Oulun kauppakamarilehti 3/2024 by Oulun kauppakamari

KAUPPA KAMARI

Sallan mukaan remontoitavaa ja konkretisoitavaa riittää EU:n sääntelyja tukipolitiikassa.

HELPPOA JA VASTUULLISTA KIERRÄTYSTÄ

Kuusakoski on vastuullinen kumppani kaikkiin yrityksenne kierrätystarpeisiin

Vastaanotamme kaikki metallit, teollisuuden metallijätteet ja -romut. Kierrätämme

luotettavasti myös ajoneuvot, akut, renkaat sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet.

Kauttamme saatte myös asianmukaiset keräilyvälineet.

KYSY LISÄÄ!

Oulun palvelupiste • ma-pe 7.30–15.30

Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu

puh. 040 162 8820

Kalajoen palvelupiste • ma-pe 7–15.30

Satamatie 422, 85180 Rahja

Puh. 040 590 8657

kuusakoski.com

Tekoäly on teollistumista suurempi mullistus

Vuoden 2022 lopulla yhdysvaltalaisen Open AI:n julkaisema ChatGPT nosti tekoälyn suuren yleisön tietoisuuteen. Open AI julkaisi ChatGPT 3,5 -ohjelman loppuvuodesta 2023, ja siitä lähtien tekoäly on ollut otsikoissa jatkuvasti. ChatGPT:stä tuli kaikkien aikojen nopeimmin kasvanut kuluttajasovellus miljoonalla uudella käyttäjällä vain viidessä päivässä. Palvelun suuri vaikuttavuus tulee sen avoimuudesta, sillä se on kaikkien älylaitteelle pääsevien käytettävissä ja perusversion saa ilmaiseksi.

Teknologiayhtiö Google tilasi kuluvan vuoden huhtikuussa selvityksen tekoälyn taloudellisista mahdollisuuksista Suomessa. Generatiivisen tekoälyn arvioidaan tuovan kansantaloudelle merkittäviä etuja, kun tuottavuuden kasvu syntyy kolmesta työperäisestä vaikutuksesta: ihmisten vuorovaikutuksesta tekoälyn kanssa, vapautuneesta ajasta (tekoäly automatisoi tehtäviä) ja työajan uudelleenpriorisoinnista muihin arvoa tuottaviin tehtäviin.

Kuinka suuresta mullistuksesta tekoälyssä on loppujen lopuksi kysymys?

Tekniikka&Talous (30.5.2023) vertaa muutosta siihen, jos 1900-luvun alussa kaikki metsurit olisivat saaneet yhtäkkiä käsiinsä moottorisahan. Kyseessä

on teollistumista suurempi mullistus maailmanhistoriassa!

Viime syksynä ETLA:n Digibarometri (4.10.2023) arvioi, että Suomi on ykkössijalla yhteiskunnan digitalisaatioasteessa koko maailmassa. Koska olemme jo digitalisaation edelläkävijä, olemme houkutteleva maa myös generatiivisen tekoälyn hyödyntämiselle. Suomi onkin yksi niistä maista, joita teknologia tulee todennäköisesti koskettamaan varhaisessa vaiheessa.

Heinäkuussa 2023 julkaistun McKinseyn tutkimuksen Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle mukaan vertailussa aiempiin analytiikan ja tekoälyn muotoihin –kuten syväoppimiseen ja koneoppimiseen – generatiivinen tekoäly voisi kasvattaa tuottavuutta jopa 40 prosenttia. Noin 75 prosenttia generatiivisen tekoälyn hyödyistä keskittyy asiakastoimintoihin, markkinointiin ja myyntiin, ohjelmistokehitykseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tekoäly muun muassa luo sisältöä markkinointiin ja myyntiin, tukee asiakasvuorovaikutusta sekä rakentaa kieleen perustuvaa tietokonekoodia.

Suomessa vahva digiosaaminen ja korkea koulutustaso lisäävät tekoälyn

mahdollisuuksia. Suurimmat muutokset odotetaankin tapahtuvan korkeasti koulutettujen työelämässä. Tekoälyn suurin vaikutuspotentiaali on kaupallisella ja oikeusalalla sekä tekniikan aloilla, joilla tuottavuusloikka voi olla jopa 30 prosenttia. Edellä mainitut alat työllistävät 30 prosenttia Suomen työvoimasta, joten niiden vahvistumisen merkitys kansantalouteen on todella suuri.

Tekoälyn kasvava hyödyntäminen tuo väistämättä myös huolia. Generatiiviset tekoälyt ovat kielimalleja, jotka yhdistelevät ja analysoivat informaatiota käytössä olevista ja opetetuista materiaaleista. Kuten aina kehityksen mennessä eteenpäin, ovat myös rikolliset nopeita oppimaan uuden tekniikan mahdollisuuksia. Jonkun on aina omistettava oikeudet tekoälyn avulla tuotettuun tulokseen, jonka paikkansapitävyyden arvioinnissa tarvitaan AI-lukutaitoa.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

PIDÄMME HUOLTA YRITYKSESI TYÖTERVEYDESTÄ

Terveyttä ja työkykyä kustannustehokkaasti.

OULUN KAUPPAKAMARI

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Jari P. Tuovinen

VASTAAVA TOIMITTAJA

Mika Kulju

TOIMITUSSIHTEERI

Jaana Lahtinen

KONSEPTI JA ULKOASU

PunaMusta Oyj

TAITTO

Jan Åqvist

KANNESSA

Europarlamentaarikko

Aura Salla

Kuva: Kimmo Falck

PALAUTTEET:

mika.kulju@chamber.fi

Tutustu palveluihimme ja jätä tarjouspyyntö. Sinua palvelevat Vesa Martikainen 040 168 1439 ja Mikko Nikkilä 040 457 7570. Etunimi.sukunimi@pihlajalinna.fi.

JULKAISIJA

Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu

ILMOITUSMYYNTI

ADAPTI-PALVELUT

Puh. 0400 663 885 paula.manner@adaptipalvelut.fi

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

PAINO

PunaMusta Oy, Oulu

JAKELU

Noin 1800 kpl -Jäsenyrityksiin

-Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla: www.oulunkauppakamari.fi

ISSN 1458-6002

OULUN KAUPPAKAMARI

Numero 3 / SYYSKUU 2024

PÄÄKIRJOITUS

Tekoäly on teollistumista suurempi mullistus

AURA SALLA

Tolkkua talouteen ja sapelia säännösviidakolle

JUHA KOSTAMO

Tekoälybuumissa tarvitaan tuumaustaukoa

KATASTROFI VOI OLLA

KLIKKAUKSEN PÄÄSSÄ

Tekoäly on tehnyt verkkorikollisista tehokkaampia

KATI HUUSKO-VIIKILÄ

Tekoäly tehostaa erityisesti myyntiä ja markkinointia

MATKALLA

Joka kameraan kurkottaa, se katajaan kapsahtaa

24 Koulutukset

KAUPPAKAMARI

European Capital of Culture – what’s in it to businesses?

MARI VIIRELÄ

Oulu Chamber of Commerce

Director of Service Sector

mari.viirela@chamber.fi

050 482 2305

Oulu is the European Capital of Culture 2026. The entire region will gain visibility, boost and new vitality for its cultural and business sectors as well as its residents' lives. Together with 40 municipalities from Northern Finland, the region is filled with cultural thrills, big and small.

The initiative of the European Capitals of Culture (ECOC) was developed in 1985. Experience has shown that the event is an opportunity to raise the international profile of cities, to enhance the image of cities in the eyes of their own inhabitants and to boost tourism. All these are things that can generate positive results to companies. It is self-evident that increased tourism raises the demand for services and generates more cash flow for companies in the sector. A comfortable place to live and a positive perception of one's own city reduce the willingness to move. In addition, positive experiences shared within one's own network can spark interest in others to move to the area and make experts from various fields more readily available to meet the needs of businesses. Furthermore, the cultural prestige associated with being a European Capital of Culture can elevate the city's brand on a global scale. This enhanced reputation can attract international business

events, conferences, and exhibitions, further stimulating the local economy.

