Peltolammi-lehti 1/2022

Peltolammi

PELTOLAMMISEURAN TIEDOTUSLEHTI Nro 146 toukokuu 2022

Veera ja Sini herkuttelemassa Me-talon vohvelikahvilassa!

Me-talosta lisää s. 12–13

Kissalasta lohtua oman kissan menettäneelle s. 15

Niemiset Pähkinämäenkadulta pienentävät hiilijalanjälkeään s. 10

2

Peltolammi

toukokuu 2022

Jälleen on tulossa helmikesä Muutoksia on tapahtunut maailmassa kuluneina vuosina, kun olen toiminut Peltolammiseuran puheenjohtajana. Sanonnat: "Vain muutos on varmaa" ja "Muutos on mahdollisuus" kolahtavat aikoina, jolloin positiiviset visiot ovat tervetulleita. Alueen kehittämiseen on panostettu valtavasti ja sitä on ollut mielenkiintoista seurata. Uuden rakentamisesta tulee eteläinen Tampere iloitsemaan varmasti koko tulevaisuuden ajan.

Peltolammi on hienoa asuinaluetta, missä minua erityisesti kiehtovat mukavat ihmiset, joiden kanssa vaihtaa kuulumisia, sekä palvelut, joista vastaavat alueemme erinomaiset yritykset. Kruununa näen Peltolammilla lammen, jonka ympäri voi kulkea kesät talvet, viihtyisän luonnonsuojelualueen metsineen, rinteiset ja mäkisetkin maastot sekä puustoisen ihailtavan maiseman.

Tänä kesänä järjestämme yhdistyksen voimin jälleen mukavan luontotapahtuman, jossa pääsee antamaan oman panoksensa luonnon hyväksi vieraslajitalkoissa. Tervetuloa mukaan koko perheen voimin, tietoa tapahtumasta ja ajankohdasta löytyy tästä lehdestä sivulta 5. Tampereen Me-talo toteuttaa puistoruokailun Peltolammin uimarannalla, mikä oli menestys viime kesänä. Nautitaan kaikista palveluista! Syksyllä on tulossa kaupunginosakävely, josta tiedotamme lähemmin Peltolammiseuran Facebook-sivuilla.

Tampere on tuoreen kyselyn mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunki ja kehittyvää aluetta kokonaisuudessaan. Haluan olla mukana toteuttamassa ihmisten asumisunelmia tässä mahtavassa muuttovoittoisessa kaupungissa ja siirryn kokonaisvaltaisesti asunto- ja kiinteistömyynnin pariin syksyn tullen. Ojennan puheenjohtajan kapulan uudelle jatkajalle hyvillä mielin, on ollut todella antoisaa aikaa toimia seurassa ja yhdistystoiminta on vireää.

Kiitos kaikille. Minuun saa ottaa edelleen yhteyttä ja palvelen mielelläni kaikissa asunto- sekä kiinteistömyyntiasioissa. Toivotan suurella sydämellä kaikkea hyvää ja aurinkoista rentouttavaa kesää kaikille. Pidetään edelleen lippu korkealla Peltolammin ja Multisillan puolesta!

Kiittäen Heidi Leppänen Asunto- ja kiinteistömyynti Puh. 040 522 0510

Peltolammi

toukokuu 2022

3

Peltolammiseura

Peltolammi

on Peltolammiseuran toimittama tiedotuslehti Päätoimittaja: Toimitus:

Johtokunnan jäsenet vuonna 2022: Puheenjohtaja: Heidi Leppänen haidi.leppanen@gmail.com

Viljelypalstat: Jari Liukko 044 950 1554 palstalla@gmail.com

Varapuheenjohtaja: Jussi Panusalo Muut jäsenet: jussi.panusalo@saunalahti.fi Olavi Aronen Sihteeri–rahastonPähkinäkuja 4 A 18 hoitaja: 040 596 2096 Mari Pajala Pähkinämäenkatu 2 D 040 768 1971 Nelli Jokelainen pajalamari@gmail.com Peltolammi-lehden päätoimittaja: Tuija Virtanen 040 842 9488

Mia Kirvesniemi mia.kirvesniemi@gmail.com Satu Kuirinlahti satu.kuirinlahti@gmail.com

PARTURI–KAMPAAMO Erja Willberg 03 265 0490

Sini

Peltolammi

Ilmoitushinnat 2022: 1/16 sivu 60 € 1/2 sivu 1/8 sivu 108 € 1/1 sivu 1/4 sivu 180 €

288 € 480 €

Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2022. Juttuideat sekä materiaalit lehteen lokakuun lopussa osoitteeseen peltolammi@gmail.com

Peltolammin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat löydät www.facebook.com/peltolammi.tampere

www.PeltsuMultsu.fi

Peltolamminkatu 40 toimii Peltolammiseura

Tule antamaan näkemyksesi uudistuvasta Palokallionpuistosta!

Osallistu ulkoilmahaastatteluun 23.5.2022 Palokallionpuistossa Palokallionkadun varrella.

Olemme paikalla klo 15–19.

Voit piipahtaa tuolla välillä milloin vain. Keskustelu on vapaamuotoista.

Jos sinulla on kysyttävää, soita tai viestitä numeroon 040 518 4924.

4

Tuija Virtanen Heidi Leppänen, Ellen Sieviläinen, Johanna Mäki Kannen kuva: Kooste Taitto: Tuija Virtanen Ilmoitusmyynti: Tuija Virtanen Heidi Leppänen, Ari Nieminen Paino: Kirjapaino Offset Ulonen Oy Painos/jakelu: 2900 kpl, Peltolammi, Multisilta, Palokallio ja Lakalaiva

toukokuu 2022

AVOINNA: ARK. 07 7.30–21.00 LA 9.00–21.00 SU 9.00–21.00 09

Ystävyydelle!

Ystävän kanssa hyvä on, surut ja ilot yhdessä jaamme.

Ystävä kun piipahtaa, se päivän pelastaa.

Halauksen ja hymyn suomme, ja taas päivään seuraavaan kulkea voimme!

Runo: Irmeli Toikka, Mul silta Maalaus: Mirka Sillanpää, Peltolammi

KOKOUSKUTSU Peltolammiseura ry Sääntömääräinen päätöskokous ke 25.5.2022 klo 18.00 Peltolammin koululla, Säästäjänkatu 16 Käsiteltävät asiat: Seuran sääntöjen 5§ mukaan kokouksessa käsiteltäväksi kuuluvat asiat.

PELTOLAMMIPELTOLAMMISEURA SEURARYTOIMII Johtokunta

Vieraslajien

kitkemistalkoot su 19.6.2022 alk. klo 10 Peltolammilla Tule oppimaan miten ja miksi vieraslajeja pitää poistaa.

Kokoontuminen Pähkinämäenkadun ja Peltolamminkadun risteyskohdassa.

Virvoketarjoilu Tapahtuman järjestävät: Peltolammiseura, Villi Vyöhyke

Peltolammiseura on toiminut Kokoukseen osallistuvan ei tarvitse olla alueella yli 50 vuo a. edustamansa asunto-osakeyh ön Tule mukaan seuran toimintaan, isännöitsijä hallituksen niin edättai mistä alueellapuheenjohtaja. puhutaan.

Kokoukset ovat avoimia kaikille Tervetuloa! toimialueen asukkaille.

Tied. peltolammi@gmail.com Tervetuloa!

Peltolammi

toukokuu 2022

5

6

Peltolammi

toukokuu 2022

Aurinkoisen lapsuuden päiväkoti Multisillassa Multisillan uusi päiväkoti avattiin tammikuussa. Johtaja Saija Orenius kehuu päiväkotia kauniiksi rakennukseksi.

Myös kolmivuotiaan Tiituksen äiti Laura Hiekkanen on tyytyväinen uuteen päiväkotiin.

Tiitus viihtyy uusissa tiloissa ja haluaa päiväkodin pihamaalle leikkimään jopa viikonloppuisin.

Multisillassa Perkkoonkadulla asuva Laura Hiekkanen oli pitkään lasten kanssa kotona.

Kiirettä töihin ei ollut osittain koronankin takia. Mutta kun isosisko Helmi aloitti eskarin viime syksynä Peltolammin koululla, Hiekkanen palasi töihin. Tiitus oli aluksi puolisen vuotta päiväkodin siirtotiloissa, mutta pääsi tammikuun loppupuolella uuteen päiväkotiin 140 muun lapsen kanssa.

Laura Hiekkasella on uudesta päiväkodista vain myönteistä sanottavaa. Tiitus viihtyy hoidossa, varsinkin kun päiväkodin väki ja muut lapset ovat tulleet tutuiksi.

