Oulun kauppakamarin Kevätforum - Save the date 7.5.2025 Oulu
Kevään päätapahtumamme Kevätforum järjestetään 7.5.2025 klo 15 alkaen Oulussa. Teemana on tällä kertaa Oulu2026 Meets Biz.
Kevätforumin puheenvuoroissa tarkastellaan kulttuuripääkaupunkia erityisesti elinkeinoelämän kannalta; miten yritykset voivat hyödyntää kansainvälistä näkyvyyttä omiin tarpeisiin myynnin, työvoiman houkuttelun tai esimerkiksi oman henkilökunnan virkistäytymisen osalta. Lisäksi tarkastellaan, millaisia pysyviä alueellisia talousvaikutuksia kulttuuripääkaupunkivuodesta on saatavissa.
kauppakamarin Oktoberfest 9.10.2025 Oulu
Syksyn odotetuin tapahtuma palaa taas! Oktoberfest tarjoaa loistavan mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä, vahvistaa ammatillisia suhteita ja pitää samalla hauskaa rennossa tunnelmassa.
Luvassa on hauska verkostoitumispeli, maukas Oktoberfest-buffet ja viihdyttävä yllätysohjelma, joka pitää tunnelman katossa loppuillan ajan.
Samana päivänä järjestetään BusinessOulun FutureTech-tapahtuma. Yhdessä nämä kaksi tilaisuutta muodostavat syksyn tärkeimmän verkostoitumis- ja bisnespäivän, josta et halua jäädä paitsi!
Tule mukaan verkostoitumaan ja pitämään hauskaa! Ilmoittaudu nyt!
Jäsenetuhinta 70 €, hinta 80 € + alv 14 %.
Keynote speaker: Ms. Beatriz Garcia. Dr Beatriz Garcia is an expert in international cultural policy and mega-events. She is a member of the Culture & Olympic Heritage Commission – International Olympic Committee and former member of the European Capital of Culture (ECoC) Selection Panel.
Ilmoittautuminen avataan lähiaikoina - seuraa viestintäämme!
Katso lisää:
Talous on kunnan paras elinvoiman mittari
Ennen sote-uudistusta kuntien jatkuvia huolenaiheina olivat budjetit ylittävät sosiaali- ja terveysmenot. Pahimmillaan ne nousivat yli 60 prosenttiin kuntien kustannuksista. Nyt kun sotepalvelut on siirretty hyvinvointialueille ja valtion rahoittamaksi (samalla kunnallisveroprosenttia leikattiin 12,64 prosenttiyksiköllä), pitäisi suuri kuntatalouden huoli olla poistunut. Hyvinvointialueille siirtyi kuntien toiminnasta yli puolet, mutta miten tämä näkyy kuntien hallinnossa?
Kevään kuntavaaleissa valitaan yli 8 500 valtuutettua. Lehtitietojen mukaan vain noin 20 prosentissa kuntia valtuuston kokoa pienennetään. Nekin keskittyvät alle 5 000 asukkaan kuntiin. Ääriesimerkkinä Luhangan kunnassa on yksi valtuutettu jokaista 47 asukasta kohti. Yhteensä Suomessa on kuntia yli 300 ja niistä lähes puolessa on alle 5 000 asukasta (tilanne 12/2024). Vain hiukan yli 50 kunnassa on yli 20 000 asukasta.
Jokaisessa kunnassa on valtuustojen ja lautakuntien lisäksi oma virkakoneistonsa – ainakin kunnanjohtaja ja muutama päällikkö. Kuntaliiton mukaan kuntien valtionosuudet ovat vuonna 2025 yhteensä neljä miljardia euroa eli keskimäärin 725 euroa asukasta kohti. Valtionosuudet vievät valtion budjettivaroista 4,6 prosenttia, minkä päälle on laskettava virkamiehiä ja -naisia työllistävä osuus, jolla näitä valtionosuuksien laskelmia laaditaan ja ylläpidetään kaikkine muuttujineen. Herää kysymys, onko meillä varaa tähän?
Monet kunnat nostavat tavoitteekseen ja visiokseen olla elinvoimainen kunta. Paras elinvoiman mittari on vahva kuntatalous. Kasvavissa ja elinvoimaisissa kunnissa verorahat käytetään tehokkaasti ja talous on kestävällä pohjalla.
Kuntien päätehtäviksi ovat jääneet koulutus ja varhaiskasvatus, kulttuurija liikuntapalvelut, kaavoitus ja maankäyttö sekä vuoden vaihteesta lähtien työllisyyspalvelut. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen resursseja tulisi arvioida tulevaisuuden tarpeen mukaisiksi, kun lasten syntyvyys on ennätysalhaalla ja peruskouluikäisten määrä vähenee. Kaavoituksessa tärkeää on riittävä joustavuus ja reagointikyky yritystoiminnan tarpeisiin, jotta kunta voi mahdollistaa yritysten kasvun ja siten työpaikkojen synnyn. Työllisyyspalveluiden siirto kunnille puolestaan tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita – ja työllistäviä yrityksiä.
Hyvin hoidettu kuntatalous mahdollistaa kilpailukykyisen verotuksen ja pitää yritysten kustannuksia muutenkin kohtuullisina. Kuntavero on työn tekemiseen kohdistuva vero. Kunnissa ei tule siksi nähdä kuntaveron korotuksia automaattisesti tulon lisäyksinä, vaan pitää ymmärtää, että kuntaveron korotuksilla on kasvua ja työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia. Kuntaveron alentaminen lisäisi työllisyyttä, tukisi kasvua ja tekisi kunnasta houkuttelevamman paikan nykyisille ja uusille asukkaille sekä yrityksille.
Kuntien lukumäärää voi verrata Pohjoismaissa esimerkiksi Tanskaan (pi-
täen mielessä valtioiden pinta-alojen merkittävän eron), jossa noin 15 vuotta sitten muokattiin kuntarakennetta. Tanska on asukasmäärältään hyvin lähellä Suomea, ja maan kuntamäärä karsittiin uudistuksessa lähes kolmestasadasta alle sataan. Uudistus toteutettiin ripeästi muutamassa vuodessa. Kuntareformi, kuten muutkin yhteiskuntauudistukset Tanskassa, valmisteltiin huolellisesti. Pontimena olivat samat vaikuttimet kuin Suomessakin: ikääntyvä väestö ja huoli palveluiden saatavuudesta kohtuuhintaan.
Ennen kuntauudistusta Tanskan kuntien keskiväkiluku oli noin 16 000, mikä on myös Suomen kuntien keskiväkiluku. Nykyään Tanskassa kuntien keskiväkiluku on 54 000, mihin myös Suomessa voisi hyvin tähdätä.
P.S. Kunnan ei kannata tuottaa itse sellaisia palveluita, joissa on toimivat markkinat. Kilpailu on paras tae hyvälle palvelulle ja kilpailukykyisille kustannuksille. Olisiko siinä ideaa kunnille uudistaa rakenteitaan vastuullisesti elinvoiman kasvattamiseksi?
JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
Asiakastyytyväistä kiinteistönvälitystä Oulun alueella
Olemme aidosti paikallinen toimija ja tunnemme myyntikohteemme erinomaisesti. Pidämme asiakkaan aina tilanteen tasalla ja meidän avullamme saat asunnostasi myös hyvän hinnan.
Tutustu palveluihimme ja jätä tarjouspyyntö. Sinua palvelevat Vesa Martikainen 040 168 1439 ja Mikko Nikkilä 040 457 7570. Etunimi.sukunimi@pihlajalinna.fi.
JULKAISIJA
Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu
ILMOITUSMYYNTI
ADAPTI-PALVELUT
Puh. 050 369 2556 myynti@adaptipalvelut.fi
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
PAINO
PunaMusta Oy, Oulu
JAKELU
Noin 1800 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla: www.oulunkauppakamari.fi
ISSN 1458-6002
OULUN KAUPPAKAMARI
Numero 1 / helmikuu 2025
3
8
10
PÄÄKIRJOITUS
Talous on kunnan paras elinvoiman mittari
ARTO MAANINEN
aloitti Oulun yliopiston rehtorina
MINNA KARHUNEN
Kuntaliiton toimitusjohtaja panostaisi kunnan elinvoimaan ja paikalliseen yritystoimintaan
14
KEHITYSKATSE KESKUSTOIHIN
YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen tunnustaa että perinteisten keskusta-alueiden vetovoima on hiipunut
18
10
22
18
20
VIHREÄN VIRRAN MAA
Hakukonejätti Google löysi sopivat paikat pohjoisesta
INVESTOINNIT
Kauppakamarin suurhankeinfoissa on nyt paljon asiaa ja kiinnostuneita
UTAJÄRVI
24 vie Suomea kohti hiilineutraalisuutta
VUODEN KOULUTTAUTUJA
28 iLOQ on vuoden kouluttautunein yritys 2024
The North as a Geopolitical Focal Point and Enabler of the Green Transition
MARI VIIRELÄ
Oulu Chamber of Commerce Director of Service Sector
mari.viirela@chamber.fi
050 482 2305
In recent years, geopolitical tensions worldwide—stemming from actions by countries such as Russia, China, and North Korea—have significantly impacted the global security landscape. These tensions have underscored the importance of northern regions in security policy, with the Arctic emerging as a geopolitical epicenter. Northern Finland, strategically located near the Russian border and the Arctic Ocean, serves as a critical forward position for NATO's eastern and northern defense. It provides a vital foothold for bolstering security in Northern Europe.
