Issuu

Peltolammi

PELTOLAMMISEURAN TIEDOTUSLEHTI

Nro 145 joulukuu 2021

Ala-Rukkamäen torppa ei suinkaan ole autiotalo s. 10–11 Peltolammin seurakuntatalosta luovutaan s. 13 Maarit Vainikka Ketunleivänkadulta kehottaa osallistumaan s. 6–7 Osmo Rauhalan taidetta Poasin opiskelijataloihin s. 17

Peltolammi

joulukuu 2021

Peltolammin vetovoima kasvaa kohisten Tampereen kiinnostavuus asuinpaikkana on tällä hetkellä huippuluokkaa. Kun tarkastellaan maamme sisäistä muuttoliikettä, Tampere on selvä ykkönen. Tänne halutaan muuttaa, täällä halutaan asua ja täällä halutaan viettää elämänmittainen taival perheen kanssa lähellä palveluja ja luontoa. Tämä on ilouutinen myös Peltolammille. Peltolammi onkin kaupunginosana mukavassa nosteessa monin eri tavoin. Hyvinvointikeskus rakentuu alueellemme muutaman vuoden kuluttua ja Peltolammilla ja Multisillassa on meneillään lähiöohjelma, joka on tuonut paljon hyvää tälle alueelle. Turvallisuuteen ja viihtyvyyteen on panostettu. Valaistusta on monin paikoin parannettu ja rannan kuntoilulaitteet uusittu. Myös Palokallion ja Multisillan alikulut valmistuivat syksyllä. Nelisen vuotta sitten saimme alueelle myös Me-talon, jonka toiminta on lisännyt huimasti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia oman kodin läheisyydessä. Viime kesänä Me-talo koordinoi lasten ja nuorten puistoruokailun ja monipuolisen kesätoiminnan Peltolammin rannalla. Kaikkien asukkaiden ilona oli myös kesäkioski, joka työllisti useita alueemme nuoria. Monelle kesätyö oli elämän ensimmäinen! Elämme Peltolammilla mukavassa nosteessa. Olemme asukkaina saaneet huomata, miten kuntalaisen sanalla on merkitystä ja ehdotuksiamme kuunnellaan. Ja mikä tärkeintä: niitä myös toteutetaan. Viime aikoina peltolammilaiset ja multisiltalaiset ovat voineet vaikuttaa oman alueensa hyvinvointiin ja sen kehittämiseen esimerkiksi asukasraadissa. Oivallinen vaikuttamisen paikka on myös taloyhtiöfoorumi. Foorumin kautta on mahdollisuus saada asiantuntija-apua monissa taloyhtiön elämää helpottavissa asioissa. Oma koti on yksi elämän isoimmista taloudellisista satsauksista, joten kun rahasta puhutaan, niin silloin jokaisen asunnonomistajan kuuluisi olla hereillä. Taloyhtiöfoorumi on nimittäin paikka, jossa yhteistoiminnalla voidaan saada aikaan mittavia säästöjä vaikkapa hankintojen kimppatilauksilla tai viereisen taloyhtiön oivallisilla vinkeillä. Kannattaa liittyä mukaan! Nyt kuljemme kohti joulua ja hiljentymistä. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulunaikaa. Samalla ehdotan, että jokainen tekee kirpakassa talvisäässä – jos sellaisia saamme tänä talvena – iltalenkin katsomaan valoheijastuksia Peltolammin koululla ja Multisillan uudella päiväkodilla. Eteläinen Tampere on kaupungin luontohelmi. Peltolammilla ja Multisillassa on hyvä asua.

Tuija Virtanen Päätoimittaja

Peltolammi

joulukuu 2021

Peltolammiseura

Peltolammi

on Peltolammiseuran toimittama tiedotuslehti Päätoimittaja: Toimitus:

Johtokunnan jäsenet vuonna 2021: Puheenjohtaja: Heidi Leppänen haidi.leppanen@gmail.com

Viljelypalstat: Jari Liukko 044 950 1554 palstalla@gmail.com

Varapuheenjohtaja: Jussi Panusalo Muut jäsenet: jussi.panusalo@saunalahti.ﬁ Olavi Aronen Sihteeri–rahastonPähkinäkuja 4 A 18 hoitaja: 040 596 2096 Mari Pajala Pähkinämäenkatu 2 D 040 768 1971 Nelli Jokelainen pajalamari@gmail.com Peltolammi-lehden päätoimittaja: Tuija Virtanen 040 842 9488

Tuija Virtanen Heidi Leppänen, Ellen Sieviläinen, Johanna Mäki, Satu Kuirinlahti Kannen kuva: Satu Kuirinlahti Taitto: Tuija Virtanen Ilmoitusmyynti: Tuija Virtanen, Heidi Leppänen, Ari Nieminen Paino: Kirjapaino Offset Ulonen Oy Painos/jakelu: 2900 kpl, Peltolammi, Multisilta, Palokallio ja Lakalaiva Ilmoitushinnat 2021: 1/16 sivu 60 € 1/2 sivu 1/8 sivu 108 € 1/1 sivu 1/4 sivu 180 €

288 € 480 €

Hinnat sisältävät nelivärilisän.

Petra Koljonen petra.koljonen@gmail.com

Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2022. Juttuideat sekä materiaalit lehteen maaliskuun alussa osoitteeseen peltolammi@gmail.com

Satu Kuirinlahti satu.kuirinlahti@gmail.com

Peltolammin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat löydät

Raili Viipuri Tilkonmäenkatu 3 A 9 045 670 5701

www.facebook.com/peltolammi.tampere

www.PeltsuMultsu.ﬁ

PARTURI–KAMPAAMO Erja Willberg 03 265 0490

Sini

Peltolamminkatu 40 toimii Peltolammiseura

AVOINNA: ARK. 07 7.30–21.00 LA 9.00–21.00 SU 9.00–21.00 09

Peltolammi

joulukuu 2021

Joululahjaksi

PELTOLAMMI-tuotteita Historiikki

5€ Myös T-paitoja ja muita seuran tuotteita! Tiedustelut ja tilaukset seuran sihteeriltä

PELTOLAMMISEURA TOIMII Tervetuloa! Tiedustelut peltolammi@gmail.com

Kangaskassi

10€

tai peltolammi@gmail.com

Peltolammiseura on toiminut alueella yli 50 vuo a. Tule mukaan seuran toimintaan, niin edät mistä alueella puhutaan.

Peltolammi

joulukuu 2021

Palokallion pysäkin käyttäjät ovat aina oikaisseet pysäkille suoraan kevyen liikenteen väylältä, joten alikulkutyömaan jälkeen multaan tallattiin heti polku. Maarit Vainikka otti yhteyttä kaupungin päättäjiin ja pyysi kohtaan muutaman metrin murskepolkua. Aktiivisuus kannatti, sillä kun pyyntö tavoitti oikean henkilön, murskepolku tehtiin päivässä.

Teksti ja kuva Tuija Virtanen

Maarit Vainikka tyytyväisenä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista

Murskepolku pysäkille saatiin yhden päivän aikana Miten asioihin voi vaikuttaa? Helposti, sanoo Maarit Vainikka Ketunleivänkadulta, kunhan ensin löytää oikean kanavan. Esimerkiksi Vainikka antaa Palokallion pysäkille johtavan parin metrin murskepolun. Kaupunkiin menevän bussin käyttäjät ovat aina oikaisseet pysäkille suoraan kevyen liikenteen väylältä, joten alikulkutyömaan jälkeen multaan tallattiin heti polku. Maarit Vainikka otti yhteyttä kaupungin päättäjiin ja pyysi kohtaan muutaman metrin murskepolkua. Aktiivisuus kannatti, sillä kun pyyntö tavoitti oikean henkilön, murskepolku tehtiin saman tien. Maarit Vainikka muutti Peltolammille kolmisen vuotta sitten. Kesti vain pari vuotta kun hän oli jo taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtaja. Vainikalla on luontainen halu

Peltolammi

joulukuu 2021

vaikuttaa, taito tarttua asioihin ja saada asiat tapahtumaan. Kun Peltolammin ja Multisillan lähiöohjelma alkoi viime vuonna, Vainikka ilmoittautui heti asukasraatiin. Hän halusi vaikuttaa asioihin, muun muassa Palokallion alikulun vaaranpaikkoihin. Sen vuoksi tuntui hyvältä katsella kesäkauden ajan alikulkukäytävän työmaata. Aluetta kunnostettiin, sillä Vainikan lisäksi moni muukin oli kaatunut tunnelin liukkaassa mäessä takalistolleen. Myös pyörällä tunnelista tultaessa ei nähnyt kunnolla t-risteyksen liikennettä. Melkoinen vaaranpaikka siis. Kun viimeisiä silauksia tehtiin, Vainikka hoksasi, että kulkuväylä Palokalliolta pysäkille kiersi pysäkin reunamilta. Vainikka arvasi, että oikopolku tallataan juuri tehdyn nurmikonalun yli, niin oli tehty ennenkin. Jo seuraavana päivänä multa oli täynnä jalanjälkiä ja siitä oli oikaistu jopa lastenvaunujen kanssa. – Eivät ihmiset kierrä, Vainikka toteaa. Asian korjaamiseen tarjoutui sopivasti paikka, kun Vainikka osallistui lähiöohjelmaan liittyvään kokoukseen. Vainikka kertoi huolensa ja pyysi murskepolkua pysäkille muutaman metrin matkalle. Asia eteni ja jo seuraavana päivänä asia

oli hoidettu. Murskepolku ei ole ainoa asia, johon Vainikka pääsi vaikuttamaan tänä syksynä. Ruokomäenpuiston alue oli nimittäin syksyn pimeimpänä aikana pitkään valoton. Asukkaat harmittelivat, kun joutuivat kulkemaan pimeällä. Vainikka lähetti asiasta kaupungille viestiä. Kun pariin viikkoon ei tapahtunut mitään, hän sattumalta huomasi alueella urakoitsijan asentajan, jolta tiedusteli oliko kaapeli kenties jäänyt kytkemättä. Asennusmies ymmärsi heti mistä oli kyse, otti Vainikan huolen tosissaan ja korjasi asian. Yksi kaapeli oli todellakin jäänyt kytkemättä. – Parissa tunnissa saatiin valot päälle. Lähiöhjelma tuhannen taalan Lähiöohjelma tuhannen paikkaa näyttää taalan paikka näyttää Vainikka pitää hyvänä, että maamme johtamiskulttuuri on muuttunut. Peltolammin ja Multisillan alueella vuosina 2020–2022 toteuttavaa lähiöohjelmaa hän pitää tuhannen taalan paikkana rakentaa kaksisuuntaista vaikuttamista asukkaiden ja päättäjien kesken. Useimmiten vaikuttamispyrkimykset lopahtavat siihen, että oikeaa tahoa kaupungin organisaatiosta ei löydy.

