__MAIN_TEXT__

Page 1

TILAT

PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 16 • 2020

Kohti fiksumpaa oppimista sivu 3 Monimuotoiset koulutilat nousivat merimaisemaan sivu 6 Joustava lainaamiskonsepti vähentää Joensuun kaupungin taloudellista riskiä sivu 17


SISÄLTÖ

TILAT PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 16 • 2020

Monimuotoiset koulutilat nousivat merimaisemaan s.6 3

Pääkirjoitus

4

Oppimisen iloa fiksummissa tiloissa

6

Kohde-esittely: Helsinki Tehtaankadun alakoulu

10

Parmacolaiset: Liiketoiminnan kehityspäällikkö Jaakko Vihola Yhdessä tekemällä oppii parhaiten

11

Parmacolaiset: Tuotantopäällikkö Juha Hourula Ei kahta samanlaista päivää 20 vuoden aikana

12

Satelliittimallista apua kuntien kiinteistöhaasteisiin

14

Kohde-esittely: Vantaa Keimolanmäen päiväkoti ja koulu

17

Joustava lainaamiskonsepti vähentää kaupungin taloudellista riskiä

18

Kohde-esittely: Joensuu Raikas sisäilma on uuden koulun ykkösasia Kiihtelysvaaran koulussa

20

VTT:n hiiijalanjälkitutkimus: Lainattavan koulun käytönaikainen hiilijalanjälki jopa 50 % pienempi kuin paikalla rakennetun

22

Näkökulma: Koronaepidemian vaikutukset kuntatalouteen ja opetustoiminnan tulevaisuuteen

23

Vieraskynä: Jussi Savolainen Asiakasta kunnioittavan suunnittelun puolesta

2 PARMACO - TILAT

"Joensuun kaupungissa tehtiin joitakin vuosia sitten strateginen päätös korvata koulu- ja päiväkoti-investointeja vuokratiloilla."

s.17


PÄÄKIRJOITUS

JULKAISIJA Parmaco Oy PÄÄTOIMITTAJA Ossi Alastalo

"Koulutukseen panostaminen on äärimmäisen tärkeää."

TOIMITUS Kaski Agency TAITTO Kaski Agency KIRJAPAINO Grano PAINOSMÄÄRÄ 12 500 kpl OSOITTEENMUUTOKSET JA PALAUTE asiakaslehti@parmaco.fi

Parmaco Oy, Tampere PL 50 (Haarlankatu 4 F), 33231 Tampere p. 020 734 0011 Parmaco Production Oy, Leppävirta PL 7 (Teollisuustie 13), 79101 Leppävirta puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016 Parmaco Production Oy, Pyhäjoki Annalantie 15-17, 86100 Pyhäjoki puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017 Parmaco AB
 Månskärsvägen 10B, 5tr 14175 Kungens Kurva Sverige tel. +46 8 235 455

etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi

Kohti fiksumpaa oppimista Kuten alkuvuodesta kerroimme, olemme ottaneet uuden strategiamme myötä kunnianhimoisen tavoitteen. Tähtäämme oppimisen edelläkävijäksi. Missionamme on, ei enempää eikä vähempää, kuin tarjota maailman lapsille fiksummat tilat oppimiseen. Parmaco on mielletty rakennusyritykseksi, mutta tarjoamamme palvelukokonaisuus sisältää paljon muutakin. Se on oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointia, kuntataloutta ja ekologisuutta. Oppimisen ympärillä on käyty runsaasti keskustelua muunneltavien ja entistä avoimempien oppimisympäristöjen myötä. Myös koronavirusaika vie oppimista uusille urille ja on jo edistänyt erilaisten vaihtoehtojen rohkeaa käyttämistä.

Itsemme ylittämisen ja oppimisen halumme on kuitenkin kova. Olemme jo käyneet keskusteluja eri tahojen kanssa ja haastamme mukaan kaikkia oppimisen asiantuntijoita. Perustamamme Council of Smarter Learning tuo eri tahoja keskustelemaan aiheesta yhteisen pöydän ääreen. Jotta asiat eivät jää vain puheeksi, lähdemme myös määrätietoisesti tuomaan oppimaamme käytäntöön lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Päiväkodissa ja koulussa rakennetaan tärkeä perusta lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Laadukas koulutus on myös merkittävää kansallista pääomaamme. Siksi meillä ei ole vaihtoehtoja; koulutukseen panostaminen on äärimmäisen tärkeää.

Meillä on vuosikymmenten kokemuksen myötä paljon tietotaitoa, mutta emme väitä olevamme täydellisiä asiantuntijoita. Etenkään yksin.

Ossi Alastalo toimitusjohtaja

PARMACO - TILAT 3


Smarter Learning Spaces – Oppimisen iloa fiksummissa tiloissa Jokainen lapsi ansaitsee oppimisympäristön, joka innostaa ja tukee häntä oppimisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Parmacolla tehdään lujasti töitä sen eteen, että koulumme ja päiväkotimme ovat niin oppimisen, turvallisuuden, ympäristön kuin taloudenkin kannalta fiksumpi valinta.

4 PARMACO - TILAT


– Toimintamme lähtökohtana on lasten hyvinvointi ja oppiminen parhaassa mahdollisessa ympäristössä. Päiväkodissa ja koulussa rakennetaan tärkeä perusta tulevaisuuteen. Olemme luoneet tiekartan useiksi vuosiksi eteenpäin ja tavoitteenamme on tarjota maailman lapsille fiksummat tilat oppimiseen. Parmacolle tärkeintä on se, että lasten ja työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon. Siksi kehitämme palveluamme jatkuvasti yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, kertoo Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo Parmaco keskittyy jatkossa entistä voimakkaammin koulujen ja päiväkotien lainaamiseen. – Rakennuksemme ovat jo suurimmassa osassa kunnista paras valinta niin taloudellisuuden, ekologisuuden kuin turvallisuudenkin kannalta. Se ei meille kuitenkaan vielä riitä, vaan haluamme että ne ovat myös oppimisen näkökulmasta paras valinta. Olemme jo käyneet keskusteluja eri tahojen kanssa ja haastamme mukaan kaikkia oppimisen asiantuntijoita. Istahdamme siis koulunpenkille itsekin ja lähdemme määrätietoisesti tuomaan oppimaamme käytäntöön toimittamissamme rakennuksissa lasten hyvinvoinnin edistämiseksi, Alastalo linjaa.

Council of Smarter Learning Council of Smarter Learning on Parmacon oppimisen asiantuntijaverkosto. Asiantuntijoita kutsutaan tulevaisuudessa koolle keskusteluihin ja seminaareihin eri kokoonpanoissa kulloisenkin näkökulman mukaan. Asiantuntijat voivat osallistua avaamiimme keskusteluihin sosiaalisessa mediassa tai haastaa meitä mukaan keskusteluihin. Toivomuksemme on, että informoimme toisiamme puolin ja toisin uusista avauksista aiheen ympärillä. Verkosto perustetaan aidosta halusta selvittää, millaiset oppimisympäristöt edistävät oppimista ja miten ylipäätään saamme lapset voimaan mahdollisimman hyvin kouluissa ja päiväkodeissa.

