Oulun kauppakamarilehti 1/2023

TEOLLISUUDEN UUSI AIKAKAUSI

Kuuden suurimman mittelö:

Kuuden suurimman mittelö:

puoluejohtajat vastaavat

puoluejohtajat vastaavat

kajaani.fi/267

KEMET Electronics Oy

Siikarannantie 3, 89600 Suomussalmi Puhelin 010 295 3118

Sähköpostit etunimi.sukunimi@kemet.com www.kemet.com

Filmikondensaattorien valmistusta Suomussalmella jo vuodesta 1979.

- Kajaanissa on elämää 26/7!

”Pohjoinen talousmaantiede saatava hallitusohjelmaan”

Otsikko on suora lainaus eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen kolumnista sanomalehti Kalevassa 14.1.2023. Tuppuraisen tekstiin on helppo yhtyä, kuten pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt ovatkin tehneet yhteisellä Pohjoisen ohjelmalla. Yhteisenä tavoitteena on, että se otetaan osaksi tulevaa hallitusohjelmaa.

Pohjoinen ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta koko maailmaan. Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaan. Lisäksi ohjelma kattaa tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksi erityisesti maanpuolustuksessa, turvallisuudessa ja huoltovarmuudessa ja huomioi itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen.

Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen. Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takia Suomen tuleekin varmistaa alueen taloudellinen kehitys ja toimivat yhteydet pohjoisen Natoliittolaisiin.

Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen. Esimerkiksi pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme. Lisäksi alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.

Pelkästään Pohjois-Suomessa on tekeillä ja suunnitteilla liki 50 miljardin investoinnit, jotka suurilta osin liittyvän vihreään siirtymään. Niillä voimme muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen. Tavoite on yhteinen Ruotsin ja Norjan kanssa, sillä myös naapurimme tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.

Pohjoinen tunnetaan myös osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista. Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu.

Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä

On pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessä on valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

METALLIT KIERTOON

HELPPOA JA VASTUULLISTA KIERRÄTYSTÄ

Kuusakoski on vastuullinen kumppani kaikkiin yrityksenne kierrätystarpeisiin Vastaanotamme kaikki metallit, teollisuuden metallijätteet ja -romut. Kierrätämme luotettavasti myös ajoneuvot, akut, renkaat sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kauttamme saatte myös asianmukaiset keräilyvälineet.

KYSY LISÄÄ!

Oulun palvelupiste • ma-pe 7.30–15.30

Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu

puh. 040 162 8820

Kalajoen palvelupiste • ma-pe 7–15.30

Satamatie 422, 85180 Rahja

Puh. 040 590 8657

OULUN KAUPPAKAMARI

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Jari P. Tuovinen

VASTAAVA TOIMITTAJA

Mika Kulju

TOIMITUSSIHTEERI

Anni Alavahtola

KONSEPTI JA ULKOASU

PunaMusta Oyj

TAITTO

Jan Åqvist

KANNESSA

Risto E.J. Penttilä

Nordic West Officen toimitusjohtaja

Kuva: Nordic West Office

PALAUTTEET:

anni.alavahtola@chamber.fi

JULKAISIJA

Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu

ILMOITUSMYYNTI

Novia Finland Oy

Isokatu 56, 90100 Oulu

ilmoitukset@noviafinland.fi

Puh. 08 552 8807

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

PAINO

PunaMusta Oy, Oulu

JAKELU

Noin 1800 kpl

-Jäsenyrityksiin

-Sidosryhmille

-Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO

Oulun kauppakamarin www-sivuilla

ISSN 1458-6002

kuusakoski.com

OULUN KAUPPAKAMARI

Numero 1 / HELMIKUU 2023

PÄÄKIRJOITUS 3

Pohjoinen talousmaantiede saatava hallitusohjelmaan

RISTO E.J. PENTTILÄ 8 Teollisuuspolitiikan uusi aikakausi

EDUSKUNTAVAALIT 12 Kuuden suurimman mittelö

16 Pohjoinen ohjelma on tarpeellinen

MAAKUNTAJOHTAJAT

19 Oikeilla päätöksillä saa paljon kasvua pohjoisesta

POHJOINEN OHJELMA

OULUN KAUPPAKAMARIN HALLITUS 24 Kuusi uutta kasvoa hallitukseemme

OULUN YLIOPISTO 26 Jatkuva osaamisen kehittäminen antaa etumatkaa

LAKIPALSTA 27

Paikallisten lakitoimistojen asiantuntijat ratkaisevat jäsentemme ongelmia 19

Future-proof business requires corporate responsibility

The world is changing, and with it, responsibility in all activities of companies is even more important. Responsibility affects the success of companies, because the role of responsibility is constantly becoming more important in business relationships. Sitra recently published megatrends that focus on taking care of well-being, as well as the development and utilization of the economy and technology in a fair and sustainable way, so that nature's carrying capacity can be restored. According to the megatrend report, we are living in the middle of an ecological sustainability crisis.

The VUCA world has also been talked about in the business world for a few years now. The acronym VUCA comes from the words Volatility, Uncertainty, Complexity and Ambiguity. Today, volatility is still created by the corona that is raging around the world, uncertainty is expanded by the difficulty of forecasting various events, such as energy price changes, complexity is increased by complex cause-and-effect relationships, and opportunities are made ambiguous by the difficulty of understanding different occasions and the different way people interpret the same situation. Making decisions in such an environment challenges both public authority and business life.

Solving the global sustainability crisis requires a new kind of thinking. The corona pandemic showed that companies have the ability to change thinking if they want to. Without a new way of thinking and the desire to change operating methods, such a quick transition to remote working would not have been possible. Future-proof thinking in business creates new business opportunities, and on a smaller scale, future-proof thinking can lead new ways of working and be continuous improvement according to lean.

Future sustainability in business is not only limited to the company's services or products, but also includes the company's people. In social sustainability, the focus shifts from facilities and working conditions to culture, social relationships and quality of life to mention few. A professional workforce that is doing well, believe in themselves and the company they work for. Highly motivated employees ensure the success of the business in the future as well. In today’s world technological development requires technical know-how more than ever, but at the same time, in order to survive, we need humanity, interpersonal skills and interaction with others. In the VUCA world, it is important to take care of the competence development and change capability in the work community.

Equality and diversity attract younger generations

Equality in working life is a basic right and there is hardly any disagreement about this. The challenges of equality in working life include, for example, gender equality, the wage gap between women and men, and participation in working life. Equality should take into account more equal pay, women's share in decision-making and mitigate the gendering of sectors.

In the future, workplace equality plans could treat the repatriation and treatment of international experts separately, so that they would feel comfortable and stay in Finland. The appreciation received in the work community is also visible as more satisfied employees. A sense of community is an important basic need that increases organizational performance and social capital through work community skills. In addition to this, cultural differences should take attention with international experts. Building a sense of community through leadership and commitment to developing the working atmosphere facilitates participation and the feeling of belonging to the work community. A sense of community increases the experience of being accepted, which is especially good for international talent. Community spirit, which takes into account the person as a whole can be seen as a future success factor.

THINGS TO CONSIDER:

- Is the atmosphere of the work community positive and natural or are there tensions in the air?

- Will everyone be seen and heard with their opinions, especially remote workers?

- Does the work community value diversity and is it seen as a strength?

- How would you develop inclusion and being heard?

- How are new practices instilled in the work community?

Oulu Junior Chamber International (JCI Oulu) strongly strives for internationalization, and the activities of JCI Oulu as well as other local chapters of JCI develop the international capabilities of their members. We have been operating in two languages for a few years now –Finnish and English. We still have a lot to learn to reach linguistic equality and be able to offer versatile activities in both languages. With our own activities, we want to promote the enjoyment of international students and experts in Finland, and at the same time we offer them the best hobby in the world, where they can develop themselves.

ANNA POROPUDAS

JCI Oulu Director of Business and Community Affairs anna.poropudas@jci.fi 0440 557 917

TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Teollisuuspolitiikan uusi aikakausi

NATO-RATKAISUN NOPEA SINETÖINTI, TEOLLISUUDEN OSUUS BKT:STÄ UUTEEN

NOUSUUN, LISÄPANOKSIA T&K-INVESTOINTEIHIN SEKÄ VIHREÄN ENERGIAN VARAAN RAKENTUVA TEOLLISTAMISOHJELMA. SIINÄ NORDIC WEST OFFICEN TOIMI-

TUSJOHTAJA RISTO E.J. PENTTILÄN TYÖLISTAA SEURAAVALLE HALLITUKSELLE, JONKA OLISI JATKETTAVA MYÖS TYÖURIA, KEVENNETTÄVÄ VEROTUSTA JA HOIDETTAVA LIIKENNEVÄYLIEN KORJAUSVELKA.

Konsulttitoimisto ja ajatuspaja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ennusti taannoin hämmästyttävän tarkasti etukäteen Suomen Nato-jäsenyysprosessin alkutahdit. Likipitäen yhtä napakasti irtoavat myös arviot tulevan hallituskauden keskeisistä haasteista.

”Nato-prosessi on vietävä nopsaan maaliin ja velaksi elämisen on yksinkertaisesti loputtava. Samalla on palattava takaisin määrätietoiseen teollistamispolitiikkaan, jota esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina, Saksa ja Britannia ovat harjoittaneet viime aikoina täysin häpeilemättä”, Penttilä paukauttaa.

Suomen kohdalla tämä tarkoittaisi panostusta etenkin halvan vihreän sähkön eli mm. tuuli- ja ydinvoiman yrityksille tarjoamiin investointimahdollisuuksiin. Ensimmäisiä merkkejä tästä on jo saatu, mutta tulevina vuosina investointeja pitäisi metsästää Pohjolan perukoille entistä määrätietoisemmin.