– Liityin asukasraatiin, koska haluan vaikuttaa. Haluan käydä kaupungin kanssa keskustelua alueen parantamisesta, Vainikka painottaa. Nyt kun alikulku on kunnostettu, seuraava huoli on Ruokomäenpuiston leikkikentän viereisen kulkureitin saaminen talvikunnossapidon piiriin. Reitillä kulkee paljon pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Vainikka on viimeiset kaksi talvea pitänyt reittiä itse auki eli tehnyt lumityöt käsipelillä – kuntoilumielessä. Talvikunnossapito lisäisi turval-lisuutta. Hän on myös ehdottanut kevyen liikenteen väyliä tulevan hyvinvointikeskuksen lähiympäristöön molemmin puolin Automiehenkatua. Lähtökohtana on tässäkin ehdotuksessa turvallisuus, sillä esimerkiksi tämänhetkinen kevyen liikenteen kulku Ikealle katua pitkin on melkoista onnenkauppaa. Kulkijat poukkoilevat tien toiselta puolelta toiselle – eikä aina suinkaan turvallisinta reittiä. Vainikka painottaa myös ympäröivän luonnon hoitamisen tärkeyttä ja asukkaiden mahdollisuutta saada omat toiveensa kuuluviin. – Peltolammilla on haitallisia vieraslajeja levinneinä monille alueille, ne pitäisi saada pois. Vainikka mainitsee etelänruttojuuren, jota kasvaa valtoimenaan kevyen liikenteen reitin laitamilla matkalla Palokalliolta Lidliin. – Polku ei ole virallisesti ylläpidetty.

Olen esittänyt kaupungille, että se saataisiin kulkukelpoiseksi ympärivuotisesti. Taloyhtiöfoorumin tarjoama Taloyhtiöfoorumin tarjoama yhteistyö kiinnostaa

yhteistyö kiinnostaa

Asukasraadin lisäksi Vainikka osallistuu taloyhtiönsä edustajana taloyhtiöfoorumiin. Taloyhtiöfoorumi on osa valtakunnallista kampanjaa, jota Tampereella toteuttaa Ekokumppanit. Vainikka näkee taloyhtiöiden yhteistyössä mittavat mahdollisuudet. – Taloyhtiöihin tulee paljon ulkopuolista painetta jopa EU:n tasolta. Kun yhdessä tehdään asioita, hyödymme myös talou-

dellisesti. Taloyhtiö on loppujen lopuksi iso orgaaninen yhteisö. Meidänkin taloyhtiössä on useampi ihminen, joka on asunut 30 vuotta taloyhtiössämme, tällä alueella jopa pidempään eli he ovat pitkäaikaisia asukkaita. Totta kai heillä on omia toiveita, joita on hyvä saada esiin. Maarit Vainikka on tyytyväinen Peltolammiin asuinalueena ja lähiöohjelman tuomat satsaukset alueeseen saavat kiitosta. – Täältä pääsee nopeasti keskustaan ja meillä on valtavan hyvät luontoreitit. Arvostan sitä, että luontoon pääsee liikkumaan helposti.

Asukasraati Asukasraati on alueen aktiivisesta kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten joukko, jotka saavat ensimmäisenä kutsuja asukastapaamisiin Peltolammin ja Multisillan alueilla. Asukasraatiin on jatkuva ilmoittautuminen. Asukasraadissa mukana oleminen ei edellytä osallistumista. Ilmoittaudu Sini Lempiselle:

Taloyhtiöfoorumi Taloyhtiöfoorumi on paikka, jossa Peltolammin ja Multisillan taloyhtiöt jakavat kokemuksia, miettivät yhteistyömahdollisuuksia ja saavat tietoa kiinnostavista sekä ajankohtaisista asioista. Ilmoittaudu mukaan energianeuvoja Silva Vuopposelle HUOM! Ekokumppanit järjestää taloyhtiöille suunnattuja webinaareja sekä energiaekspertti-koulutuksen, joista löytyy tietoa sivulta Asukasraati ja taloyhtiöfoorumi ovat osa Peltolammin ja Multisillan alueella vuosina 2020–2022 toteutettavaa lähiöohjelmaa.

Peltolammi

joulukuu 2021

Kävelyhaastatteluista tehtiin taulu

Tutkimus tuo näkyväksi asukkaiden arjen kokemuksia Teksti: Kaisa Hynynen ja Antti Wallin

Tampereen yliopiston Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus –tutkimushanke on edennyt hyvin. Tutkijat Kaisa Hynynen ja Antti Wallin kertovat seuraavassa lisää hankkeen sisällöstä. Tutkimushanketta tehdään yhteistyössä Peltolammilla ja Multisillassa toteutettavan lähiöohjelman kanssa. Peltolammin ja Multisillan alueelle keskittyvän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta ymmärrystä kuinka ekologinen ja sosiaalinen kestävyys kytkeytyvät asukkaiden arkeen. Pyrimme myös tuomaan esiin, miten tätä ymmärrystä voidaan käyttää osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen asuinalueilla.

Monipuolista hyvinvoinnista, Monipuolista tietoa tietoa hyvinvoinnista, yhteisöllisyydestä ja lähiympäristöstä yhteisöllisyydestä ja lähiympäristöstä Tutkimuksemme on kiinnostanut alueen asukkaita kiitettävästi ja teimmekin keväällä ja kesällä kymmeniä asukashaastatteluita etäyhteyksien välityksellä. Keskustelimme haastatteluissa erityisesti osallistujien arjen kokemuksista, mitä asukkaat ajattelevat hyvinvoinnistaan ja ympäristöstään, miten osallisuus ja yhteisöllisyys ilmenevät asuinalueilla, ja miten esimerkiksi kestävyys näkyy asukkaiden elämässä. Osallistuimme kesällä myös Me-talon järjestämään Peltolammin puistoruokailuun ja haastattelimme Me-talon toimintaan osallistuvia asukkaita.

silmin Asukaslähtöisen valokuvauksen satoa: Muistoja menneeltä kesältä: yhteisöllisyyttä Rukkamäenpuistossa. (Kuvaaja: SH) Järjestimme alkusyksyllä myös kävelyitä Peltolammilla ja Multisillassa. Kävelyihin osallistujat näyttivät meille huomionarvoisia reittejä ja alueita, ja kertoivat omia kokemuksiaan alueen menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Näistä kävelyistä syntyi myös taiteilijan tekemä taulu, joka lahjoitetaan takaisin alueelle! Taulu esittelee paikkoja ja reittejä, joita tapaamamme ihmiset mieltävät tärkeiksi ja merkityksellisiksi. Toteutimme lisäksi asukaslähtöistä valokuvausta hyvinvointiteemalla ja keräsimme asukkaiden kommentteja valokuvista. Aluetta kuvaavista ja asukkaiden silmin tuotetuista kuvista muodostuikin kolme keskeistä teemaa: Lähiluonto ja luonnossa liikkuminen, Hyvinvoinnin toinen puoli sekä Rakennettu ympäristö ja alueen muutos. Kuten eräs kuvia kommentoinut kirjoitti, ”Kuvaajat olivat tavoittaneet hienosti niitä ﬁiliksiä, joita itsekin kokee. Ne toivat esille juuri sen hienon maiseman ja luonnon Peltolammilla ja Multisillassa, minkä takia viihdyn täällä. Kuvat herättivät monenlaisia muistikuvia. Esille tuli myös nurja puoli, jota uskoakseni löytyy muistakin kaupunginosista.”

Katse kohti Katse kohti tulevaatulevaa Olemme jatkaneet läheistä yhteistyötä kaupungin lähiöohjelman ja muiden alueen toimijoiden kanssa, sekä seuranneet monia alueelle sijoittuvia kehittämistoimenpiteitä pitkin vuotta. Olimme monien muiden toimijoiden tavoin marraskuussa mukana Multisillan asukastilaisuudessa tuomassa näkyväksi keräämäämme tietoa. Tulevana vuonna tulemme järjestämään alueellisten toimijoiden ja kaupungin kanssa työpajoja ja viemään eteenpäin tätä tietoa. Kiitämmekin lämpimästi kaikkia tähän mennessä tutkimukseemme osallistuneita ja kanssamme yhteistyötä tehneitä tahoja!

