Tutkimus toi näkyväksi asukastietoa

Tampereen yliopiston Peltolammin ja Multisillan alueella toteutettu Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus -tutkimushanke on tullut päätökseen. Kerromme tässä kirjoituksessa hankkeemme tuloksista.

Kuten kirjoitimme Peltolammi-lehdessä 2/2021, tutkimuksemme tarkoituksena oli tuottaa uutta ymmärrystä, kuinka ekologinen ja sosiaalinen kestävyys kytkeytyvät asukkaiden arkeen, ja miten tätä ymmärrystä voidaan käyttää osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen asuinalueilla. Meitä tutkijoita kiinnostivat erityisesti arjen kokemukset: miten osallisuus, yhteisöllisyys ja kestävyys ilmenevät asukkaiden arjessa, ja mitä he ajattelevat ympäristöstään sekä Peltolammin ja Multisillan tulevaisuudesta. Keräsimme asukastietoa haastatteluilla, asukasjohtoisilla kävelyillä, ja asukkaiden ottamilla valokuvilla. Teimme myös läheistä yhteistyötä Tampereen kaupungin lähiöohjelman kanssa, osallistuimme alueen tapahtumiin ja niiden toteuttamiseen, ja seurasimme alueelle sijoittuvia kehittämistoimenpiteitä Toteutimme lisäksi syksyllä 2022 tutkimusteemoihimme kytkeytyvän Kestävän kehityksen käytännöt -kurssin, jossa opiskelijat pääsivät osallistumaan asukastapahtuman toteuttamiseen.

Asukastiedosta eväitä kestävään kaupunkikehitykseen

Asukastiedosta eväitä kestävään kaupunkikehitykseen

Julkaisimme vuodenvaihteessa tutkimukseemme pohjautuvan Kestävä kaupunkikehitys -juttusarjan Politiikasta fi-alustalla, sekä päätöksentekijöille ja suunnittelijoille kohdennetun Asukastietotyökalun Toimme näillä julkaisuilla näkyväksi asukastietoa ja asukastiedon huomioinnin tärkeyttä kestävää kaupunkikehitystä tavoiteltaessa. Kaupunkien kestävyystoimenpiteet liittyvät usein muun muassa kaupunkirakenteen tiivistämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja kaupunkivihreän lisäämiseen, sekä joukkoliikenteen kehittämiseen. Globaalien tavoitteiden, kansallisen ohjauksen, kunnan strategiatavoitteiden ja asukkaiden paikallisten tarpeiden sovittaminen yhteen voi kuitenkin olla haastavaa. Kestävyystoimia suunnitellessa on myös tarpeen kysyä, miten ne palvelevat erilaisia asukkaita paikallisesti. Asukkaiden arjen ymmärtäminen tuo esiin, millaista tietoa ja millaisia toimia tarvitaan kestävyyttä ja hyvinvointia edistävien ratkaisujen tueksi ja millaisia vaikutuksia erilaisilla toimilla asukkaiden arkeen voi olla.

Juttusarjaan kuuluu neljä osaa, joista jokainen esittää kestävään kaupunkikehitykseen liittyvän väitteen ja tarkastelee sitä. Käsittelemme haastatteluaineistoon pohjautuvissa teksteissä yhteisöllisyyttä, osallisuutta, kestävää arkea ja hyvinvointia Pohdimme esimerkiksi, miten erilaisten sekä erilaisia tietoja ja taitoja omaavien ihmisten on mahdollista osallistua ja tulla kuulluiksi kestävyyden edistämisessä omalla asuinalueellaan. Hallintolähtöisesti katsottuna asuinalueet ja asukkaat saatetaankin helposti tulkita pelkkinä toimenpiteiden kohteina: asukaskokemuksen moniulotteisuutta voi olla vaikea hahmottaa, sitä ei tunnisteta relevantiksi tiedoksi, tai sitä ei osata hyödyntää. Loimme siksi Asukastieto-työkalun suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden työn tueksi.

Tutkimuksemme mukaan asukkaiden arkea ja yhteiskunnallista toimintaa määrittävät seuraavat ulottuvuudet: ympäristö, palvelut, normit, resurssit, osallisuus ja tieto. Asukkaan toimintamahdollisuuksia määrittävät näiden ulottuvuuksien ja eri toimintatasojen eli asukkaan lähiverkostojen sekä alue-, kunta- ja valtiotason välinen vuorovaikutteinen suhde Tätä vuorovaikutteista suhdetta ei aina tunnisteta suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Alueellisesti paikantuva kokemustieto kertoo, miten asukkaat elävät ja toimivat asuinalueellaan. Alueen sosiaaliset verkostot edistävät arjen sujuvuutta ja asukkaiden yhteistyö luo turvaa sekä toimintamahdollisuuksia alueelle. Asukkaiden jaetut käsitykset ja merkitykselliset yhteisöt määrittävät myös asuinalueen identiteettiä, sosiaalisia suhteita ja erilaisia osallistumistapoja. Asukkaiden hyvinvoinnin kannalta merkittävää on erityisesti saavutettava lähiluonto ja miellyttävänä koettu rakennettu ympäristö