Resilience in times of crisis is often considered a concern for emergencies, yet its foundation is built through everyday decisions. While discussions about resilience often center around logistics and efficient supply chains, the utilization of Northern Finland's mineral resources is vital from this perspective. Disruptions do not always stem from war; they can also arise from international trade disturbances or supply chain interruptions. Donald Trump’s comments about Greenland highlight the global interest in northern natural resources, particularly minerals, which are increasingly critical. Europe has also become acutely aware of its dependence on critical raw materials. This awareness presents Northern Finland with a unique opportunity to as-
sume a leading role in strengthening European self-sufficiency. A key question is how to secure access to critical raw materials needed for battery technology, renewable energy solutions, and the defense industry.
While Lapland's tourism is currently breaking records and growing at an unprecedented pace, we must find ways to sustain the North's appeal to travelers while also capitalizing on its natural resources. Investments in sustainable mining, processing, and mineral value chains can position Northern Finland as a strategic player both nationally and internationally. Achieving this requires long-term policies that support the responsible use of minerals, domestic processing capacity, and the establishment of strategic stockpiles for resilience.
Northern Finland is not merely a border region but a strategic asset for Finland, Europe, and NATO. The region has the potential to drive sustainable growth, attract new investments, and strengthen Europe’s self-sufficiency. The North also integrates national defense into the broader transatlantic security system, offering strategic transport routes, bases, and collaboration opportunities in security policy.
The power of regional influence
Northern Finland pulses with innovation, community and development. We need strong leadership that brings resources and people together for the common good. Success depends on broad-based cooperation between the public, private and third sectors. Technology growth companies and educational institutions develop solutions that benefit both local businesses and global markets. International investment brings capital, skills and jobs to the region.
Our main asset is education and skills, an investment in the future The North can act as an export platform for innovation, attracting international talent and investment. High quality education supports the growth of companies and the creation of new business opportunities, making the region an attractive investment destination for global capital.
Regional influence is sustainable when well-being and ecological values are kept at the centre. Northern Finland is investing in renewable energy and the circular economy, strengthening its position as a global player. International investors are looking for responsible sites and the region has the potential to become a leading region for sustainable development.
Lapland's tourism, Kainuu's mining industry and North Ostrobothnia's technology sector bring strengths to the mix. Major international investments in tourism, technology and green transition will support the region and its long-term growth.
European Capital of Culture 2026an opportunity for the whole region
The 2026 European Capital of Culture in Oulu is an opportunity for the whole of Northern Finland to highlight its cultural and creative potential. Culture and the creative industries will attract international investors looking for emerging destinations.
We need courage for the future. Northern Finland has the resources, skills and people to build a better future. Now is the time to use them wisely and attract global investment that supports sustainable development and regional prosperity. Let's make Northern Finland known for innovation, cooperation and international courage.
ANNA POROPUDAS, Deputy President
2025 of the Oulu Junior Chamber International anna.poropudas@jci.fi 0440 557 917
Rehtorin käädyt vaihtoivat omistajaa
VUONNA 1958 PERUSTETTU OULUN YLIOPISTO ON YKSI SUOMEN
MONITIETEISIMPIÄ JA SUURIMPIA YLIOPISTOJA. ARTO MAANINEN
VASTAANOTTI REHTORIN KÄÄDYT TAMMIKUUSSA. JÄRJESTYKSESSÄÄN OULUN YLIOPISTON YHDEKSÄS REHTORI ON TEHNYT
AIEMMALLA URALLAAN VAHVAA YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄN KANSSA.
TEKSTI: MIKA KULJU, KUVAT: OULUN YLIOPISTO
Oulun yliopiston rehtorina aloittaneella Arto Maanisella (54) on pitkä kokemus akateemisesta maailmasta. Edellisessä tehtävässään Maaninen toimi yhteistyösuhteiden vararehtorina joulukuusta 2017 alkaen, ja sitä aiemmin hän työskenteli VTT:ssä tutkimusjohtamisen tehtävissä sekä tutkimusprofessorina. Maaninen on vuodesta 2004 lähtien ollut Oulun yliopiston epäorgaanisen kemian dosentti.
”Vaikka olen ollut pitkään yliopiston palveluksessa, yllättivät jotkut pienemmän raekoon asiat rehtorin tehtävänkuvassa. On paljon sellaisia rutiinitöitä, jotka edeltäjäni on hoitanut kaikessa hiljaisuudessa asiasta numeroa tekemättä. Olen itsekin tehnyt aina paljon töitä, mutta kieltämättä työmäärä on edelleen kasvanut rehtorin tehtävän myötä”, kertoo Maaninen viisivuotiskautensa alusta.
Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto on yksi Suomen suurimpia yliopistoja. Opiskelijoita on yli 14 000 ja henkilökunnan määrä on lähes 4 000. Oulun yliopisto sijoittuu maailman noin 17 000–23 000 yliopiston joukossa keskimäärin kolmen prosentin kärkijoukkoon, mikä on merkittävä kansainvälinen saavutus.
Times Higher Education World University Rankings by Subject -tieteenalavertailu asettaa paremmuusjärjestykseen maailman johtavat yliopistot. Oulun yliopistosta kärkijoukkoon pääsi tänä vuonna seitsemän tieteenalaa, joista parhaiten menestyi tietotekniikka ja tietojenkäsittelytieteet. Toiseksi parhaiten pärjäsi tekniikka ja kolmanneksi kasvatustieteet. Lisäksi talous- ja kauppatieteet paransi rankingiaan.
Maaninen aikoo jatkossakin huolehtia siitä, että monitieteellinen yliopisto tuottaa eri alojen kansainvälisen tason huippuosaajia Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin.
”Pitää antaa edeltäjälleni Jouko Niinimäelle kiitos siitä, että hän palkkasi minut yhteistyösuhteiden vararehtoriksi. Tartuin härkää sarvista ja sain luvan perustaa innovaatiokeskuksen, josta on muodostunut meille tärkeä työkalu sidosryhmien yhteistyössä”, arvioi Maaninen.
Oulun yliopistolla on yhteensä noin 550 erilaista elinkeinoelämän asiakasta, jotka hyödyntävät opinahjon tutkimusosaamista. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on pitkän tähtäimen tavoitteeltaan vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa, mikä merkitsee seitsemän prosentin osuutta yliopiston budjetista.
”Haemme elinkeinoelämästä strategisia kumppanuuksia, jotka hyödyntävät osaamistamme ja tutkimustamme pitkällä aikavälillä. Kysymys on usein soveltavasta tutkimuksesta, joka pyrkii kuitenkin lyhyemmän aikavälin tuloksiin kuin perinteinen tieteellinen tutkimus”, kertoo Maaninen.
Haasteita yliopistolla – kuten koko Pohjois-Suomella – tulee riittämään väistämättömän demografisen kehityksen edessä. Pohjoisessakin syntyvyysluvut ovat sellaisia, että huippuosaajat seulotaan tulevaisuudessa entistä pienemmistä ikäluokista.
”On erittäin hienoa, että opiskelijoistamme lähes 65 prosenttia jää pohjoiseen. On lisäksi erinomaista, että yli 90 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoistamme haluaa jäädä Ouluun. Suurena haasteenamme on houkutella opiskelijoita Ouluun Etelä-Suomesta ja ulkomailta. Tässä suhteessa vahvin vetovoimatekijämme on tekemisen laatu, jonka pitää olla jatkossakin kunnossa”, arvioi Maaninen.
Kiinteistöstrategia määrittää kampushanketta
Oulun yliopisto suunnitteli vuosina 2020-2022 uutta kampusta kaupunkikeskustan välittömään läheisyyteen. Harvinaisen paljon paikallista julkisuutta saanut ja suuria tunteitakin herättänyt hanke ei sellaisenaan edennyt toteutukseen, mutta suunnittelu jatkuu pitkän aikavälin visiotyönä. Kampushanke on yksi työkalu, jonka avulla rakennetaan tulevaisuuden vetovoimaa.
”Yliopiston hallitus on tehnyt päätöksen kiinteistöstrategian valmistelusta. Kiinteistöstrategia tulee olemaan ohjenuora, miten kampushanketta viedään tulevaisuudessa eteenpäin. Siihen liittyen rekrytoimme kiinteistöjohtajan, jonka valintaprosessi on tarkoitus saada valmiiksi helmikuun loppuun mennessä.”
