KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA
PERII ENSI KEVÄÄNÄ TYÖMINISTERIN SALKUN MATIAS MARTTINEN
Työministerin salkku on vuosikymmenten saatossa osoittautunut monelle poliitikolle pestiksi, jossa joutuu tai pääsee olemaan jatkuvasti parrasvaloissa.
Kasvata yritystäsi luottavaisin mielin – Finnvera on tukenasi, kun tarvitset rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen. Olemme rahoituksen ratkaiseva palanen. Yhdessä rakennamme vahvempaa taloutta Suomeen.
finnvera.fi
Jos Tilastokeskuksen tuore väestöennuste toteutuu, nousee Suomen väkiluku 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Väestöennuste pohjautuu oletukseen, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 40 000–52 000 henkilöä vuosittain. Tämä kehitys riippuu vain ja ainoastaan siitä, miten onnistumme houkuttelemaan opiskelu- ja työperäisiä maahanmuuttajia tulemaan ja ennen kaikkea jäämään Suomeen.
Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli Tilastokeskuksen mukaan vajonnut historiallisen matalaksi. Edellisen 12 kuukauden luku oli 1,25, kun väestömäärän pysyminen ennallaan vaatisi lukemaa 2,1. Tulevina vuosikymmeninä lasten määrä vähenee entisestään ja iäkäs väestö kasvaa voimakkaasti huolimatta maahanmuuton tasosta.
Syntyvyys laskee niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona nykyisten suomalaistaustaisen jälkeläistä. Nopeasti lisääntynyt maahanmuutto on jo nyt kompensoinut syntyneiden määrän ja kasvaneen kuolleiden määrän vaikutukset. Tulevina vuosikymmeninä Suomi tarvitsee vielä aiemmin ennakoitua enemmän muuttovoittoja ulkomailta, jotta väkiluku ei ala laskea. Etenkin iäkkään väestön raju kasvu luo mer-
kittävää painetta työvoiman määrän kasvulle.
Suomi ole ongelman kanssa yksin. Kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka on jatkunut vuoden 2012 tienoilta lähtien. Vaikka väestön määrän arvioidaan ensin nousevan kymmeneen miljardiin, sen jälkeen väestö alkaa huveta rajusti hedelmällisyysluvun laskun myötä.
Kaikki teollisuusmaat Afrikan maita lukuun ottamatta ovat samassa tilanteessa. Kyse on vain aste-eroista ja vauhdista. Teollisuusmaissa väestön pieneneminen tarkoittaa väistämättä investointien vähenemistä, kun kotimainen kysyntä pienenee, ellei vientivetoinen teollisuus pelasta.
Suomessa maahanmuutto jakaantuu erittäin epätasaisesti ja vieraskielisten asuinpaikkavalinnat voimistavat tätä. Maahanmuutto kasvattaakin lähinnä suurten kaupunkien työikäistä väestöä. Ilman suuria muutoksia väestönkehityksessä suuressa osassa Suomen kuntia työllinen työvoima ja tämän seurauksena laajempi taloudellinen toimeliaisuus uhkaa vähentyä. Etenkin keskisuurissa kaupungeissa ja osassa seutukaupunkeja väestönkehitys palautuisi mielekkäälle uralle, jos pitovoima vieraskielisten ryhmässä kasvaisi.
Maahanmuutto paikkaa syntyvyyden supistumista maakuntien keskuskaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Maahanmuutto korjaa valtakunnallisesti ikärakennetta paremmaksi, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria aikuisia. Vaikutukset julkiseen talouteen riippuvat erityisesti siitä, miten hyvin maahanmuuttajat menestyvät työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien työllisyys on keskimäärin huonompaa kuin kantasuomalaisten, mutta siihen voidaan merkittävästi vaikuttaa muun muassa positiivisella asenteella uusiin tulokkaisiin.
Voisivatko pohjoisen kaupungit ja kunnat ja ennen kaikkea siellä toimivat yritykset voittaa kilpailun kansainvälisistä osaajista tarjoamalla kansainvälisille opiskelijoille entistä aktiivisemmin harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja? Se olisi hyvä pohjoinen kilpailuetu tulevaisuuden kansainvälisemmälle Suomelle.
JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
26.11.2024 klo 15 alkaen
Sepänkatu 20, Oulu
Tule kuulemaan, miten yrityksenne voisi hyödyntää 3D-tulostuksen mahdollisuudet! Saat tietää, miten 3D-tulostusta on jo otettu käyttöön useilla sovellusalueilla Suomessa.
Tilaisuuden järjestää Digipajalta työelämään hanke (ESR+): businessoulu.com/digipaja
WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Jari P. Tuovinen
VASTAAVA TOIMITTAJA
Mika Kulju
TOIMITUSSIHTEERI
Jaana Lahtinen
KONSEPTI JA ULKOASU
PunaMusta Oyj
TAITTO
Jan Åqvist
KANNESSA
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen
Kuva: Henri Korpi
PALAUTTEET: mika.kulju@chamber.fi
Saat myös tietoa alkuvuodesta starttaavasta maksuttomasta
3D-tulostuksen webinaarisarjasta.
TULE MUKAAN: lyyti.in/3Dinnovaatiot
JULKAISIJA
Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu
ILMOITUSMYYNTI
ADAPTI-PALVELUT
Puh. 050 369 2556 myynti@adaptipalvelut.fi
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
PAINO
PunaMusta Oy, Oulu
JAKELU
Noin 1800 kpl
-Jäsenyrityksiin
-Sidosryhmille
-Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO
Oulun kauppakamarin www-sivuilla: www.oulunkauppakamari.fi
ISSN 1458-6002
Numero 4 / marraskuu 2024
3
PÄÄKIRJOITUS
Maahanmuuttajien palkkaamisesta pohjoinen kilpailuetu
8
MATIAS MARTTINEN
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajasta seuraava työministeri
13 Laajan skaalan ulkomaalaisosaamista
ANTTI HAUTAPAKKA
ŠKODA TRANSTECH
16 toimittaa erikoislaatua ja tarvitsee siksi erikoisosaajia tehtaalleen
16
22
8
21
VENÄJÄ-PAKOTTEET OVAT
VOIMASSA PITKÄÄN
Fokus on nyt pakotteiden kiertämisen estämisessä
CSE SIMULATION OY:LLE
24 Kainuun Vuoden Teko -palkinto
OULU2026
26 voi tuottaa yritykselle lisäarvoa pitkään
30
OKTOBERFEST 2024
Oulun kauppakamarin Oktoberfesteillä verkostoiduttiin jo viidettä kertaa hyvissä tunnelmin
MARI VIIRELÄ
Oulu Chamber of Commerce Director of Service Sector
mari.viirela@chamber.fi 050 482 2305
In Finland, the age cohorts are shrinking, and skilled labor is already needed from outside Finland’s borders. Even here in the north, the use of foreign labor is essential in certain business sectors. The large annual survey conducted by the Finland Chamber of Commerce shows that approximately 60 % of companies still feel that the shortage of skilled workers limits growth. Similarly, 66 % of companies that responded to the survey report that their recruitment needs will increase in the next 2–3 years.
Finnish higher education institutions are receiving more international students year after year. For example, the number of international students at Oulu University of Applied Sciences is now around 300–400 students, and this number is expected to double before the end of the decade. These foreign students who have studied in Finland are currently an underappreciated and underutilized group in the labor market. According to the Finland Chamber of Commerce survey, the main reason for not hiring a foreign professional is insufficient Finnish language skills.
Work communities are internationalizing fastest in large corporations, and the Finland Chamber of Commerce survey also shows that company size correlates with the willingness and readiness to hire international professionals. Com-
panies feel well-prepared in areas such as language skills and promoting diversity, but their ability to offer language training and support for non-work-related matters to international professionals is seen as weakness. Public sector support is available, but are companies unable to find these services, or do the services not meet needs of companies? On the other hand, when hiring someone who has been educated in Finland, there is no need to be prepared to support them in matters outside of work. During their study years, international talents have become familiar with Finnish society, and their decision and willingness to stay in Finland has strengthened.
The transformation into international work communities is not driven solely by companies; it also requires action from society. We cannot overlook the accompanying spouses, children and their needs. If companies ensure that employees are comfortable in the workplace, each of us, along with society, must ensure that life outside of work is also meaningful. Cities and municipalities must cater to the needs of international professionals to attract and retain talent. Maintaining an open, tolerant, and modern atmosphere plays a key role in competing with other countries to attract skilled workers.
Finland must find new ways to attract international talent and their families, with quality educational opportunities playing a central role. The government’s proposed reform to the High School Act will allow for an English-language matriculation exam, which Oulu can leverage by establishing an English-language high school that also provides strong instruction in Finnish language and culture. This school would enable international students to complete the Finnish matriculation exam in English, giving them equal access to Finnish higher education options as Finnish-speaking students.
Unlike the current International Baccalaureate (IB) program, which primarily prepares students for international university paths and provides limited Finnish language and culture education, an English-language high school with a Finnish matriculation pathway would cater to students aiming to continue their studies and careers in Finland.
While the High School Act reform allows for an English-language matriculation exam, the exam alone is not enough for successful integration into
Finnish society and the job market. An English-language high school that emphasizes Finnish language and culture instruction would empower non-Finnish-speaking students to actively engage in Finnish society, enhancing their social integration and employment prospects. This approach also supports families seeking long-term settlement, offering their children a smoother adaptation process.
An English-language high school in Oulu would create a seamless educational pathway from high school to higher education in Finland, encouraging students to remain in Oulu for further studies and contribute to the community. Such a high school would make Oulu an attractive choice for international families and returning Finnish families alike, providing their children with a high-quality, culturally rich education.
With the potential to implement the High School Act reforms, an English-language high school focused on
Finnish language and culture would strengthen Oulu’s role as an international, multicultural city. This would position Oulu as a leader in developing education pathways that serve global talent needs, attract new residents, and boost the city’s vitality.
