Peltolammi 2/2020

Peltolammi

PELTOLAMMISEURAN TIEDOTUSLEHTI

Hyvinvointikeskushanke etenee, s. 6 Terttuseljat pois hakkuuaukiolta, s. 14 Peltsu ja Multsu mukaan lähiöohjelmaan, s. 7

Nro 143 joulukuu 2020

Jouluristikko Ratkaise ristikko, niin tiedät mikä sana löytyy tummennetusta pystyrivistä!

Kuva: Mirka Sillanpää Ristikon vastaus sivulla 17.

2

Peltolammi

joulukuu 2020

Kaunista joulunaikaa kaikille!

On ollut hienoa päästä seuran toimintaan mukaan ja kulunut vuosi on ollut muutoksellinen sekä haastava koko maailmassa. Toivottavasti tilanne saadaan hallintaan ja uskotaan positiiviseen tulevaan.

Olemme voineet panostaa vuoden aikana yhteistyöhön eri tahojen kanssa ja pääsimme iloksemme mukaan Tampereen kaupungin ja Me-talon järjestämään ulkoilutapahtumaan. Näinä aikoina korostuu asuinympäristömme metsineen ja ulkoilualueineen, mikä antaa mahdollisuuden luonnon rauhaan sekä ulkoiluun. Olemme miettineet mitä mahdollisuuksia voisi olla esimerkiksi harrastusseurojen kanssa ulkoilualueillamme, nyt on aika kerätä ideoita.

Yhteisöllisyyttä pääsemme toivottavasti toteuttamaan uutena vuonna monella tavalla ja odotan innolla tulevaa, kaikille tervetuloa mukaan toimintaan.

Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta ja pysytään terveinä.

Joulurauhaa ja onnea uudelle vuodelle toivottaa Heidi Leppänen Peltolammiseuran puheenjohtaja

Peltolammi ja Multisilta ovat mukana ympäristöministeriön käynnistämässä lähiöohjelmassa.

Lähiöohjelma 2020–2022 hankkeen tavoitteena ovat hyvinvoivat ja vetovoimaiset lähiöt. Tavoitteena on myös monipuolistaa alueen asuntokantaa täydennysrakentamisella ja lisätä asumisen houkuttelevuutta ja ympäristövastuullista elämäntapaa.

Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä asukaskyselyn mukaan viheralueisiin ja puistoja sekä metsiä haluttaisiin nostaa enemmän esille. Myös yhteisöllisyys ja palveluiden lisääminen tuli vastauksissa esille ja harrastusmahdollisuuksien lisäämistä toivottiin lapsille ja nuorille.

Peltolammiseuran yksi painopiste tulevalle vuodelle on luonto ja ympäristönhoito sekä tietysti yhteisöllisyys. Pidetään huolta upeasta korvaamattomasta asuinalueestamme ja iloitaan siitä yhdessä.

Peltolammi

joulukuu 2020

3

Peltolammiseura

Peltolammi

on Peltolammiseuran toimittama tiedotuslehti Päätoimittaja: Toimitus:

Johtokunnan jäsenet vuonna 2021: Puheenjohtaja: Heidi Leppänen haidi.leppanen@gmail.com

Viljelypalstat: Jari Liukko palstalla@gmail.com

Varapuheenjohtaja: Muut jäsenet: Jussi Panusalo jussi.panusalo@saunalahti.fi Olavi Aronen Pähkinäkuja 4 A 18 Sihteeri–rahaston040 596 2096 hoitaja: Mari Pajala Pähkinämäenkatu 2 D 21 Nelli Jokelainen 040 768 1971 pajalamari@gmail.com Petra Koljonen Peltolammi-lehden petra.koljonen@gmail.com päätoimittaja: Tuija Virtanen Satu Kuirinlahti 040 842 9488 satu.kuirinlahti@gmail.com Raili Viipuri Tilkonmäenkatu 3 A 9 045 670 5701

Tuija Virtanen Johanna Mäki, Heidi Leppänen, Ellen Sieviläinen Kannen kuva: Tuija Virtanen Taitto: Tuija Virtanen Ilmoitusmyynti: Tuija Virtanen, Heidi Leppänen, Johanna Mäki Paino: Kirjapaino Offset Ulonen Oy Painos/jakelu: 2900 kpl, Peltolammi, Multisilta, Palokallio ja Lakalaiva Ilmoitushinnat 2020–2021: 1/16 sivu 60 € 1/2 sivu 1/8 sivu 108 € 1/1 sivu 1/4 sivu 180 €

288 € 480 €

Hinnat sisältävät nelivärilisän.

Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2021. Juttuideat sekä materiaalit lehteen maaliskuun 2021 puoleen väliin mennessä osoitteeseen peltolammi@gmail.com

Peltolammin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat löydät www.facebook.com/peltolammi.tampere

www.PeltsuMultsu.fi

PARTURI–KAMPAAMO Erja Willberg 03 265 0490

Sini

Peltolamminkatu 40 toimii Peltolammiseura

AVOINNA: ARK. 07 7.30–21.00 LA 9.00–21.00 SU 9.00–21.00 09

4

Peltolammi

joulukuu 2020

PELTOLAMMI-tuotteita Hanki itsellesi tai lahjaksi

Kangaskassi Historiikki

10€ 5€

Myös T-paitoja ja muita seuran tuotteita!

Tied. ja tilaukset peltolammi@gmail.com

PELTOLAMMISEURA TOIMII

Tule mukaan puuhastelemaan Peltsun puuhastelijat on avoin askartelun ja käsitöiden puuhastelupiiri.

Peltolammiseura on toiminut alueella yli 50 vuo a.

Tule mukaan seuran toimintaan, niin edät mistä alueella puhutaan.

Mukana on kaikenikäisiä peltsulaisia.

Teemat vaihtelevat.

Seuraavasta kokoontumisesta ilmoitamme Facebookissa, noudatamme kokoontumisissa pandemiaohjeita.

Tervetuloa mukaan!

Jos kiinnostuit, ota yhteys: peltsunpuuhastelijat@gmail.com Puuhastelijat on myös Facebookissa.

Hae ” Peltsun puuhastelijat” .

Tervetuloa!

Tied. peltolammi@gmail.com

Peltolammi

joulukuu 2020

5

Hyvinvointikeskuksen kaavoitus käyntiin Valion tontille Lakalaivaan Teksti Ilkka Kotilainen

Peltolammin ja Lakalaivan alueella käynnistyy kaksi täydennysrakentamisen asemakaavahanketta, joiden myötä palvelut ja asumisen vaihtoehdot lisääntyvät ja monipuolistuvat.

Täydennysrakentaminen sovitetaan Peltolammin maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkimaisemaan.

Automiehenkadun eteläpuolelle suunnitellaan monipuolista palvelukeskittymää sekä sen yhteyteen viihtyisää asuin- ja viherympäristöä. Suunnittelualueeseen sisältyy Valiolta vapautunut tontti osoitteessa Automiehenkatu 2 sekä sen länsi- ja eteläpuoleisia liikenne- ja viheralueita.

Liikenneverkkoon tulee suuria muutoksia. Peltolammin kohdalla nykyinen Lempääläntie katkaistaan ja liikenne ohjataan Autovarikonkadun kautta. Tällöin Lempääläntien vapautuva tiealue ja sen ympäristöä voidaan osoittaa muuhun käyttöön.

Alueelle on tarkoitus toteuttaa eteläisiä kaupunginosia palveleva hyvinvointikes-

6

Peltolammi

joulukuu 2020

kus, johon sisältyy koulu, päiväkoti, nuorisotilaa, ikäihmisten päivätoimintaa, kirjasto, liikuntatiloja, neuvola ja hammashoitola.

Julkisten palveluiden lisäksi alueelle sijoittuu päivittäistavaran myymälätilaa ja pienliiketiloja kuten esimerkiksi apteekki, kahvila ja parturi.

Asuinkortteleihin tavoitellaan kohtuuhintaista monipuolista asumista yksiöistä perheasuntoihin. Myös erityisryhmille tavoitellaan asumisvaihtoehtoja kaupungin asumisen palveluverkkoselvityksen mukaisesti.

Puistoalueille on tulossa ikäystävällisiä viherpalveluja, joihin sisältyy muun muassa pallokenttä, sekä tilaa vapaamuotoiseen oleskeluun, leikkiin ja muihin aktiviteetteihin.

Peltolammin ja Lakalaivan alueen on tarkoitus olla tulevaisuudessa eteläisiä kaupunginosia palveleva aluekeskus. Nyt kaavoitettava alue muodostaa uuden aluekeskuksen ydinalueen ainakin alkuvuosina.

Myöhemmin täydennysrakentaminen etenee myös Automiehenkadun pohjoispuolelle.

