Peltolammi
PELTOLAMMISEURAN TIEDOTUSLEHTI
Nro 142 toukokuu 2020
Uusi kirkkoherra esittäytyy, s. 7 Kaupunkimetsiäkin hoidetaan, s. 10 Porraskäytäville väriä opiskelijavoimin, s.12
Kesä oli kauneimmillaan, nä in upeaa on harvoin, Peltsun lenkin aatoksissain kun taas kerran tarvoin, olin hieman hukkateillä , huolet painoi mieltä , aattelin jos helpotusta saisi jä rvitieltä . Niinpä vedin happilenkin, tutut polut kuljin silti tunsin oudon painon, sydä meni suljin voi kun hetken elä ä saisi ilman huolen hä ivä ä , tapailis vain tuttuja ja sanois niille: ”Pä ivä ä ”! Lenkki taittui, silti harmit sielus yhä paloi vaikka luonto ihmismieleen luottamusta valoi. Havahdutti aatoksista iso mä nty-kuoma, ikiajat kasvanut on vanhan rannan luona. Nojasin mä mä nnyn kaarnaan, itkun annoin tulla Mä nty totes: ”Kuules polo, murheet ovat sulla, mikrosirun kokoluokkaa, heitä ne jo tuuleen.” Mä nnyn oiva lohkaisu sai hymynkareen huuleen! Mä nty jatkoi haastamista: ”Usko mua hetki, huolten kaari ihmismieles on kuin pikku retki. Tulevat ja menevä t ne kyynelnoron myö tä , aika olis sanoa jo niille hyvä ä yö tä !” Siinä samas jä rven ylle kaartoi joutsenparvi pä ä tin, nyt on loppu tä mä suremisen varvi! Miten kä y jos murheet viskaan lintusien mukaan, tä ytin mä nnyn neuvot kaikki, oikein myö tä sukaan! Hetken mietin: Haloo! Mä ntykö mua tä ssä kuulee? Tai jos joku meidä t nä ki, hulluks pian luulee! Silti kiitin mä ntyä ja halin sille annoin. Sydä meni keveä nä kotiinpä in mä kannoin. Kuulin vielä mennessä ni mä nnyn loppusanan perä ä ni se kuiskas mulle pienen toivopalan: ”On Peltolammi alueena erityisen hienoo, tee sä kin tä stä ajatuksin sulle tä rkee tienoo.” Nimim. Niittyleinikki
2
Peltolammi
toukokuu 2020
Vanha mänty neuvoo Peltolammi-lehden runokilpailun satoa vuodelta 2018. Kuva: Mirka Sillanpää
Uuden puheenjohtajan mietteitä Olen saanut kunnian vastaanottaa Peltolammiseuran puheenjohtajan roolin ja päästä yhdistyksemme toimintaan mukaan. Haluan olla luomassa Peltolammiseurassa entistä viihtyisämpää Peltsua, jossa on yhteisöllisyyttä ja asukkaiden tyytyväisyys on korkealla. Olemme eläneet koko maailmassa erikoista kevättä kieltoineen ja kaikkineen. Kukapa olisi uskonut vielä vuoden vaihtuessa, millaisia muutoksia kevätkuukaudet tuovat tullessaan. Toivon sydämestäni, että tilanne saadaan hallintaan ja toivon myös kaikille jaksamista sekä uskoa tulevaan.
toimintaan ja huomannut, että seura on saanut aikaisempina vuosikymmeninä paljon hyvää aikaan. Esimerkiksi Peltolammin palvelut ovat parantuneet, josta suuri kiitos meidän kaikkien asukkaiden puolesta. Toivotan kaikki Peltolammin asukkaat lämpimästi tervetulleeksi mukaan seuramme toimintaan jakamaan ideoita ja ajatuksia alueestamme. Yhdessä olemme enemmän ja on ilo asua Peltolammilla. Kiittäen Heidi Leppänen Peltolammiseuran puheenjohtaja
Maailmanlaajuisista huolista huolimatta meillä Peltolammilla ja Multisillassa on monia ilon aiheita. Yksi näistä on Me-talo, jonka saimme tänne eteläiselle Tampereelle. Peltolammiseura toimii kiinteässä yhteistyössä Me-talon kanssa ja yhdessä rakennamme entistä parempaa tulevaisuutta tälle alueelle. Olen ilokseni huomannut, että Me-talon toiminta on parantanut nuorten ja lasten osallistumista harrastuksiin sekä mahdollistanut nuorten työllistymistä. Viime talvena sain seurata mielenkiinnolla sukupolvien kohtaamista, kun lukiolainen koulupäivän jälkeen pääsi Me-talon keikkatyön kautta tapaamaan veteraania perheineen ja totesi sen jälkeen, että: "tämä on parasta mitä voi päästä tekemään ja olen onnellinen". Silloin tiesin jotain todella arvokasta tapahtuneen. Uutena puheenjohtajana olen tutustunut Peltolammiseuran yli 50 vuotta kestäneeseen
Peltolammi
toukokuu 2020
3
Peltolammiseura
Peltolammi
on Peltolammiseuran toimittama tiedotuslehti Päätoimittaja: Toimitus:
Johtokunnan jäsenet vuonna 2020: Puheenjohtaja: Heidi Leppänen haidi.leppanen@gmail.com
Viljelypalstat: Raili Viipuri Tilkonmäenkatu 3 A 9 045 670 5701
Varapuheenjohtaja: Jussi Panusalo jussi.panusalo@saunalahti.fi Muut jäsenet: Sihteeri–rahastonhoitaja: Mari Pajala Pähkinämäenkatu 2 D 21 040 768 1971 pajalamari@gmail.com Peltolammi-lehden päätoimittaja: Tuija Virtanen 040 842 9488
Olavi Aronen Pähkinäkuja 4 A 18 040 596 2096
Tuija Virtanen Johanna Mäki, Pia K. Lehtinen, Heidi Leppänen, Ellen Sieviläinen Kannen kuva: Tuija Virtanen Taitto: Tuija Virtanen Ilmoitusmyynti: Tuija Virtanen, Johanna Mäki, Heidi Leppänen Paino: Kirjapaino Offset Ulonen Oy Painos/jakelu: 2900 kpl, Peltolammi, Multisilta, Palokallio ja Lakalaiva Ilmoitushinnat 2020: 1/16 sivu 60 € 1/2 sivu 1/8 sivu 108 € 1/1 sivu 1/4 sivu 180 €
288 € 480 €
Hinnat sisältävät nelivärilisän. Mervi Järvi mervi.jarvi@gmail.com Petra Koljonen petra.koljonen@gmail.com Jarkko Seuranen Ellen Sieviläinen ellensievila@gmail.com
Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2020. Juttuideat sekä materiaalit lehteen lokakuun 2020 puolen väliin mennessä osoitteeseen peltolammi@gmail.com
Peltolammin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat löydät www.facebook.com/peltolammi.tampere
www.PeltsuMultsu.fi
PARTURI–KAMPAAMO Erja Willberg 03 265 0490
Sini
Peltolamminkatu 40 toimii Peltolammiseura
Peltolammin Peipontupa järjestää Juhannusjuhlat ke 17.6.2020 klo 12–14 a! DUO MARABE Tervetulo PEIPONTUPA Peltolamminkatu 12 (apteekin vieressä) Av. ma–to klo 9–15, pe 9–13
AVOINNA: ARK. 07 7.30–21.00 LA 9.00–21.00 SU 9.00–21.00 09
4
Peltolammi
toukokuu 2020
Hanki itsellesi tai lahjaksi
PELTOLAMMI-tuotteita Kangaskassi Historiikki
10€ 5€
Myös T-paitoja ja muita seuran tuotteita! Tied. ja tilaukset peltolammi@gmail.com
PELTOLAMMISEURA TOIMII
Tule mukaan puuhastelemaan Peltsun puuhastelijat on Vaahterakujan kerhohuoneella (Vaahterakuja 5)
Peltolammiseura on toiminut alueella 50 vuo a. Tule mukaan seuran toimintaan, niin edät mistä alueella puhutaan.
joka toinen viikko kokoontuva avoin askartelun ja käsitöiden puuhastelupiiri. Mukana on kaikenikäisiä peltsulaisia. Teemat vaihtelevat. Seuraavasta kokoontumisesta ilmoitamme Facebookissa. Tervetuloa mukaan! Jos kiinnostuit, ota yhteys: peltsunpuuhastelijat@gmail.com Puuhastelijat on myös Facebookissa. Hae ” Peltsun puuhastelijat” .