ANNA POROPUDAS, JCI Oulu Director of Community Affairs anna.poropudas@jci.fi
0440 557 917
TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: HENRI KORPI
Työministerin salkku on vuosikymmenten saatossa osoittautunut monelle poliitikolle pestiksi, jossa joutuu olemaan jatkuvasti parrasvaloissa ja usein hyvinkin armottoman arvostelun kohteena.
Tässä grillissä on saanut kesästä 2023 lähtien olla työministeri Arto Satonen (kok), joka on puolustanut ja vienyt urhoollisesti eteenpäin hallitusohjelmaan kirjattuja työelämän uudistuksia massiivista lakkoaalloista sekä palkansaajajärjestöjen ja opposition ryöpytyksestä huolimatta.
Ensi keväänä Satosen salkun perii kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen. Hän on samalla ensimmäinen raumalaisministeri sitten vuosituhannen vaihteen, jolloin Olli-Pekka Heinonen (kok) oli liikenne- ja viestintäministeri.
Maltilliseksi ja kompromissikykyiseksi kehuttu Marttinen on valiokuntatyön ohella ehtinyt vetää kevään 2023 hallitusneuvottelujen ”talouspöytää”, johtaa puhetta Ylen roolia ja rahoitusta pohtineessa työryhmässä sekä rakentaa hallituksen alkusyksyllä julkistamaa lisäsäästölistaa.
Eikä miestä siis hirvitä tarttua pestiin, joka voi käydä poliittisesti todella raskaaksi?
”Ei todellakaan. Nyt pääsen tekemään konkreettisesti työtä työllisyyden, vapaamman kilpailun, yritysten toimintaympäristön ja koko Suomen hyväksi”, Marttinen vakuuttaa.
”Helpotuksia en kuitenkaan lupaa. Teen kaikkeni, jotta hallitusohjelman uudistukset saadaan toteutettua”, hän lisää.
KUKA: Toisen kauden kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja tuleva työministeri. Pankkivaltuuston jäsen ja varapuheenjohtaja. Rauman kaupunginvaltuuston jäsen, Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen ja Satakunnan maakuntavaltuuston puheenjohtaja.
KOULUTUS: Reservin luutnantti ja valtiotieteiden maisteri
HARRASTUKSET: Rullaluistelu, sulkapallo, kuntosali, pyöräily ja hiihto
Hallitukselle kehuja myös kentältä
Tulevan ministerin puhe kääntyykin tämän tästä istuvan hallituksen ohjelmaan ja sen työllisyys- ja työmarkkinapolitiikkaan. Sitä on viety eteenpäin täysin hallitusohjelman mukaisesti.
Myös Arto Satosen urakointi saa Marttiselta kosolti tunnustusta, vaikka julkinen kritiikki on ollut ajoittain armotonta.
”Hän on tehnyt loistavaa työtä. Toki myös eduskunta on hoitanut sille kuuluvaa tehtävää tekemällä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.”
Marttisen mukaan linjauksista noussut meteli on vain mitalin toinen puoli. Kansan syvissä riveissä riittää kuulemma tukea ja ymmärrystä hallituksen ajamalle suunnanmuutokselle.
”Kun kiertää maakunnissa, niin kyllä sieltä tulee näille linjauksille kiitosta. Monien mielestä nyt laitetaan pelkän puhumisen sijaan lopultakin toimeksi”, Marttinen toteaa.
Kun sinnikkäänä ja sitkeänä työjuhtana tunnettu Satonen siivoaa keväällä oman työpöytänsä, ovat hallitusohjelman kivuliaimmat uudistukset saatu todennäköisesti jo maaliin. Moni saattaakin miettiä, josko Marttinen selviää helpommalla, kun raskaimmat työt on jo tehty.
Marttisen mukaan työministerillä on riittämiin haasteita myös hallituskauden jälkipuoliskolla.
”Hallitusohjelmassa on vielä kosolti kasvutoimia, joiden kimppuun on käytävä heti keväällä”, hän toteaa.
Työtä riittää myös tulevina vuosina
Tulevan työministerin erityishuomio on pk-yrityksissä, joissa on paljon kasvu- ja työllistämispotentiaalia. Myös teollisuuden toimintaedellytyksiä ja investointihalukkuutta on vahvistettava.
”Suhdannekäänne parempaan on jo nurkan takana ja se vain vahvistuu, kun hallitusohjelmaan kirjatut ja jo päätetyt toimet alkavat purra. Nyt on vain valettava yrityksiin kasvu-uskoa”, Marttinen muotoilee.
Työlistan kärkipäässä on myös hankintalain uudistus. Sillä parannetaan etenkin pk-yritysten mahdollisuuksia julkisissa kilpailutuksissa, kun kaupunkien ja kuntien omistamat inhouse-yhtiöt laitetaan samalle viivalle.
”Julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 45 miljardilla eurolla, joten kyse on paikallisten pk-yritysten kannalta valtavasta potista”, Marttinen muistuttaa.
Tuleva työministeri tulee seuraamaan tarkasti myös Varman toimitusjohtaja Risto Murron kipparoiman kasvutyöryhmän työskentelyä. Tavoitetason hän on asettanut jo etukäteen korkealle.
”Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen yritysten toimintaedellytysten ja investointiympäristön vahvistamiseksi”, Marttinen toteaa.
Suhteet kunnossa kaikkiin suuntiin
Vielä varsin lyhyestä ammattipoliitikon urastaan huolimatta Matias Marttinen on saanut kollegoiltaan kiitosta pitkäjänteisyydestä ja kompromissihakuisuudestaan. Niille voi ennustaa olevan käyttöä myös jatkossa, kun tuore työministeri käy neuvonpitoon etujärjestöjyrien kanssa.
Hallituksen alkutaipaleella nähtyjen myrskyisten yhteenottojen jäljiltä tunnelman voisi arvella olevan vähintäänkin jännittynyt, mutta Marttinen on toista mieltä.
”Olen ollut näissä kuvioissa jo kymmenkunta vuotta. Suhteet ovat kunnossa ja tiiviit myös palkansaajapuolelle”, hän vakuuttaa.
Vastakkainasettelun sijaan hän korostaa eri osapuolten rakentavaa yhteistyötä.
”Vaikeitakin asioita saa vietyä läpi, kun vain jaksaa hakea niihin ratkaisua ja sopua. Tätä kautta syntyy myös tuloksia ja samaa periaatetta aion noudattaa myös ministerinä.”
Kuluvaa syksyä on värittänyt ulkomaiseen työvoimaan liittyvä maahanmuuttokeskustelu, jonka seassa on kuultu myös rasismisyytöksiä. Matias Marttisen mukaan hallitusohjelman selkeänä tavoitteena on saada Suomeen lisää ulkomaisia osaajia, eikä vaikeuttaa heidän tuloaan.
”Julkinen keskustelu antaa asiasta kuitenkin väärän kuvan”, Marttinen sanoo.
Esimerkkejä helpotuksista tulee kuin apteekin hyllyltä. Hakemusprosessit ovat nopeutuneet selvästi, nykyisellä työluvalla voi jatkossa hakea töitä myös muilta työvoimapulan aloilta ja avainosaajien verohuojennusta on pidennetty kolmella vuodella. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tuleva opiskelija voi jatkossa saada pysyvän työluvan, kunhan suomen kielen taito on riittävä.
”Minusta on valitettavaa, että maahanmuutosta on käyty negatiivista keskustelua jopa ylimpien päättäjien piirissä. Se ei paranna Suomi-kuvaa ja meidän houkuttavuutta”, Marttinen harmittelee.
RAKENTAVAT RATKAISUT www.hml.fi
rakennussuunnittelu sisustussuunnittelu
3d-mallinnus, tietomallit uusiin ja saneerauskohteisiin
Riihikatu 6, 90140 Oulu
Harjukatu 3B, 00500 Helsinki
jukka.lahtinen@hml.fi
p.0405411164
Suomen väestö muuttuu jatkuvasti monikulttuurisemmaksi. Suomen väestö harmaantuu ja haikara eksyy yhä harvemman kotiovelle. Maamme tulevaisuus aina vanhusten hoivaamisesta uusien kasvuyritysten perustamiseen on yhä vahvemmin ulkomailta Suomeen muuttavien, osaavien ja ahkerien ihmisten käsissä.
Yritysten kilpailuedellytysten näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että näiden ihmisten osaaminen saadaan mahdollisimman tuottavasti hyödynnettyä. Moni yritys kuitenkin vielä arkailee. Voisiko meidän yrityksessämme työskennellä, jos ei osaa täydellistä suomea? Noin 40 prosenttia yrityksistä on rekrytoinut tai vuokrannut henkilöstöä, joilla on jonkun muun maan kuin Suomen kansalaisuus.
Positiivista on, että valtaosa niistä yrityksistä, jotka ovat kansainvälisen rekrytoinnin tielle lähteneet, eivät sitä kadu. Itse asiassa myönteiseksi tai vähintään neutraaliksi kokemukseksi kv-rekrytointia kuvaa 95 prosenttia kauppakamareiden osaajakyselyyn vastanneista. Yrityksissä vieraillessani olen kysynyt usein kokemuksia kv-osaajien perehdyttämisestä suomalaisilta työntekijöitä, ja kohtaamisissa on toistunut tärkeä viesti: ”Samanlaisia ihmisiähän me kaikki ollaan”.
Moni yritys kärsii osaajapulasta. Kuitenkin niillä yrityksillä, jotka ovat höl-
länneet kielitaitovaatimuksiaan tai rekrytoineet englanniksi, tilanne on tyystin toinen. Monimuotoisuuden huomiointi henkilöstöpolitiikassa ei nimittäin houkuttele vain ulkomaalaisia työntekijöitä, vaan vetoaa myös nuoriin kantasuomalaisiin: 39 prosenttia vaihtaisi yritystä inklusiivisempaan ja joka kolmas on jo vaihtanut. Business Finlandin selvityksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten liiketoiminnassa on havaittu huomattavasti useammin merkittävää kasvua muihin yrityksiin verrattuna. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että yritykset, joiden johtoryhmät ovat monimuotoisempia, ovat muita innovatiivisempia. Kansainvälinen henkilöstö on myös voimavara, kun tavoitteena on kohdentaa liiketoimintaa uusille asiakasryhmille tai kohdemaihin. Kun maamme talouden madonlukuja on katsellut yli 15 vuoden ajan tulee väistämättä miettineeksi, onko tässä kortti, joka olisi kannattanut pelata paremmin?