Kun Peltolammin hyvinvointikeskukseen rakennetaan uusi koulu, nykyinen koulu ja pallokenttä poistuvat ja alue vapautuu

asumisen täydennysrakentamiseen. Tavoitteena on Peltolammin talo- ja asuntotyypistöä monipuolistava asuntorakentaminen, joka sijoittuu luontevasti nykyisen asutuksen lomaan virkistys- ja luontoarvoja kunnioittaen.

Molempien asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä valmisteluaineistot ovat nähtävillä 26.11.–17.12.

Aineistoihin voi tutustua Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Aineistot ovat lisäksi nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa: https://w w w.tampere.fi/tampereenkaupunki/ajankohtaista/ilmoitukset.html Tarkempia suunnitelmia ja selvityksiä molemmista kohteista tulee nähtäville keväällä tai kesällä 2021.

Lähiöohjelma satsaa eteläiseen Tampereeseen

Nyt kehitetään Peltolammia ja Multisiltaa uuteen uskoon Peltolammi ja Multisilta ovat mukana valtakunnallisessa lähiöohjelmassa parin seuraavan vuoden aikana. Taustalla on ympäristöministeriön koordinoima hanke, jonka tavoitteena on kehittää alueita yhdessä kaupungin, asukkaiden ja alueen toimijoiden kanssa.

Teksti ja kuva Tuija Virtanen Ympäristöministeriö toteuttaa Suomen suurimmissa kaupungeissa lähiöohjelman vuosina 2020–2022. Tampereella kohdealueiksi valikoituvat Peltolammi ja Multisilta, valtakunnallisesti mukana on 13 kaupunkia.

Projektipäällikkö Henna Kuitunen Tampereen kaupungin asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot -yksiköstä kertoo, että hanke tuo mukanaan runsaasti hyvää alueelle. Peltolammin hyvinvointikeskus valmistuu vuonna 2025, mutta jo sitä ennen alueella tapahtuu paljon.

– Tavoitteena ovat hyvinvoivat ja elinvoimaiset kaupunginosat, Kuitunen korostaa.

Peltolammi ja Multisilta ovat kaupungin pitkäaikaisia kehittämiskohteita. Tarkoituksena on lisätä alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä asukaslähtöisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaita on kuultu ja kuullaan myös jatkossa.

Lähiöohjelma on valtakunnallinen ja ympäristöministeriöltä on saatu raamit, mutta asukkaiden painotukset otetaan huomioon.

Esimerkiksi kuluvan vuoden keväällä toteutettiin asukaskysely, johon saatiin noin 500 vastausta. Asukkaiden näkökulmia alueen kehittämiseen on kysytty myös parina edellisenä vuonna. Lokakuun loppupuolella Vanhalla suklaatehtaalla järjestettiin ideointipäivä, jolloin asukkaat saivat esittää lisää alueen kehittämisideoita. Tapahtumassa tehtiin myös syventäviä asukashaastatteluja.

Lähiöohjelman tarkoituksena on lisätä alueen vetovoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Tämä tarkoittaa monia konkreettisia asioita kuten palvelujen parantumista, asuntokannan monipuolistumista, ikäystävällisyyttä sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämistä.

Vaikka lähiöohjelma on vasta alkuvaiheessa, silti ympäristöministeriöltä on saatu avustusrahaa, jolla voidaan polkaista käyntiin

Peltolammi ja Multisilta uudistuvat näin vuosina 2020–2022:

Henna Kuitunen vetää lähiöprojektia Tampereella. Kuva on otettu Me-talolla avoimessa tilaisuudessa lokakuun lopulla, jolloin asukkaat saivat esittää omia ideoitaan alueen kehittämisestä.

ensimmäiset toimenpiteet alueen hyvinvoinnin eteen. Näitä ovat valaistuksen ja uimarannan parantaminen, esteettömyyden lisääminen ja puistojen kunnostaminen.

– Kyse on tavallaan alueen kohentamisesta, elinvoimaisuuden nostamisesta ja yhteisöllisyyden mahdollistamisesta sekä yleisen hyvinvoinnin lisäämisestä, Kuitunen sanoo.

Kuitunen näkee lähiöohjelman suureksi eduksi sen, että Tampereen kaupungin eri toimialat, asukkaat, yritykset ja Tampereen yliopisto yhdessä sitoutuvat alueen kehittämiseen. Jo nyt Me-talo on tehnyt kolmen vuoden ajan alueella hyvää työtä varsinkin lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittämisessä ja hyvinvoinnin lisäämisessä.

– Lähiöohjelmalla voidaan vaikuttaa myönteisen suunnan luomisessa ja tuoda alueelle positiivista virettä ennen kuin isoja hankkeita ryhdytään toteuttamaan, Kuitunen sanoo.

Lähiöohjelma käynnistyi syksyllä 2020.

Valaistusta parannetaan, suunnittelutyöt ovat jo alkaneet.

Multisillan päiväkodin lähellä uudistetaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väyliä.

Metsiä hoidetaan vuonna 2021.

Multisillan uusi päiväkoti valmistuu vuonna 2022.

Multisillanpuiston leikkipaikan rakentaminen 2022.

Asuinrakennuksia Multisillan päiväkodin läheisyyteen, rakentaminen alkanee vuonna 2022.

Peltolammin hyvinvointikeskuksen suunnittelu alkanut.

Peltolammin uimarannan kohentaminen vuosina 2021–2022.

Hiihtoladun/ulkoilureitin kunnostaminen 2022.

Esteettömien reittien parantaminen 2021-2022.

Asukkaiden osallistumista kehitetään, asukasraadin perustaminen.

Hyvinvointia lähimetsästä -paikkatietosovelluksen kehittäminen ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen kansalaislähtöisesti.

Suunnitteilla alueellinen verkkosivu ja alueviestinnän kehittäminen.

Peltolammi

joulukuu 2020

7

A-killan asumisyksikkö puhututtaa Peltolammilla Tampereen A-killan asumisyksikkö Terhokujalla Peltolammilla muuttui viime toukokuussa retkahdukset sallivasta tukiasumisyksiköstä päihteiden käytön sallivaksi.

Muutos on selvästi lisännyt lähialueen levottomuutta ja tuonut ikäviä lieveilmiöitä.

Naisten suojakotina ja turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilana peltolammilaisille tutuksi tullut asumisyksikkö osoitteessa Terhokuja 5 on tällä hetkellä Tampereen A-killan tukiasumisyksikkö, joka muuttui viime toukokuussa päihteet sallivaksi yksiköksi.

Heti muutoksen jälkeen alkoivat moninaiset ongelmat lähiympäristössä.

Alkuhämmennyksen jälkeen asukkaat eivät suinkaan jääneet toimettomiksi, vaan asiasta otettiin yhteyttä Tampereen kaupungin ja A-killan edustajiin, valtuutettuihin ja poliisiin.

Syyskuun alussa A-kilta piti Terhokujan tukiasumisyksikössä alueen asukkaille suunnatun avointen ovien päivän.

Tilaisuuden tavoitteena oli kuulla asukkaiden mielipiteitä sekä lisätä tietoa asumisyksikön toiminnasta.

Paikalle saapuikin miltei 50 peltolammilaista, jotka esittivät huolestuneisuutensa yksikön aiheuttamista häiriöistä.

Tampereen A-killan toiminnanjohtaja

Vesa Vaittinen vakuutti, että asukkaiden huoli on otettu todesta. Vaittinen lupasi, että yksikön yöpäivystystä lisätään ja ongelmatilanteissa yksikköön voi soittaa, jos häiriöitä lähiympäristössä ilmenee. Myös asukasvalintoihin voidaan kiinnittää huomiota, sillä jos asukas ei sitoudu yksikön sääntöihin, vuokrasuhde voidaan purkaa. Yksikössä asukaspaikkoja on noin 20.

Yöpäivystys lähti käyntiin syksyllä niin, että yksikössä on viikossa neljänä yönä yöpäivystäjä paikalla. Vaittinen kertoo, että tämä on selvästi rauhoittanut yksikön asukkaiden elämää.

Jutun alaosassa on puhelinnumero, jossa vastaa tukiasumisyksikön vuorossa oleva työntekijä. Numeroon voi soittaa, jos havaitsee häiriökäyttäytymistä ja epäilee, että kyseessä on tukiyksikön asiakas. Työntekijät myös tarvittaessa jalkautuvat selvittämään tilannetta.