In business life the meaning of culture has become a building block of competitive advantage. In the Cultural Age, not only are organizations having to focus on quality, productivity, and talent management, they are recognizing that who they are and what they stand for. Their vision and values are significant differentiators in attracting and keeping talented people and fostering high levels of staff engagement. The same applies to cities and municipalities. The better the area's services and opportunities align with the needs of its residents, the more likely they are to enjoy living there and remain committed to staying in the area.

In conclusion, the synergy between culture and business in the context of Oulu's designation as the European Capital of Culture 2026 represents a powerful opportunity. It is not just about celebrating art and heritage but also about leveraging culture as a strategic asset for economic development, community well-being, and long-term competitiveness. Businesses that recognize and embrace this connection will be well-positioned to benefit from the cultural momentum that Oulu is set to experience.

The Current State of AI: Potential, Progression, and Patience

Recent studies suggest that AI, particularly Large Language Models (LLMs), has yet to generate significant economic profits. However I would like to claim that the value of taking AI into your use may lie in its capabilities rather than immediate financial returns. The ability to discuss with AI, which is increasingly reasonable and less rule-based, represents a transformative shift. Success in AI will take time, but the progress made with LLMs offers significant potential. If AI holds intrinsic value, we might need to measure its impact differently than just sheer finances. AI does not replace humans but enhances our accuracy and effectivity. Study in early 2024 by Bain&Co (https://www.bain. com/insights/ai-survey-four-themesemerging/) identified five particular business areas—sales, software development, marketing, customer service, and onboarding—where generative AI applications have had the biggest impression. These areas typically have repetitive processes that benefit immensely from scaling, unlike HR, legal, and common day-to-day operations, which handle more specialized tasks and usually require particular problem solving skills. Strategically taking these areas into focus might produce the quickest wins.

Most successful AI applications will be refined iteratively through trial and error, and their common nominator lies in continuity, in processes

that repeat and are scalable. Financial benefits from AI typically emerge through scaling by finding the essential value bringing capabilities and immediate investment. Practical benefits of AI could include retaining "silent knowledge" within organizations by automating documentation and pushing people to document as much knowledge as possible. Another example would be enhancing better decision-making by offering alternative perspectives. By not just automating processes you can also use AI to prompt people for process documentation when it is found beneficial. While it’s tempting to rush into AI adoption, patience is crucial. For the road to achieve success with AI, businesses should:

• Ensure data quality, accessibility, and security.

• Identify data sources that currently provide their competitive edge. It may be product data as well.

• Avoid sharing this critical data with third-party AI applications.

• Build custom models by finetuning foundation models with proprietary data.

• Leverage AI features in existing products while controlling data usage.

• Invest in tracking the effectiveness of AI-driven initiatives.

Developing AI products will take time; if you can sustain the investment, create your solutions now. If not, it may be wise to wait for more mature products to smoothen the journey. To make AI real you should at least make sure your data pipelines are built for the future.

JARMO

LEVO

Principal consultant jarmo.levo@jci.fi 040 595 3162

Tolkkua talouteen ja sapelia säännösviidakolle

EUROPARLAMENTAARIKKO AURA SALLA (KOK.) LUPASI VAALIKAMPANJASSAAN KESKITTYÄ

MUUN MUASSA TALOUSKASVUUN, DIGITALISAATIOON SEKÄ TEKNOLOGIAYRITYKSIÄ KURISTAVAAN SÄÄNTELYYN.

TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: KIMMO FALCK

Aura Salla aloitti heinäkuussa työt europarlamentissa sen uutena edustajana, mutta ei suinkaan kokemattomana untuvikkona. Takana on näet jo vuosien mittainen työura Brysselissä Euroopan komission viestinnässä sekä teknologia- ja somejätti Meta Platformsin leivissä.

Niiden myötä EU:n byrokratia ja päätöksentekokoneisto ovat ehtineet tulla jo tutuiksi, eikä aikaa ole hukkunut kesän aikana ihmettelyyn ja opiskeluun.

”Talo ja sen tavat ovat tosiaan tuttuja jo Jyrki Kataisen kabinetin ajalta, jolloin vastasin parlamenttiyhteyksistä. Iso apu on siitäkin, että onnistuin rekrytoimaan todella kokeneen avustajan eläköityneeltä irlantilaismepiltä”, Salla kertoo.

Talouspäätöksiin lisää konkretiaa

Apu onkin tarpeen, sillä urakkaa on riittämiin, mikäli Salla aikoo lunastaa taannoiset vaalilupauksensa.

KUKA: Kokoomuksen europarlamentaarikko, reservin kersantti. Työskennellyt Euroopan komissiossa vuosina 2014–2020, Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana 2018–2020, sekä Metan EU-asioista vastaavana yhteiskuntasuhdejohtajana 2020–2023.

KOULUTUS: Valtiotieteiden tohtori

PERHE: Aviomies sekä 1- ja 3-vuotiaat lapset

HARRASTUKSET: Lukeminen, elokuvat ja liikunta

Kampanjassaan hän korosti vahvaa taloutta, ilmastonmuutosta ja digitalisaatiota sekä yhtenäistä unionia ja turvallisuutta. Keskusta-oikeistolaisessa EPP:n parlamenttiryhmässä Salla sai paikan talous- ja rahaasioiden valiokunnassa sekä varajäsenyyden sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa.

Oman työnsä painopisteiksi hän on listannut talouskasvun, kilpailukyvyn, pääomamarkkinaunionin ja pk-yritykset, joissa on Sallan mukaan lopultakin päästävä sanahelinästä konkretiaan.

Samalla niihin liittyvistä haasteista on puhuttava entistä avoimemmin ja oikeilla nimillä myös meillä koti-Suomessa. Nyt uutisointia ovat hallinneet lähinnä Unkarin sooloilu ja Ukrainan tuki.

”Esimerkiksi pääomamarkkinaunioni tarkoittaisi konkurssilainsäädännön harmonisointia, eläkerahastojen avaamista sekä kiinteistömarkkinoiden yhtenäistämistä koko EU:n alueella. Kaikki varsin isoja ja periaatteellisia kysymyksiä”, Salla listailee.

Sääntely on kasvun jarru

Remontoitavaa ja konkretisoitavaa riittää myös EU:n sääntely- ja tukipolitiikassa. Sallan mukaan Euroopan vihreään siirtymään ja teknologiakiriin tarvitaan EU:n tukieurojen ja oman riskirahaston lisäksi myös yksityistä pääomaa ja sijoituksia. Nykyiset koheesiorahastot voisi puolestaan korvata lainatakauksilla ja maataloustuet palauttaa takaisin kansalliselle tasolle.

Myös yrityksiä koskevaan sääntelyyn olisi saatava tolkkua varsinkin tekoälyn parissa toimivien yritysten kohdalla.

Hän pitääkin taannoista tekoälyasetusta surullisena esimerkkinä EU:n päätöksenteosta. Sallan mielestä tekoälyesitys tuli parlamenttiin keskeneräisenä ja lopputulos on todellinen byrokratiahimmeli, joka on samalla kasvun jarru.

”En millään jaksa uskoa, että Brysselin virkakoneistolla olisi parempaa asiantuntemusta kuin yrityksillä itsellään. Nyt torjutaan riskejä, joita ei ole vielä edes olemassa”, ex-metalainen harmittelee.

Arvot uudelleen esiin

Aura Salla istuu parlamentin suurimmassa ryhmässä, jonka linjaukset eivät aina välttämättä osu yksiin Suomen omien tavoitteiden kanssa. Tarvittaessa isänmaan etu kuitenkin ajaa EPP:n edelle.

”Olen saanut tähän työhön mandaatin suomalaisilta äänestäjiltä ja heidän asiaansa olen täällä myös ajamassa. Useimmiten EU:n etu on myös Suomen etu, mutta ei suinkaan aina.”

