kun osa ongelmista siirtyy taloyhtiö B:n tontille Pohtimalla ratkaisuja yhdessä taloyhtiöt A ja B pystyvät auttamaan molempien asukkaita. Tuomalla yhteen koko asuinalueen taloyhtiöt sekä kaupungin edustajat voidaan ratkaisua levittää yhä laajemmalle. Kutsumalla mukaan poliisin ja muiden asiantuntijoiden edustajia, voidaan ratkaisuista löytää yhä toimivampia. Vielä kun kaupungin edustajat saataisiin samaan pöytään, olisi mukana tukeva kolminaisuus parasta tietoa, tehokkainta ennaltaehkäisyä ja täsmällisintä reagointia.

Huono uutinen on, että isot parannukset turvallisuuteen harvoin tapahtuvat nopeasti. Hyvä uutinen on, että suuret muutokset ovat paitsi mahdollisia, myös varsin realistisia työmäärän ja kustannusten osalta. Voimme Peltolammin ja Multisillan asukkaina tehdä osamme pitämällä silmät auki ja valot päällä vintillä. Voimme rakentaa yhteisöä, jossa ymmärretään rakentaa siltoja, alkaen naapurin tervehtimisestä, aina laaja-alaisiin yhteistyöverkostoihin asti.

KirjoittajaonMultisillassaasuvatietoturvapäällikkö

Kyuun

Peipontuvan porukka jatkaa epävirallisesti ja vapaaehtoisvoimin

Korttelikerho Peipontuvan loppuminen korona-aikaan oli sen verran ikävä isku Peltolammin ja Multisillan alueen ikäihmisille, että miltei perheeksi hitsautunut porukka sekä Peipontuvan palvelusta vastannut Anja Rinne päättivät jatkaa mukavaksi ja hyödylliseksi osoittautuneita kokoontumisia epävirallisesti. Niin syntyi Peippojen kerho. Leppoisat kokoontumiset yhteisen tekemisen, rupattelun ja kahvittelun merkeissä kerää kerralla yhteensä jopa 25 alueen asukasta.

Kerho sai seurakunnilta tilat maksutta, kahvirahaa kerholle kerätään sponsoreilta tai omakustanteisesti. Peltolammiseura pitää kerhon toimintaa sen verran arvokkaana, että myönsi kerholle kuukausittaisen toiminta avustuksen ensi vuoden toukokuun loppuun saakka.

opas taloyhtiön turvallisuuspäällikölle: pirkanblogit.fi/hyoty Kuva on Peippojen kesäretkeltä viime kesältä. Retkien lisäksi kerhossa on monenlaista toimintaa, kuten musiikkia, laulua, askartelua ja toisinaan käy jopa jalkahoitaja. Välillä juodaan kahvia, syödään makea ja suolaista ja jutellaan mukavia.

Vanha tarina tulitikuista

Vielä 1800-luvun alkupuolella tulenteko oli työlästä ja vaikeaa. Siksi tulta varjeltiin asumuksen tulisijassa kuin kallista aarretta. Jos tuli pääsi sammumaan, oli ryhdyttävä iske mään tulusraudalla piikivestä kipinää. Ai emmin tulenteko oli ollut vieläkin hanka lampaa, kun tuli oli tehtävä pelkillä kivillä tai puita yhteen hieromalla.

Uusi aika koitti vuonna 1827, kun englantilainen kemisti John Walker keksi raapaisemalla syttyvän tulitikun. Aluksi valmistuksessa käytettiin helposti syttyvää valkoista fosforia Fosforitulitikkujen kaupallinen valmistus alkoi 1830 luvun alussa ja Suo messa ensimmäiset tulitikkutehtaat aloittivat seuraavalla vuosikymmenellä.

Alkuvuosikymmeninä tulitikuissa käy tetty fosfori oli terveydelle vaarallista ja helposti syttyvää aiheuttaen paljon onnetto muuksia. Myöhemmin se kiellettiin tulitikuissa. Tulitikut olivat aluksi ihmetystä herättäviä esineitä, kuten Kuhmalahdella 1910-luvulla muistiinmerkitystä tarinasta selviää Kerto muksen tapahtumat ajoittuvat 1800-luvulle

Eioleymmärtäväisenmiehenpuhetta

"Istuimme yhtenä iltana Penttilän tuvassa Oltiin lähellä joulua, jolloin tavallisesti on niin pimeä, että täytyy käyttää valkeeta koko päivän, ja yön tietysti perään. Pärettä siihen aikaan poltettiin, ei sitä muuta pistounattu Se kä minä, että oppipoika suutaroimme siellä pärevalkeella."

