Kymenlaakson kauppakamari 1/2024

TEEMA

TURVALLISUUS

PIRITTA ASUNMAA

NATO-EDUSTUSTO BRYSSEL S. 22 TURVALLISUUSTEOLLISUUDESTA

WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Marika Kirjavainen

TOIMITUS JA TAITTO Kirsi Juura

KANSIKUVA

Antti Häkkänen. Kuva: Mikko Mäntyniemi

JULKAISIJA Kymenlaakson kauppakamari

PAINO

Painotalo Westman, Kotka

JAKELU Jäsenyrityksiin ja sidosryhmille 1200 kpl

PALAUTTEET kymichamber@kauppakamari.fi

VERKKOLEHTI www.issuu.com/ Kymenlaakson kauppakamari

ISSN 2341-9962

20

TEEMA

TURVALLISUUS

12

TURVALLISUUSTEOLLISUUDESTA TALOUDEN TUKIJALKA

ANTTI HÄKKÄNEN, PUOLUSTUSMINISTERIÖ

16

20

24

VASTUUTA JA VELVOLLISUUKSIA

PIRITTA ASUNMAA, NATO-EDUSTUSTO

EDUSKUNNAN PUOLUSTUSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA JUKKA KOPRA KAUPPAKAMARIN VAIKUTTAJAFOORUMISSA

KYMENLAAKSOON PERUSTEILLA UUSI LOGISTIIKAN OSAAMISKESKUS

TIMO KAKKOLA, XAMK

Kuva:

7

ALUEELTA

PÄÄKIRJOITUS

MARIKA KIRJAVAINEN KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

10

27

VALIOKUNNAT SUUNNITTELIVAT TOIMINTAANSA

UUSI VALIOKUNTAPÄÄLLIKKÖ JANI RAUTKOSKI

32

VETOVOIMAA ON - MITEN SAADAAN PITOVOIMAA ? KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT TARVITSEVAT HARJOITTELU- JA TYÖPAIKKOJA

38

33

PALSTAT

KOLUMNI

TULEVAISUUDEN MEGATRENDIT JUHO ROMAKKANIEMI, KESKUSKAUPPAKAMARI

BLOGI

VASTUULLISUUS

3

Kuva:

Kauppakamarin

jäsenyys kannattaa!

Tervetuloa uusi jäsen

Kymen Asunto Agentti Oy LKV

Kouvolan Valohuone Oy

S&M Parikka Oy

Myllykosken Rauta Oy, Kouvola

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa. Jäsenet saavat käyttöönsä kauppakamarin monipuoliset jäsenedut ja -palvelut. Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta.

HYÖDYNNÄ JÄSENETUJASI:

• KOULUTUKSET JA SEMINAARIT JÄSENHINTAAN

• MAKSUTTOMAT JÄSENTILAISUUDET

• MAKSUTON NEUVONTAPALVELU

• VERKOSTOT ELINKEINOELÄMÄÄN, YRITYKSIIN JA JULKISHALLINTOON

• VAIKUTTAMINEN KYMENLAAKSON TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

• VIESTINTÄKANAVISTA AJANKOHTAISTIETOA, TALOUS-, HENKILÖSTÖ-, LAKI- JA ASIANTUNTIJATIETOA

• • KANSAINVÄLISTYMISNEUVONTAA JA YHTEYDET

Kysy lisää, neuvomme mielellämme

KYMENLAAKSON

KAUPPAKAMARI

WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

kymichamber@kauppakamari.fi

Puh. 05 229 6100

Digitaalisen jäsenlogon voi ladata osoitteesta: kymenlaaksonkauppakamari.fi/jäsenet

Maksuton neuvontapalvelu jäsenyritysten käytössälaki-, verotus- ja työsuhdeasiantuntijat vastaavat

Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhteista tai yrityksen kauppasopimuksista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Neuvontapalvelut ovat maksuttomia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille. Kauppakamarin laki- ja muut asiantuntijat auttavat seuraavissa kysymyksissä:

• TYÖSUHDE-, PALKANLASKENTA- JA HENKILÖSTÖASIAT

• VEROTUS, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSASIAT, ULKOMAANKAUPPA

• KIRJANPITO JA TALOUSHALLINTO

• KANSAINVÄLISET ASIAT

Neuvontapalvelu jäsenille

09 2286 0250 arkisin klo 8.00 – 16.00

Jäsen! Kauppakamarin tilaisuuksissa tapaat muita yrityksiä ja asiantuntijoita.

Tervetuloa tapahtumiin !

Kiinteistönarviointi

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) edustavat kiinteistöalan parasta osaamista. Heidän tehtävänsä on arvioida kiinteistön arvo puolueettomasti ja perustellusti. Kiinteistönarviointi on maksullinen palvelu.

AUKTORISOIDUT KIINTEISTÖNARVIOIJAT:

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/palvelut

Tavarantarkastus

Tavarantarkastus on puolueeton ja tekninen tarkastus, jonka perusteella HTT -hyväksytty tavarantarkastaja antaa perustellun asiantuntijan näkemyksensä, tarkastuskertomuksen.

Tavarantarkastuksella pyritään selvittämään erilaisia asioita – esimerkiksi tarkastuskohteen käypää arvoa, toiminnallisuutta, kohteessa mahdollisesti olevaa virhettä tai vauriota sekä niiden aiheuttajaa/syytä ja työsuoritusten asianmukaisuutta.

Tavarantarkastus ei ota kantaa juridisiin seikkoihin, mutta tavarantarkastuksella saadaan usein merkittävää lisäarvoa riitojen taustalla olevista teknisistä tekijöistä.

Tavarantarkastus on maksullinen palvelu.

HTT-TAVARANTARKASTAJAT KYMENLAAKSOSSA

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/palvelut

Kuva: Meeri Utti

KESÄTYÖKYSELY

Yli puolet yrityksistä tarvitsee kesätyöntekijöitä ensi kesänä

55 PROSENTTIA KYMENLAAKSON JÄSENYRITYKSISTÄ TARVITSEE KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ, JOTTA LIIKETOIMINTA SAADAAN PYÖRIMÄÄN VAKITUISEN HENKILÖKUNNAN KESÄLOMIEN AIKANA. KAIKISSA EI OLE ASIASTA VIELÄ PÄÄTETTY.

Vastaajista 35 prosenttia ei tarvitse kesätyöntekijöitä ollenkaan. Lähes puolet heistä ilmoittaa syyksi, ettei ole tarjota opiskelijoille soveltuvia tehtäviä tai henkilöstön määrä riittää toiminnan pyörittämiseen myös kesäkauden ajan.

Tilanne ilmenee Kymenlaakson kauppakamarin helmikuussa tekemästä kesätyökyselystä.

Vastaajista 15 prosentilla on vaikeuksia löytää yrityksen työtehtäviin soveltuvia henkilöitä. Useimmat mainitsevat syyksi osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön puutteen.

Aina eivät opiskelijan taidot vielä riitä: ”Käyttämämme ohjelmiston osaajia ei ole saatavilla”, kommentoi eräs kyselyyn vastannut.

Useita kesätyöntekijöitä rekrytoivista yrityksistä 60 prosenttia saa tarvitsevansa määrän työntekijöitä. Vain 12 prosenttia rekrytoisi enemmän kuin on tarjolla. Kesätyöntekijöistä lähes puolet on opiskelijoita, joilla on opiskelut vielä kesken. Kolmanneksella ne ovat loppusuoralla ja 30 prosenttia yrityksistä rekrytoi vain ammattiin jo valmistuneita. Neljännes kesätyöpaikoista on tarjolla esimerkiksi koululaisille, eikä vaadi koulutusta. Suurin osa kesätyöntekijöistä tulee oman maakunnan oppilaitoksista. Ulkopuolelta tulevat opiskelevat useimmiten LUT yliopiston Lappeenrannan kampuksella ja Xamkin Mikkelin kampuksella.

