Kauppakamarin Vaikuttajafoorumissa etsittiin keinoja Kymenlaakson pito- ja vetovoiman edistämiseen.
Kuva: KIrsi Juura
24 27 7 10 34
OSAAMINEN JA TYÖVOIMA
MAAILMALTA MEILLE -INFOSARJA VALMENTAA TYÖNANTAJIA KOTKASSA JA KOUVOLASSA
YRITYSTEN KOKEMUKSIA ULKOMAALAISTAUSTAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN REKRYTOINNISTA
ALUEELTA
PÄÄKIRJOITUS
MARIKA KIRJAVAINEN
KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI
URAPOLKU TOPI HEINÄNEN
VIROLAHDEN KUNNANJOHTAJA
"KURSSI SAI AIKAAN MELKOISEN AIVOMYRSKYN" SANNA LILJEQVIST, HHJ-KURSSILAINEN
15
Kuva: KIrsi Juura
32
Adecco osallistui Maailmalta meille -infosarjan toteutukseen Kouvolassa.
36
42 43 48
KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT
VASTUULLISUUS OSANA YRITYKSEN MENESTYSTÄ
TALOUSKYSELYN TULOKSET
KAUPPAKAMARIN JÄSENPALVELUT
Kauppakamarien Kasvua rakentamassa -kuntavaaliohjelma esittää kuusi keinoa kuntien kasvun ja elinvoiman turvaamiseksi.
Kauppakamarin jäsenyys kannattaa!
Tervetuloa uusi jäsen
RRT Kouvola Oy
JL Talotekniikka Oy
PED1 Oy
Kumilaakso Oy
Voimapuoti Tmi
Nortamaa Oy
Haminan Sähköpalvelu Oy
Kauppakamarin jäsenyys kannattaa. Jäsenet saavat käyttöönsä kauppakamarin monipuoliset jäsenedut ja -palvelut. Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta.
HYÖDYNNÄ JÄSENETUJASI:
• KOULUTUKSET JA SEMINAARIT JÄSENHINTAAN
• MAKSUTTOMAT JÄSENTILAISUUDET
• MAKSUTON NEUVONTAPALVELU
• VERKOSTOT ELINKEINOELÄMÄÄN, YRITYKSIIN JA JULKISHALLINTOON
Neuvontapalvelu jäsenille 09 2286 0250 arkisin klo 8.00 – 16.00
Kiinteistönarviointi
Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) edustavat kiinteistöalan parasta osaamista. Heidän tehtävänsä on arvioida kiinteistön arvo puolueettomasti ja perustellusti. Kiinteistönarviointi on maksullinen palvelu.
AUKTORISOIDUT KIINTEISTÖNARVIOIJAT:
www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/palvelut
Tavarantarkastus
Tavarantarkastus on puolueeton ja tekninen tarkastus, jonka perusteella HTT -hyväksytty tavarantarkastaja antaa perustellun asiantuntijan näkemyksensä, tarkastuskertomuksen.
Tavarantarkastuksella pyritään selvittämään erilaisia asioita – esimerkiksi tarkastuskohteen käypää arvoa, toiminnallisuutta, kohteessa mahdollisesti olevaa virhettä tai vauriota sekä niiden aiheuttajaa/syytä ja työsuoritusten asianmukaisuutta.
Tavarantarkastus ei ota kantaa juridisiin seikkoihin, mutta tavarantarkastuksella saadaan usein merkittävää lisäarvoa riitojen taustalla olevista teknisistä tekijöistä.
Yrityksen menestys perustuu osaavaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön.
Palkitse uudella viiden vuoden ansiomerkillä.
ANSIOMERKIT.FI
Kymenlaaksolaiset eivät tiedä olevansa varsin tyytyväisiä
Maakunnan maineen rakentamisessa ei ole pikavoittoja.
On jaksettava jauhaa, toistaa, epäonnistua, onnistua. Tehdä yhdessä ja myös erikseen, mutta samaan suuntaan. Kymenlaakso ei maakuntana omaa sellaista ominaisuutta, jolla voisimme ratsastaa maailman maineeseen, kuten esim. Lappi. Maakunnastamme tunnistetaan parhaiten suurimmat keskuskaupungit, Kotka ja Kouvola, joiden harteilla lepää koko alueen maine.
Maine on yksi niistä mittareista, jotka kertovat alueen houkuttelevuudesta investointi- ja asuinkohteena. Siksi mainetta on syytä mitata ja tutkia. Mainetutkimukset mittaavat tyypillisesti sekä pitovoimaa, eli alueella jo asuvien ihmisten näkemyksiä, kuin myös vetovoimaa, eli potentiaalisten asukkaiden ajatuksia.
Kymenlaaksossa viime vuonna tehdyn mainetutkimuksen perusteella me kymenlaaksolaiset näemme kotiseudussamme paljon hyvää. Torijurputusta kuunnellessa voisi päätellä muuta, eli voi kai todeta, että emme tiedä olevamme varsin tyytyväisiä asukkaita. Tärkeää on, että olemme houkuttelevia myös investoivien yritysten näkökulmasta. Sitä työtä teemme yhdessä, etunenässä mm. kehittämisyhtiöt ja elinkeinoelämän järjestöt, kuin myös kunnat. Vuosia kestänyt määrätietoinen markkinointi on tuottanut ja tuottamassa tulosta ja vanha fraasi savupiipuista on vaihtumassa puhtaaseen siirtymään ja uuden teknologian investointeihin.
Vaikka ilmassa on muutosta, on toi-
vottavasti myös jotain pysyvää. Ainakin Haminan ja Kotkan seuduilla vitsaillaan usein keltaisten huomiovaatteiden näkyvyydestä katukuvassa. Vaikka huuli lentää, voitaneen todeta, että mitä enemmän huomiovärejä kaupungilla näkyy, sitä parempi. Värit kertovat vireästä logistiikasta ja teollisuudesta, muitakaan aloja unohtamatta. Mitä enemmän elinvoimaa, sitä enemmän asiakkaita palveltavaksi meille kaikille. Tosiasia on, että tarvitsemme lisää asukkaita Kymenlaaksoon. Ennusteiden mukaan väkimäärämme vähenee hälyttävää tahtia, vaikka poismuutto onkin vähentynyt merkittävästi. Mielikuvat alueesta ratkaisevat perheiden ja työntekijöiden pohtiessa muuttopäätöksiään. Meidän jokaisen on laitettava kaikki peliin ja käännettävä mainekäyrä kohti kattoa.
Maine määrittää paljolti myös matkailijavirtojen suuntaa. Matkailu on teollisuudenala, jossa meillä on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Me Kymenlaakson kauppakamarissa otamme maakunnan mainetyön vakavasti ja lähdemme vakain aikein parantamaan mainettamme yhdessä kumppaneidemme ja asukkaiden kanssa. Ystävänpäivänä järjestetty Vaikuttajafoorumin oli osaltamme konkreettinen alkuaskel tähän työhön, johon toivotamme kaikki mukaan.
Iloa kevääseen!
TOIMITUSJOHTAJA
KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI Marika
MARIKA KIRJAVAINEN
KIRJAVINKKI
Viestinnän palvelumuotoilu
Miten viestit vaikuttavasti aikana, jolloin huomion tavoittaminen on vaikeampaa kuin koskaan? Viestitulva moninkertaistuu koko ajan, ja tekoälyn kaltaiset teknologiset innovaatiot tekevät kasvutahdin entistä hurjemmaksi. Infoähkystä kärsivien ihmisten keskittymiskyky on koetuksella. Luottamus viestintään rakoilee.
Jotta voimme onnistua viestinnässä, avainasia on ymmärtää, mitä ihmiset todella tarvitsevat ja tuntevat. Viestinnän palvelumuotoilussa näemme viestinnän sananmukaisesti palveluna niille, jotka haluamme tavoittaa. Silloin emme viesti itsekeskeisesti tai organisaatiolähtöisesti vaan selvitämme, mikä kohderyhmille on hyödyllistä ja miten organisaatiomme viestintä voi tässä tukea. Muotoilun menetelmät tarjoavat toimivia työkaluja kehittää viestintää asiakaskeskeisesti ja käytännönläheisesti.
Viestinnän palvelumuotoilun avulla luot toimivaa viestintää, luottamuksellisia asiakassuhteita, tehokkaita kampanjoita, selkeitä verkkosivuja ja kiinnostavia brändejä. Kun viestintämme rakentuu aidon asiakasymmärryksen varaan, emme viesti turhaan ja pystymme priorisoimaan tekemistä. Näin saavutamme tuloksia, oli kyseessä sitten ulkoinen tai sisäinen viestintä. Kalleinta viestintää on sellainen, jota kukaan ei kuluta.
Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa palvelumuotoilun menetelmiä käsitellään viestinnän näkökulmasta. Se on suunnattu erityisesti viestinnän ammattilaisille tai sellaisiksi tähtääville − ja kenelle tahansa, joka suurten mullistusten aikakautena haluaa tehdä työelämässä viestinnästä vaikuttavampaa.
27 KAUPPAKAMARI MARRASKUU 2024
ILMOITUSTAULU
ILMOITUSTAULU
ILMOITUSTAULU
4 %
6,5 miljoonaa
Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan henkilöön vuoteen 2070 mennessä, mikäli nettomaahanmuutto pysyisi nykyisellä tasolla.
Kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartta 2030 -julkaisu asettaa Suomelle tavoitteen TKI-menojen nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (2021).
40 000
Väkiluku pysyisi kasvussa 40 000 henkilön nettomaahanmuutolla.
TKI-investoinnit ovat avain mm. elinkeinoelämän uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun, uuden tiedon ja osaamisen luomiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen.
62 %
Työikäisten osuus väestöstä tällä hetkellä noin 62 %.
3,09 %
58 %
Suomen T&K-menojen suhde BKT:hen 2023.
Vuonna 2070 työikäisten osuus olisi noin 58 % väestöstä.
3,16 %
Lähde: Tilastokeskus
Vuoden 2024 T&K-menoiksi Tilastokeskuksessa arvioidaan 8,8 miljardia ja menojen BKT-osuudeksi 3,16 %.
TERVETULOA
uudet jäsenet!
Lähde: Tilastokeskus
TIESITKÖ TÄMÄN?
Kymenlaaksoon saatiin uusi Keskuskauppakamarin tutkinnon läpäissyt HTT-tavarantarkastaja. Hän on Pekka Ropa Kotkasta.
HTT-tarkastajat ovat oman alansa puolueettomia asiantuntijoita, jotka suorittavat palvelun tai tavaran teknisen tarkastuksen ja laativat tarkastuskertomuksen silloin, kun kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä helpottamaan riitatilanteen ratkaisemista.
Kauppakamarien tuore talouskysely osoittaa kotimaisen suhdanteen asteittaista paranemista. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan kehitys on pääosin positiivista, mutta ristiriitaisuus varjostaa kokonaiskuvaa – mikä on tyypillistä suhdannekäänteille.
Tilauskantojen ja liikevaihdon odotukset ovat kohentuneet, mutta yritysten yleiset tunnelmat ovat synkentyneet. Pitkään jatkunut heikko suhdannejakso alkaa syödä osan yrityksistä uskoa paranemiseen, vaikka kyselyn tulokset antavat toivoa tulevasta.
Tammikuussa tilauskantansa kasvua odotti jo 33 prosenttia vastaajista, kun lokakuussa osuus oli 27 prosenttia. Heikkenemistä odottavien osuus laski 22 prosentista 19 prosenttiin.
Yrityksissä löytyy siis uskoa siihen, että pitkään vaikeana jatkunut tilauskantatilanne on tulevaisuudessa helpottamassa. Tammikuun kyselyssä kasvuodotukset olivat selvästi valoisampia suuremmissa yrityksissä. Erityisen vahvaa uskoa tilauskantojen paranemiseen löytyy teollisuudesta. Sen sijaan rakentamisessa on vielä jonkin verran enemmän niitä vastaajia, jotka uskovat tilauskantansa heikkenevän entisestään seuraavan puolen vuoden kuluessa.
Suurten yritysten painoarvo kokonaistuotannon suunnalle on ratkaiseva, joten edellytykset bruttokansantuotteen elpymiselle ovat vahvempia kuin tulosten pintapuolinen analyysi antaisi ymmärtää.
Lue lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa
KAUPPAKAMARIKYSELY
Kauppakamarien alkuvuonna tehdyn talouskyselyn perusteella yritykset odottavat hallitukselta puoliväliriihessä huhtikuussa uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 79 prosenttia piti erityisen tärkeänä sitä, että verotuksen rakennetta muutetaan kasvuhakuisemmaksi. Työmarkkinoiden vapauttamista piti tärkeänä 53,2 prosenttia vastaajista ja 40,2 prosenttia nosti esiin osaavan työvoiman varmistamisen merkityksen. Yritykset saivat valita kolme tärkeintä osa-aluetta.
Juho Romakkaniemi toimitusjohtaja Keskuskauppakamari
KAUPPAKAMARITILASTOT
Yritysten vientikauppaa varten tarvitsemia alkuperätodistuksia haettiin kauppakamareilta viime vuonna 4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka pudotusta oli edelleen, ei se ollut läheskään niin suuri kuin vuotta aiemmin, jolloin vienti supistui alkuperätodistusten määrällä mitattuna 14 prosenttia edellisvuodesta. Viime kevään lakkoilu näkyy vuoden 2024 tilastoissa isompana pudotuksena. Ilman lakkoa olisi tänä vuonna todennäköisesti päästy taantumasta huolimatta hyvin lähelle edellisvuoden määriä.
Hannele Visuri kansainvälisen kaupan asiantuntija Keskuskauppakamari
TOPI HEINÄNEN
Kunnanjohtaja, Virolahden kunta
KOULUTUS
Oikeustieteiden maisteri, varatuomari, Lapin yliopisto, auskultointi Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa.
MOTTONI
Mauno Koiviston toteamus: ”Jos emme varmasti tiedä, että käy huonosti, niin olettakaamme että käy hyvin.”
URATARINA
Uusi kippari maan kaakkoisimmassa kunnassa
VIROLAHDEN UUSI KUNNANJOHTAJA
TOPI HEINÄNEN ALOITTI TYÖNSÄ TAMMIKUUN PUOLIVÄLISSÄ. RUOKOLAHDELTA KOTOISIN OLEVA KUNNANISÄ ON TOIMINUT AIEMMIN MUUN MUASSA EDUSKUNNASSA JA MINISTERIÖSSÄ.
Ensimmäinen työpaikkani oli 16-vuotiaana Imatran Tainionkoskella, jossa olin paperitehtaalla ulkoaluepalveluissa eli leikkaamassa nurmea.
Se oli kahden viikon Tonnilla töihin -työpaikka. Sen jälkeen työskentelin Kouvolassa monta kesää töissä R-kioskilla.
Ennen nykyistä työtäni olin Mikkelin kaupungin vs. lakimiehenä ja sitä ennen Lappeenrannassa lakimiehenä. Ihan ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli Eduskunnassa, jossa toimin kahteen otteeseen. Ensin työskentelin kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen eduskunta-avustajana, ja sitten valmistumisen ja muiden työtehtävien jälkeen siirryin maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen erityisavustajaksi. Hän oli opiskelukaverini ja ollaan paljon yhteydessä edelleen. Eduskunta oli aika uniikki paikka työskennellä. Kun työskenteli poliitikkojen kanssa, niin huomasi, että ihan tavallisia ihmisiä hekin ovat. Työ politiikassa toi mukanaan hyvän verkoston ja on matala kynnys ottaa heihin yhteyttä ja tavata.
Työpöydälläni tällä hetkellä on kunnan säästötoimien läpivieminen, että vältetään kriisimenettely ja joutuminen valtion ohjaukseen. Raja on kiinni, joten mitään itäliikennettä ei ole, mutta Rajavartiolaitos toki työllistää paljon ihmisiä, ei raja mihinkään ole hävinnyt. Ilokseni olen huomannut, että Virolahdella on paljon yrittäjiä. Helmikuussa meillä oli täällä Cursorin kanssa yrittäjäilta, jossa oli koolla peräti nelisenkymmentä yrittäjää. Ilahdutti positiivisesti se, että paikalle oli tullut erityisen paljon nuoria, 30-40 vuotiaita yrittäjiä.
Töiden ohella on koko elämän ajan kulkenut metsästysharrastus. Kotona pitävät puuhakkaana 6- ja 7-vuotiaat lapset.
Kuva: Kuntaliitto
Kauppakamarin teesit Kymenlaakson kasvulle
Helmikuussa julkaistussa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kuntabarometrissä Kymenlaakson isoimmat kaupungit jäivät peränpitäjiksi. Lähes samoihin maan hallitus julkaisi Itäisen Suomen ohjelman. Reseptikirjaa ei siitä tullut ja koko keitto jäi vähän laihaksi. Vaikka ohjelman kirjaukset ovatkin sinänsä kannatettavia, niin konkreettiset toimenpide-ehdotukset jäivät vähäisiksi.
Kauppakamarin luottamushenkilöiden strategiapäivässä joulukuussa nostettiin esille, mitä asioita tulisi edunvalvonnassa ja vaikuttamistyössä viedä nyt vahvasti eteenpäin, jotta tulevat vuodet kohtalon vuodet kääntäisivät Kymenlaakson nousukäyrät ylöspäin. Alla kuuden teesin ohjelmamme Kymenlaakson kasvulle.
ULKOMAALAISTAUSTAISET
OSAAJAT JA KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT TÖIHIN
Syntyvyys vähenee ja ikääntyminen vie osaavia työntekijöitä eläkkeelle. Pula osaavasta työvoimasta on arkipäivää monella toimialalla. Yritykset tarvitsevat uusia, osaavia työntekijöitä. Kansainväliset opiskelijat ja ulkomainen työvoima ovat vahvistus ja rikkaus työyhteisölle.
SÄHKÖVERKKOJEN RIITTÄVYYS
Uuden teollisuuden sijoittuminen alueelle on olennainen osa Kymenlaakson positiivista kehitystä. Vihreän siirtymän investoinnit edellyttävät ensiluokkaisia energiaverkkoja.
KYMENLAAKSOSTA
ERITYISTALOUSALUE
Alueen määrittely erityistalousalueeksi mahdollistaa määräaikaisia verokannustimia ja pilottikokeiluja, jotka edistävät yritysten kilpailukykyä ja uudistumista, osaavan työvoiman saatavuutta sekä työllisyyden ja väestön kasvua. Investointikannustimilla tavoitellaan uutta yritystoimintaa ja vahvistetaan nykyisten kasvua ja kansainvälistymistä, sekä kannustetaan investointia suunnittelevia tahoja sijoittumaan Kymenlaaksoon.
OPPILAITOSTEN RAHOITUS
Tuhannet opiskelijat ja opettajat tuovat elinvoimaa paikkakunnille ja erityisesti palveluyrityksiin.
Koulutettujen kansainvälisten osaajien pako muille alueille tulee estää. Suomen kielen opetus tulee turvata kaikille opiskelijoille.
Osaamisen laadusta on huolehdittava riittävällä rahoituksella.
VIHREÄN SIIRTYMÄN
INVESTOINNIT
Vihreän siirtymän investoinnit Kymenlaaksoon tuovat elinvoimaa alueelle. Kymenlaaksolaisille yrityksille ne tarjoavat valtavat mahdollisuudet kasvaa kansainvälisille markkinoille.
Jos näissä onnistutaan niin työpaikkoja
yrityksiä kysyntää palveluille veto- ja pitovoimaa
LISÄÄ INNOVAATIOITA JA TUOTEKEHITTELYÄ
Lisää innovaatiotoimintaa tarvitaan niin liiketoimintakonseptien, luovien toimialojen, palvelujen kuin teknologian hyödyntämisen alueille unohtamatta perinteisen teollisuuden uudistamista.
Potentiaalia löytyy niin elintarviketeollisuudesta, matkailualalta, bio- ja metsä- ja kemianteollisuudesta ja monilta muilta aloilta.
Elinvoima etusijalle
MONELLA KUNTAPÄÄTTÄJÄLLÄ ON VAALIEN JÄLKEEN EDESSÄ YHTÄLÖ, JOSSA VÄESTÖ
IKÄÄNTYY, VEROTULOT KUTISTUVAT JA EUROJA ON ENTISTÄ NIUKEMMIN. MINNA KARHUNEN KOROSTAA, ETTÄ TEHOKKAIN RATKAISU OLISI
PANOSTAA KUNNAN ELINVOIMAAN JA PAIKALLISEEN YRITYSTOIMINTAAN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT KUNTALIITTO
Sote-uudistus, väestön ikääntyminen ja kutistuvat verotulot, kasvava velkataakka ja talousvaikeudet, kaupungistuminen, muuttoliike ja hiipuva vetovoima, työttömyys ja työvoimapula, yleinen kustannusten nousu, koulu- ja palveluverkon kehitystarve, nuorten syrjäytymisuhka, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä.
Siinä työlistaa, joka ensi keväänä löytyy jossain muodossa jokaisen kuntapäättäjän pöydältä. Samalla kirkastuu konkreettisesti myös se, että jatkossa kuntien on keskityttävä entistä selkeämmin koulutuksen ja infrastruktuurin kehittämiseen sekä huolehdittava kunnan yleisestä elinvoimasta ja houkuttavuudesta.
Samalla päätöksenteon on oltava entistä strategisempaa, pitkäjänteisempää – ja mieluusti myös yksituumaisempaa.
Yritykset mukaan työllisyystoimiin
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toivookin, että tulevissa vaaleissa keskityttäisiin poliittisten irtopisteiden ja katteettomien palvelulupausten sijaan konkreettisiin keinoihin, joilla turvataan kunnan oma elinvoima.
Lisäksi sanoista olisi päästävä myös tekoihin. Työttömyystilanne näyttää edelleen synkistyvän, mikä tuo kunnille lisäkustannuksia ja nakertaa auttamatta myös tuloveropohjaa.
mikä käytännössä tarkoittaa sähköisten palvelujen ja etäyhteyksien hyödyntämistä.
”Kuntien on huolehdittava, että myös reuna-alueilla asuvilla ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään. Kaupungistuminen jatkuu, mutta kyllä kasvun eväitä löytyy muualtakin kuin Etelä-Suomesta. Siitä ovat viime vuosien tuuli- ja aurinkovoimalat sekä Googlen jätti-investointi Kajaaniin esimerkkejä”, hän toteaa.
Hetken hengähdys uudistusrumbaan
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on työurallaan istunut mm. kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa, kaupunginjohtajana ja aluehallintoviraston virkamiehenä. Samalla on kertynyt kokemusta ja ymmärrystä siitä, millaisiin pakkorakoihin poliitikot ja virkamiehet voivat ajoittain joutua.
Ikävät päätökset ovat osa tätä toimenkuvaa.
”Tulin kuntapäättäjäksi 1990-luvulla, jolloin alkoivat lamavuosien säästöohjelmat, eikä kunnissa ole ollut paljon jaettavaa sen jälkeenkään.
Useimmiten syynä on se, ettei asioihin reagoida ajoissa tai kustannusarviot ovat pielessä”, Karhunen toteaa.
Viime vuosina tuota reagointiaikaa on ollut kuntakentällä entistä vähemmän, sillä Arkadianmäeltä on tullut uusia laki- ja säädösmuutoksia lähes taukoamatta. Karhusen mielestä nyt kannattaisi painaa hetkeksi jarrua, sillä osa uudistuksista näyttää säästöjen sijaan vain lisäävän kustannuksia.
Kuva: Topias
”Hengähdystauko olisi paikallaan, jotta vanhoista lakimuutoksista saataisiin riittävästi kokemusta. Nykyvauhdissa eivät kunnat enää pysy mukana.”
Kunnanjohtajat liian kovilla
Monessa kunnassa ja kaupungissa avoimena ollut kaupunginjohtajan paikka on saattanut kiinnostaa vain muutamia hakijoita.
Joissakin tapauksissa haku on pitänyt laittaa sopivien kandidaattien puuttuessa kokonaan uusiksi.
Yksi ajankuva on myös se, että vastavalitut johtajat jättävät paikkansa yllättävän nopeasti joko omasta tahdostaan tai valtuuston irtisanomana – joskus jopa alle puolen vuoden päästä valinnasta.
”Kunnanjohtajien pestit ovat muuttuneet entistä työläämmiksi ja myös tuulisemmiksi. Eduskunnassa yleistynyt riitelykulttuuri näyttää rantautuvan myös kuntiin, vaikka niissä perinteisesti on vältytty oppositio-hallitus -asetelmalta”, Minna Karhunen harmittelee.
KUKA: Kuntaliiton toimitusjohtaja helmikuusta 2019. Toiminut sitä ennen mm. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana, Järvenpään kehitysjohtajana ja Karkkilan kaupunginjohtajana. Kokoomuksen kansanedustaja 1991-1999.
KOULUTUS: Hallintotieteiden maisteri
PERHE: Naimisissa, kaksi aikuista lasta aiemmasta avioliitosta
HARRASTUKSET: Partio, moottoripyöräily ja golf
Samalla hän muistuttaa, että riitaisat eroprosessit tuovat auttamatta kolhun myös kunnan yleiseen imagoon. Sen myötä hyvien kandidaattien löytäminen voi olla entistä vaikeampaa muihinkin johtotehtäviin.
”Tilanne on huolestuttava, sillä kuntajohtajia eläköityy lähivuosina kiihtyvää vauhtia ja uusia tarvitaan kipeästi.”
Kuntatalous kuntoon
Kauppakamarien Kasvua rakentamassa -kuntavaaliohjelma esittää kuusi keinoa kunnan kasvun ja elinvoiman turvaamiseksi.
Kauppakamareiden mukaan kunnan kasvun ja elinvoiman ratkaisevat osaavan työvoiman saatavuus yrityksille, verorahojen tehokas käyttö, yhteistyö alueen yritysten kanssa, alueen saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet sekä kasvua edistävä kaavoitus ja sujuvat lupaprosessit.
Tulevilta kuntapäättäjiltä vaaditaan tekoja yritysten kilpailukykyisen toimintaympäristön varmistamiseksi ja investointien edistämiseksi eri puolilla maata.
Kuntien ja yritysten yhteistyö sekä toimivat markkinat ovat keskeisessä roolissa alueiden kasvun ja elinvoiman vahvistamisessa.
Kauppakamarit arvioivat, että koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat kuntien tulevaisuuden menestymisen kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Kuntien tavoitteena tulee olla, että alue houkuttelee ja sinne kasvaa uusia osaajia niin että yrityksillä on riittävästi osaavaa työvoimaa saatavilla.
Kauppakamarit toivovat kunnilta panostuksia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä kansainvälisten osaajien houkuttelemista esimerkiksi lisäämällä kuntien englanninkielisiä palveluita.
Kuntavaaliohjelman voi ladata täältä: kymenlaaksonkauppakamari.fi/uutiset/kauppakamaritjulkaisivat vaaliohjelmansa
6x
kunnan kasvun ja elinvoiman ratkaisevaa tekijää
Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus
Verorahojen tehokas käyttö ja kestävä talous
Toimivat markkinat ja yhteistyö alueen yritysten kanssa
Alueen saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet
Kasvua edistävä kaavoitus ja sujuvat lupaprosessit
Kestävän tulevaisuuden rakentaminen ja puhtaan siirtymän edistäminen
Elinkeinoelämän infot kunta- ja aluevaaliehdokkaille
11.3. klo 17.30 Kotka
13.3. klo 17.30 Kouvola
Järjestäjinä: Cursor, Kouvola Innovation ja Kymenlaakson kauppakamari. Ilmoittautumiset: kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumat
ALUEIDEN ELINVOIMAISUUS
Kehityskatse keskustoihin
MONEN KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUKSEN KATUKUVAA HALLITSEVAT
TYHJÄT TOIMITILAT SEKÄ ASIAKAS- JA ASUKASKATO. YIT:N JOHTAJAN JUHA KOSTIAISEN MUKAAN VÄHITTÄISKAUPASTA EI OLE ENÄÄ
ENTISEEN TAPAAN KESKUSTOJEN PELASTAJAKSI JA ELÄVÖITTÄJÄKSI. SIKSI KEHITYSKATSE ON SIIRRETTÄVÄ ASUNTORAKENTAMISEEN JA KULTTUURIPALVELUIHIN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT YIT
Missä on ihmisiä, siellä on myös elämää.
Tämän perustotuuden äärellä ollaan tulevien neljän vuoden aikana entistä useammalla paikkakunnalla. Perinteisten keskusta-alueiden vetovoima on hiipunut ja palvelut siirtyneet asteittain hieman sivummalle keskustakortteleista, muihin kaupunginosiin – tai mikä kaikkein pahinta – naapurikunnan puolelle.
Monet maakuntakeskukset ovat olleet viime vuosina myös ikääntyvän väestön, muuttotappioiden ja työpaikkakadon muodostamassa kierteessä, johon on vaikea löytää nopeaa viisastenkiveä. Tämän tunnustaa myös YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen, joka on työurallaan toiminut mm. entisen kotikaupunkinsa Tampereen elinkeinojohtajana.
Samaan hengenvetoon hallintotieteiden tohtori ja diplomi-insinööri painottaa, ettei kirvestä saa heittää synkkänäkään hetkenä kaivoon. Muuttuva toimintaympäristö voi joskus avata myös uusia ja jopa yllättäviä mahdollisuuksia, mutta ne on vain oivallettava ajoissa.
Samalla käsissä olevat kehityspanokset ja niiden pohjalle rakennettavat visiot on keskitettävä pitkäjänteisesti ja yksituumaisesti muutamaan elinkeinopoliittiseen keihäänkärkeen.
Monikärkiohjuksena tai haulikkoammunnalla eurot menevät todennäköisesti täysin hukkaan.
”Voin itsekin tunnustaa, että ajatus Kajaanista jättimäisten palvelinkeskus- ja supertietokoneinvestointien kotipaikkana tuntui vielä kymmenen vuotta sitten kaukaiselta ajatukselta”, Kostiainen naurahtaa.
”Kainuun elinvoimaa lisää matkailu- ja kulttuuritarjonta. Brittituristeille lienee lopulta yhdentekevää, viettävätkö he päivälomansa Sotkamossa vai Rovaniemellä. Molemmista löytyy joulupukki ja lunta”, hän lisää.
Tehokkaammin, mutta myös viihtyisämmin
Vuosikymmenen vaihteeseen ja pandemiakriisiin asti kaupunkikehittäjillä oli vahva usko kaupungistumisen ja entistä tiiviimmän yhdyskuntarakenteen voimaan. Hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärelle tiivistyvä rakentaminen, sinne keskittyvät palvelut ja uljaat tornitalot nähtiin myös ilmastotekoina.
Tampereen yliopiston aluetieteen dosentin ja Aalto-yliopiston kunniatohtorin mukaan kyseisiä globaaleja trendejä vastaan on edelleen turha taistella, vaikka meillä Suomessa onkin vedetty suhdannesyistä hieman henkeä.
”Itse asiassa olemme Suomessa vasta kehitysvaiheessa, jossa hajaantuminen on saatu pysähtymään. On edelleenkin luotava tehokkaita, mutta myös aiempaa viihtyisämpiä asuin- ja työympäristöjä. Tässä meillä kaikilla on vielä parannettavaa”, Kostiainen tunnustaa.
Sijainti, liikenneyhteydet ja hyvä tavoitettavuus ovat asuin- ja työssäkäyntialueiden keskeisiä suunnittelukriteerejä myös tulevina vuosina.
Samalla tavoite 20 minuutin kestävästä kaupungista elää edelleen. Sen ideana on, että kaikki arjessa tarvittava on lähellä kotia tai kitkattomien yhteyksien päässä.
”Nyt tuo optimiaika on lyhentynyt jo varttiin”, Kostiainen toteaa.
Toimivan infrastruktuurin, hyvän palvelutason ja asuntokannan lisäksi on huolehdittava myös lähiluonnosta ja sen monimuotoisuudesta.
”Biodiversiteetin paikallinen merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan”, Kostiainen toteaa.
Keskustoihin uutta elämää
Mutta entä ne kaupunkien perinteiset ydinkes-
kusta ja torien ympäristöt, jotka tuntuvat tänä päivänä kituvan jopa Helsinkiä myöten?
Viisastenkiveksi on vuosien saatossa tarjottu muun muassa autoliikenteeltä blokattuja kävelykatuja, keskustatunneleita sekä liiketilojen muuttamista asunnoiksi. Kaikkia niitä on myös kokeiltu – ja varsin vaihtelevin tuloksin. Se mikä onnistuu elävöittämään yhtä kaupunkikeskustaa, ei välttämättä toimi sellaisenaan jossain muualla.
Oman lisänsä tuovat myös poliittiset näkemyserot, joiden vuoksi lupaavatkin kehitysideat voivat jämähtää vuosikausiksi lähtökuoppiin ja ajautua veronmaksajien silmissä suorastaan loputtomalta tuntuvaan selvityskierteeseen.
Pulma on tullut vuosien saatossa tutuksi myös Kostiaiselle. Hän toteaa verkkokaupan muuttaneen ihmisten kulutus- ja liikkumistottumuksia peruuttamattomasti. Samalla on muuttunut myös kaupunkikeskustojen rooli. Nopean asioinnin sijaan ne ovat paikkoja, jonne tullaan viihtymään ja viettämään aikaa.
”Tästä syystä vähittäiskaupasta ei ole enää entiseen tapaan keskustojen elävöittäjäksi ja
pelastajaksi. Niiden sijaan keskustakortteleihin on houkuteltava lisää asukkaita ja muuta palvelutarjontaa, kuten kahviloita, ravintoloita, kulttuuria ja tapahtumia”, Helsingissä asuva Kostiainen listaa.
Kevennystä kaavoitusbyrokratiaan
Parhaiten keskusta-alueiden elävöittäminen onnistuu sujuvoittamalla ja keventämällä kaavoituskäytäntöjä. Sen myötä toimisto- ja liiketiloja voidaan muuttaa nopeasti ja joustavasti myös asuntokäyttöön.
”Keskustakortteleissa niiden hyödyntäminen on myös taloudellisesti järkevää, sillä ne ovat kaikkein arvokkaimpia rakennuspaikkoja.”
Sekin on toisaalta oivallettava, ettei vanhasta ja perinteisestä ydinkeskustasta kannata pitää loputtomiin kiinni. Jos palvelut ovat vuosien saatossa siirtyneet muutaman korttelin verran toisaalle ja ihmisten liikkumisen kannalta luontevampaan paikkaan, kannattaa kehityspanoksetkin suunnata sinne.
”Kuntien on joka tapauksessa otettava alueja kaupunkikehityksessä aiempaa enemmän omaa etunojaa ja panostettava uusiin kumppanuuksiin. Valtiota on enää turha huutaa avuksi”, Kostiainen muistuttaa.
ALUEIDEN ELINVOIMAISUUS ALUEIDEN ELINVOIMAISUUS
Monen kaupunkiseudun kasvun moottorina ovat olleet raideliikennehankkeet. Espoo on saanut metron myötä aivan uuden kasvuvaihteen, ratikka on puolestaan satanut mannaa Tampereelle.
Seuraavaksi ratikkakiskoja sovitellaan Vantaalle ja Aurajoen rantamilla Turussa odotellaan sielläkin rakentamispäätöksiä.
Vanhalle kotikaupungilleen Tampereelle Kostiainen jakaa kehuja siitä, että raiteet ja joukkoliikennehankkeet on osattu sitoa osaksi laajempaa kaupunkikehitystä ja isoja rakennushankkeita. Niiden myötä ydinkeskusta ja varsinkin rautatieaseman seutu ovat muokkautuneet aivan uuteen uskoon.
”Kaupunkirakenne on tiivistynyt, mutta samalla raiteiden varrelle ja varsinkin joukkoliikenteen risteyskohtiin on syntynyt valtavasti uutta toimeliaisuutta. Myös Turun Kupittaalle on rakentumassa todella mielenkiintoinen yritysten, tutkimuksen ja asumisen keskittymä”, Kostiainen kiittelee.
Monikulttuurisuus käännettävä vetovoimaksi
YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen tunnustaa, etteivät rakentajien ja suunnittelijoiden takavuosien visiot ole osuneet kaikilta osin kohdalleen. Perheasuntoja on rakennettu niukalti ja lisäksi valtaosa tuotannosta on ollut vuokra-asuntoja, mikä on muokannut asuinalueiden profiilia ja mainetta oletettua heikompaan suuntaan.
”Tästä on otettava jatkossa opiksi. Vuokra-asuntojen ohella meillä on oltava riittävästi myös kovan rahan rakentamista”, Kostiainen toteaa. Lisäksi on opittava ja totuttava monikulttuurisuuteen. Esimerkiksi Vantaalla vieraskielisten asukkaiden osuus nousee 2040-luvulle tultaessa jo 45 prosenttiin.
”Muutos tulee olemaan iso monella muullakin paikkakunnalla. Monikulttuurisuus, monipuolinen osaamispohja ja kansainvälinen liikkuvuus ovat kuitenkin tulevina vuosina meidän selkeitä vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä.”
Kiskot ovat kasvun moottori
VAIKUTTAJAFOORUMI KOTKASSA 14.2. TEEMA ALUEIDEN ELINVOIMAISUUS
Vetoa, pitoa ja lumoa
KEVÄÄLLÄ TEHTY KYMENLAAKSON MAINETUTKIMUS POIKII JATKOTOIMENPITEITÄ.
KAUPPAKAMARIN VAIKUTTAJAFOORUMISSA ALUEEN KUNTAPÄÄTTÄJIÄ JA YRITYKSIÄ
SPARRATTIIN HYÖDYNTÄMÄÄN MATKAILUALAN MAHDOLLISUUKSIA KASVUN MOOTTOREINA.
kaupungin matkailu- ja viestintäpäällikkö
5 vinkkiä maineen rakentamiseen
1. Mittaa oikeita asioita
2. Löydä vahvuutesi
3. Ymmärrä, miten mielikuvat muodostuvat
4. Jaksa jauhaa - pikavoittoja ei ole
5. Ole rohkea
Lähde: Susanna Saarenpää T-Media Oy.
Sanna Kauppi Kouvola Innovation, Ilari Soosalu Haminan kaupunki ja Toni Vanhala Kotkan kaupunki kertoivat, miten mainetta rakennetaan kussakin kaupungissa.
Kouvolan
Charissa McCarron vaihtoi ajatuksia Sari Kaasisen ja Perttu Pesän kanssa. Taustalla Satama Areenan uusi toimitusjohtaja Kati Paasi.
Perttu Pesä Vaikuttajafoorumissa Kotkassa 14.2.2025
Tampereen terveiset kuntapäättäjille
TAPAHTUMATOIMINNALLA TAVOITELLAAN POSITIIVISIA VAIKUTUKSIA ALUEEN YHTEISÖLLISYYTEEN JA HYVINVOINTIIN, KAUPUNGIN IMAGOON JA TUNNETTUUTEEN SEKÄ ELINKEINOIHIN JA ALUETALOUTEEN.
TEKSTI JA KUVAT: KIRSI JUURA
Tampere porskuttaa kaupunkitutkimuksien kärkikolmikossa, muuttovirta on positiivinen ja kaupungin maine ja image vetävät niin matkailijoita, asukkaita kuin megatapahtumia. Miten tampereelaiset ovat tämän itseään ruokkivan positiivisen kierteen saaneet aikaisiksi?
Kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä avasi Tampereen tapahtumatuotannon ja matkailustrategian saloja Kymenlaakson kauppakamarin Vaikuttajafoorumissa Kotkassa Ystävänpäivänä.
- Tapahtumatoiminnalla tavoitellaan positiivisia vaikutuksia alueen yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin, kaupungin imagoon ja tunnettuuteen sekä elinkeinoihin ja aluetalouteen. Tavoitteita palveleva kokonaisvaikutus saavutetaan parhaiten, kun kaupungista löytyy laajasti eri tapahtumaluokkien edustajia, Pesä sanoi.
Tampere on luokitellut tapahtumat kuuteen eri kokoluokkaan. Näitä ovat pien-, paikallis-, pää-, suur-, megaja globaalit tapahtumat. Pesä sanoo, että kaikki näistä ovat arvokkaita toiminnallisesti, ja tapahtumat ovat puolestaan erinomainen työkalu kehittää kaupunkia.
- Henki on sellainen, että kaupunginosayhdistyksen haravointitalkoisiin on syytä keväällä mennä tai sitten on parasta pitää verhot kiinni koko kesän, Pesä sanoi.
Omissa tapahtumissa käynti on tamperelaisille itsestäänselvyys. 92 prosenttia tamperelaisista kokee pystyvänsä osallistumaan kulttuuritoimintaan ja tapahtumiin.
- Ydinasia on siinä, että joka toinen tamperelainen on jonkun kulttuuri- tai urheilujärjestön jäsen, jolle ne leipoo pullaa. Ne saa siitä yhdistykselle rahaa ja kehittää samalla hyvinvointia ja tuottaa kaupunkikulttuuria.
Kaupunki tuottaa omia, eri yleisöille tarkoitettuja tapahtumia, mutta tapahtumayksikkö ei itse toteuta niitä, vaan toimii haettujen suurtapahtumien yhteistyökumppanina ja edistää tapahtumien näkyvyyttä kaupunkikuvassa.
- Haettavilla suurtapahtumilla pyritään vaikuttamaan nimenomaan kansainvälistymiseen ja sitä kautta aluetalouden, imagon ja yhteisöllisyyden kehittämiseen Pirkanmaalla.
Tapahtumat ja matkailu
Tampereella järjestetään vuosittain yli 50 vuotuista festivaalia tai siihen rinnastettavaa tapahtumaa. Näistä 95 prosenttia tähtää kotimaan markkinoille.
- Tehtyjen tutkimusten mukaan tapahtumiemme kävijöistä 35-45 prosenttia on Tampereelta tai Pirkanmaalta.
Muut tulevat alueen ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudulla yli 80 prosenttia asiakkaista tulee alueen sisältä. Konsertit ja Palloliiton tapahtumat Olympiastadionilla ovat poikkeus, Pesä laskeskelee.
Tapahtumat poikivat Tampereelle majoitusmyyntiä vuonna 2024 106 miljoonan euron arvosta. Vuoteen 2022 verrattuna määrässä oli kuuden prosentin kasvu. Eniten kävijöitä vuonna 2023 oli liigaotteluissa, Särkänniemellä, Pirfestin jäsenfestivaaleilla, Nokia Areenan tapahtumissa, elokuvissa ja museoissa. Tampereen keskeisimmät kohteet vetivät vuonna 2023 yhteensä viisi miljoonaa kävijää.
Tavoitteet tapahtumille
Perttu Pesä kertoi kymenlaaksolaisille, että Kalervo Kummolan pormestariohjelman Ihmisten Tampere –mahdollisuuksien kaupunki yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaupungin vetovoimaa tapahtumakaupunkina ja luovien alojen keskittymänä. Luovien alojen koulutustarjonnasta ja kehityksestä halutaan pitää kiinni. Tarkoitus on myös käynnistää elämystalouden kasvuohjelma kehittäen Tampereen av-alan ekosysteemiä ja kaupunkia kongressien, tapahtumien sekä av-tuotantojen kohteena.
Tapahtumien suuntaviivoiksi Perttu Pesä piirsi kymenlaaksolaisille viisi huomioitavaa seikkaa:
1. Strategia ja tahtotaso
2. Omat kehitystoimenpiteet: miten tapahtumat näkyvät niissä? Ovatko toimijat kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa aktiivisia? Kuka tai ketkä ovat alueen ja kaupungin ykkösmyyjät?
3. Budjetointi: paljonko kaupunki ja muut toimijat panostavat tapahtumien hankkimiseen?
4. Mittaroikaa ja mitatkaa – Numerot voittavat humanismin.
5. Hakekaa – Voittakaa tai hävitkää, mutta oppikaa! Hyvänä esimerkkinä voitetusta tappiosta Pesä kertoi Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026-statuksen hakemisen, jonka lopulta voitti Oulu.
- Me hävittiin, mutta toteutettiin sitten sillä hakuprosessin aineistolla Operaatio Pirkanmaa, johon sisältyivät kaikki kulttuuripääkaupungille suunnitellut toimenpiteet. Se maksoi meille vain kolme miljoonaa, kun Oulu puolestaan joutuu pulittamaan kuttuuripääkaupunkistatuksestaan 50 miljoonaa euroa. Ihan hyvin kävi.
Sari Kaasinen Vaikuttajafoorumissa Kotkassa 14.2.2025
Lumovoimalla matkailijoiden mieliin
"KYMENLAAKSON HISTORIASTA KUMPUVAT TARINAT JA IHMISET SEKÄ UNIIKIT KOHTEET OVAT MATKAILUVALTTEJA, JOITA SIE ET MUUALTA LÖYDÄ", SANOI VAIKUTTAJAFOORUMISSA PUHUNUT VÄRTTINÄN PERUSTAJA SARI KAASINEN.
TEKSTI JA KUVAT: KIRSI JUURA
Mie olen sellanen umpihangenhiihtäjä ja pitkänmatkanmaratoonari, luonnehti Sari Kaasinen itseään saapuessaan Kotkan Höyrypanimon lavalle Vaikuttajafoorumin viimeisenä puhujana.
Toki ansiolistalta löytyy paljon muutakin, kuten Värttinän perustaja, Lappeenrannan Kehruuhuoneen ravintoloitsija, Kalevalaisten naisten liiton puheenjohtaja ja Kihaus folk festivaalien hallituksen puheenjohtaja. Vaikuttajafoorumissa Kaasinen puhui erityisesti Saimaa-ilmiö 2026- ja Taste Saimaa -hankejohtajina kertyneistä ylimaakunnallisista matkailu- ja tapahtuma-alan kokemuksistaan.
- Kun myö alotettiin hakuprosessi Savonlinnan valitsemiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, niin myö yhdistettiin neljän eri maakunnan toimijat. Nyt erilaisissa ylimaakunnallisissa yhteistyöverkostoissa on jo kuusi maakuntaa, ja mietimme, onko sekään enää riittävän iso porukka, hän kuvaili maakuntarajat ylittävää yhteistyötä.
A
Vaatimattomuus ei matkailubisneksessä kaunista Esityksensä aluksi Kaasinen esitteli Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa kotikyläänsä Rääkkylää. Pieni 1900 asukkaan kylä näyttäytyi kuulijoille merkittävänä kulttuurimetropolina, jossa laulu ja tanssi raikaa päivästä toiseen, leivotaan ainutlaatuisen herkullisia karjalanpiirakoita ja taivas on sinisempi ja vedet puhtaammat kuin missään muualla. Sitten hän piti hengähdystauon ja jatkoi:
- Kylästä olisi tietysti voinut kertoa niinkin, että se on mitätön kyläpahanen Suomen itäperukoilla, jossa on kylmä kesälläkin, eikä muutenkaan mitään erikoista.
Tällä kontrastilla hän halusi korostaa, kuinka tärkeää yhteisen tarinan lisäksi on se äänensävy, millä alueesta puhutaan.
NYT LOPPUU SE TURHA
VAATIMATTOMUUS JA VALITUS
– Sari Kaasinen
Savonlinna oli koko Itä-Suomen suurimpien kaupunkien ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 ja sai kiitosta hakemuksestaan, vaikkei tullutkaan valituksi.
- Yhteinen päämäärä oli se, mikä meitä yhdisti ja kaikki tekeminen kiteytyy kolmeen sanaan: Yhdessä. Yhdessä. Yhdessä. Kylät, kunnat ja maakunnat – ja ihmiset. Niillä saavutetaan kansalliset ja kansainväliset verkostot ja yhteistyö.
Sujuvaksi hioutunut ylimaakunnallinen yhteistyö poiki jatkoa, kun Saimaan alueelle myönnettiin kansainvälinen European Region of Gastronomy -status 2024 tunnustuksena itäisen Suomen ainutlaatuisesta ruokakulttuurista. Tavoite on nostaa Saimaan alue kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukohteeksi, ruoka ja kulttuuri keskiössä.
Yhteinen tarina kuljettaa eteenpäin
Matkailumarkkinoinnissa Sari Kaasinen kehottaa korostamaan kunkin alueen parhaita ominaispiirteitä.
- Luotetaan autentisuuteen. Mitä sellaisia uniikkeja paikkoja ja palveluja täällä on, mitä sie et muualta löydä? Ne voi olla luontokohteita, ruokaa, luksus- tai hyvinvointimatkailua. Se voi olla vaikka kotkalainen purilainen, jota kaikki haluaa tulla maistamaan. Luotetaan paikan henkeen ja ainutlaatuisuuteen, hän luetteli.
Kun uniikit kohteet ovat löytyneet ja määritelty, Kaasinen rakentaisi niistä tarinoita.
- Yhteinen tarina on tärkeä – se, mistä kaikki puhuu yhtä kieltä ja samalla tavalla. Tarinassa kannattaa hyödyntää alueen historiaa, mikä tuo autenttisuutta.
- Voit itse olla muutoksen arkkitehti. Näe hyvä, puhu hyvää, kerro alueesi tarinaa ja suosittele!
Pohjanmaalaisista oikein näkee kun ne on positiivisella tavalla ylpeitä omastaan. Miten ryhti nousee, kun ne puhuu omasta alueestaan, koirastaan, yrityksestään –vain puhumalla hyvää maine lisääntyy.
- Eikä kannata olla myöskään hiljaa. Suomalaisilla on vähän sellainen tapa vain myhäillä, jos kaikki on hyvin. Ja onhan meillä tämä sanontakin Kel onni on, se onnen kätkeköön. Päinvastoin, annetaan hyvän kuulua!
Vetovoimaa ja pitovoimaa lumovoimalla
Kymenlaakson mainetutkimuksessa viime keväänä tutkittiin maakunnan pito- ja vetovoimaa.
Sari Kaasinen nosti näiden rinnalle uuden sanan, lumovoiman.
- Mie aattelen, että pito- ja vetovoimaa syntyy kun on lumovoimaa. Lumovoima on jotain tarinan kautta tulevaa, jolla paikasta tulee vähän mystinen ja erityislaatuinen. Sellaisen matkailija haluaa kokea. Vaikka laittaisi kuinka monta miljoonaa matkailumarkkinointiin, mutta jos kohteet eivät herätä vastaanottajassa tuntemuksia, ei ole lumovoimaa.
Esimerkkinä hän käytti Saimi Hoyeria.
- Miten Punkaharjusta syntyi yhtäkkiä niin suosittu matkailukohde? Se johtui Saimista, joka kertoo tarinoita, liittää niitä toisiinsa, ja näin syntyy lumovoimaa. Miettikää, miten Kymenlaaksoon saa lumovoimaa sen omista persoonista ja tarinoista?
Esityksensä päätteeksi Sari Kaasinen sai yleisön taputtamaan yhtä tahtia laulunsa kanssa, eikä kukaan ollut enää köyhä eikä kipeä.
Maailmalta meille -sarja jakaa täsmätietoa työnantajille
YHÄ USEAMMASSA TYÖYHTEISÖSSÄ TYÖSKENTELEE ERI MAISTA LÄHTÖISIN OLEVIA TYÖNTEKIJÖITÄ. MAAILMALTA MEILLE -INFOSARJA VALMENTAA TYÖNANTAJIA REKRYTOINTIIN, VIRANOMAISASIOIHIN JA TYÖKULTTUURIIN LIITTYVISSÄ ASIOISSA. KOUVOLASSA YRITYSTEN KOKEMUKSISTA KERTOIVAT KYMEN PAVILJONKI, KYMEN GRANITE, RUTIN MANSIKKATILA JA KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA
TEKSTIT KIRSI JUURA KUVAT KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI JA KOUVOLA INNOVATION
Yritykset ja työnantajat saavat tämän talven ja kevään aikana käytännönläheistä perehdytystä, miten valmentaa omaa työyhteisöä toimimaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kanssa.
Maailmalta meille -infosarjassa Kouvolan ammattiopisto Edukon kotouttamisopettaja Ripsa Hodju opasti selkosuomen käytössä ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisessä.
Hodju kehotti puhumaan ulkomaalaistaustaisten harjoittelijoiden ja työntekijöiden kanssa selkosuomea, ja jättämään englannin vähemmälle heti kun vain on mahdollista. Suomen kielen pahimmat kielikakkarat kannattaa omasta puheesta karsia pois, samoin murresanat, ja pyrkiä puhumaan lyhyitä ja täsmällisiä lauseita.
- Työntekijän aloittaessa on hyvä laatia selkeät ohjeet, miten työyhteisössä toimitaan ja perehdyttämiseen kannattaa varata aikaa.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että kertoo työtehtävistä mahdollisimman selkeästi.
- Esimerkiksi tai-sana on usein ulkomaalaistaustaisen työntekijän vaikea ymmärtää. Syynä voi olla, että hänen kotimaassaan ei työntekijöille ole tarjottu erilaisia vaihtoehtoja tehtävän suorittamiseen, vaan työ on pitänyt tehdä yhdellä, tietyllä tavalla. Älä siis sano, että voit tehdä työn "joko näin tai näin", vaan anna selkästi vain yksi toimintatapa. Muutoin hän varmuuden vuoksi tekee tehtävän molemmilla tavoilla, Hodju kuvaili ja kehotti suhtautumaan väärinkäsityksiin ymmärryksellä ja huumorilla puolin ja toisin.
Kouvola kilpailee pääkaupunkiseudun kanssa
Useilla toimialoilla on Kymenlaaksossa työvoimapulaa, ja kansainvälistä työvoimaa tarvitaan enenevässä määrin helpottamaan osaajapulaa ikääntymisen ja väestön muuton vuoksi.
Kymenlaakson kanssa ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta kilpailevat muut maakunnat. Tampereen seutu ja Varsinais-Suomi houkuttelevat osaajia. Eniten ulkomaista työvoimaa, erityisesti kansainvälisiä opiskelijoita Kymenlaaksosta valuu Helsingin seudulle.
Suomi kamppailee myös Euroopan muiden maiden kanssa työvoimasta. Globaalisti kansainvälisen työ-
voiman houkutteluun käyttää erityisen paljon panoksia Kanada.
Kaupungeilla isoja toimenpiteitä. International House -toiminta käynnistymässä.
Kouvolan kaupungin kansainvälisyysohjelma valmistui viime syksynä. Uusi kotoutumislaki astui voimaan vuoden alusta. Näihin liittyen Kouvolan kaupunki perusti lakisääteisen Maahanmuuton ja kotoutumisen laaja-alaisen työryhmän, jossa on myös Kymenlaakson kauppakamarin edustaja.
Uusina toimenpiteinä Kotkassa ja Kouvolassa on käynnistymässä International House -toiminta, joka kokoaa kansainväliset palvelut yhden luukun -periaatteella toimiviksi.
- Kansainvälistä rekrytointia palvelevat palvelut tuodaan vahvaan yhteistyöhön kaupungin muiden kansainvälisten palveluiden alle Kohoaan. Yhteistyön mallia rakennetaan kevään aikana. Näin kaupungin omat kansainvälisille kouvolalaisille tarkoitetut palvelut löytyvät saman katon alta ja tekevät vahvaa yhteistyötä asettautumisen ja työllistymisen tukena, kertoo Kouvolan kaupungin kansainvälisen työn koordinaattori Kaisa Spies.
Kouvolan ammattiopisto Edukon valmentavan koulutuksen opettaja Ripsa Hodju
Eures Suomi on kansainvälinen rekrytointipalvelu, jonka koulutettujen suomalaisten asiantuntijoiden avulla työnantaja voi etsiä työvoimaa Euroopasta.
EURES-verkosto tarjoaa monipuolisia rekrytointipalveluja, joista osa on maksuttomia ja osa maksullisia. Maksullisiin palveluihin voit saada tukea jopa 70 %. EURES-verkoston tavoitteena on löytää oikeat osaajat ja edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU/ETA-alueella.
Kymenlaakson Eures-asiantuntija ja kansainvälisen rekrytoinnin yritysasiantuntija on Kaisu Marttila, kaisu.marttila@kouvola.fi www.eures.europa.eu
Uudet työllisyysalueet panostavat yrityspalveluihin
Kaupunkien vastuulle siirtyneet työllisyyspalvelut palvelevat yrityksiä kaikissa rekrytointiin liittyvissä asioissa. Muutosturva- ja yritysasiantuntija Anita Kirkkopelto-Marttila ja tapahtumakoordinaattori Jonna Kansikas Kouvolan työllisyys- ja yrityspalveluista antoivat Maailmalta meille -sarjassa vinkkejä ulkomaalaistaustaisten henkilöiden rekrytointiin.
5x
rekrytointivinkki
1. Selkeä ja houkutteleva työpaikkailmoitus. Käytä selkeää kieltä ja korosta työpaikan etuja, kuten työja vapaa-ajan tasapainoa, turvallisuutta ja perheystävällisyyttä.
2. Kulttuurinen ymmärrys ja tuki. Tarjoa tukea ja koulutusta, jotka auttavat uutta työntekijää sopeutumaan suomalaiseen työympäristöön. Nämä voivat olla kielikursseja, mentorointia ja perehdytysohjelmia.
3. Monimuotoisuuden arvostaminen. Luo työpaikalle monimuotoisuutta arvostava ilmapiiri. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi monimuotoisuuskoulutuksia ja inklusiivisia käytäntöjä, jotka edistävät kaikkien työntekijöiden hyvinvointia.
4. Hyödynnä olemassa olevia tukipalveluita ja verkostoja kuten työllisyys- ja yrityspalveluiden sekä ELY-keskuksen tarjoamia tukia. Nämä voivat auttaa rekrytointiprosessissa ja tarjota taloudellista tukea.
5. Suunnittele rekrytointiprosessi huolellisesti ja varaudu siihen, että ulkomaalaistaustaisen työntekijän rekrytointi voi viedä aikaa. Ole valmis tarjoamaan tukea ja joustavuutta koko prosessin ajan.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin koulutusalajohtaja Petteri Ikonen toimi Maailmalta meille -infosarjan moderaattorina. Haastateltavana Tiina Rahkonen Kymen Granitesta.
Anita
TARJA AALTO, RUTIN MANSIKKATILA
Toiveena tutut poimijat
Rutin mansikkatila Iitissä työllistää kesäisin toistakymmentä marjanpoimijaa. Vielä muutama vuosikymmen sitten mansikanpoiminta oli yksi tyypillisimpiä suomalaisnuorten kesätyöpaikkoja, mutta ei enää. Rutin mansikkatilan yrittäjä ja toinen omistaja Tarja Aalto kertoo, että kiinnostuksen lisäksi työhön suhtautuminen on muuttunut.
- Koronakesänä suomalaisia nuoria vielä sai pellolle, mutta lähes jokaisen kohdalla oli epävarmaa, jaksaako hän olla töissä päivän, viikon vai kaksi viikkoa? Vaihtuvuutta kuvaa, että sinä kesänä teimme 50 työsopimusta. Se lisäsi valtavasti yrittäjän työtä, sillä päivänkin työsuhde vaatii niin veroasioiden hoitamista kuin työtodistusten kirjoittamista, Tarja Aalto kuvailee.
Työntekijätilannetta Rutin mansikkatilalla ovat helpottaneet viitisentoista tuttua poimijaa Valko-Venäjältä. Tarja Aalto toivoo, että saisi tutun porukan töihin myös ensi kesäksi.
- Helpottaa valtavasti tilannetta, kun he tietävät jo valmiiksi, mitä pitää tehdä, Tarja Aalto tuumii. Usein poimijoiden saanti on ihan tuurista kiinni.
YRITYSTEN KOKEMUKSIA
Tarja Aalto, Rutin mansikkatila
- Viime kesänä Kausalaan tuli töihin ulkomaalaistaustaisia sairaanhoitajia ja muutaman puoliso saatiin meille töihin, Aalto kertoo.
Marjanpoimijoiden rekrytointi on Aallon mukaan muuttunut vuosi vuodelta entistä vaativammaksi, ja tarvittavien lupien saanti kestää entistä kauemmin.
- Migrin byrokratian piti helpottua, mutta se on vain lisääntynyt. Viime kesänä osa työntekijöistämme joutui käymään moneen otteeseen todistamassa henkilöllisyytensä, Aalto kertoo.
Haasteita on myös verotusasioiden kanssa. Kausityöntekijöiden verokorttien myöntäminen on keskitetty Helsinkiin, ja suomalaisia henkilötunnuksia tehdään vain viidessä verotoimistossa, joista lähimmät ovat Helsinki ja Tampere.
Rutin mansikkatila sijaitsee Iitin Kurrin kylässä, noin 30 kilometrin päässä Kouvolasta ja Lahdesta. Työntekijöiden ei tarvitse kulkea matkaa päivittäin, sillä läheinen Kaukaan kyläkoulu on muokattu majoitustiloiksi.
Tarja ja Terho Aallon isännöimällä tilalla työskentelee kesäisin myös paikallisia nuoria.
YRITYSTEN KOKEMUKSIA
Tiina Rahkonen, Kymen Granite
”Palkkaamme meille sopivia, hyviä työntekijöitä. Kansalaisuudella ei ole väliä”
Lyhytkin kävely omakotialueen läpi sen kertoo. Pihakivetys on tärkeä osa puutarhaa. Monella pihalla kiviasennukset on tehty kouvolalaisen Kymen Granite Oy:n toimesta. 32-vuotiaan perheyrityksen palveluihin kuuluvat kiviasennusten lisäksi graniitin louhinta ja jalostus sekä erilaiset maanrakennustyöt.
Yrityksellä on kaksi louhimoa Kouvolassa. Haapalan punaista tarvekiveä toimitetaan myös vientiin Puolaan ja Liettuaan. Kouvolan Keltakankaalla avattiin uusi kivitehdas vuonna 2023. Perheyrityksellä on 25-30 työntekijää sesongista riippuen.
Maailmalta meille -infosarjassa Kymen Graniten osakas ja yrittäjä Tiina Rahkonen kertoi, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat heidän yrityksessään yhtä luonnollinen osa henkilöstöä kuin kantasuomalaiset.
- Palkkaamme meille sopivia, hyviä työntekijöitä. Kansalaisuudella ei ole väliä, hän korostaa.
Sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä
Noin puolet Kymen Graniten työvoimasta on ulkomaalaistaustaisia. Heistä ensimmäiset tulivat Virosta vuonna 2010. Sen jälkeen vahvuuteen on liittynyt työntekijöitä Liettuasta, Myanmarista, Venäjältä, Irakista ja Ukrainasta. Moni heistä työskentelee asennuspuolella ja kiven jalostuksessa.
- Haapalan louhimon tehtaan vetäjänä toimii irakilaissyntyinen henkilö, joka on koulutukseltaan tilastotieteilijä ja puhuu jo erittäin hyvää suomea. Hän on aivan huipputekijä ja ylipäätään ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat erittäin sitoutuneita ja motivoituneita, haluavat tehdä töitä, Tiina Rahkonen kuvailee.
Työntekijöitä on rekrytoitu Sastamalassa toimivasta kivikoulusta, henkilöstövuokrausyrityksistä ja omien työntekijöiden lähipiiristä.
Vuorovaikutuksesta toive viranomaisille
Tiina Rahkonen kertoo olevansa yrityksen äitihahmo,
TIINA RAHKONEN, KYMEN GRANITE
TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT KIRSI JUURA, SANNA KAUPPI
joka auttaa ulkomaalaissyntyisiä työntekijöitä monissa käytännön asioissa.
- Työlupia on haettu ja olen istunut pankissa heidän kanssaan tiliä avaamassa. Monella on perhe mukana ja olen auttanut asunnon haussa. Jos jotain toivoisin, niin parempaa vuorovaikutusta Migrin suunnasta. Että olisivat yhteydessä, jos ruksi on väärässä paikassa, sen sijaan että laittavat hakemuksen uudelleen jonon perälle. Olen tosi paljon työntekijöiden rinnalla ja ihan mielelläni olen mukana, hän korostaa.
Kieliongelmia ei Rahkosen mukaan ole juurikaan ollut. Suurimpana syynä siihen on, ettei kukaan ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä tee asiakastyötä, jolloin kielitaidon vaade olisi korkeampi.
- He, jotka haluavat sopeutua tänne, ovat tosi aktiivisia kielen oppimisessa. Usealla on ollut suomen kielen alkeet hallussa jo meille tullessaan, Rahkonen kertoo.
Työturvallisuus on alalla tärkeää. Rahkonen kertoo, että työparista aina toinen on hyvin suomen kieltä puhuva.
Tällä taataan, että ohjeet tulevat varmasti ymmärretyiksi.
Kulttuurierot näkyvät työturvallisuudessa.
- Olen joutunut sanomaan tiukastikin, että kypärä pitää olla päässä, eikä vain silloin tällöin, vaan aina.
Työyhteisössä työskentely edistää myös kielen oppimista.
- Työporukassa puhutaan usein ensisijaisesti suomea ja sitten tarvittaessa otetaan Google Kääntäjä avuksi.
Ennakkoon epäilyä, jälkikäteen kiitosta
Maailmalta meille -infosarjan moderaattori Petteri Ikonen kysyi Tiina Rahkoselta, mitä hän sanoisi ulkomaalaistaustaisen työntekijän rekrytointia harkitseville?
- Ei kannata pelätä! Eritoten alkuun se on erilaista kuin suomalaisen työntekijän kanssa, mutta hyvin motivoituneita työntekijöitä he ovat. He tuovat myös paljon uutta tullessaan ja omakin ymmärrys lisääntyy.
Haasteellisen hetken Rahkonen koki, kun hänen piti laittaa työpariksi venäläinen ja ukrainalainen työntekijä.
-Maailmantilanteesta johtuen jouduin oikein totisesti miettimään, että miten toimia. Nyt he ovat kuitenkin erittäin hyviä ystäviä ja ihan huipputyöpari, joka antaa hyvää esimerkkiä suvaitsevaisuudesta muillekin. Heillä oli sama syy tulla Suomeen, se yhdistää heitä, Tiina Rahkonen pohdiskelee.
Ennakkoluuloihinkin hän kertoo törmänneensä.
- Asiakas oli tilannut pihakiviasennuksen ja työmiesten mentyä paikalle tuli palautetta, että asiakas epäili heidän taitojaan huomattuaan asentajien olevan virolaisia. Kun työ oli valmis, Rahkonen sai asiakkaalta puhelun, jossa tämä kiitteli työn jälkeä ja sanoi ”On sulla huikeita työntekijöitä”.
Kotouttaminen on osa arkea
Kymen Paviljongin yrittäjä Lauri Leskinen työllistää noin 20 henkilöä Keltissä sijaitsevassa kahvila-ravintolassaan ja saman verran Hartolassa sijaitsevassa Kuninkaan Portissa. Ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä Leskisellä on pitkä kokemus.
- Paviljongissa keittiön puolella työskentelee kokki Kolumbiasta ja leipuri Saksasta. Hartolassa meillä on tiivis yhteistyö paikallisen oppilaitoksen kanssa, joka kouluttaa muun muassa Myanmarista tulleita maahanmuuttajia, Leskinen kertoo.
Leskinen on auttanut ulkomaalaistaustaisia työntekijöitään muun muassa paperiasioissa ja auton ostamisessa.
- Auton ostaminen oli hankalaa, kun heillä ei vielä ollut pankkikorttia ja autokauppaan ei kelvannut heidän tarjoamansa käteinen. Vakuutuksen ottamiseen olisi puolestaan tarvittu henkilötunnusta, jota heillä ei vielä ollut. Lopulta vakuutus autoon järjestyi sitä kautta, että olin itse Pohjolan asiakas, Leskinen kuvaili.
Kymen Paviljongin työyhteisössä koettiin iso muutos, kun ulkomaalaistaustaiset työntekijät saapuivat eikä kumpikaan puhunut suomea. Sopeutuminen on edennyt niin hyvin, että nyt toisen työntekijän vaimokin on työllistynyt kahvila-ravintolaan.
LAURI LESKINEN, KYMEN PAVILJONKI
Lauri Leskinen
Oppilaitokset tukevat monin tavoin yrityksiä
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
Xamk kouluttaa kansainvälisillä tutkintolinjoilla muun muassa hallinnon, kansainvälisen liiketoiminnan, terveys- ja sosiaalialan, tekniikan ja pelialan osaajia. Viime vuonna Xamkissa opiskeli noin 700 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Tavoitteena on kolminkertaistaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2028 mennessä.
Xamk tukee 1400 euron apurahoilla kansainvälisten opiskelijoiden työharjoitteluja lukuvuonna 2024–2025. Harjoittelijavalinnasta tulee ilmoittaa viimeistään 2.5.2025 ja harjoittelu tulee olla suoritettuna 1.9.2025 mennessä. heta.vilen@xamk.fi
Kotka-Haminan koulutuskuntayhtymä Ekami
Ekami kouluttaa yritysten tarpeisiin kansainvälisen taustan omaavia opiskelijoita sosiaali- ja terveysalan, ravintola- ja cateringalan, merenkulun, liiketoiminta-alan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ja rakennusalan koulutuslinjoilla. Ekamissa on vuosittain noin 1900 koulutussopimusjaksoa eri yrityksissä ja työpaikoilla. Yhteistyössä on mukana noin 800 eri työnantajaa. Oppisopimuksella opiskelee noin 1600 opiskelijaa, ja niissä yhteistyökumppaneina on noin 1000 yritystä. pasi.honkanen@ekami.fi
Kouvolan ammattiopisto Eduko
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistämisen tukena Eduko tarjoaa työnantajille muun muassa työpaikkaohjaajakoulutusta koulutus- ja oppisopimuksissa räätälöitynä yrityksen tarpeisiin, pätevyyskokeiden suorittamismahdollisuutta (työturva- ja tulityökortti, anniskelupassi jne.) sekä S2- eli Suomi toisena kielenä -toteutuksia, myös räätälöitynä yrityksille. Edukon opiskelijoissa on noin 50 eri kansalaisuutta. jani.nurmi@eduko.fi, 040 687 7775
Kymenlaakson Opisto
Opisto järjestää kansainvälisille opiskelijoille sekä pitkäkestoista, kokopäiväistä koulutusta sekä lyhytkursseja Haminassa ja Kouvolassa sisältäen muun muassa yleiseen suomen kielen tutkintoon valmentavaa koulutusta. Kansainvälisistä opiskelijoista yli 50 prosenttia on korkeakoulutuksen suorittaneita, loput toisen asteen tai perusasteen suorittaneita. Opiskelijamäärä kokopäiväisessä koulutuksessa on noin 230 henkilöä, lyhytkursseilla vuositasolla noin 120 henkilöä. Palveluihin kuuluvat myös tilauskoulutukset kansainvälisille yrityksille. sanna.gango@kyme.fi
LUT Kouvolan yksikkö
Innovation and Logistics -maisteriohjelma valmistaa opiskelijoita innovaatioiden, logistiikan ja yrittäjyyden johtotehtäviin. Elintarviketekniikan maisteriohjelman keskiössä ovat elintarvikealan tuotantoprosessiosaaminen sekä prosessi- ja tuotekehitys. LUT Career Spark tarjoaa harjoittelu- ja lopputyötukea 1200-2200 euroa työnantajalle, joka työllistää kv-opiskelijan työharjoitteluun tai maisteriopintojen lopputyöhön. anna-maija. worlin@lut.fi
Valkealan opisto
Perusopetuksessa on sekä aikuisia että nuoria maahanmuuttajia. Muiden oppilaitosten opiskelijat ja yritysten henkilökunta voivat kouluttautua Sujuvaa suomea -kursseilla, joita on alkeistasolta B1-tasolle. Syksyllä 2025 on alkamassa kontaktiopetuksen ja verkko-opiskelun joustavasti yhdistävä suomen kielen työelämälähtöinen hybridikoulutus. anu.ikaheimonen-leikas@valkealanopisto.fi
Oppilaitosten hankkeet edistävät ja auttavat kansainvälisten opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä
Hankkeet tarjoavat kymenlaaksolaisille yrityksille ja työnantajille maksutonta valmennusta rekrytointivalmiuksien parantamiseksi sekä erilaisia tukimalleja työpaikoille. Valmennusten tavoitteena on parantaa yrityksen kykyä rekrytoida osaavaa työvoimaa, ja auttaa yrityksiä hyödyntämään henkilöstön monimuotoisuutta liiketoiminnan kasvattajana. Valmennukset räätälöidään yritysten tarpeiden mukaisesti.
Hankkeet tarjoavat tietoa oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksista ja erilaisista työllistämisen tukimahdollisuuksista.
Vastavuoroisesti opiskelijoille tarjoutuu tilaisuus tututua työnantajiin ja suomalaiseen työarkeen yritysvierailun muodossa.
Momentum-hanke - Moninaistuvat urapolut
Jos sinulla on mahdollisuus esitellä yrityksenne arkea kevään 2025 aikana, niin olethan yhteydessä: enni.jaatinen@xamk.fi, 044 702 8776. Momentum toimii 31.1.2026 asti.
Kareva – Kansainvälisen rekrytoinnin valmiudet -hanke Kareva-hanke toimiii 2025-2027. Ota rohkeasti yhteyttä ja katsotaan miten voimme olla avuksi: minna.nieminen@xamk.fi, puh: 044 702 8311.
Molemmat projektit ovat Euroopan unionin osarahoittamia.
YRITYSTEN KOKEMUKSIA
PIA LÖPPÖNEN
JA
SANNA MÄENPÄÄ, KYMEN SEUDUN
OSUUSKAUPPA
"Meillä nauretaan paljon"
Kymen Seudun Osuuskauppa on toimialueensa suurin kaupan ja palvelualan työnantaja. KSO:lla työskentelee noin 1400 henkilöä ja se työllistää vuosittain lähes 1000 kausityöntekijää. Näistä noin 400 on kesäharjoittelijoita, jotka työskentelevät kahden viikon harjoittelujaksoissa. Loput ovat pidempiaikaisia työsuhteita jakautuen Iitin ja Kymenlaakson alueelle. Tykkimäen huvipuistoon työllistyy noin 250 kausityöntekijää. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä löytyy useasta eri toimipisteestä.
- Meillä työskentelee 36 muun maan kuin Suomen kansalaista ja työntekijöissä on 17 eri kansalaisuutta, henkilöstöpäällikkö Sanna Mäenpää kertoi Maailmalta meille -infotilaisuudessa.
Yksi KSO:n toimipisteistä on Utti ABC -liikenneasema. Siellä tiiminvetäjänä toimivan Pia Löppösen mukaan ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat rikkaus työyhteisölle.
-Meillä nauretaan paljon ja joskus tanssitaankin, hän kertoi infoa seuraaville työnantajille ja yrittäjille.
Liikenneaseman ravintolaan valmistetaan päivittäin noutopöytälounas ja a la carte -annoksia. Keittiön ollessa kiinni tuoreita sämpylöitä ja muuta pientä purtavaa saa ostettua kahvilan vitriinistä. Työntekijöitä tarvitaan useampaan työvuoroon niin keittiössä, kassapisteissä kuin ruokahuoltotehtävissä sekä ravintola-kahvilan ohessa toimivaan ABC-päivittäistavaramyymälään.
- Meidän henkilökuntaamme kuuluu noin 30 mahtavaa tyyppiä, ja yhdeksän heistä ei puhu suomea äidinkielenään, Pia Löppönen kuvailee työtiimiään.
Miten hektisessä työympäristössä on suunniteltu vasta suomen kielen alkeita puhuvan työkaverin kotouttaminen?
- Työntekijä saa toki yksilöllistä perehdytystä, mutta ihan keskeistä on yhdessä tekeminen ja toisten auttaminen tilanteessa kuin tilanteessa, Pia kertoo.
Arkisista kielihaasteista selvitään yksinkertaisin keinoin, esimerkiksi teippaamalla haarukkalaatikkoon lappu FORK – HAARUKKA kuvan kera.
- Rohkeus on kasvanut puolin ja toisin. Tärkeäintä on jokaisen asenne, halu tehdä työtä ja oppia, Pia Löppönen korostaa.
Työnantajatietoa
Hyödyllistä tietoa, kun olet rekrytoimassa tai teillä jo työskentelee ulkomaalaistaustainen työntekijä:
Moona neuvoo viranomaisia, työnantajia, järjestöjä ja muita tahoja, jotka tarvitsevat lisätietoa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Moona palvelee maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvissä asioissa kaikkia maahanmuuttajia riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat olleet Suomessa tai millä perusteella he ovat Suomessa. Usein ohjataan eteenpäin asianmukaisen palvelun, viranomaisen tai asiantuntijan luo.
Moonan toimistot sijaitsevat Haminassa, Kotkassa ja Kouvolassa.
WORK IN FINLAND
Maksuton työnantajaneuvonta arkisin 9-15, p. 0295 016 770.
Henkilöstöpalveluja tarjoavassa Adeccossa näkymä tulevaisuuden työelämään on kirkas. Työntekijöiden tarve kasvaa tulevaisuudessa nykyisen työvoiman ikääntyessä.
- On todella tärkeää toimia vastuullisesti ja huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta sekä diversiteetistä. Työpaikkojen moninaisuus on tulevaisuuden kilpailuvaltti. Ne yritykset, jotka hoitavat työnantajavelvollisuudet hyvin tulevat voittamaan kilpailun parhaista osaajista. Vähän aiemmin yritykset rekrytoivat nuorempaa ja palkkakustannuksiltaan edullisempaa väkeä, mutta enää ei ole varaa jättää mitään ikäryhmiä käyttämättä, sanoo Adeccon Etelä-Suomen aluejohtaja Katri Kupari viitaten erityisesti yli 55-vuotiaiden ikäryhmään.
Työsuhteet tulevat monimuotoistumaan ja työura sirpaloitumaan.
- 30 vuotta ja kultakello alkaa olla historiaa. Muutos on meneillään. Työsuhteet moninaistuvat ja lyhyemmät työsuhteet tulevat yleistymään, Katri Kupari pohtii.
Eniten kysyntää ulkomaisille työntekijöille on Adeccossa havaittu tällä hetkellä olevan IT- ja tietotekniikkayrityksissä. Enenevässä määrin heitä työllistävät tuotantolai-
Elisa Kansikas, Martti Hannola ja Katri Kupari Adeccon toimipisteessä Kohoa Synergiakeskuksessa, Kouvolassa.
tokset, joiden työtehtäviin alkaa olla vaikeuksia löytää kantasuomalaisia. Syinä ovat suomalaisten noussut koulutustaso, joka saa työnhakijat hakeutumaan toisen tyyppisiin töihin, ja osaltaan myös ammatillisen koulutuksen vähentyvät aloituspaikat.
- Kymenlaaksossa teollisuudella ja sitä palvelevalla toiminnalla on ollut pitkään vahva rooli alueen työllistäjänä. Tällä hetkellä alueellemme on tulossa uusia investointeja, kuten vihreän siirtymän hankkeita, akkutehtaita sekä palvelinkeskuksia. Uskon, että nämä hankkeet myös tuovat uusia työpaikkoja asiantuntija- ja tuotantotehtäviin, kertoo Adeccon Kouvolan ja Kotkan toimipisteiden vetäjä Martti Hannola
Maailmalta meille -infosarjassa Elisa Kansikas kertoi Adeccon Kymenlaakson palveluista, joita yritykset voivat hyödyntää etsiessään kansainvälistä työvoimaa.
- Tärkeä yleisohje on hyvä brändi- ja työnantajamielikuva. Pienessä kaupungissa sana kiirii nopeasti, Elisa Kansikas muistutti.
Adecco auttaa partnereitaan työnantajavelvollisuuksien huolehtimisesta.
- Pohjoismaan, Euroopan unionin jäsenmaan, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen ei tarvitse anoa työntekoa varten erillistä oleskelulupaa Suomeen. He voivat työskennellä Suomessa kansalaisuutensa perusteella. ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla vaaditaan oleskelulupa. Vastuu lupien hakemisesta on aina työnhakijalla, mutta työnantajan tulee tarkistaa luvat. Turvapaikanhakijoilla on eri kriteerit kuin kansainvälisillä opiskelijoilla ja työperäisillä maahanmuuttajilla, Elisa Kansikas muistuttaa.
Oleskeluluvat ovat aina henkilökohtaisia ja niissä on tarkasti määritelty toimiala, jolla ulkomainen työntekijä saa työskennellä tai vaikkapa, ettei saa mennä kilpailevaan yritykseen töihin. Säädökset määrittelevät, että opiskelijalla on oikeus tehdä töitä vain 25 työtuntia viikossa. Adecco neuvoo sekä auttaa oleskelulupaan liittyvissä asioissa aina, kun yritys on tilannut rekrytointiprosessin.
- Harjoittelupaikan tarjoaminen tai määräaikainen työsuhde ovat usein työnantajalle oiva keino saada pysyvää työvoimaa, Kansikas muistutti.
Kasvun rakentajat
Yritykset eri puolilla maata rakentavat kasvun ja hyvinvoinnin. Kuntien ja kaupunkien on osaltaan varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Sellainen, joka houkuttelee yrityksiä työllistämään ja investoimaan uuteen.
Kunnissa päätetään monista yritysten toimintaa ja alueen elinvoimaa mahdollistavista asioista kuten esimerkiksi kaavoituksesta ja luvituksesta sekä paikallisesta liikenneinfrasta.
Kunnilla on myös rooli siinä, että alueen yrityksille on tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa. Kuntien vastuulla on huolehtia lasten ja nuorten koulutuksesta varhaiskasvatuksesta aina lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Kuntien rooli osaavaan työvoimaan liittyen myös kasvoi, kun julkiset työvoimapalvelut siirtyivät kuntien järjestettäväksi vuoden alusta. Parhaimmillaan työllisyyspalvelut ovat yritysyhteistyötä, joka auttaa työnhakijoita työllistymään ja alueen yrityksiä löytämään tarvitsemiaan työntekijöitä.
Kuntien toimintaympäristö on myllerryksessä. Väestörakenteen muutokset haastavat kuntien taloutta. Toisissa kunnissa lasten määrä vähenee ja ikäihmisten määrä nousee, kun taas toisissa kunnissa otetaan vastaan voimakastakin muuttoliikettä ja tarvitaan esimerkiksi lisää palveluinfraa. Samalla Suomi kansainvälistyy, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa.
Kuntien on uudistettava rakenteitaan rohkeasti. Tarvitaan uudenlaisia tapoja toteuttaa palveluita niin, että kuntien toiminta tehostuu ja laatu paranee. Uudistuksia tarvitaan nyt, jotta myös tulevaisuudessa on varaa investoinneille.
Kunnissa käytetään asukkaiden ja yritysten työstä ja toimeliaisuudesta syntyneitä ja maksamia verotuloja. Siksi verorahoja käytettäessä tulee tuottavuuden ja tehokkuuden toimia rahankäytön punaisena lankana. Tämä sama pätee myös hyvinvointialueille.
Yhteistyön kuntien ja yritysten välillä tulee olla tiivistä ja vuoropuhelun jatkuvaa. Kuntien tulee tarkastella palveluverkkojaan kokonaisuutena, mukaan lukien yritykset. Kuntien tulee edistää toimivia markkinoita alueellaan ja yritysvaikutukset tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä esimerkiksi laajemmissa alueiden kehittämiseen ja investointeihin liittyvissä hankkeissa tulee myös lisätä. Yhteistyöllä ja erilaisilla allianssimalleilla voidaan varmistaa, että kuntien kehitys ei hidastu vaan että hankkeita saadaan edistettyä, elinvoimaa kasvatettua ja työllisyyttä parannettua.
Elinvoima rakentuu positiivisena kasvun kierteenä. Kasvava kunta rakentaa houkuttelevaa ilmapiiriä yrityksille, uusille osaajille, ideoille ja innovaatioille.
Johanna Sipola Johtaja, Keskuskauppakamari
Sanna Liljeqvist
HHJ-KURSSI HYÖDYTTÄÄ SANNA LILJEQVISTIÄ TYÖSSÄ JA LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ
"Kurssi sai aikaan melkoisen aivomyrskyn"
TEKSTI ja KUVA KIRSI JUURA
Kouvolalainen Sanna Liljeqvist suoritti kauppakamarin HHJ-kurssin viime syksynä. Tarve saada lisää hallitustyön osaamista syntyi kolmelta taholta; luottamustehtävistä, uudesta työroolista ja harrastustoiminnasta.
Liljeqvist aloittaa elokuun alussa työt Kouvolan kolmen lukion yhdistämisestä syntyvässä lukiossa. Luottamustehtävissä hän on toiminut 10 vuotta. Ensin Länsi-Kymen Osuuspankin hallituksen jäsenenä, ja nyt jo useamman vuoden hallituksen puheenjohtajana.
- Olimme Länsi-Kymen Osuuspankin toimitusjohtaja Saila Rosaksen kanssa keskustelleet HHJ-kurssista, koska yhä enemmän myös Osuuspankkien hallinnossa
on HHJ-kurssin suorittaneita. Saimme heiltä hyvää palautetta, jonka jälkeen syntyi päätös osallistua, Liljeqvist sanoo.
HHJ-kurssille kokoonnutaan viitenä iltapäivänä.
- Ensin ajateltiin, että kuinkahan meidän käy, kun kurssi on kuitenkin aika vaativa ja aikajänne kohtuullisen lyhyt. Mietin, miten ajallisesti saan järjestymään iltapäivät kouluttautumiseen? Heti ensimmäisen kerran jälkeen tuli kuitenkin fiilis, että tosi hyvä kun tultiin. Tämä antaa eväitä hallitustyöskentelyyn, mutta tulee muutenkin paljon tietoa hyvän hallinnointitavan periaatteista. Ryhmä sparrasi kehittämään omia toimintatapoja
HHJ-kurssilla käsitellään muun muassa hallituksen kokoonpanoa, rooleja ja vastuita, riskienhallintaa ja työmuotoja raportoinnista ja strategiatyöstä palkitsemisjärjestelmiin.
- Pidin kurssin työotteesta. Se oli napakkaa, eteenpäin menevää ja johdonmukaista, ja luennoitsijat olivat ihan rautaisia ammattilaisia.
HALLITUSTYÖSSÄ ON PUNTAROITAVA
PALJON TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA
JOHTUVIA ASIOITA.
- Sanna Liljeqvist
Sanna kiittelee kurssin asiantuntija-annin lisäksi tutustumista uusiin ihmisiin ja toimintatapoihin.
- Kurssilla oli sopivasti reflektointia. Se oli yksi suola, että pääsi toisten kanssa jakamaan ajatuksia ja vähän sparrailemaan ja kuuli, miten erilaisissa organisaatioissa toimitaan. Arvokasta oli myös kuulla konkreettisesti, minkälaisia haasteita muilla on, ja miten on päästy vaikeitten tilanteiden yli. Syntyi melkoista aivomyrskyä.
Sparrausta omien työskentelytapojen tarkasteluun
Viime syksynä Sanna Liljeqvist valittiin Kouvolan Urheiluakatemia ry:n johtoryhmän puheenjohtajaksi.
- Myös siihen tehtävään sain hyviä malleja ja käytännön vinkkejä.
Sanna kertoo, että HHJ-kurssi sai hänet tarkastelemaan omia toimintatapojakin kriittisemmin, ja puntaroimaan ja kehittämään niitä edelleen.
- Silloin kun joku pystyy tämmöisen paatuneen opettajan mieltä ravisuttamaan ja kyseenalaistamaan toimintatapoja, niin on onnistunut kyllä hyvin. Itselle oli hyvä huomata, että kaikki viisaus ei vielä asunutkaan minussa, eikä kaikki ollut valmista, Sanna naurahtaa.
Ryhmätyö saa kiitosta
HHJ-kurssille on mahdollisuus osallistua livenä tai Teamsin välityksellä.
- Itse pidin livekoulutuksesta. Ajatuksia tulee vaihdettua eri tavalla kuin Teamsin välityksellä. Oma ajattelu lähtee helpommin etenemään ja tulee niitä rönsyjä, mitkä monta kertaa on ihan briljantteja jalokiviä.
HHJ-kurssin ohjelmaan kuuluu ryhmätyö, jossa työstetään yhden caseyrityksen toimintaa. Sanna Liljeqvistin ryhmän caseyrityksenä oli Kymenlaakson Jäte Oy.
- Meillä oli erittäin mielenkiintoinen yritys ja ajankohtainen toimintaympäristö. Aihe sattui itselleni erittäin sopivasti, sillä Kouvolan yhteislyseo on viime syksynä aloittanut ympäristötietoisena Vihreä lippu -kouluna.
Vertaistukea ja tietoa muutospaineessa toimimiseen Sanna Liljeqvist koki saaneensa HHJ-kurssilta hyvää sparrausta myös johtajatehtäviin.
- Oli tosi hedelmällistä keskustella muiden johtotehtävissä toimivien kanssa ja huomata, että meillä on ihan samanlaisia haasteita ja kehittämiskohteita joka sektorilla. Tuollainen vertaistuki voi olla sellaista, mitä et saa omasta työyhteisöstä.
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset tuovat juuri nyt hallitusten työskentelyyn uusia epävarmuustekijöitä. Hallitusten jäseniltä vaaditaan sekä ennakointia että tilanneanalyysia. Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus tai markkinahäiriöt ovat helpoimmin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta
- Kyllä hallitustyössä on tässä koronan jälkeisessä maailmassa puntaroitava paljon toimintaympäristön muutoksista johtuvia asioita. Muutostahti on nopea. Toisaalta monet prosessit on pitkissä puissa ja vaativat aikaa ja tekemistä sekä kärsivällisyyttä.
Suunnitelmissa HHJ-puheenjohtajakurssi
Sanna Liljeqvistin tavoitteena on suorittaa HHJ-tutkinto maaliskuussa ja harkinnassa on jo HHJ-puheenjohtajakurssi kesäkuussa.
- Jäin kyllä koukkuun, Sanna naurahtaa.
- Kurssi oli ammattitaitoisesti tehty. Arvostan sitä ajatustyötä, mitä kurssin suunnitteluun oli tehty. Kun osallistujat tulevat kurssille töistään, niin opetuksen tulee olla sellaista, että se hyödyttää ja saa tietoa, jota ei saa kirjoja lukemalla. Itse havahduin monesti kurssilaisia kuunnellessani, että ”Tota näkökulma en ollut ajatellutkaan.”
Myös ryhmäytyminen saa Sannalta kiitosta.
- Meistä tuli tiivis porukka, joka sparrasi ja tsemppasi toisiaan eteenpäin. Ryhmässä voitiin keskustella avoimesti ja syntyi semmoinen luottamuksen verkko, mikä puolestaan on yksi avain oppimiseen. Kyllä siellä semmoinen flow syntyi.
KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT
HALLITUSJÄSENEN VASTUUT JA TEHTÄVÄT
HHJ-tilaisuudet
HHJ-KURSSI 29.4. - 27.5.2025 KOTKA JA ETÄ
HHJ-ALUMNITAPAAMINEN 2.6. KOTKA
HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI 5.-6.6. KOTKA
LYHYESTI
HHJ-kurssilla käsitellään mm. hallituksen kokoonpanoa, roolia, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja: raportointia, strategiatyötä ja palkitsemisjärjestelmiä.
Hallitustyöskentely avataan kurssilla hyvin käytännönläheisesti monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme useiden asiantuntijoiden johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Voit osallistua kurssille paikan päällä tai etänä, sinulle sopivaan tapaan. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
OHJELMA
29.4 jakso 1: Hyvä hallintotapa 6.5. jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi
13.5. jakso 3: Strategiatyö 20.5. Ryhmätyö
27.5. jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus
Aki Kangasharju kauppakamarin kevätkokouksen puhujana
PERJANTAINA 28.3.2025 KLO 10:00
Kymenlaakson kauppakamarin kevätkokous kutsuu jäseniä paikalle perjantaina 28.3. Kouvolaan.
Kokousasioiden jälkeen luvassa on mielenkiintoinen katsaus ajankohtaiseen taloustilanteeseen ja näkymiin keskellä globaalia tilannetta. Tuleeko USA:n tulleja? Miten Kiina reagoi? Millä keinoilla talous kääntyy ja mikä on yritysten rooli tässä? Mitä verotukselle pitää tehdä?
Asiantuntijana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Huippuasiantuntija paikalla - nyt kannattaa tulla kuulolle ja verkostoitumaan!
Vaalimaa 25-tapahtumassa haetaan ratkaisuja, kuinka itärajan talous ja elinvoima saadaan käännettyä kasvuun. Toimittaja, kirjailija Jari Korkin vetämän tilaisuuden puhujina ovat muun muassa: Karjalan prikaatin komentaja, kenraali Jyri Raitasalo, Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Heikki Ahtiainen, entinen meppi Nils Torvalds, Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala ja elinkeinoministeri Wille Rydman.
Tilaisuus on avoin, ilmoittautuminen: cursor.fi/tapahtumakalenteri
Riku Happonen kansainväliseen
JCI-komiteaan
Riku Happonen
Kansainvälisen JCI-järjestön hallitus valitsi Kouvolan nuorkauppakamarissa pitkään toimineen Riku Happosen Appointee Commissioner for Europe 2025 -tehtävään.
- Olin viime vuonna ensimmäistä kertaa JCI:n kansainvälisessä tehtävässä. Nyt tulin valituksi uuteen JCI in Business & Sales -komiteaan, jossa yhdistyvät tuotteistus sekä yrittäjäjäsenille suunnattu ammatillinen verkostoituminen ja vientiin suuntautuvat liiketoimintamahdollisuudet, Happonen kertoo. Happosen Nuorkauppakamaripolku alkoi vuonna 2012 Iisalmessa. Kun työt toivat 2016 silloiseen Kymenlaakson ammattikorkeakouluun, hän siirtyi Kouvolan nuorkauppakamari Konukaan.
- Olin tehnyt Iisalmessa useita nuorkauppakamariprojekteja Ponssen, Olvin ja Genelecin kanssa, joten yritysyhteistyö oli tuttua. Konukan hallitukseen oli helppo hypätä, kun toiminta oli tuttua. Pikkuhiljaa tehtävät kasvoivat alueellisiin ja kansallisiin tehtäviin, hän kertoo.
Kaikkiaan Nuorkauppakamaritoiminnassa on mukana yli 100 maata. Riku Happonen vastaa alankomaalaisen edustajan kanssa JCI in Business -toiminnan edistämisestä Euroopan alueella ja erityisesti tuotteistamisesta.
Riku Happonen kannustaa kaikkia alle 40-vuotiaita liittymään paikkakuntansa Nuorkauppakamariin.
-JCI on erinomainen paikka kehittää työelämä- ja johtajuustaitoja. Jos on aktiivisesti mukana, ammatilliset verkostot kasvavat. JCI myös kouluttaa esimerkiksi puheiden pitämiseen ja debatointikulttuuriin. JCI on ihan paras mahdollinen harrastus työelämätaitojen kehittämiseen työuran alusta aina 40-vuotiaaksi asti. Mitä enemmän annat, niin tuplasti saat, Happonen sanoo.
Päivätyössään Xamkin projektipäällikkönä Riku Happonen edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ESR+rahoitteisessa TyöelämäpolkuKV-osaajat töihin -hankkeessa.
JCI on USA:ssa 1915 perustettu kansalaisjärjestö, joka juhlii tänä vuonna 110 toimintavuottaan.
Logistiikan alan valiokunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa oli vieraana kansanedustaja Ville Kaunisto, jonka ajankohtaiskatsauksessa käsiteltiin mm. Kymenlaaksossa alkavia, pitkään odotettuja tienkorjaushankkeita. Valiokuntalaiset kertoivat yritystensä ja organisaatioidensa ajankohtaisia asioita.
Kuva: Johanna Mäkelä
Teollisuuden alan valiokunta vieraili MM Kotkamillsin tehtailla.
Saila Kettunen
Toimitusjohtaja Pekka Helynranta, Ahlström Glassfibre Oy, palkittiin Kauppakamarin 15-vuoden ansiomerkillä teollisuuden alan valiokunnan kokouksen yhteydessä. Vas. Jaana Pirtilä Kymenlaakson kauppakamarista.
Kuva:
Kuva: Kirsi Juura
Myynti, markkinointi, viestintä
2.4.
Incoterms® 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat
8.4.
Markkinoinnin automaatio ja tekoäly sisältömarkkinoinnin tukena
29.4.
B2B-myynnin johtaminen: Tehokas asiakkuusstrategia
13.5.
Tekoäly sosiaalisen median markkinoinnissa
4.-5.6.
Key Account Manager (KAM) -ajokortti®
Työsuhde, palkka & HR
4.4.
Hybridityö työlainsäädännön, sosiaaliturvan ja verotuksen näkökulmasta
3.-4.6.
HR-ajokortti ®
14.5.
Työnantajan vastuu työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista
Koulutukset ovat verkossa ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset ja katja.laitinen@kauppakamari.fi
Käyttöomaisuuden poistot – kirjanpidossa ja verotuksessa
Johtaminen & esihenkilötyö
26.3.
Miten rakennat toimivan hallituksen?
28.3.
Miten sitouttaa ihmiset muutokseenIhmisläheinen muutosjohtaminen
28.4.
Strateginen talousjohtaminen
Muut koulutukset
8.-9.4.
Project Manager -ajokortti
10.4.
Minimoi logistiikkasopimuksiin ja -ketjuun liittyvät riskit
16.4.
Hiilijalanjäljen laskenta
28.4.-2.6.
AI PRO -valmennuskokonaisuus
7.5.
Tekoälystä ihana assistentti assistentille 13.5.
ESRS-kestävyysraportointi käytännössä
Työoikeuspäivä
31.3.
LYHYESTI
Koulutus tarjoaa kattavan tietopaketin ja konkreettisia työkaluja työlainsäädännön soveltamiseen käytännön tilanteissa, tukien samalla esihenkilöiden ja HR-henkilöstön osaamisen kehittämistä. Liity mukaan päivittämään tietosi ja varmista, että työoikeudelliset käytännöt ovat työpaikallanne ajan tasalla!
KOULUTTAJAT
Johtava juristi Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari
Miten yrityksesi voi vastata asiakkaiden ja rahoittajien kasvaviin vastuullisuusodotuksiin?
VSME (vapaaehtoinen pk-yritysten kestävyysraportointi) -koulutuksessa perehdyt standardeihin, raportoinnin prosessiin ja työkaluihin. Pääset myös verkostoitumaan ja keskustelemaan kestävyysraportoinnista muiden pk-yritysten kanssa.
KOULUTTAJAT
Vastuullisuusasiantuntija Jussi Hakanen, Keskuskauppakamari
HINTA
Jäsenhinta 450 € + alv
Normaalihinta 590 € + alv
HUBSPOT JA ACTIVECAMPAIGN TUTUIKSI
Markkinoinnin automaatio ja tekoäly sisältömarkkinoinnin tukena
8.4. KLO 9-15 HELSINKI JA ETÄ
LYHYESTI
Koulutuksessa pääset itse kokeilemaan tekoälypohjaisia sisällöntuotantotyökaluja. Opit konkreettisesti suunnittelemaan markkinoinnin automaatioita asiakkaiden ostopolun eri vaiheissa. Tunnistat mitkä kanavat ja sisältömuodot toimivat eri vaiheissa ostoprosessia.
KOULUTTAJAT
Taneli Katila, Ideal Digi Oy
HINTA
Jäsenhinta 590 € + alv
Normaalihinta 790 € + alv
TUOREIMMAT MUUTOKSET
Palkanlaskijan päivä
26.5. KLO 9-15.30 KOTKA JA ETÄ
LYHYESTI
Vuosittainen suosittu koulutuspäivä palkka-asioista vastaaville. Päivän aikana käydään läpi hiljattain voimaan tullutta, voimaan tulevaa ja ajankohtaista työlainsäädäntöä sekä verotuksen tuoreita kuulumisia. Tule tapaamaan kollegoita ja verkostoitumaan paikan päälle tai osallistu kätevästi omalta työpisteeltäsi.
KOULUTTAJAT
Juristi Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari ja johtava asiantuntija Sari Wulff, Verohallinto, tulorekisteriyksikkö
HINTA
Jäsenhinta 450 € + alv
Normaalihinta 610 € + alv
jäsenhinta 450€ +alv
KLO 9-15 KOUVOLA JA ETÄ
Keskuskauppakamarin
Suuret päivät
6.5.
Suuri brändipäivä
14.5.
Suuri liikennepäivä
3.6.
Suuri puolustusteollisuuspäivä
24.9.
Suuri veropäivä
8.10.
Suuri osaaja- ja rekrypäivä
Ohjelma ja ilmoittautumiset: /kauppakamari.fi/palvelut/tapahtumat/
Kymenlaakson kansainvälisin työnantaja 2025 -kilpailu on käynnissä
Nyt etsitään kymenlaaksolaisia organisaatioita, jotka ovat onnistuneesti rekrytoineet ja sitouttaneet kansainvälisiä osaajia.
Kilpailukategorioita on kaksi: pienet/keskisuuret yritykset ja suuret yritykset (yli 250 hlö).
Kilpailuaika on 18.2.-13.4.2025. Voittajat julkaistaan Tulevaisuusverstas-tapahtumassa Kotkassa 24.4.2025. "Toivottavasti saamme paljon timanttisia hakemuksia ja pääsemme Kotkan Tulevaisuusverstas-tapahtumassa näyttämään kaikille Kymenlaaksossa tehtävää superhienoa kansainvälistymistyötä", sanotaan Nuorkauppakamarista.
Kilpailun järjestävät: Suomen Nuorkauppakamarien Alue B yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Momentum -Moninaistuvat urapolut, Kareva -Kansainvälisen rekrytoinnin valmiudet, sekä Kymenlaakso GoGlo -Global Growth & Business Networks –hankkeiden kanssa.
Maailmalta meille -tilaisuudet
EAGLE-TALO, KOTKA JA ONLINE
23.4. klo 8:00 - 10:30 Kansainväliset osaajat yritysten kasvun moottoreina
7.5. klo 8:00 - 10:30 Kansainvälisen osaajan rekrytointi, uusia näkökulmia bisnekseen.
22.5. klo 8:00 - 10:30 Kansainvälinen osaaja sujuvasti työsuhteeseen.
24.4.2025, klo 9:00 - 12:00 RAVINTOLA KEISARINSATAMA, KOTKAN HÖYRYPANIMO
Kymenlaakson tulevaisuusverstas 2025 -seminaari kutsuu maakunnan yrityksiä ja organisaatioita Kotkan Höyrypanimolle 24.4. teemalla Kansainvälisten osaajien
Kymenlaakso Jo seitsemättä kertaa järjestettävässä
Tulevaisuusverstaassa aiheena on osaavan työvoiman varmistaminen yrityksille tulevienkin vuosikymmenien aikana.
”Meillä on työvoiman riittävyyden suhteen todella isot haasteet edessä niin täällä Kymenlaakson alueella kuin Suomessa ylipäätään”, summaa tapahtuman järjestelyistä vastaava Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin projektipäällikkö Minna Nieminen.
Maakunnan ennakointityötä tukeva Tulevaisuusverstas kokoaa vuosittain yhteen kymenlaaksolaisia yrityksiä, oppilaitoksia ja muita toimijoita etsimään yhdessä pitkän aikavälin ratkaisuja osaamisen ja elinvoiman takaamiseksi. Tapahtuma on maksuton.
20.3.2025 SATAMA AREENA, KOTKA JA ONLINE Kybertuska-päivä auttaa yritystäsi varautumaan ja valmistautumaan kyberrikollisuuden kehitykseen. Päivän teemoina Tieto varautumisen työkaluna, yritysten turvajoukot ja kyberkestävyys.
Katso puhujat ja asiantuntijat sekä ilmoittautuminen: digiasema.fi/ kyberasema/kybertuska/
Vastuullisuus osana yrityksen menestystä
Ilmasto-ohjelman kautta kauppakamarit tukevat suomalaisia pk-yrityksiä hiilijalanjäljen laskennassa ja oman ilmastotyön aloittamisessa. Keskuskauppakamari järjestää ilmasto-ohjelman LähiTapiolan mahdollistamana.
Vuoden 2025 Ilmasto-ohjelmaan valittiin mukaan 306 pk-yritystä ympäri Suomea. Osallistujavalinnassa huomioitiin yrityksen koko, toimiala, sijainti ja ennen kaikkea sitoutuminen ja tarve ohjelmalle.
Kymenlaaksolaisia yrityksiä mukaan LähiTapiolan ja Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan
Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan 2025 valittiin hakemusten perusteella seuraavat yritykset Kymenlaaksosta:
FIN-KEITTIÖT, Kotka
Shipstores Nyman & co, Kotka
Fimpec Group Oy, Kouvola
HoviRuoka Oy, Kouvola
Viime vuonna Ilmasto-ohjelmassa olivat mukana:
Insinööri Studio, Kotka
Siivouspalvelu Hänninen, Kotka
Anjalankosken Terästyö, Kouvola
Dust Control Systems, Kouvola
Elementit-E, Kouvola
Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy, Kouvola
Mikä Ilmasto-ohjelma on?
Ilmasto-ohjelma on suunnattu suomalaisille pk-yrityksille, jotka haluavat lähteä edistämään omaa ilmastotyötään.
Ohjelma tarjoaa maksutonta ja käytännönläheistä koulutusta, asiantuntija-apua ja konkreettisia työkaluja hiilijalanjäljen laskentaan sekä päästövähennystoimien toteuttamiseen.
Vastuullisuus, taloudelliset hyödyt ja maine ovat syitä, jotka ovat innostaneet monia suomalaisyrityksiä mukaan ilmastotyöhön.
Toisaalta kustannukset, resurssien puute ja osaamisen rajallisuus voivat olla esteinä työn aloittamiselle. Juuri näihin haasteisiin Ilmasto-ohjelma tarjoaa ratkaisun.
Lue lisää ja hae mukaan seuraavaan ilmasto-ohjelmaan: kauppakamari.fi/vastuullisuus/ilmasto-ohjelma/
KYSELYT JA KATSAUKSET
Kymenlaakson yritykset odottavat hallituksen puoliväliriihestä kasvua vauhdittavia päätöksiä
Kauppakamarien alkuvuonna tehdyn talouskyselyn perusteella yritykset odottavat hallitukselta huhtikuun puoliväliriihessä uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä.
Kyselyyn vastanneista Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksistä 83 prosenttia piti erityisen tärkeänä sitä, että verotuksen rakennetta muutetaan kasvuhakuisemmaksi.
Työmarkkinoiden vapauttamista piti tärkeänä 59 prosenttia vastaajista ja 45 prosenttia nosti esiin osaavan työvoiman varmistamisen.
Yhteisöverokanta tulisi alentaa Pohjoismaiden alhaisimmaksi
Kyselyn perusteella yritykset pitävät tärkeimpänä toimena verotuksen rakenteen muuttamista.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi muistuttaa, että yhteisöverokannan tasoa pidetään monissa verotusta koskevissa kilpailukykyvertailuissa keskeisenä ja helposti vertailtavana tekijänä.
”Vaikka yhteisöveron alentamisen vaikutuksista esimerkiksi investointeihin voidaan esittää erilaisia arvioita, on selvää, että sillä on merkittävä vaikutus
Suomen kilpailukykyyn yritysten ja konsernien sijaintipaikkana. Siitä syystä Suomen yhteisöverokannan tavoitetaso tulisi asettaa Pohjoismaiden alhaisimmaksi”, Romakkaniemi sanoo.
Pula osaavasta työvoimasta muodostumassa pullonkaulaksi
Romakkaniemen mukaan nykyisen osaajapulan ja työmarkkinoiden jäykkyyden ratkaiseminen vaatii konkreettisia toimia, kuten työvoiman saatavuusharkinnan joustavoittamista sekä kansainvälisten osaajien houkuttelemista Suomeen rakentamalla työntekijöiden maahantulolle uusia väyliä.
”Pula osaavasta työvoimasta uhkaa muodostua Suomen talouden kasvun pullonkaulaksi. Lähes puolet yrityksistä kokee osaajapulan ongelmaksi, ja tilanne tiukentuu, kun kasvu lähtee vauhtiin. Kyseessä on jo krooniseksi muotoutunut haaste, joka johtuu maamme väestörakenteesta ja alhaisesta syntyvyydestä. Sen vuoksi tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja asian ratkaisemiseksi”, Romakkaniemi sanoo.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 8-10.1.2025. Kyselyyn vastasi 1645 eri kokoista yritystä eri puolilta Suomea. Kymenlaaksosta vastaajia oli 47.
Kymenlaakson yritysten terveisiä puoliväliriiheen
työmarkkinoiden vapauttamista jatkettava
45% osaavan työvoiman varmistaminen
32%
tilauskanta pienempi kuin vuosi sitten
45% kysyntä riittämätöntä 51%
verotus kasvuhakuisemmaksi 83% 59% liikevaihto kasvaa pysyy samana pienenee
investoinnit pysyvät viime vuoden tasolla
Talven tapahtumia
VALIOKUNTAVALKEAT ON YKSI KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN VANHIMMISTA TAPAHTUMISTA. JO VUODESTA 2007 ASTI LUOTTAMUSHENKILÖT OVAT KOKOONTUNEET YHTEISEEN VALIOKUNTAVUODEN STARTTIIN, TÄNÄ VUONNA KOTKAAN.
Elina Reijasalo (kesk.) kommentoi Kymenlaakson mainetutkimuksen tuloksia Vaikuttajafoorumissa. Vieressä vasemmalla Mari Kainiemi ja Jyri Vilko Oikealla Mia Hämäläinen ja Tiina Salonen, takana Ville Mielonen.
Nurmi, Kouvolan
Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja kertoi luottamushenkilöille liikenne- ja logistiikka-alan ajankohtaistilanteesta.
Kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen avasi Valiokuntavalkeat.
LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄ
2025
Isäntäkaupungin tervehdyksen toi Kotkan kehitysjohtaja Toni Vanhala.
Kymenlaakson liiton järjestämä Liikennejärjestelmäpäivä kokosi Kohoaan, Kouvolaan liikenne- ja logistiikka-alan toimijoita. Asiantuntijaesityksissä saatiin laajat katsaukset tie-, raide- ja meriliikenteen näkymistä.
Timo Rosendahl, HaminaKotka Satama
Kuvat: Kirsi Juura
Petteri Portaankorva, Itärata Oy
"Miksi itäisen Suomen elinvoimaisuus on koko
EU:n turvallisuuskysymys?"
Kuva:
Työ- ja elinkeinoministeriö
Pääministeri Orpolle luovutettiin helmikuussa ohjelmaehdotus toimenpiteiksi Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Valmisteluryhmään kuului muun muassa Kymenlaakson maakuntaliitto. Tietoa ja näkemyksiä hankittiin laajalla lausuntokierroksella, johon muun muassa Kymenlaakson kauppakamari vastasi.
"Wau-efektiä tärkeämpiä ovat ohjelman toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuus ja pitkäaikainen vaikuttavuus", kirjoittaa kolumnissaan Tiina Korhonen, joka on aluekehittämisestä vastaava Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja ja Itäisen Suomen valmisteluryhmän puheenjohtaja.
Mitä kuuluu Hamina? -kysely on avoinna. Kyselyllä kartoitetaan kaupunkilaisten hyvinvointia ja osallisuutta sekä halukkuutta osallistua palvelujen kehittämiseen.
Kyselyn vastaukset auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan haminalaisille tärkeitä palveluita. Kyselyn yhteydessä saa myös tietoa osallisuutta edistävistä asioista.
Lähde: Haminan kaupunki
Pyhtään kunta
Terhi Lindholm
BLOGI
Olemmeko Pyhtäällä ymmärtäneet kulttuurin merkityksen?
"Pyhtää haluaa strategiassaan tarjota kuntalaisille helpomman arjen ja parhaan kasvualustan sekä saada kuntaan lisää investointeja. Mutta mikä on kulttuurin rooli tässä kaikessa? Onko kulttuurin merkitys Pyhtäällä huomioitu, onko sen potentiaali ymmärretty? Onko kulttuuriin ja tapahtumiin satsattu riittävästi ja määrätietoisesti?" Näin kysyy Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm blogissaan ja jatkaa:
"Aluetutkija Timo Aro puhuu kovista ja pehmeistä vetovoimatekijöistä kuten identiteetistä, yhteisöllisyydestä, elämänlaadusta, viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista. Kulttuurilla ja tapahtumilla on suuri merkitys näihin kaikkiin. Nämä tekijät lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja tekevät kunnasta houkuttelevan uusille asukkaille ja yrityksille. Aron mukaan pehmeillä vetovoimatekijöillä on entistä enemmän painoarvoa, ja kulttuurin merkitys kasvaa. Keskustelutilaisuudessa kulttuurin tulevaisuudesta nousi esiin Pyhtään poikkeuksellisen monipuolinen kulttuurihistoria ja siihen liittyvät tarinat kylissä."
Lue kunnanjohtaja Terhi Lindholmin blogi kokonaisuudessaan täältä: www.pyhtaa.fi/kunnanjohtaja-terhi-lindholmin-blogi
Tiina Korhonen
Kuva:
KUUKAUDEN MAINETEKO
Tove Janssonin Kesäkirja -romaanin filmatisointi
Kotkan saaristossa.
@visitkotkahamina
@cursor #glennclose
#Kotka
Kuva: Finnkino, valokuva: Roxana Reiss
KUUKAUDEN SOMEPOSTAUS
Siivouspalvelu Hänninen
20.2.2025
Onko yrityksesi valmis tekemään ympäristöystävällisiä valintoja siivouksen saralla?
Pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys!
Lue uusin blogitekstimme osoitteessa www.siivoushanninen.fi
jäsenyritysten käytössälaki-, verotus- ja työsuhdeasiantuntijat vastaavat
Neuvontapalvelu jäsenille 09 2286 0250
arkisin klo 8.00 – 16.00
Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhteista tai yrityksen kauppasopimuksista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Neuvontapalvelut ovat maksuttomia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille
Jäsen! Kauppakamarin tilaisuuksissa tapaat muita yrityksiä ja asiantuntijoita. Verkostoidu tapahtumissamme!
Kaikki jäsenedut löydät verkkosivuiltamme: www.kymichamber.fi/jäsen