Tervetuloa! Tied. peltolammi@gmail.com
Peltolammi
toukokuu 2020
5
Peltolammiseuralle on valittu uusi puheenjohtaja. Heidi Leppänen näkee perinteikkään seuran toiminnan edelleen tärkeänä ja hän on mielellään mukana kehittämässä asuinalueensa viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Heidi Leppänen valittiin Peltolammiseuran puheenjohtajaksi hänelle itselleenkin hieman yllätyksenä. Tuttava pyysi Leppästä mukaan seuran kokoukseen ja Leppänen lupasi lähteä, koska häntä kiinnosti seuran tiedotuskanavan eli Peltolammi-lehden tekeminen. Mutta koska kokouksessa tunkua seuran puheenjohtajan pallille ei ollut, Leppänen päätti ottaa kiinni härkää sarvista. Neljä vuotta peltolammilaisena oli tehnyt sen, että hän viihtyy alueella ja haluaa kehittää sitä. Miksipä ei sitten seuran toiminnan kautta. Hän lupautui puheenjohtajaksi. – Olin yllättynyt ehdotuksesta ja kiitän suuresti luottamuksesta. Teen parhaani puheenjohtajana, Leppänen sanoo. Leppäsellä onkin kokemusta asioiden yhteisestä hoitamisesta. Hän on tällä hetkellä oman taloyhtiönsä hallituksessa sekä toimi opiskeluaikana oppilaskunnan puheenjohtajana. Peltolammilla Leppänen on viihtynyt hyvin jo neljän vuoden ajan. – Meillä on erinomainen taloyhtiö, joka sijaitsee upealla paikalla metsän siimeksessä. Täällä on hienot maisemat, toimivat palvelut ja mukavia ihmisiä. Sijainti ja kulkuyhteydet ovat mielestäni huippuhyvät.
Positiivisesti kohti tulevaisuutta Heidi Leppänen haluaa puheenjohtajuuskaudellaan panostaa nimenomaan alueen asukkaiden yhteisöllisyyteen ja kuulla asukkaiden ajatuksia sekä ideoita kehittämistarpeista. – Ajatuksissani korostuu asukkaiden tyytyväisyyden merkitys. Leppänen on tyytyväinen kaupungin ny-
Vesi rauhoittaa, voimaannuttaa, kutsuu luokseen. Peltolammiseuran uusi puheejohtaja Heidi Leppänen suuntaa kävelylenkit yleensä Peltolammin rantaan.
Peltolammiseuran uusi puheenjohtaja Heidi Leppänen:
Haluan panostaa asukkaiden tyytyväisyyteen kyiseen tahtoon panostaa Etelä-Tampereen alueeseen. – Kuten tiedämme, suunnitteilla on hyvinvointikeskus, mikä vie aluetta eteenpäin. Suhtaudumme Peltolammiseurassa positiivisesti alueen tulevaisuudensuunnitelmiin. – Pidän helposti myyntipuheita Peltolammin puolesta. Kerron, että paikka on viihtyisää seutua asua. Täällä on on paikalliset toimivat palvelut, siistin näköistä ja mahtavat lenkkeilymaastot sekä aivan ihania ihmisiä, Leppänen sanoo. Vapaa-aikana hän suuntaa mielellään järven rantaan, veden äärelle. – Vesi vetää minua puoleensa eli lammen ympäri on kiva kävellä.
Leppänen asuu Pähkinämäenkadulla. Perheen lapset ovat jo melkein aikuisia ja Wäinö-kissakin on jo teini-iässä. – Harrastan jalkapalloa ja olen kiinnostunut luonnosta ja ekologisuudesta. Tykkään myös ottaa maisemakuvia. Peltolammiseura on saanut Heidi Leppäsestä energisen puheenjohtajan, jolla on tahtoa ja taitoa viedä yhteisiä asioita eteenpäin. – Tykkään siitä, että hommat hoidetaan ja yhdessä onnistutaan. Lopuksi kulttuurikysymys. Minkä kirjan luit viimeksi? – Pitäisi lukea enemmänkin, mutta viimeksi luin Saska Saarikosken kirjan Dettmann ja johtamisen taito.
Peltolammi-lehti sai uuden päätoimittajan
Säästäjänkadulla asuva Tuija Virtanen on Peltolammi-lehden uusi päätoimittaja.
6
Peltolammi
toukokuu 2020
Peltolammiseuran kustantaman tiedotuskanavan eli Peltolammi-lehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Tuija Virtanen. Hän on ollut mukana lehtitiimissä jo usean vuoden toimittajana sekä lehden taittajana. Virtanen on työskennellyt lehtialalla pitkään. Hän on ollut toimittajana muun muassa Kansan Lehdessä, ammattiliiton jäsenlehdessä, pienen yrityksen asiakaslehdessä sekä Keltaisessa Pörssissä. – Olen aina viihtynyt hektisessä lehti-
maailmassa. Peltolammi-lehdessä pääsee tekemään kaikkea lehdentekemiseen liittyvää kuten juttuja, lehden suunnittelua ja taittoa sekä mainoshankintaa. – Lehden linja on Satu Laineen ja Pia Lehtisen päätoimittajakausilta niin hyvässä kunnossa, että jatketaan samaan malliin, Virtanen sanoo. Juttuideoita ja palautetta voi lähettää osoitteeseen peltolammi@gmail.com.
Uusi kirkkoherra Jari Kuusi palasi synnyinsijoilleen Tampereen Eteläisen seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi on valittu Jari Kuusi. Aikaisemmin virkaa hoitanut Jussi Mäkinen on jäänyt eläkkeelle. Teksti Pia K. Lehtinen Kuva Mirjami Varpelaide
Jari Kuusi luonnehtii itseään ihmisenä seuralliseksi introvertiksi, joka viihtyy itsekseen, mutta ei karta suuria ihmisjoukkoja. Sosiaalisuuden vastapainoksi hänet saattaa nähdä 20 kilometrin juoksulenkillä.
Kirkkoherra Jari Kuusi on alkujaan tamperelainen, joten paikanvaihto Isojoen seurakunnasta Pohjanmaalta Tampereelle on mieluinen. Vaimo Aijakin on kotoisin Härmälästä. – Täällä myös asuu suuri osa lapsistani sekä iäkäs äitini. Kirkollisen työurani lähes kokonaan muualla tehneenä toivon voivani sen aikanaan päättää Tampereelle, sitten joskus, kun eläkepäivät koittavat. Saamme asettua asumaan Holvastiin, joka yhdessä Vehmaisten kaupunginosan kanssa on lapsuuteni ja nuoruuteni kasvumaisemaa. Kuusi kertoo ottavansa uuden tehtävän vastaan rauhallisin mielin. – Tilanne, jossa olemme maailmanlaajuisen koronapandemian vuoksi, asetti työni aloituksen aika lailla eri asentoon, kuin mitä se olisi ollut niiinsanotuissa normaalioloissa ennen koronaa. Uuteen tehtävään sisään pääseminen olisi haasteellista hyvissäkin olosuhteissa, saati poikkeusoloissa. Tämä on kuitenkin erinomaisella tavalla ymmärretty sekä yhtymän että eteläisen seurakunnan piirissä, ja olen näiltä tahoilta saanut täyden tuen työni aloitukseen. – Odotuksia itseäni kohtaan lienee eri tahoilla monenlaisia. Varmaankin ne liitty-
vät johtamistyön kokonaisuuteen ja painotuksiin sekä ylipäätään persoonaani pappina. Eteläinen seurakunta ja sen lähikirkkoalueet ovat uudelle kirkkoherralle tuttuja 80-luvulta. – Viinikka, tai ehkä ennemminkin Nekala, häilyy jo lapsuudestani nousevissa muistikuvissa sen vuoksi, että olin usein isäni mukana, kun lähdettiin Paunun linja-autolla Turku–Tampere–Jyväskylä-linjalle ja palattiin reissun päätteeksi Nekalassa sijaitseville autohalleille, jotka taitavat olla olemassa vielä tänäkin päivänä. Hervannan syntyä olin todistamassa jo oppikoululaisena 1970luvulla, ja muistan vielä senkin ajan, kun seutu oli pääasiassa metsää ja korpea. – Hervanta näistä kolmesta edustaa monikulttuurista ja laajenevaa asuin-, opiskeluja työskentelyaluetta, kun taas Viinikka ja Härmälä ovat vakiintuneita ja kunnianarvoisia vanhempia kaupunginosia. Kuusi uskoo, että haasteet näillä alueilla ovat erilaisia. Kuusi on julkaissut kaksi romaania ja viimeisimmälle on pian tulossa jatko-osa. –Se saattaa kiinnostaa täkäläisiä, koska tämä 1920–luvulta alkava romaanini kuvaa Messukylää ja laajemminkin Tamperetta sisällissodan jälkeisestä ajasta lapualaisvuosien ja pula-ajan kautta sotavuosiin, Kuusi kertoo.