Nyt on oikea aika vahata auto talven suolakelejä vastaan! Varaa aika p. 0400 731 498

Täyden palvelun autopesula! Lakalaivank. 1 8

Peltolammi

joulukuu 2021

auton Henkilö us ovavaha Sonax-k

110 €

Tutkijaryhmä tutustui Multisillan sielunelämään Helsinkiläinen tutkijaryhmä kävi lokakuun loppupuolella tutustumassa Multisillan alueeseen osana tutkimushanketta, jossa tarkoituksena on ymmärtää erityisesti lähiörakentamisen aikaan luotujen naapurustojen kehitystä ja niiden tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ryhmälle Multisiltaa esitteli tietoturvapäällikkö Kyuu Eturautti, joka on asunut Multisillassa jo pitkään. ”Olemme täällä Perkkoonkadulla, tuletko pihalle?” tiedusteli puhelimessa johtava asiantuntija Venla Bernelius. Hänen edustamansa Re:Urbia on Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimushanke, jossa tutkitaan suomalaisten lähiöiden väestökehitystä, kouluja ja suunnitteluratkaisuja. Olin lupautunut kertomaan heille Multisillassa vaikuttavan asukkaan näkökulmasta tästä pienestä lähiöstämme. Hattu päähän ja pihalle, jonka jälkeen tervehdin kahdeksanhenkistä tutkijajoukkoa. Pian selvisi, että osa heistä puhuu englantia ja tiedustelisivat oliko tämä ongelma. ”No problem, y'all”, totesin pinttyneellä etelävaltiolaisella amerikanenglannin aksentillani ja aloitin kierroksen. Tiesin tarkalleen mistä aloittaisimme. Ohjasin joukon takapihaltamme aukeavan Perkkoonpuiston ötökkäpolun luo. Pidän edelleen tätä Fingridin ja Tampereen kaupungin yhteishanketta riemullisena tempauksena. Kysehän on lopulta vain pienestä valaisemattomasta maastopolusta ja parista opaskyltistä, mutta joskus vähän on kovin paljon. Kerroin, miten polusta nauttivat lapset ja aikuiset, niin kävelijät, juoksijat kuin myös maastopyöräilijät. Joskus lähiössä tarvitaan pieniä oivalluksia enemmän kuin suuria euromääriä. Jatkoimme kohti Multisillan henkistä keskustaa, eli K-kaupan, baarin ja Me-talon aluetta. Kansan baariksi itsensä nimenneen lähiökuppilamme tyyli herätti poikkeuksellista hilpeyttä ja ryhmä innostui napsimaan kuvia reilumminkin. Tällä piha-alueella alkoi myös tarkempi keskustelu Multisillasta osana lähiötutkimuksen suurta maailmaa.

Teksti ja kuva Kyuu Eturautti

joituspaikka. Poliisin ja muiden viranomaisten johtamassa tilaisuudessa moni yleisön kysymyksistä ja kommenteista haukuttiin muiden toimesta samaan aikaan sekä natsipuheeksi että suvakkimädätykseksi. Emme löytäneet jälkimmäiselle termille sopivaa käännöstä englannin kielestä, joten tyydyimme nauramaan.

Turvallisuus puhutti Turvallisuus puhutti Viimeinen ja ehkäpä laajin keskustelu koski turvallisuutta. Multisillassa talot eivät ole aivan tien vieressä, vaan hieman piilossa puiden takana. Olen itse tästä pitänyt, mutta tutkijat esittivät kiintoisan turvallisuusvaikutuksen tyylille. Kun ikkuinoista ei ole välitöntä näköyhteyttä jalkakäytäville, voi käveleminen etenkin pimeällä tuntua monelle turvattomalta. Havainto oli järkeenkäypä, enkä ollut tätä ajatellutkaan. Yleisesti ottaen totesin käveleväni varsin turvallisesti Multisillassa myös öisin, päinvastoin kuin vaikkapa keskustassa, saati Hervannassa. Kokemus on luonnollisesti subjektiivinen. Alueen turvallisuusongelmina nähtiin enemmänkin omaisuusrikokset kuin väkivalta. Ongelman korjaamisen haasteeksi nähtiin viranomaisten selvä ujous asiasta keskustelemiseen. Rikollisuus ei ratkea vain lisäämällä valvontakameroita, vaan pitkäaikainen ratkaisu edellyttää dialogiin mukaan myös sosiaalista aspektia. Kerroin, miten aiheesta oli toivottu keskustelua jo vuosien ajan, mutta siihen ei ole suostuttu. Päätin kuitenkin positiivisiin mietteisiin mainitsemalla, miten Taloyhtiöfoorumissa asiaa yritetään jälleen nostaa esille. Tutkijat jatkoivat matkaa pikkubussilla kiertäen aluetta. Kommenttien perusteella visiitti jätti heille paljon pureskeltavaa. Allekirjoittanut jää ainakin odottamaan innolla tutkimuksen tuloksia.

Ihanaa tylsyyttä Keskusteluumme tarttui esittämäni fraasi, jossa kuvailin aluetta tylsäksi, positiivisella tavalla. Multisillassa ei tapahdu juuri mitään eikä täällä ole juuri mitään, hyvässä tai pahassa. Monelle ihmiselle koti ja asuminen on tärkeintä. Poliitikkojen fantastiset lähiöprojektit eivät tuo itse tähän pääasiaan mitään uutta. Siteerasin myös useampaa vuosien varrella kuulemaani senioria, jotka olivat vuosikymmenten aikana täysin väsyneet kaupungin jatkuviin lupauksiin uusista asioista. Vuosikymmenten ajan oli paljon luvattu eikä mitään toteutettu. Pohdimme alueen äänestystuloksia, reunapuolueiden suosiota ja yleistä äänestysapatiaa alueella. Siteerasin myös Aamulehden tietoa, joka muistutti, ettei Multisiltaa ole koskaan edustettu valtuustossa. Siteerasin myös absurdia keskustelua ajalta, jolloin Multisillan homekoulusta tehtiin väliaikainen turvapaikanhakijoiden hätämaMultisiltaan kävi lokakuussa tutustumassa tutkijaryhmä Helsingin yliopistosta dosentti Venla Berneliuksen (kuvan keskellä harmaassa takissa) johdolla. Tutkijaryhmä on mukana hankkeessa, jossa tarkastellaan alueiden yhteisöjä, muuttoliikettä ja koulun roolia alueellisena toimijana sekä yhteisöllisyyden kokoajana. Kuvassa ryhmä on tutustumassa Multisillassa Perkkoonkadun ötökkäpolkuun.

Peltolammi

joulukuu 2021

Teksti ja kuva Ellen Sieviläinen

PELTOLAMMILAINEN

Elämää Rukkamäessä ennen ja nyt Peltolammin koulua vastapäätä oleva Rukkamäen kukkula ja tielle näkyvä pihapiiri kiinnostavat ohikulkijoita. Moni miettii, mitä siellä on. Kun piipahdin viime kesänä torpan nykyisen omistajan ja viimeisen Ala-Rukkamäen torpparisuvun jälkeläisen Terttu Lahdenmäen luona, luonto oli heräämässä kesään. Terttu oli edellisenä päivänä tehnyt pihalla risusavottaa ja ajanut nurmikon. Kaikki oli tiptop ja Terttukin laittanut mekon päälleen. Yleensä hän häärii pihalla puutarhatamineissaan ja kumisaappaat jalassa. Koska käärmeitä ei näkynyt, saappaitakaan ei nyt tarvittu. Tertulla oli aikaa pieneen rupatteluhetkeen. Istuuduimme keskellä pihaa olevaan pihakeinuun, joka on aittarakennuksen ja kaksikerroksisen keltaisen talon välissä. Ympärillämme on paljon puita, kesäkukkia ja erikokoisia kivirykelmiä. – Kesällä mieli lepää kivien ja puiden kätkössä. Mietin kuitenkin usein, että kauanko jaksan täällä touhuta, kun ikää tulee lisää. Tämä on koko kesän projekti. Lisäksi kun kaikki rakennukset ovat huonossa kunnossa, saa myös pelätä, että puut kaatuvat rakennusten päälle. Vaatii kovasti työtä, jotta piha-alue pysyy edes jonkinlaisessa kunnossa, milloin sataa, tuulee tai on liian kuumaa ja kuivaa, Terttu huokaisee syvään. – Keväisin olen myös joutunut jännittämään, onko talossa ja pihapiirissä talven aikana jotain sotkettu, rikottu tai viety. Vuosien varrella on ollut monenlaista ilkivaltaa. Ikävintä on, kun tullaan hajottamaan ikkunoita vain siksi, että talo on talvella autio. Ei ymmärretä, että torppa on kesäasuntoni. Rakennusten sisällä ei kuitenkaan ole mitään varastettavaa. Silloin kun kaikki on hienosti talven jälkeen, niin en millään haluaisi luopua vielä tästä rakkaasta paikasta. Terttu toteaa, että kesällä Rukkamäen kohdalla ohikulkija ei oikeastaan huomaa, että täällä mitään taloa onkaan, kun puut peittävät sen ja estävät näkyvyyden tielle. Iso lehtikuusi, tallinavetta tien varressa, rapistuva sauna ja kaivo näkyvät kyllä hyvin. – Olen huomannut, että ihmiset luulevat, ettei täällä ole ketään ja niin he saattavat tulla milloin vain aivan yläpihaan asti. Kerran kun istuin pihakeinussa, kuulin puheen sorinaa. Sitten innokkain tulija sanoi toisille mukanaan tuleville, että mennään nyt katsomaan, mitä siellä on. Samalla hän tuumaili, että kyllä sinne voi mennä, koska talo on autio. Tulijat olivat aivan ihmeissään, kun kysyin, että mitä nämä etsivät. Vastaukseksi sain, että he tulivat vain katsomaan, miltä täällä näyttää. Mietityttää kovasti, mitä tapahtuu jatkossa, kun uutta asutusta ruvetaan pian rakentamaan aivan tien toiselle puolen.