Oli nimittäin kyse sitten monimuotoisuudesta, kansainvälisyydestä tai kilpailukyvystä, niin yhteistä näille on, että syntyy haaskuuta, jos ihmistä ei nähdä hänen osaamisensa, vaan esimerkiksi ihonvärinsä tai kulttuuritaustansa kautta.
POHJANMAALLA TOIMIVAN IKKUNA- JA OVIVALMISTAJA SKAALAN
TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: JYRI LAITINEN
Kun yrityksellä on tehtaat Kauhavan Yli- ja Alihärmässä sekä Vetelissä, voisi myös työvoiman olettaa löytyvän lähiympäristöstä.
Totuus on kuitenkin toisenlainen. Moni kasvava pk-yritys on kärsinyt viime vuosina alati pahenevasta työvoimapulasta, mutta vain harva on heittänyt rekryverkkojaan Suomen rajojen ulkopuolelle.
Ikkunoita ja ovia valmistavassa Skaalassa on kuitenkin toimittu toisin. Yritys alkoi pestata ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä aktiivisesti jo vuosituhannen vaihteessa ja viimeisten kymmenen vuoden aikana tahti on vain kiihtynyt.
Tällä hetkellä Skaalan runsaasta 300 työntekijästä lähes kolmasosa on maahanmuuttajia.
”Itsekin aina yllätyn, kun palkitsemme henkilöstöä pitkistä työurista tai kokoonnumme yhteisiin juhliin. Esimerkiksi 10–20 vuotta talossa olleiden joukossa on vuosi vuodelta enemmän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Se kertoo, että olemme tehneet asioita oikein. Meille töihin tulleet ovat viihtyneet ja myös kotoutuneet”, myynti- ja markkinointijohtaja Antti Hautapakka toteaa.
Opintopolku myös yritykselle
Skaalan työvoimatilanne oli haastava koko rakennusalan huippusuhdanteen ajan – käytännössä viime vuosikymmenen puolivälistä koronakriisiin ja Ukrainan sodan alkuun asti.
Viimeiset pari vuotta ovat olleet rakennusalalla jo selvästi hiljaisempia, mikä on Hautapakan
mukaan helpottanut myös pahinta työvoimapulaa.
”Rakennuspuolelta on tullut jonkin verran työntekijöitä, mutta uusille käsipareille on edelleen kysyntää. Vaikka hakuharavaa on jatkuvasti laajennettu ympäri Suomea, ei hakijoita löydy riittävästi. Siksi heitä on etsittävä myös ulkomailta”, hän toteaa.
Valtaosa ulkomaisista osaajista on tullut Skaalan tehtaille Itä-Euroopasta, lähinnä Virosta, Venäjältä, Romaniasta ja Ukrainasta. Joukkoon mahtuu toki muitakin kansallisuuksia.
”Tämä ollut myös yritykselle iso opintopolku, jossa on pitänyt panostaa kielitaitoon ja tulijoiden kotoutumiseen. Pelkän palkanmaksun lisäksi on huolehdittava, että uudet tulokkaat saavat pankkitilit auki, paperi- ja asuntoasiat kuntoon ja arki lähtee pyörimään”, Hautapakka listailee.
Samalla hän tunnustaa, että pientä asennekasvatusta on vuosien varrella tarvittu myös oman väen keskuudessa. Vaikka ajat ovat muuttuneet, voi Pohjanmaa tuntua edelleen haastavalta asuinympäristöltä täysin toisenlaisesta kulttuurista tulevalle.
Usein ylitettävänä on myös kielimuuri. Varsinkaan Itä-Euroopasta tulevat työntekijät eivät välttämättä osaa riittävästi englantia, jotta tulisivat ymmärretyksi työpaikalla ja sen ulkopuolella. Suomen kieltä voi Skaalassa opiskella yrityksen järjestämillä kielikursseilla kerran viikossa.
”Meidän onnemme ovat jo aiemmin tulleet venäjänkieliset osaajat, jotka ovat toimineet ajoittain tulkkeina. Nykyisin ulkomaiset työntekijät ovat meillä jo arkinen asia, mutta kyllä yrityskulttuurin muuttaminen otti meilläkin oman aikansa”, markkinointi- ja myyntijohtaja tunnustaa.
Sanat ja teot tasapainoon Uusien tulokkaiden kotoutuminen ja viihtyminen on tärkeää myös yrityksen maineen ja houkuttavuuden kannalta. Tämäkin on Hautapakan mukaan asia, joka on oivallettava heti alkumetreillä.
Brändin ja maineen pitkäjänteinen rakentaminen kannattaa aina, mutta sen on oltava aidolla ja rehellisellä pohjalla. Sanojen ja tekojen on vastattava toisiaan.
”Oma henkilöstö on meille äärimmäisen tärkeä rekrykanava, sillä heidän mielipiteillään on muita enemmän painoarvoa. Ulkomailta tule-
vien työntekijöiden kohdalla tämä seikka vain korostuu. Jos he pettyvät ja lähtevät takaisin, on uusia tulokkaita entistä vaikeampi löytää”, Hautapakka muistuttaa.
Pohjimmiltaan työnantajamaineessa on kyse varsin arkisista työssä viihtymiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Hautapakan listalle kuuluvat muun muassa hyvä johtaminen ja esihenkilötyö, henkilöstön kuunteleminen sekä sieltä nousseiden kehitysideoiden vieminen myös käytännöiksi.
”Näin uudetkin työntekijät kokevat, että heistä välitetään ja heidän antamallaan palautteella on merkitystä. Kouluun tai päiväkotiin menevät lapset ovat parasta kotiutusta koko perheelle.”
Duunareitakin tarvitaan
Skaalassa ulkomailta tulleita työntekijöitä on ollut jo parikymmentä vuotta. Itsekin lähes yhtä kauan talossa viihtynyt myynti- ja markkinointijohtaja sanookin suoraan, ettei yhtiö olisi pystynyt kasvamaan ja menestymään ilman maahanmuuttajia.
”Yllättävän monet yritykset vierastavat edelleen ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia peläten byrokratiaa ja työmäärää. Tätä nykyä on kuitenkin kovempi työ etsiä työntekijöitä täältä kotiseudulta”, Hautapakka sanoo.
Perinteinen valmistava teollisuus alkaa hänen mielestään olla muutenkin tilanteessa, jossa vaihtoehdot käyvät vähiin. Tehdastyössäkin isot ikäluokat eläköityvät, mutta nuoret suuntaavat muille aloille, opiskelevat ja muuttavat kaupunkeihin.
”Kaikki eivät silti voi olla yritysjohtajia, juristeja tai lääkäreitä. Myös duunareita tarvitaan.”
Vinkkipalkkioita ja bussikyytejä
Skaala IFN Oy:n juuret ovat vuodessa 1956, jolloin ylihärmäläinen Otto Hautanen perusti puusepäntuotteita valmistavan yrityksen. Uuden yrittäjän silloiseen tuotevalikoimaan kuuluivat muun muassa puutarhakalusteet ja silityslaudat.
Sittemmin repertuaari laajeni ikkunoihin ja oviin, joille kaupungistuvassa ja uutta rakentavassa Suomessa riitti kysyntää. Vuosituhannen vaihteessa yhtiö oli jo noussut toimialansa kotimaiseen kärkikastiin.
Vuonna 2017 Skaala siirtyi itävaltalaisen perhekonserni IFN Holdingin omistukseen ja samalla keskityttiin
Suomen ja Ruotsin markkinoille. Kuluvan vuoden liikevaihtoarvio liikkuu viime vuoden tasolla eli 57 miljoonassa eurossa.
Itävaltalaisomistus on tuonut mukanaan toimintamallin, jossa Skaalalla ei ole varsinaista toimitusjohtajaa. Sen sijaan johtovastuu on jaettu kolmen avainhenkilön kesken. Yksi tästä kolmikosta on markkinointi- ja myyntijohtaja Antti Hautapakka.
”Omistajayhtiöllä on meitä pidemmät perinteet ulkomailta tulevan työvoiman rekrytoinnissa. Olemme saaneet sieltä tärkeää oppia ja opastusta etenkin työhyvinvointiin liittyvissä asioissa”, Hautapakka kertoo.
Uusia osaajia on haettu myös kotikonstein, muun muassa henkilöstön vinkkipalkkioiden avulla.
”Parhaillaan mietimme bussikuljetuksia naapurikunnista tehtaille, josko se madaltaisi työnhakukynnystä. Ennen muutetiin työn perässä Amerikkaan tai Ruotsiin. Nyt jo muutto naapurimaakuntaan tuntuu monesta ylivoimaiselta”, Hautapakka huokaa.
Suomessa poliittiset päättäjät ovat heränneet nopeasti pahenevaan osaajapulaan. Samalla on pyritty sujuvoittamaan ja keventämään etenkin pidemmälle koulutettujen avainosaajien maahanmuuttokäytäntöjä.
Antti Hautapakan mukaan linjaus on oikea, mutta se voisi olla nykyistä oikeudenmukaisempi. Nyt maahantulon niin sanottua pikakaistaa ja pidempää oleskelulupaa voivat hyödyntää pitkälle koulutetut asiantuntijat.
Sen sijaan valmistavan teollisuuden työntekijät joutuvat Suomeen tullessaan käymään läpi perinteisen ja edelleen varsin raskaan byrokratiamyllyn, joka työllistää myös työnantajia.