Peltolammi
toukokuu 2020
7
Peltsulaisten oma parturi-kampaaja Erja Willberg teki aikoinaan osuvan ammatinvalinnan. – Jos saisin valita, syntyisin uudelleen kampaajaksi, Erja Willberg sanoo empimättä. – Olen pikkutytöstä asti halunnut parturikampaajaksi. Muistan, kun pääsin äidin kanssa kampaamoon Punkalaitumelle, missä äiti otti permanentin. Kampaamossa tuoksui ihanalle, Erja Willberg muistelee. Kotikulmilla Vesilahdella ei tuohon aikaan ollut kampaamoita, joten Punkalaitumelle matkustettiin linja-autolla. Kampaamoreissuun kului yleensä koko päivä. Mutta se ei haitannut, sillä päivä oli taivaallinen! Huumaavien tuoksujen lisäksi kampaaja oli ystävällinen täti-ihminen ja mikä parasta, hänellä oli ihana koira. Täti antoi pienelle tytölle kotiinviemisiksi kauniin kampausnestepullon, josta tuli Willbergin aarre. – Silloin päätin, että minusta tulee parturi-kampaaja.
Peltolammille Peltolammille yrittäjäksi yrittäjäksi Willbergin toive toteutui ja hän pääsi alan koulutukseen. Ensimmäinen työpaikka oli Euromarketin eli nykyisen Koivistonkylän Prisman yläkerran kampaamo. Mutta sitten sattuma – vai pitäisikö sanoa kohtalo – puuttui peliin. Pähkinämäenkatu kakkosen kiinteistöä, jossa vuonna 1990 piti K-kauppaa Veikko Ylinen, laajennettiin. Kauppias etsi laajennusosaan yrittäjää ja joku suositteli paikkaa Willbergille. Tämä innostui, vuokrasi tilan, heittäytyi yrittäjäksi ja on nyt toiminut samoissa tiloissa 30 vuotta. Eikä ole katunut. Willberg muistelee, että uransa alussa Peltolammilla oli monta kampaamoa. Nyt vain hän on tiettävästi jäljellä. – Kun aloitin, ihmiset ottivat paljon permanentteja, Willberg kertoo. 90-luvun lama teki sen, että hintavia permanentteja ei enää otettu. Muotikin muuttui ja yhtäkkiä hiukset käytiin vain leikkauttamassa. Kun olot kohenivat, haluttiin jotain muuta. Alkoi värjäysbuumi ja miltei jokainen asiakas halusi sekä leikkauksen että värjäyksen. Seuraavan suuren muutoksen aiheutti yleinen huoli värjäämisen allergeeneista ja kemiallisesta rasituksesta elimistölle. – Nykyään ihmiset haluavat pitää oman värinsä. Tämän kevään koronapandemia on myös vaikuttanut kampaamoalaan. Asiakkaat ovat varovaisia ja aikoja on peruutettu. – Toivon, että tilanne jää lyhytaikaiseksi.
Päivät venyivät helposti 12-tuntisiksi Työtä on riittänyt 30 vuoden aikana ja sitä on tehty paljon.
8
Peltolammi
toukokuu 2020
Erja Willbergin parturi-kampaamo Peltolammilla on toiminut samassa paikassa jo 30 vuotta. Minulla on vain mukavia asiakkaita, sanoo Willberg ja heittää leikkisästi ilmaan hiuspompuloita.
Peltsulaisten oma kampaaja Erja Willberg:
Juttua jatketaan aina siitä, mihin edelliskerralla jäätiin Teksti ja kuva Tuija Virtanen – Tätä työtä ei opi kuin tekemällä. Kirjasta saa perusasiat, mutta käytäntö kuitenkin opettaa ammatin saloihin. Willberg on tullut tutuksi monelle peltolammilaiselle. Hän on leikannut monen
suvun hiukset vauvasta vaariin, tehnyt rippija hääkampaukset. Hän on elänyt joidenkin perheiden ja sukujen juhlat, häät ja hautajaiset, ikään kuin hengessä mukana. Pitkistä asiakassuhteista kertoo myös se, että kun
yksi vakiasiakkaista muutti muualle, hän jatkoi edelleen Willbergillä käymistä. Sitten sama asiakas työskenteli tovin USA:ssa. Asiakassuhde ei katkennut silloinkaan. Kerran tämä asiakas tilasi seuraavan kampaamoajan istuessaan autossaan Miamin liikenneruuhkissa. Hän oli tulossa käymään Suomessa ja halusi laittaa samalla myös hiuksensa, sillä jenkeistä ei sopivaa kampaaja löytynyt. Willberg nauraa, että se oli kaukaisin tilaus, mitä hänelle on koskaan tehty. – Asiakkaat ovat minulle voimantuojia. Monet sanovat, että ihanaa kun saivat taas puhua kanssani mutta harmittelevat, että jouduin taas kuuntelemaan heitä. Mutta asia on niin, että jutteluista saan myös itse jotain, täsmentää Willberg ja lisää, että hänellä käy vain kivoja asiakkaita. Monet asiakkaat ovat eläneet myös Willbergin elämänvaiheita. Kun hänen poikansa syntyi vuonna 1998, ihmiset olivat hengessä mukana muistamisin ja lahjoin. Totta kai kampaaja myös tietää kylän asiat. Willbergin periaate on aina ollut, että niistä ei puhuta. Ei edes kotona. Uransa alkuvaiheessa Willberg teki helposti 12-tuntisia työpäiviä. Taustalla oli halu palvella asiakkaita hyvin ja pelko, että jos kampaaja ei ole koko ajan tavoitettavissa, asiakkaat kaikkoavat. Työn lisäksi Willberg lenkkeili, jumppasi ja treenasi kuin ammattiurheilija. Hän uskoi jaksavansa yrittäjänä hyvän fyysisen kunnon voimalla. Mutta kymmenisen vuotta sitten elimistö pisti totaalisen stopin pitkille työpäiville ja päivittäiselle treenaamiselle. Lääkärin määräyksestä oli tehtävä elämänmuutos. – Suurin haasteeni on ollut työn määrän hallitseminen. Talous minulla on ollut aina hyvin hallussa, mutta työlle en ole osannut
sanoa ei, koska sitä on aina ollut paljon tarjolla. Sairastumisen myötä Willberg on opetellut armollisuutta itseään kohtaan. Enää hän ei liiku kuin huippu-urheilija, vaan pystyy jo kävelemään verkkaisesti metsäpoluilla koiran kanssa nauttien luonnon tuoksuista ja äänistä. – Olin suorittaja, jonka piti tehdä aina kaikesta parasta mahdollista. Nykyään Willberg on päässyt tasapainoon työn ja vapaa-ajan suhteen. Muutamana kesänä hän teki irtiottoja arjesta vapaaehtoistyössä Porin jazzfestivaalien kotimaisten artistien majoituspalvelussa. Toiminta oli antoisaa ja samalla kuuli hyvää musiikkia.
GALLUP Miten koronatilanne vaikuttaa elämääsi?
Energinen asiainhoitaja Kauppiaat ovat kampaamon vieressä vaihtuneet, mutta Willberg on jatkanut toimintaansa. Kun M-market jokin aika sitten lopetti, hän ei suinkaan jäänyt toimettomana odottamaan kiinteistöyrityksen seuraavaa siirtoa. Hän keräsi 350 allekirjoituksen nimilistan ja otti yhteyttä S-ketjuun, jotta tiloihin saataisiin uusi kauppa, esimerikiksi Sale. Sana kiiri ja asukkaat olivat samaa mieltä. Moni kävi kampaamossa allekirjoittamassa vetoomuksen. – Kyllä Peltolammilta löytyy yhteishenkeä, jos vaaditaan. M-marketin lähdön myötä myös kierrätyspiste Rinki lopetti kampaamon pihapiirissä. Sitä käytti moni lähitalojen asukas ja lähtö harmitti monia. Willberg otti selvää myös keräyspisteen jatkomahdollisuuksista. Energinen yrittäjä on selvitellyt myös vieressä olevan A-killan asumispalveluja tarjoavan yksikön toimintaa. Huhujen mukaan toiminta on muuttumassa ja Willberg halusi selvittää miten. Nyt odotellaan A-killan lähiasukkaille lupaamaa tiedotustilaisuutta. Asioihin tarttuminen ja niiden ajaminen kuvaa hyvin Willbergin luonnetta ja peräänantamattomuutta. Hän haluaa tietoa, eikä luota huhupuheisiin. – Olen aika aktiivinen. Sama juttu on myös hiustenlaitossa. Tärkeintä on löytää ratkaisu, joka palvelee asiakasta. Pandemian vuoksi edellä mainitut asiat odottavat vielä ratkaisuja.
Naapurukset Aini Keskinen (vas.) ja Jatta Lehtisyrjä käyvät lenkillä säässä kuin säässä, ja useimmiten yhdessä. Läheiset lenkkipolut ovat heidän mielestään tärkeitä, etenkin nyt kun kaikki jumppatunnit on peruttu. Kumpikin oli varannut tälle keväälle matkan Lappiin, mutta reissut jäävät nyt olosuhteiden vuoksi väliin.
