KAUPPA
Tulevan oululaisen stadionin rakentaja on ottanut suojiinsa jalkapallon lisäksi myös koripallon ja lentopallon. OTC-SIJOITUS OY:N
Tervetuloa toteuttamaan autounelmia Porsche Store Ouluun.
Varaa koeajo
Yhdysvalloilla on Suomelle keskeinen merkitys
Yritysten kannattavuus ja investointihalukkuus ovat matalalla, vaikka Euroopan inflaatiotaso on saatu taittumaan ja korkotaso on laskenut. Epävarmuutta ovat luomassa monet kansainväliset konfliktit. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu ja levottomuuksia sekä kriisejä on Euroopan lisäksi Lähi-Idässä. Eurooppa onkin havahtunut panostamaan aiempaa voimakkaammin itse omaan turvallisuuteensa.
Yhdysvallat on Suomelle tärkeä liittolainen ja strateginen kumppani, jonka suhde perustuu turvallisuuteen, kauppaan ja teknologiaan. Viime vuosina on nähty näillä alueilla merkittävää edistystä. Aktiivinen yhteydenpito, lukuisat vierailut hallitusten ja parlamentaarikkojen välillä sekä vahvat suhteet yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin ovat lähentäneet Suomea ja USA:ta entisestään. Keskellä suurten geopoliittisten haasteiden ja taloudellisen epävarmuuden aikoja on elintärkeää ylläpitää näitä suhteita.
Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja keskeinen kumppani investoinneissa, innovaatioissa ja tutkimuksessa. Suomalaiset yritykset laajentuvat Yhdysvalloissa, kun amerikkalaiset yritykset tunnustavat Suomen innovaatioiden, kestävyyden ja turvallisuuden vahvuu-
det. Valtiollinen kumppanuus on osoittautunut hyödylliseksi tavaksi helpottaa suomalaisten yritysten yhteyksiä ja houkutella amerikkalaisia yrityksiä Suomeen ja Eurooppaan.
Yhdysvaltojen uusien tullien vaikutukset kansainväliseen kauppaan ja talouteen tulevat olemaan hyvin merkittäviä. Suorien ja epäsuorien taloudellisten vaikutusten – mukaan luettuna kauppakumppanien vastatoimet – lisäksi Yhdysvaltain tullinkorotukset rikkovat Yhdysvaltain kansainvälisiä sitoumuksia ml. eräitä WTO:hon perustuvan multilateraalisen kauppajärjestelmän perusperiaatteita.
EU vie Yhdysvaltoihin tavaroita vuosittain on noin 500 miljardin euron arvosta. 20 %:n tulli tarkoittaisi näin ollen 100 miljardin euron kustannuslisää vientiin, jos poikkeuksia ja muita tulleja ei oteta huomioon. Suomen tavaravienti oli noin 7 miljardia euroa vuonna 2024. EU:n sekä muiden kauppakumppaneiden vastatoimet lisäävät kustannusvaikutusta.
Historia on osoittanut, että kun Eurooppa ja Yhdysvallat ovat yhtenäisiä, ne muodostavat vahvan voiman turvallisuutta ja vaurautta. Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen kauppasuhde hyödyttää molempia osapuolia. Sitä ohjaavat suuret kauppavirrat, vastavuoroiset
investoinnit, digitaaliset liitännät, innovaatiot ja energia. Yhteistyöllä tämä taloudellinen kumppanuus luo miljoonia työpaikkoja Atlantin molemmin puolin.
Turvallisuuspoliittisesti tilanne on edelleen rauhaton ja myös kauppapoliittisesti näkymät ovat varsin sumeat, kun uhkana on vapaan kaupan supistuminen erilaisten tullien lisääntyessä. Puolustussektorilta ja energiamurroksesta on suomalaisilla yrityksillä nähtävissä kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia.
JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
OULUN KAUPPAKAMARI
WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Jari P. Tuovinen
VASTAAVA TOIMITTAJA
Mika Kulju
TOIMITUSSIHTEERI
Jaana Lahtinen
KONSEPTI JA ULKOASU
PunaMusta Oyj
TAITTO
Jan Åqvist
KANNESSA
Tomi Kaismo, OTC-sijoitus Oy:n toimitusjohtaja
Kuva: Ronja Lindeman
PALAUTTEET: mika.kulju@chamber.fi
JULKAISIJA
Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu
ILMOITUSMYYNTI
ADAPTI-PALVELUT
Puh. 050 369 2556 myynti@adaptipalvelut.fi
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
PAINO
PunaMusta Oy, Oulu
JAKELU
Noin 1800 kpl
-Jäsenyrityksiin
-Sidosryhmille
-Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO
Oulun kauppakamarin www-sivuilla: www.oulunkauppakamari.fi
ISSN 1458-6002
OULUN KAUPPAKAMARI
Numero 2 / toukokuu 2025
3
10
PÄÄKIRJOITUS
Yhdysvalloilla on Suomelle keskeinen merkitys
VETOVOIMAPALKINTO
Oulun yliopisto sai
Vetovoima-palkinnon 2025 ja Maineteko-kunniakirja Rukakeskus Oy:lle
12
14
TOMI KAISMO
Tulevan oululaisen stadionin rakentaja on ottanut suojiinsa jalkapallon lisäksi myös koripallon ja lentopallon
MIKAEL TAIPALE
The Finnish Long Drink Company on tehnyt Autotalli-innovaatiosta miljoonabisneksen Yhdysvaltain markkinoille
12
18
22
KASVU JA KANSAINVÄLISYYS
Suomi kaipaa kipeästi uusia vientituloja ja yhdeksi potentiaaliseksi kasvualaksi on nousemassa elintarviketeollisuus
GREENLED
Maailman pohjoisin valaisintehdas Oulun Oritkarissa tuottaa led-valaisimia, jotka sopivat nykypäivän standardeihin
VIENTIKILTA
26 tukee ulkomaankaupasta kiinnostuneita
Kuva: Antsa / AC Oulu
Kuva: Sami Korkala
Oulun kauppakamarin Oktoberfest 9.10.2025 Oulu
TERVETULOA SYKSYN HAUSKIMPAAN VERKOSTOITUMISTAPAHTUMAAN!
Oktoberfest tarjoaa loistavan mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä, vahvistaa ammatillisia suhteita ja pitää samalla hauskaa rennossa tunnelmassa. Teeman mukainen pukeutuminen on suositeltavaa – paras asu palkitaan!
Luvassa on uudistunut verkostoitumispeli, joka takaa rennon aloituksen ja luo loistavan pohjan uusille tuttavuuksille. Illan kruunaavat maukas Oktoberfest-buffet ja viihdyttävä yllätysohjelma, joka pitää tunnelman katossa loppuillan ajan.
Supertorstai 2025: Samana päivänä järjestetään BusinessOulun FutureTech-tapahtuma. Yhdessä nämä kaksi tilaisuutta muodostavat syksyn tärkeimmän verkostoitumis- ja bisnespäivän, josta et halua jäädä paitsi!
VIRALLINEN JATKOPAIKKA: Teerenpeli Oulu.
Jäsenetuhinta 70 €, hinta 80 € + alv 14 %.
ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittaudu mukaan ja hanki lippusi viimeistään 25.9.25 mennessä.
”Hieno tapahtuma, yksi parhaista Oulussa erilaisiin toimijoihin verkostoitumisessa.” ”Olen joka kerta saanut Oktoberfest-tapahtumastanne uusia kontakteja ja liidejä!”
Yhteistyössä:
S P A H O T E L R U N N I
I i s a l m e n s y d ä m e s t ä l ö y d ä t h o t e l l i n j o k a o n s o p i v a n k a u k a n a k a i k e s t a
K O K O U S P A K E T I T A L K A E N 3 2 €
K O K O U S & H Y V I N V O I N T I H O T E L L I M O N I P U O L I S E T T I L A T
J Ä R J E S T Ä M M E M O N I P U O L I S E T J A
I D E A R I K K A A T T I I M I J A K O K O U S P Ä I V Ä T
T O I V E I D E N N E M U K A I S E S T I
K A I K E N K O K O I S I L L E R Y H M I L L E .
6 k a b i n e t t i a
M a r s a l k k a s a l i
R a v i n t o l a
T i l a u s r a v i n t o l a
8 2 h u o n e t t a
Y H T E Y D E N O T T O
m y y n t i p a l v e l u @ s p a h o t e l r u n n i . f i R u n n i n t i e 4 0 7
7 4 5 9 5 R u n n i
w w w . s p a h o t e l r u n n i . f i
S a v u s a u n a
K y l p y l ä o s a s t o
A k t i v i t e e t i t
O h j e l m a p a l v e l u
H y v i n v o i n t i p a l v e l u t
0 4 0 - 6 6 7 1 8 4 6
Finland’s Global Growth Potential Lies in Green Innovation and Digital Expertise
As the global economy navigates uncertain waters in 2025, Finland stands at the forefront of sectors poised for international expansion. Our strength lies in sustainability, technology, and innovation – areas where Finnish expertise meets pressing global needs.
MARI VIIRELÄ
Oulu Chamber of Commerce Director of Service Sector
mari.viirela@chamber.fi
050 482 2305
One of the most promising sectors is clean energy. With the green transition accelerating worldwide, the demand for renewable energy technologies has never been higher. Finland’s leadership in wind power, battery storage, and emerging hydrogen solutions makes it a serious player on the global stage. Our companies are not only innovating but actively shaping the future of energy. Northern Finland is becoming a hub for green industry. The region combines access to abundant renewable energy with advanced industrial know-how. A powerful example is SSAB’s production of fossil-free steel in Raahe, which positions Finland as a pioneer in decarbonizing heavy industry – a crucial step in building truly sustainable global supply chains.