Sitten alkoi kuulua kulkusten kilinää pihalta. "Vanha Penttilä se oli, joka tuli kotio

kaupungista ja rengit riensivät hevosta riisumaan. Ihmeellisen kähvelästi sai ukko turkin päältään ja riensi meidän joukkoon. Sitte Penttilä otti esiin kartuurin tupakkia kau pungin tuliaisiksi."

"No", sanoi hän "Nyt käy pian piipun sytyttäminen kuin tanssi, kun ovat kaupungissa keksineet sellaista hienoo niinkuin halon lastun, joka ottaa tulta, kun sitä vaan hie roo villaseen riepuun."

Suutari vilkaisi ukkoa ja ajatteli, että ukko oli ottanut vähän liikaa kotimatkalla Hän huomasi kuitenkin pian erehtyneensä.

Paikalle tuli lukkari hymisten: "Hmm, ei se ole ymmärtäväisen miehen puhetta".

"Mutta niin se nyt kumminkin on", sanoi vanha Penttilä. "Ja minä luulin, että niin op pinut mies kuin sinä olet, voit sanoa meille, missä sellaista puuta kasvaa joka niin helposti ottaa valkeen."

Silloin lukkari nousi seisomaan ja sanoi: "Hm, kirjat tosin taidan ja monellaiset kirjoitukset Mutta en ole milloinkaan niissä huomannut, että maan yrttien ja puiden se assa kasvaa sellaista halkoo, josta sinä puhut. Minä huomaan, että olet harhaan saatettu Antreas Penttilä."

Mutta ukko ei piitannut lukkarin puheista, vaan nauroi ja kehotti hakemaan "muijalta" villalappua Sitten hän otti tupakkikukka ronsa ja otti sieltä paperikäärön ja kiersi käärön auki kaivaen sieltä esiin jotakin. Siinä samassa hänelle tuotiin pyytämänsä villalappu ja ukko levitti sen pöydälle

"Pitäkää nyt silmät auki", huusi Penttilä ja

raapaisi esiin ottamallaan esineellä villalap puun.

"Noo!" Tuli ei syttynytkään ja hän raapaisi toisen kerran. Noo o", hän sanoi uudelleen ja raapaisi kolmannen kerran ja vielä neljän nenkin kerran, mutta mitään ei tapahtunut.

"Mitäs juupelia tää on", hän mutisi itsek seen ja jatkoi raapimista, mutta useista yrityksistä huolimatta tuli ei syttynyt.

Lukkari ei voinut enää pidättää naurua. Tämä sai Penttilän vaarin suuttumaan.

"Olisit ollut Römsteenillä Pitkälläkadulla eilen ehtoolla, niin olisit nähnyt kun kauppias pienellä puikolla raappasi tiskillä olevaan rie puun, syttyi puikko heti, ja paloi kaunista valkeeta. Ja sitte kauppias heitti puikon lattialle, ja minä sanon että ei saa panna hukkaan tuollaista esinettä, ja otin sen ja käärin paperiin, jonka nyt näette."

Penttilä oli luullut, että tikulla saa raapaistua tulen vaikka sata kertaa. Suuttuneena ukko heitti tikun seinään ja päätti ettei ikinä enää tarvitse moista.

Vähitellen tulitikuista tuli jokamiehen käyttöesine Tulitikkujen valmistus jatkui Suo messa 1900-luvun lopulle saakka. Suomen viimeinen tulitikkutehdas, Vaajakoskella toiminut Finn-Match Oy lopetti toimintansa vuonna 1995.

Tuumailuja

Anja Salovaara

Anja

Salovaara on peltolammilainen sukututkija.

Peltolammiseuralla vilkas vuosi 2022

Vuosi 2022 on Peltolammiseura ry:n 54. toimintavuosi. Peltolammiseuraan voivat kuulua jäseninä peltolammilaiset taloyhtiöt. Peltolammiseuraan kuuluu tällä hetkellä 28 Peltolammin kaupunginosan asunto osakeyhtiötä ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy. Jäsenmaksu on vuodessa 4 € / asuinhuoneisto

Tapahtumat

Peltolammiseura mahdollisti aikaisemmin Me-talon järjestämän aikuisten mak suttoman joogakurssin pitämisen kevään aikana vastaten joogaopettajan palkkauk sesta. Joogaryhmä kokoontui Vanhalla Suk laatehtaalla Multisillassa kahdeksan kertaa. Suositussa joogaryhmässä oli osanottajia noin 10–15 joogia/kerta. Seura haki kaupungilta toiminta-avustusta joogakurssin järjestämiseen. Seuralle myönnettiin avustusta 400 euroa.