Ja vastarannan kiiskejä kuuluu löytyvän muidenkin maiden EPP-parlamentaarikoista, kun kohdalle tulee kansallisesti vaikeita asioita.

”Talousasioista ollaan EPP:ssä kuitenkin pitkälti yhtä mieltä.”

Taannoiset EU-vaalit vahvistivat parlamentin molempia äärilaitoja. Puheiden äänenpainot ja vastakkainasettelu ovatkin koventuneet, mikä Sallan mielestä on harmillista. Keskinäisen kädenväännön ja kompromissien sijaan EU:n olisi kunnioitettava yhteisiä arvoja ja opittava pitämään niistä kiinni – myös Unkarin sooloilun keskellä.

”Talous- ja kauppapolitiikka ovat edelleen kaikkia yhdistäviä tekijöitä, mutta ilman arvopohjaa, toimivaa demokratiaa ja vapaata mediaa olemme tyhjän päällä.”

Unelmien täyttymys

Aura Sallan mukaan paikka europarlamentissa on hänen työuransa täyttymys.

”Tästä olen haaveillut ja nyt voin keskittyä täysillä EU:n talouspolitiikkaan.”

Odotus on ollut kohtuullisen pitkä, sillä Bryssel alkoi siintää silmissä jo lukiovuosina Lappeenrannassa.

”Itärajan vieressä Lappeenrannassa syntyneenä ja kasvaneena Eurooppa oli minulle luonnollinen suunta”, Salla toteaa. Europarlamenttiin hän nousi toisella yrittämällä, päästyään ensin kansanedustajaksi vuoden 2023 vaaleissa. Silloisia äänestäjiä hän ei kuitenkaan koe pettäneensä, vaikka työrupeama Arkadianmäellä jäi runsaan vuoden mittaiseksi.

”Valtaosa minua eduskuntavaaleissa äänestäneistä tiesi, että tähtään sen jälkeen eurovaaleihin. Suuren valiokunnan jäsenenä ehdin saada myös hyödyllistä käytännön tuntumaa Suomen omaan EU-politiikkaan”, Salla toteaa.

Entä kuka on esikuvasi aiemmista suomalaismepeistä?

”Piia-Noora Kauppi. Hän hoiti hommansa tyylikkäästi.”

Tekoälybuumissa tarvitaan tuumaustaukoa

TEKOÄLY ON OLLUT VIIMEISET PARI VUOTTA YKSI YRITYSMAA-

ILMAN JA TYÖELÄMÄN KUUMISTA PUHEENAIHEISTA. SITÄ ON SEURANNUT TIIVIISTI MYÖS ATEAN AI-OSAAMISKESKUSTA

LUOTSAAVA JUHA KOSTAMO, JOKA MUISTUTTAA MALTIN OLEVAN NYT VALTTIA.

TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: ANU LALLUKKA / ATEA FINLAND OY

Tekoälyn läpimurtoa on odotettu jo vuosikymmeniä, ja viime vuosina ennustuksille on lopulta alkanut tulla myös katetta. Avuliaat chatbotit ovat jo olennainen osa yritysten asiakaspalvelua, verkkosivut keräävät meistä tietoa taukoamatta ja tekoälyn tehtäväksi siirretään alati uusia rutiineja, kuten laskentaa, tilastointia ja koodausta.

Generatiiviset tekoälysovellukset ovat tulleet kiinteäksi osaksi monien ihmisten arkea niin kotioloissa kuin työpaikalla. Chat GPT:n ja CoPilotin kanssa on tehty tuttavuutta myös yritysten kulmahuoneissa toimialaan ja yrityksen kokoon katsomatta.

Aktiivisimpia tekoälyn hyödyntäjiä ovat olleet isot yritykset, kuten teleoperaattori-, pankkija vakuutusala. Hieman pienemmissä organisaatioissa on sen sijaan jääty vielä odottavalle kannalle ja katseltu rauhassa, mihin suuntaan tekoälyratkaisut kehittyvät.

Isot edellä, pienemmät perässä

Pohjoismaissa toimivan it-talo Atean AI-osaamiskeskusta luotsaavan Juha Kostamon mukaan tuumaustauko on voinut olla kovimman tekoälyrummutuksen keskellä täysin relevantti valinta – varsinkin jos yritysjohdon omat ajatukset ja tavoitteet sen hyödyntämiseksi ovat

olleet epäselviä tai ristiriitaisia.

Tämä varovaisuus näkyy myös Atean viime keväänä Baltiassa ja Pohjoismaissa tekemässä yrityskyselyssä. Noin 85 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä oli tekoälyn osalta vasta portaiden ensimmäisillä askelmilla.

Keskisuurissa suomalaisyrityksissä tilanne oli Kostamon mukaan jo vähän parempi.

”Suurin osa näistä vastaajista oli viisiportaisella asteikolla tasolla 2–3. Tekoälyä oli hyödynnetty muun muassa tuotannon tehostamisessa”, Kostamo kertoo.

Tekoäly voi tuottaa myös pettymyksen

Isossa kuvassa tekoälyn suurimmat hyödyt tulevat tuotannon ja resurssien käytön tehostamisesta ja optimoinnista. Tekoäly kerää taukoamatta tietoa prosessien eri vaiheista, jolloin tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä mututuntuman ja sirpaletiedon sijaan todellisen datan pohjalta.

Uusien sovellusten ja viimeaikaisen hypen myötä on toisaalta voinut syntyä myös mielikuva, että tekoäly ja etenkin generatiivinen tekoäly ratkoo hopealuodin tavoin kaikki yrityksen tuottavuus- ja kilpailukykypulmat.

”Toiveet ovat olleet etukäteen korkealla, mutta lopputulos onkin ollut pettymys”, Kostamo toteaa.

Hän tähdentääkin, että generatiivinen tekoäly ja sitä hyödyntävät sovellukset ovat lopulta vain osa kokonaisuutta. Esimerkiksi klassisen tekoälyn eli kone- ja syväoppimisen hyödyntäminen avaa yrityksille mahdollisuuden esimerkiksi kysyntäennusteisiin, toimitusketjun optimointiin sekä erilaisten syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen.

”Generatiivisen tekoälyn ansiosta teema on tullut tutuksi ja kokeilukynnys on matalalla. Hyötyjä on toki saatavissa senkin avulla”, Kostamo sanoo.

Ongelmanratkaisu jää edelleen ihmiselle

Kokeneen AI-asiantuntijan mukaan pettymysten taustalla on useimmiten datan heikko laatu sekä organisaation

sisäinen yhteistyö. Teollisuusyrityksissä varsinkin tuotantojohdon ja it-ihmisten pitää pelata tekoälyprojekteissa saumattomasti yhteen.

Moni hanke kuuluu kaatuvan myös siihen, että uudistuksia viedään läpi liian teknologiapainotteisesti.

”Tekoälyn hyödyntämisessä on big bangin sijaan kyse muutosjohtamisen prosessista, jossa henkilöstön on pysyttävä mukana. Pitää ajatella isosti, mutta askeleiden on oltava alussa maltillisia”, Kostamo tähdentää.

Oikein opetettuna ja käytettynä tekoäly antaa eväitä, joilla suunnittelu-, tuotanto-, myynti- ja johtamisprosessit saadaan optimaaliseen vireeseen. Jos tempun onnistuu vielä tekemään ennen kovimpia kilpailijoitaan, se todennäköisesti näkyy myös liikevaihdossa, tuloksessa ja markkinaosuudessa.

”Data on lopulta yritysten heikoimmin hyödynnetty voimavara. Erilaisiin

toimintaa pyörittäviin järjestelmiin on voitu tehdä isoja investointeja, mutta niistä kertyvää dataa ei hyödynnetä täysimääräisesti. Näistä datamassoista tekoäly auttaa poimimaan ja erottelemaan olennaisimmat ja arvokkaimmat asiat. Ratkaistavan ongelman määrittely on jatkossakin ihmisten työtä”, Kostamo muistuttaa.