In parallel, the digital sector continues to be a powerhouse of growth. Finnish software developers, cybersecurity firms, and AI specialists are delivering world-class solutions. In an era where every business is becoming digital, the appetite for secure, scalable, and smart systems is enormous. Finland’s reputation for quality, reliability, and design gives it a competitive edge. Northern Finland plays an important role in this development, with strong regional innovation ecosystems centered around in-
stitutions like the University of Oulu and Oulu University of Applied Sciences. The Oulu region, often dubbed the “Silicon Valley of the North,” has a long-standing legacy in wireless technology and is now a key player in 6G research, health tech innovation, and smart industry solutions. Companies and startups in the area are developing cutting-edge technologies with global applications – from AI-driven diagnostics to industrial IoT platforms.
In addition to energy and digital technology, Finland holds strong international growth potential in health tech, the bioand circular economy, and smart urban development. Our health sector excels in user-centric innovations such as remote diagnostics, wearable devices, and preventive care platforms, responding to global demographic shifts. Meanwhile, Finland’s biocircular economy offers scalable solutions through oat-based foods, plant proteins, and biodegradable materials that align with the growing demand for sustainable consumption. Furthermore, Finnish expertise in energy-efficient construction and smart infrastructure supports the development of future-ready cities, reinforcing our position as a provider of high-impact, exportable solutions in a changing world.
In short, Finland’s international growth lies not in chasing scale but in offering smart, sustainable, and human-centered solutions. By doubling down on our strengths and embracing global collaboration, we can turn these opportunities into lasting global impact.
Think Global, Grow Local: The Power of Internationalization
In tough economic times, companies are hit hardest when their finances are not in good shape. Everyone feels the impact, except industries that benefit from the crisis. For example, during an epidemic, pharmaceutical companies often see a surge in external investments aimed at finding a cure. In a trade war crisis, like the one we are currently experiencing, the countries that benefit are those able to supply both sides with the products and services now in short supply.
Today, this presents a significant opportunity for Europe, Finland, and companies based in Oulu. Therefore, businesses in Oulu should adopt a global mindset. Thinking globally helps companies grow locally, gather valuable feedback, and prepare for successful internationalization.
Here are three core ideas to achieve this: digitalization, innovation, and leveraging Oulu’s international strengths.
Digitalization is a powerful differentiator, both internationally and domestically. Companies that digitalize their processes and services reduce costs, free up human resources for higher-value tasks, and improve customer experience.
Innovation is crucial for maintaining and growing market share. Although the concept is simple, execution can be difficult. Some companies resist entering new markets to avoid cannibalizing existing business or because they are comfortable in their current position. However, international markets are far less forgiving than local ones. Thus, thinking globally helps companies strengthen their position even in their home markets.
Finally, Oulu already boasts an extensive network of international talent that companies can tap into to support their growth. Whether it's for fostering diversity and generating fresh ideas or for gaining deeper insights into the dynamics of international markets, this resource is invaluable.
What are you waiting for? Think global — grow local!
PAULO LOPES
Executive
Vice President
for Business in JCI Finland national board paulo.lopes@jci.fi 045 140 8555
Oulun yliopisto sai Vetovoima-palkinnon 2025
Maineteko-kunniakirja Rukakeskus Oy:lle
TEKSTI: MIKA KULJU, KUVA: TEIJA SOINI / FOTOSOINI
Oulun kauppakamarin Vetovoima-palkinnon voittaja on vuonna 2025 Oulun yliopisto, joka on ollut alueen johtavia vetovoimatekijöitä perustamisestaan 1958 lähtien.
”Valinnan perusteiden lista on harvinaisen pitkä, mutta siltä voidaan nostaa esimerkeiksi asema alueellisesti merkittävänä työvoiman kouluttajana, elinvoiman ja pitovoiman vahvistaminen, kansainvälistymisen edistäminen, yritysyhteistyön kehittäminen, hakijamarkkinointiin panostaminen sekä onnistunut brändiuudistus”, luettelee Vetovoimaraadin puheenjohtaja Heidi Kananen
Vuonna 1999 perustettu Vetovoima-palkinto myönnetään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella toimivalle yritykselle tai yhteisölle, joka pysyvien valintakriteereiden mukaisesti hyödyntää markkinoinnin eri kilpailukeinoja, markkinoinnin suunnittelu tehdään Pohjois-Suomessa ja yrityksen viestintä on avointa sekä läpinäkyvää. Vuoden 2025 palkinnon teemana oli pohjoinen kilpailuetu.
”Olemme todella iloisia ja otettuja Vetovoima-palkinnosta. Oulun yliopistossa olemme panostaneet koulutustarjonnan ja sen houkuttelevuuden kehittämiseen sekä yritysyh-
Kuvassa palkittujen edustajat vasemmalta Oulun yliopiston innovaatiokeskuksen johtaja Jouko Uusitalo, Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen, Rukakeskus Oy:n kansainvälisen myynnin päällikkö Minna Rytilahti sekä Vetovoimaraadin sihteeri Mika Kulju ja puheenjohtaja Heidi Kananen. Vetovoima-palkinto jaettiin Oulun kauppakamarin KevätForumissa 7. toukokuuta 2025.
teistyön tiivistämiseen. Tärkeää on myös olla kiinnostavasti esillä ja näkyvillä sidosryhmillemme", kertoo Oulun yliopiston rehtori Arto Maaninen.
Palkinnon valintaprosessissa finalistiryhmän valitsee Oulun kauppakamarin viestintävaliokunta, minkä jälkeen seuraa kauppamarin jäsenäänestys. Lopuksi arvovaltainen Vetovoimaraati valitsee voittajan jäsenäänestyksessä kolmen eniten ääniä saaneen yrityksen joukosta. Palkinnon lisäksi jaetaan Maineteko-kunniakirja, jonka ansaitsi tällä kertaa kansainvälisen markkinoinnin kestomenestyjä Rukakeskus Oy, jonka pitkäjänteinen kehitystyö vie Vetovoimaraadin mukaan koko aluetta eteenpäin.
”Arvostamme suuresti tätä tunnustusta, joka on vuosikymmenten laadukkaan työn tulos. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että Ruka on aina ollut ympärivuotinen luontoliikunta- ja matkailukohde, eikä pelkästään menestyvä hiihtokeskus. Ympärivuotisen ja kansainvälisen matkailun kehittämisessä olemme edelläkävijän asemassa”, kertoo Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Antti Kärävä.
AIEMMAT VETOVOIMAPALKINNON SAANEET
1999 Polar Electro
2000 Technopolis
2001 Pyhännän Rakennustuote
2002 Kuhmon Kamarimusiikki
2003 Katri Antell
2004 Oulun Kärpät
2005 Ruka-Kuusamo Matkailu
2006 Hätälä
2007 Osuuskauppa Arina
2008 Sievin Jalkine
2009 Pohjoisen Kantaperuna (b2b) ja ODL Terveys (b2c)
2010 Ilmakitaransoiton MM-kisat ja maaherra Eino Siuruainen
2011 Erämessut
2012 Pölkky
2013 Erätukku
2014 Qstock
2015 iLOQ
2016 Fingersoft
2017 SuperPark
2018 Bittium
2019 Balmuir
2020 Oura Health
2021 MedKit Finland
2022 Kontiotuote
2023 Nokia Oyj
2024 Hotelli Iso-Syöte
YRITYKSESI MENESTYKSEN TAUSTAJOUKOT
Aktiivista yhteydenpitoa ja luo amuksellista kumppanuu a
Tutustu Yrityspankkiin: saastopankki.fi/yrityspankki
Monta roolia eri areenoilla
OTC-sijoitus
TEKSTI: MIKA KULJU, KUVAT: RONJA LINDEMAN:
KAUPPAKAMARIN VIESTINNÄN TÖISSÄ LIENEE PARASTA, ETTÄ NIIDEN PARISSA PÄÄSEE TAPAAMAAN MIELENKIINTOISIA IHMISIÄ. YKSI
HEISTÄ ON 49-VUOTIAS OULULAINEN YRITTÄJÄ TOMI KAISMO
UUDEN STADIONIN RAKENTAJA ON OTTANUT SUOJIINSA OULULAISEN JALKAPALLON LISÄKSI MYÖS KORIPALLON JA LENTOPALLON.
Oy:n toimitusjohtaja
Tomi Kaismo.
”Olin suunnitellut pitkään AC Oulun toiminnan laajentamista koripalloon ja lentopalloon. Talvella aika oli vihdoin oikea, kun saimme neuvottelut onnistuneesti päätökseen sekä Oulu Basketballin että Oulun Kiskon kanssa”, kertoo Kaismo.
Oulussa pelataan jalkapalloa korkeimmalla sarjatasolla, ja kaksi muuta lajia hakevat pitkällä tähtäimellä nousua kohti kovinta sarjaa nimillä AC Oulu Basket ja AC Oulu Volley. Jalkapallossa AC Oulu puolestaan tähyää aikanaan eurokentille.
Nykypäivänä edustusurheilun pyörittäminen ei ole todellakaan ilmaista. Kaismolla on taustalla menestyvä sijoitusyritys, jonka ansiosta yrittäjä on kuitannut jalkapallon tappioita jo useamman vuoden. Kaismo on työskennellyt omistamansa OTC-sijoitus Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1998 lähtien.
”Olen erittäin kiinnostunut urheilusta, jonka parissa työskentelemisestä on tullut perheelleni elämäntapa. Jossain vaiheessa urheilusta on luvassa myös menestyvää liiketoimintaa”, sanoo Kaismo.