Peltolammiseura järjesti yhdessä Villi Vyöhyke -yhdistyksen kanssa kahdet vie raslajitalkoot (18.6. ja 18.7.) Palokallionkadun läheisyydessä kulkevan ojan rantamilla. Alueelta kitkettiin jättipalsamia.

11.9. Peltolammiseura järjesti mak suttoman ja kaikille avoimen kaupunkikävelyn. Paikalle saapui noin 30 ihmistä ja parin tunnin ajan kierreltiin Peltolammia. Peltolammi-intoilija Immo Hietalan opastuksella kuultiin mielenkiintoisia asioita alueen historiasta ja tapahtumista.

Kerhot ja muu aluetoiminta Peltsun puuhastelijat on avoin omatoiminen käsityö- ja askarteluryhmä. Tietoa tapaamisista Facebook-ryhmässä haulla ”Peltsun puuhastelijat”.

Peltolammiseuran viljelypalstoilla oli jälleen kiireinen kesä. Etenkin vihannesten ja yrttien itsekasvattaminen on lisännyt

suosiota.

Kesän alkuun Peltolammiseura tuotti palsta-alueelle jätelavan, johon kerättiin ympärille kertynyttä viljelykäytöstä poistunutta ylimääräistä tavaraa. Myöskin suo jelualueelta kerättiin roskia pois

Jos viljelijä haluaa jatkaa entisellä paikallaan, pitää jatkaminen varmistaa palstavastaavalle Yhteystiedot löytyvät sivulta 4.

Viestintä

Vuoden aikana ilmestyi kaksi Pelto lammi-lehteä, toukokuussa ja joulukuussa. Lehti tehdään vapaaehtoisvoimin ja mukaan toivotaan kirjoittamisesta ja kuvaamisesta kiinnostuneita. Osa lehden kuluista katetaan ilmoitustuloilla.

Toimintaansa jatkaa Peltolammin Facebook-sivut (facebook.com/pelto lammi.tampere). Seuralla on kotisivut PeltsuMultsu.fi ja Instagram-sivu (@PeltsuMultsu). Molempiin kaivataan lisää kehittäjiä ja päivittäjiä mukaan toimintaan.

Muu toiminta

Peltolammiseura on tiedottanut seuran toiminnasta alueen niitä taloyhtiöitä, jotka eivät vielä ole seuran jäseniä. Uudet jäsenet on toivotettu tervetulleiksi mukaan seuran toimintaan. Jäsentaloyhtiöt saavat Peltolammiseuralta maksuavustusta hallitusten kokoustilavuokriin.

Peltolammiseura myönsi kaksi stipendiä Peltolammin koulun oppilaalle

Seura edusti Härmälä-Seuran 30vuotisjuhlissa 15.10. Kuuselakeskuksella.

Seura myönsi ikäihmisten Peipot-kerholle kuukausittaisen avustuksen vuoden 2023 toukokuun loppuun saakka.

Seura myönsi auraaja Jari Moilaselle talvelle 2022-2023 avustusta aurausku-

Peltolammiseuran jäsenyhtiöt vuonna 2022:

As Oy Jalanteenpuisto (Pähkinämäenkatu 5)

As Oy Kuusamakuja (Kuusamakuja 2 & 4)

As Oy Kuusamapuisto (Tammikuja 1–3)

As Oy Lammintorni (Peltolammink. 14)

As Oy Palokallionkatu 8

As Oy Palokallionkatu 12

As Oy Palokallionkatu 18

As Oy Palokallionpuisto (Ruokomäenkatu 4)

As Oy Peltolamminkatu (Tammikuja 2)

As Oy Peltolamminkulma (Peltolamminkatu 2)

As Oy Peltolamminkärki (Pähkinämäenkatu 2–4)

As Oy Peltolamminpuisto (Ruokomäenkatu 6)

As Oy Peltolamminrinne (Pähkinämäenkatu 8–10)

As Oy Peltolammin pientalot (Pähkinämäenkatu 1)

As Oy Peltolammin Rivitalot (Säästäjänkatu 4-14)

As Oy Peltolammin veteraanitalot (Säästäjänkatu 9)

As Oy Peltotorni (Peltolamminkatu 16)

As Oy Pihtakuusenkuja (Pähkinämäenkatu 3)

As Oy Pähkinäahde (Pähkinämäenkatu 6)

As Oy Pähkinäkuja (Pähkinäkuja 1-4)

As Oy Ruusukuja (Säästäjänkatu 13–15)

As Oy Säästäjänkatu 2

As Oy Säästäjänkatu 17-19

As Oy Vaahterankontu (Säästäjänkatu 11)

As Oy Vaahterakuja (Vaahterakuja 2 & 4)

As Oy Vahterantorni (Säästäjänkuja 3)

As Oy Tornivuokko (Tilkonmäenkatu 3)

Pirkan Opiskelija-asunnot Oy (Vaahterakuja 1, 3, 5, 7 & 9)

luihin.

