Oikeilla päätöksillä saa paljon kasvua pohjoisesta

Elinkeinoelämä miettii erityisesti työvoiman saatavuutta

TEKSTI: SAMI KORKALA

SUOMEN TALOUDELLINEN PAINOPISTE ON SIIRTYNYT SUHTEELLISEN NOPEASSA

TAHDISSA MONTA ASTETTA POHJOISEMMAKSI. TEOLLISUUDEN JA ENERGIA-ALAN

SUURTEN INVESTOINTIEN OHELLA MUUTTUNUT GEOPOLIITTINEN TILANNE ON

TEHNYT POHJOISESTA ENTISTÄ TÄRKEÄMMÄN ALUEEN SUOMEN KASVUN, HUOLTOVARMUUDEN JA TURVALLISUUDEN SUHTEEN.

Pohjois-Suomeen, Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan on suunnitteluvaiheessa tai pitemmällä noin 160 miljardin euron investoinnit. Elinkeinoelämälle pohjoisen investointibuumi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi logistiikan ja työvoiman saatavuuden on oltava kunnossa, jotta investoinnit saadaan maaliin.

Pohjoisessa halutaan hakea Ruotsista ja Norjasta ennen kaikkea kumppanuuksia. Ei sitä, että Suomi nähtäisiin pelkästään työvoiman, energian ja raaka-aineiden lähteenä suurhankkeissa.

Väylien ja energiaverkkojen parantaminen Suomen sisällä sekä läntisten naapureiden suuntaan tarvitsee valtion apua. Samoin tarvittavan työvoiman saannin varmistaminen.

Kevään eduskuntavaaleja silmällä pitäen on laadittu yhteinen Pohjoinen ohjelma hallitusohjelmaan kirjattavak- si. Sellainen tarvitaan, jotta yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa voi tiivistyä ja tuottaa synergiaetuja. Aloitteella pyritään myös varmistamaan se, että investoinneille on edellytykset, eikä pohjoisen kasvu jää kiinni päätöksistä. tuessaan suorassa arvoketjussa 2500 henkilöä, joista uusia työpaikkoja on noin 1500", Nousiainen sanoo.

Biotuotetehdas aloittaa toimintansa tämän vuoden kolmannella neljänneksellä.

Työvoiman saatavuus huolettaa

Kun suuria hankkeita on vireillä muutaman sadan kilometrin säteellä toisistaan, työllisyyttä täytyy tarkastella maakuntaa ja maata suurempana kokonaisuutena.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren biotuotetehdas Kemissä on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi. Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen näkee, että työvoiman saatavuus on tärkeää pohjoisen kasvulle ja biotuotetehtaalle.

"Olennainen tekijä pohjoisen kasvussa on osaava työvoima aina tehtaan operaattorista metsäkoneen kuljettajaan. Kemin biotuotetehdas työllistää valmis-

"Tarvitsemme osaavaa työvoimaa paitsi tehtaalle, myös puunhankintaan ja metsäpalveluihin. Esimerkiksi metsäalan kuljettajille on Pohjois-Suomessa jatkossakin työtä."

Stora Enson Oulun tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila jakaa Nousiaisen ajatukset.

"Kasvun ja investointien jatkuessa lähes kaikilla toimialoilla ammattitaitoisen työvoiman saatavuus tulee muodostumaan lähivuosina ongelmaksi. Teollisuuden- ja energia-alan investoinnit lisäävät työvoiman tarvetta esimerkiksi logistiikassa ja puunkorjuussa. Matkailun alalla työvoiman saatavuus on rajallista, samoin julkisella sektorilla on jo nyt pula resursseista", Mäkimattila sanoo.

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen toivoo, että työvoiman tarpeeseen mukauduttaisiin oikeanlaisilla päätöksillä.

"Osaavan työvoiman saatavuus pitäisi varmistaa mm. koulutusjärjestelmää ja työperäistä maahanmuuttoa kehittämällä", Lukkaroinen näkee.

Tällainen vaatii hyvää ennakointia.

Työvoima on tärkeää myös matkailualan kehittymisen näkökulmasta.

"Siihen liittyy kannustinloukkujen purkaminen, liikkuvuuden edistäminen sekä kansainvälisen työvoiman tarve", Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta sanoo.

Lapland Hotels on pääosin Lapissa ja Suomen suurissa kaupungeissa toimiva hotelliketju.

Pula työvoimasta ei ole pelkona ainoastaan pohjoisessa. Tammikuun lopulla

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen uskoo, että akkuala työllistää Pohjois-Suomessa jatkossa tuhansia ihmisiä.

Kuva: Terrafame

Kuva: Lapland Hotels

Suomen suurimpien kaupunkien kaupunkiryhmä kuutoskaupungit esittivät valtiolle muun muassa aloituspaikkamäärien nostamista kasvukeskusten oppilaitoksissa ja koulutuksen rakenteen täsmäämistä paremmin työelämään. Oulu on yksi kuutoskaupungeista, jotka haluaisivat ottaa suuremman roolin taloudessa ja hyvinvoinnissa.

Luonnonvarat 2.0

Luonnonvarat täytyy ajatella uudelleen, kun teollisuus modernisoituu. Fossiilisia raaka-aineita voidaan korvata muilla materiaaleilla, kuten puupohjaisilla aineilla ja vedystä tehdyillä polttoaineilla.