”Kyllä pelisääntöjen pitäisi minun mielestäni olla samat, olipa työtakin kauluksen väri mikä tahansa. Ilman ulkomaisia osaajia me emme enää pärjää”, Hautapakka toteaa.
FINNTENSID OY Korjaamontie 16, 84100 Ylivieska
LAADUKKAAT JA KÄYTÄNNÖLLISET LASTAUSRAMPIT PAKETTIAUTOIHIN!
Ota yhteyttä! 08 410 6800 nntensid@ nntensid.
Transtech toimittaa
erikoislaatua ja tarvitsee siksi erikoisosaajia tehtaalleen
Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla kehitetty Artic-vaunumalli palvelee säällä kuin säällä.
KAJAANIN OTANMÄEN VAUNUTEHTAALLA ON RAKENNETTU KAIKKI TAMPEREEN RAITIOVAUNUT, HELSINGIN UUSIMMAT VAUNUT
SEKÄ OSA VR:N VAUNUKALUSTOSTA. SUOMEN TEOLLISUUDEN
KRUUNUNJALOKIVIIN KUULUVA TEHDAS TARVITSEE HUIPPUOSAAJIA JA HANKKII NIITÄ YMPÄRI MAAILMAA.
TEKSTI: SAMI KORKALA
KUVAT: ŠKODA TRANSTECH
Škoda Transtech on pitänyt pintansa pitkään, koska se on osannut valmistaa etenkin pohjoisissa olosuhteissa kestävää kiskokalustoa.
“Kalustoa hankitaan yleensä 30-40 vuoden elinkaarelle. Meidän asiakkaamme voivat olla rauhassa hankintapäätöksensä kanssa”, Škoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros sanoo.
Otanmäen tehtaan kohdalla asiakaslähtöisyys tarkoittaa monia asioita.
“Se on paras kilpailuetumme, että osaamme tehdä aina asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Tuotteet täytyy suunnitella alusta lähtien niihin olosuhteisiin, joissa niitä käytetään”, Vierros sanoo.
Esimerkiksi Tampereen Ratikalle vaunuja valmistettaessa oli tunnettava paikalliset olosuhteet. Sama vaunu ei välttämättä toimi Tampereen talvessa ja Etelä-Euroopassa.
“Erikoisolosuhteet eivät vaikuta pelkästään kalustoon, vaan koko infraan. Se täytyy osata ottaa huomioon suunnittelussa alusta lähtien.”
Kovat vaatimukset hitsareille
Kiskokalustolta vaaditaan paljon, samoin niiden tekijöiltä.
“Muun muassa hitsareilla on oltava erikoisosaamista. Junanvaunujen rakentamisessa tarvitaan alumiinihitsaamista ja raitiovaunujen teräslaadut taas ovat niin erikoisia, että niihinkin tarvitaan omaa osaamista. Vaatimukset ovat kovia”, Vierros sanoo.
Pätevien hitsareiden löytäminen on erityisen haastavaa, sillä koko Euroopassa on pulaa teollisen alan työntekijöistä.
“Euroopan työmarkkina alkaa olla loppuun nuotattu.”
Kun yhtiö sai VR:ltä viime vuonna 50 miljoonan euron arvoisen tilauksen yöjunakalustosta sekä lisätilauksen Tampereen Ratikalta, päteviä työntekijöitä etsittiin toiselta puolelta maailmaa. Heitä löytyi Kazakstanin ja Uzbekistanin kaltaisista Keski-Aasian maista sekä Filippiineiltä ja Indonesiasta.
Moni kysyy varmasti, että eikö Suomesta löydy tarpeeksi vastaavia osaajia. Lyhyt vastaus on ei.
“Ammatillista koulutusta tarvitaan ja sitä pitäisi mielestäni arvostaa enemmän Suomessa.”
Rekrytointiin tarvitaan oma osaaja
Vaatii monenlaista osaamista saada taitava työntekijä toiselta puolelta maailmaa omaan tehdashalliin.
“Ratkaiseva tekijä työvoiman saamisessa on hyvä kumppani, sillä työvoiman hankkiminen ulkomailta ei ole meidän ydinosaamistamme. Kokemuksemme mukaan paras kumppani on toimija, joka tekee työvoiman hankintaa ulkomailta jatkuvasti ja myös muille aloille.”
Otanmäen tehtaalla valmistetut Tampereen raitiovaunut alkoivat liikennöidä vuonna 2021.
Otanmäen tehtaalla on osaajia 23 maasta.
Osaava rekrykumppani osaa katsoa asioita kokonaisuuden kannalta ja ottaa huomioon myös töihin tulevan henkilön perhetilanteen.
“Haluamme tänne työntekijöitä jotka tulevat töihin pitemmäksi aikaa. Emme keikkalaisia.”
Škoda Transtech työllistää yhteensä noin 800 henkilöä, joista 650 työskentelee Otanmäen tehtaalla. Mukaan mahtuu 23 eri kansallisuutta, suurimpana ryhmänä toistasataa venäläistä ja reilut 20 ukrainalaista.
“Tällä hetkellä työvoimaa on riittävästi, mutta työkuorma tehtaalla on aika kova.”
Kun viime vuonna hitsareita rekrytoitiin
Filippiineiltä, kaksi Škoda Transtechin edustajaa kävi paikan päällä varmistamassa, että rekrytoitavien osaaminen on riittävällä tasolla.
“Se oli tärkeää monestakin näkökulmasta. Ei olisi eettisesti oikein tuoda ihmistä tänne saakka ja todeta hänelle, että taidot eivät riitä. Lisäksi meidän kannaltamme se olisi ollut kallista.”
Emoyhtiönsa avustuksella Škoda
Transtech sai hankittua osaajia myös Indonesiasta.
Vihreys on valttia
Otanmäen tehdas ei ole ollut taloudellisesti kannattava vuoden 2017 jälkeen, mutta tällä hetkellä tilauskirjoissa on täytettä vuodelle 2027 saakka.
“Kannattavuuden parantamiseksi tehdään koko ajan paljon töitä. Tarjouksia on sisässä paljon, myös suuren kokoluokan hankkeisiin. Ne ovat pitkiä pro-
jekteja ja saattavat kestää vuosia.”
Ihmisten ja tavaroiden kuljettaminen kiskoilla on ympäristöystävällistä verrattuna lento- ja autoliikenteeseen. Kiskoilla kuljettaminen edistää kestävän kehityksen tavoitteita, mikä tuo uskoa tulevaisuuteen.
Keski-Euroopassa rataverkkoja uusitaan kovaa tahtia, sillä nykyiset radat toimivat käytännössä kapasiteettinsa rajoilla. Kun kapasiteetti kasvaa, se saattaa tietää jatkossa tilauksia myös Otanmäelle.
Yöjunamatkustamista kehitetään Keski-Euroopan lisäksi Ruotsissa, jossa Trafikverket uusii lähivuosina koko yöjunakalustonsa. Kilpailutusta ei ole vielä saatettu loppuun.
VR tilasi viime vuonna Transtechiltä kaikkiaan yhdeksän makuuvaunua ja kahdeksan autovaunua. Lisätarvetta vastaavalle kalustolle saattaa tulla, sillä Kolarin radan sähköistämisen myötä yöjunaliikenne tullee kasvamaan Suomessa.
Kaupungistuminen lisää tarvetta Kaupungistumisen edetessä liikennettä siirtyy pakostakin teiltä raiteille.
“Rakennetuilla alueilla lähijunat ja raitiotieratkaisut lisääntyvät ja tuovat merkittävästi kasvua markkinaan”, Vierros sanoo.
Esimerkiksi Saksaan on tilattu paljon
Transtechin Artic-vaunumallia. Matalalattiainen vaunumalli kehitettiin Helsingin raitioliikenteeseen viime vuosikymmenellä.
Kaupungistuminen on tuonut tilauksia
Transtechille myös kotimaasta. Kolme vuotta sitten toimintansa aloittaneen
Tampereen Ratikan vaunut tehtiin
Otanmäessä. Vantaan ratikan toteutumisesta päätettiin lokakuun lopussa ja Turun raitiotiehankkeen toteutumisesta päätetään ensi vuoden lopulla.
Oulussa on viime aikoina puhuttu lähijunaliikenteen kehittämisestä kaupunkiseudulla. Ratikka on välillä vilahdellut keskusteluissa.
“Oulu on kaupunkina samassa kokoluokassa kun Tampere, Turku ja Vantaa. Meidän näkökulmastamme katsottuna
Oulun kokoisessa kaupungissa pitäisi alkaa oikeasti miettiä raitiovaunuliikennettä.”
“Kainuu pärjää hyvin”
Kainuun maakunta menestyy Vierroksen mielestä tällä hetkellä hyvin.
“Ainoa merkittävä haaste Kainuulle on tällä hetkellä liikenneyhteydet. Parempi lentoliikenne Kajaanin kentälle sekä Itä-Suomen yöjunaliikenne palvelisivat sekä bisnestä että turismia”, Vierros sanoo.
Toinen kipupiste on työvoiman saatavuus. Kajaanin kaupungin apu kansainvälisissä rekrytoinneissa ja muualta muuttaneiden kotouttamisessa saa kiitokset myös Otanmäen tehtaalta.
“Yhteistyössä on onneksi pystytty hankkimaan työvoimaa vähän kauempaakin”.
Kainuun kilpailuvaltit ovat toisenlaisia kuin monilla muilla työvoimaa houkuttelevilla alueilla länsimaissa. Tarjolla on rauhaa, luontoa, tilaa ja turvallisuutta.
Škoda Transtechin tehtaan historiaan mahtuu käänteitä, joita ei nykypäivän liike-elämässä voisi enää sattua.
Kun noin 40 kilometrin päässä Kajaanista oleva Rautaruukin Otanmäen kaivos lopetettiin vuonna 1985, valtio ja Rautaruukki perustivat paikkakunnalle Transtech-junanvaunutehtaan työllistämään paikallisia.