”Tätä varten tarvitaan eräänlainen pelikirja, jonka tavoitteet kaikki puolueet ja myös ay-liike voisivat yhteisesti hyväksyä. Pelistrategiassa ja painotuksissa olisi sitten hieman variaatioita riippuen kulloisestakin hallituskoalitiosta. Sen myötä päästäisiin irti elinkeinopolitiikan pahimmasta tempoilusta eri hallituskausien välillä, vaikka se onkin osa demokratiaa”, Penttilä toteaa.

Suomi tarvitsee uuden tarinan

Onnistuessaan tämä ”uuden teollistamisen politiikka” sataisi mannaa koko Suomelle.

Riskejäkin toki on, Penttilä muistuttaa. Pahimmillaan käsiin voi jäädä epäonnistuneita ja kalliita julkisia hankkeita, jotka syventävät Suomen talousahdinkoa entisestään.

”Tämä on päättäjille kieltämättä tarkan pelin paikka.”

Jotain on Evan ja Keskuskauppakamarin ex-johtajan mukaan kuitenkin pakko tehdä, jotta Suomen bruttokansantuote saataisiin kestävämmälle pohjalle. Teollisuuden osuus Suomen bkt:sta oli vuonna 2020 enää 20 prosenttia. Vuonna 2010 oltiin vielä turvallisissa 30 prosentin lukemissa.

Penttilä korostaa korjausliikettä, sillä nykymenolla edessä on asteittainen näivettyminen.

”Suomi tarvitsee uuden kasvutarinan sotien jälkeisen jälleenrakennuksen ja Nokia-saagan jatkoksi. Se voisi hy-

vinkin löytyä vihreään siirtymään liittyvästä teknologisesta osaamisesta ja sen myötä korkeamman lisäarvon tuotteista”, Penttilä toteaa.

Lumiauran avulla kasvuväylälle

Tulevalla hallituksella riittääkin töitä, mikäli se haluaa saada kotimaiseen yrityskenttään, yrittäjyyteen ja työllistymiseen uutta eloa. Myös kestävyysvajeen oikaisuun ja julkisen talouden tasapainotukseen tarvitaan Penttilän mielestä aivan uudenlaista otetta.

”Kauppakamarin jo vuosikymmenien ajan rummuttamat teesit byrokratian purkamisesta, kevyemmästä verotuksesta, toimivammista työmarkkinoista ja vetävimmistä liikenneväylistä ovat edelleen toimivia talousrohtoja.”

Vertauskuvana Penttilä käyttää lumiauraa, joka avaa Suomelle uutta kasvuväylää. Sen terävimmässä kärjessä ovat kasvavat tuotekehitysinvestoinnit, auran siipiosassa on puolestaan uusi teollisuuspolitiikka ja vihreä energia.

Auran kiinnityksenä ja kantavana rakenteena ovat jo aiemmin listatut elinkeinoelämän ja yritysten paremmat toimintaedellytykset.

”Seuraavan hallituksen on myös avattava yrityksille ovi soteen. Mallia voisi ottaa Sveitsistä, joka tarjoaa hyvät julkiset palvelut kohtuullisella verotaakalla. Meillä asia on aivan päinvastoin eli verotus on kovaa, mutta palvelut korkeintaan kohtuullista tasoa”, Penttilä huomauttaa.

”Julkisen sektorin isommissa rakenneuudistuksissa vetäisin sen sijaan jo hetken henkeä. Nykyisissä on jo ihan riittävästi sulateltavaa”, hän lisää.

Maahanmuutto ei yksin riitä

Yhtenä Suomen avainhaasteena on myös väestön ikääntyminen ja osaajapula, josta on jo tullut monelle yritykselle keskeinen kasvun jarru.

Lääkkeeksi on tarjottu selvästi nykyistä suurempaa työperäistä maahanmuuttoa sekä ulkomaisten opiskelijoiden määrätietoista houkuttelua Suomeen. Molemmat ovat Penttilän mukaan tarpeen, mutta eivät suinkaan ratkaise koko ongelmaa.

”OPISKELIJAT ON SAATAVA ENTISTÄ

NOPEAMMIN JA SUJUVAMMIN

TYÖELÄMÄÄN, MIELELLÄÄN JO LOPPUTYÖVAIHEESSA”

”Maahanmuuttoon ja Suomen vetovoimaan ei kannattaisi liiaksi luottaa. Helpompi ja varmempi keino on jatkaa työuria molemmista päistä. Joe Biden mielii Yhdysvalloissa vielä 82-vuotiaana jatkokaudelle. Meillä Suomessa moni haluaa eläkkeelle jo kuusikymppisenä.”

Penttilän mielestä alin eläkeraja tulisi nostaa 65 vuoteen ja valtaosin eläkkeelle pitäisi siirtyä vasta 70-vuotiaana –vaikkapa osa-aikatyön kautta. Apuna voisi olla myös veroporkkanoita.

”Lisäksi opiskelijat on saatava entistä nopeammin ja sujuvammin työelämään, mielellään jo lopputyövaiheessa”, hän listaa.

Tulevaisuus on yritysten rakentama

Suomen tulevaisuutta on viime kuukausina visioitu paitsi puoluetoimistoissa myös Penttilän luotsaamassa Nordic West Officessa.

Tuoreimman skenaariopäivityksen tuloksia on luvassa keväällä ja keskeiset kasvupolut liittyvät jo aiemmin mainittuihin uusiin puhtaisiin ja energiatehokkaisiin teknologioihin, vihreään siirtymään ja korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

”Yksityinen sektori tulee olemaan kasvun dynamo ja poliitikkojen keskeinen tehtävä on huolehtia yrityksille suotuisasta toimintaympäristöstä. Yksi tällainen edistysaskel olisi voitto EU:sta metsien kestävään käyttöön liittyvissä linjauksissa.”

Vaikka tavoitteet ovat korkealla, pitää Penttilän mukaan välillä muistaa myös Suomen todellinen koko maailmantaloudessa: 0,3 prosentin bkt-osuudella ja 0,07 prosentin pinta-alalla ei välttämättä ratkota kaikkia maapallon ongelmia.

”Voimme kuitenkin kehittää teknologiaa ja osaamista, jota käytetään ympäri maailmaa.”

Risto E.J. Penttilä

KUKA: Risto E.J. Penttilä

URA: Konsulttitoimisto-ajatuspaja Nordic West Officen perustaja ja toimitusjohtaja. Ollut johtajana EVA:ssa ja Keskuskauppakamarissa sekä puheenjohtajana Suomi-Atlantti -seurassa. Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana vuosina 1995–1999. Kokoomuksen eurovaaliehdokkaana 2009 ja eduskuntavaaliehdokkaana 2019

KOTIPAIKKA: Helsinki

KOULUTUS: Filosofian tohtori

HARRASTUKSET: Liikunta, turvallisuuspolitiikka, squash ja metsästys

TULEVAISUUDEN RATKAISUT

Kauppakamarien eduskuntavaaliteesit 2023

Osaaminen ratkaisee

Suomen tulevaisuuden

Pula osaavasta työvoimasta on yritysten merkittävin kasvun este. Väestön ikääntymisestä johtuen ongelma ei ole ohimenevä. Ongelmaan on vastattava lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa, edistämällä koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja varmistamalla kaikille nuorille hyvät perustaidot.

Lisätään osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä.

Parannetaan ammatillisen koulutuksen työelä- mälähtöisyyttä.

Varmistetaan riittävät perustaidot jokaiselle lapselle ja nuorelle.

Vauhditetaan investointeja ja vihreää siirtymää

sujuvilla kaavoitus- ja luvitusprosesseilla

Suomi kilpailee investoinneista kansainvälisesti. Sujuva luvitus ja nopeat kaavoitusprosessit edistäisivät vihreää siirtymää, parantaisivat kilpailukykyä sekä lisäisivät Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena. Nykyisellään merkittävät investoinnit viivästyvät ja peruuntuvat, kun kaavoitus- ja lupaprosessit sakkaavat ja valitusprosessit ovat raskaita ja ennakoimattomia.

Luvat yhdeltä luukulta ja kaavojen ja lupien käsittelylle palvelulupaus. Lisätään valitusprosessien ennakoitavuutta.

Julkinen talous, työllisyys ja verotus

Julkinen talous on käännettävä vahvistuvalle uralle ja kestävyysvajetta on kurottava kiinni. Työllisyysastetta on edelleen nostettava yksityisen sektorin työpaikkojen määrää kasvattamalla.

• Työn tekemisen on oltava aina kannattavaa - porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmä. Mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä.

Varmistetaan kilpailukykyinen verotus ja kevennetään ansiotuloverotusta läpi tuloluokkien.

Varmistetaan koko

Suomen saavutettavuus ja logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen sijainti on muutoksen kourissa. Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva liikenne ovat Suomen kilpailukyvyn edellytys. Supistetaan liikenneinfran korjausvelkaa, vähennetään liikenteen päästöjä linjassa muiden EU-maiden kanssa ja varmistetaan suomalaisen logistiikan kustannuskilpailukyky.

Nostetaan liikenneinfran rahoituksen tasoa.

• Vähennetään liikenteen päästöjä kilpailukykyisesti.