Lokakuussa asukkaiden huoli oli kasvanut sen verran suureksi, että Tampereen kaupunki järjesti yhdessä Tampereen A-kilta ry:n kanssa verkkoasukastilaisuuden otsikolla ”Peltolammin turvallisuuden parantaminen”. Asukkaat saivat lähettää tilaisuuteen ennakkokysymyksiä ja niihin oli vastaamassa kaupungin, poliisin ja A-killan

040 350 0145

Ehdoton ei huumeille

8

Peltolammi

joulukuu 2020

edustajia. Tilaisuuden avasi apulaispormestari Johanna Loukaskorpi ja sen veti Metalon toiminnanjohtaja Jarno Koskinen.

Asukkailla oli mahdollisuus seurata tilaisuutta suorana verkossa ja osallistua kommentoimalla verkkosivun kommenttikentän kautta.

Suora numero A-killan Terhokujan toimipisteeseen:

Hanna Koivisto:

Hanna Koivisto muutti Peltolammille puolitoista vuotta sitten. Länsi-Tampere oli tullut tutuksi, samoin keskusta. Nuorin lapsi oli aloittamassa koulunkäynnin ja Koivisto halusi lapselle mukavan pienen lähikoulun, jonne olisi turvallista kävellä. Peltolammi kiinnosti.

– Kun tulin Peltolammille, niin kotiuduimme helposti, Koivisto kertoo.

Ulkoilua ja liikuntaa harrastava perhe tykästyi oitis Peltolammin ja lähialueen lähimaastoihin. Kaupunginosa oli kylämäinen ja rauhallinen. Juuri sitä, mitä Koivisto haki.

Mutta tämän vuoden loppukesästä tilanne muuttui. Terhokujan tukiasumisyksikön asukkaat aiheuttivat häiriöitä Peltolammilla. Yksikkö muuttui päihteettömästä päihteet sallivaksi.

Koulutukseltaan Koivisto on sairaanhoitaja-diakonissa. Tämänhetkisessä virassaan

Terhokujan asumisyksikön toiminta on herättänyt huolta lähialueen asukkaissa, sillä yksikkö muuttui toukokuussa retkahdukset sallivasta tukiasumisyksiköstä päihteet sallivaksi.

oppilasdiakonina hän on nähnyt myös elämän varjopuolta. Hän tietää, että huumeisiin liittyy rikollisuutta. Koiviston mielestä tuntuukin nurinkuriselta, että kaupunki hakee ympäristöministeriöltä rahoitusta alueen kehittämiseen turvalliseksi ja vetovoimaiseksi, mutta toisaalta alueelle ikään kuin tuodaan huumeiden käytön salliva yksikkö.

Toiminnan ihmisenä Koivisto otti välittömästi yhteyttä Tampereen kaupungin päättäjiin ja A-kiltaan. Hän kirjasi ylös yksikön asukkaiden aiheuttamia häiriöitä, kuunteli ja jutteli ongelmia kohdanneiden lähialueen asukkaiden kanssa sekä keskusteli myös alueen yrittäjien ja toimijoiden kanssa. Kirjelmiä lähti yhteensä viisi elokuun ja lokakuun välisenä aikana kaupunginvaltuutetuille, apulaispormestarille, A-kiltaan, viranomaisille ja yhteistyötahoille.

– Halusin tehdä sen mitä voin.

– Olen kiinnostunut elämään vaikuttavista asioista ja tekijöistä. Ja eikö meitä ole kehotettu olemaan aktiivisia ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Koivisto ryhtyi toimiin, koska hän halusi tarttua yhteiskunnalliseen epäkohtaan ja nostaa asukkaiden äänen kuuluviin. Koiviston mielestä peltolammilaisilla on oikeus tuntea olonsa turvallisiksi omalla asuinalueellaan.

Koivisto on huolissaan koko Suomen laajuisesta huumeongelmasta. Hän tähdentää, ettei ole olemassa vaarattomia huumeita. Kaikki aiheuttavat riippuvuutta.

– Kuten osuvasti sanotaan: Huumeet eivät ole vaarallisia siksi että ne ovat laittomia vaan laittomia siksi, että ne ovat vaarallisia.

– Toivon, että ihmiset jaksaisivat olla aloitteellisia ja tulla mukaan vaikuttamaan.

Pääkaupunkiseudulla huumepoliisi on jo menettämässä otettaan yhä laajenevaan huumeongelmaan. Huumeista ei seuraa mitään hyvää, päinvastoin. Lapsemme, nuoremme ja me kaikki ansaitsemme hyvän, kehittävän ja turvallisen asuinympäristön.

Ulkoilutapahtuma houkutti Peltolammille

Geego Kids -mobiilireitti liikutti tapahtumassa lapsia ja lapsenmielisiä lammen ympäri.

Teksti ja kuvat Tuija Virtanen

Kirpakka syyspäivä 10.10. sai perheet liikkeelle Peltolammin luonnonkauniin lammen ympäristöön. Liikkeelle luontoon -tapahtuma kiinnosti niin peltsulaisia kuin muitakin tamperelaisia. Sana Peltolammin upeasta, metsäisestä ympäristöstä on kiirinyt myös muiden kaupunkilaisten tietoon ja moni kiersi lammen ensimmäistä kertaa.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Tampereen kaupungin Metalo, liikunta- ja nuorisoyksikkö , Härmälän Ilvestytöt, Geego Kids, Tampereen taivaltajat ja Pelastakaa lapset ry. Peltolammiseuran porukka oli myymässä kahvia ja seuran tuotteita rantakioskilla.

Ulkoilutapahtuma veti väkeä muualtakin.

Hervannasta ulkoilutapatumaan tullut Kortteisen perhe halusi viettää päivän ulkoillen yhdessä, mukavan tekemisen merkeissä. Lenkkipolulle lähdössä Jarmo (vas.), Marika, Sofia ja Sari Kortteinen.

Petri Jutila toi lapsenlapsensa, kolmevuotiaat kaksospojat maastoajoharjoitteluun Peltsun rantatapahtumaan. Vaarin mielestä potkupyörällä oppii nopeasti pyöräilyn salat.

Peltolammiseura myi rannan kioskissa kahvia ja seuran tuotteita. Anne Säteri Palokalliolta poikkesi ostamaan Peltolammin julkaiseman kaupunginosakirjan.

Härmälän ilvestytöt järjesti tapahtumassa makkaranpaistoa Multsun rannassa.

Metsän henkäykseen eli metsäkylpyihin ja joogaan pääsi tutustumaan ohjatun ryhmän mukana. Vasemmalla joogaohjaaja Janna Hakala ja oikealla kyykyssä metsäkylpyohjaaja Janika Väänänen.

Peltolammi

joulukuu 2020

9

Kolmihenkinen perheemme vietti vuonna 2010 ensimmäistä joulua Peltolammilla. Pieni poikamme oli vajaat yksivuotias. Äitinä olin kotona ja päivät kuluivat lapsilähtöisesti. 43-vuotias äiti nautti myöhäisäitiydestään täysin siemauksin isän käydessä töissä.

Univelka toki oli tullut tutuksi, vaikka vauva ei mitenkään suuri valvottaja ollutkaan. Yöimetyksille herättiin ja äiti nappasi vauvan syliinsa ja kiikutti olohuoneeseen, jossa vauvan imiessä äiti katsoi olohuoneen nurkan nojatuolissa elokuvakanavien elokuvatarjontaa. Tuli todettua, että kyllä elokuvia pystyy hyvin katsomaan pätkissäkin mistä tahansa kohdasta alkaen ja lopulta luomaan niistä jonkinlaisen kokonaiskuvan kuin palapelin paloista yön pimeän tunteina.

Joskus äiti nukahti tuoliin siinä missä vauva rinnalle ja sänkyyn palauduttiin sitten kun äiti heräsi. Päivät menivät jonkinlaisessa mammasumussa eikä noista ajoista niin selkeitä muistikuvia olekaan.

Mietin tuolloin ja edelleenkin, millainen mielen maisema mahtaa olla vaikkapa yksivuotiaalla? Usein kuulee sanottavan, että vasta kolmivuotias lapsi voi muistaa asioita, muistikuvia. Äiti ja lapsi ovat kuin yhtä vauvan ollessa pieni. Toki lapsi näkee, kuulee, haistaa, maistaa, tuntee, tunnustelee, käyttää aistejaan hahmottaakseen ja oppiakseen sitä, millaiseen maailmaan sitä onkaan astunut, kun tiettyyn perheeseen on päätynyt.

Ensimmäinen lumisade on varmasti lapsen silmissä jotain aivan ihmeellistä, ihanaa, taianomaista, kenties outoa ja pelottavaakin. Yksi selkeistä muistoista on, kun keittiössä syödessämme alkoi sataa ensilumi ja lapseni sitä syöttötuolissaan istuen katseli.

Jouluna 2010 muistan olleen ainakin jonkin verran lunta, määrästä ei ole tarkempaa tietoa. Ihmisen säämuisti on kyllä aika hatara – ainakin allekirjoittaneella – jos ei ole valokuvia todentamassa asiaa.