Se on joka tapauksessa selvää, että tekoäly muokkaa monien ammattien sisältöä ja osaamistasoa. Esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin, konsultoinnin, koodauksen ja sisällöntuotannon ammattilaisten on pakko parantaa omaa juoksuaan.

”Aika moni niihin liittyvä rutiinityö hoituu jo nyt erilaisten tekoälysovellusten avulla”, Kostamo muistuttaa.

Yrityskaupat vähentävät vaihtoehtoja

Yksi kuluvan vuoden suurista talousuutisista oli suomalaisen tekoäly-yhtiö Silo AI:n myynti yhdysvaltalaiselle puolijohdevalmistaja AMD:lle noin 614 miljoonalla eurolla.

Mittava yrityskauppa on jatkumoa viime vuosien kehitykselle, jossa ripeästi kasvaneet suomalaiset teknologiayritykset päätyvät yksi toisensa jälkeen ulkomaiseen omistukseen – tuoreimpina esimerkkeinä muun muassa peliyhtiö Supercell sekä ruuan kotikuljetussovellus Wolt.

Atean tekoälykeskuksen johtajan Juha Kostamon mukaan kehityssuunta on harmillinen myös asiakkaiden kannalta.

”Kun toimiala keskittyy, vähenevät myös asiakkaiden valintamahdollisuudet. Samalla yhtiön päätösvalta siirtyy ulkomaille. On aina vähän eri asia,

asioiko Tampereella vai Lontoossa päämajansa pitävän yrityksen kanssa ja kuinka suomalaisasiakkaan ääni silloin kuuluu”, hän toteaa.

Kostamon mukaan on myös mielenkiintoista seurata, millaisia ovat Silo AI:n lähivuosina saamat kehityspanokset täällä Euroopassa. Yhdysvaltalaisyhtiöt ovat EU-regulaation kiristyessä ehtineet jo ilmoittaa, että ne keskittävät jatkossa tekoälyinvestointinsa entistä enemmän kotimaahan.

Regulaatiomitalilla on kaksi puolta

Kuluvan vuoden tekoälydebattia on värittänyt paitsi geneerisen tekoälyn läpilyönti myös EU:n viime kesänä hyväksymä tekoälyasetus. Sen tarkoituksena on varmistaa, että EU:ssa markkinoille tuotavat ja käyttöönotettavat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia.

Asetuksen kansallisia vaikutuksia arvioiva työryhmä on aloittanut hiljattain työnsä ja lakipykälien pitäisi olla käytössä viimeistään kesällä 2026.

Asetuksen kritisoijat ovat pitäneet asetusta kehityksen jarruna, joka vaikeuttaa kohtuuttomasti eurooppalaisten tekoäly-yhtiöiden kasvunäkymiä ja kilpailukykyä. Puolustajien mielestä nyt luodut pelisäännöt ovat tervetulleita ja näyttävät esimerkkiä muillekin.

Juha Kostamon mielestä nykyistä tiukemmalle sääntelylle on tarvetta, vaikka siihen liittyy myös riskejä.

Asetus voi tuntua alan toimijoista vielä tässä vaiheessa epäreilulta, sillä vastaavaa regulaatiota ei muilla markkina-alueilla vielä ole. Kostamo ei silti usko, että se pitkässä juoksussa jarruttaa alan kasvua ja kehitystä Euroopassa.

”Vastuullisuuden rooli painottuu tässäkin bisneksessä jatkuvasti. Laatuun ja vastuullisuuteen panostaville tämä voi olla ennemminkin mahdollisuus.”

Tervetuloa kokoustamaan ja nauttimaan hyvästä ruoasta sekä upeista maisemista Nallikariin ja Iso-Syötteelle ravintolanallikari.fi

bistoria.fi

Katastrofi voi olla klikkauksen päässä

Tekoäly on tehnyt verkkorikollisista tehokkaampia

Tämä kuvituskuva on tehty tekoälyn avulla.

TEKOÄLY ON VÄSYMÄTÖN, TEHOKAS JA OPPIVA APULAINEN, OLIPA

SEN KÄYTTÖTARKOITUS LAILLINEN TAI EI. YRITYSTEN KANNATTAA

PITÄÄ ANTENNIT YLHÄÄLLÄ, SILLÄ VERKKORIKOLLISILLA ON NYT UUSI JA PIRULLINEN KÄTYRI.

TEKSTI:

SAMI KORKALA

Tekoälyn käyttäminen helpottaa monenlaisia päivittäisiä tehtäviä, mutta se tehostaa myös rikosten tehtailua verkossa.

“Sen avulla rikolliset voivat löytää ja käyttää helpommin haavoittuvuuksia sekä lähettää entistä parempia kalasteluviestejä moninkertaisella volyymilla. Ja lisäksi tekoäly voi oppia jatkuvasti”, sanoo poliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö, rikostarkastaja Mikko Rauhamaa.

Yritysten ei kannata tuudittautua siihen, että hakkerit saalistavat vain isoja kaloja.

“Se on jatkuvasti kehittyvä rikollisuudenala.

Kaikkien Internetiä käyttävien firmojen täytyy olla valppaina, oli kyseessä pörssiyhtiö tai pk-yritys.”

Terve järki auttaa

Epäile, jos pomosi lähettää sinulle sähköpostin ja pyytää siinä yllättäen siirtämään suuren summan rahaa. Epäile myös yllättäen eteen tupsahtavaa harmittoman oloista linkkiä, sillä se saattaa olla tietojenkalasteluyritys. Linkkien avulla kalastellaan mm. henkilötietoja, salasanoja, maksukorttitietoja ja pankkitunnuksia.

“Yleisin uhkakuva on tekoälyn käyttö tietojenkalastelussa. Tekoälyn avulla voidaan tehdä aiempaa uskottavampia kalasteluviestejä ja levittää niitä tehokkaammin”, Rauhamaa kertoo.

Aiemmin kalasteluviestit tunnisti usein kömpelöstä suomen kielestä, mutta nykyisin ne voivat olla kieliasultaan uskottavia.

“Tekoälyn avulla pystytään tuottamaan jo aika

Poliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa kertoo, että verkkorikollisuutta seurataan kansainvälisellä yhteistyöllä. Kuva: Mikko Rauhamaa

hyvää suomea ja jäljittelemään jopa henkilön kirjoitustapaa ja verkkokäyttäytymistä. Lisäksi huijaussivustot ovat kehittyneet paljon. Niillä voi olla jopa varoitus tietojen kalastelusta, niin kuin aidoilla sivuillakin.”

Hienostuneemmissa huijauksissa on käytetty deepfake-teknologiaa, jossa videoväärennös saadaan vaikuttamaan hyvinkin aidolta koneoppivan tekoälyn avulla.

“Esimerkiksi videopuhelussa on esiinnytty firman johtajana, jonka puhemaneerit on kopioitu kädenliikkeitä myöten. Jos luotettaviltakin tahoilta tulee epäilyttäviä pyyntöjä, kannattaa aina varmistaa asia toisella välineellä, esimerkiksi soittamalla.”

Koulutus on tärkeää

Tietojenkalastelun ja deepfaken kaltaiset huijaukset toimivat, koska ihminen on edelleenkin tietoturvan heikoin lenkki. Kun tekoäly tekee huiputuksista entistä uskottavampia ja auttaa automatisoimaan tehtäviä, yrityksiltä ja työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän ymmärrystä.

Elisan kyberturvakeskuksessa kyberturvapalveluiden toimituskonsulttina toimiva Jani Anttila näkee, että ihmisten tietoturvakäyttäytyminen on aiempaa valveutuneempaa.

“On kuitenkin erittäin tärkeää, että henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti. Tietoturvakoulutuksen tulisi olla osallistavaa ja mielekästä. Henkilöstön tietoturvakäyttäytymiseen vaikuttaa suuresti ilmapiiri ja erityisesti se, miten tietoturvapoikkeamiin suhtaudutaan yrityksessä”, Anttila sanoo.

Kun kalasteluviestejä on paljon liikkeellä, joskus sellainen osuu sopivaan ajankohtaan ja kontekstiin ja johtaa myrkyllisen linkin klikkaamiseen.