Rukkamäki Rukkamäki Terttu kertoo, että kun hänen esivanhempansa muuttivat tänne vuosisadan vaihteessa, paikka tunnettiin jo Rukkamäkenä. Juhani Reinikaisen vuonna 1999 toimittamassa kirjassa Eränkäynnistä aluerakentamiseen mainitaan, että vuonna 1765 Hatanpään kartanon manttaaliluetteloon ilmestyi Rähkämäki-niminen torppa, joka vuonna 1777 esiintyy Rukomäkenä. Jossain vaiheessa se ilmeisesti suomea osaamattoman henkikirjoittajan käsissä sai muodon Rukkamäki. Siihen muotoon se sitten jäi. Ala-Rukkamäen torppa toimi monien muiden torppien tavoin markkinaväen levähdyspaikkana 1900-luvun alussa, kun torimyyjät

Peltolammi

joulukuu 2021

tulivat pitkän matkan takaa Tampereelle myymään tuotteitaan. Täällä he saivat tarvitsemansa yösijan ja kestityksen. Ohikulkijat saattoivat ottaa myös vettä janoonsa tien varressa olevasta kaivosta. Markkinat olivat suosittuja vuosisadan vaihteen jälkeenkin.

Rosbergin Rosbergin suku suku – Isoäitini isä tunnetaan monella nimellä. Hän oli muun muassa Karl Kustav Rosberg, Kaarlo Rosberg tai Kalle Saviniemi. Itse hän kirjoitti nimensä aivan kuin se suomalaisittain lausutaan eli Kaarlo Ruusperi. Hän oli aikoinaan muonamiehenä Hatanpäällä, josta siirtyi Nekalan Uusimaan torppaan ja sieltä Nekalan Saviniemen torpan kautta Rukkamäkeen ja siksi häntä kutsuttiin myös Saviniemen Kalleksi. Hän tuli Rukkamäkeen torppariksi vuonna 1898 vaimonsa Eufrosyne Wilhelmina Kristianintyttären kanssa, jota kutsuttiin myös Miinaksi, Terttu toteaa. – Kun Kalle muutti Saviniemestä Rukkamäkeen, hän toi alkuperäisen rakennuksen hirret mukanaan omin käsin hevoskyydillä. Tien vastakkaiselle puolen Ylä-Rukkamäen torppaan tuli Kustaa Laakso vuonna 1900. Sen torpan rakennukset on jo purettu eikä suvustakaan ole enää ketään jäljellä. Nyt eletään viimeisiä aikoja myös tämän Ala-Rukkamäen torpan suhteen, Terttu pohdiskelee. – Meillä on pieni suku. Sukunimemme Rosberg muuttui myöhemmin niin, että osa suvun jäsenistä muutti nimensä muotoon Ruoko, osa taas Ruusuvuoreksi. Minä olen sitten viimeinen meidän suvusta. – Kallen Miina-vaimo, isoäitini äiti, kuoli erikoisella tavalla kaupunkimatkallaan vuonna 1906. Miina oli lähtenyt viemään navettatuotteita kuten maitoa, piimää, juustoja ja voita niiden tilaajille ja tekemään omia ostoksiaan. Naiset hoitivat yleensä kaupunkireissut, kun torpan miehet olivat peltotöissä joko kartanolla tai omalla pellollaan. Kaupungissa Miinan ohjastama hevonen oli säikähtänyt jonkun pudistaessa verhoa ikkunasta ulos. Hevonen hyppäsi pystyyn, kun Miina oli kiinnittämässä sitä. Ohjat vetivät hänet kumoon, sillä ohjasperät olivat Miinan kämmenen ympärille kiedottuina. Hänet vietiin sairaalaan, jossa hän kuoli kolmen päivän kuluttua tulematta tajuihinsa. Kalle jäi näin ilman emäntää, kertoo Terttu lukeneensa vuoden 1962 Tammerkosken joululehdestä. – Miinalla ja Kallella oli kahdeksan lasta. Joululehdestä ilmenee myös, että kun Miina kuoli, vanhin tytär Iida toimi ensin emäntänä. Myöhemmin Elsa-mummoa, joka oli syntynyt vuonna 1900, ruvettiin kutsumaan emännäksi, kun tämä oli vasta 18-vuotias, Terttu sanoo ja näyttää vanhaa ruskettunutta joululehteä, jossa on kerrottu kansalaissodan ajasta. Siinä on myös ote Elsa-mummon elämästä vuodelta 1918. – Kun seudulla oli taisteluja, valkoisia tuli Rukkamäen torpalle. Elsa-emäntä oli yksin kotosalla ja häntä pelotti. Hän lähti kotoa pois suojaan. Hän jätti lehmät navettaan juostessaan keväthangilla peltojen yli. Mutta Elsalla oli kuitenkin koko ajan kova huoli lehmistä. Aamun hämärissä hän sitten hiipi kotiinpäin. Hän näki, että pirtin ikkunoista loisti valoa. Varovasti hän raotti pirtin ovea. Hän näki, että lattialla makasi miehiä ja useita hääri hellan vieressä. Eteisen kaapista hän otti maitoämpärin ja meni navettaan. Hänen mielestään lehmät ammuivat oudosti. Hän näki, että yksi mies piti kiinni Mansikin sarvista, toinen hännästä ja kolmas yritti kiulu kourassa lypsää. Miehet huokasivat helpotuksesta, kun Elsa astui navettaan. He selittivät vieraalla kielellä jotain, mitä Elsa ei ymmärtänyt. Miehet puhuivat näet ruotsia. Sitten he rupesivat kommunikoimaan kovasti käsillään. Niin Elsa lypsi ja ruokki lehmät sekä teki muut askareet. Miehet osoittivat helpotuksensa hymyillen ja taputtaen emäntää olkapäälle. Näin jatkui seuraavinakin päivinä, kunnes taistelut tällä

Terttu Lahdenmäki Ala-Rukkamäen pihassa, taustalla vanha aittarakennus.

seudulla taukosivat, Terttu lainaa lehden tekstiä. – Elsa-mummo tunsi paljon ihmisiä, seurasi tapahtumia ja muisti asiat hyvin. Hän rakasti eläimiä ja niistä luopuminen oli raskasta. Ensin hän luopui kanoista, sitten lehmästä ja viimeiseksi vuonna 1975 hevosesta. Kun Elsan päivittäiset askareet eläinten kanssa loppuivat, hänen kuntonsakin laski nopeasti. Mummo kuoli vuonna 1978. Vuodesta 1975 lähtien, kun Elsa-mummon voimat hiipuivat, olen avustellut äitiäni kesäisin pihatöissä. Äidin kuoleman jälkeen olen jatkanut tätä hommaa. Äitini Orvokki Lahdenmäki asui täällä vuoteen 2000, sitten hän sairastui ja joutui muuttamaan kunnalliseen hoitokotiin, Terttu kertoo.nmäki – Äiti ja isä menivät naimisiin 1955. Pentti-isä kävi Vuoreksessa asevarikolla töissä, äiti Aaltosen kenkätehtaalla ja miesten vaatteita valmistavassa vaatturiliikkeessä siihen asti kunnes menivät naimisiin. Sitten äiti jäi kotirouvaksi ja auttoi Elsa-äitiään talon askareissa. Kun isä oli asetehtaalla töissä, mummon apuna oli apumies raskaimmissa puinti- ja heinähommissa. Tällä oli kuitenkin usein juoppoputki päällä, eikä hän jaksanut tulla. Isää harmitti, kun joutui kesälomallaan auttamaan töissä, joihin oli pyydetty ulkopuolista apua. – Vanhemmillani oli tontilla pientä viljelystä ja kasvimaa. Pihalla oli myös kasvihuone ja vadelmatarha, josta myytiin vadelmia torilla ja suoraan vakiasiakkaille. Kasvihuoneesta luovuttiin 1960-luvulla ja ruvettiin laajentamaan vadelmien viljelyä, Terttu kertoo.

1914–1915. Alueiden ja rakennusten hoitoa ja käyttöä suunnittelemaan asetettiin kunnallinen elin, Hatanpään hoitokunta. Monen vaiheen jälkeen kaupungin kanssa päästiin sopuun vasta vuonna 1924, jolloin torpparit sitoutuivat maksamaan määrävuokraa tonteista, pelloista ja niityistä, mutta saivat pitää rakennukset korvauksetta. Laiduntaminen ja metsänkäyttö loppuivat kokonaan. – Ala-Rukkamäen K. Ruoko ja Ylä-Rukkamäen J. K. Laakso allekirjoittivat myös kaupungin kanssa vuokrasopimukset vuonna 1924. Sopimus kattoi seuraavat 25 vuotta koskien torppaa ja sen tonttia. Viljelys- ja laidunmaista sopimus tehtiin 10 vuodeksi. Näiden torppien katsottiin olevan siksi lähellä leviävää asutusta, että pitempiä sopimuksia ei tehty. Viljelykset sai pitää, muttei metsiä. Aluksi torpparit saivat hakea itselleen metsistä joulukuuset, myöhemmin ei niitäkään. Ratkaisu tuntui tappiolta, vaikka lopulliset vuokraehdot olivat edullisemmat kuin Hatanpään hoitokunnan alkuaan ehdottamat. Toiveissa oli ollut maan ja rakennusten saaminen omaan haltuun muiden maamme torppareiden tapaan, Terttu jatkaa. – Rakennuksiin ei uskallettu tehdä isoja remontteja 1960–1970luvuilla, koska ei tiedetty, voiko paikassa jatkaa asumista vai ei. Tosin talon katto piti uusia, jotta talossa pystyi asumaan. Samaan aikaan 1970-luvulla Sarankulmassa torpparit joutuivat luopumaan tiluksistaan tai vuokrasuhteestaan, koska siellä ruvettiin rakentamaan teollisuus- ja asuinalueita, Terttu kertoo.