Elinvoima etusijalle
MONELLA KUNTAPÄÄTTÄJÄLLÄ ON VAALIEN
JÄLKEEN EDESSÄ YHTÄLÖ, JOSSA VÄESTÖ IKÄÄNTYY, VEROTULOT KUTISTUVAT JA EUROJA
ON ENTISTÄ NIUKEMMIN. MINNA KARHUNEN
KOROSTAA, ETTÄ TEHOKKAIN RATKAISU OLISI
PANOSTAA KUNNAN ELINVOIMAAN JA PAIKALLISEEN YRITYSTOIMINTAAN.
TEKSTI: TIMO SORMUNEN, KUVAT: KUNTALIITTO
Sote-uudistus, väestön ikääntyminen ja kutistuvat verotulot, kasvava velkataakka ja talousvaikeudet, kaupungistuminen, muuttoliike ja hiipuva vetovoima, työttömyys ja työvoimapula, yleinen kustannusten nousu, koulu- ja palveluverkon kehitystarve, nuorten syrjäytymisuhka, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä.
Siinä työlistaa, joka ensi keväänä löytyy jossain muodossa jokaisen kuntapäättäjän pöydältä. Samalla kirkastuu konkreettisesti myös se, että jatkossa kuntien on keskityttävä entistä selkeämmin koulutuksen ja infrastruktuurin kehittämiseen sekä huolehdittava kunnan yleisestä elinvoimasta ja houkuttavuudesta.
Samalla päätöksenteon on oltava entistä strategisempaa, pitkäjänteisempää – ja mieluusti myös yksituumaisempaa.
Yritykset mukaan työllisyystoimiin
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toivookin, että tulevissa vaaleissa keskityttäisiin poliittisten irtopisteiden ja katteettomien palvelulupausten sijaan konkreettisiin keinoihin, joilla turvataan kunnan oma elinvoima.
Lisäksi sanoista olisi päästävä myös tekoihin. Työttömyystilanne näyttää edelleen synkistyvän, mikä tuo kunnille lisäkustannuksia ja nakertaa auttamatta myös tuloveropohjaa.
”Tilanne on hankala, mutta valtiota on enää turha huutaa avuksi. Sen sijaan on tehtävä päätöksiä, joilla tehostetaan kuntataloutta ja palvelutuotantoa. Samalla on satsattava työllisyyden ja elinvoiman kehittämiseen yhdessä paikallisten yritysten kanssa”, Karhunen evästää.
Samalla hän muistuttaa, ettei nykytilanne ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Väestö- ja palvelurakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksesta kuntien elinvoimaan on puhuttu vuosikaudet, mutta konkreettiset teot ovat jääneet monessa kohtaa puolitiehen. Myös sote-uudistuksen parissa on pähkäilty monta vuotta.
”Toki moni valtuutettu on voinut olla myös aidosti neuvoton ja pelätä vaikeita päätöksiä. Nyt ne ovat joka tapauksessa edessä”, Karhunen toteaa.
Kunnat talousvetureiksi?
Ekonomistien mukaan Suomessa ei ole nähty aitoa talouskasvua sitten Nokian viimeisten menestysvuosien - käytännössä aikaa on vierähtänyt lähes kaksi vuosikymmentä.
Kuntia on huudeltu talouskasvun hiipuessa harvakseltaan apuun. Fakta kuitenkin on, että elinvoimainen, yritysmyönteinen ja uusia asukkaita houkutteleva kunta on koko kansantalouden kivijalka.
Karhunen kannustaakin kuntapäättäjiä tekemään tiivistä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa.
”Sen myötä selviävät esimerkiksi kulloisetkin työvoima- ja koulutustarpeet sekä kunnan yleinen houkuttavuus asuin- ja toimipaikkana. Teollisuutta ja vähittäiskauppaa kiinnostaa myös kaavoitus- ja lupakäytäntöjen sujuvuus”, toimitusjohtaja listailee.
Joissakin kunnissa uusia tulokkaita on houkuteltu ilmaisilla tonteilla ja lapsiperhebonuksilla. Karhunen ei niistä kuitenkaan innostu.
”Niillä ei luoda kestävää kasvua, houkutella investointeja tai rakenneta aidosti dynaamista ja vetovoimaista kuntaa.”
Hyvä elämä on myös reuna-alueiden oikeus
Kaupungistumisen kiihtyessä keskustelu syrjäisempien kuntien tulevaisuudesta ja koko Suomen pitämisestä asuttuna on saanut selkeästi lisävirtaa. Itä-Suomen pelastajaksi on nousemassa Nato-jäsenyys, mutta mikä on kituvien kuntien kohtalo muualla Suomessa? Onko edessä uusi kuntaliitosten aalto?
Minna Karhusen mukaan kuntaliitokset eivät ratkaise peruspulmaa, sillä kuntien on tarjottava palvelut myös syrjemmässä asuville – tavalla tai toisella. Kuntaliitosten myötä nuo välimatkat kasvavat usein entisestään, mikä käytännössä tarkoittaa sähköisten palvelujen ja etäyhteyksien hyödyntämistä.
”Kuntien on huolehdittava, että myös reuna-alueilla asuvilla ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään. Kaupungistuminen jatkuu, mutta kyllä kasvun eväitä löytyy muualtakin kuin Etelä-Suomesta. Siitä ovat viime vuosien tuuli- ja aurinkovoimalat sekä Googlen jätti-investointi Kajaaniin esimerkkejä”, hän toteaa.
Hetken hengähdys uudistusrumbaan
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on työurallaan istunut mm. kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa, kaupunginjohtajana ja aluehallintoviraston virkamiehenä. Samalla on kertynyt kokemusta ja ymmärrystä siitä, millaisiin pakkorakoihin poliitikot ja virkamiehet voivat ajoittain joutua.
Ikävät päätökset ovat osa tätä toimenkuvaa.
”Tulin kuntapäättäjäksi 1990-luvulla, jolloin alkoivat lamavuosien säästöohjelmat, eikä kunnissa ole ollut paljon jaettavaa sen jälkeenkään.
Useimmiten syynä on se, ettei asioihin reagoida ajoissa tai kustannusarviot ovat pielessä”, Karhunen toteaa.
Viime vuosina tuota reagointiaikaa on ollut kuntakentällä entistä vähemmän, sillä Arkadianmäeltä on tullut uusia laki- ja säädösmuutoksia lähes taukoamatta. Karhusen mielestä nyt kannattaisi painaa hetkeksi jarrua, sillä osa uudistuksista näyttää säästöjen sijaan vain lisäävän kustannuksia.
”Hengähdystauko olisi paikallaan, jotta vanhoista lakimuutoksista saataisiin riittävästi kokemusta. Nykyvauhdissa eivät kunnat enää pysy mukana.”
Kunnanjohtajat liian kovilla
Monessa kunnassa ja kaupungissa avoimena ollut kaupunginjohtajan paikka on saattanut kiinnostaa vain muutamia hakijoita. Joissakin tapauksissa haku on pitänyt laittaa sopivien kandidaattien puuttuessa kokonaan uusiksi.
Yksi ajankuva on myös se, että vastavalitut johtajat jättävät paikkansa yllättävän nopeasti joko omasta tahdostaan tai valtuuston irtisanomana – joskus jopa alle puolen vuoden päästä valinnasta.
”Kunnanjohtajien pestit ovat muuttuneet entistä työläämmiksi ja myös tuulisemmiksi. Eduskunnassa yleistynyt riitelykulttuuri näyttää rantautuvan myös kuntiin, vaikka niissä perinteisesti on vältytty oppositio-hallitus -asetelmalta”, Minna Karhunen harmittelee.
KUKA: Kuntaliiton toimitusjohtaja helmikuusta 2019. Toiminut sitä ennen mm. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana, Järvenpään kehitysjohtajana ja Karkkilan kaupunginjohtajana. Kokoomuksen kansanedustaja 1991-1999.
KOULUTUS: Hallintotieteiden maisteri
PERHE: Naimisissa, kaksi aikuista lasta aiemmasta avioliitosta
HARRASTUKSET: Partio, moottoripyöräily ja golf
Samalla hän muistuttaa, että riitaisat eroprosessit tuovat auttamatta kolhun myös kunnan yleiseen imagoon. Sen myötä hyvien kandidaattien löytäminen voi olla entistä vaikeampaa muihinkin johtotehtäviin.
”Tilanne on huolestuttava, sillä kuntajohtajia eläköityy lähivuosina kiihtyvää vauhtia ja uusia tarvitaan kipeästi.”
Kehityskatse keskustoihin
MONEN KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUKSEN KATUKUVAA HALLITSEVAT
TYHJÄT TOIMITILAT SEKÄ ASIAKAS- JA ASUKASKATO. YIT:N JOHTAJAN
JUHA KOSTIAISEN MUKAAN VÄHITTÄISKAUPASTA EI OLE ENÄÄ
ENTISEEN TAPAAN KESKUSTOJEN PELASTAJAKSI JA
ELÄVÖITTÄJÄKSI. SIKSI KEHITYSKATSE ON SIIRRETTÄVÄ ASUNTORAKENTAMISEEN JA KULTTUURIPALVELUIHIN.
TEKSTI: TIMO SORMUNEN, KUVAT: YIT
Missä on ihmisiä, siellä on myös elämää.