Kun kyselyssä tiedusteltiin, mitkä ominaisuudet vaikuttavat kesätyöntekijän valintaan, niin kärkeen nousivat noin 70 prosentilla hakijan ammatillinen osaaminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Kolmanneksi tärkeimpä-

nä pidetään kesätyöntekijän sosiaalisia taitoja. Kolmannes työtehtävistä vaatii hyviä tietotekniikkataitoja.

Kolmanneksella vastaajista rekrytoitava on ollut yrityksessä jo harjoittelijana tai tehnyt opinnäyte-, kandi- tai gradutöitä yhteistyössä yrityksen kanssa. Joka viides vastaaja ilmoitti, että hakijalta vaaditaan suomen kielen taitoa.

Kesätyöntekijöiden haussa yritykset hyödyntävät useita eri kanavia. Oppilaitosyhteistyö on keskeistä vastaajayrityksille, ja sitä kautta kesätyöntekijöitä saa lähes 40 prosenttia vastaajista. Työntekijöitä houkuttelee sosiaalisen median kautta joka kolmas yritys. Avoimista työpaikoista tiedottaa omilla verkkosivuillaan joka neljäs yritys. Joka neljäs yritys saa työntekijän TE-toimiston tai henkilöstöpalveluyritysten kautta. Noin 10 prosenttia kertoo tekevänsä rekrytointia pitkin vuotta alueen rekrytapahtumissa.

Kesätyöntekijöiden oma aktiivisuus tuottaa hyvää tulosta, sillä joka neljäs kesätyöntekijä saa paikan yrityksiin jätettyjen avointen hakemusten perusteella. Joka toinen hakija saa kesätyöpaikkansa verkostojen kautta.

Kysely tehtiin Questback-kyselyohjelmalla ja se oli avoinna Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksille 5.-12.2.2024. N=55. Vastaajista 62% oli Etelä-Kymenlaaksosta, 26% Pohjois-Kymenlaaksosta, 12 prosentin päätoimipaikka oli muualla Suomessa tai yritys toimii kattavasti koko Kymenlaakson alueella.

Uuden edessä

Uusi presidentti on valittu ja se tapahtui tilanteen vaatimalla arvokkuudella. Prosessi oli malliesimerkki demokratian toteutumisesta ja kamppailu päättyi mitä tyylikkäimpään loppuhuipennukseen tuloksen selvittyä. Näytimme taas mallia muille maille.

Turvallisuus ja maanpuolustus nousivat odotetusti suureen rooliin jo vaalikeskusteluissa. On selvää, että ne säilyvät kestoaiheina maailmassa käytävässä poliittisessa keskustelussa.

Samalla, kun elämme haastavia aikoja ja tunnistamme turvallisuustilanteen mukanaan tuomat haasteet, meidän on syytä nähdä myös sen tuomat mahdollisuudet, niin nurinkuriselta kuin se tuntuukin.

Erilaisten sota- ja sotilastarvikkeiden sekä kaksikäyttötuotteiden kysyntä on kasvanut uusiin lukemiin, eikä monissa maissa merkittävästi vähennetty tai jopa alas ajettu teollisuudenala pysty täyttämään kysyntää. Kulutus on suurta ja tuotantoa pitää lisätä, joten puolustusala onkin yksi maailman suurimmin kasvavista aloista. Teknologian kehitys vaatii älyä ja osaamista, ja sitä löytyy yrityksistä.

Samalla, kun Suomi liittyi Natoon, liityimme myös kauppapoliittisesti tiiviimmin lähteen. Yhdysvaltojen rooli on Suomen näkökulmasta kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Yhdysvallat nousi tullin ennakkotietojen mukaan merkittävimmäksi kauppakumppaniksemme viennissä vuonna

2023. Maahan suuntautui 11,1 prosenttia viennistämme ja kasvu tapahtui risteilyalusviennin siivittämänä. Yhdysvaltojen merkitys kumppanina korostuu myös muun muassa Naton, DCA-sopimuksen ja puolustusteollisuuden kautta.

Tiedustelin muutamalta alueemme yritykseltä näkemyksiä ja käsityksiä yhdysvaltalaisten yritysten ja kauppakumppaneiden kanssa toimimisesta. Lähes jokainen kertoi heidän olevan konservatiivisia ja isänmaallisia ja suosivan kotimaisuutta.

Samalla he kuitenkin totesivat maan olevan valtava potentiaali ja markkina, jossa suomalaisilla tuotteilla ja osaamisella on mahdollisuudet menestyä. Huolena oli pääsy markkinoille ja rahkeiden ja rahojen riittävyys lanseerauksen aikana. Maan tunnelmat he kokivat positiivisiksi ja markkinat dynaamisiksi. Investointien sijoittumisesta käydään kovaa kisaa. Yhdysvalloilla on käytössään jättimäinen 1200 miljardin dollarin tukipaketti investointien houkuttelemiseksi ja toteuttamiseksi. Ohjaako tämä investointien asettumista ja mikä on Euroopan vastaus?

Vaikka ajat ovat vaikeat, ei silti dropata tunnelmaa. Samalla kun Suomi elää viennistä, myös uusia, upeita investointeja on tulossa Suomeen ja Kymenlaaksoon. Kun uskomme itse itseemme, niin vakuutamme muutkin. Kevättä kohti!

Marika

MARIKA KIRJAVAINEN TOIMITUSJOHTAJA

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

ILMOITUSTAULU

KIRJA-ARVOSTELU

1200 merkin juttu. Tämä on otsikkon paikka.

Rohkea

organisaatio – turvallinen työyhteisö menestyy

Lyhyesti lukuina

6,2 mrd. €

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2024 on yhteensä 6,2 miljardia euroa. Puolustusbudjetti panostaa puolustuskyvyn vahvistamiseen, Nato-jäsenyyteen ja Ukrainan tukemiseen. Lähde: Valtioneuvosto

2,3 mrd. €

Rohkea organisaatio - turvallinen työyhteisö menestyy (Alma Talent 2021) on Nina Rinteen kirjoittama teos, joka käsittelee psykologisen turvallisuuden ja rohkeuden merkitystä osana organisaatioiden toimintakulttuuria ja liiketoimintaa.

Et laborro vidustibus enda dolece rum quisquam ad molupta conse nis corempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que nonsed ex estis vo luptas inctotame voluptio. Agnate nonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota solor as apid qui dolupta volorer chitaqui saecta volore vendaep elest, quae occab nt aceatio nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta consenis dolore consectust eatectistios molentio da volore vendaep elest, quae occab nt aceatio nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta consenis dolore consectust eatectistios molentio doluptate.rum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus sectust eatectistios molentio doluptate. eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse

Kirjassa Rinne esittelee, miten psykologista turvallisuutta ja rohkeaa kulttuuria voidaan luoda ja ylläpitää konkreettisin keinoin. Hän osoittaa, että rohkeus ei ole pelkkää riskinottoa tai sankaruutta, vaan kykyä olla oma itsensä, ilmaista mielipiteensä, oppia virheistä ja kohdata epävarmuutta.

RUUSUJA JA RISUJA

570 merkin juttu. Tämä on otsikon paikka.

Psykologinen turvallisuus taas on tila, jossa ihmisiä arvostetaan, oppimiselle on tilaa ja epävarmuutta siedetään. Rinne korostaa, että psykologinen turvallisuus ja rohkeus ruokkivat toisiaan muodostaen positiivisen kierteen, joka edistää organisaation innovaatioita, tuottavuutta, sitoutumista ja hyvinvointia.