”Rakennuksemme ovat suurimmassa osassa kunnista paras valinta niin taloudellisuuden, ekologisuuden kuin turvallisuudenkin kannalta.” Monella tapaa fiksumpi FIKSUMPI LAPSILLE JA VANHEMMILLE Puhtaat ja turvalliset tilat, jotka tarjoavat motivoivan oppimisympäristön. Koulu voidaan sijoittaa sinne missä tarve ja ihmiset ovat. FIKSUMPI OPETTAJILLE Modernit ja tarpeenmukaiset tilat monipuolisen opetuksen toteuttamiseen. FIKSUMPI KUNNILLE Ei turhia tiloja ja ylimääräisiä ylläpitokustannuksia alueilla, joissa lasten määrä vähenee. Lainattava koulu ei kerrytä korjausvelkaa. Tarpeenmukaisia tiloja saadaan ketterästi sinne, missä tarve kasvaa. FIKSUMPI YMPÄRISTÖLLE Lainattavan koulun hiilijalanjälki on parhaimmillaan jopa 50 % pienempi paikalla rakennettuun verrattuna. Keskimäärin elinkaaren aikana hiilijalanjälki on lähes sama, mutta samalla ajanjaksolla lainattava koulu palvelee jopa neljässä eri paikassa. Paikalla rakennetun koulun käyttöaste vaihtelee ajan myötä, jolloin ylläpitoon kuluu turhaa energiaa ja kustannuksia.

Lue lisää parmaco.fi/hiilijalanjalki PARMACO - TILAT 5


Sijainti toi hankkeeseen oman lisämausteensa.

”Tilaratkaisut ovat aivan erilaiset kuin mihin olemme tottuneet. Perinteisistä luokkatiloista on siirrytty monimuotoisiin tiloihin, joissa avattavat väliseinät tuovat muunneltavuutta.” Jouni Leivo Tehtaankadun alakoulun rehtori

6 PARMACO - TILAT


KOHDE-ESITTELY

Monimuotoiset koulutilat nousivat merimaisemaan Helsinkiläisen Tehtaankadun yli satavuotiaan koulutalon peruskorjaus käynnistyi keväällä 2020. Parmacon toimittamien korvaavien tilojen ainutlaatuinen sijainti Eiranrannassa arvotalojen kainalossa haastoi rakennusprojektin osapuolet, mutta lopputulos palkitsee.

PARMACO - TILAT 7


KOHDE:

Tehtaankadun koulu, Helsinki KÄYTTÄJÄT:

1.–6. luokat RAKENNUS:

1-2 kerroksinen, 3616 m2

Tehtaankadun alakoulun rehtori Jouni Leivo kehuu uusia tiloja. - Sijaintihan meillä on aivan huikea, ja muutenkin täällä on kaunista ja valoisaa. Tilaratkaisut ovat aivan erilaiset kuin mihin olemme tottuneet. Perinteisistä luokkatiloista on siirrytty monimuotoisiin tiloihin, joiden avattavat väliseinät tuovat muunneltavuutta. Joustava oppimisympäristö tukee hienosti opetuksen järjestämistä uusien opetussuunnitelmien mukaisesti, hän kertoo. Rakennus koostuu A- ja B-osasta, jotka kytkeytyvät toisiinsa yhdyskäytävän kautta. A-osa on kaksikerroksinen ja siihen sijoittuu muun muassa korkea liikuntasali. Taito- ja taideaineiden opetuksen yhteiskäyttöön on räätälöity erityisiä monitoimitiloja.

Koulutyön uudet muodot Koulutyötä tehtiin kevään aikana poikkeuksellisesti etäyhteyksin, minkä vuoksi huhtikuun lopulle ajoittunut muutto sujui jouheasti. Kymmenkunta lähiopetuksessa ollutta oppilasta ja muutama opettaja pääsivät etujoukoissa tutustumaan uusiin tiloihin vappuviikolla. - Toki minua hieman jännittää, miten työskentely asettuu uomiinsa uusissa tiloissa. Olen kuitenkin erittäin toiveikas. Loppukevään aikana voimme kerätä kokemuksia niin erityisjärjestelyiden värittämästä lähiopetuksesta kuin tiloistakin. Saamme erittäin hyvän pohjan suunnitella syksyn toimintaa, Leivo sanoo. - Seuraavien kahden vuoden aikana aion kannustaa koulun henkilökuntaa kokei8 PARMACO - TILAT

lemaan uusiakin opetustapoja – sellaisia, joihin modernit tilat antavat aivan erilaisen mahdollisuuden kuin perinteiset luokkahuoneet. Parhaita käytäntöjä voimme sitten vakiinnuttaa osaksi arkeamme, kun palaamme takaisin varsinaiseen koulutaloon, hän jatkaa.

Yhteistyön merkitys korostuu kantakaupungissa Helsingin kaupungille Tehtaankadun tilojen rakennuttaminen oli kaikella tapaa hyvin poikkeuksellinen ja haastava projekti. Kiireellisen aikataulun lisäksi sijainti toi hankkeeseen oman lisämausteensa. – Kantakaupungin alueella tilapäisten rakennusten sijoittaminen on aina vaikeaa, koska tonttimaata ei yksinkertaisesti ole. Koulun sovittaminen veneiden talvisäilytyspaikkana toimineelle tontille vaati huolellista

Valoisista luokista on hienot merinäkymät.

m

suunnittelua. Eiranrannan asuinalue ja lähipuisto muodostavat arvokkaan kokonaisuuden, josta on tärkeää säilyttää näköyhteys merelle. Rakennuksen suunnittelussa otettiin tarkasti huomioon maanpintojen korkeuserot ja se saatiinkin sijoitettua mukavasti ympäristöön, kertoo rakennuttajainsinööri Jasmin Kivelä Helsingin kaupungin Rakennuttaminen-palvelusta. Kivelä kertoo, että tämäntyyppisissä hankkeissa tulee erityisesti ottaa huomioon ympäristön mielipiteet. – Olemme käyneet aktiivista vuoropuhelua lähialueen asukkaiden kanssa ja järjestäneet useita kuulemistilaisuuksia. Uskoakseni voimme kaikki olla tyytyväisiä lopputulokseen. Omalle koulunkäyntialueelle sijoitetuista tiloista iloitsevat luonnollisesti erityisesti pienten koululaisten perheet, koulumatka kun säilyy kaikilla varsin lyhyenä, Kivelä sanoo.