Vuokra maksettiin Vuokra maksettiin päivätöinäpäivätöinä Juhani Hildénin vuonna 1999 toimittamassa kirjassa Taksvärkkipäivistä tietokoneaikaan kerrotaan, että Rukkamäki kuului aluksi Härmälän talon vuokraviljelyksiin. Kun Härmälän ratsutilan perijä Petter Vikman vuonna 1759 myi tiluksensa Hatanpään kartanon isännälle Hans Henrik Boijelle, myös Ala- ja Ylä-Rukkamäen torpat siirtyivät Hatanpään omistukseen. Torppari- eli vuokraviljelyjärjestelmässä talonpojat vuokrasivat viljelysmaita kartanolta. Vuokra maksettiin yleensä taksvärkkinä eli työpäivinä isännän viljelyksillä. Härmälä pysyi Hatanpään omistuksessa sen sivutilana aina siihen asti, kun Tampereen kaupunki 1913 osti kartanon ja samalla kauppakirjalla myös Härmälän tilan.

Ratkaisun hetki

Vuokrasuhde kaupungin kanssa Vuokrasuhde kaupungin kanssa Terttu Lahdenmäki kertoo, että torpparikysymys oli hankala, sillä torpparien vanhat vuokrasopimukset olivat umpeutumassa vuosina

– Meidätkin irtisanottiin vuokrasuhteesta vuonna 1975. Kaupunki luopui kuitenkin irtisanomisestaan, sillä nähtävästi virkamiehet huomasivat, että tämä kallioinen rinne aivan junaradan vieressä ei ole hyvä paikka omakoti- tai rivitaloille. Tällä hetkellä tilan rakennukset ovat minun omistuksessani, maa kaupungin. – Opintojen jälkeen elämä vei minut Ylivieskaan opettajaksi. Kun sain sieltä viran 1980-luvulla, niin sinne minä jäin. Viime vuonna pääsin eläkkeelle Ylivieskan lukion ja yläasteen kielten lehtorin virasta. Ylivieskassa on myös nykyinen kotini, ystävät ja harrastukset. Tamperetta en aio kuitenkaan jättää, sillä minulla on täällä kerrostaloasunto, jonne voin tulla, kun kaipaan vaihtelua elämääni. Jatkossa se tulee olemaan loma-asuntoni, Terttu toteaa.

Peltolammi

joulukuu 2021

Peltolammin seurakuntakeskus on virkeä viisikymppinen Teksti ja kuvat Satu Kuirinlahti

Peltolammin 50 vuotta täyttänyt seurakuntakeskus kannustaa perheitä yhdessäoloon ja aktiivisuuteen. Iltapäivä on jo hämärtynyt, kun pyhäinpäivää edeltävänä torstaina Peltolammin seurakuntakeskuksen ovet aukenevat koko perheen yhteiselle Jumalan kämmenellä -illalle. Pyhäinpäivän viettoon valmistaudutaan alkuhartauden ja ehtoollismahdollisuuden äärellä. Lasten iloinen hyörinä seurakuntakeskuksen yläsalin lattialla kertoo, kuinka yhdessäoloa on odotettu. Ilta on tuonut yhteen lähemmäs 20 iloista lasta ja lisäksi useamman aikuisen, sillä moni lapsista on tullut paikalle kaverinsa ja tämän vanhemman kanssa. Yhteisöllisyys ja mukaan ottaminen näkyy tilaisuudessa monella tavalla. Lapsetkin pääsevät osallistumaan myös hartauden toimittamiseen, ja erityisen tehtävän jakaminen herättää silminnähden arvostusta. Itsekin peltolammilainen seurakuntapastori Matti Etelänsaari on toiminut seurakuntakeskuksella perheiden kanssa jo kymmenen vuotta, alun perin lastenohjaajana ja sittemmin liperit kaulalla, kuten hän itse asian ilmaisee. – Meillä on usein jopa 30–40 kävijää illassa, Etelänsaari kertoo. Seurakuntakeskukseen mahtuukin väkeä, sillä sen sali on yksi Tampereen seurakuntien suurimmista. Etelänsaari kertoo saaneensa juuri kevään 2022 ohjelman valmiiksi. Seurakunnan verkkosivuille tulee toiminnan aikataulut, mutta tarkempaa ohjelmaa ei ole tarpeen julkaista, sillä toiminta on eläväistä kuten sen asiakkaatkin. Maksuttomat Jumalan kämmenellä -illat ovat perheen yhteistä aikaa, mutta samalla lapset tapaavat kavereitaan ja vanhemmat muita aikuisia. Illat sisältävät askartelua ja iltapalaa, ja ennen koronaepidemiaa seurakuntakeskuksen suuressa salissa järjestettiin myös suosittu temppurata. Syyskauden 2021 viimeinen kokoontuminen on 16.12. Alkuhartauden jälkeen siirrytään alakerran tilaan, missä lapsia ja aikuisia odottaa ohjattu askarteluhetki. Lapset esittelevät tekemiään kauniita kartonkikynttilöitä, joita koristavat paljetit. Kaverukset Cindy ja Elli kertoivat, että parasta kerhossa on askartelu ja yhdessäolo. Lapset saavat viettää aikaa yhdessä askarrellen ja leikkien, ja vanhemmat pääsevät askartelun lomassa keskustelemaan myös keskenään. Lapsetkin tietävät kertoa, että Multisiltaan nousee uusi päiväkoti mutta neuvotteluja lasten kesken käydään vielä siitä, kuinka monta kerrosta uu-

Peltolammi

joulukuu 2021

Peltolammin seurakuntakeskus tuo lapset ja aikuiset yhteen. Yläkuvassa vasemmalta Melinda, Kristina, Mervi, Saara ja Aurora. Kuvassa oikealla kaverukset Cindy ja Elli kertovat, että parasta kerhossa on askartelu ja yhdessäolo. dessa päiväkodissa onkaan. Askarteluhetken jälkeen tarjoillaan odotettu iltapala. Tänä iltana iltapalalle kuuluu muun muassa riisipiirakoita ja suuren suosion saavuttanutta kääretorttua. – Ylijäävän ruuan perheet saavat viedä kotiin, Etelänsaari kertoo. Seurakuntakeskus saa ruuan lahjoituksena Tampereen seurakuntien ruoka-avun keskus Ruokapankilta. Multisiltalaiset Tulina ja hieman yli vuoden ikäinen Kipinä ovat käyneet Peltolammin seurakuntakodilla syksyn ajan. Koronaepidemiasta johtuen toimintaa ei edellisen syksyn aikana voitu järjestää. Nyt lapsiperheiden iloinen yhdessäolo on tullut tarpeeseen. Erityisesti iltapäivään ja iltaan sijoittuva toiminta saa kiitosta töihin palanneelta nuorelta äidiltä. – Toivottavasti perheiden yhteiset illat jatkuvat. Vastaavaa iltaan painottuvaa toimintaa ei muualla juuri ole. Kipinäkin nukahtaa unille sopivasti kotimatkan aikana. Peltolammilaiset Aurora ja Kristina ovat tulleet paikalle äitinsä Mervin kanssa. He ovat käyneet kerholla noin kolmen vuoden ajan. Tyttöjen mukaan Peltolammilla parasta on uimaranta, mutta kerholla ei tarvitse kesää odotella. "Parasta on ruoka!" Entinen peltolammilainen Saara on löytänyt Melinda-tyttärensä kanssa iltakerhon syksyllä. Myös Saaralta illalla tapahtuva toiminta saa kehuja. – Nytkin tulimme tänne melkein suoraan päiväkodista.

myös yksi Tampereen iltapäivätoiminnan tuottajista, ja Peltolamminkin seurakuntakeskus täyttyy koululaisista iltapäivisin koulun jälkeen. Ohjelmaa on tarjolla myös muille kuin lapsiperheille, sillä aikuisten naisten naistenkerho kokoontuu joka toinen maanantai ja ikäihmisille suunnatut kirkontuvan ohjelmahetket järjestetään keskiviikkoisin. Luonnon kainalossa toimiva seurakuntakeskus tuo kaivattua ohjelmaa ja yhdessäoloa ihmisten lähelle, kävelymatkan päähän omasta kodista. Toiveena on, että toiminta jatkuu tulevaisuudessakin yhtä virkeänä, niin kuin vetreältä viisikymppiseltä voi odottaakin.

