yhteiset sävelet: Pohjoinen ohjelma on tarpeellinen

LAPILLA, KAINUULLA JA POHJOIS-POHJANMAALLA ON OMAT

VAHVUUTENSA POHJOISEN KASVUN SIIVITTÄMISEKSI YHDESSÄ

POHJOIS-RUOTSIN JA POHJOIS-NORJAN KANSSA. SIKSI

HALLITUSOHJELMAAN KIRJATTU POHJOINEN OHJELMA OLISI

PAIKALLAAN. INVESTOINTIEN SAAMISEKSI TARVITAAN MUUN MUASSA

PARANNUKSIA VÄYLIIN SEKÄ HELPOTUSTA TYÖVOIMAN SAATAVUUTEEN.

POHJOISEN MAAKUNTAJOHTAJAT OVAT YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ

POHJOIS-SUOMELLA ON ERINOMAISET MAHDOLLISUUDET OLLA

TALOUDELLISESTI AIEMPAA VAHVEMPI OSA SUOMEA.

TEKSTI: SAMI KORKALA

Kaivostoiminta, matkailu ja energiantuotanto Lapin mahdollisuuksia

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi pitää erittäin tärkeänä asiana sitä, että pohjoiseen ohjelmaan on tartuttu myös muissa maakunnissa.

"Lappi teki aloitteen yhteisestä pohjoisesta ohjelmasta pääministeri Sanna Marinille jo vuosi sitten. Sen ytimessä oli ajatus, että voimme vastata yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa haasteisiin koko Pohjois-Kalotin alueella", Riipi sanoi tammikuussa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut askelmerkkejä myös pohjoisen yhteistyön suhteen. Esimerkiksi Barentsin alueen yhteistyössä Venäjä ei luonnollisesti ole enää mukana.

Lapilla on omat erityispiirteensä, kuten vahva kaivosteollisuus ja matkailuala.

"Lappi on Suomen neljänneksi suurin vientimaakunta ja vastaa vajaasta 10 prosentista koko maan viennistä. On arvioitu, että kuluvan vuosikymmenen aikana Lappiin voidaan investoida jopa 20 miljardin euron edestä – etenkin energiantuotantoon, kaivostoimintaan ja matkailuun", Riipi sanoo.

Tänä vuonna käynnistyvä Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.

"Ilman Lappia Suomi olisi saari. Ruotsin ja Norjan suunnan maayhteyksien merkitys tulee olemaan huoltovarmuuden ja turvallisuuteen liittyvän liikkuvuuden kannalta elintärkeä lähitulevaisuudessa", Riipi sanoo.

Lisäksi maayhteyksien parantaminen palvelisi myös elinkeinoelämän intressejä.

"Odotan, että tulevalla hallituskaudella toteutetaan Kolarin radan sähköistäminen, Haaparannan ratayhteyttä vahvistetaan ja pohjoisempien rajanylityspaikkojen kapasiteettia kasvatetaan. Odotan myös, että poikittaisyhteyksiä (Jällivaara-Sodankylä, Kittilä-Pokka-Inari ja Kemi-Sodankylä) tullaan vahvistamaan."

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen.

Kuva: Kainuun liitto

Kainuussa on monipuolinen investointipotentiaali

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen muistuttaa, että Kainuu on Belgian kokoinen maakunta, josta voi ammentaa paljon vihreän siirtymän toteuttamiseksi.

"Kainuun luonnonvaroissa on mittava investointipotentiaali. Niitä voidaan käyttää mm. uusiutuvan energian tuottamiseen ja hiilinielujen ylläpitoon samalla kun lisätään puuvarojen hyödyntämistä ja jalostusasteen nostamista alueen sahateollisuudessa ja tulevassa Paltamon biojalostamossa", maakuntajohtaja sanoo.

"Ilman Lappia Suomi olisi saari"

Lapin pitkä maaraja Ruotsin ja Norjan kanssa korostuu nyt, kun yhteistyö Venäjän suuntaan on poikki.