Päiväkodin pihapiiri on lasten mieleen ja sisätiloissa Tiitus viihtyy jos on paljon autoja, joilla leikkiä. Tuleva automies, siis!

Hiekkaset ovat asuneet Multisillassa yli viisi vuotta.

– Olemme tykänneet. Täällä on luonto lähellä. Olen itse maalta kotoisin ja kun asuu kaupungissa, niin mieluiten näin missä on vähän metsää, Laura Hiekkanen sanoo.

Hiekkanen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Multisillan-Peltolammin yhdistyksen sihteeri ja perhe on osallistunut myös Me-talon eri tapahtumiin.

– Me-talon toimintaan osallistuminen oli kotiäitivuosina hyvä sisäänheitto alueelle ja sai alueen tuntumaan kodilta, sanoo Hiekkanen. Myös Multisiltaa hän pitää lapsille luonnonläheisenä kasvuympäristönä.

– Jos joskus muutetaan, niin sitten Multisilta–Peltolammi-alueelle.

Tiloja voi vuokrata Yli seitsemän miljoonan euron päiväkoti on johtaja Seija Oreniuksen mukaan toimiva kokonaisuus. Alakerta on betonielementtinen ja yläkerros puurakenteinen.

– Tämä on kaunis talo, jossa on pehmeyttä, runsaasti puupintoja ja raikkaita värejä.

Neliöitä on yli 2 000 ja ryhmien sisäänkäynnit sijaitsevat pihan puolella.

Päiväkodissa on iso liikuntatila, jonka yhteydessä on ruokasali ja pieni keittiö. Näitä tiloja vuokrataan alueen asukkaille sekä liikuntaryhmille. Orenius kertoo, että tiloissa voi pitää kokouksia, perhejuhlia tai vaikkapa harrastaa liikuntaa. Kysyntää on myös ollut, sillä eteläisen Tampereen alueella on niukasti harrastustiloja.

Vuokraus alkaa elokuussa ja tilojen vuokrausta voi kysellä kaupungin liikuntatoimesta.

Teksti ja kuva Tuija Virtanen

Kevät antoi odottaa tuloaan pitkään tänä vuonna. Lunta oli runsaasti Multisillan päiväkodin pihamaalla vielä 15.4, jolloin Laura Hiekkanen ja lapset Helmi ja Tiitus kuvattiin.

Peltolammi

toukokuu 2022

7

Peltolammilaiset ovat päässeet seuraamaan itse istuttamiensa metsälehmuksien kasvua vuodesta 2016 lähtien.

Kaupunkilaisille luonnonhoidon opas Teksti: Sonja Rapo ja Essi Kupari

Tamperelainen Villi vyöhyke ry koostaa opasta, joka antaa uusia näkökulmia asukkaiden mukaan ottamiseen heidän lähiympäristöään koskevaan suunnitteluun ja luonnonhoitoon. Samalla monipuolistuvat biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden lisäämisen tavat.

Ensi vuoden puolella julkaistava opas rohkaisee asukkaita pohtimaan, mitä he haluaisivat tehdä lähiluonnossa ja neuvoo suunnittelijoita todella kuuntelemaan ja mahdollistamaan ennakkoluulottomasti uusia luonnonhoidon ideoita.

Vaikka asukkailla on usein erityistä tietoa ja näkemyksiä omasta lähiluonnostaan, jäävät he usein lähiympäristönsä muutoksia koskevan suunnitteluprosessin ulkopuolelle. Asukkaiden taidot ja oma osallistuminen voisivat kuitenkin tehdä suunnittelusta ja sen lopputuloksesta laadukkaamman ja merkityksellisemmän kaikille osapuolille. Luonnonhoidon osallistaminen – Opas kaupungeille ja asukkaille löytää tapoja, joilla voidaan yhdistää laadukas ja aidosti luonnon monimuotoisuutta tukeva luonnonhoito ja asukkaille mielekäs osallistuminen kaupunkiluonnon suunnitteluun ja hoitoon.

Vuonna 2013 perustetulla Villi vyöhyke ry:llä on pitkä historia asukkaiden kanssa yhdessä toimimisesta. Asukkaiden työpanos voi olla esimerkiksi kertaluonteista puiden istutusta, kuten Peltolammilla vuonna 2016 järjestetyt metsälehmuksien istutustalkoot.

Talkoissa istutettiin yhdessä uudelle Pähkinäkadun päässä sijaitsevalle hakkuuaukealle metsälehmuksia, jotka ovat kasvaneet jo metrien pituisiksi. Asukkaat voivat olla halutessaan avainroolissa myös pidempiaikaisessa luonnonhoidossa: esimerkiksi Tampellan Myllysaaren kedon hoito on järjestetty talkootyönä. Kedolle kylvettiin ensin uusia paahdealueiden siemeniä, ja sen jälkeen sitä ylläpidettiin niitoilla. Molemmissa tapauksissa asukkaat olivat onnistuneesti mukana luontokadon hillitsemisessä.

Luonnonhoito vaikuttaa myös alueiden identiteettiin sekä asukkaiden tunteeseen paikkaan kuulumisesta. Villi vyöhykkeessä ja sen projekteissa toimineet ovat kokeneet tulevansa tiiviimmin

8

Peltolammi

toukokuu 2022

osaksi kaupunkia ja sen eri osia seuratessaan istuttamiensa kasvien vaiheita kylvöistä alkaen. Erilaisiin paikkoihin alkaa oman työn kautta syntyä tunnesiteitä, mikä vahvistaa edelleen halua toimia lähiympäristössä. Lisäksi talkoillessa luonnon hyväksi jaetaan samalla arvokasta tietoa ja taitoa, jonka avulla kiinnostuneet voivat itsenäisesti alkaa hoitaa itselleen merkityksellisiä alueita. Luonnonsuojelua voi tehdä kirjaimellisesti kädet mullassa. Samalla versovat uudet luonnonsuojelun ideat.

Luonnonhoito muuttaa paikkoja. Yksittäinen joutomaalaikku muuttuu talkoolaisten työn avulla oikeaksi paikaksi, joka kokoaa yhteen toimista hyötyvät eliölajit, talkoolaiset ja muut toimijat sekä alueen kasvillisuuden ja luonnon historioineen. Esimerkiksi Hiedanrantaan Villi vyöhykkeen toimesta vuonna 2020 tehdylle niitylle koottiin alueen erikoiseen maatalous- ja teollisuushistoriaan liittyviä kasveja, jotka ovat vaarassa hävitä Tampereelta. Luonnonhoidon ja osallistamisen avulla voidaan kytkeä alueita, historiaa, kasveja ja asukkaita uutta luovalla tavalla yhteen.

silmin

Oppaasta vinkkejä miten hoitaa luontoa kaupungissa Opas on suunnattu sekä asukkaille että suunnittelusta vastaaville toimijoille, kuten kaupungeille ja erilaisille yhteisöille. Luonnonhoidon osallistamisen opas sisältää yleistä tietoa osallistamisen eri keinoista, sen nykytilasta, puutteista ja kehittämismahdollisuuksista sekä tarjoaa käytännön vinkkejä. Se kuvaa asukkaille sopivia tehtäviä ja pohtii luonnonhoidon osallistamista biodiversiteetti edellä. Oppaassa käytettävät, pääasiassa Tampereella toteutetut, esimerkit tarjoavat luonnonhoidolle monenlaisia merkityksiä, jotka eivät rajoitu vain luonnon monimuotoistamiseen: esimerkiksi koulujen alueelle kylvettävät kouluniityt tukevat eri oppiaineiden opetusta.

Luonnonsuojeluyhdistys Villi vyöhyke ry tunnetaan erityisesti niittyprojekteistaan eri puolilla kaupunkia. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä monimuotoisuutta sekä edistämällä luonnonsuojelua että kokeilemalla moderneja lähestymistapoja luonnonhoitoon ja –suojeluun. Villi vyöhyke on tiiviisti mukana Peltolammilla ja Multisillassa toteutettavassa lähiöohjelmassa, jossa yhdistys kehittää yhdessä asukkaiden kanssa Multisillanpuistoa, Palokallionpuistoa sekä Ylä-Rukkamäen torpan vanhaa pihapiiriä. Muualla Tampereella yhdistyksen ja talkoolaisten kädenjälkeä voi tutkailla Tampereen yliopiston kampusniittyjen lisäksi Nekalan normaalikoulun kouluniityllä. Nekalan kouluniitty kylvettiin vuonna 2019 yhdessä koululaisten kanssa, ja sen paikalliset harvinaistuneet kasvit kukkivat komeasti joka kesä.