"Metsä Fibren sellulla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja raaka-aineita monissa arkipäiväisissä tuotteissa", Nousiainen sanoo.

Terrafamen monimetallikaivos tuottaa Sotkamossa akkukemikaaleja, sinkkiä ja kuparia sekä pian myös luonnonuraania. Akkualalla on kova vauhti päällä, sillä liikenne sähköistyy.

"Akkualan yritysten suunnitelmissa on yli kuuden miljardin investoinnit.

2020-luvun loppupuolella alan arvioidaan työllistävän suoraan 6000 henkilöä sekä välillisesti 20000", Lukkaroinen kertoo.

Sähköautojen akkujen arvoketjun kehittäminen Pohjois-Suomessa on suuri mahdollisuus. Ketjuun kuuluu myös akkujen uusiokäyttö ja kierrätys.

"Siihen liittyvistä investoinneista ja työpaikoista merkittävä osa voisi tulla Pohjois-Suomeen, jos edellytykset ovat kunnossa. Kasvu edellyttää investointeja sekä teollisuuteen että teollisuutta palveleviin sektoreihin", Lukkaroinen sanoo.

Luvitus dynaamisemmaksi

Maailman ja talouden tahti muuttuu koko ajan nopeammaksi. Silti etenkin luonnonvaroja käyttävä teollisuus joutuu usein odottelemaan luvituksia pitkään – investointien näkökulmasta joskus liian pitkään.

"Ensimmäinen asia, joka olisi syytä laittaa kuntoon, on meidän luvitusjärjestelmämme. Raskaan teollisuuden hankkeissa lupaa joudutaan odottamaan vuosia, jonka jälkeen seuraa useiden vuosien mittainen valitusprosessi", Lukkaroinen sanoo.

"Dynaamisessa markkinatilanteessa, kuten liikenteen nopeassa sähköistymisessä tällaiset viiveet ovat investointien käynnistämisessä selkeä este."

Vaikka luvituksiin ja päätöksiin liittyvät prosessit ovat demokratian ja ympäristön kannalta tärkeitä, niiden ei välttämättä tarvitse olla hitaita. Pahimmillaan Suomen verkkaiset prosessit voidaan nähdä riskinä.

"Jotta investoinnit kohdistuisivat Suomeen, niihin liittyvien lupakäytäntöjen ja päätöksenteon on oltava tehokasta. Eri toimijoiden ja poliittisten päätöstentekijöiden on tehtävä sujuvaa yhteistyötä jokaisen projektin osalta", Mäkimattila toivoo.

Luvitus- ja kaavoitus vaikuttavat monilla muillakin toimialoilla kuin raskaassa teollisuudessa.

"Ne ovat tärkeä asia myös matkailulle. Tämä sisältää maankäyttöön liittyvät ratkaisut laajasti niin, että matkailun toimintaedellytykset varmistetaan ja turvataan eri elinkeinojen kaava- ja lupaprosesseissa", Vuorentausta näkee.

Säätely vaikuttaa vetytalouteenkin

Pohjanlahden rannoille on kehittymässä vetytalousverkosto. Vedyn ja siitä tuotettujen polttoaineiden käyttäminen teollisuudessa, liikenteessä ja merenkulussa vähentäisi riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. SSAB:n Raahen terästehdaskin on siirtymässä fossiilittomaan teräksentuotantoon, jossa kivihiili korvataan vetypelkistyksellä ja sähköllä.

Vetytalous on vasta tuloillaan, eikä siihen liittyvää lainsäädäntöä, direktiivejä ja muuta ohjaavaa säätelyä ole vielä kirjoitettu loppuun.

Vedyn tuottaminen tarvitsee paljon sähköä – mieluiten uusiutuvaa. Teollisuuden vihreä siirtymä hyötyy siis esimerkiksi tuulivoiman lupaprosessien nopeuttamisesta. Pohjois-Suomen 50 miljardin euron hankkeista noin puolet on tuulivoimahankkeita Pohjois-Pohjanmaalle.

Jos ja kun Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen etenee, siitä saatava päästötön sähkö tulee olemaan tärkeää vetytaloudelle ja teollisuudelle.

Lapin matkailu toipunut koronasta

Lapin liiton tekemän selvityksen mukaan matkailuklusterin ja sen liitännäistoimialojen liikevaihto oli vuonna 2019 lähes kolme miljardia euroa. Matkailun osuus välillisten vaikutustensa kanssa muodosti yli 20 % kaikkien Lapin yritysten liikevaihdosta.

"Matkailun vientitulo on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana yli kolminkertaiseksi. Vuonna 2022 Lapin majoitusmyynti ylitti jo edellisen (2019) huippunsa. Matkailu on siis toipunut koronan aiheuttamasta massiivisesta kuopasta ennätyksellisen nopeasti", Vuorentausta kertoo.

Lapin matkailu on kasvanut jo pidemmän aikaa globaalia matkailun kasvua nopeammin ja markkina-asema vahvistuu koko ajan.

"Kasvusta huolimatta olemme edelleen pieni kohde ja merkittävän kasvun mahdollisuudet ovat erinomaiset pitkälle tulevaisuuteen. Lapin arktinen luonto on pysyvä kilpailuetu globaalissa matkailun vientitulokilpailussa".