Kuuden suurimman mittelö

SUOMEN TULEVAISUUS VAATII RATKAISUJA. VELKAANTUVA, IKÄÄNTYVÄ JA BYROKRAATTINEN MAA TARVITSEE SUUNNANMUUTOKSEN. TAVOITTEENA TULEE OLLA KESTÄVÄ TALOUS JA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ, JOKA HOUKUTTELEE YRITYKSIÄ INVESTOIMAAN, KASVAMAAN JA TYÖLLISTÄMÄÄN SEKÄ YKSITTÄISIÄ

IHMISIÄ YRITTÄMÄÄN, INNOVOIMAAN JA TEKEMÄÄN TÖITÄ. HAASTATTELIMME KUUDEN SUURIMMAN PUOLUEEN PUHEENJOHTAJAT JA SELVITIMME, MIKÄ ON HEIDÄN PUOLUEENSA KESKEINEN VIESTI YRITYKSILLE JA MITÄ HE TEKISIVÄT SUOMEN

KILPAILUKYVYN PARANTAMISEKSI.

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Seuraavalla kaudella on huolehdittava talouskasvusta ja julkistaloudesta. Keinoja on lukuisia, mutta työlistalla on ainakin ansiotuloverotuksen keventäminen, yrittäjyyteen ja omistajuuteen kannustaminen, lupaprosessien virtaviivaistaminen, julkisten hankintojen kehittäminen, paikallisen sopimisen edistäminen sekä palvelualojen vapauttamisen jatkaminen. Menopuolella tärkeitä ovat investoinnit puhtaan ja edullisen sähkön tuotantoon, vetytalouteen, koulutukseen, TKI-menoihin ja turvallisuuteen.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Meidän viestimme on se, että Suomen pitää jatkossakin olla paras paikka yrittää ja menestyä. Täällä saa tehdä, myös epäonnistuakin. Me haluamme luottaa suomalaiseen. Lisäämällä työn houkuttavuutta, paikallista sopimista, poistamalla kansainvälisen rekrytoinnin tarveharkinnan sekä vapauttamalla palvelualojen

sääntelyä esimerkiksi alkoholin ulosmyynnin osalta, haluamme luoda tilaa suomalaisten uusille keksinnöille, yrityksille ja konsepteille.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Listalla on paljon hyviä tavoitteita esim. työnteon kannustimiin, työelämään ja lupaprosesseihin liittyen. Nostan tässä kuitenkin yhteisen tavoitteemme kaksivuotisesta esiopetuksesta sekä maksuttomaan varhaiskasvatukseen pyrkimisestä.

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Suomen kilpailukyky perustuu ennen kaikkea osaamiseen ja vihreään siirtymään. Osaavat, hyvinvoivat työntekijät, luotettavat ja ennakoitavat toimintaympäristöt ja elinvoimainen elinkeinoelämä ovat kilpailukyvyn kulmakiviä. Panostukset koulutukseen, korkeakoulutettujen osuuden nostaminen sekä sitoutuminen neljän prosentin TKI-tavoitteeseen ja 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta avainasemassa.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Panostamalla osaamiseen, innovaatioihin ja vihreän siirtymän johtajuuteen Suomi voi rakentaa kestävän kasvun polkua. Yrityksillä ja

elinkeinoelämällä on tässä kasvun luonnissa keskeinen rooli. Paluu leikkauspolitiikkaan sen sijaan johtaisi talouden näivettymiseen ja osaamisen rapautumiseen. Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaiset panostukset koulutukseen, innovaatiopolitiikkaan, fossiilittomaan energian ratkaisuihin ja infraan edellyttävät julkista taloutta vahvistavaa politiikkaa.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Osaaminen ratkaisee Suomen menestyksen. Osaavan työvoiman saatavuus on kestävän kasvun edellytys. SDP:n tavoitteena on sekä koulutusasteen nostaminen että peruskoulun ja toiseen asteen koulutuksen resurssien turvaaminen.

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Yritysten energia- ja polttoainelaskut ovat nousseet jyrkästi osin maailman tapahtumien ja osin väistyvän hallituksen omilla toimilla. Yritysten kilpailukyky paranee leikkaamalla näitä kustannuksia nostavia toimia.

Suomen sijainnista johtuen kuljetusalan kilpailukyky on yksi suurimmista huolenaiheista. On hyvin tärkeää, että kuljetusala on suurilta osin kotimaista kiristyneen maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Haluamme keskittyä tasavertaisiin kilpailuolosuhteisiin

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Perussuomalaisille kotimaisuus on tärkeää. Katsomme, että julkisen sektorin valtava paisutus on johtanut kireisiin veroihin ja kasvavaan velkavuoreen. Tämä kehitys on käännettävä.

Työnteon tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Tähän puututaan verotusta keventämällä, kunhan julkisia menoja on karsittu priorisoimalla niitä. Ilman kotimaista ostovoimaa ei ole kysyntää, mikä on tärkeää kotimaisille yrityksille. Haluamme painottaa lainsäädännön ennustettavuuden merkitystä.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Osaamisen lisääminen on ehdoton edellytys talouden kasvulle. Peruskoulussa on ongelmia, ja ne leviävät muualle. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan korjaamista. Nuoria pitää valmistua oikeille aloille ja oikeilla alueilla.

Matias Mäkynen

SDP:n varapuheenjohtaja

Riikka Purra

Perussuomalaisten puheenjohtaja

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Suomi on menestynyt koulutuksen ja osaamisen ansiosta. Nyt oppimistulokset ovat kuitenkin laskeneet pidemmän aikaa, koulutustaso polkee paikallaan ja osaavasta työvoimasta on pulaa. Koulutuspanostuksia on kasvatettava myös ensi vaalikaudella. Emme pärjää ilman työperäistä maahanmuuttoa, ja ulkomaisia osaajia tuleekin houkutella Suomeen monin keinoin. Lisäksi on siirrettävä yritys- ja verotukia säilyttävistä ja tehottomista taloutta uudistaviin tukiin, tutkimukseen ja kehitykseen ja vihreisiin investointeihin.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Vihreät tekee politiikkaa, joka edistää uusia investointeja, yritystoimintaa ja työllisyyden kasvua ympäristön kantokyky huomioiden. Panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä vihreisiin investointeihin maksavat

itsensä takaisin ja luovat pohjan tulevaisuuden menestykselle. Vihreät edistää toimivia markkinoita ja yrittäjämyönteistä yhteiskuntaa, joka minimoi yrittäjyyden esteitä ja varmistaa reilun kilpailun yritysten välillä.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Tärkein tavoite on heti ensimmäinen: osaaminen ratkaisee Suomen menestyksen. Emme pysty ylläpitämään hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa ilman laadukasta koulutusta ja korkeaa osaamista. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee ja tarvitsee riittävät perustaidot hyvään elämään.

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Suomen on siirryttävä vähähiiliseen talouteen, mutta tehtävä se tavalla, joka luo hyvinvointia, työtä ja toimeentuloa koko Suomeen. Tervehdytämme julkisen talouden kahdessa vaalikaudessa.

Turhan sääntelyn purkamista ja hallinnon pullonkaulojen poistamista on jatkettava. Opiskelupaikkoja on lisättävä eri puolilla maata erityisesti niillä aloilla, joilla on pulaa työvoimasta. Esitämme työuran pidentämisen verokannustinta. Ammattiliikenteeseen on otettava käyttöön kevyemmin verotettu ammattidiesel.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Keskusta pitää yritysten puolta. Verotuksen, lainsäädännön ja muun toimintaympäristön on

oltava ennustettavaa. Varmistamme, ettei yrittäjien ja yritysten kokonaisverotus edelleenkään kiristy. Näin olemme tehneet kahdella edelliselläkin vaalikaudella.

Keskusta on valmis panostamaan työelämälähtöiseen koulutukseen, uudistamaan työttömyysturvaa, vahvistamaan paikallista sopimista ja lisäämään työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Yrittäjyyden kynnyksen alentamiseksi esitämme kaikille y-tunnusta.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Osaaminen. Sen vahvistaminen on keskeistä, jotta Suomi pysyy kestävän kasvun tiellä. On kiinnitettävä huomiota huippuosaajien ja nuorten lisäksi myös työikäisten osaamisen päivittämiseen mm. lyhempiin ja kohdennettuihin koulutuskokonaisuuksiin.

Annika Saarikko

Keskustan puheenjohtaja

Maria Ohisalo

Vihreiden puheenjohtaja

EDUSKUNTAVAALIT

Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät tavoitteet ensi vaalikaudella Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi?

Meillä on paljon voitettavaa kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa. Selkeät tavoitteet ja toimet päästöjen vähentämiseksi ovat keino luoda tulevaisuuden työpaikkoja sekä turvata teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa.

Koulutustason nostamiseksi on jatkettava investointeja koulutuksen kaikille asteille. Niin varhaiskasvatusta kuin perusopetusta pitää vahvistaa ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätä. Lisäksi TKI-rahoitusta on nostettava pysyvästi, ja painotettava erityisesti tutkimuksen roolia.

Mikä on puolueenne keskeisin viesti suomalaisille yrityksille?

Suomessa ihmiset luottavat toisiinsa ja yhteiskuntaan. Tämä on turvallinen ja vakaa maa in-

vestoida, yrittää ja vaurastua. Jotta Suomi on reilu kaikille, pitää myös yritysten kantaa vastuuta. Tämä tarkoittaa osallistumista riittävän veropohjan ylläpitämiseen, oikeudenmukaista tulonjakoa sekä epäterveeseen kilpailuun ja työvoimaa hyväksi käyttävien yritysten toimintaan puuttumista. Näillä eväillä suomalaiset luottavat jatkossakin toisiinsa ja uskaltavat panostaa reilumpaa tulevaisuuteen kaikille.

Minkä Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien yhteisistä eduskuntavaalitavoitteesta nostaisit keskeisimmäksi oman puolueesi osalta?

Olemme todella samaa mieltä siitä, että osaaminen ratkaisee Suomen tulevaisuuden. Samalla on selvää, että kaikki politiikan osa-alueet ovat tärkeitä reilun yhteiskunnan rakentamisessa.

