Vieraskynä: Jussi Savolainen

Asiakasta kunnioittavan suunnittelun puolesta

Jussi Savolainen TKT, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu

Asiakkaan osallistaminen suunnitteluun ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen siirrettävistä tiloista puhuttaessa. Mielikuva siirrettävistä tiloista tuo mieleen enemmänkin hätäratkaisun, parakin, johon on jouduttu turvautumaan, kun varsinaisissa toimitiloissa on ilmennyt jotakin ongelmaa. Siirrettävät tilat voivat kuitenkin olla myös huolella valmisteltu ja perusteltu hankintaratkaisu, jolla voidaan vastata suunnitellusti asiakkaan tarpeisiin.

Siirrettävien tilojen ja paikalla rakennettujen tilojen suurin ero on esivalmistusasteessa. Paikalla rakentamisesta puhutaan, kun esivalmistus rajoittuu rakennusosatasolle eli esimerkiksi tehtaassa valmiiksi tehtyihin betonielementteihin tai ikkunoihin. Siirrettävien tilojen tapauksessa rakennus on valmistettu tilatasolle tehtaassa, ja tilat tai niiden osat yhdistetään toisiinsa rakennuspaikalla. Käytännössä jako ei ole näin teräväpiirteinen, sillä esimerkiksi muuten paikalla rakennetuissa hotelli- ja asuinrakennuksissa käytetään toisinaan valmiiksi tehtyjä kylpyhuone-elementtejä.

Mikäli korkeasta esivalmistusasteesta halutaan kustannusetua, tarvitaan vakioituja suunnitteluratkaisuja, ja tämän saatetaan ajatella sopivan huonosti yhteen asiakaskeskeisen suunnittelun kanssa. Osallistavaa suunnittelua ja erilaisia yhteiskehittämisen muotoja käytetään kuitenkin monenlaisissa kohteissa esivalmistusasteista riippumatta. Esimerkiksi pilareista ja palkeista koostuva rakennuksen runko voi olla hyvinkin korkea esivalmistusasteeltaan, ja silti tällä järjestelmällä tehdyissä toimistoissa on onnistuneesti sovellettu osallistavan suunnittelun periaatteita. Omissa tutkimuksissani olen puolestani kokeillut osallistavaa suunnittelua korjausrakennushankkeissa, joissa seinät ja suurin osa talotekniikkaa ovat olleet olemassa jo hankkeen alkaessa. Havaintoni on, että osallistavasta suunnittelusta on hyötyä, jos suunnittelijoilla ja muilla rakentamisen ammattilaisilla on kyky ottaa vastaan tietoa asiakkaan toiminnasta. Tämä kyky ei puolestaan ole riippuvainen esivalmistusasteesta.

Kutsun tätä tietoa asiakkaan toiminnasta arvoinformaatioksi, sillä se pitää sisällään suurimman osan suunnitteluvaiheessa käytössä olevasta rakennuksen tulevaan käyttöarvoon liittyvästä tiedosta. Mikäli suunnittelijoilla ei ole riittävää määrää arvoinformaatiota käytettävissään, he toimivat asiakkaan näkökulmasta sokkona. Sokkona tehdyllä suunnitelmalla toimittaessa kaikki tuotantoratkaisut johtavat asiakkaan toiminnan näkökulmasta yhtä huonoon ratkaisuun. Siispä jos asiakas ei pääse osallistumaan oikealla tavalla suunnitteluun, hänelle on aivan sama, rakennetaanko rakennus paikalla vai toteutetaanko se siirrettävillä tiloilla.

Osallistamisen hyödyt on yleensä melko helppo selittää, mutta osallistavan suunnittelun esteeksi voi nousta pelko suunnittelukustannusten kasvamisesta. Tämä on ymmärrettävää, sillä jokainen työpaja vaatii valmistelua, fasilitointia ja analysointia, eli arvokasta asiantuntijatyötä. Toisaalta, ammattitaitoinen suunnittelunohjaaja pystyy hyödyntämään tuotettua tietoa suunnitteluprosessin tehostamiseen, ja monissa hankkeissa tämä on johtanut suunnittelukustannusten pysymiseen suunnilleen ennallaan. Paremmat tiedot asiakkaan tarpeista tarkoittavat kuitenkin parempaa tilannekuvaa koko projektissa, ja useassa projektissa asiakkaan tarpeet on osattu täyttää pienemmillä rakentamiskustannuksilla. Tämän ymmärtäminen säästöksi on joskus vaikeaa, sillä säästö tapahtuu niin aikaisessa vaiheessa, ettei kukaan tiedä vaihtoehtoisen toimintatavan kustannuksia. Tästä syystä projektien onnistumista kannatta tarkastella vertaamalla vastattuja asiakastarpeita kokonaiskustannuksiin sen sijaan, että vertailtaisiin saman suuruisia projekteja keskenään. ■

Diplomi-insinööri Jussi Savolaisen väitöskirja Managing Collaborative Design Processes in Construction Projects tarkastettiin Tampereen yliopistossa 8.11.2019.

”Havaintoni on, että osallistavasta suunnittelusta on hyötyä, jos suunnittelijoilla ja muilla rakentamisen ammattilaisilla on kyky ottaa vastaan tietoa asiakkaan toiminnasta.”

SMARTER LEARNING SPACES Oppimisen iloa fiksummissa tiloissa