Myös seuraava käyttäjä on tiedossa Tehtaankadun koulurakennuksen remontin on arvoitu valmistuvan kesällä 2022. Tiloista solmittu vuokrasopimus kestää kuitenkin vuoden 2023 loppuun. - Olemme pystyneet aikatauluttamaan alueen koulujen remontit niin, että samoja tiloja voidaan hyödyntää pidempään. Nämä Eiranrannan tilat palvelevat ensin Tehtaankadun alakoulua ja sen jälkeen niihin siirtyy Grundskola Norsenin Cygnaeus-toimipaikan opetus, kun heidän tiloissaan käynnistyy vastaava peruskorjaus, Kivelä kertoo.

Lainattu koulu on laadukas Vaikka Parmacon rakennukset ovat Helsingissä lainassa, suhtaudutaan tilojen suunnitteluun ja rakennuttamiseen aina huolella. - Rakennusten sijoittelussa ja suunnittelussa pyrimme varmistamaan, että se sopii ympäristöön mahdollisimman hyvin. Yhtä tärkeä tavoite on, että koulut saavat käyttöönsä monipuolisesti oppimista tukevat tilat. Haluamme rakentaa tiloja, joissa on hyvä oppia ja kasvaa. Eiranrannassa onnistuimme tavoitteessamme hyvin, mistä kiitos kaikille projektin osapuolille, Kivelä sanoo.

”Haluamme rakentaa tiloja, joissa on hyvä oppia ja kasvaa. Eiranrannassa onnistuimme tavoitteessamme hyvin.” Jasmin Kivelä Rakennuttajainsinööri, Helsingin kaupunki

Koulu sai upean paikan Eiranrannasta.

PARMACO - TILAT 9


Yhdessä tekemällä oppii parhaiten Jaakko Vihola liiketoiminnan kehityspäällikkö, Tampere

Vuodenvaihteessa Parmacon liiketoiminnan kehityspäällikkönä aloittanut Jaakko Vihola on innostunut uudesta työstään. Tehtävässään Jaakko varmistaa, että yhtiön strategia näkyy konkreettisena ja pitkäjänteisenä tekemisenä parmacolaisten arjessa. - Tänä päivänä muutokseen sopeutuminen ja jatkuva kehittyminen ovat edellytyksiä yrityksen menestykselle ja kasvulle. Oman roolini näen ainakin nyt aluksi lähinnä fasilitaattorina: osallistan henkilöstöä miettimään strategian mukaisia kehittämiskohteita ja muokkaan näistä ajatuksista kokonaisuuksia, joilla strategiaa toteutetaan käytännössä, Jaakko sanoo.

Kehitysmyönteinen yritys Jaakko on valmistunut diplomi-insinööriksi vuonna 2010 silloisen Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitokselta. Valmistumisensa jälkeen hän on toiminut tutkijana ja konsulttina kaupunkikehityshankkeissa. Ensikosketuksen Parmacoon Jaakko sai nelisen vuotta sitten yhteisen tutkimushankkeen myötä. - Osana väitöskirjatyötäni aloin Parmacon toimeksiannosta tutkia siirrettävien lainarakennusten mahdollisuuksia osana kuntien kiinteistöstrategioita. Tarkastelin esimerkiksi julkisten rakennusten tilatehokkuutta sekä sovitin yhteen nykyistä koulurakennuskantaa ja väestöennusteita, Jaakko kertoo.

Väitöskirja on vielä hieman kesken, mutta tutkimustietoa hyödynnetään jo osana kuntien kanssa käytävää vuoropuhelua. - Minuun on tehnyt vaikutuksen se, että Parmaco on kiinnostunut tukemaan tutkimusta, joka tuottaa ei vain omaa bisnestään vaan alaa yleisestikin hyödyttävää tietoa julkisista kiinteistöhankkeista.

Yhdessä tekeminen innostaa Tutkijan työssään Jaakko kertoo omaksuneensa paljon sellaisia taitoja, joista hän arvelee hyötyvänsä uudessa tehtävässään. - Vahvuuksiani ovat varmasti isojen kokonaisuuksien hahmottaminen, analyyttinen ja objektiivinen lähestymistapa sekä kyky tarkastella asioita useilta kanteilta. Olen myös erittäin innostunut uuden oppimisesta ja vähitellen minulle alkaakin selvitä kuinka monitahoinen ja kiinnostava yritys Parmaco onkaan! Hyppy korkeakoulumaailmasta kaupalliselle puolelle tuntui Jaakosta tervetulleelta vaihtelulta. - Olin alkanut kokea tutkijan työn melko yksinäisenä puurtamisena ja kaipasin enemmän yhteisöllisyyttä työpäiviini. Parhaimmillaan yhdessä tekeminen antaa kaikille mahdollisuuden oppia ja kehittyä – siitä hyötyvät niin työntekijät, yritys kuin asiakkaatkin. Parmacossa minut on otettu oikein positiivisesti vastaan, ja odotan, mitä kaikkea tulen oppimaan osaavilta kollegoiltani, hän sanoo.

NIMITYSUUTISIA

Risto Herttuainen laatuinsinööri

10 PARMACO - TILAT

Antti Koponen

Jaakko Vihola

työnjohtaja

liiketoiminnan kehityspäällikkö

Markus Messo LVI-asiantuntija


Ei kahta samanlaista päivää 20 vuoden aikana Juha Hourula tuotantopäällikkö, Pyhäjoen tehdas

Juha Hourulan ura Parmacolla alkoi maaliskuussa vuonna 1999 eli yli 21 vuotta sitten, eikä ”ole tullut tarvetta vaihtaa”, kuten hän sanoo. – Opiskelin insinööriksi Lahdessa 1990-luvulla ja laman jälkeen työpaikat olivat kortilla. Tuntui luonnolliselta palata tänne kotiseudulle Pyhäjoelle, jossa Parmacolta avautui sitten se työpaikkakin. Firma toki oli paikkakuntalaiselle tuttu. Oma isä teki aikoinaan työuransa Parmacolla ja itselläkin oli ollut muutama kesätyöpesti ollut nuorempana, Hourula muistelee. Aluksi Hourula työskenteli työnjohtajana. Vuodesta 2011 alkaen hän on toiminut tuotanto- ja yksikönpäällikkönä Pyhäjoen tehtaalla. – Toimenkuvani on tietysti tosi monimuotoinen, mutta vastaan esimerkiksi tuotantoaikataulujen suunnittelusta ja kustannusten seurannasta sekä yleisesti tuotannosta ja sen kehittämisestä. Toimin työnjohtajien esimiehenä ja paikallispäällikkönä vastaan Pyhäjoen tehtaasta yleisesti. Meillä on tällä hetkellä noin 45 henkilöä töissä. Työn parhaista puolista Juha Hourula mainitsee hyvän ilmapiirin ja työn vaihtelevuuden. – Meillä on täällä lämmin työyhteisö. Ammattitaitoisten ja mukavien työkavereiden kanssa on ilo työskennellä. Hyvää työssäni on myös se, että ei ole kahta samanlaista päivää. Päivittäinen työ tarjoaa vaihtelua, mutta myös alan muutokset pitävät hereillä.