Tiina ja Ari Kosonen Tasanteelta ovat siirtyneet täysin etätöihin ja ovat ulkoilleet tavallista enemmän. He ovat asuneet Tampereella yli 20 vuotta ja tulivat nyt tutustumaan ensimmäistä kertaa Peltolammin maisemiin.
Työ ja koti Peltolammilla
Tällä mainoksella Erja Willberg houkutteli ensimmäisiä asiakkaita uuteen kampaamoon . Mainos jaettiin jokaiseen postiluukkuun Peltolammilla. Erja teki töitä pitkään tyttönimellään, vaikka olikin jo naimisissa.
Erja Willberg on pitänyt kampaamoa 30 vuotta Peltolammilla ja asunut Säästäjänkadulla 25 vuotta. – En ole kyllästynyt enkä haaveile poismuuttamisesta. Toivon, että Peltolammia ei rakenneta liian tiiviiksi ja alueen luonto säilyy nykyisellään. Hyvinvointikeskuksen rakentamista hän odottaa mielenkiinnolla. Sinne hän toivoo nykyistä suurempaa kirjastoa sekä palveluja etenkin ikäihmisille.
Säästäjänkadulla asuvan Maria Toukoniemen arkea ei korona toistaiseksi ole muuttanut. Hän käy edelleen töissä Multisillan postikeskuksella, mutta kauppareissut ovat vähentyneet vain kahteen kertaan viikossa ja ystävien tapaamiset ovat jääneet.
Peltolammi
toukokuu 2020
9
Kaupunkimetsäkin vaatii hoitoa ja huolenpitoa Kevään aikana Tampereen ulkoilumaastot ja metsät ovat olleet ahkerassa virkistyskäytössä. Ahkerammassa kuin aikaisemmin, sillä luonto on tarjonnut muuttuneessa maailmantilanteessa turvapaikan, jossa voi ladata ajatuksiaan ja tavata läheisiään. Näin on ollut myös Peltolammilla, missä lammen ympäri kiertävällä reitillä on ollut ennätysmäärä kulkijoita. Tampereen metsienhoidon periaatteita ollaan uudistamassa. Etelä-Tampereen metsäalueet kaipaavatkin kipeästi toimenpiteitä. Teksti ja kuvat Tuija Virtanen Tamperelaiset ovat ulkoilleet asuinalueensa ympäristössä tänä keväänä selvästi aikaisempaa enemmän. Näin voi päätellä, jos tarkastellaan kaupungille tulleiden metsänhoitopyyntöjen ja palautteiden määrää. Metsätalouspäällikkö Anne Tuominen Tampereen kaupungin kiinteistötoimesta uskoo, että kun aikaa on vietetty enemmän kotiympyröissä, on ollut aikaa silmäillä ja tutkailla omaa kotitienoota aikaisempaa tarkemmin. Asukkailla on liiennyt aikaa tarttua asioihin ja lähestyä kaupunkia ehdotuksilla. Parhaillaan Tampereen kaupungin metsienhoidon periaatteita ollaankin uudistamassa. Kaupunkimetsien tuomaa hyvinvointia painotetaan entisestään. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia halutaan suitsia. Uudistaminen koskee koko Tampereen alueen metsämaita, niin kaupunkimetsiä, ulkoilumetsiä kuin talousmetsiäkin. Tuominen sanoo, että etenkin eteläisen Tampereen metsät kaipaavat hoitotoimenpiteitä. – Peltolammi ja Multisilta ovat sellaisia kohteita, joissa seuraavaksi ryhdytään tekemään metsienhoidon näkökulmasta toimenpiteitä. Tavoitteena on, että alueen elinvoimaisuutta ja luontaista uudistumista pyritään edistämään, Tuominen toteaa. Alueella on paljon vanhoja kuusikoita, joissa on havaittavissa kirjanpainajatuhoja. Kuivat kesät, kovat tuulet ja leudot talvet lisäävät entisestään metsän ongelmia. – Näihin on varauduttava, jotta ei tulisi laajoja vanhojen kuusikoiden kuolemia, Tuominen korostaa. Mitä enemmän kaupunkimetsissä on vaihtelua, sitä paremmin metsät voivat. Näin myös Peltolammilla. Monimuotoisuus on tärkeää kaupunkimetsien hyvinvoinnin kannalta. Tuominen kertoo, että toimintaperiaatteiden päivitykseen liittyi myös avoin kysely, johon kuka tahansa kuntalainen sai vastata. Yksi kuntalaisten suurista huolista – niin Peltolammilla kuin muuallakin – näytti
10
Peltolammi
toukokuu 2020
olevan pienten metsäalueiden rakentaminen. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että metsät pitäisi säilyttää.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös metsiin Metsienhoidon periaatteiden uudistamisessa yksi isoista kysymyksistä on, että miten kaupunkialueiden metsissä ennakoidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tuominen kertoo, että jo nyt Keski-Euroopasta kantautuu hälyttäviä tietoja laajoista metsäkuolemista. Peltolammin kokoisia – ja suurempiakin – metsäalueita on tuhoutunut. Tämä halutaan meillä estää. Tuomisen mukaan kaupunkimetsissä avainsana on mosaiikkimaisuus. Mitä enemmän metsässä on vaihtelua, sitä paremmin estetään ilmastonmuutoksen vaikutukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsässä kasvaa sekä lehtipuita että havupuita. – Monipuolisuus ja monimuotoisuus ovat niitä keinoja, joilla pystymme varautumaan siihen, että metsät säilyvät terveinä ja elinvoimaisina ja palvelevat virkistyskäyttöä parhaalla mahdollisella tavalla, Tuominen korostaa. – Tavoitteena on, että puustoa saadaan uudistettua luontaisesti. Kaupunkimetsän uudistaminen tarkoittaa myös sellaisia puuston harvennuksia, joilla tehdään kasvutilaa vallitsevalle puustolle. Peltolammilla tai muuallakaan Tampereella ei suinkaan tarvitse pelätä avohakkuita, vaan metsän alempien kerrosten taimille ja nuorille puille tehdään kasvutilaa. Toisinaan on tarve tehdä maltillisia pienaukkoja etenkin heikkokuntoisiin kuusikoihin, joissa on jo valmiina pystyynkuolleita puita. Peltolammille tyypillistä on asutuksen välissä kulkevat kapeat metsäkaistaleet, joiden keskellä kulkee polku. Nämäkin suojametsät kuuluvat metsänhoidollisten toimien piiriin. Metsäkaistaleilla on merkitystä näkö- ja melusuojina vilkasliikenteiselle Lempää-
Peltolammilla on pitkiä mutta kapeita metsäkaistaleita asutuksen ja teiden välissä. Niillä on suuri merkitys melun, pölyn ja äänten estäjänä.
läntielle. Tosin Tuominen otaksuu, että metsäkaistaleiden vaikutus on osittain psykologinen: kun et näe autoja, niiden melukaan ei häiritse. Tonttien lähialueille rajoittuvia lähimetsiä puolestaan hoidetaan ja uudistetaan viihtyisyys-, turvallisuus- ja maisematavoitteiden mukaisesti. Kaupunki on näet vastuussa, etteivät huonokuntoiset puut pääse kaatumaan tai että tonteille riittää valoa puiden lomasta.
Asukkaita kuullaan Metsien hoidon periaatteiden päivitystyö on poikkeuksellisten olojen vuoksi lykkääntynyt. Toimintamallin mukaisia töitä pyritään tekemään Peltolammilla ensi syksyn tai talven aikana. Päivitetty toimintamalli tulee nähtäville ja kommentoitavaksi loppukesällä. Jos olosuhteet sallivat, asukkaille järjestetään esittely- tai keskustelutilaisuus. Peltolammin varsinaisista hoitokohteista ei ole vielä täsmällistä suunnitelmaa.
Lammen ympäri kulkevaa reittiä avarrettiin syksyllä. Osa kaadetusta puustosta jätettiin luontoon tarkoituksella, sillä reitti on osa Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualuetta. Alueella noudatetaan kaikissa metsään liittyvissä toimissa luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiä ja käyttösuunnitelmia.