Suomi tukee Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa sekä sen sodasta kärsiviä naapurimaita. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainan tukemiseen 2,3 miljardia euroa. Lähde: Ulkoministeriö

x4

Kyberhyökkäysten määrä Suomessa on kasvanut Nato-jäsenyyden myötä. Esimerkiksi kiristyshaittaoleminen määrä on nelinkertaistunut. Lähde: Kyberturvallisuuskeskus

TIESITKÖ TÄMÄN?

NIIMITYS

Vienti sukelsi

Kirja sisältää runsaasti esimerkkejä, harjoituksia, kysymyksiä ja vinkkejä, jotka auttavat lukijaa soveltamaan kirjan oppeja omaan työhönsä ja elämäänsä. Kirja on hyödyllinen niin yksilöille, tiimeille kuin koko organisaatioille, jotka haluavat rakentaa rohkeampaa ja turvallisempaa työyhteisöä sekä menestyä nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja kompleksisessa toimintaympäristössä.

Et laborro vidustibus enda dolecerum quisquam ad molupta consenis corempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que nonsed ex estis voluptas inctotame voluptio. Agnate nonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota solor as apid qui dolupta voloeaquas venimus consedisi tet deaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse deaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse deaquas venimus consedisi tet doloressi quas venimus consedisi tet

-Etunimi Sukunimi

Conlos iam. Em, quam que haciam

ALKUPERÄTODISTUKSIA HAETTIIN 14 PROSENTTIA EDELLISVUOTTA VÄHEMMÄN

Eniten alkuperätodistuksia myönnettiin viime vuonna Turkkiin, Kiinaan, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin suuntautuvaa vientiä varten. Voimakkainta nousu oli Irakiin (85 prosenttia) ja Omaniin (22 prosenttia). ”Suomalaisyritykset ovat löytäneet Persianlahden maat uusina vientimaina, kun maailmankauppa on mennyt Venäjän hyökkäyssodan takia uusiksi”, sanoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Hannele Visuri

ETUNIMI SUKUNIMI

TITTELI, TOIMIALA

YRITYS OY

Ucimusti dolorest quam in ento eruptat emporrum rehenem ut molo cusdam aut labor re ma dis quam, in comnimo luptati.

SUOSITUS

Kauppakamarien talouskatsaus

Kauppakamarien talouskatsauksessa käydään läpi yritysten näkemyksiä suhdannekehityksestä. Oletettavasti näkemykset olivat edelleen synkkiä, mutta myönteisten lasien läpi tilannetta voi tulkita niin, että suhdannesyklin pohjakosketus koettiin viime vuoden loppupuolella.

Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamarin pääekonomisti

Keskuskauppakamarin Ranska-maakatsaus

Keskuskauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa maakatsauksessa tarjotaan ajankohtainen tietopaketti yrityksille eri maista. Tämä maakatsaus keskittyy Ranskaan, globaaliin suurvaltaan, vahvaan Euroopan unionin jäsenmaahan, jolla on tarjota huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia.

Päivi Pohjanheimo, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja

Lue lisää kauppakamari.fi

2x

Tuoretta tietoa

YRITYKSET KANNATTAVAT LAAJASTI HALLITUKSEN TYÖLLISYYSTOIMIA

Kauppakamarien tuoreen talouskyselyn mukaan hallituksen suunnittelemat työllisyystoimet saavat laajaa kannatusta yrityksiltä. Kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä 74 prosenttia sanoo, että hallituksen pitäisi toteuttaa suunnittelemansa työllisyystoimet sellaisenaan. Kyselystä selviää myös, että ammattiyhdistysliikkeen helmikuulle suunnittelemat lakot haittaisivat 45 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTORYHMISSÄ ENNÄTYSTASOLLA

Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on tänä vuonna ennätyksellisellä 28 prosentin tasolla, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. First North -yhtiöissä naisten osuus johtoryhmien jäsenistä on peräti 31 prosenttia. Myös naistoimitusjohtajien määrä on ennätystasolla. Kokonaisuudessaan naisten osuus toimitusjohtajista ja liiketoimintojen johtajista on kuitenkin edelleen vähäinen.

Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

LUKU-

Kuva: Haminan kaupunki

MIA HÄMÄLÄINEN

Elinvoimajohtaja, Haminan kaupunki

KOULUTUS

Kauppatieteiden maisteri, ekonomi

MOTTONI

Keskity olennaiseen - asioilla on tapana järjestyä.

Uutta virtaa Haminaan

MIA HÄMÄLÄINEN ALOITTI HAMINAN KAUPUNGIN UUTENA

ELINVOIMAJOHTAJANA HELMIKUUSSA. KYMENLAAKSON HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ON HÄNELLE TUTTUA TYÖSARKAA AIEMMISTA TEHTÄVISTÄ.

Ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli perheyrityksessämme Kennel-Rehussa, joka valmistaa raakaravintoon perustuvaa koiranruokaa. Kasvoin yrityksen kanssa ja omaksuin yrittäjämäisen asenteen työntekoon aivan pienestä pitäen. Niin kauas kuin muistan, olen hoidellut tsuppari ym. asioita yrityksen puolesta, ottanut vastaan tilauksia ja käynyt myymässä asiakkaille heidän haluamiaan tuotteita. Myöhemmin varsinaisissa kesätöissä olen pakannut lihatuotteita suomalaisille koirille ympäri maata, sillä jakeluautoverkosto kattoi koko maan.

Ennen nykyistä työtäni työskentelin yli 13 vuotta kehittämisyhtiö Cursorissa ja viimeiset 6,5 vuotta Kymenlaakson liitossa. Ennen paluumuuttoani Kymenlaaksoon työskentelin pääkaupunkiseudulla yritysmaailmassa lähinnä myynti- ja markkinointitehtävissä mm. markkinointi- ja tutkimuslaitos Market-Visiossa, joka on nykyinen Gartner. Ensimmäisen vakinaisen työpaikkani myötä ennätin työskennellä myös jonkin aikaa Australiassa ja 2000-luvun taitteessa Saksassa Finpron (nykyisen Business Finlandin) palveluksessa kaupallisen sihteerin avustajana auttaen suomalaisyrityksiä Saksan markkinoille.

Minulla on siis hyvin monipuolinen työkokemustausta, mutta suurimpana apuna tässä uudessa elinvoimajohtajan tehtävässä auttaa varmasti lähes 20 vuoden kokemus Kymenlaakson aluekehityksestä. Olen pyrkinyt edistämään Kymenlaakson elinvoimaisuutta niin projektipäällikön, toimialapäällikön, markkinointi- ja myyntipäällikön kuin kehittämisjohtajan roolissa Cursorissa. Edistettäviä asioita on ollut laajasti. Niin yrittäjyyskasvatusta, matkailua, investointien edistämistä seudulle kuin nyt viimeisimmässä roolissani Kymenlaakson liitossa osaamistarpeiden ennakointia eli miten kohtaanto-haastetta pienennettäisiin yritysten osaamistarpeiden ja oppilaitosten osaajien kouluttamisen välillä. Olen myös ollut mukana arvioimassa Kymenlaaksossa rahoitettavia EU-kehittämishankkeita ja toiminut hankkeiden apuna ja yhteyshenkilönä matkan varrella.

Töiden ohella opiskelen tällä hetkellä espanjaa ja olen vasta aloittanut flamenco-tanssin. Olen tainnut saada jonkinlaisen espanja-kärpäsen pureman? Lomilla pyrimmekin sitten mahdollisuuksien mukaan tekemään lomamatkoja Espanjaan, jotta voin treenata kieltä. Muuten viihdyn joko kotosalla miehen, kissan ja mäyräkoiran kanssa tai tapaamalla ystäviäni vaikka kahvittelun tai pienten viikonloppureissujen merkeissä.