Tämän perustotuuden äärellä ollaan tulevien neljän vuoden aikana entistä useammalla paikkakunnalla. Perinteisten keskusta-alueiden vetovoima on hiipunut ja palvelut siirtyneet asteittain hieman sivummalle keskustakortteleista, muihin kaupunginosiin – tai mikä kaikkein pahinta – naapurikunnan puolelle.
Monet maakuntakeskukset ovat olleet viime vuosina myös ikääntyvän väestön, muuttotappioiden ja työpaikkakadon muodostamassa kierteessä, johon on vaikea löytää nopeaa viisastenkiveä. Tämän tunnustaa myös YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen, joka on työurallaan toiminut mm. entisen kotikaupunkinsa Tampereen elinkeinojohtajana.
Samaan hengenvetoon hallintotieteiden tohtori ja diplomi-insinööri painottaa, ettei kirvestä saa heittää synkkänäkään hetkenä kaivoon. Muuttuva toimintaympäristö voi joskus avata myös uusia ja jopa yllättäviä mahdollisuuksia, mutta ne on vain oivallettava ajoissa.
Samalla käsissä olevat kehityspanokset ja niiden pohjalle rakennettavat visiot on keskitettävä pitkäjänteisesti ja yksituumaisesti muutamaan elinkeinopoliittiseen keihäänkärkeen. Monikärkiohjuksena tai haulikkoammunnalla eurot menevät todennäköisesti täysin hukkaan.
”Voin itsekin tunnustaa, että ajatus Kajaanista jättimäisten palvelinkeskus- ja supertietokoneinvestointien kotipaikkana tuntui vielä kymmenen vuotta sitten kaukaiselta ajatukselta”, Kostiainen naurahtaa.
”Kainuun elinvoimaa lisää matkailu- ja kulttuuritarjonta. Brittituristeille lienee lopulta yhdentekevää, viettävätkö he päivälomansa Sotkamossa vai Rovaniemellä. Molemmista löytyy joulupukki ja lunta”, hän lisää.
Tehokkaammin, mutta myös viihtyisämmin
Vuosikymmenen vaihteeseen ja pandemiakriisiin asti kaupunkikehittäjillä oli vahva usko kaupungistumisen ja entistä tiiviimmän yhdyskuntarakenteen voimaan. Hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärelle tiivistyvä rakentaminen, sinne keskittyvät palvelut ja uljaat tornitalot nähtiin myös ilmastotekoina.
Tampereen yliopiston aluetieteen dosentin ja Aalto-yliopiston kunniatohtorin mukaan kyseisiä globaaleja trendejä vastaan on edelleen turha taistella, vaikka meillä Suomessa onkin vedetty suhdannesyistä hieman henkeä.
”Itse asiassa olemme Suomessa vasta kehitysvaiheessa, jossa hajaantuminen on saatu pysähtymään. On edelleenkin luotava tehokkaita, mutta myös aiempaa viihtyisämpiä asuin- ja työympäristöjä. Tässä meillä kaikilla on vielä parannettavaa”, Kostiainen tunnustaa.
Sijainti, liikenneyhteydet ja hyvä tavoitettavuus ovat asuin- ja työssäkäyntialueiden keskeisiä suunnittelukriteerejä myös tulevina vuosina.
Samalla tavoite 20 minuutin kestävästä kaupungista elää edelleen. Sen ideana on, että kaikki arjessa tarvittava on lähellä kotia tai kitkattomien yhteyksien päässä.
”Nyt tuo optimiaika on lyhentynyt jo varttiin”, Kostiainen toteaa.
Toimivan infrastruktuurin, hyvän palvelutason ja asuntokannan lisäksi on huolehdittava myös lähiluonnosta ja sen monimuotoisuudesta.
”Biodiversiteetin paikallinen merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan”, Kostiainen toteaa.
Keskustoihin uutta elämää
Mutta entä ne kaupunkien perinteiset ydinkeskusta ja torien ympäristöt, jotka tuntuvat tänä päivänä kituvan jopa Helsinkiä myöten?
Viisastenkiveksi on vuosien saatossa tarjottu muun muassa autoliikenteeltä blokattuja kävelykatuja, keskustatunneleita sekä liiketilojen muuttamista asunnoiksi. Kaikkia niitä on myös kokeiltu – ja varsin vaihtelevin tuloksin. Se mikä onnistuu elävöittämään yhtä kaupunkikeskustaa, ei välttämättä toimi sellaisenaan jossain muualla.
Oman lisänsä tuovat myös poliittiset näkemyserot, joiden vuoksi lupaavatkin kehitysideat voivat jämähtää vuosikausiksi lähtökuoppiin ja ajautua veronmaksajien silmissä suorastaan loputtomalta tuntuvaan selvityskierteeseen.
Pulma on tullut vuosien saatossa tutuksi myös Kostiaiselle. Hän toteaa verkkokaupan muuttaneen ihmisten kulutus- ja liikkumistottumuksia peruuttamattomasti. Samalla on muuttunut myös kaupunkikeskustojen rooli. Nopean asioinnin sijaan ne ovat paikkoja, jonne tullaan viihtymään ja viettämään aikaa.
”Tästä syystä vähittäiskaupasta ei ole enää entiseen tapaan keskustojen elävöittäjäksi ja pelastajaksi. Niiden sijaan keskustakortteleihin on houkuteltava lisää asukkaita ja muuta palvelutarjontaa, kuten kahviloita, ravintoloita, kulttuuria ja tapahtumia”, Helsingissä asuva Kostiainen listaa.
Kevennystä kaavoitusbyrokratiaan
Parhaiten keskusta-alueiden elävöittäminen onnistuu sujuvoittamalla ja keventämällä kaavoituskäytäntöjä. Sen myötä toimisto- ja liiketiloja voidaan muuttaa nopeasti ja joustavasti myös asuntokäyttöön.
”Keskustakortteleissa niiden hyödyntäminen on myös taloudellisesti järkevää, sillä ne ovat kaikkein arvokkaimpia rakennuspaikkoja.”
Sekin on toisaalta oivallettava, ettei vanhasta ja perinteisestä ydinkeskustasta kannata pitää loputtomiin kiinni. Jos palvelut ovat vuosien saatossa siirtyneet muutaman korttelin verran toisaalle ja ihmisten liikkumisen kannalta luontevampaan paikkaan, kannattaa kehityspanoksetkin suunnata sinne.
”Kuntien on joka tapauksessa otettava alueja kaupunkikehityksessä aiempaa enemmän omaa etunojaa ja panostettava uusiin kumppanuuksiin. Valtiota on enää turha huutaa avuksi”, Kostiainen muistuttaa.
Kiskot ovat kasvun moottori
Monen kaupunkiseudun kasvun moottorina ovat olleet raideliikennehankkeet. Espoo on saanut metron myötä aivan uuden kasvuvaihteen, ratikka on puolestaan satanut mannaa Tampereelle.
ALUEIDEN ELINVOIMAISUUS
Seuraavaksi ratikkakiskoja sovitellaan Vantaalle ja Aurajoen rantamilla Turussa odotellaan sielläkin rakentamispäätöksiä.
Vanhalle kotikaupungilleen Tampereelle Kostiainen jakaa kehuja siitä, että raiteet ja joukkoliikennehankkeet on osattu sitoa osaksi laajempaa kaupunkikehitystä ja isoja rakennushankkeita. Niiden myötä ydinkeskusta ja varsinkin rautatieaseman seutu ovat muokkautuneet aivan uuteen uskoon.
”Kaupunkirakenne on tiivistynyt, mutta samalla raiteiden varrelle ja varsinkin joukkoliikenteen risteyskohtiin on syntynyt valtavasti uutta toimeliaisuutta. Myös Turun Kupittaalle on rakentumassa todella mielenkiintoinen yritysten, tutkimuksen ja asumisen keskittymä”, Kostiainen kiittelee.
Monikulttuurisuus käännettävä vetovoimaksi
YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen tunnustaa, etteivät rakentajien ja suunnittelijoiden takavuosien visiot ole osuneet kaikilta osin kohdalleen. Perheasuntoja on rakennettu niukalti ja lisäksi valtaosa tuotannosta on ollut vuokra-asuntoja, mikä on muokannut asuinalueiden profiilia ja mainetta oletettua heikompaan suuntaan.
”Tästä on otettava jatkossa opiksi. Vuokra-asuntojen ohella meillä on oltava riittävästi myös kovan rahan rakentamista”, Kostiainen toteaa. Lisäksi on opittava ja totuttava monikulttuurisuuteen. Esimerkiksi Vantaalla vieraskielisten asukkaiden osuus nousee 2040-luvulle tultaessa jo 45 prosenttiin.
”Muutos tulee olemaan iso monella muullakin paikkakunnalla. Monikulttuurisuus, monipuolinen osaamispohja ja kansainvälinen liikkuvuus ovat kuitenkin tulevina vuosina meidän selkeitä vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä.”