”Siitä ei saisi missään nimessä syyttää työntekijää. Pikemminkin tulee kannustaa avoimuuteen ja oppimiseen.”

Reagointia on harjoiteltava

Nykyisessä tietoturvaympäristössä yrityksen kannalta tärkeä data ja järjestelmät on syytä suojata entistä paremmin.

“Lisäksi tulee panostaa havainnointi- ja reagointikyvykkyyteen. Verkkorikolliset eivät kunnioita Suomen toimistoaikaa. Siksi 24/7 reagointikyvykkyys on hyökkäyksen vaikutusten rajaamisen sekä vastatoimenpiteiden kannalta erittäin tärkeää”, Anttila alleviivaa.

“Lisäksi on suositeltavaa harjoitella palautumissuunnitelmien toteuttamista.”

Tekoälyn avulla voidaan tietysti myös parantaa tietoturvaa. Sitä käytetään Anttilan mukaan nykyisin lähinnä poikkeamahavainnoinnissa suuria tietomassoja käsiteltäessä ja ihmisen työtä tukevana apuvälineenä.

Jani Anttila toimii Elisalla kyberturvapalveluiden toimituskonsulttina Ylivieskasta käsin. Hän pitää henkilöstön tietoturvakoulustusta tärkeänä. Kuva: Elisa

Tekoälyä hyödyntäviä tietoturvaratkaisuja on tarjolla myös kyberturvan valvonnan tueksi.

“Niiden maturiteetti ei ole vielä siinä vaiheessa, että ne voisivat korvata ihmisen päätöksenteossa. Yleisestikin tekoälyn ehdottamiin toimenpiteisiin tulee suhtautua tietoturva-asioissa varauksella.”

Vastuu tietoturvasta on lopulta firmalla

Yritysten käyttämien laitteiden, ohjelmistojen tai palveluiden vastuu ei kanna pitkälle.

“Vastuu on yleensä hyvinkin rajattu, kuten viimeaikainen Crowdstrike -tapaus osoitti”, Anttila sanoo.

Crowdstrike on yksi maailman johtavista tietoturvayhtiöistä. Sen ohjelmiston tietoturvapäivitykseen kesällä lipsahtanut virhe aiheutti maailmalla suuren mittakaavan ongelmia terveydenhuollosta lentoliikenteeseen ja tvlähetyksiin.

Tekoäly voi auttaa yhtä lailla rikollisia ja tietoturva-ammattilaisia löytämään haavoittuvuuksia. Ohjelmistojen ja laitteiden haavoittuvuuksien paikkaamisessa on ollut jo pitkään käynnissä jatkuva kilpajuoksu: ehtivätkö nettirikolliset hyödyntää haavoittuvuutta ennen ongelman korjaamista.

“Ohjelmisto- ja laitevalmistajat julkaisevat korjauksia haavoittuvuuksiin hyvin vaihtelevalla intensiteetillä. Palveluntarjoajat taas nojaavat tietoturvassaan tiettyihin teknologioihin, mutta mikään ratkaisu ei ole täysin aukoton tietoturvan suhteen”, Anttila sanoo.

“Vastuu tietoturvasta on lähtökohtaisesti aina yrityksellä itsellään, eikä sitä vastuuta voi ulkoistaa sopimuksilla.”

Crime as a Service

Suomalaisia yrityksiä vaaniva verkkorikollinen ei välttämättä ole ohjelmistoekspertti, ei asu Suomessa ja tilaa rikoksen teknisen puolenkin verkosta. Tilattuja verkkorikoksia kutsutaan bisnestyylisesti nimellä Crime as Service – eli rikos palveluna.

“Suomessakin on törmätty siihen, että osa kiristyshaittaohjelmista on tehty juuri Crime as a Service -mallilla. Usein takana on järjestäytynyttä rikollisuutta”, Rauhamaa sanoo.

Verkkorikollisuuden muodot kehittyvät jatkuvasti. Joka tapauksessa rikolliset etsivät yleensä rahaa tai jotain muuta, jonka voi muuttaa rahaksi.

“Jos joutuu verkkorikoksen kohteeksi, täytyy ilmoittaa asiasta nopeasti viranomaisille ja pankille.”

Kansainvälisessä kyberrikollisuuden torjunnassa haarukoidaan myös tule-

vaisuuden uhkia. Jos ja kun virtuaalinen Metaversumi tulee yleisempään käyttöön vuorovaikutuksessa, se on mahdollinen alusta myös rikollisuudelle.

“On ollut viitteitä, että rikolliset ovat alkaneet kiinnostuneita myös siitä.”

Tekoäly on tarkassa seurannassa

Verkkorikolliset omaksuvat tekoälylle uusia käyttötapoja siinä missä muutkin. Viranomaiset seuraavat tekoälyn rikollista käyttöä tarkasti. Usein on vaikea sanoa, onko vaikkapa verkkohyökkäyksessä käytetty apuna tekoälyä.

“Seuranta on pitkälti poliisin kansainvälistä yhteistyötä. Verkkorikosmaailmassa ei yksin pärjää ja rikollisuuskin on kansainvälistä”, Rauhamaa sanoo. Liikenne- ja viestintäviraston alainen Kyberturvallisuuskeskus kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löytyy paljon alaan liittyvää tietoa ja ohjeita. Kiinnostuneille on tarjolla myös selvityksiä muun muassa tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyen.

EU-tasolla tekoälyn kehitys otetaan myös vakavasti ja sen käyttöön on tulossa sääntelyä. Uuden EU:n tekoälyasetuksen tavoitteena on varmistaa, että EU:n alueella käyttöön tulevat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia. Asetuksen täytäntöönpanoa valvoo tänä vuonna perustettu Euroopan Tekoälytoimisto.

Hakkeri iski firmojen mainostileille

Yksi esimerkki elävästä bisneselämästä kertoo, kuinka helposti verkkorikolliset voivat päästä käsiksi yritysten rahoihin. Kokeneelle pohjoissuomalaiselle digimarkkinoinnin osaajalle välitettiin viime vuonna linkki, jota hän klikkasi epähuomiossa työn imussa. Ei olisi kannattanut.

Vaikka työntekijän Facebook-tili oli suojattu kaksivaiheisella tunnistautumisella, se onnistuttiin kaappaamaan. Ainoa näkyvä merkki kaappauksesta oli Facebookin käyttöliittymän muuttuminen hetkeksi vieraskieliseksi. Salasanat ja hallintaoikeudet vaihdettiin niin nopeasti, että työ oli todennäköisesti automatisoitu.

Rikolliset pääsivät kaapatun tilin kautta ja asiakasyritysten Meta Business Suite -tileille, ja ostivat ulkomaille suunnattua Facebook-mainontaa yhteensä kymmenillä tuhansilla euroilla. Rahojen takaisin saaminen Facebookilta takaisin yrityksille on vaatinut kohtuuttomasti vaivaa.

Toimitus on nähnyt verkkorikollisten ostojen kuitteja ja työntekijän viestinvaihtoa Facebookin tuen kanssa.

Kati Huusko-Viikilä, CEO & Founder

RevOps-strategiatoimisto

Revory Oy

Tekoäly tehostaa erityisesti myyntiä ja markkinointia

OLEMME TILANTEESSA, JOSSA ENSIMMÄISTÄ

KERTAA VOIMME AIDOSTI SANOA,

ETTÄ UUDET GENERATIIVISEEN TEKOÄLYYN PERUSTUVAT TYÖKALUT MAHDOLLISTAVAT DATAN HYÖDYNTÄMISEN ILMAN VALTAVAA MANUAALISTA TYÖTÄ.

Työkalut tehostavat paitsi sisäistä viestintää ja toimintaa myös vuorovaikutusta ja timanttisen asiakaskokemuksen mahdollistamista asiakkaille. Tekoälyn avulla voidaan myös tehostaa myyntiä ja tuottaa unelma-asiakkaille relevantimpaa markkinointisisältöä.