Villi Vyöhyke ry järjestää talkoot 8.6. Ylärukkamäen torpan vanhassa pihapiirissä. Kokoonnutaan klo 16.00 Peltolammin koulun pihassa osoitteessa Säästäjänkatu 16.

Osallistu lähiluonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja opi samalla luonnonhoidosta. Työ on kevyttä raivaustyötä. Jos sinulla on kysyttävää, soita tai viestitä numeroon 040 518 4924.

Teksti Sonja Rapo ja Essi Kupari

Multisillanpuisto uudistuu luonnon ja asukkaiden ehdoilla Asukkaiden toiveita kuultiin Multisillanpuistossa kesällä 2021, ja puiston uudistustyöt alkavat tänä vuonna. Puistossa saa pian kiitää ilman halki vaijeriliu'ulla, istahtaa syömään eväitä lahopuupöllille tai pysähtyä ihastelemaan metsäniittyjä.

Puistosta tulee viihtyisä leikki- ja oleskelupaikka, joka lisää luonnon monimuotoisuutta puistoon sopivilla tavoilla.

Puiston kehittäminen on osa Tampereen kaupungin Peltolammi-Multisillan lähiöohjelmaa.

Uusi Multisillanpuisto koostuu leikkipaikasta, lahopuiden ja metsäniityn koristamasta välivyöhykkeestä sekä näitä ympäröivästä metsäisestä alueesta. Alueen asukkaat osallistuivat aktiivisesti puiston kehittämiseen.

Multisillan päiväkodin väelle tutut metsäneläimet kettu ja karhu pääsivät hahmoiksi jousikeinuihin ja puistoon on tulossa myös lasten suuresti toivoma vaijeriliuku. Leikkivälineiden värimaailmassa on tärkeänä elementtinä tummanruskea puu, jotta rakenteet saadaan istumaan metsäiseen ympäristöön.

Liikuntamahdollisuuksien lisääminen nousi asukkaiden kanssa keskusteltaessa esiin, ja siksi puistoon tuodaan kuntoiluvälineitä sekä monitoimiareena erilaiseen pelailuun. Oleskeluun soveltuvat piknikpöydät ja istumiseen tarkoitetut puupöllit houkuttelevat viettämään levähdystauon puistossa.

Lahopuurakenteita, taidetta ja metsäniittyjä sisältävä "välivyöhyke" on uusi idea metsäpuistojen kehittämisessä. Se sijoittuu ra-

kennetun alueen ja metsän väliin, ja monipuolistaa olemassa olevaa metsäluontoa. Välivyöhykkeelle kylvetään yhdessä asukkaiden kanssa niittyjä, joiden lajisto koostetaan metsän siimekseen sopivista kotimaisista kasvilajeista.

Monipuolisuutta tuodaan niittyjen lisäksi myös puun avulla.

Puusta rakennettu sokkelo tarjoaa mahdollisuuden jännittäviin leikkeihin luonnonmateriaalien keskellä. Sen rakentamisessa tarvittava puuaines on pääasiassa peräisin Multisillanpuiston hoitotoimenpiteistä. Pölli-istuimiin tuodaan puuta muualta Tampereelta kaadetuiksi päätyneistä lehtipuista.

Runsas puun käyttö puistorakentamisessa vastaa luonnon tulevaisuuden suureen haasteeseen, nimittäin lahopuun puutteeseen. Suomen tasaikäisissä metsissä lahopuuta on riittämätön määrä, vaikka lahopuu on ainoa elinympäristö monille sienille, sammalille, jäkälille, selkärangattomille, pieneliöille ja jopa linnuille. Välivyöhykkeen lahopuiksi pyritään tuomaan monipuolisesti eri puulajeja, jolloin ne sopivat laajemman eliöjoukon elinympäristöiksi. Puiston lahopuurakenteiden käyttökelpoisuutta ja puun eliöyhteisöä tarkkaillaan, ja puun lahotessa käyttöön sopimattomaksi se siirretään syrjempään.

Kuusivaltaista puistoaluetta monipuolistetaan istuttamalla ekologisesti arvokkaiden lehtipuiden taimia porukalla talkoillen.

Inspiraatiota jalopuille ei tarvinnut etsiä kaukaa, sillä alueella kasvaa jonkin verran metsälehmuksia. Multisillanpuiston runsas puusto tukee sen asemaa hiilinieluna, ja siksi puita poistetaan ainoastaan asukkaiden ehdotuksesta muun muassa mäenlaskuun käytetyltä paikalta sekä lisää valoa kaipaavilta alueilta. Puuaines pyritään jättämään puistoon lahopuun määrän lisäämiseksi.

3D-, ilma-, virtuaali-, yritys- ja yksityiskuvaus juhlat tapahtumat ilmakuvaus henkilökuvaus ym.

Peltolammi

toukokuu 2022

9

PELTOLAMMILAINEN Ari Nieminen lähtee vaimonsa Katjan kanssa mielellään pyörälenkille. Muutama vuosi sitten hankitut sähköpyörät ovat osoittautuneet mainioiksi menopeleiksi. Pyöräily on oivallinen tapa kuntoilla ja hoitaa asioita niin, ettei autoa aina tarvita. Tämä osaltaan pienentää perheen hiilijalanjälkeä.

Teksti Ellen Sieviläinen Kuva Tuija Virtanen

Kohti 1,5 asteen elämäntapoja

Kahvi voi olla ruokavaliosi merkittävä ilmastotaakka Jopa oma kahvin juonti joutui tarkkailuun, kun Pähkinänmäenkadulla asuva Ari Nieminen halusi vaimonsa kanssa selvittää, miten he voisivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään kestävälle tasolle kaupunkilaisilla elämäntavoilla. He huomasivat, että hyvinkin pienillä asioilla on merkitystä.

Niemiset osallistuivat viime syksynä kolmen muun tamperelaisen kotitalouden kanssa projektiin, jossa selvitettiin, miltä elämä 1,5 asteen ilmastotavoitteen polulla voisi näyttää.

– Päätimme lähteä mukaan, kun Peltolammin-Multisillan lähiöohjelma etsi viime kesänä osallistujia. Meitä kiinnosti mahdollisuus pohtia opastetusti omaa elämäntapaa luonnon ja ilmaston suhteen.

Emme olleet ajatelleet asiaa syvällisemmin, vaikka sanat hiilineutraali, ilmastomuutos ja luontokato olivat jokseenkin tuttuja, Ari Nieminen kertoo.

10 Peltolammi

toukokuu 2022

– Heti aluksi laskettiin, kuinka paljon meidän taloudessa syntyi kasvihuonepäästöjä vuonna 2021. Summaksi saatiin 7,6 tonnia henkilöä kohti. Laskennassa näiden kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus on muunnettu vastaavaksi hiilidioksidimääräksi.

Tulos vastaa 38 000 kilometrin ajoa autolla. Saamme määrän vähenemään 4,7 tonniin vuoteen 2030 mennessä valitsemillamme elintapojen muutoksilla, Ari pohtii.

Niemiset huomasivat myös, että he elivät jo hieman keskimääräistä pienemmin päästöin. Nyt piti keksiä uusia konsteja. Niitä etsittiin D-matin ilmastopalapelin avulla, jonka he saivat Tampereen kaupungilta lainaksi.

– Korona-aikaa kun elettiin, niin istuimme kotona vierekkäin ilmastopalapelin ja kannettavan tietokoneemme kameran äärellä etäkokouksessa ohjaajan ja muiden osallistujien kanssa. Ohjaajan opastuksella pelasimme ilmastopalapeliä. Pelin avulla oli helpompaa pohtia omaan arkeen muutoksia, joilla meidän hiilijalanjälkemme pienenee lähelle kestävänä pidettyä tasoa eli 2,5 hiilidioksiditonnia. Selvityksessä keskityttiin meidän arjen toimintoihin ja niiden taustalla oleviin tuotteisiin ja elämäntapoihin. Totesimme, että muutoksia on tehtävissä ruoan, asumisen, liikkumisen ja vapaaajan sekä tavaroiden suhteen, Ari pohdiskelee.

Ruoka Ruoka Niemiset huomasivat, että heille oli helpointa vähentää päästöjä muuttamalla ruokavalintoja.

– Siirryimme vielä kasvispainotteisempaan ruokavalioon kuin aiemmin. Kokeilemme satunnaisesti uusia reseptejä ja olisi mukava oppia valmistamaan yhtä hyvää ruokaa kuin kasvisravintoloissa.