Hakukonejätti löysi sopivat paikat pohjoisesta
LOPPUVUODESTA KERROTTIIN, ETTÄ GOOGLE SUUNNITTELEE DATAKESKUKSIA
MUHOKSELLE JA KAJAANIIN. POHJOISEN VAHVA SÄHKÖVERKKO, VIHREÄN SÄHKÖN
SAATAVUUS SEKÄ VÄLJYYS OVAT RESURSSEJA, JOILLA VOIDAAN HOUKUTELLA DATAKESKUSTEN KALTAISIA NYKYAJAN INVESTOINTEJA SUOMEEN.
TEKSTI: SAMI KORKALA
“Valitsemme aina datakeskusten sijainnit erittäin tarkan prosessin perusteella”, kertoo Googlen Haminan datakeskuksen johtaja Jukka Vainonen.
Voimalinjojen sekä eurooppalaisittain halvan, päästöttömästi tuotetun sähkön lisäksi vaakakupissa painaa moni muukin asia.
“Muun muassa asiakkaiden ja käyttäjien läheisyys, paikallinen osaaminen, saatavilla olevat
Datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä. Niin myös Eemshavenin palvelinkeskus Alankomaissa. Kuva: Google
maa-alueet ja paikallisten toimijoiden innokkuus vaikuttavat päätökseen.”
Google on paljon muutakin kuin hakukone.
Monenlaisia verkkopalveluita ja mm. tekoälyä kehittävä yhtiö tarvitsee lisää kapasiteettia digitaalisten palveluidensa ja etenkin kohisten kasvavan tekoälyn taustalle.
Yhteistyötä ja vuoropuhelua
Muhoksen ja Kajaanin Otanmäen hankkeet ovat kaavoitusvaiheessa, eikä niiden toteutumisen aikataulusta, mittakaavasta tai tulevien työpaikkojen määrästä ole vielä tarkkaa tietoa. Hankittujen maa-alueiden koko kielii kuitenkin suuren luokan investoinneista.
Vuosikymmenen toiminut Haminan datakeskus lienee hyvä vertailukohta sille, mitä Muhoksella ja Kajaanissa voidaan odottaa. Alihankkijat mukaan lukien Haminan datakeskus työllistää nykyisellään yli 400 ihmistä. Viime vuoden puolella ilmoitettiin uusimmasta, miljardin euron arvoisesta laajennuksesta sekä paikallisesta kaukolämpöhankkeesta. Google lahjoittaa datakeskuksen hukkalämpöä Haminan Energialle, josta se ohjataan kaukolämpöverkkoon.
“Paikallinen yhteistyö on keskeinen osa datakeskusstrategiaamme. Haluamme sen avulla varmistaa, että paikallinen yhteisö menestyy samalla kun me toimitamme tuotteita ja palveluita ihmisten päivittäiseen käyttöön”, Vainonen sanoo.
Elinvoimaa maaseudulle
Googlen uudet datakeskushankkeet ovat hyvä esimerkki investoinneista, jotka tuovat elinvoimaa suurten keskusten ulkopuolelle. Sähkönsaannin ja tarvittavan tilan suhteen sopivimmat paikat löytyivät Muhokselta ja Otanmäeltä – molemmat noin 40 kilometrin päässä kaupungista. Samalla Oulun ja Kajaanin osaajapotentiaalista on hyötyä datakeskuksille.
Joskus Suomeen investoimisen yhteydessä on puhuttu jopa viranomaisriskistä, kun hankkeet ovat jumiutuneet byrokratian rattaisiin.
“Yhteistyö paikallisten tahojen kanssa on keskeinen osa strategiaamme, näin myös Muhoksen ja Kajaanin kanssa.”
Kainuussa on tehty määrätietoisesti työtä uusien datakeskusinvestointien saamiseksi. Kajaanissa on jo ennestään palvelinkeskus ja supertietokone. Alkuvuodesta selvisi, että XTX Markets rakentaa Kajaanin datakeskuksestaan ennakoitua suuremman ja hanke paisuu miljardiluokkaan.
Sähkö riittää
Vaikka Muhoksen ja Kajaanin datakeskukset tulevat toteutuessaan käyttämään paljon sähköä, sitä riittää kyllä Suomessa. Tätä nykyä datakeskukset vievät maan sähkönkulutuksesta vain noin prosentin.
Google näyttää pitävän huolen toimintansa ympäristöystävällisyydestä. Yhtiön Suomen toimistot ja datakeskukset käyttävät 98-prosenttisesti hiilivapaata energiaa.
Google pyrkii saavuttamaan nollapäästöt kaikessa toiminnassaan ja arvoketjussaan viiden vuoden sisällä. Siinä on yksi syy, miksi paljon jäähdytystä kaipaavia keskuksia sijoitetaan näille leveyksille.
Datakeskukset työllistävät monenlaisia osaajia. Kuva: Google
Iltahämärä laskee Georgian Douglasin piirikunnan palvelinkeskuksella lähellä
Yhdysvaltojen Atlantaa. Samankaltainen näkymä saattaa avautua lähivuosina
Muhoksella ja Kajaanissa. Kuva: Google
Investointeja kuin liukuhihnalta Kauppakamarin suurhankeinfoissa on nyt paljon asiaa ja kiinnostuneita
TEKSTI: SAMI KORKALA
Pohjoisessa on osattu odottaa suuren mittaluokan hankkeita ja investointeja muun muassa energiantuotannon, vihreän siirtymän ja kaivannaisteollisuuden aloilla. Nyt uusista investoinneista ilmoitetaan tuon tuosta, kirsikkana kakun päällä Googlen suunnitelmat datakeskusten sijoittamisesta Muhokselle ja Otanmäkeen.
“Hankkeita putkahtelee nyt sieltä, täältä ja tuolta. Se on todella hienoa Pohjois-Suomen näkökulmasta”, Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen myhäilee.
Jotain on tehty oikein pohjoisessa ja yleensä ottaen Suomessa.
“Investointiympäristön ennustettavuus on tärkeä seikka isoille yrityksille, ja varmaankin Suomessa on onnistuttu luomaan sellainen ympäristö”, Pellikainen näkee.
Vahva sähköverkko on etu kilpailussa investoinneista. Kuva: Fingrid Oyj
“Datakeskus- ja vetytalousinvestoinneissa taas vaikuttaa mm. huokean vihreän sähkön ja tarpeeksi laajojen tonttien saatavuus.”
Vetytalous etenee
Tammikuussa ilmoitettiin Vetyalfan vihreän vedyn jalostamohankkeen käynnistämisestä Utajärvellä. Enimmillään jalostamo voisi tuottaa jopa 150 000 tonnia vetyä ja erilaisia synteettisiä polttoaineita. Yhtiö ilmoitti syksyllä saman mittaluokan hankkeen käynnistymisestä Vaalassa.
Ranskalainen Verso Energy saattaa puolestaan aloittaa vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuottamisen Oulun satamassa. Investointipäätöstä ei ole vielä tehty, mutta ainakin AFRY Finland arvioi hankkeen toteutumisen todennäköisyyden korkeaksi. Verso Energy julkaisee lisätietoja hankkeesta 13.2. Northern Power -tapahtumassa Oulussa.
Suuret investoinnit työllistävät ja säteilevät taloudellisesti eri tavalla
INVESTOINNIT
ympäristöönsä. Joka tapauksissa ne tuovat alueen yrityksille työtä muun muassa rakentamisessa ja suunnittelussa.
“Toimitusrajat vaihtelevat investoinnista riippuen. Se vaikuttaa, onko esimerkiksi päälaitetoimittaja paikallinen ja kuinka paljon paikallisia suunnittelijoita, urakoitsijoita ja teknologiayrityksiä käytetään”, sanoo AFRY:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Toni Anttila
Joskus iso toimittaja voi löytyä läheltä. Haapavedelle noin puolen miljardin arvoista biojalostamoa suunnitteleva NordFuel valitsi viime vuonna hankkeen teknologiatoimittajaksi oululaisen Chempolis Oy:n.
Tuulivoimaa tulee lisää
Pohjois-Pohjanmaa on jo nyt Suomen vahvin tuulivoima-alue ja lähes puolet maan tuulivoimahankkeista on suunnitteilla maakuntaan – maalle ja merelle. Tuulivoima houkuttelee tunnetusti vihreää sähköä tarvitsevia investointeja.
Uudessa, toukokuussa päätökseen menevässä maakuntakaavassa tuulivoimaloiden rakentamista ollaan kuitenkin suitsimassa.
Myös Kainuuseen on suunnitteilla paljon tuulivoimaa. Googlen datakeskussuunnitelmien lisäksi Kajaania piristää noin miljardin euron XTX Marketsin datakeskushanke. Brittiyhtiön ensimmäistä datakeskusta rakennetaan täysin kotimaisin voimin, ja vastikään yhtiö ilmoitti neljän muun datakeskuksen rakentamisesta alueelle.
Hanhikivi odottaa käyttöä
Pyhäjoellakin valmistellaan suurta, kotimaisen Hypercon datakeskushanketta. Kunta on tehnyt yhtiön kanssa esisopimuksen maa-alueesta, joka on sopivasti kantaverkon lähellä.