Rautaruukin tulosyksikkönä toimineen tehtaan oli määrä valmistaa jopa kymmeniätuhansia junanvaunuja Neuvostoliittoon. Suunnitelmat kariutuivat kun itänaapuri meni raiteiltaan ja vaihtokauppaperiaatteella toiminut clearing-kauppa sen kanssa loppui.
Rautaruukki myi tehtaan espanjalaiselle Talgolle vuonna 1999. Transtechin nimi tuli uudelleen käyttöön, kun suomalainen sijoittajaryhmä hankki Talgon Suomen-tehtaat vuonna 2007.
Tšekkiläinen Škoda osti tehtaat vuonna 2015 ja nimi Škoda Transtech Oy vakiintui käyttöön 2018.
Kiskokaluston ohella Otanmäen tehtaalla valmistetaan myös mm. kaivosteollisuuden koneita. Konepajatyön määrä vaihtelee vuosittain, mutta on sen osuus on keskimäärin 20% liikevaihdosta.
Mehiläinen Työelämäpalvelut tarjoaa kattavat ja modernit työterveyden ja työhyvinvoinnin palvelut johtamisen tueksi, työyhteisöille sekä yksilöille. Rakennamme luottamuksellista yhteistyötä yritysasiakkaidemme kanssa ja panostamme asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen ja yhteiseen tiedolla johtamiseen.
Meillä on työelämä tehtävänä.
Annalyn Dionisio saapui keväällä Filippiineiltä aviomiehensä Razim Dionision kanssa hitsariksi Škoda Transtechin Otanmäen vaunutehtaalle. He vaikuttavat olevan juuri sellaisia työntekijöitä, jollaisia vaunutehtaalle halutaan houkutella: ammattilaisia, jotka aikovat jäädä perheineen pitemmäksi aikaa töihin.
“Meillä on tarkoitus asettua Suomeen. Uskon, että lapsemme voivat toteuttaa unelmansa täällä paremmin”, Annalyn Dionisio sanoo.
Tätä nykyä heidän kaksi lastaan ovat sukulaisten hoivassa kotimaassa.
“Soitamme videopuheluita päivittäin. Tarkoituksena on, että hekin muuttavat Suomeen ensi kesänä, toivottavasti paperityöt lasten muuttamisessa menevät sujuvasti.”
Kainuu otti hyvin vastaan
Kohtelias filippiiniläinen kiittelee vuolaasti sitä, miten asiat on hoidettu.
“Meille oli valmiina kalustettu asunto Otanmäessä ja olemme saaneet aina tarvittaessa apua käytännön asioiden kanssa. Suomalaiset ovat ystävällisiä ihmisiä.”
Molempien on tarkoitus järjestää aikaa suomen kielen kurssille.
Vaunutehtaalle ja Kajaanin seudulle on kertynyt hyvin kokemusta siitä, miten ulkomailta tulleet työntekijät saadaan sopeutumaan.
“Keskusteluissa heille kerrotaan avoimesti, mitä työ, ilmasto ja kulttuuri ovat. Emme halua luoda kenellekään vääriä odotuksia”, Škoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros sanoo.
“Näin ei tule epäonnistumisia puolin eikä toisin.”
“Naishitsaria ei katsota alaspäin”
Annalyn Dionisio on hitsannut jo pitkään.
“Aloitin hitsaamisen 16-vuotiaana ja sain ammattipätevyyden pari vuotta myöhemmin. Olen hit-
sannut 12 vuoden aikana monenlaista”, hän kertoo. Kotimaassaan hän koki joskus, että naishitsarit eivät saa arvostusta työssään.
“Täällä ei katsota naista alaspäin työmaalla. Ja muutenkin työilmapiiri on hyvä. Esimiehet ovat kärsivällisiä.”
Hän hitsaa tehtaalla vaunujen teräsrunkoja, mikä vaatii kovaa ammattiosaamista. Se varmistettiin Filippiineillä Škoda Transtechin järjestämissä testeissä. Molemmat läpäisivät testit, mutta lähtö ensimmäiselle ulkomaan työkomennukselle kauas pohjoiseen mietitytti hieman. Enää ei mietitytä.
“Ainoa asia mitä toivon, on lisää naisia työkavereiksi. Nyt tehtaalla on minun lisäkseni vain yksi nainen.”
Razim ja Annalyn Dionisio ovat huippuhitsareita, ja aikovat jäädä Kainuuseen töihin. Kuva: Annalyn Dionision albumi.
TEKSTI: SAMI KORKALA
Syyskuun lopulla uutisoitiin Oulusta ostetusta hinaajasta, joka päätyi yllättäen monien mutkien kautta hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvälle Venäjälle. Sodan takia asetettujen pakotteiden takia sitä ei olisi voinut myydä missään nimessä suoraan itänaapuriin.
Monivaiheisessa puljauksessa vaihtui hinaajan alusmaa, nimi, miehistö ja määränpää. Casablancaan menossa ollut hinaaja puksutteli lopulta Palaun lipun alla Muurmanskiin. Matkalla sen nimikin oli vaihtunut Isacista Reguliksi ja miehistö ukrainalaisista venäläisiksi.
“Tämä osoittaa, että pakotteiden kiertäminen on Venäjälle vaikeaa ja että pakotteet toimivat, koska niitä pyritään kiertämään”, sanoo ulkoministeriön pakoteyksikön pakotekoordinaattori Pia Sarivaara
Kopeekan toinen puoli on, että pakotteet monimutkaistavat myös suomalaisten yritysten toimintaa. Siksi pakoteviranomaiset ovat kiertäneet maata kertomassa yrityksille Venäjä-pakotteiden kanssa toimimisesta. Syyskuun viimeisenä torstaina Sarivaara puhui Oulun kauppakamarin järjestämässä pakotetilaisuudessa Oulussa.
Globaali kiertämisverkosto
EU:lla on tällä hetkellä 48 erilaista pakotejärjestelmää, joista kuusi on kohdistettu Venäjään. Näiden järjestelmien sisältämät laajat sektoripakotteet ja henkilölistaukset vaikuttavat Venäjän sodankäyntikykyyn ja talouteen.
“Tällä hetkellä fokus on pakotteiden kiertämisen estämisessä. Hyvin harva yritys tekee enää Venäjän-kauppaa, mutta pakotteet on nykyisin
otettava huomioon missä tahansa ulko maankaupassa”, Sarivaara sanoo. Pakotteiden kiertämisverkosto on globaali, sillä tavaraa päätyy Venäjälle mm. Keski- Itä- ja Kaakkois-Aasian maiden, Turkin, Intian ja Arabiemiraattien kautta. Myös Afrikassa on niin sanottuja alustamaita.
Pakotteissa mainittuja tuotteita päätyy Venäjälle myös mm. EU-maiden ulkomaisista tytäryhtiöistä.
“Pakotteiden kiertämisen estämi nen on vähän kuin Whack-A-Mole -peli. Kun lyöt yhden myyrän alas, jos tain nousee toinen”, Sarivaara vertaa.
Yritysten vastuu korostuu
Länsimaiden pakotekoalitio on kiristänyt pakotteita jatkuvasti kautta linjan. Yritysten vastuu nousee nyt aiempaa tärkeämmäksi. EU-yritysten tulee varmistaa, ettei pakotteita kierretä niiden omistuksessa tai määräysvallassa olevien yritysten kautta kolmansissa maissa.
“Pakotteiden kiertämiseen liittyvät asiat ovat kiinnostaneet näissä tilaisuuksissa yrityksiä. Lisäksi on kysytty paljon siitä, miten kiertämisyrityksiä saadaan paljastettua.”
Yritykset näyttävät olevan silmät auki pakotteiden kiertämisen suhteen.
“Olemme saaneet paljon yhteydenottoja esimerkiksi epäilyksiä herättävistä tarjouspyynnöistä.”
Yritysten tulee ottaa toiminnassaan käyttöön
Ulkoministeriön pakoteyksikön pakotekoordinaattori Pia Sarivaara. Kuva: Ulkoministeriö.
riittävät asianomaisen huolellisuuden menettelyt (due diligence) ja asiakkaan tuntemisen menettelyt (KYC). Nämä menettelyt tulee myös dokumentoida.
Pienempiä yrityksiä on huolettanut resurssien riittävyys mm. kauppakumppanin ja kaupanteon kohteen selvittämisessä.
Kauppakumppanina olevan yrityksen listatut vastuuhenkilöt täytyy luonnollisesti tarkistaa.
“On tutkittava, onko yrityksissä tai niiden taustalla pakotelistalla olevia henkilöitä tai Venäjän sotateollisuuteen liittyviä henkilöitä.”
Sarivaaran mukaan Tulli ja Keskusrikospoliisin rahanpesuselvittelykeskus saavat jatkuvasti yrityksiltä ilmiantoja pakotteiden kiertämisestä.
“On annettava erityiskiitos näille yrityksille, jotka ovat yhteydessä viranomaisiin.”
“Compliance kuntoon”
Pakotteiden kanssa kannattaa opetella toimimaan, sillä näillä näkymin ne tulevat olemaan pitkään voimassa. Lisätietoa pakotteista saa mm. ulkoministeriön julkaisemasta kaikille avoimesta verkkokurssista “Pakotteiden perusteet”.
“Yleensä ottaen yrityksissä ainakin toimitusjohtajan ja muutaman muun keskeisen henkilön pitäisi ymmärtää pakotteista. Jos aiemmin ei ole panostettu complianceen, niin nyt täytyy.”
Compliance tarkoittaa lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamista ja sen valvomista yrityksessä. Pakotteiden noudattaminen istuu termin alle hyvin, sillä pakotteiden rikkominen on säännöstelyrikos, josta voidaan tuomita enimmillään neljä vuotta vankeutta. Pakotteiden kiertämiseen tai siinä avustamiseen syyllistyviä voidaan asettaa henkilöpakotelistalle.