Kahvin vähensimme pariin kupilliseen päivässä. Aiemmin joimme useita kupillisia ja ohessa maitoa. Nykyään käytämme kahvin ja teen kanssa kauramaitoa. Maitoa käytämme vielä ruoanlaitossa. Korvaamme myös punaista lihaa kanalla ja kalalla. Pyrimme jättämään leivän päältä juustoviipaleet ja lihaleikkeleet pois ja korvaamaan ne kasviksilla, Ari kertoo.

Ari jatkaa, että valintojen vastuullisuuden selvittäminen oli heille uutta. He eivät olleet tietoisesti ajatelleet valinnoissaan palvelun käyttämisen tai tuotteen hankinnan vaikutusta ihmisiin, ympäristöön tai talouteen.

– Mahdollisuuksien mukaan olemme suosineet suomalaisia tuotteita sekä lähi- ja luomuruokaa. Olemme mukana Ahlmanin lähiruokarengas REKO:ssa. Sieltä olemme ostaneet muun muassa kananmunia. Korona-aikana emme käyneet, mutta palaamme kyllä.

REKO:ssa tuottaja saa tuotteistaan rahat suoraan. Tilaamme vain tarvitsemamme tuotteet ja haemme ne jakopäivänä. Samalla pienenee myös ruokahävikki, kun ostaa vain sen, minkä uskoo käyttävänsä. On ikävää ajatella, kuinka turhaan joku on tehnyt työtä, jos ruokaa joutuu laittamaan biojätteeseen. Samalla on kulunut vettä ja energiaa, Ari toteaa.

Asuminen Asuminen – Me viihdymme Peltolammilla. Luonnonläheisyys ja rauhallisuus ovat meille tärkeitä. Täällä on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja autollakin pääsee suoraan isoille teille kauemmaksi mennessä. Keskustan hälinä ei ole meidän juttu. Kerrostalossa asuminen on mukavaa, koska ei tarvitse stressata erilaisista huoltotöistä, Ari tuumailee.

– Asumisen päästöjä aiheuttavat asunnon ja käyttöveden lämmittäminen sekä sähkö. Tuotantotapa ja kulutuksen määrä vaikuttavat päästöjen määrään. Päästöjä voi pienentää tiivistämällä ikkunat, tuulettamalla pikaisesti, ottamalla vain lyhyen suihkun ja laskemalla huonelämpötilaa. Samalla säästää rahaa, Ari pohtii ja jatkaa, että puhdas vesi on arvokasta ja että suihkussa kuluu eniten vettä.

Vettä ja rahaa voi säästää myös pesemällä täysiä astian- ja pyykinpesukoneellisia.

Liikkuminen

Liikkuminen – Pyrimme liikkumaan lyhyet matkat kävellen ja polkupyörällä. Toivomme Tampereen kaupungin kiinnittävän huomiota kävely- ja pyöräilyväylien jatkuvuuteen, kuntoon ja erityisesti niiden hyvään talvikunnossapitoon, Ari kiteyttää.

– Autoilu on harmillisesti pakollinen osa arkeamme. Me molemmat tarvitsemme autoa päästäksemme muissa kunnissa oleville työpaikoillemme. Julkisen liikenteen aikataulut eivät oikeastaan ota huomioon muussa kunnassa työssä käyvää vuorotyöläistä. Minulla on mahdollisuus kulkea etelään junalla. Mutta tarvitsen työssäni autoa, joten maanantaina ajan sinne ja palatessa jätän auton työpaikkakunnan juna-aseman läheisyyteen ja kuljen junalla. Perjantaina ajan taas kotiin viikonlopun viettoon. Junalla matkaan leppoisasti ja voin tutustua päivän tehtäviin rauhassa keleistä huolimatta. Päästöjäkin syntyy vähemmän, Ari hymyilee tyytyväisenä.

Niemiset matkailevat yleensä kotimaassa. Viime kesänä he tekivät viikon automatkan Itä-Suomeen, jossa he kokivat monenlaisia elämyksiä.

– Ajelimme rauhassa ja viivyimme yksittäisessä majapaikassa pari päivää. Paikkakuntaan tutustuimme kävellen, Ari kertoo.

Tavarat ja vapaa-aika

Tavarat ja vapaa-aika – Talouteemme on vuosien varrella kertynyt tavaraa. Jatkossa ostamme vain tarpeeseen ja kiinnitämme huomiota laatuun. Käymme tavaramme läpi ja kierrätämme tarpeettomat, Ari toteaa.

– Yhteinen luontoharrastuksemme on auttanut meitä katsomaan ympäristökeskustelua monelta kantilta ja ymmärrämme luonnonsuojelun tärkeyden. Noin parikymmentä vuotta sitten osallistuimme niittytalkoisiin. Huomasimme, että niittäminen, haravointi ja kitkeminen ovat mukavaa vastapainoa työlle. Samalla mieli tyyntyy ja verenpaine laskee. Talkoovetäjät kertoivat uhanalaisista kasveista ja eläimistä, joista emme olleet kuulleetkaan, Ari selostaa innostuneesti.

Nyt käymme usein päiväretkillä. Mukana ovat useimmiten kiikarit ja joskus myös lepakkodetektori. Meitä huolettavat uhanalaisten lajien määrän kasvu ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen suojelutyöstä huolimatta. Mitä rauhallisemmin ja hiljaisemmin luonnossa liikkuu, sitä enemmän näkee ja kuulee kaikkea kiinnostavaa. Luonto ja luonnossa liikkuminen on meistä mukavaa, Ari hymyilee.

Suomalaistenkin hiilijalanjäljen täytyy laskea radikaalisti Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin.

Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittareiksi, joiden avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.

Hiilijalanjälki mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi autolla ajaminen tai juustoa syöminen aiheuttaa.

Hiilineutraali on tilanne, jossa nettohiilijalanjälki on nolla.

Toiminta ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen lainkaan.

Ilmastomuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. Muutokset voivat tapahtua esimerkiksi sadannoissa, lämpötiloissa ja tuulikuvioissa.

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea elollista: kasveja, eläimiä, sieniä ja mikrobeja. Mitä enemmän on erilaisuutta elinympäristöjen sisällä ja välillä, sitä enemmän on monimuotoisuutta.

1,5 asteen ilmastotavoite on kansainvälisen yhteisön asettama tavoite ilmaston maksimilämpenemiselle, jotta vaarallisimmilta ilmastomuutoksen seurauksilta vältyttäisiin.

Suomessa 1,5 asteen tavoitteen mukainen ilmastopolitiikka edellyttää hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

1,5 asteen elämäntapa Tampere, Lahti ja Oulu haluavat selvittää kahdentoista kotitalouden kanssa, miten elämäntapojen hiilijalanjälki pienenee kestävälle tasolle ja miltä elämä 1,5 asteen ilmastotavoitteen polulla voisi näyttää.

Sitran mukaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi keskivertosuomalaisen on pienennettävä hiilijalanjälkeään neljäsosaan nykyisestä eli noin 10 tonnista 2,5 tonniin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Tutkimukset osoittavat, että keinot ja teknologiat tähän ovat jo olemassa ja ne ovat kasvavissa määrin ihmisten valittavissa.

Tavoitteena on vastata elokuun alussa 2021 julkaistun hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämään haasteeseen, jossa suomalaistenkin hiilijalanjäljen täytyy laskea radikaalisti.

Haasteeseen tartutaan 1,5 asteen kaupunkilaiset elämäntavat –projektilla, jota toteuttavat Lahden, Oulun ja Tampereen kaupungit sekä Kestävä Lahti -säätiö, Sitra, Demos Helsinki ja D-mat.

Lisätietoja löytyy netistä.

Peltolammi

toukokuu 2022

11

Puistoruokailu Peltsun rannalla on kesän varma hitti!

Jälleen ensi kesänä Me-talo tuo Peltolammille ja Multisiltaan paljon mukavia tapahtumia ja toimintamuotoja. Peltolammin rannalla lasten ja nuorten maksuton puistoruokailu on kesän varma hitti!

Kysytäänpä Me-taloa luotsaavalta Jarno Koskiselta mitä kaikkea Me-talolla tapahtuu.

Millaiset ovat Me-talon toiminnan toiminnan suunnat tällä hetkellä?

– Tämän vuoden toimintaa pyrimme painottamaan Multisilta-Peltolammi-alueen lapsiperheisiin, sekä yhteisötyöhön. Kehittämisen isona teemana meillä on turvallisuus ja kesän puistoruokailun toteuttaminen Peltolammilla, sekä puistoruokailun laajentamisen koordinointivastuu.