KAUPPAKAMARIEN EDUSKUNTAVAALITEESIT

PÄHKINÄNKUORESSA SUJUVAT KAAVOITUS- JA LUVITUSPROSESSIT:

OSAAMINEN: Pula osaavasta työvoimasta on yritysten merkittävin kasvun este. Väestön ikääntymisestä johtuen ongelma ei ole ohimenevä. Ongelmaan on vastattava lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa, edistämällä koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja varmistamalla kaikille nuorille hyvät perustaidot.

JULKINEN TALOUS, TYÖLLISYYS JA VEROTUS: Julkinen talous on käännettävä vahvistuvalle uralle ja kestävyysvajetta on kurottava kiinni. Työllisyysastetta on edelleen nostettava yksityisen sektorin työpaikkojen määrää kasvattamalla.

Talouden kasvu ja uudistuminen vaativat, että kaavoitusta ja investointien luvitusta sujuvoitetaan ja lupakäsittelyitä nopeutetaan.

SAAVUTETTAVUUS JA LOGISTINEN KILPAILUKYKY: Suomen logistinen sijainti on muutoksen kourissa. Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva liikenne ovat Suomen kilpailukyvyn edellytys. Supistetaan liikenneinfran korjausvelkaa, vähennetään liikenteen päästöjä linjassa muiden EU-maiden kanssa ja varmistetaan suomalaisen logistiikan kustannuskilpailukyky.

Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Maakuntajohtajilla

yhteiset sävelet:

Pohjoinen ohjelma on tarpeellinen

LAPILLA, KAINUULLA JA POHJOIS-POHJANMAALLA ON OMAT

VAHVUUTENSA POHJOISEN KASVUN SIIVITTÄMISEKSI YHDESSÄ

POHJOIS-RUOTSIN JA POHJOIS-NORJAN KANSSA. SIKSI

HALLITUSOHJELMAAN KIRJATTU POHJOINEN OHJELMA OLISI

PAIKALLAAN. INVESTOINTIEN SAAMISEKSI TARVITAAN MUUN MUASSA

PARANNUKSIA VÄYLIIN SEKÄ HELPOTUSTA TYÖVOIMAN SAATAVUUTEEN.

POHJOISEN MAAKUNTAJOHTAJAT OVAT YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ

POHJOIS-SUOMELLA ON ERINOMAISET MAHDOLLISUUDET OLLA

TALOUDELLISESTI AIEMPAA VAHVEMPI OSA SUOMEA.

TEKSTI: SAMI KORKALA

Kaivostoiminta, matkailu ja energiantuotanto Lapin mahdollisuuksia

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi pitää erittäin tärkeänä asiana sitä, että pohjoiseen ohjelmaan on tartuttu myös muissa maakunnissa.

"Lappi teki aloitteen yhteisestä pohjoisesta ohjelmasta pääministeri Sanna Marinille jo vuosi sitten. Sen ytimessä oli ajatus, että voimme vastata yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa haasteisiin koko Pohjois-Kalotin alueella", Riipi sanoi tammikuussa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut askelmerkkejä myös pohjoisen yhteistyön suhteen. Esimerkiksi Barentsin alueen yhteistyössä Venäjä ei luonnollisesti ole enää mukana.

Lapilla on omat erityispiirteensä, kuten vahva kaivosteollisuus ja matkailuala.

"Lappi on Suomen neljänneksi suurin vientimaakunta ja vastaa vajaasta 10 prosentista koko maan viennistä. On arvioitu, että kuluvan vuosikymmenen aikana Lappiin voidaan investoida jopa 20 miljardin euron edestä – etenkin energiantuotantoon, kaivostoimintaan ja matkailuun", Riipi sanoo.

Tänä vuonna käynnistyvä Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.

"Ilman Lappia Suomi olisi saari. Ruotsin ja Norjan suunnan maayhteyksien merkitys tulee olemaan huoltovarmuuden ja turvallisuuteen liittyvän liikkuvuuden kannalta elintärkeä lähitulevaisuudessa", Riipi sanoo.

Lisäksi maayhteyksien parantaminen palvelisi myös elinkeinoelämän intressejä.

"Odotan, että tulevalla hallituskaudella toteutetaan Kolarin radan sähköistäminen, Haaparannan ratayhteyttä vahvistetaan ja pohjoisempien rajanylityspaikkojen kapasiteettia kasvatetaan. Odotan myös, että poikittaisyhteyksiä (Jällivaara-Sodankylä, Kittilä-Pokka-Inari ja Kemi-Sodankylä) tullaan vahvistamaan."

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen.

Kuva: Kainuun liitto

Kainuussa on monipuolinen investointipotentiaali

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen muistuttaa, että Kainuu on Belgian kokoinen maakunta, josta voi ammentaa paljon vihreän siirtymän toteuttamiseksi.

"Kainuun luonnonvaroissa on mittava investointipotentiaali. Niitä voidaan käyttää mm. uusiutuvan energian tuottamiseen ja hiilinielujen ylläpitoon samalla kun lisätään puuvarojen hyödyntämistä ja jalostusasteen nostamista alueen sahateollisuudessa ja tulevassa Paltamon biojalostamossa", maakuntajohtaja sanoo.

"Ilman Lappia Suomi olisi saari"

Lapin pitkä maaraja Ruotsin ja Norjan kanssa korostuu nyt, kun yhteistyö Venäjän suuntaan on poikki.

Kainuun kaivannaistoiminta ja siihen liittyvä jatkojalostus voi edelleen laajentua. Terrafamen kaivoksella on eurooppalaisittain harvinaisia mineraaleja, akkukemikaalien tuotantoa ja jatkossa myös Euroopassa ainutlaatuista uraanin tuotantoa.

Venäjä-yhteistyön päättyminen on puraissut Kainuuta rajamaakuntana.

"Olisi toivottavaa, että itärajan sulkeutumisen haitat ymmärrettäisiin ja Kainuun sekä itärajan alueiden elinvoimaa vahvistetaan. Aluepolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa."

MAAKUNTAJOHTAJAT

Pohjois-Pohjanmaalla on eväitä vihreään siirtymään

Pitkään puheenaiheena ollut teollisuuden vihreä siirtymä on käynnistynyt toden teolla ja sen huomaa Pohjois-Pohjanmaalla. SSAB:n Raahen terästehdas on siirtymässä fossiilivapaaseen teräksentuotantoon, Stora Enson tehdas modernisoi toimintaansa, samoin sahateollisuus.

"Täällä jo perinteisen ict-osaamisen rinnalla teollisuuden uudistuminen on aivan erinomainen asia", Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju toteaa.

Työvoimaa, koulutusta ja väyliä

Kainuun metsävarojen, malmin, tuulivoiman ja matkailun koko potentiaalin käyttöön saaminen ja elinkeinoelämän kehittäminen yleisesti vaatii Malisen mielestä liikenneyhteyksien parantamista, lisää osaavaa työvoimaa ja yliopistokoulutusta maakuntaan.

"Yliopistokoulutuksen puute maakunnassa on akuutti ongelma."

Huoltovarmuuden, turvallisuuden, matkailun ja muun elinkeinoelämän kannalta Kainuuseen tarvitaan paremmat yhteydet Oulun kautta Haaparantaan sekä osin puuttuvat yhteydet Kainuusta Koillismaalle ja Itä-Lappiin. Lisäksi Savon radan kulkunopeuden parantaminen ja matkailua palvelevan junaliikenteen kehittäminen olisi tärkeää.

"Saavutettavuus vaatii kaikkia liikennemuotoja. Kansainvälisissä yhteyksissä oleellisin asia on markkinaehtoinen lentoliikenne. Infraa emme tarvitse, vaan alueen kehitystarpeet huomioivan lentotuotteen ja operoijat sille."

Yliopiston tutkimus palvelee teollisuuden uudistumista ja on mukana kehittämässä uusia liiketoimintamahdollisuuksia monelle alalle uusista mobiiliverkoista teollisuuteen.

"Oulun osaaminen säteilee kilpailukykyä muuallekin pohjoiseen ja Suomeen."

Vihreää energiaa

Alati lisääntyvien tuulivoimaloiden näkemiseltä ei voi välttyä maakunnassa. Ne jauhavat sähköä energiaintensiiviselle teollisuudella ja muulle yhteiskunnalle, jatkossa enemmän myös pohjoisen Ruotsin ja Norjan tarpeisiin. Lisäksi tuulivoima tuo mahdollisuuden fossiilittoman vetytalouden kehittymiselle. Vedystä voi jalostaa mm. ympäristöystävällisiä polttoaineita.

"Näen suuret mahdollisuudet siinä, että voimme olla joskus Suomessa energian suhteen omavaraisia", Harju sanoo.

Muitakin energiaan liittyviä hieman pienempiä avauksia on ilmassa. Esimerkiksi Pyhäjärven kaivokseen kaavaillaan pumppuvoimalaa ja energiavarastoa, Ouluun taas uutta biokaasulaitosta.

"Yleensä ottaen pohjoisessa on aineksia tukea aitoa vihreää siirtymää. Se ei perustu säätelyyn ja kahlitsemiseen tai elämäntapaan, vaan vihreään teollisuuteen ja kasvuun."

Pauli Harju päättää pitkän kautensa Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajana huhtikuussa.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto

Oikeilla päätöksillä saa paljon kasvua pohjoisesta

Elinkeinoelämä miettii erityisesti työvoiman

saatavuutta

TEKSTI: SAMI KORKALA

SUOMEN TALOUDELLINEN PAINOPISTE ON SIIRTYNYT SUHTEELLISEN NOPEASSA

TAHDISSA MONTA ASTETTA POHJOISEMMAKSI. TEOLLISUUDEN JA ENERGIA-ALAN

SUURTEN INVESTOINTIEN OHELLA MUUTTUNUT GEOPOLIITTINEN TILANNE ON

TEHNYT POHJOISESTA ENTISTÄ TÄRKEÄMMÄN ALUEEN SUOMEN KASVUN, HUOLTOVARMUUDEN JA TURVALLISUUDEN SUHTEEN.