Stadionilla pelataan mahdollisesti 2026
Tomi Kaismo nousi valtakunnalliseen julkisuuteen pitkälti Oulun Heinäpäähän rakennettavan stadionin ansiosta. Koko stadionhanke oli kaatua naurettavia piirteitä saaneeseen valituskierteeseen, mutta nyt lopulta ollaan siinä pisteessä, että kuokka lyödään maahan kesällä.
”Meille on luvattu touko-kesäkuun aikana tieto mahdollisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön 600 000 euron valtionavustuksesta. Jos kaikki menee parhain päin, on mahdollista, että uuden stadionin avausottelu nähdään elo-syyskuussa 2026”, kertoo Kaismo.
5000 jalkapallokatsojan stadionin kokonaisbudjetti on yli 17 miljoonaa euroa, minkä Kaismo rahoittaa suurimmaksi osaksi itse. Oulun kaupungin osuus on 4,2 miljoonaa euroa, mistä mahdollinen valtiontuki vähennetään. Uefan olosuhderahaa hanke saa miljoonan.
Mallia Oulun stadionille on haettu muun muassa
Seinäjoelta ja Tampereelta. Näissä kaupungeissa uusi stadion on toteutettu onnistuneella ja modernilla otteella, ja samalla jalkapallo on ottanut merkittävän kehitysaskeleen.
”Konserttikäytössä stadionille mahtuu noin 9000 katsojaa. Uskon, että Oulussa voidaan tulevai-
suudessa järjestäjää sen kokoluokan konsertteja ja muita tapahtumia”, arvioi Kaismo.
Tunnit loppuvat vuorokaudesta
Yrittäjän ja urheilupomon urien lisäksi Kaismo on ollut maakunnan tasolla näkyvä kokoomuspoliitikko jo neljännesvuosisadan. Huhtikuussa hänet valittiin kuntavaaleissa Oulun kaupunginvaltuustoon, jossa hän on tärkeimpien vaikuttajien joukossa.
Väistämättä valtakunnallisesti vertailukohdaksi tulee mieleen Harry Harkimo, joka on myös menestynyt yrittäjänä, urheilujohtajana ja poliitikkona. Kaismo ei kuitenkaan innostu tällä hetkellä mahdollisuudesta astua valtakunnallisen politiikan areenoille.
”Tällä hetkellä meneillään on niin paljon erilaisia mielenkiintoisia asioita, että vuorokaudesta loppuvat kohta tunnit”, naureskelee hyväntuulinen Kaismo, joka vaikuttaa monista rooleistaan huolimatta nauttivan elämästään.
Miten mies sitten pitää itsensä kunnossa ja huolehtii jaksamisestaan?
”Käyn treenaamassa 3-5 kertaa viikossa ja löydän sille aina kalenteristani aikaa. Harjoittelen mielelläni Hukassa kuntopyörällä ja lihaskuntotreenejä. Matkoille otan lenkkarit mukaan juoksulenkkejä varten”, hymyilee Kaismo.
Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy:n havainnekuva.
Lonkeron ja löylyn liitto
AMERIKKALAINEN UNELMA, JOSSA AUTOTALLIINNOVAATIOSTA KASVATETAAN MILJOONABISNES, ON ONNISTUNUT SIKÄLÄISILLÄ MARKKINOILLA
VAIN HARVALTA SUOMALAISYRITTÄJÄLTÄ. THE FINNISH LONG DRINK COMPANYN OMISTAJATRIO ON TUON TEMPUN TEHNYT.
TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MEERI UTTI
Armottoman kovaa jalkatyötä, oikeaa ajoitusta, sopivat yhteistyökumppanit ja niiden päälle vielä aimo annos hyvää tuuria.
Näin tiivistää The Long Drink Companyn perustajakolmikkoon kuuluva Mikael Taipale yhtiön tähänastisen taivalluksen Yhdysvaltain jättimäisille, mutta lopulta varsin konservatiivisille juomamarkkinoille.
Suomalais-amerikkalaisen yhtiön tämän vuoden tavoitteena on rikkoa lonkeron myynnissä sadan miljoonan dollarin raja. Potti voi kuulostaa suomalaiskorvissa isolta, mutta on sikäläisillä markkinoilla vasta marginaalia.
Tämän tunnustaa Taipale itsekin. Alueelliset erot ovat suuria ja monessa osavaltiossa suomalaislonkero on edelleen täysin tuntematon tuote.
Matkan varrella lonkerolle ovat tuoneet näkyvyyttä muun muassa Kim Kardashianin ja Miles Tellerin kaltaiset julkimot. Viimeksi mainittu on rap-tähti Jay Z:n tavoin myös yksi yhtiön omistajista.
Taipaleen mukaan supertähtien somepostaukset herättävät toki huomioita ja avaavat uusia ovia. Ne eivät kuitenkaan korvaa perinteistä jalkatyötä ja face-to-face -tapaamisia.
”Lonkeron kaltaisen juomasekoituksen myyminen aivan toisenlaisiin juomiin tottuneille amerikkalaisille on kova haaste, mutta kulutustottumukset muuttuvat täälläkin. Vahvimpia myyntialueita ovat tällä hetkellä
Michigan, Pohjois-Kalifornia ja New Englandin alue. Jos tahti olisi sama muuallakin, olisi myynti jo miljardiluokassa”, Taipale ynnäilee.
Ajoitus kohdallaan
Mikael Taipaleen, Sakari Mannisen ja Ere Mannerin yrittäjätaival sai alkukipinänsä kymmenen vuotta sitten, kun kolmikko maistatti saunaillassa lonkeroa opiskelijavaihdossa tutuksi tulleille amerikkalaisille ystävilleen.
Juoma maistui sen verran hyvin, että mielessä alkoi muhia idea lonkeronviennistä rapakon taakse. Kolmikko kävi asian tiimoilta keskusteluja alan suomalaisyritysten kanssa, mutta päätyivät omaan tuotteeseen.
”Tölkitetyn ja lopulta varsin painavan tuotteen kuljettaminen Suomesta Yhdysvaltoihin tiedettiin liian kalliiksi”, Taipale toteaa.
Ratkaisuksi rakentui malli, jossa sikäläiset pienpanimot hoitavat tuotteiden tölkittämisen. Suomalais-amerikkalainen Finnish Long Drink Company näki päivänvalon vuonna 2017 ja ensimmäisten tuotelanseerausten jälkeen yhtiön osakkaaksi lähti Hollywood-tähti Miles Teller.
”Sikäläinen alkoholimarkkina oli muuttumassa haluamaamme suuntaan eli eräänlaisiin limuviinoihin, joten ajoitus oli kohdallaan. Tellerin mukaantulo kuitenkin käynnisti todellisen lumipalloefektin”, Taipale muistelee.
”Yhteisyritys on vuosien saatossa osoittautunut onnistuneeksi ja järkeväksi ratkaisuksi. Trumpin asettamien hurjien tullien jälkeen perinteinen vientikauppa olisi nyt muutenkin mahdotonta”, hän lisää.
Suomi on hyvässä nosteessa
Yhtiön menestystarinalla on ollut perisuomalaiseen tapaan myös kadehtijoita. Osa on pohtinut, voiko sen kohdalla edes puhua varsinaisesta vientituotteesta, kun tuote valmistetaan ulkomailla ja yhtiökin toimii
Yhdysvalloissa.
Taipale on kritiikkiin jo tottunut ja muistuttaa, että juomatuotteissa riittävän isoon volyymiin olisi käytännössä mahdotonta päästä perinteisellä viennillä.
”Lopputuotteiden kuljettaminen Euroopasta olisi taloudellisesti kannattamatonta, mutta myös ekologisesti kestämätöntä”, hän huomauttaa. Vientiä miettiville elintarvikeyrityksille tämä on yhdessä uuden tullimuurin kanssa hankalasti ylitettävä haaste. Suomalaisille elintarvikkeille olisi lonkeroyrittäjän mukaan kuitenkin kosolti kysyntää.
”Suomi on positiivisessa nosteessa. Lisäksi kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota ruuan laatuun ja puhtauteen. Molemmat ovat Suomen selkeitä vahvuuksia”, Taipale muistuttaa.
Tarina ratkaisee
Long Drink Company on tehnyt Mikael Taipaleesta ja hänen yhtiökumppaneistaan vauraita yrittäjiä. Samalla se on osoittanut, että amerikkalainen unelma on edelleen mahdollista toteuttaa.
KUKA: Mikael Taipale, Finnish Long Drink Companyn perustajaosakas.
KOULUTUS: Kauppatieteiden maisteri,
Aalto Yliopisto
PERHE: Avoliitossa
HARRASTUKSET: Saunominen, jääkiekko, golf, tennis ja squash
”Alkuperäiset suunnitelmat ja unelmat ovat täyttyneet moninkertaisesti. Silloin ajatuksena oli kokeilla pari vuotta, mitä tästä tulee ja palata sitten oikeisiin töihin”, Taipale naurahtaa.
Yrittäjä korostaa haastattelun aikana moneen otteeseen kovan myyntityön ja makuhermoon iskevän tuotteen merkitystä. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin kestävä tarina, jolla vakuutetaan alkuvaiheen rahoittajat.
”Meillä nuo ensimmäiset rahoittajat olivat teksasilaisia öljymiehiä, jotka maistoivat lonkeroa ensimmäistä kertaa elämässään golfkentällä.”
Entä milloin suomalais-amerikkalaista lonkeroa saadaan kauppoihin Suomessa tai muualla Euroopassa?