Yritysten kannalta tilannetta mutkistaa vielä se, että EU:n ja sen ulkopuolisten länsimaiden pakotteet eivät ole täysin yhteneväiset.
“Jos kaupoissa, yrityksen käyttämässä teknologiassa tai rahoitussopimuksissa on esimerkiksi USA- tai Britannia -kytköksiä, näiden maiden erilaiset pakotteet täytyy huomioida toiminnassa”, Sarivaara muistuttaa.
Pakotteet nakertavat joka nurkasta
Palataanpa vielä hetkeksi alussa mainittuun hinaajaan. Mitä tekemistä pienellä, lähinnä satamakäyttöön soveltuvalla hinaajalla on sodan kanssa?
“Se voi olla niin sanottu kaksoiskäyttötuote, eli sitä voidaan käyttää myös sotilastarkoituksiin”, Sarivaara sanoo.
Kaiken kaikkiaan pakotteiden tavoitteena on rajoittaa Venäjän materiaalien ja teknologian saatavuutta ja katkaista rahoituksen lähteet. Kun näiden saaminen vaikeutuu, hidastuu ja kallistuu, pakotteiden teho alkaa näkyä pitkällä aikavälillä entistä vahvemmin Venäjän taloudessa.
Myös Venäjän häijyyn hybridivaikuttamiseen puututaan entistä kovemmin EU-tasolla. Lokakuussa hyväksytyn ns. hybridipakotejärjestelmän myötä henkilöpakotelistalle päätyvät myös Venäjän hybridivaikuttamista edistävät henkilöt.
“Siinä pyritään listaamaan niitä, jotka voivat politiikan tai propagandan avulla vaikuttaa asioihin Venäjän hyväksi.”
Ulosottovirasto on suomalainen erikoisuus
Yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista pakotteiden valvonnassa on Ulosottovirasto. Samanlainen keskusviranomainen puuttuu monilta muilta mailta.
“Meillä Ulostottovirasto vastaa pakotteiden kohteina olevien varojen jäädytyksestä ja se toimii tehokkaasti. Muissa maissa pakotteiden kohteina olevien varojen etsintä ja tiedon kokoaminen voi kuulua eri virastoille ja yrityksille.”
Suomessa on vahvat viranomaisroolit pakotteiden valvomiseen. Ulkoministeriön ja Tullin lisäksi pakoteviranomaisiin kuuluvat muun muassa Keskusrikospoliisi ja sen alainen rahanpesuselvittelykeskus, Finanssivalvonta, Ulosottolaitos, Poliisi, Verohallinto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Suojelupoliisi, Traficom ja Rajavartiolaitos. Jokainen ministeriö vastaa pakotteiden toimeenpanosta omalla hallinnonalallaan.
valmiuksia muutoksissa.
Kehitä osaamistasi ja yrityksesi valmiuksia menestyä muutoksissa.
Tutustu jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin
Oulun yliopistossa: joy.oulu.fi
Kuusakoski on vastuullinen kumppani kaikkiin yrityksenne kierrätystarpeisiin. Vastaanotamme kaikki metallit, teollisuuden metallijätteet ja -romut. Kierrätämme luotettavasti myös ajoneuvot, akut, renkaat sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kauttamme saatte myös asianmukaiset keräilyvälineet.
KYSY LISÄÄ!
Oulun palvelupiste • ma-pe 7.30–15.30
Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu
puh. 040 162 8820
Kalajoen palvelupiste • ma-pe 7–15.30
Satamatie 422, 85180 Rahja
Puh. 040 590 8657
kuusakoski.com
KAINUUN KAUPPAKAMARIOSASTO ANTOI VUODEN TEKO -PALKINNON CSE SIMULATION OY:LLE TUNNUSTUKSENA KASVUHAKUISESTA TYÖSTÄ MAAILMANLUOKAN LIIKUNTAPELI- JA KUNTOUTUSTUOTTEIDEN KEHITTÄJÄNÄ.
”Palkittu yritys nähdään hienona ja kannustavana esimerkkinä Kainuun tarjoamista mahdollisuuksista. Erityisenä palkitsemisperusteena on vahva kasvu haastavassa USA:n markkinassa, mikä on poikinut useita kaupallisia kumppanuuksia”, arvioi Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtaja Jani Moilanen
CSE:n toimitusjohtaja Veli-Matti Nurkkala on aidosti ilahtunut kotikentältä saadusta tunnustuksesta:
”Vuoden Teko -palkinnon saaminen on meille merkittävä tunnustus, ja erityisen ilahtuneita olemme siitä henkilöstömme puolesta. Tämä huomionosoitus osoittaa, että meidän yhdessä tekemämme työ on huomattu ja arvostettu. Tunnustus motivoi jatkamaan samalla intensiteetillä ja innovatiivisella otteella, jolla olemme saavuttaneet tämän pisteen”, kertoo CSE:n toimitusjohtaja Veli-Matti Nurkkala.
CSE on vienyt tuotteitaan jo 64 maahan ja yrityksen tuotteilla tehdään vuosittain yli 60 miljoonaa liikuntasuoritusta. Tuotanto pelikehityksestä tuotevalmistukseen tapahtuu Kajaanissa. Pohjois-Amerikka on CSE:n tärkein vientialue ja yrityksellä on Yhdysvalloissa oma tytäryhtiö vauhdittamassa kasvua. Konsernin liikevaihto on tänä vuonna noin kahdeksan miljoonaa euroa ja sen palveluksessa Suomessa on 25 työntekijää.
Nurkkalan mukaan menestys perustuu määrätietoisuuteen ja jatkuvaan oppimiseen.
”Olemme rakentaneet yritystämme 12 vuoden ajan tavoitteenamme kasvaa merkittäväksi vientiyritykseksi. Jokainen tiimimme jäsen antaa päivittäin parhaansa saavuttaakseen yhteiset tavoitteemme”, kertoo Nurkkala.
”Olemme ottaneet asioista itse selvää ja pidämme prosessit hallinnassamme, emmekä pelkää tehdä rohkeita valintoja ja nopeita päätöksiä parantaaksemme toimintojamme. Ongelmanratkaisukykymme on yksi vahvuuksistamme, ja sen ansiosta selviämme haasteista. Lisäksi menestyksemme kulmakiviin kuuluvat tuotteiden jatkuva kehittäminen, erinomaisesti toimiva asiakaspalvelu sekä syvä markkinatuntemus”, päättää Nurkkala.
Aiempia Vuoden Teko -palkinnon saajia:
2023 Kuhmo Oy
2022 CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
2021 Terrafame Oy
2020 Pulse247 Oy
2019 Pekka Heikkinen & Kumpp. Oy
2018 Sotkamo Silver Oy
2017 Critical Force Oy
2016 Transtech Oy
ON EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI
VUONNA 2026. OULU2026:N YRITYSYHTEISTYÖN
KUMPPANUUSPÄÄLLIKKÖ MATLEENA AARIKALLION TEHTÄVÄNÄ ON INNOSTAA YRITYKSIÄ YHTEISTYÖKUMPPANEIKSI JA OTTAMAAN KAIKKI MAHDOLLINEN IRTI KAUPUNGIN SUURESTA MAHDOLLISUUDESTA.
TEKSTI: MIKA KULJU, KUVA: HARRI TARVAINEN
Aarikallio etsii yrityksiä kulttuuripääkaupunkivuoden kumppaneiksi, jotta ne saavat yhteistyöstä liiketoiminnallista ja taloudellista hyötyä sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.
”Haluamme, että ennen kaikkea yritykset näkevät Oulu2026:n alustana, joka voi tuottaa liiketoiminnalle lisäarvoa pitkään. Pitää muistaa, että kulttuuripääkaupunkivuoden yhtenä merkittävänä tarkoituksena on voimakas alueellinen kehitys sekä veto- että pitovoiman kasvu”, sanoo Aarikallio.
”Kulttuuripääkaupunkivuosi on massiivinen mahdollisuus ja samalla muutosprosessi. Tavoitteena on, että Oulu2026-alueella on vahva identiteetti, jonka ansiosta asukkaat ovat ylpeitä kotiseudustaan. Alueen pitää olla vetovoimainen kohde, jonne ihmiset haluavat tulla kylään ja muuttaa pysyvästi. Tällä on suuri merkitys yritysten osaamiselle ja muille menestystekijöille”, sanoo Aarikallio.
Aarikallion mukaan kulttuuri voi tukea yrityselämää muutosprosessissa monella tavalla,
sillä vetovoiman kannalta on erittäin tärkeää, mitä mielenkiintoista paikkakunnalla tapahtuu ja mikä saa asukkaat sekä vieraat viihtymään. Hän näkee merkkivuodessa myös vahvan eurooppalaisen ulottuvuuden. Paras mahdollinen kehityssuunta on, että muutosprosessin seurauksena on entistäkin eurooppalaisempi kaupunki, jonka vahvana johtotähtenä on kansainvälisyys.
Miten sitten alueen yritykset voivat konkreettisesti hyötyä kulttuuripääkaupunkivuodesta H-hetkellä? Aarikallio kannustaa yrityksiä valmistautumaan huolella vuoteen 2026, jotta ”hyllyt ovat täynnä” silloin, kun asiakkaat ovat ovella.
”Kansainvälisesti löytyy monia hienoja esimerkkejä siitä, miten pienillä asioilla voidaan lisätä tuotteen arvoa ja myyntiä huomattavasti.
Tällainen voi olla esimerkiksi kulttuuripääkaupunkivuoden leima, jonka yritys voi hankkia tuomaan paikalliselle tuotteelle imagollista lisäarvoa”, sanoo Aarikallio.
