Sairaanhoidollisia tutkimuksia 1940-luvulla ja nykyisin

Elettiin 1940-lukua, aikaa, jolloin kotipitäjässäni Kuhmalahdella oli yhteinen kunnanlääkäri naapuripitäjän kanssa, eikä vastaanottoa ollut kuin muutamana päivänä kuukaudessa.

Lääkärin avuksi oli päätetty hankkia pienoisröntgenkone, joka oli aivan uutta siihen aikaan. Kunta tietysti antoi siihen hiukan rahaa, mutta kun se oli kallis, kerättiin varoja myös muun muassa pitämällä ompeluseuroja ja myyjäisiä. Lääkärin vastaanottoa pidettiin seurojentalo Suojalla, jonne röntgenkonekin tuotiin. Kun se sitten tuotiin, ei lääkäri ollut paikalla ja insinööri, joka sen toi, neuvoi Suojan talon vahtimestari-Ottoa, että noin ja noin sitä käytetään ja toivoi, että Otto neuvoo sitten lääkäriä. Ja niin tapahtui. Kovasti röntgenkoneella potilaita tutkittiin eikä yleensä potilas ollut tyytyväinen, jos lääkäri ei häntä koneella tutkinut.

Yhtenä lauantaiaamuna Suojalle tuli eräs emäntä – Mari, joka pyysi Ottoa katsomaan röntgenkoneella häntä, koska "sydänala on niin kipeä" Otto sanoi, että eihän hän oikeastaan tunne millään tavalla ihmisen sisuskaluja, mutta voihan hän tutkia.

Otto pani sitten huoneen pimeäksi ja al- koi tutkia potilasta. Sitten Otto ehdotti vaimolleen Toinille, että hänkin riisuu itsensä ja menee Marin viereen seisomaan, niin voi verrata naisten sisuskaluja.Toini ja Mari seisoivat ritirinnan ja Otto tutki kumpaakin vuoronperään ja ilmotti, että ei Toinilla ainakaan ole sellaista mustaa juotetta rinnassa kuin Marilla ja sanoi, että: "Kyllä musta nyt tuntuu, että se voi hyvinkin olla veritulppa" Otto oli sitä mieltä, että Marin pitäisi mennä naapuripitäjään Luopioisiin lääkäriin niin pian kuin mahdollista. Mutta varoitti kovasti, että ei vaan saa sanoa lääkärille, että hän sitä röntgenkoneella on katsonut. Sanoo vaikka, että se oli apteekkari, joka epäili veritulppaa. ihmettelin, miten lääkärien ja sairaanhoitajien on nykyään oltava myös tekniikkaa taitavia. Eräs sairaanhoitaja totesikin, että sairaanhoitajan koulutuksen lisäksi hänellä olisi hyvä olla insinöörikoulutus

Mari vietiin sitten kuorma-autolla jo samana päivänä Luopioisiin lääkäriin ja olihan se veritulppa.

On ihmeellistä, että esimerkiksi sydäntutkimuksissa voidaan mennä jollakin laitteella valtimon kautta sydämeen asti. Mutta se on nykypäivää ja tekniikka kehittyy edelleen myös terveydenhuollossa ja hyvä niin.

Tälle tositarinalle voidaan nyt naureskella, koska näistä ajoista on tultu valtavia harppauksia nykypäivän terveydenhoitoon ja siinä käytettäviin laitteisiin.

Olin juuri sydäntutkimuksissa TAYS:ssa ja

Lampaat Peltolammille touko-kesäkuussa

Lampaat saapuvat jälleen Peltolammille Rukkamäen arvoniitylle vanhaa koulua vastapäätä. Laidunaika alkaa touko-kesäkuussa, kun ruokaa eli nurmea kasvaa tarpeeksi. Huitun tilalta Nina Sundelin kertoo, että tänäkin vuonna laitumelle saapuu 15 lampaan katras Kaikki tulokkaat ovat uuhia eli tyttölampaita Joukossa saattaa olla jo viime kesänä samassa paikassa laiduntaneita.

Huitun tilalla uuhia on noin 50 kappaletta, karitsoja syntyi tänä keväänä 60. Siitospässejä on vain kuusi. Ne eivät laidunna Tampereen arvoniityillä vaan viihtyvät kotitilalla Sastamalassa. Huitun tilan lampaita voi ihastella tänä kesänä Peltsun lisäksi myösTohlopissa.