Elokuvien joulumaailmaan kuuluu lumisade vaikka missä lumettomassa maailmankolkassa ja se on tarinan onnellisen lopun huipentuman siivittäjä. Ja tuohan lumi meille suomalaisille sitä kaivattua valoa pimeimpään vuodenaikaan, vaikkakin vanhoja lapsuuden talvia joudumme usein vain kaihoten ja nostalgisoidenkin kaipaamaan. ”Kun äiti oli pieni, mentiin suksilla tai potkukelkalla talvella kouluun ja talon marjapensaiden ylle kasaantui niin paljon lunta, että sinne syntyi mäki, josta pääsi laskemaan! Kun televisiosta tuli uudenvuoden seudun mäkiviikon kisoja, äitikin pienenä kuvitteli olevansa mukana mäkikisassa.”

Sinänsä korkeuseroa ei ollut nimeksikään, mutta asioiden suuruusluokka on lap-

10

Peltolammi

joulukuu 2020

Joulu lapsen silmin Teksti ja kuva Hannele Marjatta Huida

selle muutenkin toista kuin meille aikuisille.

Kävin viime kesänä näyttämässä lapselleni oman jo suljetun kyläkouluni pihaa ja sitä valtavan korkeaa kalliota, jossa leikimme välituntisin ja laskimme mäkeä laskiaisena nuotiomakkaran paiston ohessa. Se mäki oli kutistunut tuskin havaittavaksi kohoumaksi metsän reunassa. Muisti on kummallinen kaveri.

Miltä mahtavat näyttää lapsemme lapsuuden paikat hänen varttuessaan? Vaikka esimerkiksi Säästäjänkadun mäki on kyllä oikeasti jyrkkä, eritoten tällaiselle EteläPohjanmaan lakeuksilla varttuneelle kuin allekirjoittanut.

Joulupukkia ei meillä käynyt vielä ensimmäisinä Peltsun jouluinamme, lieneekö ollut joulukuustakaan. Joulukoristeita, jouluruokia kyllä jossain määrin.

Mutta joulun ulkoisia tunnusmerkkejä enemmän itselleni on aina ollut tärkeämpää se oikea joulun henki. Kukin hakee ja löytää sen tavallaan. Itselleni ovat aina olleet tärkeitä joululaulut ja tietyt omat jouluperinteet. Koulun adventti- ja joulujuhlat ja kuvaelmat, näytelmät ja erilaisten joulutarinoiden lukeminen, joita olen lapsellenikin jo pienestä lukenut. Vaikkapa jouluvalon tuominen kynttilässä pimeään. Omasta lapsuudestani muistan kuusen kimmeltävät kynttilät ja koristeet ja välillä joululahjapii-

lojen etsinnän.

Ennen lapsen syntymää vietin peräti kaksi joulunaikaa odottaen. Ensimmäinen odotus päättyi varhaiseen keskenmenoon vuoden 2009 alkupuolella, mutta vuoden 2009 jouluna sain elää ison vatsan kanssa, kun tammikuussa vauva sitten syntyi. Muistan nuo kaksi joulunaikaa. Ne herkistivät odottavaa äitiä normaaliakin enemmän ja nopeasti oli kyynel silmäkulmassa pienimmästäkin mielen liikutuksesta. Joulukertomus tuntui ihan toisella tavalla läheiseltä, rakkaalta, tutulta.

Vaikeinakin aikoina ja ehkäpä erityisesti juuri silloin meidän olisi aikuisinakin muistettava pysyä lasten kaltaisina. Ulkoisista olosuhteista riippumatta säilyttää ilo, luottamus, ihmetys, kiintymys, rakkaus, kiinnostus ja uteliaisuus maailmaan ja hyvyyteen. Lasten kirkkaista silmistä lauletaan joululaulussa jos ehkä toisessakin. Eikä turhaan. Hymy, aito ilo kellä tahansa meistä iästä tai muusta riippumatta on se, jota me tarvitsemme. Sydämen lämpö, myötätunto, ihmisyys, inhimillisyys, pyrkimys ymmärtää toista ihmistä tuomitsemisen, pelon tai vastakkainasettelun sijaan.

Kaikille Peltolammi-lehden lukijoille haluankin toivottaa sydämen valon lämmittämää joulun odotusta ja joulun aikaa!

Peltolammi

joulukuu 2020

11

PELTOLAMMILAINEN

Teksti Ellen Sieviläinen Kuva Jere Nieminen

Kalle vaihtoi sarjakuvat siemeniin Peltolammi ja Multisilta on rakennettu kauniisiin luonnonmaisemiin, jossa on puistoja ja alkuperäistä metsää. Alueella on myös hyvä, selkeä ja väljä kaava, jossa on mukava liikkua.

– Jotta täällä olisi hyvä olla jatkossakin, aluetta täytyy myös huoltaa, toteaa Peltolammilla asuva Karl ”Kalle” Hermansson luonnonsuojeluyhdistys Villi vyöhykkeestä.

Kalle Hermansson kiinnostui luonnosta toden teolla noin 10 vuotta sitten, kun hän käveli metsässä lapsuudenystävänsä Jere Niemisen kanssa. Kalle Ihmetteli Jeren tietomäärää, kun tämä kertoi kasveista. Kalle sai kipinän. Myös hän halusi oppia lisää ja sillä tiellä ollaan.

– Jere asui kouluaikana Multsussa ja minä Peltsulla. Vaikka kokoonnuimmekin poikien kanssa paljon lähimetsissä, niin luontoasiat eivät silloin nuorena kiinnostaneet. Emme myöskään keränneet kouluaikana kasveja.

Jere lähti opiskelemaan maa- ja metsätieteitä väitellen tohtoriksi asti, kertoo 36 vuotta Peltsulla asunut Kalle.

Kalle puolestaan valmistui levyseppähitsariksi ammattikoulusta ja päätyi monen

12

Peltolammi

joulukuu 2020

sattuman kautta antikvariaattialalle. Hän aloitti vuonna 1994 ensin tuurailemalla, pyöritti sitten vuosina 1998–2002 omaa Koivistonkylän Euromarketin divaria, minkä jälkeen hän jatkoi keskellä kaupunkia antikvariaattimyyjänä.

Kalle kertoo, että työ antikvariaatissa on melko fyysistä, sillä aineistoa tulee paljon muutto- ja kuolinpesien realisoinneista. On paljon pahvilaatikoiden nostelua, purkamista ja aineiston hinnoittelua sekä hyllyyn laittoa. Kaikille asiakkaiden tuomille kirjoille ei aina ole käyttöä. Ne sitten joko kierrätetään tai lähetetään Kaipolaan paperinkeräykseen. Hyviä kirjoja on harmittavan vähän.

Ne menevät aina kaupaksi.

Teini-ikäisenä Kalle keräili sarjakuvia, nykyisin hän ei kuulemma keräile mitään muuta kuin siemeniä. Voikin sanoa, että Jeren, Kallen ja muutaman muun henkilön kanssa vuonna 2013 perustettu luonnonsuojeluyhdistys "Villi vyöhyke ry" on lähtenyt liikkeelle juuri siemenistä.

– Luontoharrastuksesta tuli mukava vastapaino sisällä tehtävälle työlle. Yhdistyksen tavoitteena on tehdä käytännön luonnonsuojelua, josta myös sissiniittyajatus lähti liikkeelle. Aluksi tarvittiin kotimaisia kerättyjä siemeniä. Niinpä keräsimme siemeniä, joita heitimme sitten joutomaahan.

Niistä kasvoi pikku hiljaa kukkia ja vähitellen niin sanottu sissiniitty. Sissiniitty tarkoittaa, että julkiseen tilaan kylvetään omin luvin

niitty. Näin tila vallataan luonnolle.

Kalle mainitsee, että Villi vyöhyke on tehnyt useita sissiniittyjä julkisiin paikkoihin. Myös Tampereen kaupunki on suhtautunut toimintaan ymmärtäväisesti ja muuttanut esimerkiksi yliopiston viereisen rinteen hoitoluokituksen nurmikosta niityksi.

Tällä hetkellä kukoistavia niittyjä on noin parikymmentä. Maanomistajan kanssa sovittuja (ns. virallisia) niittyjä on Nekalassa Normaalikoulun takana ja yliopiston pääkampuksen alueella junaradan varressa. Lisäksi Nekalaan ja yliopistolle on tulossa useampi keto.

– Vaikka sissiniittyjen perustaminen on helppoa, niin osa niistä tietysti tuhoutuu esimerkiksi tietöiden, rakennusten tai muiden istutusten tieltä. Se on vain hyväksyttävä, kun tätä tehdään omin luvin. Tämä on myös helppo ja samalla halpa harrastus. Keräämme vähän kotimaisia siemeniä ja viskomme niitä sinne tänne eikä maalle tarvitse tehdä mitään. Myöhemmin olemme käyneet raivaamassa joitain paikkoja, jotta perustetut niityt eivät kasvaisi umpeen, Kalle jatkaa.