Peltolammi
toukokuu 2020
11
Pähkinämäenkadulla uutta ilmettä porraskäytäviin
Maalipinnat kuntoon opiskelijatyönä Teksti ja kuvat Johanna Mäki
As Oy Peltolamminrinteen porraskäytävien ilme raikastui Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen maalariopiskelijoiden käsissä. Taloyhtiö on tyytyväinen työn tulokseen. Porraskäytävien maalaus oli ollut taloyhtiön korjauslistalla jo kauan, mutta sitä oli toistamiseen siirretty myöhemmäksi. Kun uudistus viimein päätettiin toteuttaa, nousi esiin ajatus urakan teettämisestä opiskelijatyönä. – Isännöitsijämme Jukka Vilppo Pirkanmaan Ammatti-Isännöinnistä tiesi, että TAKKin opiskelijoita voisi saada toteuttamaan tällaisen tehtävän, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Turo Salo. Salo kertoo, että he miettivät tarkkaan olisiko reilua alan ammattilaisia kohtaan, jos urakka annetaan oppilaitokselle. – Pohdimme olemmeko viemässä ammattilaisten leipää, mutta toisaalta tarjosimme aitoa harjoittelukohdetta alan opiskelijoille, mikä sekin on tärkeää, hän sanoo. Asukkaille käytävien maalauksesta ei ole koitunut suurta haittaa, ja he ovatkin suhtautuneet kiitettävästi pitkään urakka-aikaan ja
Putkimiehemme päivystävät
24/7 huoltopäivystys LV-Huoltotilaukset arkisin klo 7.00–15.30 puh. 0400 502 810 Muina aikoina päivystämme numerossa 040 610 8099 Myymälämme palvelee ma–pe klo 8–17
Opiskelija Hilla Syrjälän mielestä maalaaminen on mielekästä hommaa.
Porraskäytävien uusi ja raikas värimaailma on sopusoinnussa julkisivun värityksen kanssa.
12
Peltolammi
toukokuu 2020
Peltolammiseura sai lahjoituksen
Arkistojen aarteita kirjaston kätköistä Teksti Johanna Mäki Kuva Tuija Virtanen
Peltolammin kirjasto muutti vuodenvaihteessa uusiin tiloihin. Muuton yhteydessä vanhalta kirjastolta löytyi paikallishistoriallinen aarre: iso määrä Peltolammia, Palokalliota ja Multisiltaa koskevia lehtiartikkeleita ja muuta aineistoa, jota kirjaston henkilökunta on kerännyt vuosien ajan. Kirjasto lahjoitti kaiken Peltolammiseuralle.
Turo Salo, As Oy Peltolamminrinteen hallituksen puheenjohtaja, pitää sekä urakoitsijan valintaa että lopputulosta onnistuneena. maalareiden työskentelyyn rappukäytävissä. – Remontti ei ole vaatinut asuntoihin menoa eikä siitä ole juurikaan aiheuttanut melua, pölyä tai maalin käryä, listaa Salo. Hän kiertää välillä katsomassa, miten työmaalla sujuu ja että maalarit tekevät sen, mistä on sovittu. - Rappukäytävien väritystä ei lähdetty muuttamaan entisestä kovin erikoiseksi. Vaaleat ja neutraalit sivuseinät sekä rakennusten väreihin sopiva tehosteseinän väri valittiin urakoitsijan ja hallituksen toimesta. TAKK maalasi muutaman koemaalauksen, joista valitsimme, kertoo Salo. Opiskelijoita ohjaa TAKKin kouluttaja Jyrki Säippä. Isännöitsijän neuvosta työmaalle palkattiin ulkopuolinen turvallisuuskoordinaattori, joka piti aluksi turvallisuuskokouksen ja vastaa työmaan turvallisuudesta.
Aineisto olisi helposti voinut joutua hävitettäväksi muuton yhteydessä, mutta onneksi kirjaston nykyinen henkilökunta otti yhteyttä Peltolammiseuraan. Paikan päälle aarteita penkomaan pääsi osa seuran johtokunnasta ja lehtityöryhmästä. Kirjaston kätköistä löytyi muun muassa paksu leikekirja ja paljon Peltolammiin, Palokallioon ja Multisiltaan liittyviä lehtileikkeitä. Myös lähikirjastoamme koskevia lehtijuttuja oli laitettu talteen. Erityisesti Irene Niemelä, joka työskenteli Peltolammin kirjastossa sen avaamisesta vuoteen 2004 asti, keräsi ahkerasti kaikkea lähialueeseen liittyvää. Vuosien saatossa kertyneistä lehtijutuista, kuvista ja mainoksista muodostui lopulta melkoinen määrä materiaalia. Peltolammiseura oli innoissaan kuullessaan lahjoituksesta ja otti sen kiitollisena vastaan. Kestää aikansa tutustua kaikkeen perusteellisesti, mutta aineiston joukossa on varmasti myös paljon sellaista, jota seuran omissa arkistoissa ei aiemmin ollut. Etelä-Tampereen kaupunginosakirjaa Eränkäynnistä aluerakentamiseen (Peltolammi–Multisilta–Lakalaiva) saa tilata osoitteesta
Mielekästä hommaa opiskelijalle Työt on jaettu usealle eri opiskelijalle, joista jokainen on saanut hoitaakseen yhden porraskäytävän. Yksi maalareista on Hilla Syrjälä, joka on noin puolessa välissä opintojaan. – Tämä on mielekästä hommaa, ja saa tehdä rauhassa. Ensin täytyy suunnitella työvaiheet, mutta sitten saa tehdä "aivotonta" työtä. Täällä on ollut mukavan leppoisaa. Koulullakin voi tehdä vastaavaa, mutta täällä pääsee oikeaan työrytmiin, Syrjälä kertoo. Työn jäljestä ei tingitä, ja osa opiskelijoista suorittaakin samalla tutkintonsa näyttötyön. Urakkaan varattiin reilusti aikaa, mutta aikataulu on silti venynyt. Pohjatyöt ovat olleet paikoitellen arvioitua työläämpiä. Myös koronavirus on osaltaan hidastanut työn etenemistä, sillä työmaalle ei ole voinut tulla, jos on ollut pienintäkään flunssan oiretta. Maaliskuun lopussa ollaan jo lähellä urakan valmistumista ja Turo Salo nauttii tuloksista. – Me olemme saaneet hyvää jälkeä ja opiskelijat ovat saaneet näyttötöiden tekemiseen paikan ja harjoitusta oikealta työmaalta. Olemme olleet tyytyväisiä maalareihin ja siihen, että tämä teetettiin oppilastyönä, hän summaa taloyhtiön mietteitä.
Peltolammin kirjaston lahjoittamia aineistoja tutkimassa Johanna Mäki (vas.), Heidi Leppänen ja Ellen Sieviläinen.
Peltolammi
toukokuu 2020
13
Kuva Peltsun päiväkerhosta vuodelta 1973. Ohjaajina alarivissä Marjaana Ruuttunen ja ylärivissä Hilkka Sihvonen.
PELTOLAMMILAINEN Teksti Ellen Sieviläinen Kuva Marjaana Ruuttusen kotialbumi
Kaikkihan meidän Marjaanan tuntevat! – Mukavaa on ollut seurata monen sukupolven toimintaa ja olla siinä mukana, sanoo Marjaana Ruuttunen, joka on toiminut lähes 50 vuotta lastenohjaajana Tampereen seurakuntien varhaiskasvatuksessa. Marjaana muutti Helsingistä vanhempiensa kanssa Tampereelle 1960-luvun loppupuolella. Alun perin Marjaanan vanhemmat ajattelivat muuttaa Kaukajärvelle kauniiden mainoskuvien perusteella. Asuinpaikaksi muodostui Peltolammi aivan sattumalta ystäväperheen vinkin avulla. – Olimme koko perhe kylässä ystäväperheen luona Peltolammilla Säästäjänkadulla. Äitini ystävä vihjasi, että Peltsulla olisi rakenteilla rivitaloasunto metsikön takana ja että asunto olisi lähes samanlainen kuin ystäväperheen. Näin voisimme asua sitten lähempänä heidän perhettään. Vanhempani kävivät katsomassa Peltolammin asuntoa ja mieltyivät siihen. Kaukajärvi sai jäädä. Vuodet kuluivat ja Marjaanan äiti jäi leskeksi. Hän ei enää jaksanut hoitaa isoa piha-aluetta ja silloin Marjaanan perhe päätti ostaa äidin asunnon. – Perheemme tarvitsi lisää tilaa, sillä meillä oli neljä kasvuiässä olevaa lasta. Koulu oli myös aivan lähellä turvallisen matkan päässä. – Koulu ja sen yhteydessä oleva kirjasto sijaitsevat nyt väistötiloissa alueen länsi-
14
Peltolammi
toukokuu 2020
puolella. Mitä jatkossa? Harmittaa, jos koulu siirretään pois nykyisestä paikasta ja tilalle rakennetaan kerrostaloja. Eletään toivossa, ettei näin kävisi. Mukavaa on myös se, että koulun vieressä on liikunta- ja leikkialue hyvällä paikalla, jossa kaikenikäiset voivat harrastaa monenlaista liikuntaa, Marjaana pohdiskelee. – Peltolammilla on ollut mukava asua luonnon keskellä. Olen asunut Peltolammilla useammassa paikassa. Alueen sisällä on helppoa ja turvallista liikkua, kun ei ole läpikulkuliikennettä. Peltolammin alueen keskellä on keuhkot metsäalueiden ympäröimänä. Peltolamminkatu, Pähkinämäenkatu ja Säästäjänkatu on rakennettu pääosin sisäkehän puolelta, ainoastaan rivitalojen kohdalla rakennuksia on molemmin puolin katua. Tilkonmäen alueelle on muodostunut vuosien varrella alueen ainoa palvelukeskittymä, Marjaana kertoo. Tilkonmäenkadun päässä kukkulalla on myös Peltolammin seurakuntakoti, jossa Marjaana on työskennellyt seurakuntakodin valmistumisesta, vuodesta 1971 lähtien.