Pyhäjoella on paljon mahdollisuuksia myös tyhjänä seisovan Hanhikiven ydinvoimala-alueen kaavan hyödyntämisessä.
Vaikka SSAB rakentaakin ensimmäisen fossiilittoman teräksen tehtaansa Raahen sijasta Luulajaan, jossain vaiheessa myös Raahen terästehdas uusitaan käytännössä kokonaan. Kyseessä on miljardiluokan investointi, joka työllistää paljon etenkin rakennusvaiheessa.
Jos ja kun monet hankkeet nytkähtävät käyntiin, tarvitaan myös entistä
toimivampia liikenneyhteyksiä sekä rakennusvaihetta että jatkossa tuotteiden kuljettamista silmällä pitäen. Oulu-Liminka -kaksoisraideinvestoinnin suunnitelma on valmistunut ja valmistuessaan kaksoisraide sujuvoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä.
Suurhankeinfoissa haisee raha
Oulun kauppakamari on järjestänyt jo 12 vuotta suurhankeinfoja, joissa jaetaan alueen yrityksille viimeisintä tietoa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suuriin investointeihin liittyvistä mahdollisuuksista muun muassa niiden rakentamisen ja käytön aikana.
Kolme-neljä kertaa vuodessa järjestettävät matalan kynnyksen tapahtumat ovat olleet suosittuja. Esimerkiksi tammikuun viimeisenä keskiviikkona järjestetty tapahtuma tuli viimeistä paikkaa myöten täyteen.
“Olen aina sanonut, että suurhankeinfoissa täytyy haista sopivasti raha. Tarkoitan sitä, että tilaisuuksissa jaetaan hankkeista konkreettista tietoa: milloin hankkeeseen liittyvät kilpailutukset alkavat, miten niihin pääsee mukaan ja niin edelleen”, suurhankeinfojen järjestelyistä vastaava Pellikainen kertoo.
Kauppakamarin suurhankevaliokunnan puheenjohtajana toimiva Anttila muistuttaa, että infot tarjoavat mahdollisuuksia myös pienemmille yrityksille.
“Pienet yritykset voivat löytää yhteistyömahdollisuuksia toisten yritysten kanssa ja päästä omalla erikoisosaamisellaan mukaan suuriin hankkeisiin.”
Hän toivoo, että hankkeet eivät jäisi pitkäksi aikaa jumiin luvitukseen.
“Luparosesseja olisi tärkeää saada sujuvammiksi. Sen eteen on tehty töitä”, Anttila sanoo.
Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen vastaa suurhankeinfojen järjestelyistä. Kuva: Oulun kauppakamari
Juha Laakkonen jatkaa Oulun kauppakamarin puheenjohtajana
TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU
Oulun kauppakamarin syyskokouksessa puheenjohtajana valittiin jatkamaan Kaleva Oy:n toimitusjohtaja Juha Laakkonen, joka aloitti tehtävässään viime vuoden alussa. Laakkonen on toiminut Oulun kauppakamarin hallituksessa vuodesta 2017 lähtien, minkä lisäksi hän oli vuosina 2011–2014 Lapin kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen.
”Kauppakamarin tärkein vaikuttamistavoite vuonna 2025 on hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen ohjelman toteutuksen edistäminen, jossa yhteistyö Lapin kauppakamarin kanssa on erittäin tärkeää. Muita olennaisia toimintamme teemoja ovat matkailun kehittäminen, investointien luvituksen sujuvoittaminen sekä kansainvälisen opiskelija- ja työyhteisön luominen. Olemme olleet alueemme elinkeinoelämän asialla jo yli sata vuotta, mikä velvoittaa meitä tekemään vaikuttavaa työtä myös jatkossa”, kertoo Juha Laakkonen.
Syyskokous valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Pohjolan OP:n toimitusjohtajan Keijo Posion Muu puheenjohtajisto koostuu kauppakamariosastojen puheenjohtajista, joista Koillismaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Lämsä (Koillismaan kauppakamariosasto), Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Janne Anttila (Kalajokilaakson kauppakamariosasto) ja Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Jani Moilanen (Kainuun kauppakamariosasto) jatkavat tehtävissään. Raahen kauppakamariosaston puheenjohtaja, Koulutuskuntayhtymä Brahen johtaja ja rehtori Jaana Ritola on uusi tehtävässään.
Hallituksen uusia jäseniä ovat tehtaanjohtaja Matti Lielahti (StoraEnso Oulu), Oulu Site manager Jarkko Pyykkönen (Nokia), toimitusjohtaja Arto Sutinen (Oulun Energia) ja Chief Product Officer Pilvi Tunturi (WithSecure).
Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Juha Laakkonen (vas.) ja toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen
Jaana Ritola aloitti Raahen kauppakamariosaston puheenjohtajana
TEKSTI: MIKA
KULJU
Raahen kauppakamariosaston puheenjohtajana aloitti vuoden alusta Jaana Ritola, joka työskentelee Koulutuskeskus Brahen rehtorina ja kuntayhtymän johtajana. Ritolan edeltäjä oli Jari Riihijärvi, joka toimi puheenjohtajana neljä vuotta.
”Puheenjohtajan tehtävään lähden kiitollisin ja innokkain mielin. Hallituksemme koostuu monen eri alan osaajista, joten alueen elinvoimaa ja kehittämistä on hyvä viedä yhdessä eteenpäin”, kertoo Ritola.
Ritolan mukaan yleinen taloustilanne on haastanut myös Raahen aluetta ja alueen yrityksiä mm. rakentamisen toimialan osalta.
”Raahen seutukunnassa teollisuus on isossa roolissa. Alueen työpaikkaomavaraisuus on hyvä ja seutukunnassa sijaitsee monia merkittäviä työllistäjiä, joten osaajatarpeiden huomioiminen on tärkeää. Sataman alue on valtakunnallisesti kilpailukykyinen. Uusi Prismakeskus laajentaa osaltaan alueen kaupan ja palveluiden tarjontaa.”
”Valitettavasti alueen terveyspalveluiden tarjonta vähenee osana hyvinvointialueiden toimintojen järjestelyitä. Työtä on tehtävä sen eteen, että Raahen ja Oulaskankaan sairaaloilla on myös jatkossa tärkeä rooli osana Pohjois-Pohjanmaan palveluverkostoa. Alue tarjoaa hyvän infran, sijainnin ja mahdollisuudet myös uusiin investointeihin esimerkiksi vihreän siirtymän osalta”, sanoo Ritola.
Ritola korostaa, että vihreään siirtymään liittyvät teolliset investoinnit ovat alueen toiminnan ja kehittymisen kannalta tärkeitä. Merkittävässä roolissa ovat mm. aurinko-, maa- ja merituulivoima, vetytalouteen ja biokaasuun liittyvät hankkeet sekä terästeollisuuden fossiilivapaa tuotanto. Kaupanalalta virkistävä investointi on Raahen Prismakeskuksen rakentuminen ’kasitien’ varteen.
”Valtakunnallisestikin merkittävässä roolissa on myös Hanhikiven alueen tulevaisuus. Koko kauppakamariosaston näkökulmasta myös mm. rakentamisen elpyminen ja elintarvikesektorin kehittyminen ovat tärkeitä”, päättää Ritola.
Raahen kauppakamariosaston uusi puheenjohtaja Jaana Ritola.
Utajärvi vie Suomea kohti hiilineutraalisuutta Pienen kunnan jättiharppaus
Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen kutsuu yrityksiä ja muita toimijoita Utajärven elokuun Business Festivaliin. Rakennetaan tästä yhdessä tapahtuma alueen elinvoiman puolesta.
TEKSTI: JUKKA MILDH, TERHI LOTVONEN
KUVA: TERHI LOTVONEN
Utajärvi on ottamassa jättiharppauksen kestävän energian saralla, sillä alueelle rakennettava vetyjalostamo nostaa kunnan uuteen asemaan Pohjois-Pohjanmaan ja Suomen vetytalouden kartalla. Alustavan suunnitelman mukaan rakentamisen arvioidaan käynnistyvän yllättävän pian, 3-4 vuoden kuluttua.
”Olemme merkittävien mahdollisuuksien tiellä”, iloitsee kunnanjohtaja Anne Sormunen
Kyseessä ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkumo kohti suurempaa kokonaisuutta, joka tukee kunnan kehitystä ja Suomen siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Vetyalfa.
Valttina valmis paikka ja selkeä visio
Utajärvi on yksi niistä harvoista kunnista, jolla on osoittaa vety- ja muille toimijoille valmiita paikkoja kunnan alueelta.
”Meillä on etumatka, koska olemme olleet ennakoivia. Olemme edistyksellinen yhteisö, joka ajattelee tulevaisuutta”, Anne Sormunen toteaa.