Harrastuksen myötä Kalle on huomannut, että niittyjen laajentaminen on kuitenkin hidasta, sillä kotimaisia, mielellään lähisissiniityiltä kerättyjä siemeniä on vaikea saada ja toisaalta niittyjen kehittyminen kukoistaviksi vie vuosia. Kallen mukaan yhdistyksen yhtenä tavoitteena on elvyttää ja säilyttää harju- ja ketomaiden kotimaisia kas-

veja ja samalla taata hyönteisille hyvät pölytysolosuhteet. Niityt myös monipuolistavat ympäristöä ja tekevät siitä mukavamman näköisen. Ihmiset voivat näin osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen.

Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus Kalle pohtii, että Peltolammin ja Multisillan luonnon elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta voisi vielä monella tavalla kohentaa melko yksinkertaisin keinoin. Esimerkiksi Pärrinkosken luonnonsuojelualuetta voisi hänen mielestään laajentaa myös Peltolammin (järven) ja Lempääläntien välisiin metsiin.

Kalle toivoo, että koko Peltolammin alueella lehtipuita ja erityisesti jalopuita olisi enemmän. Hän uskoo, että se on yksi tapa hoitaa metsiä ja suosia lehtipuita kuusien kustannuksella. Näin junaradan ja koko järven ympäri olevalle alueelle saataisiin enemmän lehtotyyppistä metsikköä, sillä täällä on hyvää maata lehtopohjaiselle luonnolle ja lehtipuille.

Kalle kertoo vuonna 2016 järjestetystä tapahtumasta, jossa Pähkinärinteeseen istutettiin metsälehmuksen taimia. Tapahtuman järjestäjinä olivat Tampereen kau-

punki ja Villi vyöhyke. Alueen asukkaita oli mukana paljon istuttamassa taimia. Villi vyöhyke puolestaan seuraa istutettujen taimien kuntoa ja kasvua vuosittain.

Kalle on huolestuneena seurannut vieraslajien kuten esimerkiksi jättipalsamin ja lupiinin leviämistä Peltolammille. Hän toivoo niiden tilalle kotimaisia kasveja.

– Jättipalsami on ongelmana Rukkamäentien ja Lempääläntien risteyksessä olevassa haapametsässä, josta se leviää veden mukana Peltolammin rannan ja pururadan puolelle.

Kalle onkin huolestunut, että koko rantakasvillisuus tuhoutuu jättipalsamin alle, jos sitä ei kitketä pois. Vetisen rehevällä alueella se sitten leviää mattomaisena hyvinkin nopeasti. Hän kertoo löytäneensä tänä vuonna ensimmäiset taimet rannan puolelta, jotka hän on kitkenyt pois.

– Samoin lupiineja on edelleen hyvin paljon junaradan varren ja lammaspuiston alueilla, vaikka niitä on hyvin kitketty lammaspuistosta. Asukkaat voisivat omatoimisestikin kitkeä vieraslajeja, sillä laaja-alaisella kitkemisellä niiden torjunta on tehokkaammillaan ja lopulta niiden leviäminen on mahdollista pysäyttää, Kalle toteaa.

GALLUP Harrastatko talviliikuntaa?

Molemmat tytöt harrastavat talviliikuntaa.

Roosa (oik.) Vaahterakujalta tykkää eniten luistelusta. Jyväskylästä vierailulla olevan Saaran suosikkilaji on laskettelu.

Tonttivuokrat nousevat myös Peltolammilla Kalle Hermansson on aktiivinen myös asuintaloyhtiönsä toiminnassa. Tällä hetkellä hän on hallituksen puheenjohtaja.

Häntä samoin kuin monta muuta peltolammilaista mietityttää, minkälaisia kaupungin kiinteistöillä olevien vuokratonttien hinnankorotukset tulevat olemaan lähivuosina.

Kalle toivoo, etteivät korotukset ole yhtä suuria kuin keskikaupungissa. Hän myös pohtii, että yhtiövastikkeet tulevat varmasti nousemaan, mikä näkyy taloyhtiöiden taloudessa. Taloyhtiöiden hallitusten on se sitten otettava huomioon. Samalla on huolehdittava siitä, että asukkaat ovat tietoisia korotuksista. Kallen mukaan tämänhetkisen tiedon mukaan asialle ei voi paljoa tehdä.

Tampereen kaupungin tonttipäällikkö Aila Taura kertoo, että vuokra on ollut sidottu elinkustannusindeksiin jo kuluvalla sopimuskaudella, mutta indeksin nousu ei ole seurannut maan arvon nousua. Tästä johtuen vuokran korotus voi olla joillakin alueilla suuri 50 vuoden vuokrakauden jälkeen.

Vuokrat nousevat karkeasti viisi–kymmenkertaiseksi eri puolella kaupunkia, riippuen siitä mihin aikaan sopimukset on aikanaan tehty tai onko niitä ehkä kesken vuokrakauden tarkistettu. Eri kaupunginosien arvostus on myös muuttunut 50 vuoden aikana.

Vuokrasuhteen päättymisen jälkeen sopimuksia jatketaan uudella sopimuksella uusituin vuokraehdoin 50 vuodeksi. Maapolitiikan linjausten mukaan vuokratonttia ei ole mahdollista lunastaa.

– Todennäköistä on, että Peltolammille tulee maltillisemmat hinnannousut kuin esi-

merkiksi Kalevaan, joka on keskustan läheisyydessä sekä raitiotien vaikutusalueella.

Peltolammihan on ratikkareitin ulkopuolella, Aila Taura tiivistää.

Näin muodostuu Näintonttivuokra tonttivuokra muodostuu Kuntalain mukaan kunnan tulee tehdä pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset markkinahintaisina.

Markkinahinnan arvioimiseksi kaupunki käyttää apuna 2018 kesällä valmistunutta hintavyöhykekarttaa, jossa on arvioitu alueittain asuinkerrostalojen ja asuinrivitalojen tonttien keskimääräinen hinta kerrosneliömetriltä.

Hinnoittelussa otetaan huomioon uusien tonttien hinnoittelu sekä aiemmin jatkettujen sopimusten vuokrat. Hinnoitteluun ei vaikuta yksittäisen tontin ominaisuudet , esimerkiksi tontin maaperä.

Tontin pääoma-arvoon vaikuttaa etäisyys keskustasta, pinta-ala sekä asemakaavan mukainen tai asemakaavasta tulkittu rakennusoikeus.

Vuokrattavien asuintonttien vuosivuokra on omistajalleen eli Tampereen kaupungille neljä prosenttia tontin pääoma-arvosta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

Vuokra saadaan laskukaavalla: kerrosneliömetrihinta x rakennusoikeus x 4 prosenttia (0,04). Esimerkki: Jos tontin kerrosneliömetrihinta on 500 euroa ja rakennusoikeus 1 000 kerrosneliömetriä, vuosivuokra lasketaan 500 € x 1 000 km2 = 500 000 euroa, ja siitä 4 % on 20 000 euroa.

Lisätietoja löytyy kaupungin nettisivuilta.

Soile Säästäjänkadulta pitää hiihtämisestä, nuorempana hän lasketteli ja luisteli. Talviuintiakin hän on harrastanut, joskus ihan säännöllisesti.

Terhi Korkeila harrastaa talvella samoja lajeja kuin kesälläkin eli jumppaa, joogaa, vesijuoksua ja vesijumppaa. Lisäksi hän kävelee työmatkoja joko mennen tai tullen eli noin viisi kilometriä päivässä.

– Tykkäisin luistella, mutta talvet ovat nykyään mitä ovat.

Peltolammi

joulukuu 2020

13

Terttuseljalle lähtöpassit hakkuuaukiolta Teksti ja kuva Tuija Virtanen

Vieraslajiksi luokiteltavaa terttuseljaa karsittiin syksyllä Pähkinämäenkadun ja Peltolammin koulun väliseltä hakkuuaukiolta.

Urakkaa on tarkoitus jatkaa ensi kesänä.

Peltolammin makoisat vadelmat ovat houkutelleet marjastajia jo vuosien ajan. Koulun ja Pähkinämäenkadun loppupään väliin jäävällä hakkuuaukiolla vadelmat ovat saaneet kasvaa rauhassa, sillä hakkuuaukio ei ole kasvanut umpeen. Aurinko porottaa rinteeseen kesällä mukavasti ja siitähän vadelmat pitävät.