Äidin jalanjäljillä Marjaanalla oli jo lapsena ammatinvalinta selvä. Hän halusi työhön, jossa ollaan lasten kanssa tekemisissä. Sattumaa vain oli, että hän päätyi sitten seurakuntien lastenohjaajaksi. – Kun tuttavaperheen lapsi oli vanhemmillani hoidossa, niin minäkin osallistuin tämän hoitoon. Kerran sitten lapsen äiti, joka
oli Peltolammin koululla opettajana, oli jättänyt minulle kirjelapun, jossa hän kehotti minua hakemaan päiväkerhon ohjaajan töitä seurakunnilta. – Hain paikkaa. Sain sen, sillä olin aikaisemmin pitänyt partiota ja pyhäkoulua sekä myös siksi, että minulla oli hyvä lauluääni. Kouluttauduin sitten työn ohessa lastenohjaajaksi. Suoritin myös perhetyön tutkinnon, joka nykyisin vaaditaan seurakuntien lastenohjaajilta. Marjaana aloitti työuransa Tampereella Härmälän seurakunnassa päiväkerhonohjaajana vuonna 1970. Ohjaajan työ toi hänet samaisena vuonna myös Peltolammille tutustumaan ryhmään, joka toimi silloin (vuonna 2019 puretussa) Vaahterakujan opiskelijatalon pohjakerroksessa. Marjaana muistelee, että hänellä oli siellä 4–6-vuotiaiden ryhmiä. Kun seurakuntakoti sitten valmistui aivan opiskelijataloa vastapäätä, niin Marjaana alkoi melko pian vetää siellä myös koululaisten iltapäivätoimintaa. – Se oli koululaisten parkkis. Ideana oli ja on, ettei kenellekään tulisi rankkaa päivää. Olen tavannut kaikenikäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan sekä perheitään. Uskon, että monet Peltsun äideistä ja lapsista ovat tuttuja juuri parkkiksen kautta. Tänä päivänä parkkista kutsutaan koululaisten iltapäiväkodiksi, Marjaana kiteyttää. Iltapäiväkodeissa pyritään kodinomaiseen tunnelmaan. Niissä leikitään, puuhastellaan, pelataan, askarellaan, luetaan läksyjä ja lauletaan. Iltapäiväkoteihin voi tulla ja olla koulun jälkeen puolelta päivin viiteen saakka. Niissä on kerrallaan noin 20 lasta. Kaikessa toiminnassa on koko ajan tietty rytmi ja peruskaava. Se tuo olemiseen ja toimintaan turvallisuutta. Marjaana on huomannut työssään, että alalla tarvittaisiin enemmän miespuolisia ohjaajia. Hän sanoo, että monet lapset kaipaavat heitä ja ottavat heidät ilolla vastaan. Nykyisin Marjaana toimii lastenohjaajana koululaisten iltapäiväkodissa Koivistonkylän seurakuntakodissa, eteläisen seurakunnan lastenohjaajana avoimissa päiväkerhoissa Peltolammilla ja Härmälässä sekä perhekahvilassa Multituvalla. Marjaana tunnetaan hyvänä laulajana. Hänen laulutaitonsa ei kuitenkaan rajoitu yksinlauluun, vaan hän taitaa myös duetot, kvartetit ja yhteislaulun. Hänen hyvä lauluäänensä on rikastuttanut myös hänen omaa elämäänsä vieden hänet muun muassa konsertoimaan ja laulamaan ulkomaille asti. Marjaana sanoo jäävänsä lastenohjaajan toiminnasta eläkkeelle vuoden vaihteessa hyvillä mielin mukavien muistojen saattelemana. Eläkeaikakaan ei tule käymään pitkäksi, sillä hän on aktiivisesti mukana monessa kulttuurielämän toiminnassa. Hän pohdiskelee, että työvuodet ovat kuluneet nopeasti. – Kun on ollut toistaiseksi terve eikä terveyden puolesta ole huolta ja murhetta, niin mikäs on ollessa.
Me-talon porukkaa on voinut tavata koronaepidemian aikana virtuaalisesti suuren suosion saaneissa live-lähetyksissä.
”Olemme nähneet valtavan ilahduttavia esimerkkejä alueen ihmisten yhteydestä, oli se kauppa-avun tai asukkaan tekemän tehtäväpolun muodossa.”
Teksti ja kuva Me-talon puolesta Ville Väisänen
Me-talo, alueemme makaronilaatikko Monta kasvismakaronilaatikkoa on ehtinyt kulkeutua Multisillan K-Marketin hyllyltä Me-talon mikroon sen jälkeen, kun edellinen Peltolammilehti saapui painokoneistosta. Tuolloin toimimme vielä vanhoissa tiloissa, mutta tammikuusta lähtien makaronilaatikko on lämminnyt osoitteessa Multisillankatu 1, joka myös Vanhana Suklaatehtaana tunnetaan. Ihmiset tuntuivat muistavan tuon aitojen ympäröimän, mutta sisältä sympaattisen talonuorikon ennen kaikkea suklaa-menneisyydestään, joten siitä paikalle nimi! Tämän myötä tiimimme vierailikin heti alkuvuodesta entisten vuokralaisten luona Dammenbergin tehtailla Lempäälässä. Muutto uusiin tiloihin tuli lopulta varsin lyhyellä aikataululla ja toteutettiin vuodenvaihteessa, toiminnan ollessa käytännössä koko ajan käynnissä. Samaan aikaan osa muiden toimintojemmekin pitopaikoista muuttui Peltolammilla ja koulu palasi Vuoreksesta takaisin. Saimme muuttolaatikot kannettua kevään ohjelmaa suunnitellen ja toimintaa samalla pyörittäen. Avajaisia juhlittiin ystävänpäivänä 14.2. noin 250 multsulaisen ja peltsulaisen kanssa, joka tuntui lähes liian hyvältä ollakseen totta. Vain kuukausi tästä eteenpäin, juuri kun seiniin sudittu uusi maali oli kuivunut, yhteinen arkemme kääntyi nopeasti päälaelleen ja Metalokin oli pakotettu sulkemaan ovensa. Kuitenkin vain muutamassa viikossa entinen "lukujärjestys" on pyritty siirtämään virtuaalisiin ympäristöihin ja yhteistyö lähes kaikkien entisten toimijoiden kanssa jatkuu. Tiimimme jatkaa yhteydenpitoa etänä, toisiinsa ja alueen asukkaisiin. Epätietoisuus Me-talon toiminnan jatkosta on haihtunut tältä erää, sillä jatkamme kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden osana ainakin vuoden loppuun asti. Toiminta on nyt siis kaupungin omarahoitteista, mutta toteutetaan yhteistyössä Me-säätiön kanssa. Toivottavasti pystymme olemaan positiivinen voima ajassa, joka tätä kirjoittaessa on täynnä epävarmuutta. Virtuaaliset live-lähetykset ovat hetkessä keränneet suuren suosion, josta suurin kiitos kuuluu medialukutaitoisille ja aktiivisille alueen asukkaille. On kuitenkin pohdittava, miten toimintamme tavoitteita kohti edetään yhtäkkisen digiseiväshypyn jälkeen ja miten myös vanhoja kävijöitä palvellaan uusilla välineillä, perinteisen kohtaamistyön puuttuessa. Olemme onneksi nähneet valtavan ilahduttavia esimerkkejä alueen ihmisten yhteydestä, oli se kauppa-avun tai asukkaan tekemän tehtäväpolun muodossa. Me kaikki olemme riippu-
vaisia toisistamme, kuten Juhani Leskinen aikoinaan tokaisi. Tavoitteenamme on jatkossakin olla alueen asukkaiden makaronilaatikko. Arkinen, helppo ja kotoisa, luottamusta herättävä, mutta joskus yllättävänkin juhlava – ja oikeastaan kaikkien lemppari. Tähän meillä ei ole mitään mahdollisuuksia ilman riittävää yhteyttä alueen ihmisiin ja jo kauan ennen meitä täällä vaikuttaneisiin toimijoihin. Toivomme, että saamme olla yhteydessä teihin, nytkin kun fyysiset tapaamiset ovat tauolla. Päivystämme puhelimien ja eri sosiaalisen median kanavien päässä normaalisti. Soita, jos mielesi tekee, viesti vaikkei olisi sen kummempaa asiaakaan. Kerro vaikka, mitä laitat makaronilaatikkosi päälle. Minulla menee tällä hetkellä mieluiten oliiveja ja georgialaista chilitahnaa.