20 vuoden aikana esimerkiksi rakentamismääräyksissä on tapahtunut muutoksia, työkalut ovat kehittyneet ja tietotekniikan käyttö on lisääntynyt, Hourula kuvailee.

Räätälöinti on lisääntynyt Myös itse tuote, lainattavat koulu- ja päiväkotirakennukset, on vuosien varrella kokenut melkoisen evoluution. Pyhäjoen tehtaalla muutos näkyy konkreettisesti niin, että niin sanottuja perusratkaisuja valmistuu yhä vähemmän. – Parmaco on mielestäni tietynlainen edelläkävijä alallaan. Lainattavien rakennusten käytön lisääntyessä kasvaa myös roolimme nykyaikaisten oppimisympäristöjen rakentajana. Perinteiset luokat korvataan avoimilla ja muunneltavilla tiloilla ja esimerkiksi liikuntatilojen rakentaminen on yleistynyt, Hourula kertoo. Tehtaalla seurataan tarkasti mihin ja millaiseen käyttöön siellä rakennetut elementit sijoittuvat. – Käyttäjän tarpeiden ja sijaintipaikan mukaan räätälöityjä ratkaisuja valmistuu paljon ja esimerkiksi julkisivuihin toteutamme paljon uniikkeja ja näyttäviäkin ratkaisuja. Olemme aidosti ylpeitä, että saamme olla rakentamassa uusia ja puhtaita tiloja kouluille ja päiväkodeille. Käyttäjien palaute ei juuri meidän korviimme kantaudu, mutta hiljaisuus on tässä kohtaa hyvä merkki – olemme onnistuneet, kun ei tule jälkipuheita.

Tutustu Parmacoon työnantajana! PARMACO.FI/REKRY

Kati Huttunen tuotesuunnittelija

Anu Aho

suunnittelupäällikkö

Lasse Huuhka Strategic Brand Booster, projektityöntekijä

Juha Leskinen tilainsinööri

PARMACO - TILAT 11


Satelliittimallista apua kuntien kiinteistรถhaasteisiin

12 PARMACO - TILAT


KOHDE-ESITTELY Kunnan miettiessä toimitilahankkeen tarveselvitysvaiheessa hankkeen toteutukseen liittyviä kysymyksiä tulisi päätösten perustua realistisiin näkemyksiin tulevasta kehityksestä. Ovat tällaiset analyysit kuinka laadukkaita hyvänsä, sisältyy niihin silti aina huomattava määrä epävarmuutta. Jos investointeja tehdään perustuen virheellisiin, usein yltiöoptimistisiin olettamiin, ovat taloudelliset vaikutukset yleensä kunnan taloudelle negatiivisia. Tuloksena on hanke, jossa käyttämättömistä neliöistä maksetaan huomattavia summia, tai tilanahtauden vuoksi joudutaan tekemään suunnittelemattomia lisäinvestointeja. Miltä kuulostaisi hanke, jonka alkuperäinen määrittely tehtäisiin parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuen, mutta joka muokkautuisi tulevan tarpeen mukaan ja virhearviointien negatiivisilta vaikutuksilta voitaisiin näin välttyä?

lään kaikki käyttäjän tarvitsemat tilat, mutta samalla tilan määrä on säädettävissä tarpeen mukaan rakennuksen elinkaaren aikana. Satelliittimalli toimii erilaisissa toimintaympäristöissä. On kyseessä sitten taantuvassa vaiheessa oleva kunta, jonka lapsimäärä pienenee vuosi vuodelta tai kasvukeskuksen uudelle asuinalueelle rakennettava opetusrakennus. Molemmissa tapauksissa tilantarve muuttuu ajan kuluessa. Taantuvassa kunnassa tiloja ei välttämättä tarvita yhtä paljon 10 vuoden kuluttua kuin nyt. Kasvualueella hankkeen toteuttaminen tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen aiheuttaa tyhjän tilan kustannuksia ensimmäisten vuosien aikana ihmisten vielä muuttaessa alueelle. Ydinosan ja vuokratilojen osuuksien määrittelyssä voidaan hyödyntää esimerkiksi alueellista väestöennustetta. Lopputulos on kuin fiksu kiinteistöportfolio pienoiskoossa.

Ajatus satelliittimallin taustalla

Toimiva satelliittimalli yhdessä kehittämällä

Esittelimme huhtikuussa uuden strategiamme, jonka tavoitteena on tarjota maailman lapsille fiksummat tilat oppimiseen. Satelliittimallin kehittäminen on yksi merkittävimpiä avauksia tähän tavoitteeseen liittyen. Parmacon satelliittimalli on ratkaisu, jossa yhdistetään pysyvän rakentamisen suunnittelun vapaus ja vuokraratkaisun säädeltävyys samassa hankkeessa. Satelliittimallin mukaisesti rakennettu opetusrakennus koostuu paikalla rakennetusta osasta (ydin), jonka runkomateriaali, hankemuoto ja rahoitusmalli ovat kunnan vapaasti valittavissa. Tämä ydinosa voi pitää sisällään tiloja, kuten keittiö, liikuntasali tai auditorio, jotka on haastava toteuttaa tehdasvalmisteisia tilaelementtejä hyödyntämällä. Ydintä täydennetään Parmacon lainattavilla satelliittiyksiköillä, jotka soveltuvat hienosti esimerkiksi luokkatiloiksi, terveydenhoidon tarpeisiin tai toimistokäyttöön. Mallia hyödyntämällä taataan, että kokonaisuus pitää aina sisäl-

Uskomme satelliittimallin mahdollisuuksiin osana kuntien koulu- ja päiväkotiratkaisuja. Tämän takia olemme alkuvuonna käynnistäneet kehityshankkeen, jonka tavoitteena on tehdä esitellystä ideasta konkreettinen palvelu kuntien käyttöön. Tavoitteena on malli, jonka käyttäminen olisi kuntien osalta helppoa ja talouden näkökulmasta järkevää. Satelliittimallia on testattu vuodesta 2019 alkaen Imatralla ja saamme hankkeesta arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää mallin jatkokehityksessä. Lisää vastaavia hankkeita ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kuitenkin tarvitaan saadaksemme selville, miten saavutamme asettamamme tavoitteet. Kutsummekin tästä syystä teidät mukaan keskusteluun. Sidosryhmillämme on valtava määrä tietämystä erilaisten oppilaitoshankkeiden läpiviemisestä. Hyödyntäisimme mielellämme tätä tietovarantoa osana satelliittimallin kehitystyötä.