Hyvästä kasvupaikasta pitää myös terttuselja. Parimetriseksi kasvava terttuselja on vieraslaji eikä oikeastaan kuulu suomalaiseen luontoon.

Tänä syksynä terttuseljaa harvennettiin aukiolta toden teolla ja karsimista jatketaan ensi vuonna. Idean isä on naapurustossa asuva Turo Salo, joka innosti talkoisiin muutaman muunkin luontoaktiivin Peltolammilta.

Kaikki lähti liikkeelle yhtenä kesäiltana, kun Salo oli kävelyllä. Hän kertoo jääneensä ihmettelemään aukion laitamilla kasvavaa erikoisen näköistä kasvia. Se oli venähtänyt yhden kesän aikana melkoisen korkeaksi ja Salo arvaili mielessään, ettei kyseessä vain olisi myrkyllinen jättiputki.

Salo kuvasi kasvin, etsi Tampereen kaupungin nettisivuilta henkilön, jolta asiaa voisi tiedustella ja lähetti sähköpostin.

Pian vastauksesta selvisi, että kasvi oli terttuselja, joka suotuisissa olosuhteissa kasvaisi parimetriseksi. Salo huomasi, että terttuseljoja kasvoi rinteessä siellä täällä ja niitä oli katkottu. Risukasoja oli pitkin hakkuuaukiota ja lähimetsää. Mieluimmin vadelmia kuin terttuseljoja, olivat hakkuuaukiolla marjassa käyneet peltsulaiset ilmeisesti ajatelleet, ja karsineet harmillisen nopeasti kasvavaa puuta pois vadelmapuskien tieltä.

Vielä muutama vuosi sitten Salo ei moisen kasvin viereen olisi pysähtynyt saati kuvannut sitä ja kysellyt kaupungilta kasvin nimeä. Ylipäätään hän ihmetteli, miten joku jaksoi kiinnostua vieraslajeista tai peräti nähdä vaivaa niiden kitkemisestä.

Mutta kun Salon taloyhtiössä talkoiltiin porukalla lupiineja ja kurtturuusuja pois pihasta, homma osoittautui mielekkääksi tekemiseksi. Salo huomasi innostuvansa myös terttuseljojen karsimisesta. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelusta

14

Peltolammi

joulukuu 2020

Turo Salo asuu Pähkinämäenkadun päässä ja näkee ikkunastaan aukiolle, josta terttuseljaa on karsittu. Ensi kesänä kuka tahansa voi uudistaa aukiota poistamalla vieraslajeihin kuuluvaa terttuseljaa. työnsuunnittelija Teija Ahosen kanssa sovittiin, että jos Salo järjestää terttuseljojen karsimisen, niin kaupunki kyllä järjestää risujen poisviennin.

Salo otti yhteyttä Villi vyöhyke -yhdistykseen, josta toivoi apukäsiä mukaan. Yhdistys nimittäin järjesti nelisen vuotta sitten metsälehmusten istutustalkoot hakkuuaukiolle ja Salo tarjosi tuolloin istutusporukalle huilipaikan taloyhtiönsä grillikatoksesta.

Talkooporukka saatiin kokoon ja niin terttuseljat karsittiin syyskuun lopulla. Kaiken huipuksi Ahonenkin saapui paikalle.

Salo oli mielissään ja leukaili Ahoselle, että miten kummassa virkamies tekee duunia virka-ajan ulkopuolella.

– Olen kiitollinen ja yllättynytkin, että kaupunki lähti näin hienosti mukaan, Salo sanoo.

Kaadetut terttuseljat kasattiin kävelytien varrelle, josta kaupunki huolehti ne myöhemmin pois.

Terttuseljat kannattaa Terttuseljat kannattaa karsia kaupunkimetsistä karsia kaupunkimetsistä Teija Ahonen kertoo, että terttuseljaa on aikoinaan tuotu Suomeen koristekasviksi lähinnä Etelä- ja Keski-Euroopasta. Terttuselja

on monivuotinen ja nopeakasvuinen pensas, sen marjat ovat lievästi myrkyllisiä. Linnut syövät niitä ja levittävät siemeniä.

Terttuseljat voivat kasvaa yksittäisinä pensaina, mutta leviävät helposti tiiviiksi kasvustoksi, joka haittaa metsän uudistumista. Sen vuoksi sen karsimista suositellaan.

Terttuseljaa on Peltolammilla muuallakin kuin pelkästään hakkuuaukiolla ja Ahonen ohjeistaa, että asukkaat voivat ilmoittaa kaikista vieraslajihavainnoista vieraslajit.fi-portaalin kautta, josta ne tulevat myös kaupungin tietoon.

Lisäksi Ahonen kertoo, että terttuseljan kaltaisia kaupunkimetsissä esiintyviä vieraslajeja ovat esimerkiksi kanukat, isotuomipihlaja ja viitapihlaja-angervo. Oma lukunsa ovat haitalliset vieraslajit, ainakin jättipalsami, jättiputket ja komealupiini.

Turo Salo näkisi Pähkinärinteen mielellään kasvamassa kunnon metsää ilman puustoa tukahduttavaa terttuseljaa.

– Aukion puusto voisi kasvaa sellaiseksi kuin suomalainen metsä kasvaa, Salo sanoo ja haluaa innostaa muitakin peltsulaisia terttuseljan poistotalkoisiin aukiolta ensi kesänä. Ajatuksena on, että näin olosuhteet pysyisivät vadelmallekin hyvänä.

Me-talo pyörii sittenkin!

Me-talon porukka luokkakuvassa, vasemmalla ylhäällä ohjaaja Hanna Hyväri ja projektipäällikkö Jarno Koskinen. Itumassa Julius Lehtinen (vas.) ja palveluohjaaja Ville Väisänen

Me-talon viikko-ohjelma on näyttänyt koronasyksystä huolimatta ilahduttavan samalta kuin aiemminkin. Toistaiseksi toimintoja ei ole tarvinnut juurikaan perua, vaan oikeaoppisella ohjeistuksella ja kävijöiden vastuullisella käyttäytymisellä olemme pystyneet pitämään ovet auki.

Hiukan olemme kävijämääriä joutuneet rajoittamaan, sillä kohtaamisen tarve näkyy ja kävijöitä on ollut jopa ilahduttavan paljon.

Toivottavasti toimintamme voi jatkua yhtä turvallisissa merkeissä jatkossakin.

Erillisiä toimintoja on tällä hetkellä kunnioitettavat kaksikymmentä ja ne kattavat ikäryhmät vauvasta vaariin. Me-talon rooli alueen kohtaamispaikkana onkin korostunut entisestään; on ollut kertoja, jolloin samassa tilassa on sulassa sovussa pyörinyt vauvaikäistä, koululaista, aikuista ja isovanhempaa. Tähän vastataan luonnollisesti myös palveluilla; aikuissosiaalityö jalkautuu Suklaatehtaalle aina torstaisin ja aikuisväestölle on samalla tarjottu myös ilmaista ruokaa ja aktiviteetteja. Onkin selvää, että toiminnan piiriin on saapunut ihmisiä, joita muuten on hankala tavoittaa ja palautteen mukaan paikka koetaan helposti lähestyttäväksi.

Kaupunki tarjoaa Me-talon kautta myös erillistä Palvelukioskikonseptia: Palvelukioskin kautta voit toivoa tai tarjota alueelle palvelua, joka sieltä mielestäsi vielä puuttuu. Palvelun, vaikkapa verenpaineen mittauksen voi lopulta toteuttaa esimerkiksi torstain aikuisten päivän yhteydessä Sukliksella.

Aktiivinen alueellinen läsnäolo on synnyttänyt hienoja kohtaamisia. Jutustelu Vanhan Suklaatehtaan pihalla palloilleen pariskunnan kanssa johti kontaktiin heidän tapaamishetkellä muuttokuormansa kanssa Tamperetta kohti ajelemassa olleen poikansa kanssa.

Poikansa sattui olemaan vastavalmistunut kuvaamataidon opettaja, joka aloittikin jo 5.11. kuviskerhon pitämisen Vanhalla suklaatehtaalla torstaisin klo 15. Hänen vanhempansa olivat luulleet tulevansa suklaakaupoille, mutta onnellisen sattuman ja aktiivisen kohtaamistyön kautta syntyikin hieno yhteistyö!

Valtakunnallinen lähiöohjelma on näkynyt ja kuulunut myös Me-talolla. Alueen asukkaita jututetaan nyt monesta suunnasta ja kehitys on kehittymässä alueella monella rintamalla. Yksi paljon puhuttanut asia on Peltolammilla sijaitsevan A-killan asumisyksikön linjamuutos päihteet sallivaksi yksiköksi. Me-talo on pyrkinyt olemaan tässäkin keskustelussa aktiivisesti mukana ja koordinaattorimme Jarno toimikin puheenjohtajana asian tiimoilta järjestetyssä vilkkaassa asukastilaisuudessa. Me-talo haluaa jatkossakin olla alueellisen keskustelun turvallinen ja rakentava alusta, niin fyysisenä tilana kuin sosiaalisessa mediassakin.