Kulttuuripääkaupunkivuoden alustalla perustetaan Oulu2026 Business Club. Liittymällä Business Clubiin yritys saa mm. kaupallisen käyttöoikeuden Oulu2026-tavaramerkkiin. Näin ollen yritys voi valmistaa Oulu2026-tuotteen tai -tuotesarjan, säätiön määrittelemien laatu- ja vastuullisuuskriteerien mukaisesti. Tuotto tuotemyynnistä menee yritykselle itselleen, kulttuuri-
säätiö perii vain osallistumismaksun mikä on mikroyritykselle eri ja pk-yritykselle eri. Business Club tarjoaa myös mahdollisuuden verkostoitua muiden yritysten kanssa Oulu2026 tilaisuuksissa vuonna 2026. Klubitoiminnalla halutaan tuottaa lisäarvoa yrityksille sekä tuoda kulttuuri mukaan verkostoitumiseen.
– Älä kuitenkaan pyöritä sille paskoja housuun, meillä on vielä palaveriin meno iltapäivällä.
Huusin Hernandezille, että rohkeasti nyt vaan tänne edemmäs rannasta.
– Tuo tyyppi tuossa volkkarissa on tuttujani ja hän lupasi antaa sulle parit piruetit tuossa jääradalla. Karvareunuksisen hupun alta näkyi epäilevä katse.
– Saisit ainutkertaisen kokemuksen, jatkoin.
Hernandez sai kypärän päähänsä ja mies vyötettiin vänkärinpenkin kuppi-istuimeen. Vaimean espanjankielisen papatuksen seasta erottui jatkuvasti sana ”Hesusmaria”.
”LISSÄÄ LÖYLYÄ?” KYSYI ONNELLISEN MAAN ISÄNTÄ
MERKITTÄVÄ PALA VIENTIMYYNTIÄ ON MYÖS ISÄNNÖINTI KOTIMAASSA. SUURIN OSA ASIAKKAISTA
TIETÄÄ JO SAAVUTUKSEMME YK:N ONNELLISUUSRAPORTISSA, MUTTA KAIKKEA SIIHEN LIITTYVÄÄ EI KANNATA HETI ENSIMMÄISELLÄ VIERAILULLA ESITELLÄ TÄYSIMITTAISESTI.
Kolmekymmentä vuotta sitten Hernandez tamppasi pitkävartisella talvisaappaallaan Kempeleenlahden jäätä.
– Tule tule, kyllä se kestää! maanittelin. – Jäätä on tähän aikaan tammikuuta jo yli puoli metriä.
– Mutta eihän suolainen merivesi voi jäätyä, Hernandez epäröi. – Taidan kokeeksi nuolaista.
Mustaviiksinen mies empi, lakaisi kengällä lumen jään päältä ja kyykistyi taputtamaan olomuotonsa kiinteäksi muuttanutta vettä kintaallaan. Mieleeni tuli ulkomaisten kollegoideni laatima
Suomi-opas ensikertalaisille. Se alkoi ohjeella: Don’t eat yellow snow.
– Jos lipaiset, niin en takaa, etteikö siitä tule pidempiaikainen pusu, vastasin.
Noustessaan Hernandez liukastui ja mätkähti kyljelleen. Onneksi mitään ei sattunut.
Kauempana jäällä oli paikallisia kuskeja aloittelemassa jäärata-ajoa kilpureillaan. Tunnistin jäällä patsastelevan kylän jokkiskerhon vetäjän Lassen.
– Maksan kaksikymmentä markkaa, jos pyöräytät pari kierrosta kuplalla Meksikon mies kyydissäsi?
Asiaa kerrattiin saunan lauteilla, jonne isännät usuttivat miehen puolipakolla.
Sitä ennen laktoosia kestämätön asiakas oli luonnollisesti yllytetty syömään topakka kulhollinen kermaista lohikeittoa (tämä selvisi seuraavana päivänä) ja kohottamaan maljan poikineen pienestä lasista. Illan kruunasi meksikolainen syöksy lumihankeen, jota isännät ihmettelivät rivissä seisten. Santapaperimaisen karkea lumi kuori ihon vatsasta ja etureisistä.
Ei kannata puristaa mailaa liikaa, eikä onnellisuuteen tarvita monimutkaisia sirkustemppuja. Ehkä Hernandezille olisi riittänyt vain tuntuma neljään vuodenaikaan – pelkkä kävelyretki lumisessa maisemassa ja tähtitaivaan hämmästely huolella mietityn päivällisen päälle. Toisaalta seuraavan päivän saniteettikäynnit kuoritun ihon kanssa jäivät varmasti mieleen.
PETRI SAARI petri.saari@proventia.com
Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2024 neljä Petri Saaren Matkalla-kolumnia. Kirjoittaja on oululainen liiketoimintajohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Vapaa-ajalla hän viimeistelee käsikirjoitustaan matkojensa tapahtumista ja sattumuksista. Lisäksi hän on valmistelemassa ensimmäisen dekkarinsa käsikirjoitusta.
23.8.2024-25.10.2024
KAINUU
IIWARI TRACKING SOLUTIONS OY
KAJAANIN RANCH OY
KJ JOKIPERÄ AVOIN YHTIÖ
PALTAMARKET AVOIN YHTIÖ
SAVOTTA HALONEN OY
KALAJOKILAAKSO
SIIPOTEC OY
KOILLISMAA
PERISOM OY
OULU
CERENION OY
ELEKMA OY
FINABALANCE OY
HT GROWTH PARTNERS OY
IHMEITÄTEKEVÄ IKONI OY
ISÄNNÖINTI JA TILIPALVELU TAKKINEN & LEPPILUOTO OY
JANCOTEC OY
KHP-PALVELU OY
KUKKOHOVI PALVELUT OY
KULJETUS KUISMA OY
LAKEUDEN LASKENTATOIMI OY
LAMUTEC OY
LASKENTAOSAAJAT OY
MAANSIIRTO P & J VUOTI KY
MÄKI-TAMMELA OY
MARJO JUUJÄRVI LKV OY
MAVEPLAN OY
OULUN 5. KESKUS APTEEKKI
OULUN ARVOKIINTEISTÖT OY
PRE ONE OY
QIDE OY
TALOTILI OY
RAAHE
NORDFUEL OY
• Voit tunnistautua jo yli 20 000 eri palvelussa.
• Minimoit riskit menettää rahasi, kun keskität pankkitunnusten käytön pankkiasiointiin.
• Saatavilla kaikkiin Elisan puhelinliittymiin.
• Maksuton Elisan yritysliittymien käyttäjille, muihin liittymiin 1 kk 0 €, jonka jälkeen 2,09 €/kk
TEKSTI: JAANA LAHTINEN, KUVAT: PETTERI LÖPPÖNEN
10.10.2024 VERKOSTOIDUTTIIN
KAUPPAKAMARIN OKTOBERFESTEILLÄ TECHNOPOLIS YDINKESKUSTASSA OULUSSA.
Jo viidettä kertaa järjestetty Oktoberfestimme keräsi ennätysyleisön - noin 200 osallistujaa saapui kasvattamaan ammatillisia verkostojaan ja juhlimaan syksyä kanssamme. Alun verkostoitumisosuudessa pääsimme palapelitehtävän kimppuun ja uusia kontakteja syntyi. Illan aikana oli tarjolla herkullista ruokaa ja juomaa, stand up show, houkuttelevia arvontapalkintoja ja runsaasti vapaata verkostoitumista. Ensi vuonna uudelleen – Danke schön und auf Wiedersehen!
Kiitokset yhteistyökumppaneillemme: Kaleva Media, Technopolis, BusinessOulu, LähiTapiola Pohjoinen, Pohjolan OP, PwC ja Talenom
1
1. Palvelusektorin johtajamme Mari Viirelä viihdyttää vieraita.
2. Kuvassa toimitusjohtajamme Jari P. Tuovinen ja Oktoberfestin 2024 yhteistyökumppanit: johtaja Juha Ala-Mursula, BusinessOulu, asiakkuusjohtaja Susanna Kaikkonen, Kaleva Media, Key Account Manager Maija Väyrynen, Technopolis Oy, pankinjohtaja Sami Heikkilä, Pohjolan OP, toimitusjohtaja Veli Rajakangas, LähiTapiola Pohjoinen, aluejohtaja Jerry Keisala, Talenom, Senior Manager Tommi Rundgren, PricewaterhouseCoopers Oy.
3 2 5 4
3. Alun verkostoitumisosuudessa päästiin palapelitehtävän kimppuun. Tehtävän suunnittelusta ja tapahtumatuotannosta vastasi Go Arctic Events.
4. Kari Ollikainen, asiakkuusjohtaja, Pohjolan Osuuspankki ja asianajaja Marko Moilanen, Lexia Asianajotoimisto Oy keskustelemassa.
5. Herkullisen Oktoberfest-Menuun loihti Compass Groupin MIN ydinkeskusta Food&Co.
6. Illallispöydissä oli tunnelmaa!
7. Juontajana toimi stand up -koomikko Lasse Oikarinen
8. Keskustelu soljui vilkkaana ja uusia kontakteja solmittiin.
11. LähiTapiola Pohjoisen tietovisaan osallistuneiden kesken arvottiin Lufthansan Oulu-Müchen-Oulu -lennot. 7 6 10 8 9 11
7.11. (9-16) Työoikeuspäivä, Oulu
13.11. (9-13) PK-yrityksen vastuullisuus käytännössä, Oulu/etä & 12.12. (9-13)
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI
Kevät 2025
1. jakso: Hyvä hallintotapa
2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi
3. jakso: Strategiatyö Ryhmätyö
4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus
Oulu I, Oulu II Myös räätälöityä
HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI, Oulu 9.-10.4.