Ota yhteyttä, jos sinulla on kysymyksiä tai kokemuksia, joita haluat jakaa kanssamme. Jaakko Vihola, liiketoiminnan kehityspäällikkö

o

050 378 1722 | jaakko.vihola@parmaco.fi

Imatralla ennusteet näyttivät, että koululaisten määrä laskee tulevaisuudessa. Koska investoiminen koulurakennukseen nykyhetken mukaisella oppilasmäärällä ei siten tuntunut järkevältä, kaupunki päätyi rakentamaan niin sanotulla satelliittimallilla. Satelliittimallissa pysyvän rakennuksen ympärille voidaan tarpeen mukaan tuoda lisää lainattavia opetustiloja ja luovuttaa niitä tarpeen vähentyessä pois. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin syyslukukauden alkuun 2019 Parmacon lainattava koulurakennus. Puolentoista vuoden kuluttua valmistuu pysyvä rakennus, johon tulee ruokala- ja liikuntasalirakennus, erikoisluokkia, hallinto sekä oppilashuolto. Samaan aikaan valmistuu myös toinen lainattava rakennus, johon sijoittuu Itä-Suomen koulu. Toinen lainattava rakennus kytketään jo aikaisemmin toimitettuun osaan rakennuksesta.

PARMACO - TILAT 13


Moottoriradan historia näkyy Keimolanmäessä Keimolanmäki sijaitsee Vantaalla aivan Hämeenlinnanväylän kupeessa. Alueelle, jossa aikanaan sijaitsi tunnettu Keimolan moottorirata, alkoi vuonna 2015 rakentua uusi 2500 asukkaalle kaavailtu asuinalue. Alueen sydämeen, moottoriradan perustajan mukaan nimetylle Lincolninaukiolle, valmistui syksyllä 2019 Parmacon toimittama yhdistetty koulu- ja päiväkotirakennus.

14 PARMACO - TILAT


KOHDE-ESITTELY Keimolanmäen päiväkodissa on tilaa 168 lapselle. Aurinkokiven koulun Keimolanmäen toimipisteeseen puolestaan mahtuu noin 200 alakouluikäistä oppijaa. Rakennus koostuu kahdesta kaksikerroksisesta osasta, jotka yhdistyvät toisiinsa kaarevalla käytävällä. Käytävään sijoittuvat yhteiskäytössä olevat tilat kuten liikuntasali ja ruokala, joka nimettiin Ravintola Paalupaikaksi nimikilpailun jälkeen. – Tilat ovat yllättäneet positiivisesti. Täällä on avaraa ja muunneltavuuden ansiosta tilat ovat monikäyttöiset. Erityisesti eteis- ja wc-tilat ovat väljästi mitoitetut.

Materiaalit tuntuvat laadukkailta ja esimerkiksi lasiovet lisäävät avaruuden tuntua. Arvostan sitä viisautta, joka näiden tilojen suunnittelijassa asuu. Ne tukevat hienosti uuden varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista, sanoo Keimolanmäen päiväkodin johtaja Terhi Joki. Myös lasten vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä. – Ylipäätään se, että päivähoitoa tarjotaan lähipalveluna näinkin uudella asuinalueella, saa aikaan kiitollisuutta. Mutta se lisää tyytyväisyyttä edelleen, että ollaan uusissa ja hienoissa tiloissa.

Saa juosta! Lasten mielipidettä päiväkodin tiloista ei tarvitse varsinaisesti kysyä, vastaus näkyy punaisissa poskissa. – Tilat sijoittuvat pitkien käytävien varrelle ja ensinäkemältä ajatus tuntui kieltämättä vähän kankealta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut käytävien hyvät puolet. Niihin saa rakenneltua vaikka minkälaista liikunta- ja temppurataa. Myös juokseminen on sallittu. Liikunnalliseen varusteluun on meillä muutenkin satsattu esimerkiksi asentamalla puolapuut ja roikuntarenkaat joka ryhmään. Näissä tiloissa Vantaan kaupungin tavoite, liikkeen lisääminen päiviin, on helppo saavuttaa, Joki kertoo.

”Arvostan sitä viisautta, joka näiden tilojen suunnittelijassa asuu. Ne tukevat hienosti uuden varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista.” Terhi Joki Keimolanmäen päiväkodin johtaja

PARMACO - TILAT 15


Tilat tukevat yhteisöllisyyttä Hevosenkengän muotoon kaartuva rakennus jättää pihan mukavan suojaiseksi. Pihassa ei myöskään ole eroteltu päivähoidon ja esiopetuksen lapsia koululaisista turhin raja-aidoin. – Yhteinen piha on luonut yhteisöllisyyttä kuin itsestään. Talvella koululaiset vetivät pienempiä pulkassa ja muutenkin he leikkivät keskenään. Välitön kanssakäyminen näkyy myös ravintolassa, jossa pienet saavat tarvittaessa apua isommilta vaikkapa astioita palauttaessaan, Joki kuvailee. Ulkoalueita Keimolanmäessä viimeistellään vielä kesällä, mutta jo nyt piha-alue on osoittautunut toimivaksi. – Pihasta on tulossa tosi hieno. On asfalttia, pinnanmuotoja, nurmea, katetta ja jopa keinonurmea. Pienet päristelijät ovat innoissaan, kun ajorataa löytyy monenlaisille kulkupeleille. Moottoriurheilun perinne siis saa uusia muotoja päiväkodin arjessa.

Lasten mielipidettä päiväkodin tiloista ei tarvitse varsinaisesti kysyä, vastaus näkyy punaisissa poskissa.

KOHDE:

Keimolanmäen koulu ja päiväkoti, Vantaa KÄYTTÄJÄT:

n. 170 päiväkotilaista n. 200 koululaista RAKENNUS:

Kaksikerroksinen Koulun tilat 1332 m² Päiväkodin tilat 1843 m² Yhteistilat 658 m²

16 PARMACO - TILAT


Joustava lainaamiskonsepti vähentää kaupungin taloudellista riskiä Joensuussa lainattavia tiloja on hyödynnetty koulu- ja päiväkotikäytössä jo noin 10 vuoden ajan. Alun perin lainaamiseen päädyttiin joustavuuden vuoksi – siirtokelpoiset rakennukset tuovat tarvittaessa nopeastikin lisätilaa, mutta niistä voi helposti luopua, kun tilantarve muuttuu. - Joensuusta on kuntaliitosten myötä kasvanut maantieteellisesti iso alue, jossa erityisesti reuna-alueiden väestökehitys on jo pitkään ollut negatiivista. Koulu- ja päiväkoti-ikäisten ikäluokat ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan monet kouluja päiväkotirakennukset ovat myös tulleet elinkaarensa päähän ja olemme tarvinneet ratkaisuja niiden korvaamiseksi, taustoittaa Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen. Huonokuntoisten rakennusten korjaaminen ei välttämättä ole kannattavaa, mutta uudisrakentaminenkaan ei aina ole järkevin vaihtoehto. Joensuun kaupungissa tehtiinkin joitakin vuosia sitten strateginen päätös korvata koulu- ja päiväkoti-investointeja vuokratiloilla.

