NÄKÖKULMA
Koronaepidemian vaikutukset kuntatalouteen ja opetustoiminnan tulevaisuuteen Koronaepidemia on ravistellut yhteiskuntaamme poikkeuksellisella tavalla. Kriisin vaikutukset näkyvät voimakkaasti muun muassa kuntien taloustilanteessa ja perusopetuksen toiminnassa. Kunnissa valmiiksi haasteellinen taloustilanne muuttuu kriisin seurauksena yhä synkemmäksi. Opetustoiminnan osalta kriisi pakotti opettajat ja oppilaat omaksumaan uusia toimintatapoja käytännössä muutaman päivän varoajalla. Oli hieno seurata sivusta, kuinka opettajat ja oppilaat yhdessä vastasivat tähän haasteeseen ja toimintaa jatkettiin eri muodoissaan läpi poikkeusajan. Valtiovarainministeriön 16.4.2020 julkaiseman arvion perusteella Suomen bruttokansantuotteen arvellaan supistuvan vuonna 2020 noin 5,5 prosenttia. Myös tätä synkempiä arvioita on esitetty. Vihriälän työryhmä esitti toukokuussa valmistuneessa raportissaan, että sulkutoimien pitkittyessä lasku voi olla jopa yhdeksän prosenttia. Kuntien talouden on arvioitu kärsivän tulojen menetyksistä ja menojen kasvusta yhteensä minimissään 1,5 miljardia euron edestä. Nyt jos koskaan kuntien tulee olla erityisen tarkkana suurien kiinteistöihin liittyvien investointien kanssa. Varaa virheisiin ei yksinkertaisesti ole. Taloudellisen tilanteen äkillinen heikkeneminen saattaa johtaa erilaisiin omaisuusjärjestelyihin kuntasektorilla. Uutinen siitä, kuinka Imatra myi vuoden vanhan koulukiinteistön ruotsalaiselle sijoittajalle ja jäi siihen itse vuokralle voi hyvin olla tulevaisuudessa kuntia kiinnostava toimintamalli (Yle 22.4.2020). Kiinteistön poistaminen taseesta ja siihen liittyvän riskin ulkoistaminen muuttuu houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, kun tulevaisuuteen liittyy runsaasti epävarmuutta.
Mahdollisuus pienempien kouluyksiköiden säilyttämiseen Poikkeusolot tulevat jättämään jälkensä
koulujen opetuskäytäntöihin. Opetussuunnitelman mukaisen sisällön tarjoaminen on kärsinyt kaiken opetuksen siirryttyä toteutettavaksi etänä. Tämä on osaltaan asettanut kuntia ja kouluja epätasa-arvoiseen asemaan. Kaikilla ei ole yhtäläisiä valmiuksia tarjota henkilöstölleen etäopetukseen tarvittavia resursseja. Kaikki lapset eivät saa myöskään kotoa tarvittavaa tukea kokonaan etänä tapahtuvan opiskelun mahdollistamiseksi. Oppilaiden suusta on kuultu, kuinka kielten ja reaaliaineiden opiskelu etänä onnistuu hienosti hyödyntäen teknologisen kehityksen mukanaan tuomia apuvälineitä. Toisaalta sellaisten aineiden opetus, joissa opettajan läsnäolo koetaan tarpeelliseksi, kuten matematiikka, fysiikka ja kemia, ovat kärsineet tilanteen seurauksena. Lähiopetukseen palatessa on hyvä pohtia, mitä karanteenin aikana opittua kannattaisi viedä pysyväksi osaksi opetustoimintaa. Turun yliopiston psykologian professorin Christina Salmivallin mukaan (HS 14.5.2020) etäopetusta tai ainakin etäyhteyksiä voitaisiinkin vastedes hyödyntää nykyistä enemmän myös peruskoulussa. Näin voitaisiin esimerkiksi edistää monipuolisempia kielivalintoja, vaikka lähiopetus pysyisikin edelleen toiminnan keskiössä. Tämä mahdollistaisi osaltaan pienempien
kouluyksiköiden säilyttämisen, kun opetussuunnitelman mukaiset opintokokonaisuudet voitaisiin tuoda opiskelijoiden saataville etäyhteyksien välityksellä.
Mutkattomia etäyhteyksiä Parmaco haluaa varmistaa, että etäyhteyksien hyödyntäminen onnistuu tiloissamme mutkattomasti. Tämän ajatuksen pohjalta olemme kehittäneet yhteistyössä Atean kanssa Parmacon tiloihin sopivan AV-kokonaisuuden, joka tukee sekä luokkahuoneessa tapahtuvaa modernia opetusta että mahdollistaa tehokkaan etäopetuksen. Ratkaisua testataan parhaillaan Tehtaankadun ala-asteen tiloissa Helsingissä. Emme kuitenkaan halua pysähtyä tähän, vaan olemme perustaneet vuoden alussa Council of Smarter Learning -verkoston. Tulemme hyödyntämään sitä tiedon keräämisessä ja jakamisessa etsiessämme aina uusia ja parempia tapoja tehdä asiakkaillemme mahdollisimman fiksuja tiloja. Jos olet kiinnostunut olemaan mukana kehitystyössä, pääset liittymään verkostoon verkkosivuiltamme löytyvän linkin kautta.
■
Jaakko Vihola
Lähteet: https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/koronavirus-iskee-lujaa-suomen-talouteen (16.4.2020) • https://yle.fi/uutiset/3-11317084 (22.4.2020) https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006506771.html (14.5.2020) • Vihriälä et al. 2020. Talouspolitiikan strategia koronakriisissä. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162224.
22 PARMACO - TILAT