Peltolammi
toukokuu 2020
15
Tule mukaan hyväntekeväisyystempaukseen
Teksti: Piia Kujanpää ja Johanna Mäki Kuvat: Piia Kujanpää
Värikkäitä virkkauksia keskosvauvoille Peltolammin käsityö- ja taideharrastajat eli Peltsun puuhastelijat -kerho tempaisi keväällä hyväntekeväisyysprojektin. Kerholaiset tekivät porukalla virkattuja mustekaloja keskosvauvoille. Tule sinäkin mukaan virkkaustalkoisiin! Turvalonkero on mustekalan muotoinen hahmo, jonka lonkerot rauhoittavat ja tuovat turvaa keskosvauvoille. Vauvat voivat tarttua lonkeroihin elintärkeiden letkujen sijaan, ja niillä on rauhoittava vaikutus myös muistisairaille vanhuksille. Keskosvauvoille tarkoitettuja turvalonkeroita kerätään useassa eri kampanjassa ympäri maata. Peltsun puuhastelijat ovat virkanneet turvalonkeroita yhdessä tänä keväänä, ja valmiit otukset he aikovat lähettää Untuvapakkaukselle, joka jakaa vaatepakkausia pienille keskosille. Jos haluat osallistua Peltsun puuhastelijoiden kanssa Untuvapakkaus-keräykseen, lue ohjeet huolella, valitse keskosille turvalliset materiaalit ja tarkista, että mustekalojen lonkerot ovat korkeintaan 22 senttimetrin pituisia. Tarvikkeet: Virkkuukoukut: 2 – 2,5 mm (silmät) 3 – 3,5 mm (vartalo ja lonkerot) Puuvilla- tai bambulankaa (3,5 mm koukulle sopivaa): värillistä lankaa vartaloon mustaa ja valkoista silmiin Täytteeksi uutta ja puhdasta vanua.
Tylppäkärkinen neula ompeluun. Ohjeita: Tekijänoikeussyistä emme voi tässä julkaista yksityiskohtaisia ohjeita, mutta erilaisia malleja löytyy helposti internetistä. Puuhastelijoiden käyttämä malli löytyy osoitteesta
Vartalo kannattaa virkata niin tiiviisti, ettei vanu pääse tulemaan siitä läpi. Seuraa vartalon silmukkamäärää ja huolehdi, että se on ohjeen mukainen. Muuten vartalosta tulee helposti liian iso suhteessa pohjaan. Jos suljet vartalon kerrokset piilosilmukalla, muista tehdä myös yksi ketjusilmukka seuraavalle kerrokselle siirtymiseen. Kokeile, miten saat tehtyä kivasti kihartuvat lonkerot. Voit virkata yhden kiinteän silmukan tai kaksi kiinteää silmukkaa kuhunkin ketjusilmukkaan. Lonkero kihartuu yleensä paremmin silloin, kun virkkaa vain ketjusilmukan etu- tai takareunaan ja melko löysästi. Peltsun puuhastelijoiden tapaamiset ovat toistaiseksi tauolla, mutta niitä jatketaan sitten, kun se on taas mahdollista. Lisätietoja ryhmän kokoontumisista tai keräykseen osallistumisesta voit saada liittymällä Facebookissa ryhmään Peltsun puuhastelijat tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen peltsunpuuhastelijat@gmail.com.
Tällaisia mustekaloja virkattiin Peltsun puuhastelijat -kerhossa alkukevään aikana. Tule sinäkin mukaan ja virkkaa oma mustakalasi keskosvauvoille. Jokainen mustekala saa olla oma iloinen yksilönsä!
Tämän hetken mielikuvia Katselin tähtitaivasta sinistä, porukka alkoi inistä. Alkoi uteliaisuus herää, onko jutuissa perää? Lensi siellä luotain, mitä terveisiä tuodaan? Sitä signaalien ja tiedon määrää, onko oikeaa vai väärää? Voi sitä romun määrää, kun ne siellä häärää. Silmällä pidetään, kaikkihan sen tietää. Kuka ensinnä uuden planeetan löytää, lyödään nyrkkiä pöytään. Haetaan avaruudesta valtaa, sieltä uusi maailmankaikkeus ja järjetön kilpajuoksu alkaa. Alkas rakettien ralli, perustettais useampi talli, siinä unohtus ilmastomalli. Jos ei maapallo ihmismassaa jaksa kantaa, uusi planeetta mahdollisuuden antaa. Jos ihmisen oleskelun sallii, on se uusi malli. Tehdäänkö sinne retki, nyt ei taida olla
16
Peltolammi
toukokuu 2020
oikea hetki. Mahdollisesti maapallolla menossa muutosvaihe, tullut ihmisille huolen aihe. Vai tässä mukana koko maailmankaikkeus, on suurin vaikeus. Luonto omalla tavallaan korjaa ja hoitaa, mitä me sille voidaan. Aina ei ihmiskunnan mieleen, koetaan nyt meni pieleen. Mutta jos yritettäis jottai, ettei keskenämme synny sottaa. Jos käytettäs järkee, tehtäs mikä nyt on tärkee, ei mikään kohtuuton hoppu, ei juuri tulossa maailmanloppu. Laitetaan nämä jutut omaan arvoon, kun ei ole mitään varmoo. On suunnitteilla uusi joukkoliikenteen malli, väheneekö liikenteen ralli? Pyöräily ja bussien kaukoliikenne yhteen
soppii, tarvittais pyörille kuljetuskoppii, saatas matkaa pyörällä jatkaa. Tulis pussivirmoille rahaa, ei tekis ilmastolle pahaa. Kun keskustan rakennus ja ratikkarojekti loppuu, ehkä sitten lähiöiden rakentamiskehittämiseen tulee hoppu. Ei oteta turhia huolia, on elämässä hyviäkin puolia. Kun aurinko korkeammalta alkaa paistaa, kevättä kesää haistaa.
Peltolammi
horisontissa Erkki Kosonen
40
vuotta sitten Peltolammilla
Peltolammi-lehdessä julkaistiin vuonna 1980 toukokuussa ilmestyneessä lehdessä juttu seuran lelulahjoituksesta päiväkodille. Tämä juttu oli sivulla 2. Ykkössivun pääjuttu kyseli, että kehittyykö Peltolammin asuma-alue vielä? Kaupungin kaavoitusvirasto oli tehnyt kaupunginosakohtaisen palvelutasoselvityksen ja jutussa todettiin, että Peltsun palvelutaso on ”hyvä”. Samalla sivulla julkaistiin myös Peltolammi-viirin suunnittelukilpailu.