- Ei ole mitään järkeä rakentaa uutta koulua, jonka laskennallinen elinikä on vähintään 30 vuotta sellaiselle alueelle, jossa kouluikäisten määrä putoaa ennusteen mukaan dramaattisesti kymmenessä vuodessa. Lainaamiskonsepti tuo tarvittavaa joustoa tilatarpeisiin ja lisäksi pienennämme sen avulla merkittävästi taloudellista riskiämme – kun tilantarve muuttuu oleellisesti tai poistuu kokonaan, luovumme rakennuksesta ja sen ylläpitokustannuksista, Korhonen sanoo.

Tilaratkaisuja mietitään pitkälle tulevaisuuteen Tällä hetkellä Joensuussa on Parmacolta lainassa kouluja ja päiväkotien lisätiloja. Näkymää on kuitenkin jo pitkälle tulevaisuuteen.

- Tällä hetkellä meillä on suunnitteluputkessa Enoon muutaman vuoden päästä nouseva isompi koulurakennus. Vuodelle 2025 on puolestaan suunnitteilla Pyhäselän alakoulun korvaaminen uudella. Nämä tullaan molemmat toteuttamaan lainattavilla tiloilla ja sopimukset tehdään kerralla 10-15 vuodeksi, Korhonen kertoo. Parmaco on tullut Timo Korhoselle tutuksi vuosia kestäneen yhteistyön myötä. - Parmaco on alallaan pitkän linjan toimija ja kokemus näkyy heillä esimerkiksi suunnitteluosaamisena ja pitkälle vietynä tuotekonseptina. Parmacon rakennukset soveltuvat meidän tarpeeseemme hyvin – siirtokelpoisinakaan niissä ei ole sellaista väliaikaisuuden tuntua. Tilat toimivat sellaisenaan loistavasti, eikä meillä ole ollut tarvetta niitä suuremmin räätälöidä, Korhonen sanoo.

”Parmacon rakennukset soveltuvat meidän tarpeeseemme hyvin – siirtokelpoisinakaan niissä ei ole väliaikaisuuden tuntua.” Timo Korhonen Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtaja

PARMACO - TILAT 17


KOHDE-ESITTELY

Raikas sisäilma on uuden koulun ykkösasia Kiihtelysvaaran koulu on noin 50 oppilaan alakoulu pohjoiskarjalaisella maaseudulla kolmisenkymmentä kilometriä Joensuusta koilliseen. Samoissa uudenkarheissa tiloissa toimii kolme yhdysluokkaa, erityisopetusluokka sekä päiväkoti. Parmacon toimittama koulu- ja päiväkotirakennus on ollut käytössä nyt kolme lukuvuotta.

18 PARMACO - TILAT


- Uudet tilat hankittiin aikanaan siksi, että vanhat koulurakennukset oli tutkimuksissa todettu korjauskelvottomiksi. Meillä oireiltiin todella laajasti huonon sisäilman takia. Uusi koulu sijoitettiin samaan pihapiiriin vanhan koulurakennuksen kanssa, ja sen purkutöistä johtuen pihatöitä on päästy viimeistelemään vasta tämän kevään aikana, kertoo Kiihtelysvaaran koulun rehtori Tainamari Turunen. Kiihtelysvaaran koulurakennuksessa on luokkatilojen lisäksi yhteiskäytössä oleva ruokala. - Liikuntasalia meillä ei ole, mutta onneksi kylällä on liikuntahalli, jota voimme hyödyntää opetuksessa. Ruokala laajenee avattavan väliseinän ansiosta juhlatilaksi. Samalla tontilla sijaitsee suojelukohde, 1800-luvulta peräisin oleva taiteiden talo, joka toimii taito- ja taideaineiden opetustilana sekä tarvittaessa lisätilana, Turunen kuvailee opiskelumiljöötä.

Positiivista palautetta käyttäjiltä Kouluissa, joissa uudet tilat on hankittu korvaamaan sisäilmaongelmaisia koulurakennuksia, on raikas sisäilma väistämättä tärkeä – ellei tärkein – elementti. Niin Kiihtelysvaarassakin. Vuosi sitten toteutetulla kyselyllä kerättiin käyttäjäkokemuksia niin henkilökunnalta kuin oppilailta ja heidän vanhemmiltaan.

KOHDE:

Kiihtelysvaaran koulu ja päiväkoti KÄYTTÄJÄT:

Päiväkoti ja 50 alakoululaista RAKENNUS:

Yksikerroksinen, 1110 m²

- Kyselyssä kaikki kiittelivät hyvää sisäilmaa. Muutenkin puhtaisiin ja vaaleansävyisiin tiloihin oltiin lähes poikkeuksetta tyytyväisiä. Lapset antoivat positiivista palautetta piha-alueesta ja opettajien vastauksissa nousi esiin tyytyväisyys myös moderniin opetusteknologiaan, Turunen kertoo.

Maaseudulla on tulevaisuutta Historiankirjoihin jäävän ”koronakevään” aikana tilat olivat poikkeuksellisen pienellä käytöllä, kun valtaosa koulun oppilaista ja

henkilökunnasta työskenteli etäyhteyksien välityksellä kotoa käsin. Jos tilanteesta hakee positiivista, on se Turusen mielestä ehdottomasti etätyön ja -koulun aikaansaama digiloikka. - Minä uskon maaseudun tulevaisuuteen ja viimeistään tämä kulunut kevät on varmasti saanut monet ajattelemaan, että töitä voi tehdä muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Meillä Kiihtelysvaarassa koulun tilat on melko väljästi mitoitettu, eli uudet oppilaat ovat enemmän kuin tervetulleita, hän vinkkaa.

”Kyselyssä kaikki kiittelivät hyvää sisäilmaa. Muutenkin puhtaisiin ja vaaleansävyisiin tiloihin oltiin lähes poikkeuksetta tyytyväisiä.” Tainamari Turunen Kiihtelysvaaran koulun rehtori

PARMACO PARMACO--TILAT TILAT 19 19


20 PARMACO - TILAT


Lainattavan koulun käytönaikainen hiilijalanjälki jopa 50 % pienempi kuin paikalla rakennetun Lainattava koulu pärjäsi VTT:n aiemmin (2018) tekemässä hiilijalanjälkiselvityksessä hyvin. Tutkimuksessa verrattiin Parmaco Oy:n lainattavan koulun elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä koulurakennukseen, joka on rakennettu paikalle työmaalla. Tutkimuksen tuloksia ei ole julkistettu aiemmin ja ajankohtaiseksi aiheen nostaa nyt pohdinta talouden elvyttämisestä epidemian jälkeen.

VTT:n laskennassa elinkaariarvio otti huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren päävaiheet: tuotevaihe (materiaalien hankinta, kuljetus ja tuotevalmistus), rakentaminen (rakennuksen kuljetus työmaalle ja asennukset), käyttövaihe (korjaus ja käytönaikainen energiankulutus) sekä elinkaaren päätösvaihe (rakennuksien purku, jätteen kuljetus, käsittely ja poltto).