13.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Oulu/etä 14.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska/etä 20.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Kajaani/etä 27.11. (9-14) Ennakkoperintä 2025, Oulu/etä 12.12. (9-16) Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu/etä
ILMOITTAUTUMINEN: kauppakamarikauppa.fi ->Koulutukset -> Oulu ja muu PohjoisPohjanmaa tai susanna.paaaho@chamber.fi, puh. 050 581 0884
MARKKINOINTI:
Viestintä- ja markkinointikoordinaattori Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi, puh. 050 408 0663
LISÄTIETOJA: Palvelujohtaja Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi, puh. 050 338 9350
Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen
Valtakunnalliset koulutukset
Löydät laajan valikoiman koulutuksia ja valmennuksia www.kauppakamarikauppa.fi/collections/koulutukset
Yritysten ja omistajien verotuksessa on ollut tapahtumarikas vuosi, joka heijastuu lukuisina veromuutoksina vuodelle 2025. Hallituksen kevään 2024 kehysriihessä tekemistä uusista veropäätöksistä useimmat tulevat voimaan jo ensi vuoden alusta. Myös oikeuskäytännössä ja Verohallinnon ohjeistuksessa on tapahtunut muutoksia, jotka tulee huomioida yritysten toiminnassa.
Vuonna 2025 tulee voimaan useita arvonlisäverotuksen korotuksia. 1.9.2024 tapahtuneen yleisen arvonlisäverokannan noston 25,5 %:iin lisäksi ensi vuoden alusta 10 %:n verokannan piirissä olevat tavarat ja palvelut siirtyvät 14 %:n verokantaan lukuun ottamatta sanomaja aikakauslehtiä. Samassa yhteydessä eräät intiimituotteet siirretään yleisestä verokannasta 14 %:n verokantaan. Lisäksi hallituksen on tarkoitus nostaa makeisten ja suklaan verokanta 14 %:sta 25,5 %:iin 1.6.2025 alkaen. Pienyrityksiltä poistuu ensi vuoden alusta mahdollisuus arvonlisäverotuksen alarajahuo-
jennukseen, ja vähäisen toiminnan raja nousee 15 000 eurosta 20 000 euroon.
Tuloverotuksessa keskeisimpiä ensivuonna voimaan tulevia muutoksia ovat työtulovähennyksen enimmäismäärään tehtävä lapsikohtainen 50 €:n korotus sekä kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja korvausprosenttien leikkaukset ja omavastuun korotus.
Yritysten mahdollisuuksia maksaa työntekijälle ja tämän perheelle verovapaasti rajat ylittävään työskentelyyn liittyviä muuttokuluja, viranomaismaksuja sekä kieli- ja kulttuurivalmennuksia joustavoitetaan. Lisäksi työnantajan kaavamaisesta koulutusvähennyksestä luovutaan.
Hallituksen kehysriihen päätöksen mukaisesti ensi vuonna on voimassa suuruudeltaan täysin poikkeuksellinen määräaikainen verokannustin nk. investointihyvitys, jota sovelletaan vähintään 50 miljoonan euron suuruisiin puhtaan siirtymän teollisiin investointeihin. Investointiverohyvityksen määrä on 20 %
tukikelpoisista investointikustannuksista, kuitenkin enintään 150 miljoonaa euroa per konserni. Hyvitystä voi käyttää investoinnin valmistuttua, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2028, enintään 10 % kokonaismäärästä kuittaaman verovuodelta maksettavaa yhteisöveroa. Tukea on haettava Business Finlandilta vuoden 2025 aikana.
Yritysten kannalta merkittävää uutta oikeuskäytäntöä ovat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapauden kriteerejä täsmentävät sekä alennetun veronkorotuksen ja veronkorotuksen määräämättä jättämistä koskevat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut. Lisäksi Verohallinto on täsmentänyt palautusehtoisen svop-sijoituksen verottamista koskevia periaatteita.
Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Hän toimii yhtenä Veropäiväkiertueemme asiantuntijoista. KAUPPAKAMARIN
- Tehokas koulutuskokonaisuus hallitustyön tärkeimmistä teemoista!
HHJ-kurssilla käsitellään monipuolisesti hallitustyön eri osa-alueita, kuten hallituksen kokoonpanoa, rooleja, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät). Hallitustyöskentelyä avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.
Kenelle?
Omistajille ja yrittäjille, toimitusjohtajille, kuntayhtiöiden johdolle, johtoryhmän jäsenille, hallitusten jäsenille, hallitusammattilaisille. Kurssi soveltuu myös erinomaisen hyvin hallitustyöstä kiinnostuneille tai hallitusten kanssa yhteistyötä tekeville henkilöille.
Aikataulu
1. jakso: 30.1./2.4. klo 12.00-17.50 Hyvä hallintotapa
2. jakso: 13.2./8.4. klo 12.00-17.20 Hallituksen ja hallitustyön organisointi
3. jakso: 20.2./23.4. klo 12.00-17.10 Strategiatyö 27.2./29.4. klo 12.00-16.30 Ryhmätyö
4. jakso: 12.3./8.5. klo 12.00-18.30 Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus
Kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta, ryhmätyöstä ja lukupaketista. HHJ-kurssin jälkeen on myös mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto ja HHJ-puheenjohtajakurssi.
Asiantuntijoina toimivat kokeneet hallitustyön ammattilaiset.
lakiasiantuntija, advisor Ville Heikkinen, HTPG Oy
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -puheenjohtajakurssi, Oulu/etä 9.-10.4.2025
Suositulla kurssilla keskitytään hallituksen puheenjohtajan tehtäviin käytännönläheisesti. Sen aikana saat syväluotaavan katsauksen pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työhön samalla kun johtaminen kehittyy kokonaisuudessaan.
Käsiteltäviä aiheita: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.
Aiheita käsitellään vuorovaikutteisesti keskustellen ja ryhmätöissä pohtien ja verkostoituen. Suuri lisäarvo on myös osallistujien käytänteiden ja kokemuksien jakaminen.
Aikataulu
1. päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 9.4. klo 12.00-16.30
2. päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus
10.4. klo 8.30-16.00
hallituspartneri, HHJ PJ Ismo Salminen
Kurssi sopii nykyisille hallitusten puheenjohtajille, puheenjohtajiksi aikoville sekä hallitusjäsenille.
Asiantuntijoina:
DI, EMBA, HHJ PJ Jari Osmala ja DI, HHJ PJ, hallituksen puheenjohtaja Heikki Käkönen
Varaa paikkasi suositulle kurssillemme!
23.1.-9.4.2025 Oulu
Pohjoisesta pörssiin -valmennus on oiva tilaisuus ottaa ensiaskeleet matkalla, joka vie yrityksen laajemmille rahoitusmarkkinoille ja heti alkumetreillä kehittää näkyvästi kasvuhakuisen yrityksen toimintaa ja johtamista. Matkaan kannattaa siis lähteä, vaikka itse listautuminen ei vielä olisikaan ajankohtainen.
Mitä?
Valmennus sisältää viisi lähitapaamista sekä käytännönläheisiä välitehtäviä. Jaksojen aikana käsitellään mm. strategiaa ja hallitustyötä, toimintamallia ja kasvutarinasta viestimistä, rahoitusta ja vastuullisuutta sekä listautumisprosessia käytännössä.
Kenelle? Valmennus on suunnattu pohjoissuomalaisille kasvuhakuisille yrityksille:
- joiden tavoitteena on liiketoiminnan kehittäminen
- joille kasvupääoman hakeminen on ajankohtaista
- joille listautuminen on ajankohtaista lähiaikoina
Aikataulu
1. jakso: Listautumisen ABC 23.1. klo 12.30-17.00
2. jakso: Strategia, hallitustyö ja hyvä hallinnointitapa 5.2. klo 12.30-17.00
3. jakso: Rahoitusmahdollisuudet ennen listautumista, 26.2. klo 12.30-17.00 valmistautuminen listautumiseen ja vastuullisuus
4. jakso: Liiketoimintamalli, kasvutarina ja sijoittajaviestintä 20.3. klo 12.30-17-00
5. jakso: Listautumisprosessi käytännössä 9.4. klo 8.45-14.30
Asiantuntijoina toimivat alansa huippuammattilaiset.
Joka jaksossa kuullaan myös mielenkiintoinen yrityscase (Lapwall, Talenom, Wetteri, Detection Technology, Norrhydro)
Liiketoimintajohtaja
Tero Huovinen, Miltton Oy
Asiakkuusjohtaja
Erja Retzén, Nasdaq
Partner Jarno Miettunen, Deloitte Oy
Asiakaspalautetta aiemmilta kursseilta
Kurssi antoi hyvin eväitä meidän pitkän aikavälin suunnitteluun perheyhtiöissä. Suosittelen kyllä kaikille, oli listautumassa tai sitten ei.
Kiitokset järjestäjille erittäin hyvästä koulutuksesta. Oli todella hyvää asiaa ja voin kyllä suositella.
Kiitos hyvästä ja erittäin laajapohjaisesta kurssista. Asiaa oli paljon, mutta ne oli tosi tärkeitä ja itsekin kun sijoittamisen kanssa työskentelen, niin ennen kaikkea sijoittajan näkökulmasta paljon hyödyllistä asiaa.
Tämä oli hyvä kurssi, voin kyllä suositella!
Analyytikko Antti Luiro, Inderes Oyj
Pohjois-Suomen Yrityspankin johtaja Hanna-Kaisa Junes, Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Partner, KHT, Sami Posti, PwC
Head of ECM Finland Teemu Siitonen, SEB/ Skandinaviska Enskilda Banken Ab (publ)
KYSY LISÄÄ
ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA
• liikeidea ja yrityksen perustaminen
• Startup Station
LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ
• yritysrahoitus
• maksuttomat valmennukset
• vienti ja kansainvälistyminen
• rekrytointiapu ja -tapahtumat
• omistajanvaihdokset
UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA
• digitaalinen liiketoiminta
• hiiliviisas kiertotalous
• innovaatiopalvelut
• designmenetelmät
SIJOITTUMISPALVELUISTA
TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA
Tutustu myös sähköisiin palveluihimme
osoitteessa businessoulu.com
BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin
• Palveluneuvonta on avoinna arkisin klo 9–15.
• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 9–16.
• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/palvelut
Osoite: BusinessAsema, Uusikatu 52, Oulu
• Services targeted at international newcomers and immigrants, and also companies planning to recruit international people.
• Visit International House Oulu at BusinessAsema or read more at ihoulu.fi