”Eurooppa olisi kiistatta potentiaalinen markkina. Toistaiseksi teidän on tyytyminen matkamiehen mukana kulkeviin maistiaisiin.”
Helppoa rantautuminen ei silti ole.
”Useimmissa tapauksissa uudelle tuotteelle on luotava ensin markkinat ja tarvittava kysyntä.”
Sivutuotteena saunakulttuuria
Finnish Long Drink Companyn idea syntyi aikanaan saunaillassa, eivätkä nämä juuret ole Mikael Taipaleen mukaan mihinkään kadonneet. Myös suomalaisuus on vahvasti esillä.
Yhtiö maistattaa ja tarjoaa tuotteitaan edelleen saunomisen ohessa ja puhuu aidon suomalaisen saunakulttuurin puolesta. ”Yhdysvalloissa on kova saunabuumi ja kaikille saunomiseen liittyville tuotteille ja palveluille riittää kysyntää”, Taipale kertoo.
Amerikkalaisissa saunoissa ja saunomistavoissa olisi sen sijaan petrattavaa. Esimerkiksi hotelleissa joutuu totuttelemaan infrapunasaunoihin, puolikylmiin kiukaisiin tai löylynheittokieltoihin. ”Tässä kohtaa olisi kulttuuriviennin paikkaa ja myös markkinarakoa, onhan sauna vakiintunut termi monessa muussakin kielessä”, Taipale vinkkaa.
Uusi vaihde
elintarvikevientiin
PETTERI ORPON HALLITUSOHJELMAAN ON KIRJATTU TAVOITE, JONKA MUKAAN SUOMI TUPLAA ELINTARVIKEVIENTINSÄ VUOTEEN 2031 MENNESSÄ. TAVOITE ON KOVA JA SE EDELLYTTÄÄ, ETTÄ ALAN TOIMIJAT JA KOKO VIENTIKONEISTO PUHALTAVAT
ENTISTÄ VAHVEMMIN YHTEEN HIILEEN.
TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: JUHA MUSTONEN
Suomi kaipaa kipeästi uusia vientituloja ja yhdeksi potentiaaliseksi kasvualaksi on nousemassa elintarviketeollisuus.
Idea ei suinkaan ole uusi. Sinivalkoisen ruokaviennin ja laadukkaan suomalaisruoan kansainvälisestä läpimurrosta on puhuttu vuosikymmeniä. Lisälöylyä ovat lyöneet ulkomaiset julkkiskokit ja kulinaristituristit, jotka ovat ylistäneet täkäläisiä raaka-aineita maasta taivaisiin.
Tulokset ovat kuitenkin jääneet odotuksia laihemmiksi.
Takavuosina viennin valopilkkuna oli Venäjä, jonka siivu elintarvikeviennin koko kakusta oli parhaimmillaan noin kolmannes. Itäviennin alamäki alkoi kymmenen vuotta sitten Krimin valtauksen ja EU:n vientirajoitusten jälkeen.
Lopullinen niitti tuli vuonna 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Myös lupaavasti käynnistynyt Kiinan-vienti on kärsinyt Ukrainan kriisistä ja rajasulusta, kun suora junayhteys itärajalta Venäjän halki sulkeutui.
Isoilla ruokataloilla ja pienemmillä pk-yrityksillä on ollut jo pitkään suoria vientikontakteja eri puolille Eurooppaa. Elintarvikeviennin koko-
naisvolyymi on kuitenkin kasvanut hitaasti ja kauppatase jäänyt roimasti alijäämäiseksi.
Viennin arvo on ollut viime vuosina noin 2,2 miljardia euroa, mutta tuonti lähestynyt jo kuuden miljardin euron rajaa.
Vienti tuplaksi muutamassa vuodessa
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kuitenkin päätetty tarttua härkää sarvista. Tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalainen elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin valtiosihteeri Päivi Nerg sanoo, että tavoite on kova, mutta realistinen. Toisaalta myös vaihtoehdot ovat nyt vähissä. Elintarvike- ja ruokateollisuuden kasvu on jatkossa haettava vientimarkkinoilta.
”Kyse on pitkälti siitä, että elintarvikealan yritykset, ministeriöt ja vientiä edistävät organisaatiot saadaan puhaltamaan aidosti yhteen hiileen. Tähän saakka on toimittu liikaa yksittäisten projektien tai yritysten omien vientiavausten varassa. Toki myös Ukrainan kriisi on ollut herättäjänä. Venäjän tilalle on nyt pakko hakea muita markkinoita”, Nerg toteaa.
Pari vuotta sitten päättyneen ja Business Finlandin pyörittämän Food from Finland -vientiohjelman tilalle rakennetaankin nyt uutta toimintamallia, jossa päävastuu on ulkoministeriöllä. Business Finlandin ja eri maiden lähetystöjen lisäksi yritysten apuna ovat ELY-keskukset sekä Ruokavirasto. Ruokaviennin rahoitus pysyy silti maa- ja metsätalousministeriössä.
Uudistuksen taustalla ovat viennin kasvattamistavoitteen lisäksi myös valtiontalouden säästöt ja hallituksen tehostusohjelma. Niukentuvien resurssien myötä palveluja on keskitettävä entistä enemmän yhden luukun taakse.
”Tämä on yksi hallituksen kärkihankkeista, jolle on korvamerkitty kymmenen miljoonan euron rahoitus vuosittain. Tulevina vuosina olisi saatava aikaan selkeää kasvua”, Nerg kertoo.
Paljon potentiaalia
Sinivalkoisen elintarvikeviennin pääartikkeleita ovat maitotuotteet, kala sekä alkoholi- ja virvoitusjuomat. Kolme neljännestä viennistä suuntautuu EU-alueelle, pääasiassa Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Puolaan.
Luonnonvarakeskus Luken kartoituksen mukaan suomalaisella ruoalla olisi kosolti vientipotentiaalia myös EU:n ulkopuolella. Ensin on kuitenkin selvitettävä ne sektorit, joihin rajalliset panokset kannattaa kohdistaa.
”Massamarkkinoiden sijaan on keskityttävä tuotteisiin, joissa meillä on aidosti kilpailuetua. Puhtaista raaka-aineista vastuullisesti valmistetulle ruualle on kysyntää, kun vain löydämme yritysten kannalta parhaat kohdemaat ja markkinat”, Nerg muistuttaa.
Luken kartoituksen ohella on tehty muutakin pohjatyötä. Valtiosihteeri on kiertänyt joukkueensa kanssa eri puolilla Suomea ja tutustunut alan yrityksiin ja yrittäjiin. Kiertueella kumppanina ovat olleet myös kauppakamarit.
”Palaute on ollut positiivinen ja näkemykset kasvustrategioista sekä huoltovarmuudesta ovat varsin yhteneväisiä. Se on hyvä merkki,
sillä yritykset ovat tässä lopulta vetureina”, Nerg muistuttaa.
Kiitosta tulee myös Hyvää Suomesta -merkistä tunnetulle Ruokatiedolle sekä Suomen elintarvikevientiyhdistykselle (Suvi ry). Alan isojen toimijoiden Ruokatieto on perustanut vientivaliokunnan ja nimittänyt vientijohtajan, Suvi puolestaan lisännyt neuvontapanoksia kasvuhakuisiin pk-yrityksiin.
”Yritykset ovat ottaneet vientihaasteesta kiitettävästi koppia”, Nerg kehuu.
Työ vasta alussa
Vientiorganisaatioiden uudelleenjärjestelystä ja eri toimijoiden tiiviimmästä yhteistyöstä huolimatta haasteena on tuotteiden myynti ja markkinointi.
Meille suomalaisille kotimaisen ruuan puhtaus, laatu ja turvallisuus ovat selkeitä ja jo perinteisiä ostokriteerejä. Amerikkalaisten, japanilaisten, saksalaisten tai brasilialaisten vakuuttaminen tuotteidemme paremmuudesta on sen sijaan haastavaa.
”Kuluttajatuotteiden, mutta myös b-to-b-puolen myynti- ja markkinointiosaamisessa on edelleen kehittämistä. Meidän on opittava kertomaan, mikä on suomalaisten elintarvikkeiden tarjoama aito lisäarvo kilpailijoihin nähden. Koulutusta tarvitsevat paitsi alan nuoret osaajat myös yritysten operatiivinen johto”, Nerg toteaa.
Aiemmista onnistumisista ja läpimurroista kannattaa niistäkin ottaa opiksi.
”Esimerkiksi monet proteiinituotteiden valmistajat ja pienpanimot ovat löytäneet itselleen kapeita, mutta varsin kannattavia markkinoita. Aloittaa voi muualtakin kuin jo valmiiksi kovasti kilpaillusta Keski-Euroopasta.”
Kaikki lähtee alkutuotannosta
Ketju on tunnetusti niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Täkäläisessä elintarviketuotannossa se on monenlaisten kannattavuushaasteiden kanssa painiskeleva alkutuotanto.
Maatalousyrittäjien tuotteistaan saama siivu on kaventunut vuosi vuodelta. Talousahdingossa olevien ja valmiiksi velkaantuneiden tilojen olisi samaan aikaan pystyttävä investoimaan oman tuotannon kehittämiseen.
Lisähaasteena ovat tilojen sukupolvenvaihdokset, jotka monella tilalla jäävät jatkajan puuttuessa pelkäksi haaveeksi. Synkimpien ennusteiden mukaan jopa kolmasosa tiloista ripustaa kuluvalla vuosikymmenellä rukkaset naulaan.
Yhtälö tiedostetaan myös maa- ja metsätalousministeriössä, valtiosihteeri Päivi Nerg vakuuttaa.