Toimintaa kaikenikäisille Seurakuntakeskus tarjoaa lapsille ja lapsiperheille paljon tärkeää ja toivottua ohjelmaa. Torstain iltojen lisäksi seurakuntakeskuksella kokoontuu alle kouluikäisten liikunnallinen Perhetemppu-kerho sekä lasten päiväkerho. Tampereen seurakunnat on

Tulina ja Kipinä arvostavat ilta-aikaan tapahtuvaa toimintaa

Toiminta siirtyy hyvinvointikeskukseen

Seurakunta luopuu Peltolammin seurakuntatalosta Ensin ikävät uutiset. Eteläinen seurakunta luopuu Peltolammin seurakuntakeskuksen käytöstä. Rakennus on käyttöikänsä päässä. Sitten hyvät uutiset. Seurakunnan toiminta jatkuu hyvinvointikeskuksessa, joka valmistuu muutaman vuoden kuluttua Peltolammille. Monen peltolammilaisen elämään tiiviisti kuulunut seurakuntatalo eli seuris elelee viimeisiä vuosiaan nykyisen toiminnan keskuksena. Eteläinen seurakunta luopuu talon käytöstä kun hyvinvointikeskus valmistuu arviolta 2025–2026. Eteläisen seurakunnan vs. kirkkoherra Mikko Sulander kertoo, että seurakunta on tiiviisti mukana suunnittelemassa uutta hyvinvointikeskusta yhdessä kaupungin kanssa . – Tällä hetkellä puhutaan noin 350 neliön suuruisesta tilasta, joka voisi palvella seurakunnan eri käyttäjäryhmiä. Kyse on monikäyttötilasta, jota päivällä voivat käyttää esimerkiksi päiväkerholaiset ja illalla nuorten ryhmät tai vaikka diakoniapiiri. Sen mukaan, mille toiminnalle alueella on tarve. Peltolammin seurakuntakeskuksessa on tällä hetkellä käytössä 1200 neliön tilat, joten muutos on melkoinen. – Päätöstä tehtäessä tehtiin lapsivaikutusten arviointi. Päätös

Teksti Tuija Virtanen Kuva Jyri Hentunen Peltolammin seurakuntakeskuksen nykyiset toiminnot siirtyvät aikanaan hyvinvointikeskukseen. Käyttöikänsä loppupuolta kolkuttelevan talon kohtaloa puidaan parhaillaan. Rakennus sijaitsee kaupungin vuokratontilla. on merkittävä toiminnallisesti mutta myös henkisesti. Se luo haastetta toiminnan suunnitteluun ja arjen käytäntöihin. – Henkisellä muutoksella tarkoitan ensinnäkin sitä, että nyt on toimittu ikiomissa tiloissa ja jatkossa toimitaan rakennuksessa, jossa on paljon muita käyttäjiä. Rakennus ei siksi proﬁloidu samalla tapaa seurakunnan tilaksi kuin mitä on nyt. Toiseksi muuttuvat tutut tilat ja paikat. Meillä tulee riittämään työtä siinä, miten alueen ihmiset löytävät ja oppivat käyttämään uutta tilaa. Sulander korostaa, että lähtökohtana on tarjota samoja palveluita kuin nytkin. Seurakuntakeskus on ollut merkittävässä roolissa monen alueen asukkaan elämässä. 70–90-luvut olivat varsin vilkkaita aikoja. Eri ikäisille oli tarjolla monenlaista toimintaa. Vappuna juotiin simat ja syötiin munkit, joulunaikaan laulettiin kauneimmat joululaulut. Kerran kuukaudessa oli messu ja kirkkokahvit. Sen jälkeen toiminta väheni ja muuttui, eikä jumalanpalveluksiakaan enää järjestetä. Seurakuntayhtymän omistama seurakuntakeskus sijaitsee kaupungin vuokratontilla. Parhaillaan mietitään talon tulevaisuutta eli esimerkiksi puretaanko talo ja rakennetaanko paikalle jotain muuta.

PikkuHelppi Maksuton Mahdollisuus apuun max 4 kertaa toimintakauden aikana (kevät- tai syyskausi) Palvelu räätälöidään kunkin perheen tarpeen ja aikataulun mukaan Lisätietoa seurakunnan verkkosivuilta.

Peltolammi

joulukuu 2021

Heijastinkätköjä Peltsun rannassa syyslomalla

Peltolammin ja Multisillan Me-talo antaa esimerkkiä muille kaupunginosille Nelisen vuotta Peltolammilla ja Multisillassa toiminut Me-talo jatkaa edelleen toimintaansa, tosin hieman nykyistä rajoitetuimmin resurssein. Sen verran hyviä kokemuksia Me-talosta on saatu, että muutkin kaupunginosat haluavat oman Me-talon eteläisen Tampereen tapaan. Me-talon toiminta jatkuu Peltolammilla ja Multisillassa, mutta muuttuu aluksi vuoden mittaiseksi kehittämisprojektiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisiä toimintoja supistetaan jonkin verran. Me-talon aluekoordinaattori Jarno Koskinen kertoo, että tällä hetkellä ovat käynnissä ensi vuoden toiminnan suunnitelmien laatiminen. Samalla mietitään, miten Me-talon malli olisi kopioitavissa muihinkin kaupunginosiin. Ainakin Hervanta ja Kaukajärvi ovat olleet kiinnostuneita Metalon toiminnasta.

Koskisen mukaan tarkoituksena on saada Me-talosta pysyvä ja vakiintunut toimintamuoto. Eteläisellä Tampereella toiminta kytkeytyy vuosina 2025–2026 valmistuvaan Peltolammin hyvinvointikeskukseen, josta Me-talo saa tilat. Muissakin kaupunginosissa Me-talon kaltaista toimintaa olisi luonnollista siirtää esimerkiksi hyvinvointikeskusten tilojen yhteyteen. Koskinen korostaa, että Peltolammilla ja Multisillassa saatuja hyviä toimintamalleja kelpaa viedä muualle. – Me-talo on alueen yhteisen toiminnan keskus, jossa on kaikenikäisille monipuolista tukea ja toimintaa. Talolla järjestetään innostavaa tekemistä, tarjotaan harrastuksia ja luodaan kaupunkilaisten toiveista ja tarpeista nousevia kokeiluja ja ratkaisuja. – Toiminta Multisilta–Peltolammi-alueella on kerännyt paljon kiitosta alueen asukkailta ja toimijoilta. Toiminnan jatkuminen on ollut epävarmaa muun muassa kaupungin tiukan taloustilanteen vuoksi. Toiminnasta vastaa Tampereen kaupunki.

Syysloma saapui pimeänä ja sateisena. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Multisillan-Peltolammin yhdistys oli onneksi varautunut pimeyteen ja järjestänyt loman ajaksi pientä puuhaa Peltolammin rannalle. Koko perheelle suunniteltu Nallen heijastinkätköily keräsi syysloman aikana kaikenikäisiä etsijöitä rannan tuntumaan ja varsinkin pimeään aikaan kuuden piilotetun heijastimen etsintä taskulamppujen avulla oli erityisen jännittävää ja palkitsevaa puuhaa. Tapahtumasta ilmoitettiin MLL Multisilta-Peltolammi Facebook-sivuilla. Ne kannattaa ottaa seurantaan, sillä yhdistys järjestää kivoja tapahtumia ympäri vuoden. Tapahtumat ovat pääosin maksuttomia ja keräävät usein alueen lapsiperheitä osallistumaan ja viettämään aikaa yhdessä. Lapset pääsivät syyslomalla etsimään taskulampun valossa heijastimia Peltsun rannassa. Kuva ja teksti Mia Kirvesniemi.

PAIKALLINEN RUOKALA Ja vähän muutakin tai aika paljonkin muuta.

lounas ma–pe 10.30–14.00 pitopalvelu joukkueruokailut saunaillat ja muu menu takeaway ja toimitetut ateriat

Asentajankatu 5, krs 2 Lakalaiva Puh. 050 543 5207 Seuraa meitä www.ruokapalvelupure.ﬁ

Peltolammi

joulukuu 2021

Ari ja Katja Nieminen maailmaa muuttamassa Pysähtyykö ilmaston lämpeneminen 1,5 asteen rajaan 2030 vuoteen mennessä? Jos pysähtyy, elämä maapallolla on edelleen mukavaa. Jos ei, olemme pulassa. Jotain on siis tehtävä. Nyt näihin talkoisiin ovat sitoutuneet peltolammilaiset Ari ja Katja Nieminen. He ovat mukana 1,5 asteen kaupunkilaiset elämäntavat -projektissa, jossa tavoitellaan ilmastotavoitteiden mukaista elämää. Projektin tarkoituksena on asukkaiden kannustaminen kohti kestävää elämäntapaa. Kaikkiaan Tampereelta valittiin mukaan neljä perhettä. Projektia toteutetaan Tampereen lisäksi Lahdessa ja Oulussa. Tampereelta mukana Niemisten lisäksi ovat Tampere-talon toimitusjohtaja Pauliina Ahokas, muusikko Heikki Salo ja pikkulapsiperheen isä Antti Lippo. Projektin alussa Pähkinmäenkadulla asuva Niemisen perhe selvitti nykytilanteensa ja etsi keinoja hiilijalanjäljen pieKuva: Satu Laine

Ari Nieminen on vaimonsa Katjan kanssa mukana 1,5-projektissa. Peltolammilla asuvan pariskunnan tarkoituksena on vähentää perheen hiilijalanjälkeä.

nentämiseen. Perheen hiilijalanjälki on tällä hetkellä 7,6 tonnia vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoitteet toteutuvat, pariskunnan hiilijalanjälki pienenee 4,7 tonniin. – Meille helpoin ja nopein tapa on muuttaa syömistottumuksia. Enemmän kasvisruokaa, vähemmän punaista lihaa ja maitotuotteita. Sähkösopimuksen vaihtaminen tuulisähköön auttaa, Ari Nieminen kiteyttää. – Tavaraa on kertynyt. Kierrätämme tarpeettomat, korjaamme vanhaa ja ostamme jatkossa vain tarpeeseen. – Tästä lähtien otamme kaikessa huomioon ilmasto- ja luontovaikutukset.