Kuva: Terrafame

Pohjois-Suomeen, Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan on suunnitteluvaiheessa tai pitemmällä noin 160 miljardin euron investoinnit. Elinkeinoelämälle pohjoisen investointibuumi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi logistiikan ja työvoiman saatavuuden on oltava kunnossa, jotta investoinnit saadaan maaliin.

Pohjoisessa halutaan hakea Ruotsista ja Norjasta ennen kaikkea kumppanuuksia. Ei sitä, että Suomi nähtäisiin pelkästään työvoiman, energian ja raaka-aineiden lähteenä suurhankkeissa.

Väylien ja energiaverkkojen parantaminen Suomen sisällä sekä läntisten naapureiden suuntaan tarvitsee valtion apua. Samoin tarvittavan työvoiman saannin varmistaminen.

Kevään eduskuntavaaleja silmällä pitäen on laadittu yhteinen Pohjoinen ohjelma hallitusohjelmaan kirjattavak-

si. Sellainen tarvitaan, jotta yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa voi tiivistyä ja tuottaa synergiaetuja. Aloitteella pyritään myös varmistamaan se, että investoinneille on edellytykset, eikä pohjoisen kasvu jää kiinni päätöksistä.

tuessaan suorassa arvoketjussa 2500 henkilöä, joista uusia työpaikkoja on noin 1500", Nousiainen sanoo.

Biotuotetehdas aloittaa toimintansa tämän vuoden kolmannella neljänneksellä.

Työvoiman saatavuus huolettaa

Kun suuria hankkeita on vireillä muutaman sadan kilometrin säteellä toisistaan, työllisyyttä täytyy tarkastella maakuntaa ja maata suurempana kokonaisuutena.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren biotuotetehdas Kemissä on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi. Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen näkee, että työvoiman saatavuus on tärkeää pohjoisen kasvulle ja biotuotetehtaalle.

"Olennainen tekijä pohjoisen kasvussa on osaava työvoima aina tehtaan operaattorista metsäkoneen kuljettajaan. Kemin biotuotetehdas työllistää valmis-

"Tarvitsemme osaavaa työvoimaa paitsi tehtaalle, myös puunhankintaan ja metsäpalveluihin. Esimerkiksi metsäalan kuljettajille on Pohjois-Suomessa jatkossakin työtä."

Stora Enson Oulun tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila jakaa Nousiaisen ajatukset.

"Kasvun ja investointien jatkuessa lähes kaikilla toimialoilla ammattitaitoisen työvoiman saatavuus tulee muodostumaan lähivuosina ongelmaksi. Teollisuuden- ja energia-alan investoinnit lisäävät työvoiman tarvetta esimerkiksi logistiikassa ja puunkorjuussa. Matkailun alalla työvoiman saatavuus on rajallista, samoin julkisella sektorilla on jo nyt pula resursseista", Mäkimattila sanoo.

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen.

Kuva: Metsä Fibre

Stora Enson Oulun tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila.

Kuva: Stora Enso

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen toivoo, että työvoiman tarpeeseen mukauduttaisiin oikeanlaisilla päätöksillä.

"Osaavan työvoiman saatavuus pitäisi varmistaa mm. koulutusjärjestelmää ja työperäistä maahanmuuttoa kehittämällä", Lukkaroinen näkee.

Tällainen vaatii hyvää ennakointia.

Työvoima on tärkeää myös matkailualan kehittymisen näkökulmasta.

"Siihen liittyy kannustinloukkujen purkaminen, liikkuvuuden edistäminen sekä kansainvälisen työvoiman tarve", Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta sanoo.

Lapland Hotels on pääosin Lapissa ja Suomen suurissa kaupungeissa toimiva hotelliketju.

Pula työvoimasta ei ole pelkona ainoastaan pohjoisessa. Tammikuun lopulla

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen uskoo, että akkuala työllistää Pohjois-Suomessa jatkossa tuhansia ihmisiä.

Kuva: Terrafame

Kuva: Lapland Hotels

Suomen suurimpien kaupunkien kaupunkiryhmä kuutoskaupungit esittivät valtiolle muun muassa aloituspaikkamäärien nostamista kasvukeskusten oppilaitoksissa ja koulutuksen rakenteen täsmäämistä paremmin työelämään. Oulu on yksi kuutoskaupungeista, jotka haluaisivat ottaa suuremman roolin taloudessa ja hyvinvoinnissa.

Luonnonvarat 2.0

Luonnonvarat täytyy ajatella uudelleen, kun teollisuus modernisoituu. Fossiilisia raaka-aineita voidaan korvata muilla materiaaleilla, kuten puupohjaisilla aineilla ja vedystä tehdyillä polttoaineilla.

"Metsä Fibren sellulla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja raaka-aineita monissa arkipäiväisissä tuotteissa", Nousiainen sanoo.

Terrafamen monimetallikaivos tuottaa Sotkamossa akkukemikaaleja, sinkkiä ja kuparia sekä pian myös luonnonuraania. Akkualalla on kova vauhti päällä, sillä liikenne sähköistyy.

"Akkualan yritysten suunnitelmissa on yli kuuden miljardin investoinnit.

2020-luvun loppupuolella alan arvioidaan työllistävän suoraan 6000 henkilöä sekä välillisesti 20000", Lukkaroinen kertoo.

Sähköautojen akkujen arvoketjun kehittäminen Pohjois-Suomessa on suuri mahdollisuus. Ketjuun kuuluu myös akkujen uusiokäyttö ja kierrätys.

"Siihen liittyvistä investoinneista ja työpaikoista merkittävä osa voisi tulla Pohjois-Suomeen, jos edellytykset ovat kunnossa. Kasvu edellyttää investointeja sekä teollisuuteen että teollisuutta palveleviin sektoreihin", Lukkaroinen sanoo.

Luvitus dynaamisemmaksi

Maailman ja talouden tahti muuttuu koko ajan nopeammaksi. Silti etenkin luonnonvaroja käyttävä teollisuus joutuu usein odottelemaan luvituksia pitkään – investointien näkökulmasta joskus liian pitkään.

"Ensimmäinen asia, joka olisi syytä laittaa kuntoon, on meidän luvitusjärjestelmämme. Raskaan teollisuuden hankkeissa lupaa joudutaan odottamaan

Matkailu on toipunut koronasta nopeasti, kertoo Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta.

vuosia, jonka jälkeen seuraa useiden vuosien mittainen valitusprosessi", Lukkaroinen sanoo.

"Dynaamisessa markkinatilanteessa, kuten liikenteen nopeassa sähköistymisessä tällaiset viiveet ovat investointien käynnistämisessä selkeä este."

Vaikka luvituksiin ja päätöksiin liittyvät prosessit ovat demokratian ja ympäristön kannalta tärkeitä, niiden ei välttämättä tarvitse olla hitaita. Pahimmillaan Suomen verkkaiset prosessit voidaan nähdä riskinä.

"Jotta investoinnit kohdistuisivat Suomeen, niihin liittyvien lupakäytäntöjen ja päätöksenteon on oltava tehokasta. Eri toimijoiden ja poliittisten päätöstentekijöiden on tehtävä sujuvaa yhteistyötä jokaisen projektin osalta", Mäkimattila toivoo.

Luvitus- ja kaavoitus vaikuttavat monilla muillakin toimialoilla kuin raskaassa teollisuudessa.

"Ne ovat tärkeä asia myös matkailulle. Tämä sisältää maankäyttöön liittyvät ratkaisut laajasti niin, että matkailun toimintaedellytykset varmistetaan ja turvataan eri elinkeinojen kaava- ja lupaprosesseissa", Vuorentausta näkee.

Säätely vaikuttaa vetytalouteenkin

Pohjanlahden rannoille on kehittymässä vetytalousverkosto. Vedyn ja siitä tuotettujen polttoaineiden käyttäminen teollisuudessa, liikenteessä ja merenkulussa vähentäisi riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. SSAB:n Raahen terästehdaskin on siirtymässä fossiilittomaan teräksentuotantoon, jossa kivihiili korvataan vetypelkistyksellä ja sähköllä.

Vetytalous on vasta tuloillaan, eikä siihen liittyvää lainsäädäntöä, direktiivejä ja muuta ohjaavaa säätelyä ole vielä kirjoitettu loppuun.

Vedyn tuottaminen tarvitsee paljon sähköä – mieluiten uusiutuvaa. Teollisuuden vihreä siirtymä hyötyy siis esimerkiksi tuulivoiman lupaprosessien nopeuttamisesta. Pohjois-Suomen 50 miljardin euron hankkeista noin puolet on tuulivoimahankkeita Pohjois-Pohjanmaalle.

Jos ja kun Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen etenee, siitä saatava päästötön sähkö tulee olemaan tärkeää vetytaloudelle ja teollisuudelle.

Lapin matkailu toipunut koronasta

Lapin liiton tekemän selvityksen mukaan matkailuklusterin ja sen liitännäistoimialojen liikevaihto oli vuonna 2019 lähes kolme miljardia euroa. Matkailun osuus välillisten vaikutustensa kanssa muodosti yli 20 % kaikkien Lapin yritysten liikevaihdosta.

"Matkailun vientitulo on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana yli kolminkertaiseksi. Vuonna 2022 Lapin majoitusmyynti ylitti jo edellisen (2019) huippunsa. Matkailu on siis toipunut koronan aiheuttamasta massiivisesta kuopasta ennätyksellisen nopeasti", Vuorentausta kertoo.