Hankeyhteistyön lomassa yhteistyötä alueen nuorisopalveluiden kanssa on rakennettu voimalla. Kaikki halukkaat Peltsun kou-

lulaiset eivät aina edes mahdu mukaan koululla toteutettaviin juttuihin ja esimerkiksi NuPan ja Me-talon yhteisissä 6.-luokkalaisten illoissa käy lähes koko ikäluokka alueelta! Me-talon siirtyminen pysyväksi osaksi Tampereen kaupungin palvelurakennetta, kasvatus- ja opetuspalveluiden alaisuuteen, vakiinnuttaa toivottavasti hiljalleen toimintamme suuntaa ja painopisteitä tiellä kohti alueen hyvinvointikeskusta. Palaute on ainakin ollut rakentavan positiivista kautta linjan!

Me-talo on ollut mukana koordinoimassa myös alueelle suunnattua pormestarin harrasterahaa ja syksyn myötä yhteistyö virisi myös Lupa harrastaa –kokonaisuuden kanssa. Kaiken tarkoituksena on pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman hyvin alueen asukkaita, ja erityisesti lapsia sekä nuoria palveleva harrastekokonaisuus. Yhteisellä suunnittelulla ja toteutuksella vältytään suurilta päällekkäisyyksiltä ja toisaalta saadaan rohkaistua ja "saateltua" kaikkia halukkaita mielekkään tekemisen pariin. Alueelle on syksyn aikana tullutkin lukuisia tunteja perheliikuntaa ja pelkästään lapsille ja nuorille suunnattua liikkumista.

Lopuksi vielä upeasti loppukeväästä tiimiimme hypänneen Juliuksen terveiset ja esittäytyminen kaikille alueen ihmisille!

"Hyppäsin vauhdikkaaseen Me-talon tiimiin tänä kesänä ohjaajaksi ja viestintävastaavaksi. Aikaisemmin olen työskennellyt nuorisotiloilla hyvinvointikeskuksissa ja nuorisokahvilassa sekä tehnyt paljon vapaaehtoistyötä nuorten parissa vapaa-ajan toiminnoissa ja sateenkaarityössä, sekä myös lasten ja perheiden kanssa ollut leireillä. Kuvaamataito on itsellä lähellä sydäntä ja piirtelenkin vapaa-ajallani, kunhan aika antaa periksi. Asustelen kahden koiran kanssa Orivedellä, huskyn ja lapin pystykorvan, jotka keksivät minulle paljon viihdykettä töiden ulkopuolella. Tämä puolivuotinen Me-talolla on ollut itselle mieluinen ja täynnä uutta, koska on päässyt työskentelemään monipuolisesti eri ikäisten ihmisten kanssa ja kehittämään omia viestintätaitoja hektisessä arjessa.”

Mukavaa loppuvuotta kaikille,toivoo Me-talon tiimi!

Peltolammi

joulukuu 2020

15

Uusi opiskelijatalo Peltolammilla on parasta A-ryhmää Teksti ja kuva Johanna Mäki

Vaahterakujalle on noussut uusi opiskelijatalo, joka lämpiää maalämmöllä. Talossa on hienot sauna- ja harrastetilat, ja kaikki 56 asuntoa ovat jo asuttuja.

Vaahterakujan maisema on muuttunut huomattavasti lyhyessä ajassa. Vanha kolmikerroksinen lamellitalo on poissa ja tilalla on uusi, kahdeksankerroksinen pistetalo. Pirkan opiskelija-asuntojen eli POASin urakka Peltolammilla valmistui elokuussa 2020.

– Rakennusaikataulu oli tiukka, mutta riittävä. Kaikki sujui hyvin ja meillä oli hyvä urakoitsija, kertoo POASin kiinteistöpäälikkö Pasi Silanterä.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat sisään syyskuun alussa ja talo tuli heti täyteen. Vanhat asukkaat puretusta talosta saivat etusijan asuntojonossa, ja muutama heistä muuttikin uuteen rakennukseen. Kaikkiaan hakijoita oli reilusti enemmän kuin asuntoja.

Rakennuslupa on vielä kahteen uuteen taloon samalla tontilla, ja asia odottaa parhaillaan POASin hallituksen päätöstä.

– Asukkaita riittäisi varmasti myös kahteen muuhun kohteeseen, jos rakennamme lisää, uskoo Silanterä.

Ympäristö otettu huomioon Ympäristö otettu huomioon Lämmitysmuotona uudessa rakennuksessa on maalämpö.

– Vaahterakuja on ensimmäinen kohteemme, joka lämpiää maalämmöllä. Sen pitäisi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa, laskeskelee Silanterä.

Maalämmön käyttöä selvitetään myös POASin tulevissa hankkeissa, kuten esimerkiksi Hipposkylässä.

Lämmitysmuodon lisäksi Vaahterakujalla myös rakennuksen materiaalivalinnat ja talotekniikka valittiin tukemaan ympäristönäkökulmaa.

– Talo kuuluu energialuokkaan A, mikä on harvinaista, kertoo Silanterä.

Asukkaiden viihtyvyyteen on uudessa rakennuksessa panostettu. Sinne tuli hienot sauna- ja kerhotilat sekä musiikkihuone. Ne ovat kaikkien Vaahterakujan opiskelijatalojen asukkaiden käytössä sähköisen varausjärjestelmän kautta.

Kiinteistöpäällikkö toivoo, että yhteisten tilojen ja välineiden käyttö sujuu ongelmitta. Edellytykset ovat ainakin hyvät, sillä asukkaat saavat häneltä kehuja.

– Vaahterakujalla on hyvä ja aktiivinen

Vanha kolmikerroksinen talo purettiin ensin pois, uusi kahdeksankerroksinen nousi tilalle nopeaan tahtiin. Talossa on maalämpö , myös materiaalivalinnat ja talotekniikka valittiin tukemaan ympäristönäkökulmaa.

asukastoimikunta, Silanterä kiittää.

Uusi Vaahterakuja 3A on nimetty Pekkalinnaksi POASin hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan, Pekka Salmisen, mukaan.

Salminen toimi tehtävässä 33 vuotta kunnes siirtyi eläkkeelle kesällä 2020.

Piiskaaja ja muita entisajan ammatteja Oletko tehnyt outoa työtä tai onko jonkun tuttavasi ammatti ihmetyttänyt? Nykyajan ammatit eivät pärjää vertailussa, jos mietitään entisajan kummallisia ammatteja.

Englannin kuninkaallisilla oli käytössään käymälän kamariherra, jonka askareisiin kuului muun muassa kuninkaallisten pyllyjen pyyhkiminen. Ammatti oli erittäin korkealle arvostettu, sillä se auttoi pääsemään lähelle kuningasta.

Suomessa 1700–1800-luvuilla sangen kummallinen ammatti oli piiskaaja. Papeilla oli kova työ pitää kansa kurissa ja Herran nuhteessa. Sitä varten vuonna 1734 laissa määrättiin käyttöönotettavaksi raipparangaistus ja perustettiin piiskaajan ammatti.

Tässä toimitusmies sitoi rangaistavan henkilön käsistään puuhun ja iski raipoilla tuomitun selkään määrätyt raipaniskut. Tämä rangaistus jäi pois käytöstä vasta 1800–luvun lopussa.

16

Peltolammi

toukokuu 2020

Ammattilaiseksi kasvaminen tapahtui 1800–luvun alkuun asti täysin käytännön työelämässä. Usein ammatti periytyi isältä pojalle. Perinteisiä käsityöläisammatteja olivat muun muassa suutari, räätäli, seppä ja kirvesmies. Myös tulevat kauppiaat hankkivat ammattitaitonsa kauppiastalouksissa työhön tutustuen. Nykyäänkin on pohdittu niin sanottua kisällioppimisen mahdollisuutta eri ammatteihin.

Eräässä lehdessä tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija pohti ammatinvalintaa ja totesi, että jos saisi valita, hän valitsisi jonkin historiallisen, unohtuneen ammatin, kuten esimerkiksi herättäjä. Herättäjät kulkivat kaupungeissa koputtelemassa kepillä ikkunoihin, jotta ihmiset heräisivät ajoissa tehdastyöhön. Se oli aikaa ennen herätyskelloja ja kännyköitä. Uusi teknologia vei myös katuvalojen sytyttäjien ammattikunnan unholaan ja pyyhkäisi myöhemmin olematto-

miin myös raitiovaunujen ja linja-autojen rahastajat.