– Viime kesän hyvien kokemusten pohjalta Tampereen Me-talo koordinoi tulevana kesänä puistoruokailun laajentamista. Ruokailua toteutetaan vuoden 2022 kesällä yhteensä viidellä eri asuinalueella: Peltolammilla Peltolammin uimarannalla, Hervannassa Suolijärven uimarannalla, Kaukajärvellä Riihiniemen uimarannalla, Tesomalla Tesomajärven uimarannalla sekä Lielahdessa Hiedanrannassa.

– Ruokailu on samantyylinen kuin viime vuonna. Se järjestetään kaikille alle 16-vuotiaille 7.6–29.7. aina tiistaista perjantaihin klo 12.00–13.00.

– Ennen ruokailua jokaisella alueella pidetään noin 45 minuutin ohjattu hetki (klo 11–12) lapsille ja nuorille. Ohjelma koostuu muun muassa yhteisistä leikeistä, askartelusta ja liikunnasta.

Eteläisen Tampereen turvallisuus on noussut asukkaiden huoleksi muun muassa lähiöohjelman kautta. Keväällä Peltolammin koululla pidettiin aiheesta avoin erätauko-keskustelutilaisuus. Myös koululaisten mietteitä alueen turvallisuudesta on kartoitettu. Miten turvallisuus-teeman käsittely jatkuu Peltolammilla ja Multisillassa?

– Turvallisuus-teeman työstö on tiedonkeruuvaiheessa. Erätaukokeskustelussa asukkaat kertoivat pääasiassa kokevansa asuinalueen turvalliseksi ja rauhalliseksi. Keskusteluissa jaettiin myös joitain ikäviä tilanteita, joita osallistujille oli sattunut alueella tai muuten elämässä. Ikävät tilanteet liittyivät esimerkiksi ilkivaltaan, varkauksiin, huumekauppaan ja mielenterveyden ongelmiin. Median viime aikoina kirjoittamilla uutisilla nähtiin olevan harmillisen suuri vaikutus turvallisuuden tunteeseen ja alueen maineeseen.

auton Henkilö us ovavaha k x a n o S

– Turvallisuutta pohdittiin niin yksilön näkökulmasta kuin myös laajempana ilmiönä. Turvallisuuden vahvistamisessa nähtiin tärkeänä, että asuinalueen ihmiset tuntevat ja tietävät toisiaan ja tähän on mahdollisuus jokaisen vaikuttaa. Asuinalueen yhteisöllisyydellä koettiin olevan suuri merkitys. Lisäksi pidettiin tärkeänä sitä, että turvattomuutta aiheuttaneista tilanteista ja tunteista olisi mahdollista keskustella avoimesti ja ne voitaisiin myös käsitellä. Käsittelyyn liittyvien foorumien olemassaoloa pidettiin tässä olennaisena.

– Nyt meillä on suunnitelma lasten ja nuorten turvallisuuskartoitusta ajatellen ja toteutukseen se viedään heti pääsiäisen jälkeen.

– Näitä kokemustietoja joita olemme saaneet hyödynnetään, kun myöhemmin keväällä työstetään yhdessä Peltolammi-Multisillan alueen toimijoiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa uusia toimenpiteitä ja ratkaisuja alueen turvallisempaan arkeen.

Me-talo perustettiin aikoinaan Peltolammille. Nyt toimintaa ollaan siirtämässä myös muualle Tampereella. Toiminnan muotoja haettiin täällä Peltsulla ja Multsussa. Onko toiminta nyt pysyväluonteista Tampereella? Miten Me-talo toimii täällä jatkossa, eteläisen Tampereen alueella tai muualla kaupungissamme?

– Tämän kehittämisprojektin keskeisenä tavoitteena on löytää ja luoda pysyvää mallia Tampereen Me-talo toiminnalle ja kehittää selkeä tapa mallintaa Me-talon konseptin hyviä ratkaisuja muille alueille Tampereella. Projektia on nyt takana neljä kuukautta, mutta vielä meillä ei ole valitettavasti vastauksia pysyvyydestä.

Aluekoordinaattori ja projektipäällikkö Jarno Koskinen mitteli Multisillan Sukliksella Joni Hagmanin kanssa huhtikuun alussa pidetyssä vohvelikahvilassa.

Ensin syötiin vohvelit ja sitten pelattiin!

Kevään ja kesän aurinkokeleille!

Nyt on oikea aika vahata auto!

Varaa aika p. 0400 731 498

110 € 12

Peltolammi

toukokuu 2022

Täyden palvelun autopesula! Lakalaivank. 1

Me-talon uusi projektisihteeri Iina Nummi tietää:

Koronan jälkeen on tarve kohdata kasvokkain

Iina Nummi (seisoo) rupattelemassa Aada Hamon kanssa Me-talon järjestämässä vohvelikahvilassa huhtikuun alkupuolella. Aadan vieressä hänen pikkuveljensä Daniel Hietakoivisto.

Punaiset hiukset hulmuten Me-talon uusi projektisihteeri Iina Nummi viilettää vohvelikahvilassa Vanhalla sukliksella Multisillassa. Paljon on tapahtunut edellisen vohvelikahvilan jälkeen. Se pidettiin Peipontuvalla Peltolammilla ennen koronaa.

Teksti Tuija Virtanen Nyt Me-talo on keskittynyt paljoltiKuva Multisiltaan Jyri Hentunen Vanhalle suklaatehtaalle eli Suklikselle.

Me-talon toimintaan voi tutustua Sukliksella maanantaisin ja torstaisin. Maanantaisin on toimintaa perheille, kuten lastenvaatekirppis 9.5., Perhepiste nopean tunnepysäkki 16.5. ja Hehkumahkun taidepaja 23.5. Torstaisin pidetään Metupa aikuisille.

Mutta Me-talo on paljon muutakin kuin tapahtumat Sukliksella. Kevään aikana Iina on työstänyt muun muassa alueen turvallisuusasioita. Kesällä tavataan puistoruokailun merkeissä Peltolammin rannalla.

Me-talon uusi projektisuunnittelija ja ohjaaja Iina Nummi on syntyjään Tampereelta, mutta piipahtanut kouluvuosina myös Pirkkalassa. Hän on koulutukseltaan sosionomi ja pian on taskussa myös yhteiskuntatieteiden maisterin paperit Tampereen yliopistosta.

– Olen tehnyt töitä muun muassa mielenterveys- ja päihdepuolella erilaisissa tuetun asumisen tehtävissä ja perheiden palveluissa. Viime keväänä saatoit nähdä minua myös yliopiston Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus eli EKOS-tutkimushankkeen yhteydessä, jonka kanssa yhteistyössä tein graduani, hän kertoo.

Iina työskenteli viime syksynä myös Peltolammin ja Multisillan lähiöohjelmassa. Hän sanoo, että lähiöohjelma antoi mittavan näkökulman koko alueen laajemmasta kehittämisestä.

– Olen innoissani päästessäni mukaan Me-talon tiimiin ja tutustumaan alueen ihmisiin, sekä vanhoihin että uusiin kävijöihin. Metalon toiminta teki jo puolitoista vuotta sitten itseeni vaikutuksen, minkä vuoksi päätin tehdä myös omaa lopputyötäni yliopistossa siihen liittyen.

– Olen ollut kiinnostunut yhteisöllisyydestä ja yhteisötoiminnasta hyvin pitkään ja ajatellut, että joskus vielä haluan tehdä sen parissa myös töitä. Näenkin, että erityisesti nyt koronan jälkeen kasvokkaisille tilaisuuksille kohdata toisiamme on vielä enemmän tarvetta. Onkin hienoa olla mukana jatkamassa sitä työtä, jota jo aiemmat työntekijät ovat alueella upeasti edistäneet ja luomassa myös pysyvämpiä rakenteita toiminnalle.

Iina viihtyy vapaa-ajalla ulkoilemassa ja vehreissä ympäristöissä. Sellaista löytyy myös hänen omalta parvekkeeltaan, jonka laittamisessa mieli lepää ja ideat kehkeytyvät.

– Ennen koronaa tuli myös aika paljon matkusteltua ja asuttua puoli vuotta Barcelonassa.

Iina rakastaa myös tanssia. Hän on tanssinut pitkään reggaetonia ja muita latinorytmejä, bollywoodia sekä afroa.

– Viime aikoina tanssi on jäänyt vähän vähemmälle ja olen keskittynyt enemmän joogaamiseen.

– Nautin myös erilaisista kulttuurikokemuksista, joita toivoisin Me-talon toimintaan. Keväällä perheet pääsevät nauttimaan muun muassa yhteisötaidekoulu Hehkumahkun työpajoista ja suunnitteilla on myös paljon muuta, kuten puistoruokailu tulevalle kesälle.