Tunnistimme myös, kuinka ulkoapäin tulevat alueelliset ja kunnalliset rakenteet sekä valtion ohjaus määrittävät asukkaiden arkea ja toimijuutta asuinalueella. Asukkaiden hyvinvointia vahvistetaan lähipalveluilla, palveluiden saavutettavuudella ja luontokadon ehkäisyllä. Ulkoapäin tuleva julkinen sääntely ohjaa myös tulkintoja hyväksytyistä elämäntavoista. Asuinalueille kohdennetut tasapuoliset investoinnit luovat lisäksi edellytyksiä arjen kestävälle toimijuudelle Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen mahdollistaa myös laajasti hyväksyttävien kestävien ratkaisujen tekemisen. Kansallisen ohjauksen, kunnan strategiatavoitteiden, alueellisten erityispiirteiden ja asukkaiden paikallisten tarpeiden sovittaminen voi kuitenkin aiheuttaa ristiriitoja. Onkin tärkeää tunnistaa asukkaiden paikallisia tarpeita, toiveita ja olemassa olevia resursseja, sekä yhteiskehittämisen keinoja kestävää kaupunkikehitystä tavoiteltaessa.

Olemme esitelleet Asukastieto-työkalua erilaisissa tilaisuuksissa, kuten lähiöohjelman loppuseminaarissa ja Tampereen kaupungin osallisuustyötä tekevässä yksikössä. Toivomme siitä olevan hyötyä eri toimijoille myös Tampereen ulkopuolella. Postitimme työkalua pääsiäisen alla muun muassa eri ministeriöiden viranhaltijoille ja päätöksentekijöille

Kiitos siis kaikille tutkimukseemme osallistuneille, että oletteolleetmahdollistamassatyötämme!

Neliosaista juusarjaa pääsee lukemaan Poliikasta.fi -sivustolta tai tätä QR-linkkiä käyämällä:

Asukaseto-työkaluun pääsee tutustumaan tarkemmin Ecowelfare.fi -sivustolta tai tätä QR-linkkiä käyämällä:

Julkaisemme mahdollises myös tulevaisuudessa lisää tutkimustuloksia. Saae niistä ensisijaises edon tältä Twier kanavalta:

Herääkö sinulla kysymyksiä tai haluatko lisäetoja?

Ota yhteyä

Multisillan Lähiöyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Nieminen, 72, muistelee lämmöllä Peipontuvan alkua ja sen toimintaa. Hän kertoo, että Peipontuvasta tuli vuosien varrella kuin toinen koti.

Samat hommat jatkuvat tänä päivänä vapaaehtoistyön merkeissä. Vielä ei ole aika jäädä keinutuolimummuksi, Marjo letkauttaa iloisesti.

Marjo Nieminen kertoo, että olisi ollut helppoa nimetä paikka Marjon tuvaksi, mutta näin ei tehty. Marjo ja hänen pomonsa tuumailivat, että jos Marjon jälkeen tulee uusi vetäjä, niin olisi mukava, jos paikalla olisi muu kuin Marjon nimi. Jostain heille tuli mieleen, että Peipontupa kuulostaa mukavan pirteältä ja luokseen kutsuvalta.

Peipontupa suunniteltiin paikaksi, jossa voi aterioinnin ja kahvittelun lomassa harrastaa monipuolista viriketoimintaa, jota Marjo Nieminen ryhtyi kehittämään ja vetämään Peipontuvalla maaliskuussa vuonna 1991. Sitä ennen hän oli ollut kaupungin kotipalvelussa kotiavustajana. Hänen työparikseen tuli kodinhoitaja Sirkka-Liisa Oksanen Ruoka tuli aluksi samassa talossa olevasta päiväkodin keittiöstä, myöhemmin Nekalan palvelukeskuksesta.

– Vei aikansa, että kerhoon rupesi tulemaan asiakkaita. Aluksi seisoin Sirkka-Liisan kanssa oven suussa ja toivotimme ihmisiä tervetulleiksi Olimme sisäänheittäjiä, toisin päin kuin yleensä Loppuvuodesta 1991 porukka oli jo hyvin löytänyt tuvalle Vähitellen asiakkaita oli päivittäin 20–30, Marjo myhäilee tyytyväisenä.

Ajan myötä tilat rupesivat käymään pieniksi. Kun seinänaapurissa ollut Tampereen kaupungin kierrätyskeskus muutti pois, Peipontupa muutti sen tiloihin 1996 ja apteekki Peipontuvan entisiin tiloihin.

Marjo kertoo, että istumapaikkoja oli noin 40 henkilölle. Jos oli jotain erityisohjelmaa, niin silloin tarvittiin lisätuoleja. Niitä lainattiin sitten tarhan puolelta.

Vaikka Marjolla oli vakituinen työaika 8–16, niin yhtäkkiä hän huomasi viettävänsä tuvalla enemmän aikaa kuin kotona. Hän sanoo, että Peipontuvasta tuli hänelle kuin toinen koti. Askartelu- ja käsityötoiminta oli vireää, sillä hän oli vienyt tuvalle myös kahdet omat kangaspuut, joilla kudottiin mattoja, poppanoita, laudeliinoja ja muuta.

Samoin Marjo mainitsee huvittuneena bingoinnostuksen vallanneen asiakkaat, kun hän kerran toi 8-vuotiaalle pojalleen ostetun bingokoneen kokeiltavaksi Peipontuvalle. Sen jälkeen sitä ei kotona näkynytkään, koska sillä pelattiin joka päivä niin innokkaasti.

– Olin ensin vähän häpeissäni, kun otin

Multisiltalainen

Multisillan lähiöyhdistyksen Marjo Nieminen: