Kauppakamari-lehti 2/2023

KAUPPA KAMARI

WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Marika Kirjavainen

VASTAAVA TOIMITTAJA

Kirsi Juura

TAITTO Kirsi Juura

KANSIKUVA

Tuomas Syrjänen, Futurice

JULKAISIJA

Kymenlaakson kauppakamari, Kyminlinnantie 6 48600 Kotka

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa. Seuraava lehti syyskuussa 2023.

PAINO

Painotalo Westman, Kotka

JAKELU

Jäsenyrityksiin ja sidosryhmille 1200 kpl

PALAUTTEET: kymichamber@kauppakamari.fi

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.issuu.com/ Kymenlaakson kauppakamari

ISSN 2341-9962

12

TEEMA

28

VARAS TULEE NYT VERKON KAUTTA POLIISIYLIJOHTAJA TUOMAS PÖYHÖNEN

TEKOÄLY TARJOAA TUOTTAVUUSLOIKAN TUOMAS SYRJÄNEN, FUTURICE

20

SUOMEN VARAUTUMINEN ALKAA YRITYSTASOLTA TEIJA TIILIKAINEN, HYBRIDIOSAAMISKESKUS

5

ALUEELTA

PÄÄKIRJOITUS

JAAKKO MIKKOLA

KYMENLAAKSON LIITTO

ELCOLINE GROUP 9

URATARINA

JOHANNA SUOMINEN

SYNERGIAKESKUS KOHOA 11 11

UUSI YRITYS

24

INTIALAISOPISKELIJAT PEREHTYVÄT YRITTÄJYYTEEN JA STARTUP-TOIMINTAAN KOUVOLASSA

SELÄTTÄMÄÄN 30

OPPISOPIMUSKOULUTUKSELLA TÄSMÄOSAAJIA TYÖVOIMAPULAA

KOTKAN KAUPUNKI 36

KURKKAA KALENTERIIN

TONI VANHALA

44

KYMENLAAKSON YRITYKSET KÄRKIJOUKOSSA VASTUULLISUUSTOIMISSA

Entinen kauppakeskus on kokenut muodonmuutoksen talven ja kevään aikana. Myös kauppakamarin Kouvolan toimisto muuttaa uuteen Synergiakeskus Kohoaan.

Kuva: Kirsi Juura

Kuva: Kirsi Juura

Yritysjohdon kansainvälisen kasvun ohjelma

Yritysten kansainvälinen toimintaympäristö on muutoksessa. Poliittiset ja taloudelliset riskit ovat lisääntyneet kansainvälisillä markkinoilla. Samanaikaisesti yrityksille on avautunut uusia markkinamahdollisuuksia. Tämä asettaa erilaisia vaatimuksia yritysjohdolle. Yritysten kasvu, kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus edellyttävät johtajalta uudenlaista taitoa ymmärtää muutosta ja toimia muuttuvissa olosuhteissa.

Keskuskauppakamarin Yritysjohdon kansainvälisen kasvun ohjelma laajentaa ja syventää yritysjohdon osaamista kansainvälistymisessä ja muuttuvan toimintaympäristön hallinnassa.

Ohjelma toteutetaan hybridimallilla. Verkostoituminen on merkittävä osa ohjelman sisältöä ja osallistuminen paikan päällä tukee tätä parhaiten. Ohjelma on suunnattu yritysten johdolle, johtoryhmiin kuuluville, tuleville johtajille ja hallitusten jäsenille. Ohjelma on loistava mahdollisuus päivittää ja syventää omaa osaamista.

Ohjelman sisällöstä vastaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka

Ohjelmaan sisältyy Teams-ennakkotapaaminen keskiviikkona

13.9.2023 klo 15.30, jossa kuulet ohjelman sisällöstä ja tutustut ohjelman osallistujiin sekä Howspace-työtilaan.

Osallistumismaksut: Kauppakamareiden jäsenyritysten osallistujille 2150 € + alv. 24 %, normaalihinta 2600 € + alv. 24 %.

Teemme mielellämme pakettitarjouksen, mikäli yrityksestäsi tulee useampia osallistujia ohjelmaan. Huomioithan, että paikkoja on rajoitetusti ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisää ohjelmasta Keskuskauppakamarin sivuilla: https://kauppakamari.fi/tapahtumat/yritysjohdon-kansainvalisen-kasvun-ohjelma-syksy-2023/

Moduuli I

Markkinoiden muutos, geopolitiikka ja talous

Tiistai 19.9.2023 klo 12.00 – 17.00 Helsinki

Seminaarin teemoina:

Ohjelman avaus ja tavoitteet

Maailmantilanne, geopolitiikka

Talouskatsaus

• Voittajien valmentaminen Yrityscase

Moduuli II

Markkinoiden mahdollisuudet

Tiistai 10.10.2023 klo 12.00 – 17.00 Helsinki

Seminaarin teemoina:

• Onnistu myynnissä

Markkinakatsauksia maailmalta

Tukea verkostojen rakentamiseen Yrityscase

Moduuli III

Vientirahoitus ja digitalisaation mahdollisuudet

ICC Trade Finance Day

Keskiviikko 1.11.2023 klo 12.00 – 17.00 Helsinki

Seminaarin teemoina:

Vientirahoitus ja kauppaprosessit

• Digitalisaation mahdollisuudet, digital trade

• Yrityscase

Moduuli IV

Keskuskauppakamarin Suuri vientipäivä 2024

Tiistai 6.2.2024 klo 12.00 – 18.00 Helsinki

Ohjelmaan sisältyy tiistaina 6.2.2024 klo 12 – 18 järjestettävä Keskuskauppakamarin Suuri vientipäivä -vuosittainen foorumi.

Kun mannerlaatat liikkuvat

Hyvät kauppakamarin jäsenet ja yhteistyökumppanit.

Kymenlaakson liitto täyttää nykymuotoisena organisaationa 30 vuotta toukokuussa 2023. Maakuntakaavoitusta, liikennejärjestelmä- ja merialuesuunnittelua, aluekehitystä EU:n rakennerahastojen ja kansallisen rahoituksen turvin sekä kotimaista ja kansainvälistä edunvalvontaa ynnä kesäyliopiston toimintaa on harjoitettu Kouvolan ja Kotkan toimipaikoissa kolmen vuosikymmenen ajan.

Viime vuonna mannerlaatat kuitenkin liikkuivat. Kun aiemmin profiloiduimme itä-länsi –suuntaisen Gateway-kehityskäytävän mukaan, oli tuo strategia nyt nopeasti romutettava.

Kaakkois-Suomen talouselämä oli tottunut naapurimaan kriiseihin ja suhdannevaihteluihin, mutta kun kyse yleensä oli taloudesta – Venäjän käymiä sotia 2008-14 toki unohtamatta – jatkettiin pragmaattisesti. Helmikuussa Venäjän 2022 laajamittaisen ja julman hyökkäyksen uhriksi joutui rajamaa Ukraina. Moraali voitti suomalaisen pragmatismin. Yhteistyömme päättyi.

Yksi esimerkki Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden romahduksesta oli Kymenlaaksolle tärkeän EU:n raja-alueohjelman (CBC) päättyminen kuin leikaten sodan alettua. Edes Krimin miehitys 2014 ei ollut sitä vielä lakkauttanut. Maakuntaohjelma kirjoitettiin uudelleen. Suomalaisten CBC-ohjelmasta saamatta jääneet varat saadaan neuvotteluprosessin tuloksena kotiutettua EU:n sisärajaohjelmien kautta. EU-komissio ja nyt myös ministerineuvosto osoittivat ymmärrystä kaikille Venäjän rajaan rajoittuville maakunnille.

Naton jäsenyys lisää Kymenlaakson houkuttelevuutta uusille investoinneille. Jo hakemusprosessin aikana kävi selväksi, että Suomen aluekehitys ja kokonaisturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Rajamaakuntien aluekehitys lisää maan kokonaisturvallisuutta.

Maakuntaan kuuluu sekä hyvää että huonoa. Stora Enson Anjalan paperitehtaan toisen paperikoneen ja Fazerin Korian meijeriliiketoiminnan lakkautus masensivat, mutta toisaalta samaan aikaan Haminan akkutehdashankkeen ja koko uuden akkuklusterin edistyminen ovat olleet positiivisia uutisia. Odotukset ovat kuitenkin nyt korkealla.

Rahoitussektorilla tapahtuu paljon: vihreä siirtymä saa uutta rahoitusta EU:n JTF-rahaston kautta 32 miljoonaa euroa kuluvalla ohjelmakaudella. Yritykset voivat hakea JTF-rahoitusta ELY-keskuksilta. Itäisen Suomen elinvoimapaketista Kymenlaakson liitto on 2023 rahoittanut jo 1,3 miljoonalla eurolla Itä-Kaakko-vetylaakso -hanketta sekä Kaakkois-Suomen matkailuyhteistyötä.

Uuteen hallitusohjelmaan vaadimme ykköshankkeemme valtatie 15:n rakentamista keskikaiteelliseksi ohitustieksi. Lisäksi tarvitaan kirjaus seuraavan ohjelmakauden aluekehitysrahoituksen muuttamisesta objektiivisiin indikaattoreihin perustuviksi, mikä toisi eteläsuomalaiselle Kymenlaaksollekin oikeudenmukaisemman osuuden EU:n aluekehitysvaroista.

Hyvää kevättä ja kesää kaikille lukijoille!

Yhteistyöterveisin

JAAKKO MIKKOLA MAAKUNTAJOHTAJA KYMENLAAKSON LIITTO

Kadonnut keskittymiskyky

Olemmeko menettämässä yhtäjaksoisen tehtäväkohtaisen ajankäytön edut – keskittymiskyvyn? Miksi nykyihmisen on aina vain vaikeampaa keskittyä? Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat keskittyvät yhteen tehtävään nykyään keskimäärin 65 sekuntia ja toimistotyöläiset kolme minuuttia. Mitä meille on tapahtunut ja miksi?

Johann Harin kirjan alku yksityiskohtaisine paikan, esineiden ja tunnetilojen maalailuineen haastaa lukijansa jo ensi hetkistä lähtien. Nopeasti kirja kuitenkin myös palkitsee ja huomaat, kuinka tärkeää on keskittyä lukemaan (tai kuuntelemaan) esimerkiksi tätä kirjaa.

Lukuisiin tieteellisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin tukeutuen tietokirjailija Johann Hari kertoo kirjassaan keskittymiskykymme muutoksista ja sen heikentymiseen vaikuttaneista keskeisimmistä tekijöistä. Harin tutkimusmatkan aikana käy ilmi, ettei keskittymiskyvyn puute johdu nykyihmisten heikosta itsekurista, vaan monesta ympäristömme osatekijästä. Lohdullista on löytää keinoja palauttaa ja kehittää keskittymiskykyä.

Kirja on varsin ajankohtainen tarkastellessamme keskittymiskykyämme uusien tekoälysovellusten käyttöönoton portailla. Miten ylläpidämme ja eheytämme omaa ajankäyttöämme? Niin yksilöinä kuin työyhteisöinä. Kirja herättää ajatuksia, joistain on helppo olla samaa mieltä, joistain ehkä ihan täydellisesti ei.

KIRJAVINKKI

Johann Hari

KATSAUKSET

LUKUSUOSITUS

Kansainvälinen ja vetovoimainen Suomi

Julkaisu tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan osaamiseen perustuvasta maahanmuutosta ja viitoittaa tien sitä kohti, että Suomi olisi tulevaisuudessa osaamiseen perustuvan maahanmuuton huippumaa. Konkreettiset keinot tähän tarjoaa kymmenen uudistusta. Selvää on se, että jos mitään ei tehdä, ei maahanmuutossakaan tulla näkemään toivottua kasvua. Tällöin osaajapulasta tulee ylitsepääsemätön ongelma, joka johtaa koko Suomen näivettymisen tielle.

Mikko Valtonen, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

Naiset pörssiyhtiöiden johdossa – kansainvälinen vertailu

Keskuskauppakamarin tuoreimmassa naisjohtajakatsauksessa vertaillaan naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmissä eri valtioissa. Vertailumaina ovat pääasiassa muut EU- ja ETA-valtiot. Hallitusjäsenyyksien osalta vertailua tehdään myös muihin OECD-valtioihin.

Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

Lue lisää kauppakamari.fi

Tuoretta tietoa

VEROKIILALASKURI PALJASTAA TYÖLLISTÄMISEN KORKEAT

KUSTANNUKSET

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli työllistämisen kustannukset ovat korkeat suhteessa työntekijälle käteen jäävään palkkaan. Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan verokiilalaskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen. Verokiilalaskuri löytyy helposti Keskuskauppakamarin nettisivuilta.

Tomi Viitala, Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija

KAUPPAKAMARIKYSELY: YRITYKSET KOKEVAT SAAVANSA ILMASTOTOIMISTA TALOUDELLISTA HYÖTYÄ

Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että noin 90 prosenttia kaikista yrityksistä kertoo tehneensä ilmastotoimia. Reilu kolmasosa kaikista yrityksistä ja suurista yrityksistä yli 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen. Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että ilmastotoimet ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä tai jo lyhyelläkin aikavälillä.

Teppo Säkkinen, Keskuskauppakamarin elinkeinoja ilmastoasiantuntija

ILMOITUSKANAVA

Lakisääteinen ilmoituskanava

puuttuu vielä

viidesosalta yrityksiä

Lakisääteinen ilmoituskanava puuttuu vielä noin viidesosalta 50 henkeä tai sen yli työllistävistä yrityksistä, selviää Keskuskauppakamarin tekemästä kyselystä.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut; kaksi vuotta sitten ilmoituskanava oli käytössä vasta noin puolella yrityksistä.

EU-direktiiviin perustuva laki ilmoittajan suojelusta velvoittaa yrityksiä tarjoamaan ilmoituskanavan, jota kautta työntekijät voivat kertoa havaitsemistaan epäkohdista.

Laki ilmoittajansuojelusta tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Se velvoittaa kaikkia 50 henkeä tai sitä enemmän työllistäviä organisaatioita hankkimaan ilmoituskanavan. Alle 250 henkeä työllistävillä organisaatioilla on aikaa avata ilmoituskanava joulukuun puoliväliin mennessä.

Vasikointia vai välittämistä

ILMOITUSKANAVAT VAHVISTAVAT VASTUULLISTA ORGANISAATIOKULTTUURIA

SELVITYS

SOTATILA

Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita yritysten avulla - suomalaisyritysten oltava tarkkana

Tulli ja suojelupoliisi ovat muistuttaneet, että Venäjä pyrkii kiertämään vientirajoituksia ostamalla pakotteiden alaisia tuotteita yksittäisten yritysten avulla sekä kolmansien maiden kautta.

Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan kasvoi viime vuonna merkittävästi (Venäjän hyökkäyssodan aikana). Tilastot paljastavat myös, että suurin osa kasvaneesta viennistä näihin maihin oli pakotteiden alaisia tuotteita. Kauppakamarien alkuperätodistustilastojen perusteella on myös havaittavissa huomattavaa kasvua Kazakstanin ja Kirgisian osalta verrattuna viime vuoden alkuun.

Suomalaisten yritysten tulee olla hyvin tarkkana uusia kauppoja solmiessa – niin vanhojen kuin uusien asiakkaiden kanssa. Vanha asiakas voi esimerkiksi tehdä täysin poikkeavan tilauspyynnön, joka ei vastaa heidän normaalia tilaushistoriaansa. Uuden asiakkaan kohdalla hälytysmerkkejä voivat nostaa yrityksen tuoreus (vastaperustettu), yrityksestä ei löydy tietoja netistä tai rekistereistä ja asiakas voi tarjota käteismaksua. Yritys voi olla myös haluton antamaan lisätietoja toiminnastaan. Viime hetken muutokset esimerkiksi toimitusosoitteessa, dokumenteissa tai maksuyhteystiedoissa, voivat olla merkki väärinkäytöksestä.

Asiakkaan taustat tulee siis selvittää tarkoin ennen myyntiä ja varmistaa myös tuotteen loppukäyttäjä esimerkiksi loppukäyttäjätodistuksella. Selvitystyössä kannattaa käyttää tiedon haun lisäksi omia verkostoja, paikallisia rekistereitä, Suomen suurlähetystöjä ja kauppakamariverkostoa (Finncham) maailmalla. Suomen ulkoministeriö tarjoaa sivuillaan tarkkaa tietoa pakotteiden noudattamisesta.

HANNELE VISURI, KANSAINVÄLISEN KAUPAN ASIANTUNTIJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

9.5. klo 9.00 - 10.30 avoin webinaari

Pakoteriskit - Miten toimit oikein ja vastuullisesti pakoteympäristössä.

EastCham Finlandin järjestämässä webinaarissa ohjeistetaan myyjän pakotteiden selvittämiseen liittyvästä KYC-prosessista ja saadaan käytännön suosituksia yrityksen pakote compliance-menettelyksi. Kaikille avoin webinaari.

Asiantuntijoina:

Ilmoituskanavat vahvistavat organisaatiokulttuuria. Kauppakamarin selvitys www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/viestintä/katsaukset

• Petri Kekki, Legal Business Advisor, EastCham Finland

• Sami Rakshit, valvontaosaston johtaja, Suomen tulli Pia Sarivaara, tiiminvetäjä, ulkoministeriön pakotetiimi

Ilmoittautumiset: www.eastcham.fi/tapahtumat

JOHANNA SUOMINEN

HR Manager, Elcoline Group

KOULUTUS

Tradenomi multimediatuotanto, Turun

AMK

KTM tietojohtaminen, LUT

MOTTO

Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Elämä kantaa. Elämässä ei mitään saa, jos ei rohkeasti yritä.

Rohkeasti pitää yrittää

JOHANNA SUOMISEN TYÖPÖYTÄ ON HELMIKUUSTA

LÄHTIEN OLLUT VOIKKAALLA ELCOLINE POWERIN TILOISSA. "TYÖ ON ÄÄRIMMÄISEN MIELENKIINTOISTA, OLEN VÄHINTÄÄNKIN INNOSTUNUT"

Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli 8. luokan TET-harjoittelu raisiolaisessa pizzeriassa. Huolehdin pöytien pyyhkimisestä, kulhojen täyttämisestä ja tiskeistä. Varsinainen ensimmäinen palkallinen kesätyöpaikkani oli kaarinalaisessa teknokemian alan tehtaassa Hakanitissa, jossa maahantuotiin, valmistettiin ja lähetettiin kampaamoalan tuotteita. Työskentelin tehtaan puolella pullottaen linjastossa shampoita ja hoitoaineita sekä keräämässä kampaamo- ja parturiliikkeiden tilauksia. Jo tältä ajalta on ensimmäiset kokemukset erilaisista esihenkilöistä, epäasiallisista käytöksistä työelämässä ja myös luottamusmiestoiminnasta.

Ennen nykyistä työtäni olin Haltonilla HR country managerina, jossa vastasi Suomen operatiivisesta HR-työstä kolmella Suomen toimipisteellä. Työviikkoihin ja -kuukausiin mahtui muun muassa työterveyshuollon yhteistyötä, esihenkilöiden koulutuksia, työsuojelu- ja luottamushenkilötoimintaa, rekrytointeja, perehdytyksiä ja kehityshankkeita. Kirsikkana kakun päällä oli Haltonin nousu toiselle sijalle 1000+ sarjassa Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa sekä Akavan Opiskelijoiden toimesta valinta vuoden 2022 vastuullisimmaksi korkeakouluopiskelijoita työllistäneeksi yritykseksi. Ennen Haltonia työskentelin esimerkiksi KSS Energialla HR-tiimissä ja Hyötypaperilla kehityspäällikkönä.

Merkittävin askel työurallani lienee tuotannollistaloudelliset YT-neuvottelut keväältä 2009. Yritykseemme tuli HR-johtaja Helsingistä kertomaan, että neuvottelut alkavat ja Kouvolan yksikön toiminnan siirtämistä muille paikkakunnille suunnitellaan. Tuon infotilaisuuden jälkeen jäin vahvasti miettimään tämäkö on oikea tapa hoitaa asioita. Paljon myöhemmin kuulin, että henkilö olikin ollut asian edessä ensimmäistä kertaa.

Töiden ohella pyrin liikkumaan mahdollisimman usein. Odotan jo kesää, että pääsee puutarhatöihin ja retkeilemään kansallispuistoihin. Asumme Kouvolassa yrittäjämieheni ja kolmen teinitytön kanssa.

Tällä hetkellä perehdyn uuteen työhön Elcoline Groupin henkilöstöpäällikkönä. Elcolinelaiset Suomessa ja Ruotsissa hoitavat kokonaispalveluna teollisuuden kunnossapitoa kuten ulkoistuksia, huollon palvelusopimuksia, mekaanisia asennuksia, sähkö-, automaatio- ja instrumentointitöitä, putkistojen asennuksia ja hitsauksia sekä energialaitosten osien konepajavalmistusta. Elcoline on kasvuyritys ja people & culture -toimintojemme työpöytä on tällä hetkellä varsin täynnä.

Kuva: Jani Kiviranta

Projekti

Synergiakeskus Kohoa

ELINKEINOELÄMÄN TOIMIJAT JA OPPILAITOKSET ASETTUVAT

YHTEISÖLLISEEN SYNERGIAKESKUKSEEN. KAUPPAKAMARIN KOUVOLAN TOIMISTO MUUTTAA KOHOAAN TOUKOKUUN AIKANA.

Kouvolan Manskille rakentuneen Synergiakeskus Kohoan ovet ovat talven ajan käyneet tiuhaan tahtiin. Kevään edetessä rakennusmiesten määrä pikkuhiljaa väheni ja käytävillä alkoi vilahdella Martelan haalareita. Huhtikuussa muuttoaan tekivät muun muassa Kouvola Innovation, Kouvolan Ydinkeskusta ry ja kauppakamari. Uudenkarheissa tiloissa on avara ja moderni ilme. Vihertävää väriskaalaa täydentävät lukuisat istumaan houkuttelevat oleskeluryhmät. Keskellä aulaa sijaitsevassa läpinäkyvässä neuvottelukuutiossa on kahden hengen palaveri meneillään ja kahvila-ravintola Educaféen emännät Johanna Pekkola ja Anne Hasu kantavat esille tuoksuvia korvapuusteja. Vanhasta kauppakeskuksesta näyttää olevan jäljellä enää valkoiset marmorilattiat, muuten tilat hohtavat uutuuttaan. Jopa Halosen liukuportaat on purettu ja tilalla on kahden kerroksen korkuinen aula upeine valaisimineen.

Talon sydämen muodostaa yhteisö. Kohoa on rakentunut elinkeinoelämän toimijoista ja vaikuttajista koostuvan ryppään ympärille. Yhteisön tavoitteena on parantaa Kymenlaakson yritysilmapiiriä, yritystoiminnan edellytyksiä ja lisätä elinvoimaa alueelle. Tämän mahdollistamiseksi on kerätty palvelu- ja yhteistyöverkosto saman katon alle.

KOHOA ON YHTEISÖJEN, TAPAHTUMIEN JA

VUOROVAIKUTUKSEN KOTI

Osakkaina yhtiössä ovat Kouvola Innovation, Kymenlaakson kauppakamari, Kymen Yrittäjät, Kouvolan Liikemiesyhdistys, Lumon Invest, Suomen Ässä-Asunnot, Elinan Elementit, Raino Kukkonen, Kauriskiinteistöt, Raino Kukkosen 70-vuotissäätiö, Kalevi Korjala, Varte, Investointiyhtiö Koho ja Valkealan Saha. Pääkumppaneina ovat, Kouvolan kaupunki, LUT, TE-toimisto ja Xamk.

Laajan ja monialaisen asiantuntijoiden verkoston tärkeänä tartuntapintana ovat oppilaitokset. Viimeistään ensi syksynä tiloissa toimii Edukon, Kraon, LUTin ja Xamkin opintolinjoja. Yhteistyö luo pohjaa verkostojen kehittämiselle.

Kohoa tarjoaa monipuolisesti palveluja, kuten vuokrattavia toimistotiloja 2-40 henkilön tilaisuuksiin. Pohjakerroksen tapahtumatilaan mahtuu jopa 350 henkilön minimessuja, näyttelyjä, seminaareja ja juhlagaaloja. Coworking-yhteisötyötilasta voi vuokrata oman työpisteen tai työtilaa tarpeen mukaan.

Kohoan potentiaali on ennenkaikkea toimijoissa. Tavoitteellinen Kymenlaakson kehittäminen tuo parhaimmillaan uusia kasvuhaluisia yrityksiä ja uutta elinvoimaa alueelle. Erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet tuovat myös kaivattua liikettä koko Kouvolan keskustaan.

JOHANNA PEKKOLA EDUCAFÉ

UUSI

TURVALLISUUS

Varas tulee nyt verkon kautta

YRITYKSIIN KOHDISTUVA RIKOLLISUUS ON OLLUT VIIME

VUOSINA TASAISESSA KASVUSSA JA ISKUT OVAT PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ

OVELAMPIA – JA USEIN MYÖS TUOTTOISAMPIA. VARAS VAANII

ENTISTÄ USEAMMIN VERKOSSA JA USEIMMITEN HEIKKO LENKKI

LÖYTYY TYÖPÖYDÄN TAI KIIREESSÄ AVATUN MOBIILILAITTEEN

TAKAA. Takavuosina rikolliset iskivät yrityksiin suoraviivaisesti ovien tai rikottujen ikkunoiden kautta.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN

Vastaamo on herätyskello kaikille

Tänä päivänä sorkkaraudat on pantu pitkälti sivuun ja sen myötä alalla on siirrytty sisäsiististi sähköisiin kiristys- ja urkintakanaviin.

Trendi saa vahvistusta myös poliisin tilastoista. Pelkästään perusteettomien valelaskujen avulla suomalaisyrityksiltä vietiin vuonna 2021 noin 5,7 miljoonaa euroa. Se on lähes tuplasti enemmän edellisvuoteen nähden.

Nyt tuo summa on todennäköisesti entistä suurempi, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen.

Hän perustaa ennusteensa sille, että erilaiset huijaus- ja tietojenkalasteluviestit sekä perusteettomat laskut alkavat olla arkea lähes jokaisessa yrityksessä kokoon katsomatta. Niitä suolletaan verkkoympäristöön taukoamattomana bittivirtana eri puolilta maailmaa ja joka päivä osa löytää myös maaliinsa.

”Kesän tullen nämä rikolliset aktivoituvat entisestään, sillä lomakuukausina huijaukset menevät myös paremmin läpi. Kaikki eivät jaksa lomalla ollessaan selvittää jonkin yksittäisen laskun tai viestin alkuperää. Helpompaa on painaa hyväksy-nappia”, Pöyhönen toteaa.

Vaikka perusteettomat laskut ovat jo klassinen huijauskikka, ne menevät poliisitarkastajan mielestä edelleen yrityksissä aivan liian helposti läpi.

Useimmiten laskujen loppusummat ovat kohtuullisia eivätkä herätä maksajassa ihmetystä. Laskuja voi kuitenkin tulla myös ison yhteistyökumppanin tai asiakkaan nimissä, jolloin euromäärät voivat olla hyvinkin huomattavia. Niiden menettäminen huijareille voi tietää etenkin pienemmälle yritykselle suoranaista talousahdinkoa.

”Tällaisissa tapauksissa rikolliset ovat yleensä päässeet käsiksi henkilökunnan puhelinnumeroihin ja sähköposteihin. Tätä kautta on voitu saada selville tärkeimmät asiakkaat ja kauppakumppanit sekä päästy kiinni myös laskuliikenteeseen. Sen jälkeen tarvitsee vain vaihtaa laskun tilinumero”, Pöyhönen kertoo.

Verkon vetovoimasta ja tuottoisuudesta kertoo sekin, että perinteiset murrot ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Viime vuonna niistä tehtiin 2055 rikosilmoitusta.

”Monessa yrityksessä suojakuori on kunnossa

eli omaisuuden turvana ovat valvontakamerat, hälyttimet, aidat ja vartijat. Nyt sisään tullaan piuhoja pitkin ja useimmiten taustalla on löysä tietoturva ja yksittäinen työntekijä, jonka kautta päästään kiinni arvokkaaseen tietoon ja isompaan saaliiseen”, Pöyhönen toteaa.

Hän toivookin hartaasti, että Vastaamo-case ja siinä esille tulleet tietoturvakäytänteiden puutteet soittaisivat yrityskentällä kunnolla hälytyskelloja. Lepsuilu voi koitua etenkin haittaohjelmien ja kiristyksen kohdalla todella kohtalokkaaksi, sillä vastapelureina ovat useimmiten ammattirikolliset.

”Riskien realisoituessa kyse on paitsi rahasta, myös yrityksen maineesta, uskottavuudesta ja asiakkaiden yksityisyyden suojasta. Vastuu yrityksen tietoturvasta sekä tietojen asianmukaisesta ja turvallisesta käsittelystä on yrityksen johdolla”, Pöyhönen toteaa.

Taustojen tarkastaminen kannattaa

Verkon lisäksi myös perinteisemmän tyylin

rikollisuus on kasvussa. Esimerkiksi myymälävarkauksia tehtiin viime vuonna noin 60 000 kappaletta.

Pöyhösen mukaan ennuste on tässäkin synkkä.

”Nykysuhdanne todennäköisesti pahentaa tilannetta entisestään. Kaikki kallistuu ja jossain kohtaa rahat loppuvat. Sen myötä yksi varastaa elääkseen ja toinen myydäkseen tavaraa eteenpäin”, hän toteaa.

Tyypillistä yritysrikollisuutta ovat myös erilaiset petokset, joissa kohteena voivat olla autot, erilaiset tavaratilaukset, koneiden ja laitteiden vuokraaminen tai vaikkapa rakennustarvikkeiden ostot. Usein toimijana on petoksia varten perustettu tai hankittu yritys, jolla ei ole aikomustakaan maksaa tilaamiaan tai ostamiaan tavaroita.

Monissa tapauksissa petoksella hankittu omaisuus siirtyy saman tien ulkomaille, jossa se vielä kulkee omistajalta toiselle. Suurimmat petoskeikat ovat poliisitarkastajan mukaan

Kuva: Poliisi, Mika Pakarinen.

yleensä ulkomaista käsialaa.

”Kumppaneiksi tai asiakkaiksi tarjoutuvien yritysten omistajataustat ja maksukyky kannattaa aina tarkastaa. Etenkin vastuuhenkilöiden viimeaikaisiin vaihdoksiin on syytä kiinnittää huomiota. Ja jos jokin sopimus tai tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on asia todennäköisesti juuri näin”, Pöyhönen tähdentää.

Sinisilmäinen suomalaisyritys on kiinnostava kohde

Oman varjonsa verkkorikollisuuteen heittää myös maailmanpoliittinen tilanne. Haastattelupäivänä Suomen Nato-jäsenyys sai lopullisen sinettinsä ja kuinka ollakaan, samaan aikaan takkuilivat muun muassa eduskunnan ja VTT:n verkkosivut.

Keskuskauppakamarin ja Huoltovarmuuskeskuksen hiljattain tekemän selvityksen mukaan etenkin suuriin yrityksiin kohdistunut hybridivaikuttaminen on lisääntynyt ja jopa kolmasosa on havainnut siihen viittaavaa toimintaa. Useimmiten sen arveltiin tulevan Venäjältä tai Kiinasta.

Saman selvityksen mukaan suomalaisyritysten merkittävimmät heikkoudet ovat liika avoimuus ja sinisilmäisyys. Olemme myös varsin huonoja tunnistamaan vaikuttamisyrityksiä.

Erilaisiin kyberuhkiin on varauduttu myös poliisihallinnossa, sillä iskujen potentiaalisia kohteita ovat mm. veden ja sähkönjakelu sekä elintarvike- ja logistiikkaketjut.

”Vielä 20 vuotta sitten oltiin pitkälti lankapuhelinten varassa, nyt käytössä ovat mobiililaitteet ja etäyhteydet. Jokainen voi miettiä, millaisia haavoittuvuuksia lepsut salasanat ja heikko tietoturva voivat sen myötä aiheuttaa”, Pöyhönen muistuttaa.

Ennaltaehkäisy on poliisin avaintyötä

Verkkorikosten selvittäminen on poliisille huomattavasti haastavampaa kuin vaikkapa lähikaupasta janojuomia, savukkeita ja käteiskassan vieneen varkaan nappaaminen.

Ilman ennaltaehkäisevää otetta ja laajaa yhteistyöverkostoa tilanne olisi poliisitarkastajan mukaan paljon vaikeampi.

”Kuorma on kieltämättä iso, mutta emme ole sen kanssa yksin. Eri viranomaistahojen lisäksi yritykset, elinkeinoelämän järjestöt, teleoperaattorit, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat meille todella tärkeitä yhteistyötahoja”, Pöyhönen listaa.

Samalla hän tähdentää, että poliisin avaintehtävä on paitsi rikosten selvittäminen myös nii-

Kuva: Poliisi, Mika Pakarinen.

den ennaltaehkäisy ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen.

”Rikoksesta tai sen uhkasta pitää aina ilmoittaa poliisille. Useimmiten meihin kuitenkin ollaan yhteyksissä vasta sitten, kun omaisuus on jo menetetty tai rikos tapahtunut. Paljon tärkeämpää on tunnistaa uhkia etukäteen sekä varautua ja miettiä yhdessä, miten mahdollinen rikos voitaisiin kokonaan estää.”Monissa tapauksissa petoksella hankittu omaisuus siirtyy saman tien ulkomaille, jossa se vielä kulkee omistajalta toiselle. Suurimmat petoskeikat ovat poliisitarkastajan mukaan yleensä ulkomaista käsialaa.

”Kumppaneiksi tai asiakkaiksi tarjoutuvien yritysten omistajataustat ja maksukyky kannattaa aina tarkastaa. Etenkin vastuuhenkilöiden viimeaikaisiin vaihdoksiin on syytä kiinnittää huomiota. Ja jos jokin sopimus tai tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on asia todennäköisesti juuri näin”, Pöyhönen tähdentää.

Vitosen pitsassa on harmaan talouden tuoksu

Yksi poliisin kasvavista haasteista on järjestäytynyt rikollisuus, joka kutoo verkkojaan myös meillä Suomessa.

Keskusrikospoliisin arvion mukaan Suomessa toimii lähes sata järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa on yhteensä noin tuhat jäsentä. Järjestäytynyt rikollisuus on vielä pääsääntöisesti kotimaista, mutta kansainvälistyy jatkuvasti. Lisäksi rikollisryhmät käyvät keskinäistä kisaa ja tekevät yhteistyötä erityisesti Venäjällä ja Baltiassa toimivien ryhmien kanssa.

KRP:n selvityksen mukaan ne perustavat työkaluikseen uusia yrityksiä, mutta hankkivat omistukseensa paitsi konkurssikypsiä myös hyvämaineisia yrityksiä.

Poliisitarkastaja Tuomas Pöyhösen mukaan esimerkkejä löytyy muun muassa autokorjaamoista, ravintola- ja rakennusalalta, vartiointipalveluista sekä partureista, joissa kaikissa hinnoittelu voi olla asiakkaan kannalta hyvinkin houkuttelevaa.

”Vitosen pitseria tai kympin parturi pyörivät todennäköisesti harmaan talouden pelisäännöillä. Toisaalta nykysuhdanne myös houkuttaa käyttämään niitä. Yksi merkittävä uhka on, että järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden hallitsemat yritykset soluttautuvat mukaan myös julkisen sektorin hankintoihin ja tätä kautta päätöksentekoon”, Pöyhönen varoittaa.

Tuomas Pöyhönen Poliisiylitarkastaja, Poliisihallitus Kuva: Poliisi.

Tekoäly tarjoaa tuottavuusloikan

TEKOÄLYN KEHITYSVAUHTI ON SAANUT

MONET INNOSTUMAAN SEN MAHDOLLISUUKSISTA, MUTTA JOIDENKIN MIELISSÄ OVAT

MYÖS SYNKÄT ORWELLILAISET UHKAKUVAT. IT-YHTIÖ FUTURICEN PERUSTAJAN TUOMAS

SYRJÄSEN MUKAAN TEKOÄLYYN LIITTYVÄT

RISKIT ON HYVÄ TIEDOSTAA.

Tekoäly ja etenkin Chat GPT ovat olleet kuluvan vuoden puheenaiheita. Moni meistä on toivottanut älykkäät tiedonhaku- ja -käsittelysovellukset tervetulleiksi, syntyväthän erilaiset yhteenvedot, raportit, kuvitukset tai sisältötekstit niiden avulla kädenkäänteessä.

Osa kuitenkin pelkää, että olemme hyvää vauhtia matkalla kohti tietokoneiden ylivaltaa – aivan kuten takavuosien scifi-klassikossa, jossa älykäs tietokone kaappaa kuin huomaamatta koko avaruusaluksen haltuunsa.

Avaruusseikkailu 2001 -tarina on tuttu myös helsinkiläisen konsultti- ja ohjelmistotalo Futuricen perustajalle Tuomas Syrjäselle. Nykyisin yhtiön data & AI-uudistumisohjelmasta vastaava it-alan moniottelija ei väheksy tekoälyyn liittyviä pelkoja ja epäluuloja. Samalla hän kuitenkin tähdentää, että tekoälyn nykyinen kehitys on ollut ennustettavissa jo vuosia sitten ja läpimurrostakin on puhuttu vuosikymmeniä.

”Nyt ollaan kuitenkin murroskohdassa ja tekoäly alkaa lunastaa niitä lupauksia, joita siihen on asetettu. Seuraavaksi meidän on vain opittava soveltamaan ja valjastamaan se entistä paremmin omaan käyttöömme”, Syrjänen muistuttaa.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVA HENRI VOGT

TEKOÄLYSTÄ TULEE ARJEN KUMPPANI, JOKA TARJOAA MAHDOLLISUUDEN MERKITTÄVÄÄN TUOTTAVUUSLOIKKAAN

Oikein hyödynnettynä tekoäly kuitenkin lisää prosessien läpinäkyvyyttä, parantaa tietopohjaista johtamista ja tarjoaa mahdollisuuden merkittäviin tuottavuusloikkiin.

Arjen kumppani koko organisaatiolle

Vauhtiin päästyään Syrjänen puhuu edessä olevasta työelämän murroksesta ja tuottavuusloikasta, jonka tekoäly tuo mukanaan. Uusi teknologia tarjoaa päätöksenteon tueksi perinteisiä exceleitä laaja-alaisempaa ja analyyttisempää tietoa, olipa kyse tavallisesta työntekijästä tai uuden strategian parissa pakertavasta yrityksen johtoryhmästä.

”Tekoälystä tulee arjen kumppani, joka tarjoaa oikein hyödynnettynä mahdollisuuden merkittävään tuottavuusloikkaan etenkin tietotyössä ja it-sektorilla, joissa työn tuottavuus on junnannut vuosikymmenestä toiseen paikallaan. Esimerkiksi virtaustehokkuus on jäänyt tietoaloilla varsin tuntemattomaksi käsitteeksi”, Syrjänen pamauttaa.

Hän ennustaakin, että tietotyössä on edessä vastaava kehitys- ja tuottavuusloikka, joka nähtiin 1800-luvun lopulla höyrykoneen keksimisen myötä.

Esimerkiksi rakennusalaa on Syrjäsen mukaan usein arvosteltu tehottomaksi ja jämähtäneeksi, mutta petrattavaa kuuluu olevan riittämiin myös it- ja tietoaloilla. Projektien aikataulut ja kustannukset ovat varsin liukuvia käsitteitä, tutkimus- ja tuotekehityshankkeista lähes puolet valuu hukkaan ja organisaatioiden sisältä löytyy paljon tehottomuutta.

”Tekoälyn avulla tietoaloillakin siirrytään yksittäisprojekteista koko organisaation osaamisen hyödyntämiseen. Samalla paranee laatu, läpinäkyvyys ja kustannuskuri. Samalla päästään johtamaan työn tuloksellisuutta”, Syrjänen tiivistää.

Onnistumisen edellytyksenä tosin on, että uusi teknologia tuodaan jatkossa kaikkien tietoaloilla työskentelevien ulottuville, ei pelkästään erikoisosaajille ja esimerkiksi ohjelmistokehittäjille. Ja uuden teknologian myötä on organisaatioiden sisällä muutettava myös omia toimintatapoja, Syrjänen tähdentää.

”Henkilöstö on saatava muutokseen mukaan tekoälyn tuomien positiivisten mahdollisuuksien, ei pelkojen uhkakuvien kautta. Siksi ensimmäiseksi sovelluskohteeksi kannattaa valita jokin muu kuin vaikkapa työajan seuranta”, hän naurahtaa.

Strategiatyötä liki online-periaatteella

Mitä sitten olisivat tekoälyn konkreettiset käyttökohteet esimerkiksi yritysorganisaatioissa?

Tämä kuva on tekoälyn luoma.

Futuricessa tekoälystä on tullut nopeasti tärkeä työkalu johtamisen apuvälineenä. Kun perinteisessä mallissa uuden strategian toteutumista ja tarvittavia muutoksia tarkastellaan yleensä vuoden välein, voi tekoäly tuottaa niitä vaikka viikon välein.

”Tekoäly voi toimia tässä kohtaa myös sparrauspartnerina ja päätöksenteon tukena”, Syrjänen toteaa.

Teknologiasta on hänen mukaansa apua myös entistä toimivampien asiakaspolkujen rakentamisessa tai vaikkapa softakehittäjien kumppanina.

”Harvassa organisaatioissa on myöskään kovin tarkkaa tietoa siitä, mitä kaikkea osaamista henkilöstön sisältä löytyy tai millaista koulutusta ja osaamista tarvitaan lisää. Tekoälyn avulla tämäkin data saadaan helposti esiin”, Syrjänen kertoo.

Parhaimmillaan tekoäly voi muuttaa koko toimialan bisneslogiikan. Esimerkiksi hän nostaa lakitoimistot.

”Niiden palvelut keskittyvät perinteisesti erilaisten lakiongelmien tai riitojen ratkomiseen. Tekoälyn avulla ne voidaan välttää jo etukäteen, jolloin koko liiketoimintalogiikka muuttuu ennaltaehkäisyn ja konsultoinnin suuntaan.”

Uhkat otettava todesta

Tuomas Syrjänen kiinnostui tekoälystä ensimmäisen kerran jo opiskeluvuosinaan 1990-luvulla.

Teema jäi pitkäksi aikaa mielestä, kunnes hän kiinnostui siitä uudelleen viime vuosikymmenen lopulla. Viimeiset kolme vuotta hän on pureutunut siihen lähes täyspäiväisesti ja vienyt tekoälyratkaisuja määrätietoisesti myös perustamansa Futuricen työkalupakkiin.

Vaikka uusi teknologia tarjoaa yrityksille monia kasvumahdollisuuksia, ei Syrjänen vähättele myöskään siihen liittyviä riskejä. Yksi suurimmista on se, että käyttäjäkunta jakaantuu kahtia – kuten diginatiivien ja tietotekniikkaa heikommin hallitsevien välillä on käynyt.

”Kaikki on pidettävä tällä kertaa kehityksessä mukana. Samalla on huolehdittava, että tekoäly pysyy vain hyvänä renkinä eikä ota isännän roolia”, Syrjänen painottaa.

Yksi iso haaste on datakeskusten myötä kasvava energiankulutus, joka on pystyttävä ratkaisemaan kestävällä ja vähäpäästöisellä tavalla. Uhkia liittyy myös tietoturvaan, jonka merkitys kasvaa jatkossa entisestään.

”Samalla on mietittävä entistä tarkemmin, minne dataa säilötään ja kenellä on siihen pääsy.”

KUKA: Tuomas Syrjänen Yksi ohjelmistoyritys Futuricen perustajajäsenistä ja sen toimitusjohtaja vuosina 2008–2018. Vastaa nykyisin yrityksen tekoälykyvykkyyksistä ja niiden kehittämisestä. Mukana Taalerin, Vaisalan, WithSecuren, Flow Technologiesin, Vastuu Groupin ja Futuricen hallituksissa.

KOULUTUS: Diplomi-insinööri

PERHE: Vaimo ja kaksi lasta

HARRASTUKSET: Lukeminen, liikunta eri muodoissa ja matkustaminen

Tämä kuva on tekoälyn luoma.

Suomen varautuminen alkaa yritystasolta

Suomen turvallisuuteen on viime vuosina kohdistunut outoja uhkia. Samalla kun sota on tehnyt paluun Eurooppaan autoritääriset valtiot ovat osoittaneet kasvavaa mielenkiintoa myös oman kotimaisen yhteiskuntajärjestelmämme keskeisiin yksityiskohtiin. Häirintää on kohdistettu niin erilaisiin kriittisiin tietojärjestelmiin kuin GPS-paikannusjärjestelmäänkin. Ilmatilaa on loukattu ja itäraja avattu laittomille turvapaikanhakijoille. Venäjän hallinnon lausunnoissa maalataan varsin totuudenvastaista kuvaa Suomesta sekä erityisesti niistä syistä, jotka saivat Suomen hakemaan Naton jäsenyyttä. Suomen on vaikea tunnistaa itseään väittämistä, joiden mukaan Yhdysvallat olisi houkutellut sen mukaan Naton käymään Venäjän vastaiseen kampanjaan.

Venäjä käy taistelua lännen kanssa laaja-alaisin välinein pönkittääkseen omaa suurvalta-asemaansa ja nykyistä itsevaltaista hallintomalliaan. Suomi on osa länttä, jota Venäjä parhaillaan pyrkii heikentämään niin perinteisin kuin hybridiuhiksi kutsutuin välinein. Kiina on yllättänyt maailman jatkamalla tukeaan Venäjälle sodan pitkittymisestä ja Venäjän sotarikoksista huolimatta.

Tällaisessa ympäristössä suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu on arvokas. Ulkovaltojen vihamielinen toiminta ei rajoitu valtioon ja sen rajoihin,

vaan kohdistuu yhtä lailla yrityksiin ja kansalaisyhteiskuntaan. Hybridiuhkien logiikkana on yllättää ja iskeä sinne, mistä on odotettavissa suurimmat vaikutukset ja vähiten vastareaktioita. Yhteiskuntamme kriittiset toiminnot ovat voittopuolisesti yksityisten yritysten käsissä. Moniin yhteiskunnan keskeisistä palveluista sisältyy suuria keskinäisriippuvuuksia: sairaalat ovat monien palveluntarjoajien monimutkainen kokonaisuus. Ne ovat tällä hetkellä myös yksi potentiaalinen kohde erilaisille hybridiuhkaoperaatioille. Suorien ulkomaisten sijoitusten alkuperää on usein vaikea jäljittää. Strategiset omistajuudet ovat väline riippuvuuksien luomiseksi tai puolustussektorin kannalta kriittisen tietotaidon hankkimiseksi.

Uudenlaista turvallisuustietoisuutta kaivataan nyt myös elinkeinoelämän piirissä. Geopoliittisen tilannetietoisuuden tulee olla kohdallaan yritysten johdossa ja oman yrityksen rooli alueen kriittisten toimintojen ja palveluiden tuottajana on syytä kirkastaa. Tietojärjestelmien turvallisuus, hankintaketjujen haavoittuvuudet yhtä hyvin kuin haavoittuvuudet henkilöstön osaamispohjassa tulee paikallistaa.

Uhkia ei ole syytä ylikorostaa, mutta oman yrityksen rooli mahdollisten uhkien kohteena on silti hyvä tunnistaa. Varautuminen on hyvä aloittaa sieltä, missä haavoittuvuudet parhaiten tunnetaan.

TEIJA TIILIKAINEN

Kirjoittaja on Euroopan Hybridiosaamiskeskuksen johtaja.

ASIANTUNTIJAKOULUTTAJAT

Vastuullisuustoimenpiteet lisäävät pk-yrityksen kilpailukykyä. Kauppakamarin koulutuksesta saat tarvittavat tiedot ja käytännön ohjeet, miten vastuullisuustyö kannattaa aloittaa.

Afryn ja Keskuskauppakamarin asiantuntijat tuovat valmennuksessa vinkkejä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, kustannussäästöihin ja parempaan riskienhallintaan.

Valmennus sisältää inspiroivia asiantuntijapuheenvuoroja, käytännön toimintamalleja, case-esimerkkejä ja verkostoitumista muiden osallistujayritysten kanssa.

Lisäksi osallistujat pääsevät tekemään edustamalleen yritykselle vastuullisuuden olennaisuusarvion osana valmennusta. Olennaisuusarvion tekemällä saat oivan startin yrityksen vastuullisuuden painopisteisiin ja konkreettisia toimintasuosituksia jatkoon

OHJELMA

Maanantai 8.5. klo 10.00-15.30 Kouvola

10.00 Tervetuloa!

10.05 Vastuullisuus - mitä, miksi, miten?

Anne Vanhala, vastuullisuusasiantuntija, Keskuskauppakamari

10.50 Yrityscase 1

11.30 Lounas

12.30 Teemapuheenvuoro: Vastuullinen liiketoiminta, vastuullisuusraportointi ja ESG

Tanja Virtanen-Leppä, DI, johtava asiantuntija, AFRY Finland Oy

13.15 Yrityscase 2

14.00 Kahvitauko

14.15 Johdanto ja ohjeistus vastuullisuuden olennaisuusarvioon

Perttu Kouvalainen, toimitusjohtaja, Impact Agency Fabrik Oy

15.00 Kysymyksiä ja keskustelua

Jäsenhinta 1050 € + alv. (normaalihinta 1390 € + alv)

Tiistai 30.5. klo 9.00-11.00 Teams

9.00 Tervetuloa!

9.05 Vastuullisuuden vaikutusten arviointi - vastuullisuuskyselyn tulokset

Perttu Kouvalainen

9.45 Kysymyksiä ja keskustelua tuloksista

10.00 Miten lähteä liikkeelle vastuullisuudessa?

Anne Vanhala, Keskuskauppakamari

• Vastuullisuuden viitekehykset avuksi yrityksille

• Keskuskauppakamarin vastuullisuusjärjestelmät

10.45 Kysymyksiä ja keskustelua

11.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautumiset viimeistään 5.5.: www.kymichamber.fi/koulutukset/koulutukset/2023/8/vastuullisuudella-kilpailuetua-pk-yrityksen-vastuullisuusvalmennus-8-ja-30-5-kouvola-ja-teams

LAADUKAS VALMENNUSNÄIN ALOITAT JA EDISTÄT YRITYKSEN VASTUULLISUUSTOIMENPITEITÄ

#hyvinvointi

MARIKA KIRJAVAINEN

TOIMITUSJOHTAJA

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Boostia ja balanssia

Suomi elää kiihkeää aikaa hallituksen muodostamisen ja hallitusohjelman sisällön laatimisen suhteen. Kansa on äänensä antanut ja odotusarvo on, että äänestystulos näkyy hallituksen kokoonpanossa ja seuraavan neljän vuoden politiikassa. Näin sen täytyy olla – muuten vaalitulos menettää merkityksensä.

Nostan esille suuren huolen, joka vaatii huomiota myös hallitusohjelman sisältöä määriteltäessä. Huolehdimmeko riittävästi todella merkityksellisestä yhteiskunnan peruspilarista, nimittäin lasten ja aikuisten jaksamisesta, hyvinvoinnista ja osaamisesta, jotka ratkaisevat maamme menestymisen, talouden kestävyyden ja ihmisten elämän laadun? Ylempien kerrosten rakentaminen on huojuvalla perustalla, jos peruspilarit eivät ole kunnossa.

vuodessa ja tuen piirissä on tällä hetkellä noin neljännes oppilaista. Lukiolaisista lähes 40 % täyttää hoidettavan ahdistuksen kriteerit. Ammatillisen koulutuksen puolella luvut ovat samaa luokkaa. Lapset ja nuoret nukkuvat vähemmän kuin koskaan aiemmin, samoin liikuntaa harrastetaan huomattavasti vähemmän. Johtopäätöksiä voi ja pitää tehdä.

Samaan aikaan, kun teemme töitä investointien, kasvavan ja kehittyvän yritystoiminnan tai TKI:n hyväksi, meidän täytyy muistaa pitää huolta osaavasta ja hyvinvoivasta työvoimasta.

TARVITAAN ROHKEUTTA JA KEINOJA PUUTTUA JUURISYIHIN.

Näistä asioista puhutaan paljon ja haasteet on tiedostettu. Asian korjaamiseksi pyritään huolehtimaan muun muassa hoitotakuusta ja mielenterveyspalveluiden riittävyydestä. Tämä on oireiden hoitamista. Tarvitaan rohkeutta tai keinoa puuttua juurisyihin, jotka ovat johtaneet meidän tähän todella haastavaan tilanteeseen.

Tutkimusten mukaan mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut samaa tahtia älylaitteiden määrän ja yleistymisen kanssa. Somet ja sovellukset ovat muuttaneet maailmaa. Ihmisten keskittymiskyky on heikentynyt ja muut aktiviteetit vievät huomiota esimerkiksi oppimiselta. Esikouluikäiset saavat Suomessa älypuhelimet aikaisemmin, kuin missään muussa maassa. Peruskoululaisten erityisen tuen tarve on kaksinkertaistunut viidessä

Ihmiset ovat yhteiskunnan ja yritysten merkittävin voimavara, jonka jaksamisesta täytyy huolehtia muistaen samalla jokaisen oma vastuu.

Osa kokonaisuudesta on kuntien harteilla ja kuntien välillä onkin suuria eroja. Osaan asioista voi vaikuttaa vain lainsäädäntöä muuttamalla.

Koululaisten keskittymiskyvyn ja tulosten parantamisen voisi aloittaa säätämällä lain, joka antaa opettajalle oikeuden kerätä puhelimet pois oppitunnin ajaksi. Toimenpiteitä tarvitaan, kuten myös eväitä tunnistaa (työ) elämän laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kauppakamari kantaa kortensa kekoon ja järjestää keskiviikkona 24.5. Boostia ja Balanssia -tilaisuuden, joka on tarkoitettu kaikille hyvinvoinnista kiinnostuneille työntekijöille ja esihenkilöille. Tavataan siellä!

Valoa ja iloa kevääseen

Intialaisopiskelijat perehtyvät startup-toimintaan Kouvolassa

50 OPISKELIJAN RYHMÄ INTIASTA SAAPUI XAMKIN KOUVOLAN KAMPUKSELLE MAALIS-TOUKOKUUSSA. MONEN TOIVEISSA SIINTELEE OPINTOJEN OHESSA TYÖPAIKKA KYMENLAAKSON YRITYKSISSÄ.

TEKSTIT JA KUVAT KIRSI JUURA

perehtyvät yrittäjyyteen ja Kouvolassa

RAKASTAN KOUVOLAN

KAUPUNGIN RENTOA

TUNNELMAA. TÄMÄ

TUNTUU PAIKALTA, JOSSA VOI ELÄÄ OMAAN

TAHTIIN JA SILTI

SAAVUTTAA PALJON.

- Shristi Jain

OSAAMINEN JA TYÖVOIMA

Kaakkois-Suomessa monet toimialat kärsivät osaajapulasta ja yrityksillä on haasteita kansainvälistymisessä. Alueella on myös tarve parantaa yrittäjyyden edellytyksiä elinkeinorakenteen uudistamiseksi. Taustalla vaikuttaa voimakas muuttotappio, jonka torjumiseksi tarvitaan jopa 1400 uutta asukasta vuosittain.

Näihin alueen ja yritysten tulevaisuuden tarpeisiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk vastaa kunnianhimoisilla kansainvälistymistavoitteillaan. Suunnitelmissa on moninkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä ja lisätä englanninkielisten tutkintokoulutusten aloituspaikkoja. Lisäksi on tulossa uusia maksullisia täydennyskoulutuksia, ns. Diploma-koulutuksia, jotka on suunnattu kansainvälisille osaajille.

Ensimmäinen 60 opintopisteen Post-Graduate Diploma in Entrepreneurship and startups -kurssi käynnistyi Kouvolassa maaliskuun alussa. Koulutukseen on saapunut Intiasta noin 50 korkeakoulututkinnon suorittanutta opiskelijaa. Mukana on IT-alan osaajia, elintarvikealan, opetusalan, matkailualan ja liiketalouden ja humanististen alojen koulutuksen saaneita nuoria, iältään 23-42 -vuotiaita. Opinnot kestävät 10 kuukautta jonka jälkeen heillä on mahdollisuus hakea jatko-opintoihin.

Ankkapurhassa brändisuunnittelua

Huhtikuussa opiskelijat olivat kolmen päivän leirillä Nuorisokeskus Anjalassa, jossa he perehtyivät 4-5 eri suomalaisyrityksen toimintaan ja näiden brändeihin.

Haastateltavana ollut neljän nuoren naisen ryhmä oli silminnähden innoissaan opintoviikon sisällöstä. Kiitosta saivat niin oppilaitos kuin Kouvolan asukkaat ja rauhallisuus. Sen sijaan suomalaiseen ruoka vaatii vielä totuttautumista voimakkaasti maustettuihin ruokiin tottuneille opiskelijoille.

Yritysten momentum

Intialainen opiskelijaryhmä opiskelee yrittäjyyttä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä läheisessä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on integroida opiskelijat osaksi yritys- ja työelämää samalla, kun he saavat Xamkissa moderneja liiketalouden oppeja ja mahdollisuuden jatko-opintoihin. Viisumi mahdollistaa 30 viikkotyötuntia.

Xamk ja Kymenlaakson kauppakamari tekevät tiivistä yhteistyötä ja tarjoavat keväällä verkostoitumistilaisuuksia yrittäjille ja opiskelijoille. Ensimmäinen on toukokuun alussa Kotkassa *ship Startup Festivalin yhteydessä ja toinen Kouvolassa 29.5.

Kiinnostuitko yhteistyöstä opiskelijaryhmän kanssa?

Tervetuloa matchmaking-tilaisuuteen 29.5. Synergiakeskus Kohoaan, Kouvolaan klo 15-17:00.

Voit kysyä lisätietoja myös Xamkin koulutusassistentti Eva-Stina Tallberg-Kalliomäeltä eva-stina.tallberg-kalliomaki@xamk.fi tai 050 461 7341.

www.xamk.fi/wp-content/uploads/2022/09/diploma-in-business.pdf

Srishti Jain

Sekä opinnot että oleskelu ovat alkaneet loistavasti. Rakastan yhteistyötä opettajien kanssa ja mikä tärkeintä, rakastan Kouvolan kaupungin rentoa tunnelmaa. Tämä tuntuu paikalta, jossa voi elää omaan tahtiin ja silti saavuttaa paljon.

Minulla on lähes vuosikymmenen kokemus brändi- ja yritysviestinnästä sekä markkinoinnista. Olen hoitanut ja johtanut viestintästrategioita globaaleille brändeille ja startupeille.

Viimeisin työpaikkani oli MSL India, joka on ranskalaisen maailmanlaajuisen mainosjättiläisen Publicis Groupen strateginen viestintäosasto. Olen tehnyt brändiviestintää yrityksille eri aloilla, muun muassa kodin sisustuksen parissa.

Harkitsin Masters-koulutusohjelmaa jo ennen pandemiaa, mutta Covid-19 suisti suunnitelmani. Etsiessäni sopivaa koulutustahoa törmäsin Suomeen. Olin kuullut paljon suomalaisesta koulutusjärjestelmästä – kuinka se on käytännöllisempi ja toimintalähtöisempi – yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä. Kun sain tietää Xamkista, niin hain opiskelemaan ilman suurempia viivytyksiä.

Muutto uuteen maahan on iso päätös, ja oli muutamia syitä, miksi hakeuduin juuri Xamkiin, Suomeen ja Kouvolaan.

Ensinnäkin elämänlaatu. Suomi on jatkuvasti maailman kärkimaiden joukossa elämänlaadun ja korkean elintason suhteen.

Kouvola erityisesti tunnetaan kauniista luonnostaan sekä turvallisesta ja puhtaasta ympäristöstään.

Toinen syy valita juuri Kouvola oli koulutusohjelma. Koulutusohjelma painottaa luovuutta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä.

Lisäksi Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, jossa on alhainen rikollisuus ja vakaa poliittinen ympäristö.

Toivon saavani koulutuksesta kattavat valmiudet yrittäjyyteen Suomessa.

Ammatillinen kehitys on tottakai tärkeää ja pyrin hankkimaan käytännön kokemusta harjoittelujaksojen tai töiden kautta. Haluan myös rakentaa ammatillisia verkostoja. Xamk on kansainvälinen korkeakoulu, ja uskon, että koulutusohjelma tarjoaa meille globaalin näkökulman. Odotan innolla työskentelyä eri maalaisten opiskelijoiden kanssa.

Henkilökohtainen kasvu on myös tärkeää. Opiskeluaika ja tutkinto auttavat meitä kehittymään niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisesti.

Olen kiinnostunut erilaisista työskentelymahdollisuuksista Kouvolassa. Vahvuuteni tulisivat varmasti esille työssä yritysten markkinointi- tai viestintäosastoilla, jossa voisin auttaa brändikuvansa kehittämisessä.

Opinnot ovat alkaneet erittäin sujuvasti. Aluksi saimme perehdytystä suomalaiseen kulttuuriin ja kerrottiin opinnoista, mikä oli erittäin hyödyllistä.

Minulla on 12 vuoden kokemus tietojenkäsittelyaineiden opettamisesta yliopiston liiketalouden opiskelijoille. Olen suorittanut kaksi maisteritutkintoa; toinen eläintieteellisestä tiedekunnasta ja toinen IT/tietojenkäsittelystä.

Viimeiset viisi vuotta olen johtanut omaa valmennusinstituuttiani, jossa koulutetaan toisen asteen opiskelijoita matematiikan, luonnontieteiden ja englannin oppiaineissa. Työskentelin myös tekstiilejä valmistavassa perheyrityksessämme.

on kotoisin Intian pääkaupungista Delhistä

Priti Honrao muutti perheensä kanssa Kouvolaan Suratin kaupungista Intian länsirannikolta. jatkuu seuraavalla sivulla...

Halusin kuitenkin kehittää edelleen taitojani, joten aloin etsiä eri yliopistoja ja koulutusmahdollisuuksia.

Tiesin, että Suomi tarjoaa maailman parasta koulutusta ja on maailman onnellisin maa. Sitten sain tietää Edufinilta tästä kurssista ja tänään olen täällä.

Tämä oli mielestäni paras kurssi Suomessa. Pidän kaiken kaikkiaan opiskelukuviosta ja myös opetusmenetelmistä. Tämän kurssin jälkeen voin hakea myös MBA-ohjelmaan.

Asun opiskelija-asuntolan perheasunnossa, joka sopii täydellisesti perheelleni. Kaikki tarvittava löytyy, lämmityskin toimii. Matkustan ammattikorkeakoululle bussilla. Bussipysäkki on hyvin lähellä asuntoni, joten sekin on erittäin kätevää.

Kouvolalla on monia etuja, kuten Helsingin läheisyys ja silti tämä on pikkukaupunki, jossa kaikki on hyvin saavutettavissa. Asuminen on edullisempaa kuin vaikkapa Helsingissä tai Tampereella.

Töiden suhteen olen avoimilla mielin.

Jos saisin mahdollisuuden työskennellä Xamkissa, olisin erittäin onnekas. Työskentelisin mielelläni myös ravintola- tai matkailualalla tai IT:n parissa.

Yatri Shah

on kotoisin Ahmedabadin kaupungista, Gujaratin osavaltiosta.

Hain tälle kurssille lähettämällä esittelyvideoni lokakuussa. Kaikkien maahanmuuttomuodollisuuksien jälkeen tulin Suomeen 23. helmikuuta.

Ensimmäiset päivät olivat yllätys Suomen kylmän sään vuoksi; kotona Intiassa oli lähtiessäni noin 45 astetta. Kahden kuukauden täällä olon perusteella sanoisin, että suomalaiset ovat todella avuliaita ja Suomen järjestelmä toimii erinomaisesti. TE-toimisto, SAGA, Moona, Kinno ja kaikki ovat yrittäneet auttaa meitä niin paljon kuin mahdollista sujuvan integroinnin varmistamiseksi.

Kotimaassani Intiassa työskentelin Pinakin shah & co -yrityksessä Account Managerina vuodesta 2012. Olen aloittanut urani matematiikan ja englannin opettajana ala-asteella Bright English-koulussa vuonna 2017. Seuraavana vuonna työskentelin lukiossa kauppatieteiden ja kirjanpidon opettajana. Covidin ja raskauden jälkeen aloin työskennellä Anand Niketan -lukiossa (CBSE Board) opetusaineina taloustiede ja yrittäjyys.

Ammattitaitoisena opettajana minun oli jatkuvasti päivitettävä taitojani, jotta pystyin välittämään tehokkaasti tietoa oppilailleni. Olin jäsenenä kansainvälisissä opettajayhdistyksissä, joissa opin tuntemaan Suomea ja sen koulutusjärjestelmää. Valitsin Xamkin ja tämän kurssin, koska se mielestäni sopii koulutustaustaani ja kokemuksiini.

Yrittäjyys kiinnostaa minua ja haluan oppia lisää startup-yrityksistä. Kurssin sisältö on hyvin yksityiskohtainen. Uskon, että se auttaa minua oppimaan kaikki yrittäjyyden osa-alueet ideasta liiketoiminnan kasvuun. Toivon, että tämän kurssin suorittamisen jälkeen pääsen maisterikoulutukseen. Dr-etuliite nimessäni on unelmani kouluajoista asti.

Yrittäjyys tarjoaa paljon mahdollisuuksia kasvaa ammatillisesti ja aloittaa omakin liiketoiminta. Siinä on luovuuden ja innovatiivisuuden elementtejä, joista pidän erityisesti.

Jos saan mahdollisuuden työskennellä täällä Kouvolassa, aion ehdottomasti tehdä niin. Toivon, että työ auttaisi minua verkostoitumaan, perehtymään suomalaiseen yhteiskuntaan ja työkulttuuriin sekä mahdollisesti perustamaan yritystoimintaa tulevaisuudessa. Uskon, että työn kautta pystyn löytämään oman paikkani tässä maassa ja kehittämään identiteettiäni.

Olen onnellinen ja iloinen saadessani oppia suomalaista kulttuuria, tutustua suomalaisiin ja ympäristöön, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti.

...jatkuu edelliseltä sivulta

Kamal Preet

Tulin tänne maaliskuun alussa ja heti aluksi olin korkeakoulun orientoitumisjaksolla. Se oli hieno kokemus. Asuminen Kouvolassa on ollut myös erittäin miellyttävä kokemus. Kaupunki on erittäin rauhallinen ja täällä on erittäin avuliaita ihmisiä.

Minulla on 10 vuoden opettajakokemus kaupan ja rahoituksen aloilta. Opetuskokemusta on neljästä eri koulutusorganisaatiosta, muun muassa Sikh National College Bangasta ja Cambridge International School Karihasta, Nawanshahrista.

Halusin lähteä ulkomaille kouluttautuakseni lisää ja huomasin, että Suomi on koulutuksen huippumaita. Otin yhteyttä

Xamk:n viralliseen yhteistyökumppaniin, Intiassa sijaitsevaan Edufiniin, joka opasti minua hakemusprosessin hoidossa.

Kouvolan valitsin kurssin sisällön takia. Yrittäjyysopinnot ja startup-tutkinto sopivat hyvin tulevaisuuden visiooni. Kouvola on lähellä Helsinkiä, minkä vuoksi valitsin juuri tämän kaupungin.

Toivon, että koulutus täyttää vaatimukseni, jotta voin tulevaisuudessa menestyä yrittäjänä ja käynnistää jossain vaiheessa oman yrityksen.

Haluan työskennellä opiskelun ohessa maksaakseni kuluni. Hyödyntäisin kokemustani ja pätevyyttäni ehkä parhaiten opetustöissä. Kielimuuri saattaa vielä olla hidasteena, mutta kulut maksaakseni ja selviytyäkseni haluaisin tehdä mitä tahansa työtä tällä hetkellä. Koulutussektorin lisäksi esimerkiksi talouden ja kirjanpidon tehtäviä.

tuli Kouvolaan Saheed Bhagat Singh Nagarista, Punjabin osavaltiosta.

Oppisopimuskoulutuksella täsmäosaajia työvoimapulaa

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON LISÄNNYT SUOSIOTAAN TYÖNANTAJIEN PARISSA SITÄ MUKAA KUN OSAAJAPULA ON PAHENTUNUT. KOULUTETTAVA PUOLESTAAN OPPII TÄSMÄTAITOJA TYÖPAIKALLA JA SYVENTÄÄ

OSAAMISTAAN TEORIAOPETUKSESSA.

- OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ KÄYTÄNNÖN JA

TEORIAN YHDISTELMÄ, PAINOTETAAN KYMENLAAKSON AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA EDUKOSTA JA

EKAMISTA.

Teoriaopetuksen ja työssäoppimisen yhdistelmän tarjoava oppisopimuskoulutus on monessa yrityksessä havaittu nopeaksi avuksi työpaikkoja riivaavaan osaajapulaan. Useimmiten oppisopimuksen kautta rekrytoidaan aikuisia ja suorittavan työn tekijöitä.

- Oppisopimuksen etuna on, että työntekijä on heti apuna työpaikalla ilman monen vuoden koulutusrupeamaa, sanoo Kotkan-Haminan seudun koulutusyhtymän Ekamin asiakasvastaava Mika Urpalainen

Oppisopimuskoulutuksen suosio on kasvanut Kymenlaakson yritysten ja työnantajien parissa viime vuosina. Kouvolan Ammattiopisto Edukossa solmittiin tammi-maaliskuun aikana miltei 300 sopimusta, mikä tarkoittaa pientä kasvua viime vuoteen verrattuna, jolloin Edukossa solmittiin koko vuonna hieman alle 800 oppisopimusta. Kasvua oli sitä edelliseen vuoteen, jolloin, ennen oppilaitosten yhdistymistä, Ksaon ja Taitajan yhteenlaskettujen sopimusten määrä oli 670 kappaletta.

TEKSTIT KIRSI JUURA KUVAT EKAMI, EDUKO, PIXHILL

- Tiiviiseen tahtiin tulee yhteydenottopyyntöjä yrityksiltä ja olemme myös itse aktivoituneet oppisopimusten saralla, kertoo Edukon työelämäpalveluiden päällikkö Jani Nurmi Apua rekrytointiin ja henkilöstön koulutukseen Oppisopimuskoulutusta käytetään yrityksissä sekä uusien työntekijöiden rekrytointiin että omien työntekijöiden täydennyskoulutukseen vastaamaan alati muuttuvia osaamisvaatimuksia.

- Kun yritys tarvitsee lisää työvoimaa, voimme räätälöidä yritystä parhaiten palvelevan tutkintotavoitteisen koulutuksen, johon lähdetään sitten hakemaan uusia työntekijöitä tämän koulutuspolun kautta. Jos työnantaja haluaa kehittää nykyisen henkilöstönsä taitoja, niin koulutus rakennetaan näistä tarpeista lähtien. Tästä ovat esimerkkeinä automaatio-osaamisen ja ympäristö- ja laatuasioiden oppisopimuskoulutuksia, Nurmi kertoo.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla myös tutkinnonosa ja sopimuksen kesto voi vaihdella kahdesta viikosta useampaan vuoteen. Koulutuksia on hyvin eri tasoisia perustutkinnoista ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.

nopeasti integroitua työelämään. Henkilökohtaistaminen, joustavat opintopolut ja tiivis työelämäyhteys pitää nähdä vahvuuksina joita oppisopimuskoulutusjärjestelmä tukee mainiosti, Nurmi sanoo.

Aikuisopiskelijoiden määrä on kasvanut

Myös Ekamissa on solmittu oppisopimuksia tämän kevään aikana useampia satoa.

YRITYSTEN KANNATTAA

OTTAA NYT MATALALLA KYNNYKSELLÄ YHTEYTTÄ

- Jo viime vuosi oli erittäin hyvä, jolloin solmimme noin tuhat oppisopimusta. Tähän vaikutti muun muassa monella alalla vaivaava osaajapula, kertoo Ekamin Mika Urpalainen. Hän laskeskelee, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yli puolet on nykyisin aikuisopiskelijoita. Koulutettavissa on sekä ammatinvaihtajia että työnantajan hankkimaa koulutusta suorittavia, jotka kehittävät omaa osaamistaan. Kaikki lähtee siitä, että opiskelijalla ja työnantajalla on samat tavoitteet sekä tarve koulutukselle.

OPPILAITOKSIIN, NIIN TUTKITAAN SOPISIKO OPPISOPIMUS TEIDÄN TARPEISIIN.

-Jani Nurmi, Eduko

- Koulutuksen sisällössä huomioidaan osaajan lähtötaso ja tavoite, mitä taitoja hänelle koulutuksen avulla halutaan lisätä, Nurmi kuvailee.

Koulutettavan viikoittaisen työajan tulee olla vähintään 25 tuntia, jolta ajalta työnantaja maksaa koulutettavalle palkkaa ja työpaikalla tulee olla koulutettu työpaikkaohjaaja.

Koulutettava voi suorittaa useita tutkinnon osia

Oppisopimuskoulutuksen suosion kasvu kertoo sen toimivuudesta ja soveltuvuudesta työvoimapulaan. Nurmi kertoo esimerkkinä sote-alan, jossa oppisopimuskoulutettava voi suorittaa työn ohessa useammankin tutkinnonosan.

- Sotealalle ratkaisu on välttämätön kroonisen työvoimapulan helpottamiseksi, samoin monelle isolle yritykselle. Oppisopimuskoulutuksen kautta työssä oleva henkilö voi suorittaa esimerkiksi hoiva-avustajakoulutuksen ja jatkaa myöhemmin opintojaan lähihoitajaksi.

Nurmi kiittelee vuonna 2018 tehtyä ammatillisen koulutuksen uudistusta yritysyhteistyön näkökulmasta.

- Amisreformin yksi tavoite oli, että opiskelijat saadaan

- Katsomme aina koulutettavan aiempaa työkokemusta ja osaamista ja niiden perusteella räätälöidään henkilökohtainen opintopolku tutkinnon perusteiden mukaan. Opintojen pituus riippuu siitä. Arvioisin, että koulutettava on teoriaopetuksessa 1-2 päivää kuukaudessa, joko lähiopetuksessa oppilaitoksessa tai tekemässä etäopintoja, Urpalainen kertoo.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat voivat tehdä myös opintojensa keskellä lyhyitä oppisopimusjaksoja, jotka kestävät yleensä kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Tämä työnteon ja koulutuksen yhdistelmä on ollut mahdollista ammatillisen reformin myötä vuodesta 2018 alkaen.

Työpaikkaohjaaja keskeisessä roolissa

Kun ammattia vaihtava tai kokematon työntekijä saapuu työpaikalle oppisopimuskoulutukseen, on hänet vastaanottava henkilö paljon vartijana. Oppisopimusjärjestelmään kuuluva työpaikkaohjaaja saa itsekin koulutusta perehdyttämistä varten.

- Työpaikkaohjaaja on merkittävässä roolissa. Hän ohjaa ja perehdyttää opintotaipaleen ajan opiskelijaa työpaikalla, korostaa Urpalainen.

- Panostamme paljon ohjaajien koulutukseen. Ekamilla on

monimuotoista koulutusta ohjaajille alkaen perusinfoista aina tutkintojen osiin asti. Koulutuksen laajuus riippuu täysin ohjaajan tarpeista ja resursseista.

Koulutusta hankitaan vaikka toiselta puolelta Suomea Ekamilla on laajennettu oppisopimuksenjärjestämislupa, joka mahdollistaa opintokokonaisuuksien järjestämisen yhteistyössä maan muiden ammattiopistojen kanssa.

- Meillä on useita yritysyhteistyökumppaneita ja jos meiltä ei löydy yrityksen tarvitsemaa koulutusta, niin hankimme koulutuskokonaisuuden maan muista oppilaitoksista. Näin oppisopimuksella saadaan koulutettua melkein kaikki noin 160 suomessa järjestettävää tutkintoa paikallisen toimijan avulla.

Ennakointi apuna työvoimapulan selättämisessä Oppisopimuskoulutus voi paikata pikaisella aikataululla akuuttia työvoimapulaa. Erityisesti isot yritykset pyrkivät ennakoimaan työvoiman tarvettaan useiden vuosien päähän.

- Tänä päivänä yritykset ennakoivat tarkasti kuinka paljon työntekijöitä eläköityy lähivuosina.

Uusien työntekijöiden tarpeeseen vastataan jo hyvissä ajoin kouluttamalla uusia, kertoo Urpalainen.

Samalla siirtyy sitä työntekijöillä olevaa hiljaista tietoa sukupolvelta toiselle.

- Ekami tekee erittäin mielellään yhteistyötä yritysten kanssa alueen koulutustarpeen ja tarvittavan työvoiman takaamiseksi, Urpalainen korostaa.

Yritykset! Nyt matalalla kynnyksellä yhteydenottoja Edukon sekä Ekamin oppisopimusyhteyshenkilöille. Ehkä tästä löytyy apu teillekin!

3x työnantajalle

TYÖNANTAJA VOI HYÖDYNTÄÄ OPPISOPIMUSTA, KUN: Yrityksessä on tarve kouluttaa uutta työvoimaa tai lisätyövoimaa

Kausi- tai sesonkiluonteiseen työhön, esim. kesäoppisopimus

Sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta

Kotkan-Haminan seudun koulutusyhtymä Ekamin asiakasvastaava Mika Urpalainen.

Edukon työelämäpalveluiden päällikkö Jani Nurmi.

SULZER PUMPS FINLAND, KOTKA

Oppisopimus avaa polun pysyvään työllistymiseen

Sulzer Pumps Finland työllistää Kotkan tuotantolaitoksillaan oppisopimuskoulutettavia pääsääntöisesti kesätöihin.

- Määrä vaihtelee melko paljon vuosittain, mutta arviolta 5 – 10 henkilöä. Joka kesäjaksolla meillä on oppisopimuskoulutettavia, joista osa jää pidemmäksi aikaa töihin, kertoo HR asiantuntija

Riina Honkanen Sulzer Pumps Finlandista

Koulutettavat toimivat pääsääntöisesti tuotantotehtävissä pumppujen kokoonpanossa ja koneistuksessa, toisinaan myös toimihenkilötehtävissä.

Sulzerilla täydennyskoulutetaan myös omaa henkilökuntaa oppisopimusjärjestelmän kautta.

Riina Honkanen kertoo, että nykyinen oppisopimusjärjestelmä toimii hyvin niin työnantajan kuin henkilöstön kannalta.

- Henkilökunta suhtautuu opiskelijoihin ja harjoittelijoihin erittäin myönteisesti. Sulzerilla on pitkät perinteet oppilaitosyhteistyöstä ja se on juurtunut jo osaksi työyhteisöämme.

Opiskelija puolestaan saa jalan yrityksen oven väliin ja käytännön harjoitusta talven teoriaopintojen jälkeen.

- Kesän ajaksi tehtävät oppisopimukset ovat loistava mahdollisuus opiskelijoille edistää omia opintojaan, sanoo Riina Honkanen.

Kuva: Sulzer Pumps Finland Oy

Palkkatukea oppisopimuksen kylkeen

TE-toimistot keskustelevat oppisopimusmahdollisuuksista työnantajakäyntien ja -kartoitusten yhteydessä.

Kaakkois-Suomen TE-toimiston yrityspalvelujen johtava asiantuntija Jenna Hyrkäs kertoo, että oppisopimuskoulutusta tarjotaan vaihtoehtona usein siinä vaiheessa, kun sopivaa työntekijää ei vapailta työmarkkinoilta tunnu löytyvän, työntekijän tarve on ajankohtainen ja työnantajalla on halu panostaa työntekijän opettamiseen työssä.

- Lähtökohtaisesti suhtautuminen on positiivista, mutta vastuu ja yrittäjän oman työajan riittävyys sekä yritystoiminnan kannattavuus oppisopimuksen aikana voivat askarruttaa etenkin pienempiä yrityksiä. On myös työnantajia, joille oppisopimuksen hyödyntäminen on jo vuosien ajalta tuttua, jolloin niihin liittyvät prosessit ovat jo hallussa, Hyrkäs kertoo.

Haasteet voivat vaihdella myös alan mukaan.

- Sosiaali- ja terveysalalla ei välttämättä riitä resurssit opettaa työn ohessa vallitsevan työvoimapulan ja vaadittujen henkilöstömitoitusten takia. Pitkällä tähtäimellä oppisopimus on kuitenkin satsaus yrityksen kehittymiseen ja kasvuun ja se voi tarjota myös oppisopimusopiskelijalle vakaamman tien pitempiaikaiseen työllistymiseen, Hyrkäs sanoo.

Hyrkäs muistuttaa, että oppisopimuskoulutettavan on mahdollista hakea opiskelun ajalle palkkatukea.

- Palkkatuki on harkinnanvarainen TE-toimiston tarjoama tukimuoto. Oppisopimustilanteissa lähdetään aina palkkatuettavan henkilön tilanteesta käsin tarkastelemaan, onko henkilö oikeutettu palkkatukeen ja määritellään palkkatukiprosentit henkilön työttömyyden keston ja osaamisen kautta, kertoo Hyrkäs.

Palkkatukea voi tällä hetkellä saada 30, 40 ja 50 prosenttia (yhdistyksillä 100 prosenttia) palkattavan työntekijän tilanteen mukaan. Heinäkuussa tuleva palkkatukiuudistus tuo tähän hieman muutoksia.

oppisopimuskoulutus

Oppisopimuksella voi suorittaa kaikkia ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia.

Oppisopimus on käytännönläheistä koulutusta ja se on mahdollista kaikille yli 15-vuotiaille.

Oppisopimuskoulutukseen on jatkuva haku ja opiskelun voi aloittaa koska tahansa.

Koulutettavalla on aina joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus työnantajan kanssa. Koulutettava on heti työvoimaa.

Työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Työsuhteen tulee olla vähintään oppisopimusjakson pituinen.

Työaika vähintään 25 tuntia viikossa

Työpaikalla on koulutettu työpaikkaohjaaja

KURKKAA KALENTERIIN

Tällä palstalle tutustumme yhden henkilön työviikkoon. Tällä kertaa kalenterinsa avasi Kotkan kehitysjohtaja Toni Vanhala

Työvoimapalveluiden uudistus ja yritysjohtajien tapaamisia

KOTKAN KEHITYSJOHTAJA TONI VANHALAN TYÖVIIKON LÄPILEIKKAAVA

TEEMA OLI TE24-UUDISTUS. MONIPUOLISEEN VIIKKOON MAHTUI MYÖS MERIPÄIVIEN SUUNNITTELUA JA YRITYSTEN EDUSTAJIEN TAPAAMISIA.

Maanantai 17.4.

8.30-9.30. Ajankohtaisten asioiden katsaus kaupunginjohtajan kanssa.

10.00-12.00. Johtajakokous. Kaupungin laajennettu johtoryhmä, jossa on mukana parisenkymmentä eri toimialajohtajaa. Käydään läpi ajankohtaisia asioita kerran kuussa.

Lounastauko

13.00-14.00. Tapaaminen Ylen entisen Moskovan kirjeenvaihtajan, toimittaja Marja Mannisen kanssa. Mukana kaupungin yhteyspäällikkö Kari Makkonen. Aiheena Meripäivien Kotka-lavan turvallisuuspoliittisen keskustelutilaisuuden järjestäminen. Luottamushenkilöiltä tuli toive, että tämän tyyppinen keskustelutilaisuus järjestettäisiin osana Meripäivä-ohjelmaa ja se on nyt suunnitteluvaiheessa ensi kesän toteutusta varten.

14.00-15.30. Kaupunkikehitys- ja viestintäyksikön viikkopalaveri.

Omat menot:

16.15. Ryhmäkokous Pyhtäällä.

17.30. Valtuustoinfo, aiheena Kymenlaakson kesäyliopisto.

18.00. Pyhtään kunnanvaltuuston kokous

Tiistai 18.4.

8.30-10.00 Kaupungin YRMY-ryhmän Teams-kokous. YRMY on yritysmyönteisen kehittämisen työryhmä. Käymme läpi pitkän listan yritysten ja muiden tahojen ajankohtaisia hankkeita, joita kaupungissa on meneillään.

10.00-15.00. C21-kaupunkien tapaaminen Turussa. Maan 21 suurinta kaupunkia ovat koolla ja aiheena TE24-uudistuksen valmistelu ja siihen liittyvät edunvalvontatarpeet.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT TONI VANHALA, PIXABAY

Omat menot:

18.30. Teatteri Helsingissä

(Turun matka ja teatteri peruuntuivat flunssan takia.Sen sijaan etätöitä kotitoimistolla.)

Keskiviikko 19.4.

8.00-9.00. Hankeneuvottelu kaupunginjohtajan, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajien sekä kaupunkisuunnittelujohtajan kanssa.

10.00-11.30. Yritysvierailu ja tehtaanjohtaja Mari Kainiemen tapaaminen Danisco Sweetenersillä. Yritysvierailuja teen mielelläni ja aika monessa paikassa olen alkuvuoden aikana ehtinyt käydä. Nyt vuorossa on merkittävän kotkalaisen työnantajan ja samalla kauppakamarin puheenjohtajan tapaaminen.

13.00-14.00 Suunnittelupalaveri, jonka aiheena Kotkan kaupungin infotilaisuuden järjestäminen ukrainalaisille ja muille vieraskielisille muuttajille. Ne ukrainalaiset, jotka ovat tilapäisen suojelun nojalla tulleet Suomeen, voivat nyt vuoden oleskelun jälkeen hakea kotikuntaoikeutta. Kotkan valinneita on jonkun verran ja haluamme heidät tavoittaa ja informoida kaupungin palveluista.

14.00-14.30. Teams-palaveri Kotka-Kaakkois-Suomen ELY-keskus aiheena työvoiman maahanmuutto.

14.30-15.30. Kaupungin työllisyydenhoidon ohjausryhmän kokous.

16.00-17.00. Teams-palaveri Itä-Virumaan kuntaliiton, Viron valtionvarainministeriön ja XAMK:n edustajien kanssa aiheena Kotka-Sillamäe -laivalinjaselvityshankkeen suunnittelu.

Torstai 20.4.

8.30. Auto huoltoon ja bussilla kaupungintalolle

10.00-11.30. TE24-viitearkkitehtuurityöpaja. Työpajassa käsitellään viitearkkitehtuuria liittyen työllistämispalveluiden siirtymiseen valtiolta kuntien hoidettavaksi vuoden 2024 alusta lähtien. Laki hyväksyttiin edellisen eduskunnan viime metreillä ja kyseessä on kaupungeille iso uudistus. Kotkan osalta uudistus on vielä astetta suurempi, sillä vastuukuntamallin mukaisesti Kotka tulee vastaamaan koko Etelä-Kymenlaakson osalta palveluiden järjestämisestä yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Pohdittavina ovat muun muassa, miten lakisääteiset palvelut järjestetään, miten henkilöstön siirtyminen organisaatiosta toiseen toteutetaan, missä toimitiloissa jatkossa toimitaan ja monta muuta käytännön asiaa.

Itse korostan, että ei tehtäisi sellaista uudistusta, jossa vain siirretään valtion organisaatiolaatikko kaupungin organisaatiolaatikkoon, vaan aidosti uudistetaan rakenteet ja palvelut. Erityisesti tulisi pitää esillä työvoimansaatavuus-näkökulmaa työttömyyden hoidon rinnalla. Sen suuntaisesti työskennellään, että tästä oikeasti tulee hyötyä tuottava uudistus

11.45-12.45. Lounastapaaminen Satama Areenan toimitusjohtaja Minna Nymanin kanssa. Kantasataman kokonaisuus on merkittävä kaupunkikehityshanke Kotkassa. Satama Areenan avajaiset järjestetään elokuussa.

13.00-14.30. Webinaari: Mitä jokaisen tulisi tietää Kaakon ulkomaalaisten työttömyydestä.

15.00-16.00. Tapaaminen yksikön controllerin kanssa, aiheena talouden tasapainotus. Meillä on tarkoitus avata tämän vuoden budjettia ja yrittää löytää sieltä säästöjä. Asiaa, jota monessa muussakin kaupungissa pähkitään.

Omat menot: Auton nouto huollosta.

Perjantai 21.4.

9.00-11.00. Kymenlaakson kuntajohtajien kokous Kymenlaakson liitossa Kouvolassa. Sijaistan kaupunginjohtajaa, joka on estynyt osallistumaan.

12.00 - 13.00. Lounastapaaminen satamajohtaja Kimmo Naskin kanssa Mussalossa. Aiheena ajankohtaiset edunvalvonta- ja kehittämisasiata.

Iltapäivällä toimistoaikaa sähköpostien purkuun ja seuraavan viikon valmisteluihin

17.00. Yhteysaluksella viikonlopuksi mökille Kaunissaareen. Ulkoilua keväisessä saaressa ja hieman maalaushommia.

tilannetta

Suomalaisille yrityksille Saksa on tuttu ja tärkeä vientimarkkina. Se on ollut tärkein kauppakumppanimme jo lähes kymmenen vuoden ajan. Monet suomalaiset tuotteet ja palvelut päätyvät Saksaan tai Saksan kautta muille markkinoille. Viime vuodet ovat tuoneet epävarmuutta kansainväliseen kauppaan, myös kauppaan Saksan kanssa. Keskuskauppakamari on koonnut kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakan johdolla kattavan maakatsauksen Saksasta. Saksa-katsaukseen ovat osaamistaan ja näkemyksiään jakaneet asiantuntijat mm. ulkoministeriöstä, Suomen Pankista, Ulkopoliittisesta Instituutista ja Suomalais-Saksalaisesta Kauppakamarista.

https://kauppakamari.fi/julkaisu/maakatsaus-saksa/

JTF-rahoitus tuo Kymenlaakson yrityksille

32 miljoonaa euroa. Haku avautunut.

RAHOITUSTA HAETAAN ELY-KESKUKSELTA. KOHTEINA ERITYISESTI BIO- JA KIERTOTALOUS, LOGISTIIKKA JA DATATALOUS.

JTF tiivistettynä:

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuetaan mm. vihreän talouden työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä vihreän teknologian ratkaisujen kehittämistä. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti uusien työpaikkojen ja liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen sekä elinkeinoelämälähtöisen TKI:n tukemiseen älykkään erikoistumisen kärkialoilla (bio- ja kiertotalous, logistiikka ja datatalous). Rahoituksen suuntaamisessa keskeisiä ovat maakuntien alueelliset siirtymäsuunnitelmat..

• Käytännössä rahoitus kohdistuu mm. vihreää siirtymää tukeville hankkeille, tuotekehittelyyn, työllistymiseen, muutosja täydennyskoulutukseen sekä pk-yritysten kasvuun, uudistumiseen ja kansainvälistymiseen. Keskiössä ovat Pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä toimintaa uudistavat ja tuottavuutta lisäävät investoinnit.

Rahoitusta haetaan Hämeen ELY-keskukselta. Kehittämisyhtiöt, kunnat, järjestöt, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja muut voittoa tavoittelemattomat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat hakea JTF-rahoitusta Kymenlaakson liiton kautta.

• Yritystukien haku alkaa tämän hetkisen tavoitteen mukaan toukokuussa ja ESR-tyyppisten hankkeiden haku kesään 2023 mennessä. Kymenlaakson liiton haku avataan viimeistään toukokuun alussa.

Lue lisää: https://rakennerahastot.fi/-/jtf-haut

Kaikista hauista tiedotetaan rakennerahastot.fi-sivustolla: https://rakennerahastot.fi/oikeudenmukaisen-siirtyman-rahasto-jtf

Yritysten yhteyshenkilö JTF-asioissa on antti.hieta@ely-keskus.fi

Saksa-maakatsaus avaa maailmankaupan muuttunutta

BOOSTIA & BALANSSIA

hyvinvointitapahtuma

24.5.2023 KLO 14.30 - 18.30

Synergiakeskus Kohoa, Kouvola

OHJELMA

14.30 Yhteistyökumppanien ständit avautuvatvirikkeitä työhyvinvointiin

15.00 Hyvinvointia ihmisille, menestystä yrityksille.

Tapahtuman avaus

Marika Kirjavainen, Kymenlaakson kauppakamari

15.05 Olipa hyvä kohtaaminen!

Annika Vilkki, Ab WisdomHouse Oy

15.40 Stagella hyvinvoinnin edesauttajat: Kotkan Työterveys, Mehiläinen ja Pihlajalinna

16.40 Tauko - verkostoitumista ja ständivierailuja

17.10 Keynote-puheenvuoro Frank Martela: Sisäinen motivaatio jaksamisen ja aikaansaamisen vahvistajana

BB

18.00 Loppuvenyttelyt saatesanojen siivittäminä

18.30 Ständit sulkeutuvat ja tilaisuus päättyy

Tapahtuma on maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumat 22.5. mennessä

Hyvinvointia ihmisille - menestystä yrityksille

Tapahtuman järjestäjä

Ammattilaiset apunasi. Tapahtuman yhteistyökumppanit:

Frank Martela

Miten valitset työterveyskumppanisi?

Laatupalkittu? Vai arvostatko nopeaa hoitoonpääsyä ja räätälöityjä palveluita?

Meiltä saat ne kaikki.

Yrityskohtaiset koulutukset

Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista. Järjestämme yrityskohtaista koulutusta jäsenyritystemme toiveiden ja tarpeiden mukaan.

YRITYSKOHTAISEN KOULUTUKSEN ETUJA

• Koulutuksen sisältö vastaa juuri teidän yrityksenne tai organisaationne osaamistarpeita

• Helppo kouluttaa suurempikin ryhmä henkilöstöä kerralla

• Koulutus on mahdollista toteuttaa yrityksen tiloissa tai kauppakamarin koulutustiloissa

Järjestämme yrityskohtaisia koulutuksia muun muassa esimiestyöhön, asiakaspalveluun, Office-ohjelmistojen käyttöön ja erilaisiin lakimuutoksiin liittyen.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous koulutuspäivästä, joka palvelee juuri teidän yrityksenne tarpeita! katja.laitinen@kauppakamari.fi

Johtaminen & esimiestyö

3.5.

Esihenkilön työkalupakki

9.5.

Tiedolla johtamisen tehovalmennus

9.5.

Vinkkejä palautteen antamiseen

10.5.

Strateginen talousjohtaminen

11.5.

Työnantajan velvoitteet työntekijän työkyvyn alentuessa

24.5.

PK-yrityksen lakiasiat

Myynti, markkinointi & viestintä

3.5.

Vapaudu hintakilpailusta arvoperusteisella hinnoittelulla

9.5.

Digimarkkinoijan ja -myyjän sertifiointiohjelma

Talous & verotus

10.5.

Maahantuonnin verotus

23.5.

Ostoreskontra – tulkintatilanteet ja ratkaisut

24.5.

Liikkeenjohdon päätökset ja niihin liittyvät investointilaskelmat ja työkalut

Muut koulutukset

4.5.

Totti Karpela: Hallitse häiriökysyntää ja paranna asiakaspalvelua

4.5.

Totti Karpela: Piinaavat valittajat

9.5.

Minimoi logistiikkasopimuksiin ja -ketjuun liittyvät riskit

11.5.

Palvelumuotoilun työkalut haltuun

5.6.

ChatGPT – moninkertaista tuottavuutesi tekoälyn avulla

Koulutukset ovat verkossa ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset ja katja.laitinen@kauppakamari.fi

JÄSEN Hyödynnä

Työsuhde, palkka & HR

4.5.

Tehokoulutus: Vuosiloman antaminen ja ajankohta

10.5.

Monimuotoisuus työelämässä juridiikan ja HR:n näkökulmasta

24.-25.5. HR-ajokortti®

RATKAISUJA ONGELMATILANTEISIIN

Tietoisku tavarantarkastuksesta

10.5. KLO 13.-13.45 TEAMS

LYHYESTI

Oletko joutunut kohtaamaan ongelmallisen ristiriitatilanteen, jossa osapuolet ovat eri mieltä jostain teknisestä yksityiskohdasta tuotteessa tai työsuorituksessa tai käyvän arvon määrityksessä? Mitä asioita on hyvä ottaa huomioon tavarantarkastajaa tilattaessa? Oletko asiantuntija omalla alallasi ja kiinnostunut pyrkimään Keskuskauppakamarin hyväksymäksi tavarantarkastajaksi?

KOULUTTAJAT

Raisa Harju, lakimies, Keskuskauppakamari

OHJELMA

- Mitä tavarantarkastus on?

- Tavarantarkastuksen pääperiaatteet

- Minustako tavarantarkastaja?

Ilmoittautuminen: tapahtumat.kauppakamari.fi/htt_tietoisku_10052023

HR-ajokortti

LYHYESTI

HR-ajokortti antaa hyvän kokonaiskuvan henkilöstöhallinnon tehtäväkentästä. Koulutuksessa saat tuoreinta tietoa työlainsäädännöstä työsuhteen elinkaari huomioiden, ja perehdyt HR:n perustehtäviin ja rooliin liiketoiminnan kumppanina.

KOULUTTAJAT

Kati Mattinen, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari

Hanna Skurnik-Järvinen, Vice President , Helsinki Airport

HR, Finavia Oyj

Anu Kolari, johtaja, henkilöstön kehitys, Mehiläinen Oy

HINTA

Jäsenhinta 800 € + alv

Normaalihinta 1100 € + alv

Digimarkkinoijan ja -myyjän sertifiointiohjelma

LYHYESTI

Digitaalisen markkinoinnin muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi vaaditaan alan ammattilaisilta jatkuvaa ammattitaidon ja tietotason ylläpitämistä. IAB Finlandin sertifikaattiohjelman avulla varmistat, että oma ja työyhteisösi digimarkkinoinnin osaaminen pysyy tämän päivän kilpailussa mukana.

HINTA

Jäsenhinta 850 € + alv

Normaalihinta 850 € + alv

CHATGPT: MISTÄ ON KYSE?

ChatGPT – moninkertaista tuottavuutesi tekoälyn avulla

5.6. KLO 9.00-12.00 VERKKOKOULUTUS

LYHYESTI

Koulutuksessa opitaan, miten hyödyntää ChatGPT:tä sisällöntuotannossa, ideoinnissa, oman työn kehittämisessä ja tehokkuudessa sekä markkinointiviestinnän, nettisivujen ja verkkokaupan kehittämisessä..

KOULUTTAJA

Immo Salo, toimitusjohtaja, Bonairo Oy.

HINTA

Jäsenhinta 590 € + alv

Normaalihinta 790 € + alv

24. - 25.4. HELSINKI JA VERKKOKOULUTUS

9.5. KLO 9.00-12.00 HELSINKI JA VERKKOKOULUTUS

NÄIN PYSYT KILPAILUSSA MUKANA

VASTUULLISUUS

KAUPPAKAMARIN

Kymenlaakson yritykset kärkijoukossa

vastuullisuustoimissa

NOIN 90 PROSENTTIA KYMENLAAKSON YRITYKSISTÄ ON TEHNYT JONKINLAISIA ILMASTOTOIMIA. TOIMENPITEIDEN KÄRJESSÄ OVAT ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN JA JÄTTEIDEN LAJITTELUUN LIITTYVÄT TOIMENPITEET.

Kymenlaakson yritykset ovat ilmastotoimien kärkijoukossa. Kun valtakunnallisesti reilu kolmasosa kaikista yrityksistä on asettanut itselleen päästövähennystavoitteen, niin Kymenlaaksossa päästöjen vähentämiseen pyrkii 41 prosenttia vastaajista.

Kymenlaakson yritykset ovat ainakin pienen harppauksen muuta maata edellä energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisessa ja päästöttömän energian hankinnoissaan.

Kymenlaakson yritykset myös näkevät ilmastotoimista saatavat hyödyt suuremmiksi kuin muualla maassa.

Kymenlaaksossa myös kuluttaja-asiakkaat ovat aktiivisempia. Heistä 12 prosenttia vaatii yrityksiltä ilmastotoimia kun valtakunnallisesti painetta kuluttaja-asiakkailta tulee vain seitsemältä prosentilta asiakkaita.

Kirittävää kymenlaaksolaisyrityksillä riittää vielä kierrätysraaka-aineiden käytön lisäämisessä. Huomiota tulisi kiinnittää myös koko toimitusketjun ja alihankkijoiden päästöjen vähentämiseen ja tukea heitä saavuttamaan päästövähennystavoitteita.

Energiatehokkuuden parantaminen yleisin teko Yleisimmät Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyritysten tekemät ilmastotoimet ovat energiatehokkuuden parantaminen (71%) ja jätteiden lajittelun kehittäminen ja hyödyntäminen (59%). Valtakunnallisesti energiatehokkuustalkoisiin on osallistunut 60 prosenttia vastaajista. Melkein puolet Kymenlaakson vastaajista on kiinnittänyt huomiota materiaalitehokkuuden parantamiseen (48%). Suosittu ilmastoteko on myös päästöttömän energian ostaminen (38 %). Joka neljäs yritys kannustaa käyttämään vähäpäästöisiä kulkumuotoja työ- ja liikematkustamisessa.

Vain 9 prosenttia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyri-

tyksistä kertoo, ettei ole tehnyt mitään ilmastotoimia. Tämäkin luku on valtakunnallista pari prosenttia parempi.

”Yritysten ilmastotoimissa korostuu käytännöllisyys, kuten energiaratkaisut ja materiaali- ja jätevirtojen hallinta. Niiden avulla voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä. Energiakriisin vaikutus näkyy energiatehokkuustoimissa, joita on tehnyt yli 65 prosenttia vastaajista ja Kymenlaaksossa peräti 71 prosenttia yrityksistä”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen

Yrityksistä miltei kolmannes arvioi, että ilmastotoimet ovat taloudellisesti kannattavia.

Ilmastotoimet ovat osa vastuullista liiketoimintaa

Markkinat puskevat nyt vihreää siirtymää eteenpäin voimakkaasti.

75 prosenttia Kymenlaakson vastaajayrityksistä pitää ilmastotoimia osana vastuullista liiketoimintatapaa ja joka neljäs näkee ilmastotoimien vahvistavan yrityksen mainetta. Noin puolet yrityksistä arvioi, että ilmastotoimet ovat yritykselle joko välttämättömiä markkinoilla pysymiseksi, kilpailuedun lähde tai molempia.

Ilmastotoimia ajavatkin eteenpäin vaatimukset yritysten toimitusketjuissa. Joka viides kymenlaaksolainen vastaajayritys vastasi, että sekä omistajat että yritysasiakkaat vaativat heiltä ilmastotoimia.

”Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet laajasti ilmastotoimiin sekä taloudellisista syistä että vastuullisuuden vuoksi. Vientiyrityksillä ilmastoimien merkitys kilpailuedun lähteenä ja markkinoilla pysymisessä korostuu. Toimitusketjujen kautta suurten yritysten asettamat tavoitteet alkavat näkyä myös alihankkijoille, kuten kuljetusyrityksille ja konepajoille”, arvioi Säkkinen.

Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemä ilmastokysely tehtiin kohdennettuna sähköpostikyselynä 14.-16.3.2023. Siihen vastasi 1182 erikokoista yritystä ympäri Suomen. Kymenlaakson kauppakamarin toiminta-alueella vastaajia oli 59.

Kymenlaakson yritysten vastauksia:

59%

kehitämme jätteiden lajittelua ja hyödyntämistä

5x

tärkein syy ilmastotoimille

19%

• tuotamme päästötöntä energiaa itse

38%

48% parannamme materiaalitehokkuutta

74% 28% 21% 19% 12%

ostamme päästötöntä energiaa

22%

Ilmastotoimet ovat osa yrityksen vastuullisuutta

Ilmastotoimet ovat yrityksellemme taloudellisesti kannattavia

Omistajat edellyttävät ilmastotoimia

Yritysasiakkaat vaativat ilmastotoimia

Kuluttaja-asiakkaat vaativat ilmastotoimia

24%

• vähennämme kuljetusten päästöjä

• kehitämme tuotteita tai palveluja, jotka vähentävät asiakkaiden päästöjä

käytämme kierrätysraakaaineita.

kannustamme vähäpäästöisen kulkumuodon käyttämiseen työ- ja liikematkustamisessa

79%

24% parannamme energiatehokkuutta

41% pyrimme vähentämään päästöjämme

Elinkeinoelämällä on mahdollisuus

olla osa ratkaisua ilmastonmuutoksen hillinnässä

Viime vuosien aikana keskustelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista on lisääntynyt merkittävästi. Kysyimmekin maaliskuussa 2023 kauppakamareiden jäsenyrityksiltä suhtautumista ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillintään.

Selkeä enemmistö vastaajista nosti vastuullisuuden tärkeimmäksi motiiviksi yrityksen ilmastotoimille.

Tämän voidaan katsoa sisältävän ajatuksen siitä, että yritykset haluavat olla mukana ratkaisemassa globaalia haastetta. Vastuullisuuden lisäksi tärkeimpinä syinä ilmastotoimiin ryhtymiselle olivat niiden taloudellinen kannattavuus ja yrityksen maineen vahvistaminen.

Ilmastotoimien esteenä kyselyyn vastanneet yritykset puolestaan näkivät liiketoimintaan sopivien ratkaisujen puutteen, kustannukset, investoinnit muihin asioihin ja osaamisvajeen.

suhteen. Ennen kaikkea elinkeinoelämällä on mahdollisuus olla osa ratkaisua ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Suomi on tässä vahvoilla.

Elinkeinoelämän keskusliiton päivittyvä seuranta osoittaa jo nyt vihreän siirtymän suuren liiketoimintapotentiaalin. Suomessa on vireillä jo yli 15 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita luoden samalla työpaikkoja eri puolille maata.

EK:N PÄIVITTYVÄ

SEURANTA OSOITTAA JO

NYT VIHREÄN SIIRTYMÄN

SUUREN

LIIKETOIMINTAPOTENTIAALIN

Keskuskauppakamari osaltaan kannustaa yrityksiä ilmastotoimiin käytännönläheisillä työkaluilla, joita ovat Hiilijalanjälki laskettu -merkki ja Ilmastositoumus sekä osallistumaan päästövähennyskoulutuksiin. Lisäksi kauppakamarit ympäri maan aloittavat tänä vuonna pk-yrityksille suunnatut vastuullisuusvalmennukset. Elinkeinoelämällä on paljon pelissä ilmastonmuutoksen

Kauppakamarien tekemä ilmastokysely osoittaa, että yritykset paitsi haluavat kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, niin toimenpiteille on olemassa myös vahva taloudellinen motiivi.

Vastuullisuustyö on osa nykyaikaisen yrityksen kilpailukykyä. Vastuullinen yritys kehittää liiketoimintaansa ottamalla huomioon toimintansa vaikutukset sidosryhmiin, ympäristöön ja ilmastoon.

Kauppakamarien järjestämät vastuullisuustietoiskut ovat maksuttomia, tunnin mittaisia perehdytyksia aiheeseen.

Maksullisissa koulutuksissa keskitytään kunkin vastuullisuusaihioIta tarkempaan käsittelyyn ja käydään läpi sertifikaattien vaatimuksia.

TEKSTI ANNE VANHALA, VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

Kauppakamarin vastuullisuuskoulutukset

Ilmoituskanava

Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelu mahdollistaa ilmoitusten keräämisen vaivattomasti ja luottamuksellisesti. Ilmoitusten vastaanottajat organisaatiossanne voivat käydä tarvittaessa nimetöntä keskustelua ilmoittajan kanssa.

Ilmoituskanava-palvelun perustamismaksu on kauppakamarien jäsenorganisaatioille 300€, normaalihinta 500 €. Hintoihin lisätään alv. 24 %.

Kysy kampanjatarjousta! Tarjous voimassa 30.06. asti

Ilmastositoumus

Hiilijalanjälki laskettu –merkki osoittaa organisaation aloittaneen ilmastotyönsä laskemalla oman toimintansa päästöt kansainvälisen GHG-protokollan avulla.

Haluatko laskea yrityksesi hiilijalanjäljen?

Osallistu koulutukseen!

Miten voit tunnistaa yrityksesi päästölähteet ja kuinka voit laskea yrityksesi hiilijalanjäljen?

Miten voit laatia tiekartan päästöjen vähentämiseksi?

Entä kuinka kohdistat päästövähennystoimenpiteet oikeisiin ja vaikuttaviin kohteisiin?

Keskuskauppakamari tukee yrityksiä järjestämällä päästövähennyskoulutuksia, joissa tarjotaan käytännönläheisiä työkaluja päästöjen laskentaan, vähentämiseen ja kompensointiin.

Koulutuksesta saat valmiudet Keskuskauppakamarin Ilmastositoumuksen edellyttämän päästölaskennan tekemiseen.

Verkkokoulutukset 16.5. ja 6.9.

Nyt on aika tehdä yritysten ilmastotyö näkyväksi. Ilmastositoumus kannattaa:

• Ilmastotyöllä on mahdollista saada kustannussäästöjä

• Ilmastositoumuksella osoitat asiakkaillesi ja sidosryhmille toimenpiteesi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä

• Osoitat olevasi vastuullisuuden edelläkävijä

Ilmastotietoiskut

Tietoiskuissa käydään läpi ilmastositoumuksen hyödyt ja edellytykset yritykselle sekä päästölähteitä, joista yritys voi hakea tietoja.

Tutustu Ilmastositoumukseen maksuttomissa tietoiskuissa 3.5., 6.6. ja 22.8. klo 8.30–9.30

Ihmisoikeussitoumus

Sosiaalista vastuuta kantava organisaatio on arvostettu työnantaja ja tavaroiden ja palveluiden tarjoaja sekä riskittömämpi yhteistyökumppani.

Tietoiskut

Keskuskauppakamarin tietoiskuissa käydään läpi sitoumuksen hyödyt ja edellytykset sekä tutustutaan Ihmisoikeusjärjestelmään.

Koulutusten sisällöt ja ilmoittautumiset: https:// kauppakamari.fi/vastuullisuus/vastuullisuuskoulutukset-ja-tapahtumat/ tai katja.laitinen@kauppakamari.fi

Maksuttomat tietoiskut 1.6. ja 5.9. klo 8.30–9.30

KAUPPAKAMARITAPAAMISIA

Kevättapaamisia

VALIOKUNNAT TUTUSTUIVAT KEVÄÄN KOKOUKSISSA UUTEEN SYNERGIAKESKUS KOHOAAN. VASTUULLISUUSAAMUKAHVIT KERÄSIVÄT PUOLESTAAN TUVAN TÄYTEEN KYMENLAAKSON OSUUSPANKKIIN.

Kansanedustaja Ville Kaunisto kertoi logistiikan alan valiokunnalle meneillään olevista hallitusneuvotteluista.

Logistiikan alan valiokunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Saari toivotti jäsenet tervetulleiksi uuteen Synergiakeskus Kohoaan.

Vastuullisuusasiantuntija Anne Vanhala Keskuskauppakamarista kertoi Kymenlaakson Osuuspankkiin aamukahveille kokoontuneille yrityksille, miten vastuullisuustoimet kannattaa aloittaa ja mitä on odotettavissa EU:n lainsäädännöltä lähivuosina.

Matkailun alan valiokuntalaisia koolla Synergiakeskus Kohoassa, vas. Erkki Puhakka Elämysbunkkeri, Ekaterina Miettinen Cursor, Liena Silen Eezy Personnel, Mikko Virtanen KSO ja Viljami Taimisto Tykkimäen Sauna. Edessä vas. Marika Kirjavainen ja Janita Lehtonen kauppakamarilta.

Tulevaisuusverstas valloitti Kohoan uuden tapahtuma-aulan, jossa mahtuu järjestämään tapahtumia jopa 350 henkilölle. Edessä selin Tulevaisuusverstaan projektipäällikkö Kati Viljakainen Xamkista.

Kaupan alan valiokunnan kokouksessa suunniteltiin muun muassa toukokuussa pidettävää hyvinvointitapahtumaa.

Ota vientiluotto osaksi viennin työkalupakkiasi

Olet laatimassa tarjousta laitteesi viennistä ulkomaille, mutta ostajalla on tarjolla muitakin vaihtoehtoja. Mikä kallistaisi vaakakupin sinun suuntaasi? Vaikuttaisiko ostajan päätökseen, jos vientikaupalle saisi rahoituksen?

Ratkaisu voi olla Finnveran vientiluotto, jos ostaja tarvitsee vientituotteen hankintaan yli kahden vuoden maksuajan. Vientiluotto hyödyttää sekä viejää että ostajaa ja parantaa rahoituksen saatavuutta pienempiin vientihankkeisiin.

Ota yhteyttä ja pyydä rahoitustarjous ostajallesi nnvera./vientiluotto