Useassa yrityksessä on kuitenkin tekoälytyökalujen käyttöönotossa havahduttu siihen, että liiketoiminta- ja asiakasdataa löytyy monesta eri järjestelmästä ja eri kaupalliset tiimit käsittelevät eri dataa omiin tarkoituksiinsa.

Tämä datan ja työkalujen pirstaloituminen johtuu siitä, että monessa yrityksessä kaupalliset tiimit toimivat omina osastoinaan, omien johtajiensa, omien tavoitteidensa ja omien työkalujensa ohjaamana. Kaikki kuitenkin palvelevat samaa asiakasta, asiakkaan polun eri vaiheissa. Näitä tiimejä ovat usein myynti, markkinointi, asiakaspalvelu tai asiakkuudenhoito.

Nykyajan ostaja odottaa räätälöityä asiakaskokemusta. Ostaja odottaa, että tarjoajalla on tapa ja kyky hyödyntää hänen antamaansa dataa. Informaatiokatkoksia ei voi olla yritysten eri kaupallisten tiimien välillä.

Jotta voidaan täysimääräisesti hyödyntää uutta teknologiaa, pitää tarkastella organisaation nykyistä tapaa toimia. Sen sijaan, että kaupalliset toiminnot toimisivat siiloissa – eri tavoitteiden, eri toimintamallien, eri analytiikan, eri teknologioiden ja eri

johtajien ohjaamana, meillä on tarve lähteä johtamaan koko kaupallista kokonaisuutta johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti. Monikanavaisen myynnin johtamis- ja toimintamallia kutsutaan RevOpsiksi (Revenue Operations).

Jos siis halutaan päästä hyödyntämään digitaalisen ostamisen aikakauden täyttä potentiaalia, on lähdettävä liikkeelle nyt. Mieti, jos jo nyt tai muutaman vuoden päästä kilpailijasi johtavat asiakaskokemustaan ja myyntiään monikanavaisesti sekä teknologia- ja tekoälyavusteisesti ilman toimintaa rajoittavia siiloja. Elämme ratkaisevia aikoja sen osalta, mitkä yritykset päättävät lähteä laittamaan perustuksia kuntoon, jotta jo lähivuosina pohja on rakennettu uusien teknologioiden, automaation sekä asiakasdatan täysimääräiseen hyödyntämiseen. Vielä muutama vuosi sitten oli suosittu sanonta, että data on valtaa. Nyt voisimme sanoa, että datan tehokas hyödyntäminen on valtaa.

Gartnerin tutkimuksen mukaan 75 prosenttia maailman nopeimmin kasvavista yrityksistä ottaa RevOps-mallin käyttöön vuoteen 2025 mennessä. McKinseyn tutkimuksen mukaan jo nyt 65 prosenttia organisaatioista käyttää generatiivista tekoälyä vähintään yhdessä liiketoimintatoiminnossa, erityisesti markkinoinnissa, myynnissä ja tuotekehityksessä.

Kumpikaan näistä ei ole ohimenevä trendi, vaan pysyvä suunta.

Toukokuussa 2024 ilmestyi Kati Huusko-Viikilän kirjoittama ensimmäinen suomenkielinen Revenue Operations toiminta- ja johtamismallia käsittelevä tietokirja: Monikanavaisen myynnin johtaminen – näin johdat kaikkia tulovirtoja. Teoksen kustantaja on Kauppakamari.

MATKALLA

– Joo näissä Sonyissa on ollut pikkasen haastetta tuon valovoiman riittävyyden suhteen.

– Ei hitto, ihan paska kuva! harmittelin. – Nyt jää kauppa tekemättä!

– Hold your horses Sir! myyjä keskeytti. – Jos sallit, niin näytän vielä tuon Panasonicin.

Mies värkkäsi taas johtojensa kanssa ja saman tien selvisi, että tämän kameran kuvanlaatu televisiossa oli omaa luokkaansa. Myyjä kohdisti kameran taas kasvoihini ja zoomasi kuvan viiksikarvoihini, jotka edelleenkin kasvoivat liian harvalukuisina ylähuuleni päällä. Finnikin oli saanut oikean punaisen värin.

KULUTTAJANSUOJAA EI TARVITSE AINA MIETTIÄ, MUTTA TARPEEN TULLEN SE ON HYVÄ ASIA. TUOKO TEKOÄLY JATKOSSA TURVAA VAI TURMIOTA? YHDEKSÄNKYMMENTÄLUVUN SHOPPAILUNI HONG KONGISSA TÄRVÄÄNTYI IHAN OMAN ÄLYNI AVUSTUKSELLA.

EPISODI SAA NYKYISIN JO HYMYN HUULILLE.

Videokamera työreissun tuliaisina oli pelkkä päähänpisto. Sain vinkin sen hetken parhaasta mallista ja pian Nathan Roadilla nuori mies nosti haluamani Sonyn tiskille ja kytki siihen virran. Kinokone päästi lurittavan äänen ja pieneen näyttöön syttyi kuva.

Sain pojalta tingattua hinnan, joka oli tuskin puolet Suomen vastaavasta. Tästä kaupat, niin meikäpoika olisi seuraava Kaurismäki, ajattelin.

Olin kuullut huijareista, jotka myyntihetkellä laittoivat laatikkoon toimimattoman laitteen tai törkeimmillään vain samanpainoista rojua! Näin kalliin ostoksen kanssa on oltava tarkkana, mietin.

– Mielelläni myisin sinulle vielä paremman mallin! myyjä kehui.

– Kiitos vaan tarjouksesta, mutta minä pitäydyn tässä Sonyssa.

– Totta kai Sir! Näytän vielä kuvanlaadun TV:ssä. Panasonicissa se on kyllä parempi, mies jatkoi.

Takahuoneessa myyjä kytki hopeisen Sonyn välikaapelilla kuvaputkitelevisioon, jonka ruudulle heiluva kuva välittyi. Erotin television hailakasta kuvasta omat kasvoni, jotka näyttivät luonnottoman värisiltä ja harmailta. Eilinen finni pullotti vielä leukaperässä.

– Ei kai tuo kuvan laatu voi noin surkea olla? kysyin ihmeissäni.

– Sir, kameran hankinta on iso investointi. Tiedän, että maassanne saatte tämän uutuuden heti myytyä, jos se ei jostain syystä teitä miellyttäisi.

Teimme kaupat Panasonicista sovitulla summalla ja varmistin haukan katseella, että oikea kamera meni laatikkoon saakka.

Kaverini kirosi: Panasonicin olisi saanut kotoa samalla hinnalla ja vieläpä takuun kera.

– Taas sua vietiin kuin litran mittaa, kaveri totesi kuivasti. Kuva- ja asiakasmanipulaatiota!

”Mutta tuotahan sattuu nettikaupassa vähän väliä”, ajattelet. Niinpä!

Digitaalinen toimintaympäristö ja alati kehittyvä AI vaatii kuluttajien luottamusta, josta toisinaan on vaikea varmistua. Myös ympäristön kannalta kestävien valintojen tekemisessä on ongelmansa. Toivottavasti uusi komissio pystyy vastaamaan noihin haasteisiin.

PETRI SAARI petri.saari@proventia.com

Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2024 neljä Petri Saaren Matkalla-kolumnia. Kirjoittaja on oululainen liiketoimintajohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Vapaa-ajalla hän viimeistelee käsikirjoitustaan matkojensa tapahtumista ja sattumuksista. Lisäksi hän on valmistelemassa ensimmäisen dekkarinsa käsikirjoitusta.

JOKA KAMERAAN KURKOTTAA, SE KATAJAAN KAPSAHTAA

Haku seuraavaan Ilmasto-

ohjelmaan on nyt käynnissä!