Iina korostaa, että Me-talo ottaa edelleen vastaan asukkaiden ideoita toiminnan kehittämiseksi ja Me-talo tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

– Vaikka resurssimme ovat pienentyneet, haluamme auttaa yhteisöllistä toimintaa alueella esimerkiksi tarjoamalla tiloja ja tuomalla eri tahoja yhteen. Kaikissa ideoissa tule rohkeasti vetämään hihasta. Tai minut tavoittaa numerosta: 040 485 9079.

Peltolammi

toukokuu 2022

13

Tampere-Seuran eläköityvä toiminnanjohtaja Heidi Martikainen:

Kaupunginosaseuroja tarvitaan edelleen Tampere-Seura ry:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja Heidi Martikainen on ollut mukana tamperelaisen kotiseututyön ytimessä vuodesta 1988, jolloin hän aloitti toimensa seurassa.

Eläkepäivät kutsuvat pian ja seuraajaa perehdytetään parhaillaan. Kotiseudun ajatus ja kotiseututyö ovat vuosien saatossa muuttaneet muotoaan, mutta aihe kiinnostaa yleisöä edelleen.

Tampere-Seuran tärkeimmät tehtävät ovat Tampereen historian vaaliminen ja kulttuurin välittäminen. Näitä tehtäviä seura toteuttaa muun muassa ylläpitämällä laajaa valokuva-arkistoa sekä toimittamalla omia julkaisuja kuten kotiseutuaiheisia kirjoja ja Tammerkoski-lehteä, joka on Suomen vanhin kotiseutulehti.

Tampere-Seuran ja Tampereen kaupunginosaseurojen välillä on löyhä suhde.

Toisin kuin monessa muussa isossa kaupungissa, Tampere-Seura ei ole kaupunginosaseurojen kattoyhdistys. Yhteistyötä Tampere-Seuran ja itsenäisten kaupunginosaseurojen välillä on kuitenkin ollut aina silloin tällöin. Esimerkiksi Peltolammin, Multisillan ja Lakalaivan kaupunginosakirjaa varten Tampere-Seuran arkistosta löytyi kuvia, ja kirjaa on myös saatavilla seuran myymälästä.

–1990-luvulla oli enemmän tapaamisia eri kaupunginosien välillä. Silloin toiminta oli vilkkaampaa kuin nyt, muistelee toiminnanjohtaja Heidi Martikainen.

Martikaisen ensimmäinen henkilökohtainen kosketus Peltolammiin tuli 1970-luvulla, kun hän vieraili perheensä kanssa tuttavaperheen luona.

– Asunto taisi olla Säästäjänkadulla.

Perheessä oli samanikäinen tytär ja yhdessä leikimme metsässä, Martikainen kertoo, ja lisää ettei lapsena kyläilypaikan sijaintia sen kummemmin tullut ajateltua. Myöhemmin hänen tiensä eivät juuri Peltolammille kulkeneet, sillä asiointi tapahtui useimmiten muihin suuntiin.

– Aina Tampereella asuessani olen ollut kaupungin itäpuolella, selittää Martikainen.

Pukujuhlista verkkosivuille Pukujuhlisa verkkosivuille 1950-luvulla Tampere-Seura piti kotiseutuiltoja noin kerran kuukaudessa, ja sinne tul-

14

Peltolammi

toukokuu 2022

tiin puku päällä. Martikainen kertoo, että tilaisuuksissa pidettiin aina arpajaiset, ja arpajaisilla kerätyillä rahoilla hankittiin seuralle osakehuoneisto.

– Silloin oli enemmän mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, hän miettii.

Osallistumisen muodot ovat sittemmin muuttuneet. Kotiseutu ei ole menettänyt merkitystään, mutta kansalaisten vapaaajasta kilpailevat monet tahot ja harrastukset. Muutos näkyi Martikaisen mukaan jo 1990-luvulla sen myötä kun TV-sarja Kauniit ja rohkeat alkoi näkyä Suomessa. Kotiseutuiltoihin ei sen myötä enää tullut samalla tavalla ihmisiä.

– Kotiseutuasia edelleen kiinnostaa, mutta osallistuminen on nykyään enemmän verkossa. Seuran ja Tammerkoski-lehden Facebook-sivuilla on yhteensä noin 10 000 seuraajaa. Siellä ne ihmiset ovat tekemässä kotiseututyötä, Martikainen sanoo.

– Hallitukseen ja kokouksiin on vaikeampi saada väkeä, hän toteaa. Myös käsitys kotiseudusta on muuttunut.

– Se oli ennen – 1980-luvulla tai aikaisemmin – erilaista. Ihmiset sanoivat olevansa kotoisin Tampereelta, kun nykyään kotipaikka nimetään useammin kaupunginosan mukaan. Tässä on tapahtunut selkeä muutos, Martikainen summaa.

Kotise Kotiseututyön tulevaisuus Martikaisen mielestä kotiseututyöhön osallistuminen ei ole ikäkysymys eikä hänen

Tampere-Seuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Heidi Martikainen oikealla.

Vasemmalla on uusi toiminnanjohtaja HannaLiisa Onnela ja keskellä seuran hallituksen puheenjohtaja Matti Rainio.

Teksti: Johanna Mäki Kuva: Satu Lepomäki mielestään kannata väkisin houkutella nuorempia mukaan vaan ottaa vastaan kaikki kiinnostuneet iästä riippumatta.

– Kannettu vesi ei kaivossa pysy. 40–50 ikävuoden kohdalla ihmiset alkavat kiinnostua kotiseudusta ja juuristaan, miettii Martikainen. Kannattanee siis panostaa niihin, jotka ovat jo valmiiksi innostuneet aiheesta.

Kotiseutuaatteen kestävyyden suhteen Martikainen on optimistinen, ja hän näkee kaupunginosaseurojen roolin tärkeänä.

– Kaupunginosaseuroilla on edelleen tärkeä tehtävä, sillä siellä tiedetään konkreettisia asioita. Kaupungin päässä ei tiedetä kaikkea tai tunneta kaikkia paikkoja.

Myös Tampere-Seuran tulevaisuuden Martikainen näkee vakaana, vaikka toiminta muuttaisikin muotoaan.

– Täytyy haistella mitä maailma tuo tullessaan. Kun esimerkiksi kiinnostus Tampereen murteeseen nousi, julkaisimme aiheeseen liittyvää aineistoa. Myös erilaiset kuvakirjat ovat olleet suosittuja, hän listaa. Martikaisen aikana seuran julkaisutahti onkin ollut noin yksi kirja vuodessa, joskus jopa kolme.

Kysyttäessä aikooko hän jäädä eläköitymisen jälkeen mukaan seuran toimintaan, kertoo hän astuvansa hetkeksi kokonaan taka-alalle ja antavansa seuraajalleen Hanna-Liisa Onnelalle työrauhan.

– En kuitenkaan malttaisi olla hiljaa, naurahtaa Martikainen.

Uudet ihmiset, uudet tuulet, hän kiteyttää.

Nelly tuli taloon

Teksti ja kuva Satu Kuirinlahti

Peltolammilla viimeiset vuotensa elänyt Onnikissani siirtyi ajasta ikuisuuteen syksyllä 2021.

Peltolammin läheltä löytyi onneksi paikka, jossa on tilaa kissanystävälle ja joka täyttää myös kissanmentävää aukkoa sydämessä.

Rakkaalta Onni-kissalta jääneet tavarat ja ruuat löysivät tiensä internethakujen kautta Koikkarin kissalaan. Arvelin, että uuden kissan kotiin ottaminen olisi mahdotonta 16 vuotta kestäneen tiiviin YYAsopimuksen jälkeen, ja Nirvankatu 31:ssa toimivalla kodinomaisella kissojen turvapaikalla olisi tarvikkeista hyötyä.

– Koikkarin kissala on vapaaehtoisten yhteinen ponnistus auttaa hädänalaisia kissoja maamme yhä jatkuvassa kissakriisissä, sanoo pitkäaikainen kissalatoimija Heli Koskue.

Pian syksyllä tuli selväksi, että Peltolammilta on juuri sopivan pituinen kävelymatka Nirvankadulle kissanhoitovuoroihin. Suurin osa kissoista on taustaltaan Pirkanmaalta ja Pohjanmaalta kotoisin olevia populaatiokissoja, jotka ovat eläneet vailla riittävää huolenpitoa. Huhtikuussa 2022 kaksi vuotta täyttäneen Koikkarin kissalan toiminta mahdollistuu vapaaehtoisten ja aktiivisten kissanystävien tuella.

– Lahjoitukset ovat kirjaimellisesti elintärkeitä, Koskue sanoo.