Yksi koulu palvelee neljässä paikassa Neljänkymmenen vuoden tarkastelujakson aikana koulurakennusta siirretään neljä kertaa. Vaikka siirrot aiheuttavatkin ympäristökuormaa tavanomaiseen rakennustapaan nähden, on lainattavan koulun elinkaaren aikainen hiilijalanjälki vain vähän isompi (3 %) kuin vertailtavana olleen koulun. Rakennuksen käytönaikainen hiilijalanjälki riippuu

rakennuksen energiatehokkuustasosta sekä käytetyn energian tuotantotavasta. Kun koulun lämmitystavaksi valitaan ilma-vesi-lämpöpumppu, koulun elinkaarenaikainen hiilijalanjälki on jopa ~50% pienempi verrattuna kouluun, joka on kytketty kaukolämpöverkkoon. – Lainattavalla ja paikalla rakennetulla koululla koko elinkaaren aikana tarkasteltuna hiilijalanjälki on lähes sama, mutta on tärkeää huomioida se, että paikalla rakennetun koulun käyttöaste vaihtelee yleensä ajan saatossa suurestikin. Tällöin tuhlataan energiaa ja ylläpitoresursseja. Sekä oppimisen että kuntien optimaalisen tilahallinnan näkökulmasta suunniteltu lainattava koulu palvelee aina siellä, missä tarve on. Lisäksi lainattava koulu antaa mahdollisuudet ajanmukaisiin ja terveellisiin tiloihin ilman raskaita investointeja, selvittää Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo.

Ilmastonmuutos on edelleen akuutti asia – Toimintamme lähtökohtana on luoda oppimistiloja, jotka vastaavat nykypäivän vaatimuksiin monella osa-alueella. Ekologisuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Ympäristöarvojen merkitys on kasvanut myös tilaajille, mutta olemme valitettavasti monessa suhteessa lähtökuopissa. Koko julkista rakennuskantaa ja sen hallintaa pitäisi ajatella joustavammin ja innovatiivisemmin, sillä jokainen turhaan rakennettu neliömetri on maailman hupenevien resurssien hukkaamista. Suunta onkin varmasti tämä, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Koronaepidemia on näyttänyt, miten hienoja asioita pystytään tekemään hyvinkin nopealla tahdilla, kun on pakko. Ilmastonmuutos on yhtä lailla akuutti asia, vaikka sen muutokset näkyvät hitaammin. On kriittisen tärkeää, että epidemian laannuttua kiinnitämme entistä tiukemmin huomiota ympäristöarvoihin oppimisen laadun lisäksi, Alastalo painottaa.

Katso animaatio aiheesta www.parmaco.fi/hiilijalanjalki PARMACO - TILAT 21


NÄKÖKULMA

Koronaepidemian vaikutukset kuntatalouteen ja opetustoiminnan tulevaisuuteen Koronaepidemia on ravistellut yhteiskuntaamme poikkeuksellisella tavalla. Kriisin vaikutukset näkyvät voimakkaasti muun muassa kuntien taloustilanteessa ja perusopetuksen toiminnassa. Kunnissa valmiiksi haasteellinen taloustilanne muuttuu kriisin seurauksena yhä synkemmäksi. Opetustoiminnan osalta kriisi pakotti opettajat ja oppilaat omaksumaan uusia toimintatapoja käytännössä muutaman päivän varoajalla. Oli hieno seurata sivusta, kuinka opettajat ja oppilaat yhdessä vastasivat tähän haasteeseen ja toimintaa jatkettiin eri muodoissaan läpi poikkeusajan. Valtiovarainministeriön 16.4.2020 julkaiseman arvion perusteella Suomen bruttokansantuotteen arvellaan supistuvan vuonna 2020 noin 5,5 prosenttia. Myös tätä synkempiä arvioita on esitetty. Vihriälän työryhmä esitti toukokuussa valmistuneessa raportissaan, että sulkutoimien pitkittyessä lasku voi olla jopa yhdeksän prosenttia. Kuntien talouden on arvioitu kärsivän tulojen menetyksistä ja menojen kasvusta yhteensä minimissään 1,5 miljardia euron edestä. Nyt jos koskaan kuntien tulee olla erityisen tarkkana suurien kiinteistöihin liittyvien investointien kanssa. Varaa virheisiin ei yksinkertaisesti ole. Taloudellisen tilanteen äkillinen heikkeneminen saattaa johtaa erilaisiin omaisuusjärjestelyihin kuntasektorilla. Uutinen siitä, kuinka Imatra myi vuoden vanhan koulukiinteistön ruotsalaiselle sijoittajalle ja jäi siihen itse vuokralle voi hyvin olla tulevaisuudessa kuntia kiinnostava toimintamalli (Yle 22.4.2020). Kiinteistön poistaminen taseesta ja siihen liittyvän riskin ulkoistaminen muuttuu houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, kun tulevaisuuteen liittyy runsaasti epävarmuutta.

Mahdollisuus pienempien kouluyksiköiden säilyttämiseen Poikkeusolot tulevat jättämään jälkensä

koulujen opetuskäytäntöihin. Opetussuunnitelman mukaisen sisällön tarjoaminen on kärsinyt kaiken opetuksen siirryttyä toteutettavaksi etänä. Tämä on osaltaan asettanut kuntia ja kouluja epätasa-arvoiseen asemaan. Kaikilla ei ole yhtäläisiä valmiuksia tarjota henkilöstölleen etäopetukseen tarvittavia resursseja. Kaikki lapset eivät saa myöskään kotoa tarvittavaa tukea kokonaan etänä tapahtuvan opiskelun mahdollistamiseksi. Oppilaiden suusta on kuultu, kuinka kielten ja reaaliaineiden opiskelu etänä onnistuu hienosti hyödyntäen teknologisen kehityksen mukanaan tuomia apuvälineitä. Toisaalta sellaisten aineiden opetus, joissa opettajan läsnäolo koetaan tarpeelliseksi, kuten matematiikka, fysiikka ja kemia, ovat kärsineet tilanteen seurauksena. Lähiopetukseen palatessa on hyvä pohtia, mitä karanteenin aikana opittua kannattaisi viedä pysyväksi osaksi opetustoimintaa. Turun yliopiston psykologian professorin Christina Salmivallin mukaan (HS 14.5.2020) etäopetusta tai ainakin etäyhteyksiä voitaisiinkin vastedes hyödyntää nykyistä enemmän myös peruskoulussa. Näin voitaisiin esimerkiksi edistää monipuolisempia kielivalintoja, vaikka lähiopetus pysyisikin edelleen toiminnan keskiössä. Tämä mahdollistaisi osaltaan pienempien

kouluyksiköiden säilyttämisen, kun opetussuunnitelman mukaiset opintokokonaisuudet voitaisiin tuoda opiskelijoiden saataville etäyhteyksien välityksellä.