Nykyään kysytään mistä ammatista haaveilimme lapsena. Presidentti Tarja Halonen on muun muassa muistellut, että hän halusi lapsena ensin joulukuusenkoristajaksi ja myöhemmin raitiovaunun rahastajaksi, mutta päätyi juristiksi ja presidentiksi. Aina eivät lapsuuden ammattihaaveet toteudu.

Tuumailuja Anja Salovaara Anja Salovaara on peltolammilainen sukututkija.

Viljelypalstat jälleen ilona silmälle Viljelykausi 2020 on nyt takanapäin. Kevät oli toukokuun jälkeen upea ja lupaava. Maan muokkauksen jälkeen pääsimme kevättöiden kimppuun.

Tämäkin kesänä oli innokkaita viljelijöitä, ja apua annettiin tarvitseville kukin voimiensa ja jaksamisensa mukaan.

Palstoja varattiin hyvin paria palstaa lukuunottamatta. 49:stä palstasta oli varattuna 47 ja viljelijöitä kaikkiaan noin 40 innokasta.

Kaikki saivat yllättävän hyvän sadon, vaikka heinäkuusta alkoikin melkoinen sadekausi.

Palstat olivat ilo silmälle – jokaisella palstalla vihersi joitain yrttejä, kasveja jos jonTeksti ja kuvat Petra Koljonen

Peltolammilla harrastetaan aktiivisesti keppareita. Harrastajien ikäjakauma on laaja.

kinmoisia. Elokuun puolella alkoi näyttää, että maa-artisokka oli valloittanut aika monia palstoja enemmän ja vähemmän sekä luvalla että yllätyksenä.

Kiitos jälleen mukavasta kesästä kanssanne. Nyt odotamme lumista kunnon talvea.

Tapaamisiin taas keväällä uuden viljelyskauden merkeissä aina yhtä innolla.

Palstavastaajanne Raili Viipuri Hyvää Joulua ja vuoden vaihdetta 2021 vuoteen.

Persiljat, tillit ja etenkin artisokat kasvoivat hyvin tänäkin kesänä Peltsun viljelypalstoilla.

Peltolammilla aktiivisia keppihevosharrastajia

Koronakevään aikana keppihevosista innostuneet ja etäkoulussa olleet lapset saivat päivän liikuntaharrastuksen lähtemällä pihoihin ja Peltolammin metsiin keppareiden kanssa. Kotipihoissa harjoiteltiin kisoja varten ja illan tullen ommeltiin omia keppihevosia ja suunniteltiin kilpailuja, joissa kisataan monissa eri luokissa.

Kilpailuja on järjestetty säällä kuin säällä koulun kentällä ja liikuntasalissa.

Kepparihevoset on mukava harrastus ja innokkaimmat harrastajat käyvät leireillä ja kisoissa pitkin Pirkanmaata ja Suomea.

Koronavuosi on tietenkin hillinnyt kilpailutahtia, mutta ei suinkaan keppariharrastusta.

Kiinnostaisiko sinua keppariharrastus?

Jos kiinnostaa, lähetä meili Peltolammi-lehden toimitukselle niin saat lisätietoja, miten Peltolammilla voi harrastaa keppareita! Tämä on mukava lasten harrastus ja aikuinenkin pääsee mukaan ompelu- tai tarviketiimiin!

Kuva: Satu Laine

Peltolammin koulun viereisellä kentällä pidettiin viime kesänä monet kepparikisat.

Nämä kuvat on otettu helteisenä päivänä, jolloin mittari kipusi 28 asteeseen. Kisoja on pidetty syksyn aikana myös Peltsun koulun remontoidussa liikuntasalissa.

Jouluristikon vastaus sivulta 2.

MA P U KOR J

T P U N T E NA K J OU P I P V A T K E OU L

Peltolammi

J OU L ON T T U RO L I U ONO L U T Ä AR KA UN T U L LO U K UU

U K UU U

H T I K K U R I S I

joulukuu 2020

17

Tulisipa jouluaamun valoa! ”En olisi ikinä uskonut!”

Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut nuo sanat kuluneen syksyn hämärtyessä!

Koittipa täysin toisenlainen syys kuin vielä vuosi sitten kukaan olisi osannut aavistaa.

Monen ajatukset ovat jo kääntyneet joulua kohden, ja päällimmäisenä on ehkä huoli siitä, millaisissa olosuhteissa ja tunnelmissa joulua päästään tänä vuonna juhlimaan – vai päästäänkö, ainakaan suuremman suvun kesken?

Harvoin yksi vuosi on muuttanut niin monta arjen tuttua asiaa niin perinpohjaisesti kuin nyt päättyvä. Rutiinien tilalle on tullut arvaamattomuutta ja epätietoisuutta.

Väsymyksenkin huokauksia: jokohan tämä kohta loppuisi?

Alkutalven iltojen pimetessä katselen taivaalla kimmeltäviä tähtiä. Peltolammin uudella rannalla ne näkee kohtalaisen hyvin, sillä lähellä ei pala kovin kirkkaita valoja.

Huomaan saavani iloa ja lohtua hiljaisesta oivalluksesta. Vaikka kaikki muu ympärilläni muuttuu ja katoaa, joulun salaisuus on ja pysyy. Saan olla saman ihmeen äärellä kuin kerran lapsuudessani. Ja sama joulun lupaus odottaa minua vielä silloinkin, kun partani alkaa käydä harmaaksi.

Muistatko joulun suuren kertomuksen?

18

Peltolammi

joulukuu 2020

Mitkä asiat ovat jääneet siitä elävimmin mieleesi? Seimen heinät, enkelien laulu, pitkä matka kohti Betlehemiä?

Seuraan läheisen perheen vauva-arkea vuonna 2020, kaikkia outouksia ja riemunkipinöitä ihmetellen, ja pohdin, millaista elämänmeno on ehkä ollut nuorelle ja hämmentyneelle avioparille joskus ajanlaskumme alun tietämissä. Toinen aika, toinen maa, mutta ihmiset silti samankaltaisia. Maailman myrskyt ja epävakaus horjuttivat tuttuja tapoja ja pakottivat lähtemään kotoa, perheen ja turvallisuuden keskeltä. Tuli pitkä ja vaivalloinen matka vieraalle seudulle.

Levottomuuksista huhuttiin. Äiti viimeisillään raskaana, isä monien kysymysten ja tunteiden ristiaallokossa. Mitähän tästä seuraa?

Ensimmäisen joulun perheelle, Marialle ja Joosefille, pyhälle perheelle, tulevaisuus näytti lupaavan pelkkää epävarmuutta. Mutta matkallensa he lähtivät silti.

Vaihtoehtoja ei ollut, eteenpäin oli mentävä.

Paikoilleenkaan ei voinut pysähtyä.

Näitä kahta auttoi jaksamaan toiveikas luottamus Jumalan huolenpitoon. Vaikka sanojakaan ei välttämättä aina löytynyt, ja vaikka askel horjui, sydän kuiski, ettei tätä matkaa tarvitse tehdä yksin. Jumala on, eikä

Hän ole kaukana. Hän kulkee rinnalla, kantaa yli kivikoiden eikä väsy pitkälläkään taipaleella. Pimeässä Hän valvoo.

Joulun salaisuus on sama eilen, tänään ja huomenna. Jumala tulee meidän keskellemme. Koko luomakunnan varjelija syntyy hauraaksi, hoivaa ja rakkautta tarvitsevaksi pienokaiseksi ja paljastaa meille elämän mittaamattoman arvokkuuden ja oman rakkautensa suuruuden. Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa te toinen toistanne.

Ei, en olisi etukäteen uskonut tällaisen syksyn tulevan. Mutta sen uskon, että Jeesus Kristus, joulun lapsi, pysyy meitä lähellä ja lupaa tämän: tähti syttyy valaisemaan pimeää yötä, ja pian jo koittaa valoisa aamu.

Pidetään huolta toisistamme. Siunattua joulua sinulle ja rakkaillesi!

Matti ”Masa” Etelänsaari peltsulainen pastori Tampereen Eteläinen seurakunta

Peltolammi

joulukuu 2020

19

hyvaa joulun arkea Kulta Katriina -kahvi 500g

Vaasan joulutorttu 45g

6 1

99

99

4 kpl

2 kpl

(6,99/kg)

(11,05/kg)

Omasta uunista!

Sunnuntai piparitaikina 500g

1,99 (3,98/kg)

kpl

Pirkka vaalea maustelimppu 400g

2

(3,78/kg)

kpl

(6,48/kg)

Omasta uunista!

Sunnuntai torttutaikina 500g

1,89

59

kpl

MEIRA ruokasooda, leivinjauhe ja vanilliinisokeri 100–125 g

1,95

3 kpl (5,20–6,50/kg)