Lapin matkailu on kasvanut jo pidemmän aikaa globaalia matkailun kasvua nopeammin ja markkina-asema vahvistuu koko ajan.

"Kasvusta huolimatta olemme edelleen pieni kohde ja merkittävän kasvun mahdollisuudet ovat erinomaiset pitkälle tulevaisuuteen. Lapin arktinen luonto on pysyvä kilpailuetu globaalissa matkailun vientitulokilpailussa".

Kuva: Terrafame

Uudet jäsenet

22.10.2022-2.2.2023

KAINUU

CSC-TIETEEN TIETOTEKNIIKAN KESKUS OY

KAJAANIN TILITAITO OY

L&T YMPÄRISTÖPALVELUT OY/ KAJAANI

VALKOLIEKKI OY

VISUO OY

KALAJOKILAAKSO

DYMATRONIC OY

GRYNOS OY

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN YRITYSPALVELUT OY

KUNTIEN HETAPALVELUT OY

SUOMENSELÄN OSUUSPANKKI

TURNER-DOOR OY

VESIKOLMIO OY

WELDONE OY

KOILLISMAA

KUUSAMON JUUSTO OY

PUUSTAMO OY

OULU

AMIKO OULU OY

ARMAMENTUM OY / FLEETBOOK

AT WORKS OY

BBS-BIOACTIVE BONE SUBSTITUTES OYJ

CLOUDAMITE OY

COPTERPLUS FINLAND OY

CREOIR OY

CUMULATIVE OY

DESIGN VALKEA OY

GOSOME OY

GROFI OY

H.A.FOREST OY

KIINTEISTÖ OY OULUN ALPPIMAJA

LISÄPALVELU OULU OY

MINDEYE OY

MOIRAI EXECUTIVE OY, EEZY PERSONNEL

MONISTO OY

OIKIAT DESIGN OY

ONECLINIC OY

OPTI-SILMÄ OY

OULUN AUTOMAALIT OY

OULUN SÄHKÖ OPTIMA OY

OULUN TEOLLISUUSKOJEISTOT OY

OY CYKLOP AB

PALOTURVALLISUUS PYHÄJÄRVI OY

POHJOIS-SUOMEN BRILJANTIT OY

RAJOBIT OY

REJLERS FINLAND OY/OULU

ROIHUAN OY

SALOTEC OY

SILTARAHA OY / SILTARAHA OULU

SISU INTERIOR

SUOMEN YRITYSKUMMIT RY / POHJOIS-POHJANMAA

SUVERA OY

THERMAL CHANNEL TECHNOLOGIES OY

TILIVALTA OY

TUOCON OY

VIESTINTÄTOIMISTO HOWKI MEDIA OY / HAUKI MEDIA

VOLTER OY

WELNER OY

WORKER POHJOIS-SUOMI OY

RAAHE

ASTONLUX DOORS OY

OULAISTEN LIIKENNE OY

Erja Sankari jatkaa Oulun kauppakamarin puheenjohtajana

TEKSTI: MIKA KULJU

Joulukuussa Oulun kauppakamarin syyskokouksessa puheenjohtajana valittiin jatkamaan iLOQin operatiivinen johtaja Erja Sankari ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkonen

Muusta puheenjohtajistosta, eli kauppakamariosastojen puheenjohtajista Pudasjärven Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Sami Vartiainen (Koillismaan kauppakamariosasto), Arvo Sijoitusosuus-

kunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen (Kalajokilaakson kauppakamariosasto) ja Jot-Rent Oy:n toimitusjohtaja Jari Riihijärvi (Raahen kauppakamariosasto) jatkavat tehtävissään. Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Jani Moilanen (Kainuun kauppakamariosasto) on uusi tehtävässään.

Kauppakamarin hallitukseen erovuoroisten tilalle valittiin uusiksi jäseniksi Hoivatie Oy:n toimitusjohtaja Tiina Haanpää, Oulun Energian toimitusjoh-

taja Juha Juntunen, Osuuskauppa Arinan toimitusjohtaja Reima Loukkola, Nokian Vice President (Logistics and Trade Management) Heikki Romppainen, Postin aluejohtaja Janne Sundqvist ja Pölkky Oy:n strategiajohtaja Maria Virranniemi.

Hallituksessa jatkavat toimitusjohtaja Tomi Lantto (Katri Antell), ympäristöja turvallisuusjohtaja Harri Leppänen (SSAB), toimitusjohtaja Joni Lukka-

Erja Sankari

Maria Virranniemi Heikki Romppainen

Tiina Haanpää

Reima Loukkola

Juha Juntunen

roinen (Terrafame), toimitusjohtaja Juha Mäkimattila (Stora Enso), toimitusjohtaja Keijo Posio (Oulun Osuuspankki), Aarne Simula (Wetteri), Partner Roosa Toivanen (Temotek) ja henkilöstöjohtaja Minna Tuomikoski (iLOQ).

"Oulun kauppakamarin olemassaolon tarkoitus on edistää alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Vuonna 2023 toiminnan painopisteitä ovat alueen työvoiman lisääminen, investointien saaminen alueelle, saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn parantaminen sekä kansainvälistymisen vauhdittaminen", sanoo Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Erja Sankari.

Jani Moilanen Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtajaksi

Kainuun kauppakamariosaston uutena hallituksen puheenjohtajana aloitti vuoden alussa Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Jani Moilanen, joka on toiminut viime vuonna hallituksen varapuheenjohtajana.

"Kuluva vuosi on osoittanut, että alueen elinvoima tarkoittaa entistä enemmän ja laajemmassa mittakaavassa myös turvallisuutta. Elinvoimainen alue näyttää myös ulospäin vahvalta, ja pelkästään siksi on tärkeää pitää Suomen vyötärö hyvässä kunnossa", korostaa Jani Moilanen.

Kainuun kauppakamariosaston toiminnan painopisteet ovat väkimäärän kasvu ja työvoiman varmistaminen yrityksille, investointien edistäminen, saavutettavuuden parantaminen, työn tuottavuuden nostaminen ja digitalisaation levittäminen sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittaminen.

"Päätavoitteena toiminnallemme on Kainuun tulevaisuuden kehittäminen. Saavutettavuuden varmistaminen hyvien ja toimivien liikenneyhteyksien kuten lentojen ja tietoliikenneyhteyksien avulla on alueen kehittymisen kannalta tärkeää. Investointien osalta erityisesti vihreän siirtymän investointien edistäminen tukee myös tavoitetta Kainuun elinvoiman varmistamisessa", kertoo Jani Moilanen.

Janne Sundqvist

Jani Moilanen

Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen ovat aikamme kuuma peruna. Sitran tuoreessa Megatrendit 2023 julkaisussa korostetaan, että osaamisen kehittäminen tulee muodostumaan tulevaisuuden työelämässä entistä merkityksellisemmäksi tekijäksi. Erityisesti uuden oppimisen, luovuuden, kokonaisuuksien hahmottamisen sekä metataitojen merkityksen nähdään koko ajan kasvavan.

Osaamisen kehittämisen rakenteisiin ja käytäntöihin kohdistuukin yrityksissä kasvavaa muutospainetta. Kysymys kuuluu, kuinka valmiina yritykset ja organisaatiot ovat vastaamaan näihin muutostarpeisiin?

Yleinen ongelma on, että osaamisen kehittäminen jää usein yksittäisen työntekijän omalle vastuulle. Tähän liittyy omat haasteensa, sillä kaikki eivät ole motivoituneita oman osaamisensa kehittämiseen. Jokaisessa organisaatiossa olisikin tarpeen pohtia, kuinka osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen tuodaan osaksi jokaisen työtä. Tarvitaan konkreettinen suunnitelma, miten jatkuvaa oppimista tuetaan organisaatiotasolla. Tietoisesti luotu jatkuvan oppimisen malli mahdollistaa osaamisen tunnistamisen ja tulevaisuuden haas-

Jatkuva osaamisen kehittäminen antaa etumatkaa

Marika Koivuniemi toimii liiketoiminnan kehittämispäällikkönä Oulun yliopistossa. Hän vastaa erityisesti koulutusliiketoiminnan kehittämisestä jatkuvan oppimisen yliopistossa (JOY). Ennen liiketoiminnan kehittämispäälliköksi ryhtymistä Koivuniemi on luonut uraa oppimisen tutkimuksen ja työelämäkehittämisen saralla sekä järjestökentällä toimimalla mm. Mothers in Business yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ja Oulun paikallisjaoston paikallisvastaavana.

JOY - Jatkuvan

www.oulu.fi/joy

teisiin valmistautumisen, mutta myös kannustaa ja innostaa työntekijöitä jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.

Kolme askelta jatkuvan oppimisen malliin

Oppimisen johtamisen mallia voi lähteä muodostamaan kolmen askeleen avulla: (1) tiedosta nykytila ja toimintatavat, (2) tunnista eteen tulevat haasteet, ja (3) toimi kannustaen.

Ensin tiedostetaan organisaation nykytila ja toimintatavat sekä luodaan tavoitteet oppimisen johtamiselle. Oleellista on hahmottaa, miten oppimisen johtaminen viedään osaksi yrityksen arvoja ja strategiaa. Millaista osaamista tarvitaan juuri nyt, entä tulevaisuudessa?

Miten henkilöstön jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä kannustetaan yrityksen toimintatapojen ja johtamisen avulla?

Seuraava askel on ottaa suunnitelma käyttöön ja seurata sen toteutumista ja kehittämistarpeita aktiivisesti. Tunnistetaanko arjessa yrityksessä piilevä osaaminen? Onko henkilöstö kiinnostunut hyödyntämään oman osaamisen

kehittämistä tukevia mahdollisuuksia?