Terhokujan asumisyksikkö lopettaa Terhokujalla sijaitseva Tampereen A-killan asumisyksikkö lopettaa toimintansa. Yksikkö on ollut päihteiden käytön salliva tukiasumisyksikkö. A-killan vuokrasopimus yksikössä päättyy tammikuun lopussa ensi vuonna. Asukkaat siirtyvät Terhokujalta eri kohteisiin ja palveluihin. Kiinteistön on ostanut Tampere Mission omistama kiinteistöyhtiö. Vuoden 2022 aikana rakennukseen tehdään remontti. Sen jälkeen talo muuttuu kehitysvammaisten palveluasumisyksiköksi.

Arpajaisten yllätyspalkinto Säästäjänkadulle Peltolammiseura järjesti Peltolammin asukastapahtumassa 9.11. arvonnan, jossa pääpalkintona oli kakkulautanen. Lautasen seuralle lahjoitti Maku Kitchen Life. Arvontaan osallistuivat kaikki, jotka vastasivat seuran kyselyyn. Onnetar poimi kaikista vastanneista voittajaksi Martti Luoman Säästäjänkadulta. Onnea!

Peltolammi

joulukuu 2021

PeltsuMultsussa tapahtuu Kuva Kyuu Eturautti

Asukastapahtuma Peltolammin koululla tiistaina 9.11. keräsi mukavasti alueen asukkaita tutustumaan muun muassa energianeuvontaan, ilmastovinkkeihiin, Multisillanpuiston uudistukseen ja seurakunnan varhaiskasvatukseen. Myös Peltolammiseuran piste keräsi monta kyselyyn vastaajaa ja arvontaan osallistujaa.

Peltolammi

joulukuu 2021

Multisillan asukastapahtuman vuoro oli maanantaina 15.11. Kaupan edustalle oli ilmestynyt isot PeltsuMultsu-kirjaimet osana alueella olevaa lähiöohjelmaa. Valaistuja kirjaimia ihmettelivät Nella Aalto (vas.), Sandra Hyväri ja Julia Aalto Multisillasta.

Rappukäytäviin ja muihin yleistiloihin sijoitettavan taiteen avulla voidaan parantaa taloyhtiöiden asukasviihtyvyyttä sekä yleisten tilojen ilmettä. Pirkan Opiskelija-asunnot Oy – POASin asuntokohteeseen Vaahterakuja 3 hankittiin taideteos asukkaiden iloksi. Idea kohteeseen hankittavasta taiteesta sai alkunsa, kun POASin hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Salminen eläköityi tehtävästään viime vuonna. Kiitokseksi Salmisen arvokkaasta työstä Vaahterakuja 3 nimettiin Pekkalinnaksi ja hän sai vastata kohteen taidehankinnoista. Vaahterakuja 3 valmistui viime elokuussa, ja tänä syksynä taideteos nimeltään Kuuntele ripustettiin esille talon sisääntuloaulaan. Kohteen kerho- ja musiikkitilat ovat myös muiden Vaahterakujalla asuvien POASin asukkaiden käytössä, joten taiteesta pääsevät nauttimaan muutkin kuin talon asukkaat. Rappukäytävätaiteen avulla asukkaita kannustetaan uudenlaisiin kohtaamisiin naapureiden kanssa, kun asukkaat py-

Teksti ja kuvat POAS Poasin opiskelijatalossa Vaahterakujalla asuvat voivat ihastella nokialaisen taiteilijan Osmo Rauhalan teosta ”Kuuntele” talon sisääntuloaulassa.

Poasin opiskelijataloihin Osmo Rauhalan taideteos sähtyvät kulkiessaan taiteen äärelle. Taideteoksen tekijä, nokialaislähtöinen kuvataiteilija Osmo Rauhala kuvaa teosta Kuuntele näin: ”Elämme aikoja, jolloin toisten kuuntelu olisi arvokkaampaa kuin koskaan. Liian usein kommunikaatio ihmisten välillä muistuttaa tilannetta, jossa kaksi auki olevaa tv-vastaanotinta yrittäisi keskustella. Teoksessa jo muinaissuomalaisten usein ku-

vaama peurahahmo kommunikoi ja kuuntelee toisen vanhan symbolin spiraalin kautta. Simpukkamuoto viittaa korvan simpukkaan ja kuunteluun. Luonnonmuodot urbaanin asumisen keskellä toivottavasti johtavat asukkaiden ajatukset hetkeksi pois geometrisestä ympäristöstä ja muistuttavat evoluutiomme juurista – suhteestamme orgaaniseen luontoon.”

Tiedottamisella on pitkät perinteet Tiedottaminen on viestinnän arkea. Se tapahtuu nykyisin sekä television, radion että sanomalehtien välityksellä. Mutta vielä 1900-luvun alussa sanomalehden tilaaminen joka mökkiin oli ylellisyyttä. Joskus lehti tilattiin naapurin kanssa yhteisesti. Ja kun lehti oli luettu, käytettiin paperi tarkkaan hyödyksi muun muassa seinien tapetoimiseen tai WC-paperina. Mutta entisaikoina kirkko vastasi pitkään paikallisesta tiedonkulusta. Jo vuoden 1686 kirkkolain mukaan kuulutukset tuli lukea saarnastuolista saarnan ja rukousten jälkeen. Kun kirkossa käynti oli entisaikoina pakollista, saivat kaikki samalla tiedon tärkeistä asioista. Siellä kuulutettiin kaikesta elämään liittyvästä, seurakunnan ja kunnan asioista, ja myös valtion virallisia ilmoituksia, jotka viranomaiset toimittivat papille. Jos joku asia ei ollut vielä varma, sanonta kuuluikin: "Se ei ole vielä kirkossa kuulutettu". Kuulutukset kertoivat arkisesta elämästä ja tapahtumista iloineen ja suruineen. Kirkon saarnastuoli saattoi vielä 1800-luvun lopulla olla muun muassa "asuntopörssi", jossa kuulutettiin myytävänä tai vuokrattavana olevista taloista. Huutokaupoista ja perunkirjoituksista ilmoitettiin myös. Joskus saatettiin ilmoittaa muun muassa "ryöstöhuutokaupasta" (= pakkohuutokauppa), jotta velkojat ja perilliset saattoivat valvoa oikeuksiaan. Saarnastuolista ilmoitettiin myös apteekin ja postin aukioloajat. Paikallisten kauppiaiden, isäntämiesten ja käsi-

työläisten kuulutukset kertoivat ihmisistä ja elämästä iloineen ja suruineen. Kauppiaat ilmoittivat myös ostettavaksi erilaisia tuotteita. Siis jonkinlainen mainontakin oli sallittua. Löytötavarasta yksi esimerkki: ”Yksi lakki on löydetty ja ylös otettu Pennon taipaleelta, jonka oikia omistaja takaisin saa Pitkänojan torpassa Moltsian kylässä. Sahalahdella 4 p. Huhtik . 1885. Aleksander Pitkäoja.” Kulutettavien maallisten asioiden määrä kasvoi vähitellen siten, että 1800-luvun lopulla suurin osa kuulutuksista käsitteli jo pääasiassa muita kuin seurakunnan asioita. Maallisten asioiden kuulutukset lopetettiin kirkossa vuonna 1925. Olen aina ollut hyvän tiedottamisen puolestapuhuja myös työpaik assani TAYS:ssa. Suuressa talossa eivät aina tiedotteet tavoita kaikkia niitä, joille ne olisivat tärkeitä. Eläkkeellä ollessani kouluttauduin vapaaehtoistyöhän ATK Seniorit Mukanettiin vertaisohjaajaksi. Siellä toimin myös tiedottajana ja olin tiedotusryhmän puheenjohtaja. Kuuluin myös yli 10 vuotta taloyhtiöni hallitukseen, jossa paneuduin myös hyvään tiedottamiseen. Kiinteistöliiton suositus on, että taloyhtiön hallitus huolehtii toimikauden aikana siitä, että kaikki jäsenet saavat ajantasaiset tiedot olennaisista asioista. Asukkaille ja osakkaille tulee myös viestittää

kaikista hallituksen päätöksistä, jotka vaikuttavat asukkaiden asumiseen, huoneistojen käyttämiseen tai asumiskustannuksiin. Hyvä viestintä tarkoittaa päätösten avaamista osakkaille ja asukkaille ymmärrettävässä muodossa. Siten heillä on riittävästi aikaa toimia päätöksen mukaisten mahdollisuuksien käyttämiseksi tai haittojen minimoimiseksi. Myös uutta asukasta olisi informoitava ajantasaisista asioista. Meillä taloyhtiössä on kiinnitetty näihin erityistä huomiota ja uusi asukas saa tiedotteen asioista, jotka eivät muuten tule hänen tietoonsa. Lisäksi kaikista taloyhtiön hallituksen päätöksistä annetaan tieto rappukäytävätiedotteilla. On harmillista, että näin ei kuitenkaan tapahdu kaikissa taloyhtiöissä. Tähän ovat Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto kiinnittäneet toistuvasti huomiota ja ehdottaneet parannuksia taloyhtiöiden tiedotuskäytäntöön. Hyvä tiedotus koetaan tärkeäksi myös taloyhtiöissä.