Muistoja Peltsulta Tuija Virtanen
Kun käärme putosi lapsen niskaan Ihmeellistä miten muistot syntyvät. Pienet hetket, muutamat sanat. Kuinka ne kiinnittyvät muistiin, kasvavat tarinoiksi ja miten saamme ne vuosienkin jälkeen elämään. Tai miten eri tavalla ihmiset muistavat samat tilanteet ja tutut paikat. Minulla on kaksi esimerkkiä. Alle kouluikäinen lapsenlapseni oli meillä yökylässä vuosia sitten. Oli kesä ja viihdyimme ulkona. Pihan reunamilla oleva valtavankokoinen kivi kiehtoi poikaa ja yhtäkkiä hän kysyi: ”Elääkö kivi?” Onneksi olin heti juonessa mukana. ”Tottakai elää”, vastasin. ”Laita korvasi kiinni kiven kylkeen ja kuuntele, miten kivi hengittää. Hengitys on hidasta, paljon hitaampaa kuin ihmisen. Kivi hengittää kaksi kertaa vuodessa. Kesällä sisään ja talvella ulos.” Sitten kuuntelimme molemmat kiven hengitystä – korvat kiinni kylkisammaleessa. Vieläkin muistelemme lämmöllä tätä episodia tyttärenpoikani kanssa. Ajatus
hengittävästä kivestä huvittaa edelleen jo miltei mopoikäistä poikaa. Toinen esimerkki tapahtui myös vuosia sitten. Talsin nuorimmaiseni kanssa metsäpolkua pitkin entiseltä M-marketilta kohti Säästäjänkatua. Ykskaks tyttö pysähtyi männikön reunaan ja kertoi, että tässä käärme putosi lapsen niskaan. Tätä juttua en ollutkaan aikaisemmin kuullut, mutta tyttäreni vakuutti, että se tapahtui hänen ollessaan päiväkodissa. Yhtenä päivänä lapsiryhmä oli lähtenyt retkelle läheiseen metsään ja sitten se tapahtui. Käärme putosi männystä yhden ryhmäläisen niskaan. Ketään ei sattunut, käärme ei jäänyt luikertelemaan puseron alle, ei purrut lasta, mutta pelästytti pahanpäiväisesti koko ryhmän. Muistelin tätä tarinaa jokin aika sitten tyttärelle eikä hän muistanut koko episodia. Ei sitä että käärme olisi pudonnut jonkun niskaan tai että hän olisi sen kertonut minulle. Näin kuitenkin tapahtui ja olen
alkanut epäillä, että taisivat päiväkotiryhmän pojankoltiaiset vain kiusata tyttöparkoja kesäretkellä hurjilla tarinoillaan. Miten muuten näin jännittävän tapauksen voisi unohtaa! Jos se nimittäin olisi totta! Niin tai näin, minulle tämä tarina on tosi. Aionkin ensi kesänä viedä kaikki lapsenlapseni jännittävälle retkelle käärmemännikköön ja kertoa, miten käärme putosi lapsen niskaan. Jossain pillimehun ja keksien välissä kohotamme katseemme kohti puiden latvoja ja mietimme, miten käärmeherra on luikerrellut päivänokosille männynoksalle pahaa aavistamatta. Auringon paistaessa, männikön tuoksuessa, käärmeherra on havahtunut yhtäkkiä makoisilta unosilta, kun lapsilauma rymistelee männikössä. Meno on sen verran riehakasta, että tantereen töminä saa vankan männynkin huojahtamaan. Koska käärmeherra on yllätetty kesken syvimmän unihetken, se putoa mätkähtää puunoksalta. Juuri siinä samalla kohdalla sattuu leikkimään pikkupoika. Käärmeen pyrstö hipaisee vain hieman pojan hupparia, mutta kuitenkin sen verran, että poika tuntee kosketuksen, katsahtaa maahan ja ryhtyy kiljumaan: käärme, käärme!! Ja kun retki lasten kanssa on ohi, katsahdan vielä kerran männikköön ja aprikoin, mahtavatko lapsenlapseni saada kesäisestä retkestämme muiston, joka kantaa tulevaisuuteen. Minulla muisto kuitenkin on visusti, sillä aina männikön ohi kulkiessani mietin, miten käärme putosi lapsen niskaan.
Peltolammi
toukokuu 2020
17
Ahvenia narrattiin perinteisissä Peltsun pilkkikisoissa Teksti ja kuvat Raili Viipuri
Perinteiset Peltsun pilkkikisat pidettiin tänä talvena lauantaina 7.3. Peltolammin jäällä. Peltolammilla on pidetty jo pitkään pilkkikisoja. Aikoinaan ne olivat lähinnä ravintola Biran sponsoroimia. 1990-luvulta lähtien niitä ovat järjestäneet Timo Nurminen ja Pertsa Tamminen aktiivisimpina. Viime ja tänä vuonna taisi Nurminen yksin hankkia jopa grillimakkarat ja yhdessä he hankkivat palkinnot sääntöjensa mukaan. Pilkkikisojen toteutuminen oli tänä vuonna epävarmaa oikkuilevan talven vuoksi. Mutta onneksi jää piti ja makkarat grillaantuivat ja maistuivat suoraan jäällä. Säästyimme myös kaikki kastumiselta.
tuja Marika Kauppi, joka totesi että kalat eivät uskaltaneet tulla pinnalle. Sen verran taisi pilkkijöiden käyttämä käsidesi haista. Oikealla pilkkikisan voittaja Timo Haapakoski ja 130 gramman ahven.
Saalistakin sentään saatiin Saalis punnittiin paikan päällä. Niinhän siinä kävi, että kalatkin ennakoivat tätä viruskevättä, niin pieniä olivat kalat. Voittaja Timo Haapakoski nappasi ahvenellaan (130 g) ykköstilan, taisi voitto olla jo kolmas vuosi peräkkäin. Niin muut kilpaiKuva: Satu Laine lijat muistelivat. Muut pilkkijät saivat sen verran pienenlaista saalista, ettei vaakakaan tainnut kunnolla heilahtaa. Ne päästettiin takaisin järveen. Naisten joukkueessa oli vain yksi osallis-
Toiset pilkkivät jäällä ja toiset uivat talviuintipaikalla. Kuvassa reippaana Heikki Ruokomäenkadulta.
Viljelypalstat jaossa tänäkin vuonna Herneitä, porkkanoita, tilliä ja persiljaa. Jos haluat nauttia itse kasvattamista vihanneksista, vuokraa oma palsta. Ne ovat nyt jaossa. Mutta toimi kiireesti! Peltolammiseura on ylläpitänyt aina vuodesta 1980 asti palstaviljelyä ja vuokrannut palstoja peltolammilaisille ja muillekin halukkaille. Seura hoitaa maan muokkauksen sekä syksyllä että keväällä ja tuo hiekkaa viljelijöiden käyttöön. Maapohja on valitettavasti aika savipohjainen, joten hiekkaa tarvitaan. Maata on parannettu kahteen otteeseen, vuonna 2003 kompostilla ja hiekalla sekä ojitettiin pääojat . Vuonna 2008 tuotiin kompostimultaa koko alueelle.
18
Peltolammi
toukokuu 2020
Tänä vuonna on tarkoitus saada ojitettua pääojat, jotta palstoille saadaan helpotusta ja ylimääräinen vesi valumaan pois. Viime vuoden viljelijät voivat jatkaa samaa palstaansa, jos tahtovat. Vapaat palstat jaetaan varausjärjestyksessä uusille kyselijöille. Palstat ovat kooltaan noin yhden aarin (arviolta 5 m x 20 m). Kausimaksu on 20€ palstalta. Maksu maksetaan Peltolammiseura ry.n tilille FI05 2154 2000 0822 93. Eräpäivä on jo 10.5.2020, joten toimi heti. Varaukset hoitaa Raili Viipuri tai 045 670 5701. Tervetuloa viljelyporukkaan!
Peltolammilla on vuokrattavissa tänäkin vuonna viljelypalstoja. Satokauden vuokra on vain 20 euroa.
Markku ”Luru”, Jani, Marika, Pertsa, Toni, Timo Nurminen, Risto ja edessä alhaalla Timo Haapakoski, joka voitti kisan.
Luottavaisin mielin pönttöjä pikkulinnuille Palmusunnuntaina keskeltä pehmeä puu sai uuden elämän. Mieheni koversi lahon sisuksen pois ja askarteli pölkystä linnunpöntön. Se ripustettiin pihapuuhun odottamaan ensimmäisiä asukkaita. Saattaa kulua jopa 2–3 vuotta, ennen kuin se kelpaa jonkun siivekkään kodiksi eikä aina silloinkaan. Näin voi siis ennustella lintujen liikkeitä ja mieltymyksiä. Tämä vuosi on tuonut eteemme runsaasti ennalta arvaamattomia asioita. Ennen pääsiäistä ei vielä tiedetty, miltä toukokuu ja tuleva kesä näyttää. Olemme kuulleet useammankin kerran kevään aikana, ettei kukaan varmuudella tiedä vastauksia visaisiin kysymyksiin. On vain oltava kärsivällinen. Kirkkojenkin on ollut pakko nopeaan tahtiin tehdä muutoksia. Kokoava toiminta jouduttiin keskeyttämään. Emme voineet edes pääsiäisenä tulla kirkkoihin, mutta jumalanpalvelukset ja rukous ovat jatkuneet. Radion ja TV:n rinnalle on tullut uusia mahdollisuuksia. Nyt pääsee mukaan myös oman seurakunnan striimattuihin hartauksiin ja kirkonmenoihin. Näitä tallenteita voi katsoa myöhemminkin. Erityisen ilahduttavaa oli lukea perhees-
tä, joka kevään pelkojen ja huolien keskellä oli löytänyt isoisältä opitun iltarukouksen. Se otettiin osaksi lapsiperheen iltarutiineja. Rukoillen voi turvallisin mielin astua tähän päivään ja huomiseen. Olen katsellut saapuvia lintuja ja kuunnellut niiden ääniä. Samalla olen mielessäni kertaillut erään laulun sanoja: Katsokaa Tai-
vaan lintuja, oppikaa luottamaan. Hän joka kerran loi maailman, ei jätä lapsiaan. Siunattua kevättä ja kesän tuloa! Toivoo Härmälän lähikirkkopappi Päivi Repo Tampereen Eteläisestä seurakunnasta
Itse tehdyt linnunpöntöt jäävät odottamaan ensimmäisiä asukkaitaan.
Peltolammi
toukokuu 2020
19