Työpöydälläni tällä hetkellä on paljon asioita. Aloitettuani helmikuun alussa Haminan kaupungilla on tärkeää nyt tutustua organisaatioon ja ihmisiin ja ottaa haltuun erilaiset tietojärjestelmät. Uutta tietoa tulee joka päivä paljon. Ajankohtaisia asioita on todella paljon kaavoituksesta matkailuun ja ympäristöasioista investointeihin unohtamatta kiinteistöjä, työvoimapalveluita, museoita ja tapahtumia. Minut on otettu todella hienosti vastaan organisaatiossa ja mielenkiinnolla odotan, mitä kaikkea tuleva urani Haminan kaupungilla tuokaan eteeni.

TURVALLISUUS

Turvallisuusteollisuudesta talouden tukijalka

PUOLUSTUSMINISTERI ANTTI HÄKKÄNEN (KOK) HALUAA

TURVALLISUUSTEOLLISUUDESTA SUOMELLE UUDEN KASVUALAN JA PUOLUSTUSMINISTERIÖSTÄ AKTIIVISEN VIENNINEDISTÄJÄN. KAUPPASUHTEET ITÄNAAPURIIN SAAVAT SEN SIJAAN ODOTTAA SEURAAVAA VUOSIKYMMENTÄ.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MIKKO MÄNTYNIEMI

Kun puolustusministeri Antti Häkkästä pyytää tiivistämään Nato-jäsenyytemme keskeiset hyödyt, tulee reservin luutnantin vastaus kuin apteekin hyllyltä.

”Jokainen sentti ympäri Suomea on nyt vahvasti suojattu ja meillä on myös pidäke Venäjää vastaan”, Häkkänen toteaa Kauppakamarilehdelle.

Samalla hän painottaa, ettei Nato tarjoa pelkästään sotilaallista ja maanpuolustuksellista turvaa, vaan antaa turvatakuut myös täkäläiselle elinkeinoelämälle. Suomalaisyrityksillä on nyt aiempaa vakaampi ja turvallisempi toimintaympäristö, olipa sijaintipaikka Siuntio tai Suomussalmi.

”Tästä eteenpäin Suomen eri alueet ovat turvallisuuden osalta entistä tasa-arvoisempia, ja tällä tulee olemaan iso merkitys niiden elinvoimalle ja kehittymiselle. Nyt myös Itä-Suomeen voi jälleen investoida”, Häkkänen huomauttaa.

Haastatteluhetki osui tammikuulle ja päivään, jolloin istuva hallitus oli tekemässä päätöstä itärajan täyssulun jatkamisesta kuukaudella eteenpäin. Edellispäivänä puolustusministeri

oli torpannut venäläisten virittelemät kiinteistökaupat Itä-Suomessa.

Häkkäsen mukaan tiukka asenne itänaapuriin ei lipsu jatkossakaan – eikä Naton tuoreella jäsenmaalla ole siihen myöskään varaa.

”Ennen Ukrainan sotaa vallinneeseen kanssakäymiseen ja kauppaan ei yksinkertaisesti ole paluuta. Edessä on Neuvostoliiton hajoamistakin isompi muutos, joka voi kestää vuosikymmeniä. Nyt alkaa uusi aikakausi, jossa kiikarit pitää suunnata muualle”, Häkkänen toteaa.

Nato avaa myös uusia vientiovia

Ulkomaankaupasta, toimivista yhteyksistä ja kitkattomista kumppanuuksista elävän Suomen onkin ministerin mukaan löydettävä uusia kasvualoja, jotka tukisivat kansantaloutta ja auttaisivat katkaisemaan valtion alati pahenevan velkaantumiskierteen.

”Nyt tarvitaan uusia työllistäviä vientiyrityksiä, mikäli haluamme saada Suomen talouden kuntoon ja säilyttää elintasomme”, Häkkänen muistuttaa.

Yksi tällainen kasvusektori ja talouden pelastusrengas voi hänen mukaansa löytyä puolustusteollisuudesta ja turvallisuusteknologiasta, jossa suomalaisyrityksillä on paljon huippuosaamista. Suomalainen insinööritaito ja tekninen etevyys on auttanut tarjouskilpailuissa loppusuoralle, mutta mittavampi läpimurto vientimarkkinoilla on jäänyt useimmilla vielä haaveeksi.

Nyt olisi aika näyttää, että Pohjolan perukoilla osataan tehdä muutakin kuin panssariautoja ja ammuksia.

”Nato-jäsenyys avaa uusia ovia liittolaismaihin. Vaikka kyse on puolustussopimuksesta, se antaa mahdollisuuden myös muulle yhteistyölle ja kaupankäynnille. Naton ja DCA-sopimuksen myötä olemme Pentagonin hyväksymä yhteistyökumppani”, Häkkänen muistuttaa.

Turvallisuusteollisuuden tukemiseen ja kasvattamiseen lisätäänkin nyt panoksia, josta taannoinen ammustuotannon tuplaamispäätös on puolustusministerin mukaan vain yksi esimerkki. Yhteistyötä puolustusvoimien, kotimaisen elinkeinoelämän ja yrityskentän kanssa tiivistetään selvästi aiemmasta, mikä on monille yrityksille tervetullut uutinen.

”Tavoitteena on suosia hankinnoissa kotimaisia vaihtoehtoja niin pitkälle kuin se kilpailulainsäädännön osalta vain on mahdollista. Tätä kautta myös alan yritykset saavat tärkeitä referenssejä. Jos jokin heidän tarjoamansa tuote tai palvelu kelpaa ääriolosuhteiden Nato-Suomelle, se todennäköisesti kiinnostaa muitakin jäsenmaita”, Häkkänen toteaa.

Vientiin otettava uusi vaihde

Puhevauhtiin päästyään ministeri harmitteleekin, että puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen on suhtauduttu Suomessa vuosien saatossa aivan liian häveliäästi.

”Siihen satsaamista on pidetty jopa eettisesti arveluttavana”, Häkkänen huokaa.

Terveisiä lähtee toisaalta myös EU:n suuntaan, joka on rajannut puolustusteollisuuden kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Ukrainan sodan myötä on toki havahduttu siihen, että turvallisuus on yksi kestävän yhteiskunnan peruspilareista.

”Moni maa on tehnyt näillä toimialoilla sumeilematta bisnestä, kun meillä Suomessa on oltu pidättyväisiä. Harva on samalla tullut ajatel-

leeksi, että Suomi voisi menestyä turvallisuuden tuojana myös tällä sektorilla.”

Puolustusministerillä onkin tässä kohtaa aivan toinen ääni kellossa. Eri puolilta Suomea löytyy alan huippuosaamista ja siihen liittyvää teknologiaa, jolla on nyt viimeinkin aika hakea pitävämpää jalansijaa vientimarkkinoilta. Suunnannäyttäjinä voisivat toimia esimerkiksi televerkot sekä satelliitti- ja paikannusteknologia.

”Maailman talouden suursäätila on kääntynyt turvallisuuspainotteiseksi ja sen myötä huoltovarmuus, oma puolustuskyky ja yleinen turvallisuus ovat entistä useamman maan agendalla. Näillä segmenteillä riittää nyt kysyntää”, Häkkänen huomauttaa.

Myös alan ulkopuolella toimivien yritysten kannattaa ministerin mukaan aktivoitua ja kohdistaa myyntiponnisteluja myös turvallisuus- ja puolustussektorin suuntaan. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa Kiteen suksitehdas, jonka Natolta saama mittava tilaus tuplasi tehtaan tuotannon ja toi myös lisää työpaikkoja.

”Vastaavaan on mahdollisuuksia monilla muillakin, kun vain lähdetään rohkeasti liikkeelle.”

Kriittinen infra omiin käsiin

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä Suomessa on tulevina vuosina satsattava entistä enemmän omavaraisuuteen ja sinivalkoisen omistuksen vahvistamiseen. Yritysjärjestelyissä, kiinteistökaupoissa ja kriittisen infran kohdalla on puolestaan mietittävä alati tarkemmin turvallisuusnäkökohtia.

”Televerkkoja ja kriittistä infraa ei saa päätyä vääriin käsiin”, Häkkänen painottaa.

Nato-jäsenyys tuo suomalaisyrityksille turvaa, mutta myös velvoitteita. Niiden on pysyttävä yhteisessä ruodussa ja oltava aina ajan tasalla kulloinkin voimassa olevista vientirajoituksista.

”Yhteisten pelisääntöjen suhteen on oltava entistä tarkempi ja samalla on huolehdittava, ettei mahdollisia pakotteita todellakaan kierretä.

Jatkossa meidän on muutoinkin vähennettävä riippuvuuttamme autoritäärisistä maista, joten pelikentälle tulee rajausta myös tätä kautta.”

DCA-kynä pääsee kehyksiin

Suomi on allekirjoittanut vuoden kuluessa kaksi sopimusta, jotka jäävät historiankirjoihin myös tuleviksi vuosikymmeniksi.

Edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) nappasi taannoin talteen Nato-kynän, kun hän oli allekirjoittanut sopimuspaperit Brysselissä. Moni jäikin miettimään, tekikö puolustusministeri Antti Häkkänen vastaavan tempun joulukuussa Washingtonissa, kun Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus oli sinetöity.

Ministeri tunnustaa, että kynä on tallessa ja se päätyy kehystettynä puolustusministeriön seinälle.

”Kynän kotiuttaminen annettiin tuossa tilaisuudessa kenraali Sami Nurmen vastuulle. Se pääsee hyvään seuraan, sillä samassa puolustusministeriön kokoushuoneessa ovat myös kartat, joiden ääressä Mannerheim teki aikoinaan puolustussuunnitelmia”, Häkkänen paljastaa.

Johtaja, vietä päivä nuoren kanssa

Kouvolan Nuorkauppakamarin organisoima Päivä Johtajana kutsuu yrittäjät, esihenkilöt ja päälliköt ottamaan 16-24-vuotiaan nuoren seuraansa yhden työpäivän ajaksi.

Tavoitteena on tuoda esille johtajuuden haasteita ja kokemuksia sekä tarjota nuorille eturivin paikka työelämään ja erityisesti johtajuuteen tutustumisessa.

Johtajille kokemus tarjoaa mahdollisuuden tutustua nuorten näkemyksiin, arvoihin ja ajatuksiin työelämästä. Päivä Johtajana on myös väylä tutustua mahdollisiin työntekijöihin.

Päivä Johtajana on järjestetty kansallisesti ensimmäisen kerran vuonna 2013. Työ nuorten työelämä- ja johtajuustaitojen kartuttamiseksi jatkuu edelleen.

Päivä Johtajana toteutetaan Work Pilots -sovelluksen kautta vuoden 2024 aikana. Yritykselle osallistuminen huomisen johtajuuden edistämiseen maksaa 250 euroa + alv per osallistuva johtaja.

Lue lisää: konuka.fi tai kysy Konukan toteutuksesta:

Tiina Myöhänen, Päivä Johtajana -projektipäällikkö tiina.myohanen@jci.fi, 044 064 2717

NUORKAUPPAKAMARIT

Tiina Myöhänen ja Helin Kulla, Kouvolan Nuorkauppakamari.

Vastuuta ja velvollisuuksia

SUOMI SUJAHTI VIIME KEVÄÄNÄ NATON JÄSENEKSI ENNÄTYSVAUHTIA. PIRITTA ASUNMAAN MUKAAN

EDESSÄ ON ENTISTÄ YHTEISVASTUULLISEMPI ARKI

JA OPPIMISPROSESSI, MIKÄLI HALUAMME ÄÄNEMME KUULUVIIN MYÖS NATO-PÖYDISSÄ.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN

Suomen historiaan kirjoitettiin viime vuonna tärkeä luku lisää, kun Suomen pitkä Nato-kumppanuus ja paljon puhuttu Nato-optio muuttui puolustusliiton täysjäsenyydeksi. Turkin ja Unkarin viivytyksistä huolimatta Suomen jäsenyysprosessi sujui lopulta nopeammin kuin yhdelläkään aiemmalla hakijamaalla.

Nato-mielipiteiden ja samalla koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeaa käännöstä seurasi tuolloin tarkasti myös pitkän työuran EU- ja Natoasioiden parissa tehnyt diplomaatti Piritta Asunmaa. Näin nopea jäsenyysprosessi oli hänellekin yllätys.

”Siinä näkyi selvästi meidän liki 30-vuotinen Nato-kumppanuutemme ja aiempi yhteistyö. Me tunsimme puolustusliiton toimintatavat ja Natossa tunnettiin meidät. Suomi ja Ruotsi nähtiin puolustusliitossa tärkeinä uusina turvallisuudentuottajina, jotka kaiken lisäksi sijaitsevat strategisesti tärkeällä alueella”, toteaa Suomen Nato-edustuston päällikkönä Brysselissä viime syyskuusta lähtien työskennellyt Asunmaa.

Kansalaismielipiteen muutos oli sen sijaan helposti ennakoitavissa.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset huomaamaan, että itänaapuri voi olla edelleen myös sotilaallinen uhka. Ja siihen voitiin vastata vain liittoutumalla.”

Kysymykseen siitä, kuinka paljon Venäjän hyökkäys vaikutti hänen omaan Nato-kantaansa, saadaan jo diplomaattisempi vastaus.

”Muiden suomalaisten tavoin katsoin, ettei meillä ollut muita vaihtoehtoja. Toki työn kautta oli kertynyt myös ymmärrystä siitä, mihin olemme jäsenyyden myötä menossa”, Asunmaa toteaa.

Mallioppilaalla on myös opiskeltavaa

Kuva: Topias Dean

Suomea on pidetty monessa suhteessa Naton mallioppilaana, josta muu Eurooppa voisi ottaa oppia etenkin puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden osalta. Asunmaan mukaan olemme vahvasti turvallisuustietoinen kansa, joka on huolehtinut omasta puolustuskyvystä ja huoltovarmuudesta myös kylmän sodan jälkeen.

”Pidimme yllä hyviä naapuruussuhteita, mutta samaan aikaan varustauduimme myös mahdollisia uhkia vastaan. Tätä pidetään nyt Euroopassa suurena viisautena”, kokenut Nato-diplomaatti toteaa.

Hän painottaakin Suomen olevan kokoaan suurempi jäsenmaa, jonka näkemyksillä on merkitystä.

”Nyt on vain opeteltava toimimaan tavalla, jolla saamme äänemme kuuluviin. Samalla on sisäistettävä, että jäsenyys tuo meille myös velvoitteita muita kohtaan. Enää emme voi toimia yksin ja omin päin ja poimia pullasta pelkkiä rusinoita.”

Oppia kannattaa ottaa EU-pöydistä, joissa Suomi on tehnyt vuosien saatossa varsin sujuvaa ja myös tuloksekasta yhteistyötä erilaisten yhteenliittymien kanssa.

”Natossakin kannattaa panostaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Tätä työtä helpottaa se, että valtaosa keskeisistä EU-kumppaneistamme on myös Naton jäseniä”, Asunmaa muistuttaa.

Kiitettävän aktiivista Nato-keskustelua

Nato-jäsenyyden vaikutuksia on puitu keväästä 2022 lähtien liki taukoamatta ja se nousi myös yhdeksi presidentinvaalien keskeiseksi teemaksi.

Kansalaiskeskustelukin on ollut Asunmaan mukaan kiitettävän vilkasta – ja samalla varsin tasokasta.

”Nato-jäsenyyttä on vatvottu meillä vuosikymmenet ja nyt kun se on realismia, niin totta kai siitä riittää puhetta. Todennäköisesti suomalaiset tuntevat Naton jo paremmin kuin sen vanhat jäsenmaat”, hän naurahtaa.

Edessä on kuitenkin vielä useita poliittisia päätöksiä, joiden myötä Suomi irtaantuu entistä selkeämmin aiemmasta ulko- ja turvallisuuspolitiikan perinteestä.

”Listalla ovat esimerkiksi rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät, osallistuminen ilmavalvontaan, pysyvien merivoimaosastojen toimintaan sekä sotilaalliseen läsnäoloon Naton itäisissä jäsenmaissa. Tämä on sitä vastuunkantoa ja taakanjakoa, johon jäsenyys meitä velvoittaa.”

Kansainvälisyys koukuttaa

Asunmaa on ollut pian 32 vuotta ulkoministeriön palveluksessa. Diplomaatiksi häntä veti halu kansainvälisiin tehtäviin.

”Kun valmistuin vuonna 1990, olivat vaihtoehdot kansainvälisen uran suhteen aika vähissä. Käytännössä niitä oli tarjolla lähinnä ulkoministeriössä”, Asunmaa toteaa.

Asunmaan aloitellessa uraansa oli ulkoministeriön johtotehtävissä vain kourallinen naisia. Nyt heitä on puolet suurlähettiläistä. Oman työuransa kohokohtaa Asunmaa joutuu jo hetken pohdiskelemaan. Vanhaa iskelmää mukaillen hän ei kuitenkaan vaihtaisi päivääkään pois.

”Parikymmentä vuotta takaperin olin poliittisena neuvoksena Washingtonissa, ja silloin kyllä tunsi olevansa maailmanpolitiikan ytimessä”, hän toteaa.

Entä missä arkiset kiireet kaikkein parhaiten unohtuvat?

”Europarlamentaarikko Miapetra KumpulaNatrin perustamassa kirjakerhossa. Kokoonnumme noin kuukausittain yhtäaikaisesti sekä Brysselissä että Helsingissä.”

KUKA: Piritta Asunmaa, Suomen Nato-edustuston päällikkö. Toiminut Suomen Nato-edustuston suurlähettiläänä 2015–2019. Työskennellyt muun muassa Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkönä, Brysselissä Suomen edustajana EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa sekä apulaisosastopäällikönä ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolla. Ollut lähetystöissä myös Washingtonissa ja Pariisissa.

KOULUTUS: Valtiotieteiden maisteri

PERHE: Kaksi aikuista lasta

HARRASTUKSET: Kirjallisuus, liikunta, ruoanlaitto

Asemapaikkana Bryssel

Piritta Asunmaa on työskennellyt viime syyskuusta lähtien Suomen Brysselissä sijaitsevan Nato-edustuston päällikön tehtävissä.

Talo on hänelle jo ennalta tuttu, sillä ensimmäinen komennus alkoi vuonna 2005. Edellinen päällikköpesti puolestaan päättyi vuonna 2019.

Vaikka miljöö on tuttu, on edustuston arki jotain aivan muuta kuin takavuosina.

”Naton neuvoston suurlähettilästason kokouksia on 3–4 kertaa viikossa, joista jokainen vaatii huolellista valmistelua, pohjatyötä ja raportointia. Myös edustuston toimenkuva on muuttunut: nyt emme enää seuraa Naton kehitystä, vaan osallistumme sen päätöksentekoon”, Asunmaa kertoo.

Nato-edustusto on Suomen toiseksi suurin ulkomaanedustusto, jossa työskentelee ulkoministeriön lisäksi myös puolustusministeriön ja puolustusvoimien väkeä.

”Yhteensä henkilöstöä on viitisenkymmentä. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin kumppanuusvuosina”, Asunmaa kertoo.

Jukka Kopra Vaikuttajafoorumissa Kouvolassa

EDUSKUNNAN PUOLUSTUSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA JA KANSANEDUSTAJA JUKKA KOPRA TAPASI KAUPPAKAMARIN JÄSENYRITYKSIÄ TAMMIKUUSSA VAIKUTTAJAFOORUMISSA KOUVOLASSA.

TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA

- Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi kuin koskaan aiemmin. Ukrainan sodassa ei ole nähtävissä loppumista, eikä paluuta entiseen maailmanjärjestykseen ole, Kopra sanoi.

Suomen Puolustusvoimien budjetti vuodelle 2024 on 6,2 miljardia euroa, mikä on 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Puolustusmäärärahat ovat yli kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Hankintakohteena ovat muun muassa uudet hävittäjät. Seuraava iso kehityskohde ovat maavoimien hankinnat.

- Omaa puolustusta on kehitetty vuosikausia, mutta yleisen asevelvollisuuden osalta oli 90-luvulla hilkulla, että oltaisiin lähdetty toisenlaiseen ratkaisuun. Sota Ukrainassa osoittaa, että Suomen jääräpäisyys oli oikea linja, Kopra sanoo.

Yhtenä Suomen vahvuutena Kopra pitää maanpuolustustahtoa.

puoluerajat ylittäviä ratkaisuja.

- Selonteoissa luodaan tilannekuva ja asetetaan yli vaalikausien kantavat, 8-10 vuoden tähtäimellä olevat strategiset tavoitteet. Toivon, että selonteot tehdään mahdollisimman suuren konsensuksen vallitessa, jotta mahdollisimman moni puolue pystyy ne hyväksymään. Puolustuspoliittisessa selonteossa otetaan kantaa, miten Nato-jäsenyys implementoidaan.

- Kuvainnollisesti valmistelua voisi kuvata, että töpselit on laitettu seinään, nyt niistä pitää saada virtaa. Puolustuspoliittisessa selonteossa määritetään myös, miten Suomi antaa joukkoja Naton käyttöön mahdollisen artikla viiden aktivoituessa.

TÖPSELIT ON LAITETTU SEINÄÄN, NYT NIISTÄ PITÄÄ

SAADA VIRTAA.

- Suomalaisten maanpuolustustahto on suuri. Tutkimuksissa on todettu, että jopa 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että maata on puolustettava, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Mikään muu maa Euroopassa ei yllä samaan. Esimerkiksi Saksassa sama luku on 17 prosenttia.

Selonteot työn alla

Suomi haki ja hyväksyttiin huhtikuussa 2023 Naton jäseneksi, ja nyt on ajankohtaista menetelmien ja toimintatapojen käyttöönotto. Eduskunnassa on aloitettu sekä puolustuspoliittisen selonteon että ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelut.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Kopra hakee

- Tällaisessa Nato-operaatiossa tarvitaan tuhansia miehiä ja paljon kalustoa. Reserviläisparadigmaa pitää muuttaa niin, että joukot muodostuisivat sekä reserviläisistä että Puolustusvoimien vakinaisesta henkilöstöstä. Itse näen niin, että reserviläiset tekisivät esimerkiksi määräaikaisen sopimuksen, jossa määritellään heidän velvoitteensa ja tästä heidän tulee luonnollisesti saada kohtuullinen korvaus.

Kopra korostaa, että keskustelua reserviläisten panoksesta tarvitaan, ja erityisesti uutta ajattelua tämän suhteen.

- Tulee pohtia erilaisia tilanteita, joihin meillä on mahdollisuus joutua. Jos uhka on esimerkiksi Baltiassa, niin kohdistuuko silloin uhka myös Suomeen?

- Meidän pitää ratkaista, millä tavalla osallistumme rau-

han aikana Nato-operaatioihin. Virossa on brittisotilaita pysyvässä valmiudessa. Tulisiko Suomenkin lähettää sinne tällainen osasto vai tähdätä siihen, että Suomeen tulisi tällaisia osastoja? Itse olen taipuvainen jälkimmäiseen vaihtoehtoon. On parempi vaihtoehto lisätä joukkoja kuin liikutella samoja määriä itärajalla pohjois-eteläsuunnassa, Kopra sanoo ja jatkaa:

- Yksi haaste ja samalla Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma mahdollisuus on se, että Nato-rakenteet vaativat henkilökuntaa. Ensivaiheessa tarvitaan noin 100 sotilasta, eikä heitä voi ottaa Puolustusvoimien nykyhenkilöstöstä, joten upseeriston kokonaismäärään tarvitaan lisäystä aika nopeastikin.

Kopra korostaa, että Pohjoismaiden keskinäinen yhteistyö, DCA-sopimus ja muut kansainväliset yhteistyömallit ovat edelleen merkittäviä Suomen kannalta.

- Ne tulevat säilymään jatkossakin, eikä niiden arvo katoa. Ne tukevat meidän turvallisuuttamme, esimerkiksi Suomen ja Ruotsin päivittäistä operatiivista yhteistoimintaa.

Kopra palaa alussa mainitsemaansa yleiseen asevelvollisuuteen.

- Asevelvollisuus ja reserviläisyys pitää säilyttää. Tämän puoli vuotta, minkä olen ollut puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, olen kiertänyt eri maita tapaamassa Naton poliittisen päätöksenteon jäseniä, valiokuntien jäseniä ja sotilaita. Matkoista on tullut varmuus ja se oppi, että me olemme hoitaneet omat asiamme mallikkaasti. Meitä arvostetaan. Saksassa ja Ruotsissa he pitävät kokonaisturvallisuusmalliamme esikuvana ja kysyvät, miten sen oikein olemme tehneet. Olen tullut siihen tulokseen, että ehkä tällainen vähän jähmeämpi turvallisuuspolitiikka sopii tällaiseen aikaan, erityisesti meille suomalaisille. Vahvin viestini on, että oma puolustus on pidettävä kunnossa itse kuten tähänkin asti.

Kaakonkulman tilanne on haastava

Lappeenrantalaisena ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajana Jukka Kopra tuntee alueen ongelmat hyvin.

- Kaakon kulman tilanne on haastava ja juuri nyt hankala. Yksi toimintaelementtimme eli rajakauppa ja turismi puuttuvat, onneksi on paljon muuta. Alueemme poliitikkojen on saatava hallitus ymmärtämään, että meillä on hyvää toimintaa, mutta tarvitaan buustausta. Se on

omassa toiminnassani nyt keskeistä, ja toki alueen muut edustajat tekevät samaa työtä.

Paljon puhuttu asia Kaakkois-Suomessa on ollut Länsi-Suomeen valuvat investoinnit ja erityisesti tuulienergia, jonka rakentaminen on turvallisuussyistä kaakossa estynyt.

- Kyseessä on muna-kana-ilmiö eli kun Kaakkoon ei ole tekeillä energiainvestointeja, niin Fingrid ei kehitä sähkönsiirtoverkkoa ja sama toisinpäin. Olen puhunut pääministerille, että voisiko sähköverkon kapasiteetin nostoon ottaa aluekehityksellisen näkökulman. Luotaisiin tänne sähkönsiirtoinfraa, ja sitä kautta saataisiin töitä ja lisää elinvoimaa, Kopra sanoo ja jatkaa:

- Puolustusvoimat ymmärtävät tuulienergian merkityksen alueelle ja elinkeinoelämälle, ja ratkaisua haetaan, mutta sitä joudutaan odottamaan. Työryhmä aloitti alkuvuodesta ja saamme kevään aikana vastauksia. Odotan, että saataisiin hankkeita eteenpäin.

Etelä-Kymenlaaksoon suunniteltuja akkuteollisuuden hankkeita Kopra pitää hienona osoituksena Kaakon vetovoimasta.

- Kiinalaiset ovat nähneet tämän alueen investointien arvoiseksi. En olisi huolissaan turvallisuusnäkökulmasta, sillä kyse on kuitenkin kaupallisesta hankkeesta, jolla ei ole poliittisia kytköksiä. Myös tuotteiden markkinat on eurooppalaiset.

Valtatie 15:n korjauksen osalta Kopra kannustaa kaikkien Kymenlaakson toimijoiden vievän viestiä hallitukselle kevään kehysriiheen.

- Military mobility -näkökulma infrarakentamisessa on noussut Euroopassa tärkeäksi. Sen tarkoitus on huomioida väylien kuntoa puolustuksellisista näkökohdista ja huoltovarmuuden kannalta.

- Nato-näkökulmasta tulisi huomioida, että täällä itärajalla on teiden ja siltojen kunnostustarpeita ja jos joudutaan ääritilanteeseen, niin täällä puolustetaan koko Eurooppaa. EU:n mekanismit on luotu hyviä aikoja varten. Nyt kun olosuhteet ovat erilaiset, niin olisi tärkeää, että EU:ssa tarkasteltaisiin reuna-alueiden elinvoimaa tästä näkökulmasta. Mielestäni näihin infrahankkeisiin tulisi myöntää EU-rahoitusta. Kaakkois-Suomessa tehdään työtä koko EU:n puolesta, Kopra sanoo.

KYMENLAAKSON JA ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTIEN YHTEISTYÖRYHMÄT (MYR)

Kaakkois-Suomeen on välttämätöntä suunnata uusia kehittämistoimia ja lisäresursseja

ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON MAAKUNTIEN YHTEISTYÖRYHMÄT ESITTÄVÄT NOPEITA JA PITKÄJÄNTEISIÄ KEHITTÄMISTOIMIA SISÄLLYTETTÄVIKSI ITÄISEN SUOMEN OHJELMAAN. KANNANOTTO LÄHETETTIIN USEILLE MINISTEREILLE JA MINISTERIÖIDEN VIRKAHENKILÖILLE.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmät esittävät yhteisenä kannanottonaan seuraavia nopeita sekä pitkäjänteisiä Kaakkois-Suomen kehittämistoimia sisällytettäväksi Itäisen Suomen ohjelmaan:

• Vihreän siirtymän investointien edistäminen puhtaan energian saatavuutta ja logistisia yhteyksiä vientisatamiin tukemalla sekä suuren mittaluokan investointien houkuttelu hyödyntämällä valtiontukien maksimaalinen liikkumavara (EU:n uusien valtiontukisääntöjen mahdollistamat mittavat tuet sijoittuville teknologiayrityksille)

• Sähkön jakeluverkon uudistaminen ja vahvistaminen

• Laadukkaan ja houkuttelevan sekä monipuolisen korkeakoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimintaedellytysten vahvistaminen

• Matkailualan palveluinfrastruktuurin ja markkinoinnin sekä saavutettavuuden kehittäminen

• Nopeiden tietoliikenneyhteyksien edistäminen

• Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistaminen

Lisäksi Kaakkois-Suomen asemaan tarvitaan muutos osana EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa ja resursointia kansalliseen aluekehitysrahoitukseen:

• Kaakkois-Suomi tulee nostaa EU:n alue- ja raken-

nepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 resursoinnissa samalle tasolle Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa.

• Kaakkois-Suomeen on kohdennettava peruuntuneesta Kaakkois-Suomi – Venäjä -rajaohjelmasta vapautunut kansallinen rahoitus.