Tuumailuja Anja Salovaara Anja Salovaara on peltolammilainen sukututkija.

Peltolammi

joulukuu 2021

Peltolammiseuran vuosi 2021 Peltolammiseuraan voivat kuulua jäseninä peltolammilaiset taloyhtiöt. Seuraan kuuluu tällä hetkellä 23 Peltolammin kaupunginosan asunto-osakeyhtiötä ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy. Jäsenmaksu on vuodessa 4 € / asuinhuoneisto. Tapahtumat Vieraslajitalkoot Villi vyöhyke ry:n kanssa la 3.7. keräsi mukaan aktiivisen joukon, joka kitki jättipalsamia Pähkinämäenkadun lähistöllä. Kerhot ja muu aluetoiminta Peltsun puuhastelijat, kaikille avoin omatoiminen käsityö- ja askarteluryhmä, aloitti kokoontumiset koronataon jälkeen syksyllä. Askarteluryhmällä on oma Facebook-ryhmä ”Peltsun puuhastelijat”. Peltolammiseuran viljelypalstat olivat jälleen ahkerassa käytössä. Palstavastaava Jari Liukko kertoo alla olevassa jutussa kesäterveisiä. Seuran edustajia on ollut aktiivisesti mukana alueellamme vuosina 2020–2022 toimivan lähiöohjelman eri työryhmissä, asukasraadissa sekä taloyhtiöfoorumissa.

Seura osallistui myös asukastapahtumaan Peltolammin koululla 9.11. Seura on mukana EKOS-lähiötutkimushankkeen ohjaustyöryhmässä. Seura on jäsenenä Suomen Kotiseutuliitossa ja Pirkanmaan Kylät ry:ssä. Edustajamme osallistui liiton pitämään Vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen koulutukseen. Viestintä Vuoden aikana ilmestyi kaksi Peltolammilehteä. Lehti tehdään vapaaehtoisvoimin ja toivotamme tervetulleiksi kaikki kirjoittamisesta ja kuvaamisesta kiinnostuneet. Kysy lisää: peltolammi@gmail.com Toimintaansa jatkaa Peltolammin Facebook-sivut (facebook.com/peltolammi.tampere) sekä Instagram. Seuralla on kotisivut PeltsuMultsu.ﬁ ja Instagramsivu (@PeltsuMultsu). Molempiin kaivataan lisää kehittäjiä ja päivittäjiä. Muu toiminta Peltolammiseura myönsi kaksi stipendiä Peltolammin koulun oppilaille. Seuralla on vuodessa kaksi asukaskokousta, keväällä ja syksyllä.

Peltolammiseuran jäsenyhtiöt 2021: As Oy Jalanteenpuisto (Pähkinämäenkatu 5) As Oy Kuusamakuja (Kuusamakuja 2 & 4) As Oy Kuusamapuisto (Tammikuja 1–3) As Oy Palokallionkatu 8 As Oy Palokallionkatu 12 As Oy Palokallionkatu 18 As Oy Palokallionpuisto (Ruokomäenkatu 4) As Oy Peltolamminkulma (Peltolammink. 2) As Oy Peltolamminkärki (Pähkinämäenkatu 2–4) As Oy Peltolamminpuisto (Ruokomäenkatu 6). As Oy Peltolamminrinne (Pähkinämäenkatu 8–10) As Oy Peltolammin Rivitalot (Säästäjänkatu 4–14) As Oy Peltolammin veteraanitalot (Säästäjänkatu 9) As Oy Pihtakuusenkuja (Pähkinämäenkatu 3) As Oy Pähkinäahde (Pähkinämäenkatu 6) As Oy Pähkinäkuja (Pähkinäkuja 1-4) As Oy Ruusukuja (Säästäjänkatu 13–15) As Oy Säästäjänkatu 2 As Oy Säästäjänkatu 17–19 As Oy Vaahterankontu (Säästäjänkatu 11) As Oy Vaahterakuja (Vaahterakuja 2 & 4) As Oy Vahterantorni (Säästäjänkuja 3) As Oy Tornivuokko (Tilkonmäenkatu 3) Pirkan Opiskelija-asunnot Oy (Vaahterakuja 1, 3, 5, 7 & 9)

Peltolammin palstaviljelmillä oli mukavaa ja vilkasta

Teksti palstavastaava Jari Liukko

Viljelypalstoilla päästiin tämän vuoden kesänä aloittamaan viljelyt myöhempään kuin yleensä. Syynä oli kylmä ja sateinen kevät. Koska vanhat ojat olivat vuosien saatossa kasvaneet umpeen, kaivettiin ojat koneella uudelleen toukokuun loppupuolella. Viljelyalue oli sateisen kevään jälkeen niin märkä, että jyrsinnät tehtiin vasta kesäkuun alkupuolella. Palstoja saatiin tehtyä lisää ja niihin oli vilkasta kysyntää. Kaikki 53 palstaa olivat vuokrattuina. Viljelykausi oli haasteellinen ja jäi melko lyhyeksi. Kuivan heinäkuun jälkeen tuli sateinen ja viileä elokuu. Alkusyksy oli muutenkin sateinen eikä suosinut viljelijöitä. Viljelijät olivat kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä satoihinsa, vaikka heinäkuussa kasteltavaa riitti. Kesä sujui hyvässä yhteishengessä ja palstalaiset auttelivat toisiaan. Useat viljelijät olivat esikasvattaneet taimia kotonaan, joista riitti ylimääräisiä taimia muillekin viljelijöille. Peltolammiseuran johtokunta teki kierroksen loppukesästä tutustuen viljelypalstojen monipuoliseen viljelyyn. Vanhoilla viljelijöillä on mahdollisuus varata sama palsta myös ensi vuodelle. Vapautuvia palstoja jaetaan keväällä jonossa seuraaville. Kiitos erittäin hyvästä yhteishengestä, menneestä kesästä. Oikein mukavaa syksyä ja talven odotusta. Keväällä jatketaan.

Peltolammi

joulukuu 2021

Peltolammiseuran johtokunta teki loppukesästä kierroksen palstoilla ja tutustui monipuoliseen viljelyyn.

Oikea aika elämässä on toimia juuri nyt Ei ole aikaa! Näin me vastaamme usein, kun kiireisenä päivänä kysytään, ehtisimmekö tehdä jotain. Ihan kuin me omistaisimme ajan ja meillä olisi sitä aina käytettävissämme. Aika on aikamoinen asia. Jos odottaa junan lähtöä tunnin, tuntuu ettei aika kulu millään. Ja jos pitää ehtiä tehdä jotain tärkeää tunnissa, vaikuttaa siltä, että aika saa siivet, suorastaan lentää! Ja kuitenkin tiedämme, että aika kuluu aivan tasaista vauhtia. Oikeastaan on aika hyvä tuo sanonta ajan kulumisesta. Tosiasia kun on että elämämme aika on rajallinen. Lapsena minulla oli tapana jatkuvasti kurkottaa tulevaan. Aina mietin enemmän sitä, mitä lähivuosina elämääni tulee. Kun täytän viisitoista vuotta, saan ajaa mopoa. Ja kun täytän kuusitoista vuotta, saan kevytmoottoripyöräkortin. Ja voi autuus: kun olen kahdeksantoista, sitten vasta elämä oikein alkaa: saan ajaa autoa! Ja yhtäkkiä huomasin, että nuoruus menikin jo. Läsnä olivat lähinnä aikuisen huolet. Kun ikää kertyy lisää, alkaa väkisin-

kin katse kääntyä menneeseen. Iäkäs ihminen muistaa parhaiten lapsuuden ja nuoruuden ajat.

Aika ei ole loputon Ensimmäinen kelloni oli käsin vedettävä. Vaikka kellossa aina vaikuttaa jostain tulevan lisää aikaa, kun viisarit kiertävät kellotauluja, niin se että kello piti vetää, muistutti että aika ei ole loputon. Kaikkein parhaiten ajan katoavuudesta kertoo kuitenkin tiimalasi. Sen hiekka valuu vääjäämättä, kuten elämämme aika. Se muistuttaa meitä siitä, että ei pidä siirtää huomiseen sitä, minkä voi tehdä tänään. Ehkä hiekka on huomenna jo lopussa, enkä ehtinytkään tavata läheisiäni ennen yhteisen aikamme loppua. Kuluneet kaksi vuotta ovat osoittaneet, että elämä on arvaamatonta. Pitkään aikaan emme voineet tavata iäkkäitä läheisiämme. Siksi oikea hetki toimia elämässä on juuri nyt: on lähdettävä liikkeelle eikä siirrettävä huomiseen. Emme koskaan tiedä tarkalleen

millainen huominen on, ja loppuuko hiekka tiimalasissa. Vain yksi on ajasta vapaa. Hän jolta kaikki maailmassa tulee, ja jolla on kaikki maailman aika käsissään. Antero Eskolin Kappalainen Tampereen Eteläinen seurakunta

Peltolammi

joulukuu 2021

! u l u o j n ä l y nk

Oma

Fazer Kiireetön juhlalimppu 390g

Fazer luumutähtitorttu 58g

99 kpl

Annas piparkakku 300g original

99 kpl

99 4 kpl

Pirkka pehmeä taateli 200g

50 2 kpl

Plussakortilla

Hinnat voimassa 24.12. saakka!

Peltolamminkatu 10 33840 Tampere