”Elintarviketjun oikeudenmukaisen tulonjaon on ulotuttava alkutuotantoon ja myös niille tiloille, jotka eivät ole sopimustuottajia. Isoimmat sopimustilat ovat paremmassa tilanteessa kuin itsenäiset lähiruuan tuottajat”, Nerg toteaa.
Rahoituspuoleen toivotaan helpotusta EU:n käynnissä olevasta maataloustukiremontista, mutta myös kotimaisista vaihtoehdoista.
”Parhaillaan työstetään lainsäädäntöä ja haetaan mallia, jossa Finnvera voisi toimia myös alkutuotannon rahoitusorganisaationa”, Nerg kertoo.
Kiinassa on kaksi puolta
Kiina on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomen elintarvikeviennin tärkeimpien kohdemaiden joukkoon. Pääosa viennistä koostuu maitotuotteista, sianlihasta ja sianlihavalmisteista kuten lihapullista, nugeteista, makkaroista ja leikkeleistä.
Presidentti Alexander Stubbin taannoisen Kiinan-matkan myötä vientiovet avautuivat myös siipikarjanlihalle.
”Kiinassa on elintarviketeollisuudelle iso vientipotentiaali, mutta myös omat maailmanpolitiikkaan liittyvät riskinsä. Toisaalta – uudet markkinat ovat tähänkin asti löytyneet usein kriisien kautta”, valtiosihteeri Päivi Nergin toteaa. Kiinan ja Aasian lisäksi potentiaalia on muun muassa Lähi-Idässä ja monissa muslimimaissa. EU:n ja Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) joulukuussa solmima sopimus voi sekin avata uusia vientimahdollisuuksia.
Pohjoista valoa
Greenledin kotimainen ledvalaisinten tuotanto on syntynyt monista älynväläyksistä
MAAILMAN POHJOISIN VALAISINTEHDAS OULUN ORITKARISSA
TUOTTAA LED-VALAISIMIA, JOTKA SOPIVAT MONELLA TAVALLA NYKYPÄIVÄN STANDARDEIHIN. NIIDEN ELINKAARI, LAATU JA VASTUULLISUUS ON MAKSIMOITU JA ENERGIANKULUTUS MINIMOITU.
TEKSTI JA KUVAT: SAMI KORKALA
Greenledin toimitusjohtaja
Pertti Tahvanainen.
Greenled toimittaa valaistuksen kokonaisratkaisuja kaupalle, teollisuudelle ja julkiselle sektorille. Valaistuksella on väliä.
"Esimerkiksi oikein valaistuissa myymälöissä kauppa käy tutkitusti paremmin. Tuotantotiloissa taas työ tehostuu ja on turvallisempaa", Greenledin toimitusjohtaja Pertti Tahvanainen sanoo.
Greenled kilpailee samoista asiakkaista myös miljardiluokassa painivien jättien kanssa. Siksi tuotteiden vastuullisuus, pitkä elinkaari, muuntojousto ja huollettavuus ovat valtteja 20 miljoonaa euroa vaihtavalla toimijalla.
Yhtiön tavoitteena on kasvaa ja tuplata nykyinen liikevaihto vuoteen 2028 mennessä. Se onnistuu tuotteita kehittämällä ja toimintaa tehostamalla.
Helmikuussa Valo/On -tapahtumassa julkaistu Greenledin uusi Origi-valaisinmallisto on iso askel kasvun tiellä. Se on muunneltavissa moneen käyttöön, helposti huollettava ja palvelee Greenledin mukaan jopa vuosikymmeniä.
Hukkajahti tehostaa työtä
Vaikka led-valaisimet ovat perinteisiin valaisimiin verrattuina monimutkaisia, Greenled on saavuttanut asemansa yksinkertaistamalla toimintaansa ja keskittymällä perusasioihin. Toimitusketjua on tehostettu ja esimerkiksi valaisinten asennukset ulkomailla tekee nykyisin paikallinen alihankkija.
Yksinkertaistaminen ja tehostaminen näkyy myös tuotannossa. Toimintaa parannetaan päivittäin lean-ajattelun mukaisesti.
"Meillä on käytössä niin sanottu hukkajahti. Jokaiselle tuotannon työntekijäille varataan päivittäin aikaa oman työympäristön ja työskentelyn parantamiseen. Tavoitteena on parantaa vähintään muutama sekunti seuraavan päivän työstä. Olemme saaneet tällä mallilla huipputuloksia", Tahvanainen kertoo.
Ideat jaetaan yrityksen yhteiselle Teams-kanavalle videon tai kuvien kera.
"Yksien aivojen sijasta meillä on käytössä toiminnan tehostamiseen 20 aivot."
Greenledin tuotteiden laatu ja toimitusvarmuus on 97 prosentin luokkaa, eli erinomaisella tasolla.
Greenledin tuotantoa tehostetaaan työntekijöiden oivallusten avulla. “Kokeilussa on myös yhteistyörobotti eli cobot”, kertoo toimitusjohtaja Pertti Tahvanainen.
Tuotanto omiin käsiin
Greenledin alkuvuosina 2010-13 tuotteet valmistettiin Kauko-Idässä halvempien tuotantokustannusten maissa. Yritys oli näyttämässä esimerkkiä siitä, miten tuotannon voi siirtää kannattavasti Suomeen.
"Vuonna 2013 totesimme, että meille ei riitä pelkkä palikka, josta tulee valoa. Halusimme päästä vaikuttamaan enemmän valon laatuun ja määrään, eli säätää tehoa ja optiikkaa itse", Tahvanainen kertoo.
"Samalla toimme tuotteen räätälöinnin lähemmäs asiakasta."
Kotimaassa tuotannon hoiti aluksi kumppani, mutta valmistus otettiin omiin käsiin vuonna 2015. Nyt samoissa tiloissa Oulussa on suunnittelu, tuotanto ja myynti. Yhtiöllä on kaikkiaan noin 100 työntekijää, joista puolet toimii Oulussa.
Greenledin tuotantoon tutustuminen näyttää tekevän vaikutuksen asiakkaisiin.
"Azerbaidzhanilaisen ja ruotsalaisen kauppaketjun päättäjiä kävi tutustumassa tuotantoomme ja molemmat vaikuttuivat. Saimme kaupat."
uusin katuvalomalli on Pegasus.
Greenledin siisteistä tuotantotiloista lähtee vuosittain noin 100 000 valaisinta Suomeen ja maailmalle. Toimitusjohtaja uskoo, että jatkossa määrä voidaan jopa kolminkertaistaa samoilla resursseilla. Hän on hyvin kärryillä siitä, mitä tuotantolinjastolla tapahtuu.
"Pystymme tehostamaan tuotantoa, sillä nyt se pyörii vain puolessatoista vuorossa. Lisäksi meillä on jo testissä cobot, eli yhteistyörobotti. Tarkoitus on, että tuotannon työntekijä tekee jatkossa vain valaisimen loppuräätälöinnin, testaamisen ja pakkaamisen, cobot loput."
Valaisin 150 tölkin alumiinista
Suomesta löytyy läjäpäin yrityksiä, joilla on vihreyteen viittaava nimi ja komealta kalskahtavat julistukset ympäristövastuullisuudesta.
"Voimme taata, että meillä ympäristövastuullisuus on hoidettu aidosti kunnolla", Tahvanainen paaluttaa.
Greenled ilmoittaa olevansa maailman pohjoisin ja ehkä myös vastuullisin valaisintehdas.
Tuotteilla on kilpailijoihin verrattuna moninkertainen elinkaari, valaisimet ovat todistetusti energiatehokkaita ja niissä käytettävä alumiini on kierrätysmetallia Kuusakoskelta tai Stenalta.
"Voin esimerkiksi suoralta kädeltä kertoa, että Greenledin katuvalaisimen alumiiniosat syntyvät 150 kierrätystölkin alumiinista."
Energiatehokkuus voi olla todellinen myyntivaltti. Kun valaistustarve on suurta, myös säästöt voivat olla mittavia.
"Toimitimme suurelle raskaan teollisuuden asiakkaalle kahden miljoonan euron valaisinratkaisun kuukausimaksulla. He saavat sen ansiosta kuukaudessa energiansäästöä enemmän kuin kuukausierä kustantaa."
Kokonaisuutena Greenledin tuotteet ovat avainlipputuotteita, eli suurin osa materiaaleista tulee kotimaasta.
"Kun huollettavuus on kunnossa, elinkaari pitkä ja valaisimet energiatehokkaita, tuotteet ovat todellakin vastuullisia."
Lupaava projektointityökalu kehitteillä
Tehostamista on myös se, että Greenled on kehittänyt ohjelmistotyökalun, jolla vaikkapa tehdashallin valaistus voidaan suunnitella käden käänteessä paikan päällä tehdyn mittauksen perusteella.
"Työkalu on nyt beta-vaiheessa ja siitä on saatu todella hyviä tuloksia", Tahvanainen hykertelee. Greenled on Juho Niemosen johdolla kehittänyt työkalua vuosia paikallisen ohjelmistotalon kanssa. Kehityksen taustalla on parista tuhannesta asiakaskohteesta saatu data, jolla ohjelmiston algoritmejä on pystytty opettamaan.
Greenledin
"Valaistuksen suunnittelu ja projektointi hoituu työkalulla kahden viikon sijaan muutamassa sekunnissa. Eli työkalu kertoo, kuinka monella valaisimella saadaan haluttu valomäärä tilaan. Työkalun suunnitelmilla virhemarginaali on toteutuvassa valon määrässä vain viisi prosenttia, eli todella vähän."
Innovaation avulla Greenled voi toimittaa jatkossa entistä helpommin avaimet käteen -valaistusratkaisuja vaikka toiselle puolelle maailmaa.
"Kun paikallinen alihankkija on tehnyt asennukset, valaistuksen käyttöönottokin voidaan tehdä etänä."
Täysin vastaavaa työkalua ei Tahvanaisen tietojen mukaan ole olemassa, joten sen lisensointi muiden alan toimijoiden käyttöön saattaa olla uusi bisnesmahdollisuus.
Origi on uuden malliston päänavaus
Helmikuussa Valo/On -messuilla esitelty Greenledin
Origi-mallisto edustaa vahvasti yhtiön ajattelua. Greenled puhuu "ikuisesta valaisimesta", sillä Origi on energiatehokas, monenlaisiin olosuhteisiin mukautettava ja muotoilunsa ansiosta helposti huollettava. Kierrätysalumiinirunkoisen tuotteen elinkaari on kymmeniä vuosia.
Greenledin toimitusjohtaja Pertti Tahvanainen nappaa yhtiön toimistolta messuilla esittelykappaleena olleen Origin prototyypin ja esittelee mallisuojattua rakennetta.
"Älykkyys tulee piiloon tänne päätykappaleen alle. Kaikki komponentit on helposti vaihdettavissa ja näihin saa varaosia seuraavat 50 vuotta", Tahvanainen sanoo.
Origin runko on suomalaista designiä. Siihen voi käyttää lähes kaikkia markkinoilta löytyviä Zhagabook-standardoiduja varaosia, joten niitä löytyy tästä maailman tappiin. Valaisimen voi huoltaa helposti muukin toimija kuin Greenled.
Kolmen alustan ympärille
Äkkiseltään voisi kuvitella, että Greenledin tuoteperheet rakennetaan valaisinten runkojen ympärille, mutta keskiössä onkin tekniikka. Valaisinvalikoima kehittyy
jatkossa alustojen ympärille.
"Tuotekehitystä tehdään kolmen eri alustan ympärille. Alusta koostuu valomoottorista, rungosta ja älykkyydestä”, Tahvanainen kertoo.
Origi on kaupan, toimistojen ja teollisuuden tarpeisiin, toinen alusta katuvalaistukseen ja kolmas yleisvalaistukseen, mm. logistiikan, urheilutilojen ja kauppatilojen valaistukseen.
Muuntojoustavuus on yksi Origin ja Greenledin valteista. Sama valaisinrunko voidaan mukauttaa monenlaisiin käyttökohteisiin toimistoista teollisuushalleihin.
"Koska tuotteillamme on kymmenien vuosien elinkaari, ne ovat hintatasoltaan erittäin kilpailukykyisiä kilpaileviin lineaarivalaisiimiin verrattuna", Tahvananainen kertoo.
Pitkän elinkaaren tuotteet ovat ympäristöteko.
"Origi mahdollistaa vastuullisten hankintojen tekemisen ilman lisähintaa, ja vähentää valtavan määrän jätettä tästä ikuisuuteen", Greenledin vastuullisuuspäällikkönä ja tuotekehityksen tiimipäällikkönä työskentelevä Jani Kaaresto sanoo yhtiön tiedotteessa.
Greenledin tuotesuunnittelija Antti Ylipahkala (vas.) ja tuotekehitystiimin vetäjä Jari Kaaresto Origin valossa. Kuva: Greenled
Vertaistukea ja vinkkejä vientiyrityksiltä
Vientikilta tukee ulkomaankaupasta kiinnostuneita
TEKSTI JA KUVA: SAMI KORKALA
Toista vuottaan Oulussa toimiva Vientikilta on ottanut paikkansa seudun vientiyritysten vertaistukiverkostona.
“Tarkoituksena on, että vientiyritykset saavat Vientikillasta apua helposti ja matalalla kynnyksellä”, Vientikillan puheenjohtajana toimiva Ralf Mattson sanoo.
Ulkomaankaupan parissa pitkän uran tehnyt Mattson ja Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja
Jari P. Tuovinen huomasivat, että vientiyrityksiä auttavalle vertaistoiminnalle olisi tarvetta myös Oulun alueella.
“Yrityksiltäkin tuli vinkkiä, että sellaista tarvittaisiin. Jari pyysi minua vetämään toimintaa ja lähdin mielelläni.”
Oulun kauppakamarin jäsenille Vientikillan jäsenyys on maksuton. Kauppakamari tukee sen toimintaa tarjoamalla tapaamisten kutsujen
Vientikillan puheenjohtajalla Ralf Mattsonilla on kokemusta ulkomaankaupasta monelta vuosikymmeneltä.
laatimisen ja jakelun, ilmoittautumisjärjestelyt tapaamisiin sekä yhteisen Teams-alustan materiaaleille ja keskusteluille.
Kokonaiskuva viennistä
Verkosto on alusta lähtien rakennettu itseohjautuvaksi. Toiminnan keskiössä ovat kuukausittaiset yritysvierailut verkoston yrityksissä. Mukana on kolmisenkymmentä yritystä, jotka käyvät tarpeidensa mukaan tapaamisissa.
“Mukana on firmoja startupeista pörssiyhtiöihin. Esimerkiksi yritysvierailulla on yleensä mukana kymmenen osallistujaa ja vaikkapa kansainvälisiä rahoitusmuotoja käsittelevässä tapahtumassa toiset kymmenen”, Mattson kuvailee.
“Vientikiltaan mahtuu vielä toiminnasta kiinnostuneita yrityksiä ja henkilöitä. Jos haluaa mukaan, kannattaa ottaa yhteyttä Oulun kauppakamariin.”
Hän näkee, että vinkkien ja kokemusten vaihtaminen vientiyritysten kesken on hyödyllistä.
“Toiselta yritykseltä voi löytyä nopeasti hyvä vinkki siihen, miten vientiin liittyviä asioita voi hoitaa helpommin ja järkevämmin.”
Mattson nostaa tärkeäksi myös sen, että yrityksissä pystytään luomaan viennistä selkeä kokonaiskuva.
“Isoissa taloissa vientiin liittyvä osaaminen voi olla palasina ympäri organisaatiota. Joku voi tietää tullauksesta, toinen logistiikasta ja niin edelleen.
Vientiin pääsee paremmin kiinni, kun kokonaisuus on hallussa ja siihen liittyvät pullonkaulat tiedossa.”
Esimerkiksi logistiikan iso kuva on hyvä ymmärtää.
“Vaikka huolintaliike yleensä järjestääkin kuljetukset, näen että tuontia ja vientiä harrastavien yritysten tulisi tietää, miten logistiikka toimii.”
Rohkeasti ulkomaille
Mattson on toiminut kansainvälisen kaupan parissa jo vuosikymmeniä.
“1980-luvulla pidin tulliterminaalia Kansankadun punatiilisessä talossa ja opin tuntemaan ulkomaankauppaa harrastavat yritykset Raahesta ylöspäin.”
Hänen yrityksensä Oulun Konttivuokraus Oy (MC Containers) on toiminut myös pitkään kansainvälisesti.
“Mielestäni oululaisten ja suomalaisten yritysten ongelmana on edelleen se, että sinällään hyviä tuotteita viimeistellään liian pitkään, kun pitäisi mennä ujostelematta maailmalle kertomaan niistä.”
Kun tuotteen kanssa on reilusti esillä, sen kehittämiseen voi saada tärkeitä ideoita.
“Ja jos vienti ei lähde vetämään, niin pääseehän sieltä aina pois.”
Mattson uskoo, että ulkomaankauppaan mukaan tempautuminen tuo rohkeutta.
“Kun Vientikillassa ja ulkomaankaupassa tutustuu suurempiin toimijoihin, huomaa että jostain nekin ovat aloittaneet.”
Mattson näkee, että nykyään oululaiset yritykset ovat lähtökohtaisesti valmiimpia kansainvälistymään kuin aiemmin.
“Esimerkiksi kielitaito on nykyään nuorilla todella hyvä. Kehottaisin kuitenkin opiskelemaan englannin lisäksi myös saksaa, sillä se on tärkeä kieli Manner-Euroopan kaupassa.”
Tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen
Kauppakamarit tarjoavat yrityksille monenlaista tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tarjolla on mm. luotettavaa markkinatietoa, globaaleja verkostoja, tukea rahoitukseen ja osaamisen kehittämiseen.
Vientikillan kaltainen paikallinen ja itseohjautuva verkosto on hyvä lisä toimintaan.
“Jos joku yritys on vaikkapa aloittamassa vientiä Norjaan, minulle tai jollekin verkostossa mukana olevalle toimijalle voi ottaa pikaisellakin aikataululla puhelun.”
Mattson ei ole ensimmäistä kertaa mukana oululaisen Vientikillan toiminnassa.
“Vastaavaa toimintaa oli myös 1980-luvulta 1990-luvun lamaan saakka. Silloin mukana oli huolintaliikkeitä ja joitakin yrityksiäkin.”
Tervetuloa Oulu2026 Business Clubiin!
Oulu2026 Business Club on verkosto ja yhteistyöalusta kaikille Oulu2026-alueella toimiville mikroja pk-yrityksille. Jäsenet pääsevät osallistumaan ainutlaatuisiin tapahtumiin, ja Business Club auttaa yrityksiä myös löytämään omat tapansa hyödyntää kulttuuripääkaupunkivuoden tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia.
Tule juttelemaan Business Clubista ja verkostoitumaan aamupalan äärellä 3.6. Lisätiedot ja ilmoittautuminen verkkosivuillamme.
Tervetuloa mukaan!
Lue lisää tulevista tapahtumista ja jäseneduista oulu2026.eu/yrityksille
Tulevia koulutuksia:
› Projektijohtamisen koulutuskokonaisuus
› Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyyskoulutus
› Ratkaisukeskeinen työnohjaajakoulutus
› Vaikuta kartoilla QGIS -verkkokurssi
› IPR-oikeudet haltuun -verkkokurssi
› Executive MBA
› EMBA in Safety Management
”VELJESKANSAA”
MATKALLA
John Waynea kumppaneineen. Puhelin ei löydä verkkoa. Kostutan kielellä tihentyneen hengityksen kuivaamia huuliani. Minun on pakko rohkaista mieleni. Ovi avautuu.
– Seis! huudan ja jatkan uhkauksella poliiseista, elleivät miehet heti poistuisi rakennuksesta.
Hyökkäys on paras puolustus. Yksi miehistä pudottaa säikähdyksissään kassinsa, josta kuuluu pullojen kilinää. Toinen törmää päistikkaa konttorituoliin ja kaatuu lattialle. Kolmas mies jää huojuen tuijottamaan minua syvään hengittäen. Hän nostaa kätensä otsalle ja löytää vihdoin sanansa:
LENTOKONEEN SOIKEASTA IKKUNASTA EROTTUI
VIRON RANNIKKO. MIELEEN PUTKAHTAA YKSI ENSIMMÄISISTÄ TYÖMATKOISTA SALOON, JOSSA VALMISTIMME ROBOTTEJA MATKAPUHELINTEN TUOTANTO-
LINJOILLE. ELETTIIN IT-HUUMAN ALKUVAIHETTA JA KOVA KASVU OLI KAIKKIEN HUULILLA.
Firmalla oli vähän rahaa, intoa ja ideoita sitäkin enemmän. Päällystö kannusti yöpymään huokeasti tehdashallin yläkerrassa, Robotics-hotellissa.
Havahdun yöllä tukahduttavan kuuman konttorin laverilta. Kuuluu rämähdys ja äänekästä kilinää. Hiivin toimiston puolelle, jonka ikkunoista näkee alas hämärään halliin. Robottirivistön sivustalla kyykkii mies, joka kerää avaimia ja hylsyjä takaisin työkaluvaunuun.
Todistan murtovarkautta, ajattelen. Hengitys tihenee. Haparoin vapisevin käsin pöydän päällä latauksessa olevaa venttikymppiä. Puhelimen käynnistyminen
kestää ikuisuuden. Kuulen lähenevää isoäänistä puhetta ja hörähdyksiä. Ei jumalauta, miten pärjäisi pelkät raidalliset pikkukalsarit jalassa oleva konttorirotta rosvojoukolle? Ehkä näky pelokkaasta ja puolialastomasta kukkakepistä naurattaisi rosvot hengiltä.
- Kurat, see Tallinna reisilaev jääb tänapäeval alati hiljaks, kuulen möreän miesäänen sanovan.
Joku vastaa ynähtäen ja nauraa räkäisesti.
Olin lukenut, että virolaisilla mafiosoilla on liipaisinsormi herkässä. Ikkunaverhon takaa kolmikon silhuetti muistuttaa
– Noh kuule, nyt on näin, että olemma virma meehitys Tallinnast ja hetkellä tulos töihi tänne, hän sanoo. – Ma kuitenki kysysin, et noh kuka sina oikeen olet sitte?
Kaatunut kaveri nousee pöydän reunasta tukea ottaen toisen miehistä jo tarkistaessa kilisevän kassinsa mahdollisia vaurioita. Tajuan saman tien mitä sakkia jututan, Viron tehtaalta saapuneita komennusmiehiä robottien asennukseen. Edessäni huojuu apujoukko, kolme IT-teollisuuden muskettisoturia.
Teemme huojentuneina sinunkaupat, ja miehet asettuvat taloksi viereisille lavereille. Tarjoan yöpalaksi HK:n sinistä ja ruisleipää ja saan vastineeksi ryypyn verovapaata.
Kansainvälinen yhteistyö oli tuolloinkin avainasemassa ja edellytys kasvulle. Molemmat elementit toimivat lannoitteena IT-buumille. Jyrkkä nousukiito sai aikaan hurmiota ja haittaa.
PETRI SAARI petri.saari@proventia.com
Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2025 neljä Petri Saaren Matkalla-kolumnia. Kirjoittaja on oululainen liiketoimintajohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Vapaa-ajalla hän harrastaa kirjoittamista ja työstää useampaa käsikirjoitusta.
Markku Henriksson: Yhdysvaltain idea
Tammi 2025, 415 sivua
Emeritusprofessori Markku Henrikssonin Yhdysvaltain idea on harvinaisen ajankohtainen teos, kun Donald Trumpin presidenttikauden alku on ollut odotettuakin vauhdikkaampi ja järisyttävämpi. Kansainvälisen politiikan mannerlaatat ovat liikahdelleet enemmän kuin sitten Neuvostoliiton hajoamisen vuonna 1991.
Trumpin ulkopolitiikassa transatlanttinen suhde on ollut kovemmalla koetuksella kuin olisimme voineet edes pahimmissa painajaisissa kuvitella. Lisäksi Trump on lähtenyt liehittelemään Venäjää tavalla, joka herättää eurooppalaisissa jopa epäuskoa. Näyttää siltä, että monet pyhinä pidetyt periaatteet on heitetty romukoppaan.
Trumpin kausi on opettanut, että meillä eurooppalaisilla on hieman vääristynyt käsitys maanosamme merkityksestä Yhdysvalloille. Todellisuudessa amerikkalaisia kiinnostavat pääasiassa amerikkalaisten omat asiat, mikä on tietenkin täysin luonnollista.
Trumpin maaliskuun alussa kongressille pitämä puhe oli tässä suhteessa hyvin kuvaava. Trump innostui puhumaan kansakunnan tilasta pari tuntia, mutta jätti meitä kiinnostavat aiheet hyvin vähälle huomiolle. Ukrainan tilanteen Trump käsitteli noin minuutissa, ja Grönlannista riitti lähinnä maininta valloitushalusta. Puheessaan
kongressille tai aiemmin virkaanastujaisissaan Trump ei maininnut Natoa sanallakaan.
Ajankohtaisen teoksen tehnyt Pohjois-Amerikan tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson on Yhdysvalloissa ja Kanadassa palkittu tutkija, joka on kirjoittanut historiasta, kulttuurista ja alkuperäiskansojen asemasta. Henrikssonin teos Tähtilipun maa oli tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana 2021.
Henrikssonin tuore teos käsittelee Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa, vallitsevia ideologioita, poliittisten puolueiden muutoksia, väestön erilaisuutta sekä historian synkkiä ja valoisia jaksoja. Teoksen alussa on sinänsä tarpeellinen osa, joka esittelee Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän perusteita. Poliittisen järjestelmän kertaamisen ”kuolemanlaakson” jälkeen teoksen teksti on tietokirjaksi erittäin mielenkiintoista ja sujuvaa.
Mika Kulju
Mehiläinen Työelämäpalvelut tarjoaa kattavat ja modernit työterveyden ja työhyvinvoinnin palvelut johtamisen tueksi, työyhteisöille sekä yksilöille. Rakennamme luottamuksellista yhteistyötä yritysasiakkaidemme kanssa ja panostamme asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen ja yhteiseen tiedolla johtamiseen.
Meillä on työelämä tehtävänä.
Tervetuloa uudet jäsenet!
1.2.2025 - 24.4.2025
KAINUU
FIN-TERPUU OY
INMEC INSTRUMENTS OY
KAIVINKONEURAKOINTI SIRVIÖ KY
LOUHINTALIIKE HANNU KILPELÄINEN OY
MAARAKENNUS JAN KONE OY
NORDREC HENKILÖSTÖPALVELUT OY
SOTKAMON LAKIPALVELU OY
SUOMEN KRISTILLISET HOIVAKODIT OY
TJR GAMES OY
KALAJOKILAAKSO
AUTOLIIKE KYMPPI PLUS OY
GEARMOTIVE OY
KONEPURISTIN OY
PAAKINAHON LIIKENNE OY
KOILLISMAA
KOILLISMAAN LASI KY
OULU
CONSTI KORJAUSRAKENTAMINEN OY
FINSTA ASIANAJOTOIMISTO OY
HAMMASLÄÄKÄRIKLINIKKA LIMINGAN HAMMASPEIPPO OY
HVM INFRA OY
IIROCO OY
KAARI GROUP OY
KOSKEN ASENNUS OY
KULJETUS MESKUS OY
KULJETUSKARTIO OY
MSTCONSULTING OY
OPTIWOMEN OY
OTERAN OY
OULUN HITSAUS JA PUTKIASENNUS OY
OULUN ILMATEK OY
OULUN JULKISIVU OY
OUTOKUMPU CHROME OY
SAPOTECH OY
SJ CAPITAL OY
TAITOPLAN OY
VALMENNUSTRIO OY
VILIKKURI CONSULTING & ENTERTAINMENT
VOCATUM OY
Taloushallinto
ja verotus
HUHTI-MARRASKUU 2025 – osaaminen voimavaraksi!
MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!
HR, työsuhde ja palkanlaskenta
3.-4.6. HR-ajokortti, Helsinki
5.6. (9-15.30) Esihenkilö ja työpaikan haastavat tilanteet, Helsinki/etä
16.9. alk. Työsuhde PRO, Helsinki/etä 30.10. (9-12) Henkilöstötyön vuosikello, etä 4.11. (9-16) Työoikeuspäivä, Oulu/etä
Johtaminen ja esihenkilötyö
15.5. (9-12) Hyvin suunniteltu budjetti, etä 20.5. (9-12) Näin vältät sudenkuopat kone- ja laitetoimitussopimuksissa, etä 23.9. (9-12) Uudet kestävyysraportoinnin vaatimukset - hallituksen ja johdon rooli ja vastuut, etä 30.9. (12-16) HHJ Hallituksen sihteeri, Oulu/etä
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ)® -KURSSI
Syksy 2025
1. jakso: Hyvä hallintotapa
Oulu/etä Oulu/etä Ylivieska Kajaani
2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi
3. jakso: Strategiatyö Ryhmätyö
4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus
26.8. 8.10. 18.9. 17.9. 4.9. 15.10. 24.9. 24.9. 17.9. 29.10. 2.10. 2.10. 24.9. 6.11. 15.10. 15.10. 7.10. 18.11. 29.10. 30.10.
Kansainvälistyminen
17.9. (9-11) EU:n vientivalvonnan ja sanktiojärjestelmän perusteet vientiyritykselle, etä
22.9. (12-16) Minimoi logistiikkasopimuksiin ja -ketjuun liittyvät riskit, Helsinki/etä
21.5. (9-16) Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu/etä
27.5. (9-12) Osakeyhtiön varojenjako, Helsinki/etä
5.6. (9-11) ViDA-alv-järjestelmää koskeva suuri uudistus, etä
9.9. (9-15.30) Kirjanpidon perustehtävät -valmennuspäivä, Helsinki/etä
19.9. alk. Hyväksytty Talouspäällikkö -valmennus, Helsinki/etä
23.9. (9-16) Taloushallinnossa huomioitavat alv- ja tuloverosäännökset, Helsinki/etä
Myös räätälöityä koulutusta – pyydä tarjous!
LISÄTIETOJA: Palvelujohtaja Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi, puh. 050 338 9350
LMOITTAUTUMINEN: kauppakamarikauppa.fi -> Koulutukset -> Oulu ja muu PohjoisPohjanmaa tai susanna.paaaho@chamber.fi, puh. 050 581 0884
MARKKINOINTI: Viestintä- ja markkinointikoordinaattori Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi, puh. 050 408 0663
Valtakunnalliset koulutukset
Löydät laajan valikoiman koulutuksia ja valmennuksia www.kauppakamarikauppa.fi/ collections/koulutukset
Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.
Johdon mittarit ja raportointi
3.6.2025 klo 9-12, Oulu/etä
Koulutuksen avulla opit tunnistamaan liiketoiminnan keskeiset mittarit, seuraamaan ja analysoimaan tuloksia sekä käyttämään tietoa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisäksi saat käytännönläheisiä työkaluja ja menetelmiä, joilla varmistetaan, että mittarit tukevat aidosti liiketoiminnan tarpeita.
Koulutus on suunnattu erityisesti yritysjohtajille, liiketoiminnan kehittäjille, talousjohtajille sekä muille avainhenkilöille, jotka ovat vastuussa organisaation suorituskyvyn seurannasta ja raportoinnista. Koulutus soveltuu kaikille toimialoille ja tehtävänkuville, joissa johdon mittareiden ja raportoinnin hyödyntäminen on olennaista.
Asiantuntijoina:
toimitusjohtaja Juha Laakkonen, Kaleva Media
aluejohtaja Sami Posti, PwC
Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssi
9.10.2025-13.1.2026, Oulu/etä
Kaipaako myyntiorganisaatiosi uutta nostetta? Kuinka päästä tulostavoitteisiin? Hyväksytty myyntijohtaja -kurssilta saat uusia eväitä, vinkkejä ja oppeja modernin myynnin johtamiseen ja myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen. Saat myös verkostoja, vertaistukea ja todistuksen modernin myyntijohtajan pätevyydestä!
Lisäksi saat ohjattua tukea oman myyntistrategian kehittämiseen tai jo olemassa olevan strategian päivittämiseen. Koulutus on suunnattu B2B-myyjille, myyntijohtajille, myynnin johdon tehtävistä kiinnostuneille ja kaikille myynnin kehittämisestä kiinnostuneille.
Aikataulu
Jakso 1: Myynnin strategia ja suunnittelu 9.10. klo 9-14
Jakso 2: Myynnin tavoitteet ja mittarit 30.10. klo 9-14
Jakso 3: Myyjien johtaminen ja esihenkilötyö 27.11. klo 9-14
Jakso 4: Myynnin ja markkinoinnin yhteistyö 13.1.26 klo 9-15.30
Asiantuntijoina:
Toimitusjohtaja Eeva Perttula, Sofor Oy
CEO & Founder Kati Huusko-Viikilä, Revory Oy
CSO Simo Ikonen, Liana Technologies Oy
kehitysjohtaja
Mikko Isoniemi, Ilkka Oyj
Chief Strategic Officer Mira Oiva, Myynninmaailma Oy
Kauppakamarin veropäivä -kiertue 2025
Taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma kokoaa keskeiset tulossa olevat lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat käytännönläheiseksi tietopaketiksi.
Asiantuntijoina: johtava veroasiantuntija Tomi Viitala, Keskuskauppakamari, Senior Tax Advisor, CEO Risto Waldén, Bilanssi Oy sekä Senior Tax Manager Tero Takalo, KPMG Oy Ab
Varaa päivät kalenteristasi!
Kajaani 5.11., Oulu 19.11., Ylivieska 20.11.
Myyntijohtoon tarvitaan lisää ymmärrystä kokonaisuudesta
Perinteinen myynnin johtaminen ei enää toimi. Vaikka ostamisen muutos on ollut tiedossa jo pitkään, yritysten myynnin johtamismallit eivät ole seuranneet perässä. Asiakkaat tekevät ostopäätöksiään yhä itsenäisemmin, ja suuri osa asiakkaiden ostoprosesseista etenee pitkälle ilman suoraa yhteyttä myyntitiimiin. Tästä huolimatta monet yritykset mittaavat myynnin onnistumista edelleen pelkästään myyntitiimin tulosten kautta, jättäen muut kaupalliset tiimit, kuten markkinoinnin ja asiakaspalvelun, tavoitteiden ja mittareiden ulkopuolelle.
Haasteena onkin se, että vaikka myyntitiimi toimisi kuinka tehokkaasti tahansa, kaupallinen menestys edellyttää kaikkien asiakasrajapinnassa toimivien tiimien yhteistyötä. Nykyaikainen ratkaisu tähän ongelmaan on Revenue Operations eli RevOps. RevOps-malli yhdistää kaupalliset tiimit yhteisten tavoitteiden ja mittareiden taakse. Sen avulla myynti, markkinointi, asiakaspalvelu ja tuotekehitys toimivat yhtenäisen strategian mukaisesti kohti yhteistä tavoitetta: kestävää ja kannattavaa liikevaihdon kasvua.
RevOps ei ole vain uusi trenditermi, vaan konkreettinen tapa organisoitua ja johtaa kaupallista toimintaa tehokkaammin ja skaalautuvammin. Se auttaa optimoimaan asiakaspolkua aina ensimmäisestä kontaktista pitkäaikaiseen asiakkuuteen asti. Kun koko organisaatio jakaa johdonmukaiset ja linjatut tavoitteet ja mittarit, kaupallinen johtaminen muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi kokonaisuudeksi, jossa päästään mittaamaan asiakkaan koko elinkaaren arvoa.
Yritykset, jotka ovat ottaneet käyttöönsä RevOps-mallin, eivät ainoastaan sopeudu muuttuvaan toimintaympäristöön, vaan määrittävät toimialansa uudet standardit. Yhteisten mittarei-
den avulla kaikki kaupalliset tiimit tietävät roolinsa kokonaisuudessa ja saavat näkyvyyden omaan vaikutukseensa yrityksen kasvuun. Näin saavutetaan entistä parempi asiakaskokemus, korkeampi asiakastyytyväisyys ja ennen kaikkea pitkäjänteistä, kestävää kasvua.
Kirjoittaja: Kati Huusko-Viikilä RevOps-strategiatoimisto Revoryn yrittäjä, myynnin johtamisen tietokirjailija ja kaupallisen strategian asiantuntija. Kati kouluttaa Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssilla aiheesta ”Myynnin tavoitteet ja mittarit”.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Myyntitiimin kannustava ja tuloksekas johtaminen ja esihenkilötyö (HMJ) -info
4.6.2025 klo 14-15 etä (Teams)
13.8.2025 klo 14-15 etä (Teams)
BusinessAsema
p. 08 558 55810 | businessasema.com
Uusikatu 52, 90100 Oulu
Tapahtumat ja valmennukset
tapahtumat.businessoulu.com
Muista myös sähköiset palvelumme
businessoulu.com
Seuraava asema on BusinessAsema, kun kyse on:
ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA
• liikeidea ja yrityksen perustaminen
• starttiraha
• startup-toiminta
OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOIMISESTA
• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat
• kansainväliset osaajat
• rekrytoinnin tuet
• kesätyöllistäminen
LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ
• yritysrahoitus
• maksuttomat valmennukset
• vienti ja kansainvälistyminen
• omistajanvaihdokset
• muutosturvapalvelut
UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA
• digitaalinen liiketoiminta
• vihreä siirtymä
• hiiliviisas kiertotalous
• innovaatiopalvelut
• designmenetelmät
SIJOITTUMISPALVELUISTA
• toimitilat ja yritystontit
• investointimahdollisuudet
TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA
• toimialakohtainen kehittäminen
• vienti- ja messumatkat
• klusteritoiminta
• Oulun innovaatioallianssi