Kissojen hyväksi järjestetään myyjäisiä ja tapahtumia, joihin voi kuka tahansa tulla käymään ja osaltaan tukemaan kissojen hyvinvointia. Kissalan yhdistysapuna toimii tarvittaessa Kotikissayhdistys Kokis ry.

Tätä juttua kirjoitettaessa turvakodin tiloissa on 18 kissaa ja saman verran kissoja löytyy muutamasta sijaiskodista. Kissat hoidetaan kuntoon ja heille etsitään pysyvät, hyvät kodit. Monesti arasta kissasta kuoriutuukin seurallinen kotitiikeri. Yksi tällainen kissa on Nelly, joka muutti Peltolammille sijaiskotiin tammikuussa 2022. Kovia kokenut kissarouva tarvitsi erityistarpeistaan johtuen erityistä hoitoa ja huolenpitoa, ja vei siinä samalla allekirjoittaneen sydämen.

Kissan adoptoinnista tai kissojen auttamisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä osoitteeseen

Kovia kokenut kissarouva Nelly sai sijaiskodin Peltolammilta. Lämpimän huolenpidon avulla siitä on kuoriutunut seurallinen kotitiikeri.

Peltolammi

toukokuu 2022

15

Hupimielessä tehdyt vaakunat kuvaavat alueen luonnetta

Teksti Johanna Mäki

Tampereen kaupunginosat saivat viime keväänä uudet heraldiset tunnukset – ainakin leikisti.

Arttu Rintasen harrastuksenaan tekemät kaupungiosavaakunat saivat aikaan vilkasta keskustelua sekä sosiaalisessa mediassa että lehdissä.

Keväällä 2021 tamperelaisia kohahdutti Aamulehden Moro-liitteen artikkeli ennennäkemättömistä Tampereen vaakunoista. Siinä lähes kaikille Tampereen kaupunginosille ja asunalueille oli luonnosteltu uudet heraldiset tunnukset. Monella alueella ei sellaista aiemmin ollutkaan.

Rintasen tekemissä vaakunoissa on yhteinäinen värimaailma eri alueittain. Keskustan vanhat osat ovat kaikki punaista ja keltaista kun taas Peltolammi ja Multisilta ovat saaneet väreikseen punaisen ja hopean, samoin kuten muutkin itäiset kaupunkiin liitetyt osat.

Mielipiteitä riitti sekä puolesta että vastaan, mutta pohjimmiltaan kyse oli heraldiikasta kiinnostuneen tamperelaisen tekemästä

Kuva: Satu Laine

epävirallisesta kokoelmasta. Rintanen innostui sosiaalisessa mediassa näkemistään joensuulaisista kaupunginosavaakunoista ja päätti tehdä saman kotikaupungilleen: oma vaakuna jokaiselle kaupunginosalle.

Rintanen kertoo yrittäneensä ottaa huomioon kunkin alueen ominaispiirteet ja historian, joten lopputulokset eivät ole puhtaita mielikuvituksen tuotteita. Tehtävä on vaatinut paikallistuntemusta ja taustatietoja sekä heraldiikan sääntöjen tuntemista. Rintanen onkin jo kokenut tekijä: hän on muun muassa suunnitellut vaakunan omalle ainejärjestölleen ja viime kevään kuntavaaleissa, joissa hän oli ehdolla, keräsi Rintanen vaalikassaan rahoitusta suunnittelemalla vaakunoita.

Peltolammin vaakunaan Rintanen on sijoittanut aaltojen keskelle postitorven. Aallot tulevat järvestä ja postitorvi viittaa Postipankkiin, joka oli rahoittamassa lähiön rakentamista. Multisillan vaakunassa on kaupunginosan nimeen viittaava silta sekä kolme männynkäpyä, jotka kertovat paitsi alueen luonnosta, viittaavat myös Hatanpään kartanon vaakunaan. Nykyiset Peltolammin ja Multisillan alueet liitettiin Tampereen kaupunkiin 1900-luvun alussa osana Hatanpään kartanon maita.

Rintanen on saanut paljon palautetta hankkeestaan etenkin sosiaalisessa mediassa. Eniten palautetta on hänen mukaansa tullut alueilta, joilla oli jo ennestään jokin vakiintunut tunnus.

Arttu Rintasen visioimassa Peltolammin vaakunassa (vas.) hopeisessa kentässä oleva postitorvi viittaa alueen rakentamisen rahoittaneeseen Postipankkiin. Aaltokoroiset palkit viittaavat alueen nimeen.

Multisillan vaakunassa silta on suora viittaus alueen nimeen, kolme käpyä taas kuvaavat alueen luontoa.

16

Peltolammi

toukokuu 2022

GALLUP

Perinteiset pilkkikisat aurinkokelillä Peltsulla

Mikä on paras paikka viettää kesää Peltolammilla?

”Luonto ja Peltolammin uimaranta. Sieltä on paljon hyviä muistoja. ” Eija, Peltolammi

”Kotona. Tai sitten uimarannalla. ” Iita, Peltolammi

Teksti ja kuva Raili Viipuri

Pilkkikisoissa toiseksi tullut Pertsa Tamminen hurraa, keskellä maltillisemmin voittonsa ottanut Jani Paloviita ja oikealla Timo Nurminen, joka vastasi kisojen järjestämisestä.

Nähdään taas ensi vuonna!

Palstaviljelmät kutsuvat jälleen kesäviljelijöitä Peltolammille Peltolammin palstaviljelijät ovat pitkän talven jälkeen malttamattomina odottaneet viljelykauden aloitusta. Viljeleminen ja kasvien kasvattaminen onkin tänä päivänä hyvin suosittua. Innokkaita multasormia oli viime vuonna niin paljon, että kaikki viljelypalstat olivat vuokrattuina, eikä kaikille halukkaille riittänyt palstaa. Jos viljelyintoa tänä vuonna löytyy, kannattaa olla nopea ja kysellä palstaa heti.

Peltolammiseura kyseli viime kesän päätteeksi viljelijöiden mietteitä palstaviljelystä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Vastaukset on nyt käyty läpi ja pääpiirteittäin viljelijät olivat hyvin tyytyväisiä eloon ja oloon palstoilla. Apua sai kun sitä tarvittiin, yhteishenki oli hyvä ja mikä ilahduttavinta, mukana oli useita pitkään palstalla viljelleitä alueen asukkaita. Se kertoo paljon!

Tulevaisuudessa toteutetaan joitakin ehdotuksia, joita kyselyssä nousi esiin.

Tässä muutama ohje palstaviljelijöille: * Edellisen vuoden viljelijä voi halutessaan jatkaa entisellä palstallaan. Jatkaminen pitää varmistaa palstavastaavalle. * Jatkamisen edellytys on, että vuokra palstasta on maksettu eräpäivään 10.5. mennessä Peltolammiseuran tilille. * Lisäksi Peltolammiseura edellyttää, ettei palstan viljelyä laiminlyödä.

”Särkijärven ranta. Ja oma kotipiha.”

Leena, Peltolammi

18

Peltolammi

toukokuu 2022

Peltolammin perinteiset pilkkikisat järjestettiin Peltolammin jäällä lauantaina 5.3.

Aurinkoinen kevätkeli suosi pilkkijoitä, jotka viihtyivät ulkokelissä kolmituntisen mittelön ajan.

Kisoissa nähtiin monta eri tyylilajia ja saalistakin tuli enemmän ja vähemmän.

Kaikki saivat lopuksi grillimakkaraa, jotka kisojen järjestäjä Timo Nurminen oli varannut kisailijoille.

Tämän vuoden voittajaksi saatiin aivan uusi nimi eli Jani Paloviita 498 gramman saaliillaan. Naisten sarjan voitti Marika Kauppi, jonka tulosta ei kuitenkaan saatu kirjattua, sillä vaaka hyytyi talvisissa olosuhteissa juuri tässä kohtaa kilpailua.

Peltolammiseuran ylläpitämät viljelypalstat Peltolammilla ovat olleet suosittuja. Kesä palstalla on ikimuistoinen!

Palstan koko: 5 x noin 20 metriä Hinta: 20 euroa/ viljelykausi Peltolammiseuran tili: Palstavastaava Jari Liukko sähköposti palsta-asioissa: puhelinnumero 044 950 1554

Ennen wanhaan, hyvään aikaan!

Usein kuulee iäkkäämpien henkilöiden sanovan, että "toista oli ennen vanhaan", tarkoittaen, että ennen oli kaikki paremmin.

Mutta mitä sen lauseen taakse kätkeytyy?

Haluaisivatko nämä ihmiset todella siihen vanhaan aikaan takaisin, vai onko kyseessä vain kultaiset muistot? Siis mitkä ovat ne asiat, joita kaivataan entisajoista?