Löytyykö yrityksen toiminnoista kehittämiskohteita? Tässä kohtaa olennaista on oman toiminnan jatkuva arviointi.

Kolmas askel on arjen tekoja, joilla kannustetaan henkilöstöä osaamisen kehittämiseen. Ihmisiä voidaan innostaa tekemällä jatkuvan oppimisen mahdollisuudet näkyviksi. Myös aktiivinen keskustelu teemasta voi tuoda tuloksia. Motivoiva kannuste voi olla myös se, että ihmiset konkreettisesti näkevät, kuinka osaamisen kehittämisellä voi vaikuttaa uralla etenemiseen.

Jatkuva osaamisen kehittäminen vaikuttaa kilpailukykyyn, onpa yritys tehnyt siihen liittyviä strategisia valintoja tai ei. Menestyjiä ovat ne, jotka tarttuvat liiketoiminnan muutostarpeisiin nopeasti. Oulun yliopisto haluaa olla mukana tukemassa yrityksiä jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa. Tarvelähtöisten ja räätälöityjen koulutuskokonaisuuksien avulla mahdollistamme työelämän muutoksiin varautumisen.

MARIKA KOIVUNIEMI (KT)

Liiketoiminnan kehittämispäällikkö

Täydentävien opintojen keskus, Oulun yliopisto

oppimisen yliopisto

Q&A LAKIMIEHELTÄ

TÄLLÄ PALSTALLA PAIKALLISTEN LAKITOIMISTOJEN KOKENEET ASIANTUNTIJAT

RATKOVAT JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA.

LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI

Mitä eroa on työsopimuksella, johtajasopimuksella ja toimitusjohtajasopimuksella?

Toimitusjohtaja ei ole työsopimussuhteessa osakeyhtiöön, vaan hän on osakeyhtiölain mukaisesti osakeyhtiön toimielin. Toimitusjohtaja hoitaa toimitusjohtajan tehtävää osakeyhtiölaissa määritettyjen tehtävien mukaisesti eikä hänen toimisuhteeseensa sovelleta työsopimuslakia. Yhtiö tekee toimitusjohtajan kanssa usein kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen, jolla sovitaan tarkemmin yhtiön ja toimitusjohtajan välisestä oikeussuhteesta, kuten palkkioista, irtisanomisehdoista, salassapidosta, kilpailukiellosta ja immateriaalioikeuksista.

Johtajasopimus tarkoittaa johtavassa asemassa olevan työntekijän (ei siis toimitusjohtajan) kanssa tehtävää työsopimusta. Johtavassa asemassa olevalla työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on tehtäviinsä ja vastuualueisiinsa liittyvää itsenäistä päätösvaltaa. Johtavassa asemassa olevat työntekijät eivät pääsääntöisesti ole työehtosopimusten eivätkä työaikalain piirissä. Suurin osa pakottavasta työlainsäädännöstä, kuten työsopimus- ja vuosilomalaki, kuitenkin pääosin soveltuu johtajan työsuhteeseen.

Lainsäädäntö ei tunne johtajasopimuksen käsitettä, mutta oikeuskäytännössä johtajasopimukselle ja johtajan asemalle on annettu merkitystä työsopimuslain säännöksiä sovellettaessa. Siksi johtajasopimus kannattaa laatia huolellisesti siten, että siinä käsitellään kaikki olennaiset työsuhteen ehdot. Huolellisesti laadittu johtajasopimus auttaa välttämään monta ristiriitatilannetta.

Työnantajan kannalta on usein tärkeää varmistaa salassapito- ja kilpailukieltoehdoilla, että johtaja ei voi pian työsuhteen päättymisen jälkeen alkaa kilpailla yhtiön kanssa hyödyntämällä tietoonsa saamiaan yhtiön liikesalaisuuksia. Johtajan kilpailukielto voi olla kestoltaan pidempi ja kiellon rikkomisesta aiheutuva sopimussakko suurempi kuin muilla työntekijöillä. Ehtojen on silti oltava kohtuullisia. Lisäksi on syytä huomioida työsopimuslakiin vuosi sitten 1. tammikuuta 2022 tullut muutos, jonka mukaisesti myös johtavassa asemassa olevalle henkilölle tulee suorittaa kilpailukieltoajalta laissa säädetty kompensaatio.

Teuvo Viljamaa

asianajaja, DI, HHJ

BLF Asianajotoimisto Oy

teuvo.viljamaa@law.fi

040 669 4444

www.law.fi

UKRAINAN SOTA SAI LIIKKEELLE MAAHANMUUTTAJAVIRRAN, JOSTA SUOMIKIN ON SAANUT OSANSA. NATALYA KONDRATYUK JA STANISLAVA BELANDINA TULIVAT SUOMEEN VIIME KEVÄÄNÄ – JA NÄILLÄ NÄKYMIN JÄÄDÄKSEEN. TYÖPAIKAT LÖYTYIVÄT STARTUP REFUGEESIN AVULLA.

Johtajasopimus mahdollistaa joustavan työsuhteen ehdoista sopimisen, minkä takia sen käyttö on usein hyödyllistä sekä työnantajalle että johtajalle. Johtajasopimuksissa sovitaan usein palkasta, tulospalkkiosta, lomista, työajasta, koeajasta, irtisanomisajasta, irtisanomiskorvauksesta, immateriaalioikeuksista, salassapidosta ja kilpailukiellosta.

Kirjoittaja on oululainen liikejuridiikkaan erikoistunut asianajaja

BLF Asianajotoimisto Oy:stä erityisosaamisalueinaan sopimusoikeus, teknologiaoikeus ja immateriaalioikeudet.

Loiste-yhtiöt on Vuoden kouluttautuja

TEKSTI: MIKA KULJU

Oulun kauppakamari on valinnut Vuoden kouluttautujan, joka on tällä kertaa vahva maakunnallinen toimija:

"Kainuulainen Loiste-yhtiöt vuoden 2022 laadullisesti ja määrällisesti kouluttautunein jäsenyrityksemme. Se on hyödyntänyt monipuolisesti kauppakamarin koulutuspalveluita talouden, verotuksen, johtamisen ja esimiestyön aihepiireistä. Kunniamaininnat menevät Kuhmo Oy:lle ja Veljekset Toivanen Oy:lle", kertoo Oulun kauppakamarin palvelujohtaja Riitta Schroderus.

Vuoden kouluttautuja on palkittu vuodesta 2004 lähtien. Palkittuja yrityksiä ovat olleet muun muassa Arina, Elektrobit, JOT Automation, Ojala Group, Junnikkala, Kaleva, Sievin Jalkine ja Pölkky Oy. Viime vuonna huomionosoituksen sai Ammattiopisto Luovi. Loiste Oy:n vt. toimitusjohtaja

Lasse Aarnio on ilahtunut kauppakamarin myöntämästä palkinnosta:

"Meillä on 35 henkilön asiantuntijaorganisaatio, jonka kompetenssin ja laaja-alaisen osaamisen ylläpito on olennainen asia. Jokainen työntekijä on tärkeä, joten käytännössä kaikki osallistuvat koulutuksiin. Esimerkiksi hallitustyöskentely ja tietenkin vastuullisuus ovat meille tällä hetkellä ajankohtaisia koulutusten teemoja", kertoo Aarnio.

Loiste on suomalainen energiayhtiö, jonka juuret ulottuvat Kainuussa yli sadan vuoden päähän. Ydinliiketoimintaa on sähkön sekä kaukolämmön jakelun ja tuotannon käsittävä energiainfra.

"Loisteen sähköverkkoliiketoiminnasta vastaava tytäryhtiö Kajave toimittaa sähkön yli 58 000 sähkönkäyttöpaikkaan Kainuussa. Loiste

Lämpö puolestaan tuo kaukolämmön noin 1 700 asiakkaalleen Kajaanissa", sanoo Aarnio.

Loiste-yhtiöiden pääkonttori sijaitsee Kajaanissa, ja sillä on toimipiste myös Espoossa. Loisteen omistavat Kajaanin kaupunki (50,1%), Sotkamon kaupunki (16%) sekä Kanerva Energia Oy.

Vuonna 1918 perustetun Oulun kauppakamarin missiona on edistää elinkeinoelämän yhteisiä toimintaedellytyksiä sekä tarjota koulutus- ja kehittämispalveluita. Oulun kauppakamarin visiona on olla keskeisin vaikuttaja ja halutuin yhteistyökumppani Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa elinkeinopolitiikassa. Oulun kauppakamari valittiin parhaaksi kauppakamariksi Suomessa vuonna 2022, jolloin koulutuspalveluiden tunnusluvut olivat asiakastyytyväisyys 4,46/5 ja NPS 74/100.

Loiste-yhtiöiden ydinliiketoimintaa on sähkön sekä kaukolämmön jakelun ja tuotannon käsittävä energiainfra. Kuvassa oleva Koivukoski III on Kajaaninjoessa Kajaanissa sijaitseva vesivoimalaitos, jonka omistaa Kainuun Voima Oy.

Kamari kouluttaa –osaaminen voimavaraksi!

HELMIKUU – HUHTIKUU 2023 - MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!