Vetyhankkeen vaikutukset ovat tuntuvat. Jalostamo tuo yli sata uutta työpaikkaa ja vilkastuttaa alueen taloutta. Paikalliset yrittäjät ovat alkaneet jo valmistautua mahdollisuuksiin, joita tulevaisuus tuo. Esimerkiksi logistiikka- ja maansiirtoalan toimijat tutkivat jo mahdollisuuksia vaihtaa kalustonsa vetykäyttöiseksi
Kunnan etenevät uusiutuvan energian hankkeet ovat käynnistäneet keskusteluja palveluiden kehittämisestä. Työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen ja kaupankäynnin vilkastuminen vaikuttavat positiivisesti paitsi Utajärveen myös naapurikuntiin.
Vetylaakso, hybridipuisto, lähienergia-alue
Vetyjalostamon myötä voidaan puhua jo Oulujoen vetylaaksosta, kun Vaalassakin on käynnissä vastaavan kokoinen hanke.
Utajärven rohkeassa lähestymistavassa nousee esiin halu varmistaa ja tarjota energiaa monipuo-
lisista lähteistä. Viime vuoden joulukuussa kerrottiin yhteistyön laajenemisesta Skarta Energyn kanssa hybridipuiston kehittämiseksi. Alueella aletaan tuottaa teollista energiaa auringosta ja tuulesta. Suunnitelmissa on myös saada alueelle energiavarasto.
“Teollisuusalueelle tulevat yritykset pääsevät tulevaisuudessa hyötymään puhtaasta ja edullisesta lähienergiasta. Toteutamme yhdessä energiatoimijoiden kanssa hiiliviisaita toimenpiteitä, jotka tuottavat elinvoimaa ja liiketoimintahyötyjä”, Sormunen kertoo.
“Lopputulemana tästä syntyy merkittävä lähienergia-alue.”
Utajärvi näyttää esimerkkiä, miten pieni kunta voi tehdä suuria tekoja. Kuntalaisten ja päättäjien vahva yhteinen visio, rohkea asenne ja sitoutuminen tekevät mahdottomasta mahdollisen.
Ylpeyttä ja vastuullisuutta
Sormusen mukaan energiahankkeet ovat herättäneet kuntalaisen keskuudessa ylpeyden tunnetta.
”Olen kuullut kommentteja, jotka viestivät kuntalaisten tuntevan olevansa osa jotain suurempaa. Erityisesti nuoremmat sukupolvet ovat kiitelleet ilmastoteoista, joita kunnassa tehdään.”
Utajärven arjessa vihreän siirtymän hankkeiden eteneminen konkretiaan näkyy myös yhteisöllisenä toimintana. Elokuussa järjestettävä Utajärvi Business Festival -yritystapahtuma on merkittävässä roolissa, kun eri alojen asiantuntijat, yrittäjät ja elinkeinoelämän edustajat kokoontuvat yhteen.
“Haluamme olla ajurina yhdessä oppimiselle, tiedon ja ideoiden jakamiselle. Tapahtuma tulee takuulla inspiroimaan monia ja johtamaan suuriin asioihin”, Sormunen sanoo.
Varmista yrityksesi näkyvyys
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun talousalueen keskiössäilmoita kevään Kauppakamarilehdissä ja Vuosikirjassamme!
Kauppakamarilehti 2025: teemat ja aineistopäivät: 2/2025: Kasvu ja kansainvälisyys, 17.4. 3/2025: Turvallisuus ja geopolitiikka, 22.8. 4/2025: Työelämä ja osaaminen, 24.10.
Vuosikirja 2025: Aineistopäivä 15.3.
Soita: 050 369 2556 tai laita viestiä: myynti(at)adaptipalvelut.fi ja varaa ilmoituspaikkasi pian!
Mehiläinen Työelämäpalvelut tarjoaa kattavat ja modernit työterveyden ja työhyvinvoinnin palvelut johtamisen tueksi, työyhteisöille sekä yksilöille. Rakennamme luottamuksellista yhteistyötä yritysasiakkaidemme kanssa ja panostamme asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen ja yhteiseen tiedolla johtamiseen.
Meillä on työelämä tehtävänä.
”MAISTUUKO KAMPANISU?”
MATKALLA
luukun, oikaisee selkänsä ja pyyhkii kätensä ruudulliseen essuunsa. Tuoksuu vastaleivotulle.
– Mikäs poika se siinä töröttää? mummo kysyy.
Esittelen itseni ja kerron olevani eksyksissä.
– Osaisiko rouva neuvoa…
– No voi hyvä isä sentään, mummo keskeyttää. – Poika poloinen. Peremmälle ja palttoota pois. Kiehautan kahvit. Setvitään sijainnit ja elämän menot.
Kuulen selityksen harvoin käyvistä vieraista. Mummo häärää kahvipannuun vettä sangosta, ennen kuin ehdin poikkipuolista sanaa sanoa.
– Kylläpä Luoja osasi taas opastaa vanhaa ihmistä, kohta saadaan kampanisut uunista.
AJAN TAMMIKUUN PAKKASISSA ILLINOISIN MAASEUDULLA. YMPÄRILLÄ NÄEN SUURIA
FARMEJA JA
LAAKEITA PELTOJA. ELINVOIMAA ON, VAIKKA KETÄÄN EI NÄY. NAVI OHJAA KÄÄNTYMÄÄN SADAN MAILIN PÄÄSTÄ OIKEALLE. MIELEEN MUISTUU KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA TAKAPERIN TEHTY TYÖREISSU LAPPIIN. TUOLLOIN KADOTIN PAIKAN, MUTTA LÖYSIN SOSIAALISTA ELINVOIMAISUUTTA.
Puhelu tulee Kiinasta, suoraan autoon. Kielimuuri ja surkeat puhelinyhteydet pätkivät intensiivistä keskustelua toimimattomista laitteista. Puhelu katkeaa ja mieleen välähtää epävarma ajatus sijainnistani: olinko kääntynyt Kemijärvelle menevälle tielle?
– Hitto! manaan ja kaivan kartan hansikaslokerosta.
Näkyy pelkkää kairaa eikä mitään maamerkkiä. Hämmentävä olo. Miten olin voinut eksyä selvällä reitillä, jota niin monet kerrat olin ennenkin ajanut? Auton edessä tuuli juoksuttaa mutkit-
televia luminoroja asfalttia ja polannetta pitkin. Onneksi juotin peltihevosen Rovaniemellä.
Vaaran rinteessä näkyy tupa ja suoraan nouseva savu. Alan tähystellä liittymää pihatielle. Piha on kuorrutettu sentin kerroksella pakkaslunta. Porstuan edusta on huolella lakaistu. Liiterin nurkalla näkyy muutama poro. Koputan porstuan oveen, jossa on kuurainen lasi-ikkuna. Etäältä kuuluu ääni:
– Joo, tullee häntä peremmälle vaan.
Astun sisään. Hellan edustalla häärii vanha mummo. Hän sulkee tulisijan
Puolen tunnin kuluttua ojennan GT-karttaa mummoa kohden ja kysyn vastausta saamatta:
– Ollaankohan tässä jo Kemijärven risteyksestä ohi menty, jos Rovaniemeltä päin tullaan?
– Oothan sinä muistanut pitää perheestäsi huolta, mummo tivaa. – Taidat olla liikemies, mutta muistapa mikä on tärkeintä.
Syön lisää sulaa voita valuvia rieskaleipiä ja meheviä kampanisuja. Lopulta mummo ojentaa kartan siihen katsomatta. Reunaan on jäänyt ruskea rengas.
Mummo pakkaa herkkuja vaimolle vietäväksi. Hän opastaa palaamaan maantietä takaisin.
– Löydät kyllä etsimäsi. Eläkä kouhota tuolla lailla! Ei maantiellä eikä elämässä.
PETRI SAARI petri.saari@proventia.com
Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2025 neljä Petri Saaren Matkalla-kolumnia. Kirjoittaja on oululainen liiketoimintajohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Vapaa-ajalla hän harrastaa kirjoittamista ja työstää useampaa käsikirjoitusta.
Tunnelmiaupeissamaisemissa
Tervetuloa uudet
26.10.2024 - 31.1.2025
KAINUU
KULJETUSPALVELU JARI J. HEIKKINEN OY
PORKVISION OY
KALAJOKILAAKSO
5S SERVICE OY
KALAJOEN APTEEKKI
OMEGA-KODIT OY
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI
VIVIA TALOUSPALVELUT OY
KOILLISMAA
BOTNIA CAREER OY
KAIRAN KUITU OY
OULU
ABSOLUUTTINEN IT OY
AMMATTITURVA OULU OY
ASPOCOMP GROUP OYJ
CHEMTONE OY
CONLY OY
DIGIA FINLAND OY
ETHA OY
FORTIS NOVA AGENCY OY
JWD PALVELUT POHJOINEN OY
KOTI-ILMA OY
LÄÄKÄRIKESKUS AAVA OY
LAKITOIMISTO AHOLA & HAATAJA OY
LKV RANTAMÖKKI OY
OULUN TERVATALOT OY
PAIJA GROUP OY
RAKENNUSPALVELU J. TUOMELA OY
REALFOCUS OY
SOFIGATE OY
STAFFMAX OY
TAALALA OY
TERAPIAMAAILMA OY
VALOSSA LABS OY
VYKOS OY
YIT HOUSING OY
RAAHE
SPORT & SPA HOTEL VESILEPPIS OY
URBANAANI OY/MARTTI MELA CONSULTING
Tervetuloa kokoustamaan, nauttimaan hyvästä ruoasta ja upeista maisemista Nallikariin ja Iso-Syötteelle.