Ilmasto-ohjelma on suunnattu ensisijaisesti pk-yrityksille, jotka eivät ole vielä aloittaneet ilmastotyötä tai ovat sen alkuvaiheessa. Keskuskauppakamari järjestää ilmasto-ohjelman LähiTapiolan mahdollistamana. Ohjelmaan osallistuminen ei edellytä kauppakamarin jäsenyyttä tai LähiTapiolan asiakkuutta. Ohjelma on osallistujayrityksille maksuton. Ilmasto-ohjelma järjestetään vuonna 2025 toisen kerran. Ensimmäinen Ilmasto-ohjelma on parhaillaan käynnissä ja mukana on 218 suomalaista pk-yritystä.

Ilmasto-ohjelman avulla mukana olevat yritykset saavat käytännönläheisen koulutuksen, työkalut ja asiantuntija-apua organisaation hiilijalanjäljen laskentaan, opastusta aidosti vaikuttavien päästövähennystoimien tekemiseen sekä mahdollisuuden tavoitella hiilineutraaliutta. Ohjelman tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä ilmastotyössä ja saada aikaan päästövähennyksiä.

Ohjelmaan osallistuville yrityksille myönnetään maksutta Keskuskauppakamarin Hiilijalanjälki laskettu -merkki, mikäli hiilijalanjäljen laskenta on tehty ohjelman aikataulun mukaisesti. Hiilijalanjälki laskettu –merkin avulla organisaatio tekee hiilijalanjäljen laskennan näkyväksi ja osoittaa sidosryhmilleen laskeneensa hiilijalanjälkensä.

Lisätietoja: kauppakamari.fi/vastuullisuus/ ilmasto-ohjelma/

Uudet jäsenet

11.4.2024 - 23.8.2024

KAINUU

KSK YHTIÖT OY

RAUTAKUSTI OY

KALAJOKILAAKSO

E. KOTILAINEN OY

HETEMARK OY

HIEKKA APARTMENTS OY / HIEKKA BOOKING

HR-IKKUNAT OY

KANGASKYLÄN RAKENNUSPALVELU OY

KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY

KULJETUSLIIKE MODUVIA OY

KULJETUSPALVELU JARI SIEKKINEN OY

NIVALAN LIIKUNTAKESKUS OY

RAUTIO TOOLS OY

T:MI ARTO MÄKIMARTTI

KOILLISMAA

PETÄJÄLAMMEN HERKKU OY

OULU

ASENNUSSUUNTA OY

ASIANAJOTOIMISTO PASI HAGMAN OY

AT MESTARIT OY

AUDIOKAUPPA OULU OY

BELAKON PINNOITE OY

ENVISOR OY

HAAPALEHDON KATSASTUS OY

HAKA CENTER OY

INFRA VIPUSET OY

J RAUMA OY

JARI JA KAIJA HULKKO AVOIN YHTIÖ

JUNEBUG OY

KAVEKO OY

KUPARI DATA OY

LAINALIFT OY

LAKITOIMISTO PAULI SEPPÄNEN OY

LIITTÄJÄ TALOTEKNIIKKA OY

MAARAKENNUS PUHAKKA OY

MAXONE OY/JUHLASTYLE

MUHOKSEN KAUPPAKESKUS OY

OULUN HT-TILINTARKASTUS OY

OULUN NAHKA-AITTA KY

POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA JA URHEILU RY

RAIMO J PUDAS OY

REKKA-PEKKA OY

RMP-SERVICE OY

SAFETUM OY

SECURYFAI OY

SPINOR OY

SUOMEN ERIKOISPINNOITE OY

TELENOR MARITIME OY

TILITOIMISTO MANDAATTI OULU OY

URHEILU MARTINMÄKI OY

VALU EXPERTIT OY

RAAHE

KONEURAKOINTI ANTERO MUSTAKANGAS KY

NAVA-SÄHKÖ OY

SAUMASET OY

T&T KANGASHARJU KY

Syksy 2024 – osaaminen voimavaraksi!

- MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!

Työsuhde, palkka ja HR

26.9. (9-12) HR pähkinänkuoressa, etä 3.10. (9-12) Esihenkilö työturvallisuuden kehittäjänä, etä 7.11. (9-16) Työoikeuspäivä, Oulu/etä

Johtaminen ja esihenkilötyö

24.9. (9-12) Lisää työkykyisiä päiviä: Päivitä työhyvinvoinnin toimintamallit ja ota ne hyötykäyttöön!, Oulu/etä 15.10. (9-12) Hyvin suunniteltu budjetti, etä 5.11. (9-16) Uusi koneasetus ja sen tuomat muutokset, Oulu/etä 13.11. (9-13) PK-yrityksen vastuullisuus käytännössä, Oulu/etä & 12.12. (9-13)

Myynti, markkinointi ja viestintä

10.9. (9-16) Myynti-hyödynnä uusia teknologioita saavuttaaksesi kilpailuetua, etä

HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA (HMJ) -KURSSI

1. jakso: Myynnin strategia ja suunnittelu

2. jakso: Myynnin tavoitteet ja mittarit

3. jakso: Myyjien johtaminen ja esihenkilötyö

4. jakso: Myynnin tukeminen

Talous ja verotus

1. jakso: Hyvä hallintotapa

2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi

3. jakso: Strategiatyö Ryhmätyö

Oulu/etä

2.10. 31.10. 21.11. 16.1.2025

30.10. (9-16) Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu/etä 13.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Oulu/etä 14.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska/etä 20.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Kajaani/etä 27.11. (9-14) Ennakkoperintä 2025, Oulu/etä 12.12. (9-16) Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu/etä 17.12. (9-16) Tilinpäätös, verotus ja veroilmoituksen täyttäminen, Oulu/etä

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI 1.10. 9.10. 16.10. 5.11. 12.11.

Oulu/etä

4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI, Oulu 10.-11.10.

Kansainvälistyminen

18.9. (9-13) Incoterms 2020 – toimitusten sujuva hallinta toimituslausekkeiden avulla, Oulu/etä 8.10. (9-11) CBAM – miten varaudut EU:n hiilirajajärjestelmän uusiin velvoitteisiin?, etä 6.11. (9-16) Vienti-ilmoittaminen nyt, Oulu

ILMOITTAUTUMINEN: kauppakamarikauppa.fi ->Koulutukset -> Oulu ja muu PohjoisPohjanmaa tai susanna.paaaho@chamber.fi, puh. 050 581 0884

MARKKINOINTI: Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi, puh. 050 408 0663

LISÄTIETOJA: palvelujohtaja Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi, puh. 050 338 9350

Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi, Oulu/etä

- Tehokas koulutuskokonaisuus hallitustyön tärkeimmistä teemoista!

HHJ-kurssilla käsitellään monipuolisesti hallitustyön eri osa-alueita, kuten hallituksen kokoonpanoa, rooleja, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät). Hallitustyöskentelyä avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

Kenelle?

Omistajille ja yrittäjille, toimitusjohtajille, kuntayhtiöiden johdolle, johtoryhmän jäsenille, hallitusten jäsenille, hallitusammattilaisille. Kurssi soveltuu myös erinomaisen hyvin hallitustyöstä kiinnostuneille tai hallitusten kanssa yhteistyötä tekeville henkilöille. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta, ryhmätyöstä ja lukupaketista. HHJ-kurssin jälkeen on myös mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto ja HHJ-puheenjohtajakurssi.

Aikataulu

1. jakso: Hyvä hallintotapa 1.10. klo 12.00-17.50

2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 9.10. klo 12.00-17.20

3. jakso: Strategiatyö 16.10. klo 12.00-17.10

Ryhmätyö: 5.11. klo 12.00-16.30

4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus 12.11. klo 12.00-18.30

Asiantuntijoina toimivat kokeneet hallitustyön ammattilaiset.

HHJ-KURSSIN SUORITTANEITA ON JO 16 000!

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -puheenjohtajakurssi, Oulu/etä 10.-11.10.2024

Suositulla kurssilla keskitytään hallituksen puheenjohtajan tehtäviin käytännönläheisesti. Sen aikana saat syväluotaavan katsauksen pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työhön samalla kun johtaminen kehittyy kokonaisuudessaan.

Käsiteltäviä aiheita: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.