Työsuhde, palkka ja HR

16.2. (9-14) Verottajan vaatimukset matkakustannusten korvaukselle, Helsinki/etä

28.2. (9-12) Onnistu etä- ja hybridityön johtamisessa –etä- ja hybridityön juridiikkaa, etä

1.3. (9-16) Suuri työsuhdepäivä, Helsinki/etä

21.3. (9-16) Esihenkilö ja työpaikan haastavat tilanteet, Oulu/etä

27.3. (9-12) Työyhteisön jatkuvan keskustelun malli – tuloksia ja hyvinvointia, Helsinki/etä

6.4. (9-12) HR-dokumentaatio käytännössä, etä

20.4. (9-12) Sairauspoissaolot käytännössä, etä

25.4. (9-12) Esihenkilön työturvallisuuspäivä, Oulu/etä

Johtaminen ja esihenkilötyö

2.-3.3. Hyväksytty Advisory Board, Helsinki/etä

8.-9.3. Esihenkilöpäivät, Helsinki

10.3. (9-12) Kassavirtalaskelman idea, etä

23.3. (9-15) Kasvun johtaminen yrityksen taloudessa, Oulu/etä

13.4. (12-16) Näin onnistut yrityskaupassa, Helsinki/etä

19.4. (9-12) Johdon mittarit ja raportointi, Oulu/etä

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI

Myynti, markkinointi ja viestintä

7.3. (9-15) Somevideoiden koulutussarja: Youtube, etä

20.3. (9-12) Kuormittavista asiakastilanteista palautuminen, Helsinki/etä

23.3. (9-12) Miten syntyy vetoava tarina, Helsinki/etä

4.-5.4. Key Account Manager (KAM) -ajokortti®, Helsinki

12.4. (9-12) Myynnin kannattavuus ja hinnoittelulaskelmat, etä

20.4. (9-15) Somevideoiden koulutussarja: TikTok, etä

Talous ja verotus

17.3. (9-12) Edustus-, markkinointi- ja henkilöstökulut arvonlisäverotuksessa, Helsinki/etä

18.4. (9-11.30) Kulujen edelleen veloitus arvonlisäverotuksessa, etä

20.4. (9-15.30) Talousassistentin valmennuspäivä, Helsinki/etä

26.4. (9-14) Kirjanpitäjän päivä, Oulu/etä

IT ja webinaarit

13.3. (12-16) Tietosuojavastaavien ajankohtaispäivä, Helsinki/etä

21.3. (14-15.30) Sujuvampaa Excelin käyttöä, etä

4.4. (14-15.30) Excel tehokäyttöön, etä

18.4. (14-15.30) Power BI-raportoinnin perusteet, etä

Kansainvälistyminen

22.3. (9-12) Tullimenettelyt ja tulliverotus tutuiksi – sujuvoita vienti- ja tuontiprosessiasi, etä

4.4. (9-16) Vientikaupan keskeiset asiakirjat, Helsinki/etä

ILMOITTAUTUMINEN

KOULUTUKSIIN: kauppakamarikauppa.fi

Jaana Lahtinen

jaana.lahtinen@chamber.fi

puh. 050 408 0663

LISÄTIETOJA:

Riitta Schroderus

riitta.schroderus@chamber.fi

puh. 050 338 9350

Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi, Oulu/etä

Tehokas koulutuskokonaisuus hallitustyön tärkeimmistä teemoista!

HHJ-kurssilla käsitellään monipuolisesti hallitustyön eri osa-alueita, kuten hallituksen kokoonpanoa, rooleja, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät). Hallitustyöskentelyä avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

Aikataulu

1. jakso: 28.3. klo 12.00-17.50 Hyvä hallintotapa

Kenelle?

Omistajille ja yrittäjille, toimitusjohtajille, kuntayhtiöiden johdolle, johtoryhmän jäsenille, hallitusten jäsenille, hallitusammattilaisille.

Kurssi soveltuu myös erinomaisen hyvin hallitustyöstä kiinnostuneille tai hallitusten kanssa yhteistyötä tekeville henkilöille.

Kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta, ryhmätyöstä ja lukupaketista. HHJ-kurssin jälkeen on myös mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto ja HHJ-puheenjohtajakurssi.

Asiantuntijoina toimivat kokeneet hallitustyön ammattilaiset.

2. jakso: 4.4. klo 12.00-17.20 Hallituksen ja hallitustyön organisointi

3. jakso: 18.4. klo 12.00-17.10 Strategiatyö

Ryhmätyö: 27.4. klo 12.00-16.30

4. jakso: 9.5. klo 12.00-19.00 Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Perheyritys HHJ-kurssi, Oulu/etä

Perheyritysten liiton ja HHJ:n yhteisenä tavoitteena on kehittää suomalaisten perheyritysten hallitustyötä. Hallitus on hyvin toimiessaan voimavara erityisesti perheyrityksen murrostilanteissa: kasvussa ja kansainvälistymisessä, yritystoiminnan uudistamisessa ja sukupolvenvaihdoksessa.

Kurssi sisältää asiantuntijapuheenvuoroja ja käytännönläheisiä esimerkkejä erilaisten perheyritysten hallitustyöskentelystä ja sen merkityksestä menestyksessä. Kurssilla ratkotaan ryhmätöinä todellisten yritysten hallitustyön kysymyksiä.

Asiantuntijoina toimivat kokeneet hallitustyön ammattilaiset.

Aikataulu

1. jakso: 20.4. klo 12.00-17.00 Hyvä hallintotapa

Kenelle?

Perheyritysten omistajille, perheyritysten hallituksen jäsenille ja johdolle sekä henkilöille, jotka etsivät hallituspaikkaa perheyrityksestä. HHJ-kurssi soveltuu erityisesti hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

Hyödyt

• Ymmärrät omistajan roolin hallituksen työssä

• Saat työkaluja hallituksen toiminnan tehostamiseen

• Opit mielenkiintoisista perheyrityscaseista

• HHJ–kurssin käyneillä on mahdollisuus suorittaa myös HHJ-tutkinto.

2. jakso: 3.5. klo 12.00-17.00 Hallituksen ja hallitustyön organisointi

3. jakso: 10.5. klo 12.00-17.00 Strategiatyö

Ryhmätyöiltapäivä: 23.5. klo 12.00-17.00

4. jakso: 30.5. klo 12.00-17.15 Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Kurssin järjestävät Oulun kauppakamari yhdessä Hallituspartnerit ry:n ja Perheyritysten liiton kanssa.

Tullimenettelyt ja tulliverotus tutuiksi 22.3.2023 klo 9-12,

EU:n rajat ylittävää tavarakauppaa käyvät yritykset joutuvat tulliselvittämään tavaravirrat joko itse tai asiamiehensä välityksellä niin vienti- kuin maahantuontivaiheessa. Tulliriskien minimoimiseksi ja tullirasitteen optimoimiseksi vientiä ja maahantuontia harjoittavien yritysten kannattaa tuntea tullauksen perusteet, kuten tullausarvon oikea määrittäminen, tavaroiden luokittelu tullitariffiin sekä vienti- ja erityismenettelyt.

EU:n solmimiin vapaakauppasopimuksiin liittyvien alkuperäsääntöjen osaaminen voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä alhaisempien tullirasitteiden muodossa. Ei myöskään sovi unohtaa EU:n uutta hiilirajajärjestelmää CBAM:ia, joka tuo uusia velvoitteita maahantuojille jo vuonna 2023.

Tämä kolmetuntinen tullikoulutus antaa vankan perustan tullisääntöjen ymmärtämiseen. Koulutuksen jälkeen sinun on helpompi hallita yrityksen tulliasioita ja selvittää tarvittaessa lisää juuri teidän organisaatiolle merkittäviä erityiskysymyksiä.

Ohjelma

• Tullilainsäädännön suuntaviivat

• Tulli-ilmoitus

• Maahantuonti

• Tulliverotus (tullausarvo, tariffi ja alkuperäsäännöt)

• Erityismenettelyt

• Vientimenettely

• Maahantuonnin alv

• EU:n hiilirajamekanismi CBAM

Kouluttajana toimii OTK, tulliasiantuntija Matti Alpua, jolla on vuosikymmenten kokemus tulliasioista niin viranomaispuolelta kuin verokonsulttina.

Kasvun johtaminen yrityksen taloudessa

23.3.2023 klo 9-15, Oulu etä

Kasvuyrityksen johtamisessa korostuu usein talouden näkökulmat. Moni haaste ratkea laadukkaalla talousosaamisella. Tässä valmennuksessa keskitytään kasvuyhtiön näkökulmiin talouden johtamisessa ja ohjaamisessa. Tule ottamaan opit ja lähtökohdat haltuun, jotta voit olla mukana rakentamassa yrityksen kasvutarinaa mahdollisimman laadukkaasti talousnäkökulmat huomioiden.

Päivän asiantuntijana toimitusjohtaja, oivalluttaja sekä yritysvalmentaja

Timo Toivanen, TT Valmennus Oy.

Ohjelma

Kasvu liiketoiminnan perustana, kasvun lähtökohdat

Talouden perusta: kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus

Ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi

Perusportit, mm. tilinpäätös

Talouden johtaminen Mitä on talouden johtaminen?

Kuka tätä osaamista tarvitsee?

Talouden johtamisen työkaluja

Talouden tulkinta ja analyysi Mitä tulkitaan?

Analysointimenetelmät

Talouden tunnusluvut

Suunnitelmallisuus kasvuyrityksessä

Talouden suunnittelu

Tuloksen suunnittelu

Kassavirran ennustaminen

Tavoitteet, mittarit ja seuranta Kasvuyrityksen talouden tavoitteet

Miten mitataan?

Talouden seuranta

etä

sujuvoita vienti- ja tuontiprosessiasi!

KYSY LISÄÄ

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• rekrytointiapu ja -tapahtumat

• omistajanvaihdokset

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

TOIMIALAPALVELUISTA

JA VERKOSTOISTA

Yksin ei tarvitse yrittää

BusinessAseman

palveluneuvonta ohjaa eteenpäin

• Palveluneuvonta on avoinna

BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16.

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta

OSOITE: BUSINESSASEMA, HALLITUSKATU 36, OULU

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme

osoitteessa businessoulu.com