Seura on ollut jäsenenä Suomen Kotiseutuliitto ry:ssä. Muita yhteistyökump paneita ovat Härmälän seurakunta, Multisillan lähiöyhdistys ry sekä Multisillan ja Palokallion omakotiyhdistys ry

Peltolammiseura on osallistunut Me talon sekä Tampereen kaupungin lähiöohjelman kehittämis- ja järjestötapahtumiin.

Peltolammiseuralla on vuodessa 2 asukaskokousta. Seuraava asukaskokous pidetään 14.12. Köyhät Ritarit -lounasravintolassa, os. Perkkoonkatu 9 Multisillassa. Tervetuloa kaikki alueen kehittämisestä innostuneet asukkaat.

Peltolammiseura järjesti kaupunkikävelyn 11.9.2022. Paikalle saapui noin 30 Peltolammista kiinnostunutta kaupunkilaista. Vasemmalla kävelyn vetäjä Immo Hietala. Parin tunnin ajan Hietala kertoi mielenkiintoisia asioita Peltolammista ja alueen tapahtumista. Erityisesti yleisöä kiinnosti Säästäjänkadulla tapahtunut lento onnettomuus, josta on juttu sivulla 14–15.

Ajassa

On aika outoa ajatella sitä, miten jälleen olemme taas kuluvan vuo den loppupuolella, eli päivä tänään 10.11.2022 on 314/51! Kohta menee jälleen useampia viikkoja, ennen kuin paljon päiväyksiä kirjoittava oppii uuden vuosiluvun. Pappikin joutuu olemaan tarkkana

Tamperelaisen kuvataiteilija Tiina Poutasen taidetta on esillä Härmälän kirkossa loppuvuoden ajan. Vasemmalla hänen maalauksensa nimeltään ”Mummon joulukuusi”.

vaikkapa kaste- ja kummitodistusten kanssa.

Vuoden vaihtuessa moni meistä tekee jälleen taas tiliä elämästään: mitä olen saavuttanut, missä olen epäonnistunut, mitä haluaisin vielä saavuttaa, miksi tulla, mistä unelmoin...?

Nyt juuri tulevaisuutemme vaikuttaa melko epävarmalta, kaik kien kriisien keskellä. Vaikka moni meistä haluaisi tietää tulevaisuutensa, se on hämärän peitossa. Tiedämme vain sen, mistä tulemme ja millaisten kuormien kanssa. Tulevaisuudesta ei kerro totuutta vuosihoroskooppi, ei tinanvalanta, eivätkä teenlehdet. Kirkossa on ajateltu, että kaikki on jo nyt Jumalan tiedossa, eikä mitään tapahdu Hänen sallimattaan. Hän näkee yhtä aikaa Mooseksen ja meidän tulevaisuutemme, koska aika ei sido Häntä. Hänen hallinnassaan on sekä menneisyys, nykyisyys että tulevaisuus

Me ihmiset olemme ajan vankeja, sen armoilla, mutta Ajan Herra on itse sen ulkopuolella. Voimme vain heittäytyä ajan virtaan, kulkea kappaleen matkaa siinä, ja jäädä pois ajallamme, parhaamme tehneenä. Muistaen, että aina voimme rakastaa, vaikka emme ymmärräkään. Ja aina voimme rukoilla. Miten profeetta Samuel Mispassa totesikaan, sanat kiveen kirjoittaen? "Tähän asti on Herra auttanut meitä!" Ja kyllä hän auttaa edelleenkin, jos Häneltä apua pyytää. Eikö olekin turvallinen tulevaisuus?

AnteroEskolin Kappalainen

P.S. Härmälän kirkossa on upeita Tiina Poutasen maalauksia, joista tässä mukana yksi: Mummon joulukuusi Tule tutustumaan!

Härmälän kirkko on tyylikäs taidekirkko, jossa meillä on vaihtuvia näyttelyitä, ja taideteemaisia tapahtumia.