Aiheita käsitellään vuorovaikutteisesti keskustellen ja ryhmätöissä pohtien ja verkostoituen. Suuri lisäarvo on myös osallistujien käytänteiden ja kokemuksien jakaminen.

Aikataulu

1 päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 10.10. klo 12.00-16.30

2 päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus 11.10. klo 8.30-16.00

Kurssi sopii nykyisille hallitusten puheenjohtajille, puheenjohtajiksi aikoville sekä hallitusjäsenille.

Asiantuntijoina:

HHJ PJ, Hallituspartneri, VT Ismo Salminen, Tampereen kauppakamari ja HHJ PJ, Hallituksen puheenjohtaja, DI Heikki Käkönen, AINS Investment Oy

Varaa paikkasi suositulle kurssillemme!

Ismo Salminen Ville Heikkinen

Heidi Hyry

CBAM - miten varaudut EU:n hiilirajajärjestelmän uusiin velvoitteisiin?

8.10.2024 klo 9-11, etä

Koulutuksessa käydään läpi CBAM:in siirtymäkauden mukanaan tuomia velvoitteita ja miten yrityksesi on varauduttava niihin. Suomalaisen maahantuojan CBAM-velvoitteisiin kuuluvat mm. tuotesidonnaisten päästötietojen kerääminen EU:n ulkopuolisilta valmistajilta ja tietojen raportointi EU:n CBAM-viranomaiselle. Tietojen kerääminen edellyttää aina aktiivista kontaktointia tavaroiden valmistajiin, mikä voi tuoda tiettyjä haasteita. Tutustumme myös tuotesidonnaisten päästöjen määräytymisperusteisiin, sillä EU:n maahantuojat vastaavat tietojen asianmukaisuudesta raportoidessaan ne eteenpäin. CBAM-velvollisuuksien laiminlyönti on sanktioitu.

Tule kuulemaan, mikä CBAM on ja miten yrityksesi on tarpeen varautua siirtymäkauden velvollisuuksiin ja myöhemmin alkaviin CBAM-maksuihin!

Asiantuntijana toimii tulli- ja valmisteveroasiantuntija Matti Alpua. Matti on KPMG:n tulli- ja valmisteveroasiantuntija. Matti avustaa asiakkaitaan mm. laajakantoisten tulli- ja valmisteverotusmenettelyjen suunnittelussa sekä yksityiskohtaisissa kysymyksissä. Koulutukseltaan Matti on juristi.

Vienti-ilmoittaminen nyt 6.11.2024 klo 9-16, Oulu

Koulutuspäivän aikana saat ajantasaisen tiedon tulliselvitysjärjestelmä UTU:n vaikutuksista viennin tulli-ilmoittamiseen. Vienti-ilmoittaminen siirtyy Suomen tullin uuteen tulliselvitysjärjestelmä UTU:un lokakuussa 2024. Merkittäviä muutoksia on paljon, ja ne vaativat huomiota jokaiselta viennin ja tullauksen parissa työskentelevältä. Nyt jos koska on tärkeää pysyä ajan tasalla uudistuksista!

Asiantuntijat tarjoavat osallistujille mahdollisuuden esittää koulutuksen sisältöön liittyviä kysymyksiä ennen koulutusta, sekä koulutuspäivän jälkeen. Koulutus järjestetään paikan päällä Oulussa.

Asiantuntijoina toimivat tullausasiantuntija Marika Nummila ja Hannu Roine, Samex Solutions. Marikalla on pitkä ja vankka osaaminen viennin, tuonnin ja tullauksen parissa. Yli 1 000 henkilöä yli viidestäsadasta suomalaisesta yrityksestä on osallistunut Marikan vetämiin koulutuksiin. Hän saa erinomaista palautetta

iloisesta, tehokkaasta ja asiakaslähtöisestä asiantuntijuudestaan.

Hannu on yksi Samexin perustajista ja on toiminut sähköisen tullauksen parissa liki 20 vuotta. Ennen Samexia Hannu työskenteli erilaisissa ICT- ja koulutustehtävissä kansainvälisissä pankkiiriliikkeissä ja uutistoimistossa.

Asiakaspalautetta Marikan ja Hannun kv. kaupan koulutuksista:

"Oli kiva kuunnella asiantuntijoita, jotka tietävät kokemuksen äänellä, mistä puhuvat. Sain todella hyvää ja ajantasaista tietoa ja vahvistusta omalle työlle."

"Marika on loistava vetäjä, pitää kuulijat otteessaan ja antaa aikaa kysymyksille ja selkeitä vastauksia. Hannu oli myös hyvä! Koulutusmateriaali hyvä ja ytimekäs."

Tervetuloa hakemaan ideoita ja työkaluja oman yrityksesi strategia- ja innovaatiotyöhön, liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistumiseen.

Matti Alpua

Marika Nummila

Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssi – uutta potkua myynnin johtamiseen ja kehittämiseen! 2.10.2024-16.1.2025, Oulu

HMJ-koulutus on erittäin käytännönläheinen ja tiivis paketti, jossa kokemusten jakaminen osallistujien kesken on suuressa roolissa. Koulutuksen aiheet on pureskeltu sellaisiksi, että kurssilainen niistä varmasti hyötyy. Lähikoulutuksen ansiosta ryhmät ovat tiiviitä ja verkostot kantavat myös työelämän puolelle.

Kurssi valmentaa osallistujia myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen ja myynnin nykyaikaiseen johtamiseen. Se tarjoaa ainutlaatuisen oppimiskokemuksen, jossa voit verkostoitua muiden alan ammattilaisten kanssa ja sparrata uusia ajatuksia. Opit voit hyödyntää suoraan omaan työhösi. Kurssin aikana saat ohjattua tukea oman organisaation myyntistrategian kehittämiseen tai jo olemassa olevan myyntistrategian päivittämiseen.

Neliosainen HMJ-kurssi on suunnattu B2B myynninjohtajille, näistä tehtävistä kiinnostuneille sekä myynnin kehittämisestä kiinnostuneille.

Aikataulu

1. jakso: Myynnin strategia ja suunnittelu 2.10. klo 9.00-14.00

2. jakso: Myynnin tavoitteet ja mittarit 31.10. klo 9.00-14.00

3. jakso: Myyjien johtaminen ja esihenkilötyö 21.11. klo 9.00-14.00

4. jakso: Myynnin tukeminen 16.1.2025 klo 9.00-15.30

Asiantuntijoina:

Asiakaspalautetta aiemmilta kursseilta

"Koulutuksen aikana työstetyt tehtävät auttoivat kiteyttämään ja priorisoimaan ne keskeiset asiat, jotka auttavat etenemään systemaattisesti kohti tavoitteita. Erinomaisesti rakennettu kokonaisuus!”

johtava sotemuotoilija, toimitusjohtaja Piritta Jalonen, Sotemuotoilu Oy

”Menestyksekäs johtaminen vaatii aina hyvää organisointia sekä jatkuvaa kehittämistä. HMJ-kurssin kouluttajien vahva kokemus yhdistettynä laadukkaaseen opetusmateriaaliin ja aktiiviseen vuoropuheluun antavat erittäin hyviä eväitä myynnin ja markkinoinnin johtamisen sekä strategiasuunnittelun kehittämiseen päivittäisessä työssä.”

Customer Service Manager Jari Erkkilä, Herman Andersson Oy

"Kaikin puolin osui ainakin omaan tarpeeseen, kuin nyrkki silmään."

"Asiantuntijat olivat huippuja, erityisen hienoa on kun saadaan vierailija paikan päälle."

"Todella hyvä kurssi, sain itselleni paljon kehitettävää ja työstettävää. Kiitos myös järjestäjille, kaikki toimi hienosti."

Chief Sales Officer Simo Ikonen, Koodiviidakko. Toimitusjohtaja, perustaja Kati Huusko-Viikilä, Revory Oy. Myyntijohtaja Eeva Perttula, Atea Finland Oy. Sisältöstrategi Katri Tanni, Differo Oy. Kehitysjohtaja Mikko Isoniemi, Ilkka-yhtymä