Kainuun kaivannaistoiminta ja siihen liittyvä jatkojalostus voi edelleen laajentua. Terrafamen kaivoksella on eurooppalaisittain harvinaisia mineraaleja, akkukemikaalien tuotantoa ja jatkossa myös Euroopassa ainutlaatuista uraanin tuotantoa.

Venäjä-yhteistyön päättyminen on puraissut Kainuuta rajamaakuntana.

"Olisi toivottavaa, että itärajan sulkeutumisen haitat ymmärrettäisiin ja Kainuun sekä itärajan alueiden elinvoimaa vahvistetaan. Aluepolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa."

Maakuntajohtajat

Pohjois-Pohjanmaalla on eväitä vihreään siirtymään

Pitkään puheenaiheena ollut teollisuuden vihreä siirtymä on käynnistynyt toden teolla ja sen huomaa Pohjois-Pohjanmaalla. SSAB:n Raahen terästehdas on siirtymässä fossiilivapaaseen teräksentuotantoon, Stora Enson tehdas modernisoi toimintaansa, samoin sahateollisuus.

"Täällä jo perinteisen ict-osaamisen rinnalla teollisuuden uudistuminen on aivan erinomainen asia", Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju toteaa.

Työvoimaa, koulutusta ja väyliä

Kainuun metsävarojen, malmin, tuulivoiman ja matkailun koko potentiaalin käyttöön saaminen ja elinkeinoelämän kehittäminen yleisesti vaatii Malisen mielestä liikenneyhteyksien parantamista, lisää osaavaa työvoimaa ja yliopistokoulutusta maakuntaan.

"Yliopistokoulutuksen puute maakunnassa on akuutti ongelma."

Huoltovarmuuden, turvallisuuden, matkailun ja muun elinkeinoelämän kannalta Kainuuseen tarvitaan paremmat yhteydet Oulun kautta Haaparantaan sekä osin puuttuvat yhteydet Kainuusta Koillismaalle ja Itä-Lappiin. Lisäksi Savon radan kulkunopeuden parantaminen ja matkailua palvelevan junaliikenteen kehittäminen olisi tärkeää.

"Saavutettavuus vaatii kaikkia liikennemuotoja. Kansainvälisissä yhteyksissä oleellisin asia on markkinaehtoinen lentoliikenne. Infraa emme tarvitse, vaan alueen kehitystarpeet huomioivan lentotuotteen ja operoijat sille."

Yliopiston tutkimus palvelee teollisuuden uudistumista ja on mukana kehittämässä uusia liiketoimintamahdollisuuksia monelle alalle uusista mobiiliverkoista teollisuuteen.

"Oulun osaaminen säteilee kilpailukykyä muuallekin pohjoiseen ja Suomeen."

Vihreää energiaa

Alati lisääntyvien tuulivoimaloiden näkemiseltä ei voi välttyä maakunnassa. Ne jauhavat sähköä energiaintensiiviselle teollisuudella ja muulle yhteiskunnalle, jatkossa enemmän myös pohjoisen Ruotsin ja Norjan tarpeisiin. Lisäksi tuulivoima tuo mahdollisuuden fossiilittoman vetytalouden kehittymiselle. Vedystä voi jalostaa mm. ympäristöystävällisiä polttoaineita.

"Näen suuret mahdollisuudet siinä, että voimme olla joskus Suomessa energian suhteen omavaraisia", Harju sanoo.

Muitakin energiaan liittyviä hieman pienempiä avauksia on ilmassa. Esimerkiksi Pyhäjärven kaivokseen kaavaillaan pumppuvoimalaa ja energiavarastoa, Ouluun taas uutta biokaasulaitosta.

"Yleensä ottaen pohjoisessa on aineksia tukea aitoa vihreää siirtymää. Se ei perustu säätelyyn ja kahlitsemiseen tai elämäntapaan, vaan vihreään teollisuuteen ja kasvuun."

Pauli Harju päättää pitkän kautensa Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajana huhtikuussa.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto