TEEMA KANSAINVÄLISTYMINEN
Merikeskus Vellamoon nousee metsäteollisuusaiheinen juhlavuoden näyttely. Kuva Fantasia Works.
Kymenlaakson kansainvälistymisen juurilla KYMENLAAKSO ON KOHTA 150 VUOTTA OLLUT SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KEHTO. TEHTAAT VERLASTA KOTKAAN OVAT TUONEET HYVINVOINTIA, LUONEET KULTTUURIA, KASVATTANEET OSAAMISTA SEKÄ KANSAINVÄLISTÄNEET MAAKUNTAA. Metsäteollisuus on ollut pian 150 vuotta Kymenlaakson syömähammas. Kotkansaarella oli ollut sahatoimintaa jo 1500-luvulla. Varsinaisesti puunjalostustoiminta alkoi vuonna 1872, kun Kymijokivarteen nousivat ensimmäiset puunjalostuslaitokset Kotkaan, Inkeroisiin, Kuusankoskelle ja Verlaan. Vuonna 2022 tulee siis kuluneeksi 150 vuotta näiden tehtaiden perustamisesta. Tuosta voidaan sanoa alkaneen myös Kymenlaakson kansainvälistymisen, sillä yhtiöiden perustajat joko tulivat ulkomailta tai olivat hankkineet tietotaitoa ja rahoitusta ulkomailta. Kotkaan nousi ns. Norjan saha norjalaisen Hans Gutzeit perustamana. Ingerois Träsliperi Ab:n perusti puolestaan Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraaliluutnantti, vapaaherra Standertskjöld. Kuusankoskelle puuhiomon
32
KAUPPAKAMARI
TOUKOKUU 2021
perustivat kreivi Mannerheim ja forssalainen teollisuusmies Wahren. Verlan ensimmäisen puuhiomon perusti 1872 suomalainen insinööri Hugo Neuman, joka oli opiskellut Sveitsissä. Miksi he kaikki valitsivat juuri Kymenlaakson? Siitä saamme kiittää valtasuontamme Kymijokea, josta tehtaat saivat energiansa sekä metsiämme, jotka turvasivat raaka-aineen saatavuuden. Metsäteollisuus on luonut vuosisatojen kuluessa ympärilleen laajan toimintaverkoston ja alihankintayrityksiä. Työ toi asukkaita, kylät alkoivat kasvaa ja tehtaat rakensivat infran; asunnot, koulut ja kirkot. Siitä käynnistyi maailmanluokassakin merkittävä teollistumisen polku, jonka johdosta Kymenlaaksoa voi tänä päivänä aiheellisesti nimittää vihreän kullan maakunnaksi.