Tuskin kuitenkaan kaivataan sähkötöntä taloa yksinkertaisilla ikkunoilla ja öljyvalaistusta. Ei ollut jääkaappia eikä pesukonetta, sauna oli ilman suihkua ja "puucee" pihan perällä. Vesikin tuli ja meni itse kantaen. Matkat kuljettiin kävellen, paitsi vauraammat, joilla oli hevonen.

Ennen elettiin paljolti omavaraistaloudessa, jolloin raha oli monessa pienessä taloudessa harvinainen näky. Voitiin kyllä omalta kylältä ostaa esim. suutarin, räätälin, sepän, puusepän ja muurarin palveluita.

Mutta muuten rahaa ei käytetty, jos maksu vain kävi talkootyönä. Silloin oltiin yleensä apuna joko rukiinleikkuussa tai perunannostossa.

Mutta kyllä jotain hyvääkin entisajoissa oli verrattuna nykyaikaan.

Naapuria yleensä aina autettiin ja vastavuoroisesti tarpeen vaatiessa tuli myös naapuri apuun. Tämä tapa oli erittäin tärkeä muun muassa sota-aikana ja myös sodan

jälkeen, kun moni talo oli jäänyt vaille isäntää. Entisaikana kylien yhteisöllisyys oli siis toisista välittämistä ja toisten huomioimista.

Tähän vaikutti myös se, että ihmisten väliset kontaktit syntyivät luonnostaan jokapäiväisten tarpeiden myötä.

Vierailulle mentiin ilman erillistä kutsua, toisin kuin nykyisin. Vierasta kehotettiin istumaan joko tupaan tai vietiin oikein kamarin puolelle ja kahvipannu pantiin tulelle.

Virkistysjuoma juotiin suurella nautinnolla ja samalla rupateltiin kylän asioista ja tapahtumista. Usein vieras lähti tuore leipä tai pullapitko kainalossaan kotiin, jos talossa oli juuri ollut leipomispäivä.

Entisajan kyläyhteisöissä asui eri-ikäisiä ihmisiä, koska vanhukset hoidettiin kotona.

He asuivat saman katon alla tai samassa pihapiirissä lastensa ja lastenlastensa kanssa. Oli itsestään selvää, että myös vammaiset hoidettiin kotona. Tästä oli se kasvatuksellinen hyöty, että lapset oppivat jo kotona luonnollisen suhtautumisen sekä iäkkäisiin että vammaisiin ihmisiin. Nykyisin heitä saatetaan katsoa oudoksuen.

Ennen vanhaan toisia ihmisiä tavattiin kylänraitilla, seurojentalolla ja kirkonmäellä.

Voitiin istua myös kyläkaupassa ostoksilla käydessä sitä varten varatuille tuoleille jutustelemaan ilman minkäänlaista kiirettä.

Nykyajan kyläyhteisöillä ei ole edes edellytyksiä samanlaiseen yhteisöllisyyteen, koska ei ole aikaa tutustua toisiinsa vaikka siihen olisi syytäkin. Nykyisin lähes kaikkeen on tullut avuksi tekniikka, mutta se ei mitenkään pysty korvaamaan aitoja ihmissuhteita. Samalla kun se on helpottanut jokapäiväistä elämäämme, on se myös kiristänyt elämäntahtia.

Mutta ilmeisesti siitä "wanhasta hyvästä ajasta" ei kaivata mitään aineellista hyvää, koska sitä ei juuri ollut, vaan kaivataan naapuriapua, toisista välittämistä ja niitä kiireettömiä hetkiä.

Tuumailuja Anja Salovaara Anja Salovaara on peltolammilainen sukututkija.

Peltolammi

toukokuu 2022

17

Yö-yhtyeessä rumpuja paukutellut Antti Mäkinen raitistui ja auttaa nyt eteläisen Tampereen päihdeongelmaisia yhdessä Veli-Matin Järvisen kanssa.

Tampereen Eteläinen seurakunta tarjoaa apua päihdeongelmista kärsiville Päihdepilotti-hankkeella. Hanketta aloiteltiin jo loppuvuodesta 2021 ja nyt kun koronarajoitukset ovat poistuneet, on hanke kunnolla käynnistynyt. Tarkoituksena on tarjota keskusteluapua, tietoa riippuvuuksista ja asiakasohjausta. Yksilökeskustelujen lisäksi hanke keskittyy ryhmätoimintaan.

Tampereen Eteläisen seurakunnan Päihdepilotti-hankkeessa työskentelevät Veli-Pekka ja Antti tuntevat hyvin päihdekäytön tuomat haasteet arjessa. Molemmat omaavat päihdehistorian, josta he ovat raitistuneet.

Oman päihdehistorian kautta on syntynyt myös halu auttaa muita vielä päihderiippuvuudesta kärsiviä. Tarkoituksena on tarjota apua, tukea ja työkaluja myös päihderiippuvaisten läheisille.

Multituvalla (Multisillankatu 5) toimii maanantaisin klo 10-11 avoimena kohtaamispaikkana kahvila, jonne kaikki arjen haasteita kokevat ovat tervetulleita.

Avoimessa kahvilassa on mahdollista tulla kohdatuksi ja käydä keskustelua ammattilaisen kanssa luottamuksellisesti. Siellä voi saada tietoutta, apua ja tukea, sekä ohjausta kokemiinsa haasteisiinsa. Paikalla

Jutun kirjoittajat Antti Mäkinen (oik.) on Tampereen Eteläisen seurakunnan projektityöntekijä ja muusikko.

Veli-Pekka Järvinen on ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti sekä mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja, Tampereen Eteläisen seurakunnan projektityöntekijä.

Yö-yhtyeen raitistunut ex-rumpali Antti Mäkinen auttaa muita

Päihdepilotti-hankkeesta apua päihdeongelmaisille ovat kahden diakonian työntekijän lisäksi Veli-Pekka ja Antti. Lisäksi keskiviikkoisin on Hervannan kirkolla avoin kahvila omaa tai läheisten päihdekäyttöä miettiville klo 17–20.

Päihdepilotin puitteissa toimii myös Hervannan kirkolla maanantaisin klo 16–20 päihderiippuvaisten läheisille tarkoitettu kohtaamispaikka, josta saada tietoa riippuvuussairaudesta ja läheisen osan roolista.

Voimme pohtia läheisen kanssa yhdessä asioita ja etsiä työkaluja omaan jaksamiseen.

Tämän lisäksi on ohjattu läheisten vertaistukiryhmä maanantaisin klo 18–20.

Luottamuksellisen keskustelun ja tuen lisäksi voimme yhdessä miettiä voimavaroja jokaisen arkeen, kartoittaa kunkin yksilöllistä avun tarvetta ja miettiä sopivia ratkaisuja edetä eteenpäin. Haluamme antaa apua

ja työkaluja myös niille, joiden läheisellä on akuutti päihdeongelma. Joskus omat voimavarat eivät riitä ja silloin on tärkeää tietää, että et ole yksin tämän ongelman kanssa. Voit saada apua ja tietämystä sekä konkreettisia keinoja vertaistuen tuoman kokemuksen sekä aidon kohdatuksi tulemisen kautta.

Nämä tapaamiset ovat sekä ongelmaettä ratkaisukeskeisiä. Läheiselle on tärkeää päästä puhumaan ongelmista, joita päihteidenkäyttö ja sen aiheuttama päihderiippuvuus on hänelle ja muulle perheelle aiheuttanut, kertoa omin sanoin elämänsä asioista ja tapahtumista, tyhjentää sitä surujen, murheiden ja pelkojen reppuaan ymmärtäväisessä ja saman kokeneiden seurassa. Ratkaisuja haetaan yhdessä omaan jaksamiseen ja voimavarojen kartoitukseen.

Peltolammi

toukokuu 2022

19

K-MARKET PELTOLAMMI

Oman kylän kauppa KERMAJÄÄTELÖ 1 litra (ei laktoositon)

1

99 /rs

Kesän eväät naapurista,

oman kylän kaupasta!

Tarjoukset voimassa 1.5.–31.7.2022

LIMUT Amppari, Toukkis, Banskis (0,33 l) sis. pantit 0,60

4

PERUNALASTUT 100 g

1

50 4 kpl

00 / pss

OMASTA UUNISTA

ATRIA

Myllyn Paras

Kunnon arki lihamakaroni- ja lihaperunasoselaatikot 400 g

OMENAKAMPA

1

00 2 KPL

K-Market Peltolammi

1

00 / rs

Peltolamminkatu 10, 33840 Tampere, puh. 050 344 1025