Mutkattomia etäyhteyksiä Parmaco haluaa varmistaa, että etäyhteyksien hyödyntäminen onnistuu tiloissamme mutkattomasti. Tämän ajatuksen pohjalta olemme kehittäneet yhteistyössä Atean kanssa Parmacon tiloihin sopivan AV-kokonaisuuden, joka tukee sekä luokkahuoneessa tapahtuvaa modernia opetusta että mahdollistaa tehokkaan etäopetuksen. Ratkaisua testataan parhaillaan Tehtaankadun ala-asteen tiloissa Helsingissä. Emme kuitenkaan halua pysähtyä tähän, vaan olemme perustaneet vuoden alussa Council of Smarter Learning -verkoston. Tulemme hyödyntämään sitä tiedon keräämisessä ja jakamisessa etsiessämme aina uusia ja parempia tapoja tehdä asiakkaillemme mahdollisimman fiksuja tiloja. Jos olet kiinnostunut olemaan mukana kehitystyössä, pääset liittymään verkostoon verkkosivuiltamme löytyvän linkin kautta.

Jaakko Vihola

Lähteet: https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/koronavirus-iskee-lujaa-suomen-talouteen (16.4.2020) • https://yle.fi/uutiset/3-11317084 (22.4.2020) https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006506771.html (14.5.2020) • Vihriälä et al. 2020. Talouspolitiikan strategia koronakriisissä. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162224.

22 PARMACO - TILAT


VIERASKYNÄ

Asiakasta kunnioittavan suunnittelun puolesta Jussi Savolainen TKT, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu

Asiakkaan osallistaminen suunnitteluun ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen siirrettävistä tiloista puhuttaessa. Mielikuva siirrettävistä tiloista tuo mieleen enemmänkin hätäratkaisun, parakin, johon on jouduttu turvautumaan, kun varsinaisissa toimitiloissa on ilmennyt jotakin ongelmaa. Siirrettävät tilat voivat kuitenkin olla myös huolella valmisteltu ja perusteltu hankintaratkaisu, jolla voidaan vastata suunnitellusti asiakkaan tarpeisiin. Siirrettävien tilojen ja paikalla rakennettujen tilojen suurin ero on esivalmistusasteessa. Paikalla rakentamisesta puhutaan, kun esivalmistus rajoittuu rakennusosatasolle eli esimerkiksi tehtaassa valmiiksi tehtyihin betonielementteihin tai ikkunoihin. Siirrettävien tilojen tapauksessa rakennus on valmistettu tilatasolle tehtaassa, ja tilat tai niiden osat yhdistetään toisiinsa rakennuspaikalla. Käytännössä jako ei ole näin teräväpiirteinen, sillä esimerkiksi muuten paikalla rakennetuissa hotelli- ja asuinrakennuksissa käytetään toisinaan valmiiksi tehtyjä kylpyhuone-elementtejä. Mikäli korkeasta esivalmistusasteesta halutaan kustannusetua, tarvitaan vakioituja suunnitteluratkaisuja, ja tämän saatetaan ajatella sopivan huonosti yhteen asiakaskeskeisen suunnittelun kanssa. Osallistavaa suunnittelua ja erilaisia yhteiskehittämisen muotoja käytetään kuitenkin monenlaisissa

kohteissa esivalmistusasteista riippumatta. Esimerkiksi pilareista ja palkeista koostuva rakennuksen runko voi olla hyvinkin korkea esivalmistusasteeltaan, ja silti tällä järjestelmällä tehdyissä toimistoissa on onnistuneesti sovellettu osallistavan suunnittelun periaatteita. Omissa tutkimuksissani olen puolestani kokeillut osallistavaa suunnittelua korjausrakennushankkeissa, joissa seinät ja suurin osa talotekniikkaa ovat olleet olemassa jo hankkeen alkaessa. Havaintoni on, että osallistavasta suunnittelusta on hyötyä, jos suunnittelijoilla ja muilla rakentamisen ammattilaisilla on kyky ottaa vastaan tietoa asiakkaan toiminnasta. Tämä kyky ei puolestaan ole riippuvainen esivalmistusasteesta. Kutsun tätä tietoa asiakkaan toiminnasta arvoinformaatioksi, sillä se pitää sisällään suurimman osan suunnitteluvaiheessa käytössä olevasta rakennuksen tulevaan käyttöarvoon liittyvästä tiedosta. Mikäli suunnittelijoilla ei ole riittävää määrää arvoinformaatiota käytettävissään, he toimivat asiakkaan näkökulmasta sokkona. Sokkona tehdyllä suunnitelmalla toimittaessa kaikki tuotantoratkaisut johtavat asiakkaan toiminnan näkökulmasta yhtä huonoon ratkaisuun. Siispä jos asiakas ei pääse osallistumaan oikealla tavalla suunnitteluun, hänelle on aivan sama, rakennetaanko rakennus paikalla vai toteutetaanko

se siirrettävillä tiloilla. Osallistamisen hyödyt on yleensä melko helppo selittää, mutta osallistavan suunnittelun esteeksi voi nousta pelko suunnittelukustannusten kasvamisesta. Tämä on ymmärrettävää, sillä jokainen työpaja vaatii valmistelua, fasilitointia ja analysointia, eli arvokasta asiantuntijatyötä. Toisaalta, ammattitaitoinen suunnittelunohjaaja pystyy hyödyntämään tuotettua tietoa suunnitteluprosessin tehostamiseen, ja monissa hankkeissa tämä on johtanut suunnittelukustannusten pysymiseen suunnilleen ennallaan. Paremmat tiedot asiakkaan tarpeista tarkoittavat kuitenkin parempaa tilannekuvaa koko projektissa, ja useassa projektissa asiakkaan tarpeet on osattu täyttää pienemmillä rakentamiskustannuksilla. Tämän ymmärtäminen säästöksi on joskus vaikeaa, sillä säästö tapahtuu niin aikaisessa vaiheessa, ettei kukaan tiedä vaihtoehtoisen toimintatavan kustannuksia. Tästä syystä projektien onnistumista kannatta tarkastella vertaamalla vastattuja asiakastarpeita kokonaiskustannuksiin sen sijaan, että vertailtaisiin saman suuruisia projekteja keskenään.

Diplomi-insinööri Jussi Savolaisen väitöskirja Managing Collaborative Design Processes in Construction Projects tarkastettiin Tampereen yliopistossa 8.11.2019.

”Havaintoni on, että osallistavasta suunnittelusta on hyötyä, jos suunnittelijoilla ja muilla rakentamisen ammattilaisilla on kyky ottaa vastaan tietoa asiakkaan toiminnasta.”

PARMACO - TILAT 23


SMARTER LEARNING SPACES

Oppimisen iloa fiksummissa tiloissa Jokainen lapsi ansaitsee oppimisympäristön, joka innostaa ja tukee häntä oppimisessa parhaalla mahdollisella tavalla.

Profile for Parmaco Oy

Parmaco Tilat 16 - 2020