Saunanlämpöä Ravintola Nallikarissa
Bistorianherkkuja, Oulu & Iso-Syöte
iLOQ on vuoden kouluttautunein yritys 2024
Oulun kauppakamarin palkitsemat vasemmalta: Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio, iLOQ:n Suomen henkilöstöpäällikkö Anuliisa Koskinen ja Kalevan toimitusjohtaja Juha Laakkonen.
TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU
OULUN KAUPPAKAMARI PALKITSI VUODEN KOULUTTAUTUJAN, JOKA ON TÄLLÄ KERTAA KANSAINVÄLINEN KASVUYRITYS.
”iLOQ on vuoden 2024 laadullisesti ja määrällisesti kouluttautunein jäsenyrityksemme. Kunniamaininnat menevät Kalevalle ja Vestialle”, kertoo Oulun kauppakamarin palvelujohtaja Riitta Schroderus.
Vuoden kouluttautuja on palkittu vuodesta 2004 lähtien. Palkittuja yrityksiä ovat olleet mm. Arina, Elektrobit, JOT Automation, Ojala Group, Junnikkala, Kaleva, Sievin Jalkine, Pölkky Oy, Ammattiopisto Luovi ja Ravelast.
Vuonna 2003 perustettu iLOQ Oy on suomalainen yritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi digitaalisia lukitusratkaisuja, jotka yhdistävät nykyaikaisen mekatroniikan sekä tietoliikenne- ja ohjelmistoteknologian.
”Henkilöstön kehittäminen on keskeinen osa iLOQ:n arvoja. Kansainvälinen kasvu edellyttää jatkuvaa oppimista, ja on erittäin positiivista, että olemme löytäneet paikallisesti Oulun kauppakamarin koulutustarjonnasta ratkai-
suja yrityksemme tarpeisiin. Tunnustus motivoi ja kannustaa jatkamaan tätä työtä myös tulevaisuudessa”, kertoo iLOQ:n Suomen henkilöstöpäällikkö Anuliisa Koskinen.
Kunniamaininnan saanut Kaleva Oy on Pohjois-Suomen johtava mediatalo, jonka toiminta jakautuu moniin modernin tiedonvälityksen kanaviin.
”Henkilöstön osaamisen kehittämisestä huolehtiminen on tärkeimpiä toimintoja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. On hienoa, että porukka on aktiivisesti hakeutunut Oulun kauppakamarin koulutuksiin. Olemme ylpeitä saadessamme vastaanottaa vuoden kouluttautunein organisaatio -kunniamaininnan. Lupaamme myös jatkossa panostaa henkilöstön kehittämiseen monella eri sektorilla”, sanoo Kaleva Oy:n toimitusjohtaja Juha Laakkonen.
Myös kunniamaininnan saanut Vestia Oy on kuntien omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö, joka hoitaa kotitalouksien jätehuollon käytännön järjestelyt Pohjois-Pohjanmaalla 16 kunnan alueella Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestinjokilaaksossa.
”Henkilöstön kouluttautumisella on Vestian toiminnalle suuri merkitys, koska toimialamme muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Nykyisessä toimintaympäristössä menestyminen edellyttääkin Vestian organisaatiolta laaja-alaista ja ajantasaista osaamista, jota tuetaan aktiivisella henkilöstön kouluttautumisella. Oulun kauppakamari on koulutustarjontansa kautta muodostunut meille tärkeäksi osaksi koulutuskumppaniverkostoamme”, kertoo Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio.
Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen
Valtakunnalliset koulutukset
Löydät laajan valikoiman koulutuksia ja valmennuksia www.kauppakamarikauppa.fi/ collections/koulutukset
Työpaikan haastavat tilanteet
esihenkilötyössä
18.3.2025 klo 9-16, Oulu/etä
Koulutuspäivässä käsitellään työpaikan tyypillisimpiä haastavia tilanteita ja niiden käytännön ratkaisukeinoja.
Esihenkilöllä on lakisääteinen velvoite puuttua monenlaisiin työpaikan ongelmatilanteisiin ja päätöksenteon tueksi on tunnettava riittävästi työlainsäädäntöä. Asiat käydään läpi käytännönläheisellä otteella ja esimerkein havainnollistettuina.
Koulutuksen avulla:
- kirkastat esihenkilötyön perusasioita
- ymmärrät esihenkilön erilaiset lakisääteiset oikeudet ja velvollisuudet
- opit kohtaamaan ja hallitsemaan haastavia esihenkilötilanteita
- saat valmiuksia henkilöstöasioiden hallintaan
- ymmärrät työoikeuden ja hyvän johtamisen välisen yhteyden
- tunnistat omat vahvuutesi ja kehityskohteesi esihenkilönä
- voit verkostoitua ja saada vertaistukea
Kouluttajana toimii johtava juristi Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarilta. Kirsi toimii Helsingin seudun kauppakamarin työoikeudellisesta neuvonnasta vastaavana johtavana juristina. Hänellä on 20 vuoden kokemus työsuhdeasioiden hoitamisesta. Kirsin asiantuntemus työlainsäädännön kysymyksissä on kiistatonta. Kirsin energinen esiintyminen ja kyky kertoa asiat selkeästi ja ymmärrettävästi saavat osallistujilta loistavat arvosanat koulutuksesta toiseen.
Katso lisää:
Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari
Ystävänpäiväkampanja 2025
– Juhlitaan oppimista yhdessä!
Nyt on täydellinen hetki päivittää osaamista! Hyödynnä YSTÄVÄ25OULU-koodi ja saat -25 % alennuksen valituista koulutuksista 10.2.16.2.2025 välisenä aikana:
27.2.2025 (etä) – CBAM: Varaudu EU:n hiilirajajärjestelmän uusiin velvoitteisiin
19.3.2025 (etä) – Tekoäly ja tulevaisuuden taloushallinto
26.3.2025 (etä) – Näin tulkitset ja analysoit talouden tunnuslukuja
Näin saat alennuksen: Lisää koodi YSTÄVÄ25OULU ilmoittautumisen yhteydessä KauppakamariKaupassa (kauppakamarikauppa.fi) alennuskenttään tai ilmoittaudu sähköpostilla: susanna.paaaho@chamber.fi
Tartu tilaisuuteen ja varmista paikkasi!
HHJ- ja HHJ PJ-KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2025
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi, Oulu/etä
- Tehokas koulutuskokonaisuus hallitustyön tärkeimmistä teemoista!
HHJ-kurssilla käsitellään monipuolisesti hallitustyön eri osa-alueita, kuten hallituksen kokoonpanoa, rooleja, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät). Hallitustyöskentelyä avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.
Kenelle?
Omistajille ja yrittäjille, toimitusjohtajille, kuntayhtiöiden johdolle, johtoryhmän jäsenille, hallitusten jäsenille, hallitusammattilaisille. Kurssi soveltuu myös erinomaisen hyvin hallitustyöstä kiinnostuneille tai hallitusten kanssa yhteistyötä tekeville henkilöille.
Aikataulu
1. jakso: 2.4. klo 12.00-17.50 Hyvä hallintotapa
2. jakso: 8.4. klo 12.00-17.20 Hallituksen ja hallitustyön organisointi
3. jakso: 23.4. klo 12.00-17.10 Strategiatyö
Ryhmätyö: 29.4. klo 12.00-16.30
4. jakso: 8.5. klo 12.00-18.30 Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus
Kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta, ryhmätyöstä ja lukupaketista. HHJ-kurssin jälkeen on myös mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto ja HHJ-puheenjohtajakurssi.
Asiantuntijoina toimivat kokeneet hallitustyön ammattilaiset.
lakiasiantuntija, advisor Ville Heikkinen, HTPG Oy
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)
-puheenjohtajakurssi, Oulu/etä 9.-10.4.2025
Suositulla kurssilla keskitytään hallituksen puheenjohtajan tehtäviin käytännönläheisesti. Sen aikana saat syväluotaavan katsauksen pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työhön samalla kun johtaminen kehittyy kokonaisuudessaan.
Käsiteltäviä aiheita: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.
Aiheita käsitellään vuorovaikutteisesti keskustellen ja ryhmätöissä pohtien ja verkostoituen. Suuri lisäarvo on myös osallistujien käytänteiden ja kokemuksien jakaminen.
Aikataulu
1. päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 9.4. klo 10.00-16.30
2. päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus 10.4. klo 8.30-16.00
hallituspartneri, HHJ PJ Ismo Salminen
Kurssi sopii nykyisille hallitusten puheenjohtajille, puheenjohtajiksi aikoville sekä hallitusjäsenille.
Asiantuntijoina:
VT, hallituspartneri, HHJ PJ Ismo Salminen ja DI, HHJ PJ, hallituksen puheenjohtaja Heikki Käkönen