• Kaakkois-Suomi on huomioitava nykyistä paremmin myös tulevaa 2028+ -koheesiopolitiikan rahoitusta suunniteltaessa. Kaakkois-Suomelle on suunnattava pitkäjänteisesti lisärahoitusta JTF-rahoituksen tyyppisesti siirtymään, joka aiheutuu Venäjän rajan sulkeutumisesta. Rahoitus tulee kohdentaa TSI-hankkeessa laadittavan tilannekuvan ja siirtymäsuunnitelman pohjalta.

• Lisäksi koko Kaakkois-Suomen on oltava I-tukialuetta yritystukien osalta.

• Suljetun Kaakkois-Suomi–Venäjä-Interreg -ulkorajaohjelman tilalle on alettava valmistelemaan uutta ulkoraja-alueohjelmaa.

Maakuntien yhteistyöryhmät ovat aluekehityslainsäädäntöön perustuvia yhteistyöelimiä, jotka yhteensovittavat aluekehittämistä koskevien suunnitelmien, ohjelmien ja sopimusten valmistelua ja toimeenpanoa. Kymenlaakson kauppakamari on yhteistyöryhmän jäsen.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien yhteistyöryhmät kokoontuivat yhteisseminaariin Kouvolassa 5.2.2024.

Osaamiskeskus-hankkeen vetäjä erityisasiantuntija, kenraaliluutnantti evp Timo Kakkola esitteli hanketta kauppakamarin Vaikuttajafoorumissa tammikuussa.

Kymenlaaksoon perusteilla uusi logistiikan osaamiskeskus

KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU XAMK JA KYMENLAAKSON

LIITTO KÄYNNISTIVÄT VIIME SYKSYNÄ HANKKEEN, JONKA TAVOITTEENA

ON VALMISTELLA UUDEN LOGISTIIKAN OSAAMISKESKUKSEN TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISTÄ KYMENLAAKSOON ENSI VUONNA.

TEKSTI JA KUVA KIRSI JUURA

Hankkeen vetäjänä toimiva erityisasiantuntija, kenraaliluutnantti evp. Timo Kakkola esitteli hanketta tammikuussa Kymenlaakson kauppakamarin Vaikuttajafoorumissa Kouvolassa.

Osaamiskeskuksen tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa yhteiskunnan resilienssille, huoltovarmuudelle ja kokonaismaanpuolustukselle sekä kotimaisille ja kansainvälisille viranomaisille, organisaatioille ja yrityksille. Tavoit-

teena on parantaa myös suomalaisten organisaatioiden toimintaa ja kriisinsietokykyä.

Logistiikan merkitys on entistä tärkeämpää yhteiskunnan kokonaisvarautumisessa, osana kriittistä infrastruktuuria ja huoltovarmuutta. Erityisasiantuntija Timo Kakkola korostaa, että kyse ei ole Nato-osaamiskeskuksesta, jonka osalta päätöksenteko kuuluu Puolustushallinnolle. Kymenlaaksoon perustettavan logistiikan osaamiskeskuksen tulee kuitenkin olla tarvittaessa laa-

jennettavissa NATON Centre of Excellence –osaamiskeskukseksi.

- Osaamiskeskus rakennetaan toiminnoiltaan ja tehtäviltään Nato-yhteensopivaksi ja mikäli puolustushallinto päättää jossain vaiheessa perustaa Nato-osaamiskeskuksen, niin tämä olisi hyvä ehdokas siihen, Kakkola sanoo.

Natolla on Euroopassa 30 osaamiskeskusta. Näistä yksikään ei ole erikoistunut logistiikkaan.

Osaamiskeskuksen tehtävät

Timo Kakkola kertoi Vaikuttajafoorumissa, että osaamiskeskukselle on tässä vaiheessa tunnistettu jo 75 tehtävää tai tuotetta. Näitä ovat muun muassa koulutukset, harjoitukset, tutkimus-, testaus- ja kehitystyö sekä suositukset yhteiskunnan huoltovarmuuden ja logistiikan kehitykselle.

Yhtenä yrityksiä palvelevana tehtävänä Kakkola mainitsee toimitusketjujen turvallisuutta verifioivat palvelut.

Käytännössä yritykset voisivat tilata vaikkapa arvioita tavaroidensa kuljetus- ja toimitusketjujen sujuvuudesta ja turvallisuudesta ja hyödyntää arvioita liiketoiminnassaan jo tilausvaiheessa.

Osaamiskeskuksen käytössä tulevat olemaan modernit oppimis- ja harjoitusympäristöt kuten simulaatiopedagogiikka, pilvipalvelut, tekoäly ja simulaattorit. Myös virtualisointia, peliteknologioita ja pelillistämistä voidaan hyödyntää.

Verkostoilla keskeinen rooli

Kakkola korostaa, että ratkaisevassa roolissa on osaamiskeskuksen ympärille muodostettava verkosto.

- Verkosto tuottaa osaamiskeskukselle tehtäviä. Se voi tuoda esille ratkaisuja haasteisiin ja toimintamallien testausta esimerkiksi harjoituksissa, Kakkola luettelee. Verkostoon on tarkoitus kutsua logistiikan koulutusta ja tutkimusta tekeviä korkeakouluja ja yliopistoja, logistiikan ja kokonaisturvallisuuden toimijoita, viranomaisia sekä Puolustusvoimien logistiikan organisaatioita.

Kymenlaaksossa on valmiiksi hyvä infra

Logistiikan osaamiskeskuksen fyysistä sijoitusta kartoitetaan hankkeen aikana. Kymenlaakso on erittäin sopiva osaamiskeskuksen kotimaakunnaksi, koska maakunnasta löytyy lukuisia erilaisia logistiikan ja kokonaisturvallisuuden, muun muassa kyberturvallisuuden toimijoita. Lisäksi maakunnassa on vahvaa logistiikan ja kokonaisturvallisuuden koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä kokonaisturvallisuuden tekijöitä ja tapahtumia.

- Kymenlaaksossa on valmiiksi hyvä infra ja toimijat, Kakkola sanoo.

Kymenlaaksossa on jo aiemmin tehty erilaisiin turvallisuusympäristöihin liittyvää toimintaympäristöanalyysiä ja

ennakointi- ja skenaariotyötä. Lähes valmiina on jo Logistiikan kyberturvallisuuden muutosilmiöt –skenaariotyö, joka koskee merilogistiikkaa, satamia sekä maantie- ja raidelogistiikkaa.

Kaavailtu ajankohta logistiikan osaamiskeskuksen käynnistämiselle on vuosi 2025.

10x yritykselle

ESIMERKKEJÄ LOGISTIIKAN OSAAMISKESKUKSEN TUOTTEISTA YRITYKSILLE

Logistiikan turvallisuusriskien hallinta –kurssi Logistiikan järjestelmien kyberturvallisuusauditoinnin perusteet –kurssi

Teollisuusalueiden automaattinen turvallisuusvalvonta miehittämättömillä ilma-aluksilla –koulutus Logistiikan suojaaminen osana CIPiä –työpaja Rahtilogistiikka miehittämättömillä ilma-aluksilla –palvelukonsepti

Tutkimus tekoälyn käyttöalueista logistiikassa ja logistiikan turvallisuudessa –raportti

Tutkimus konttien hajautetusta tunnistamisesta ja käsittelyketjun eheystekniikoista –raportti

Energiamurroksen vaikutus logistiikkajärjestelmään – raportti

Yrityksen tilaus-toimitusketjun kyberturvallisuuden todentaminen –raportti

Logistiikan turvallisuuteen liittyvät standardit, doktriinit, parhaimmat käytänteet -tietopankki

Case: Oy Esimerkkiyritys Ab

Tavaran toimittaja haluaa varmuuden toimitusketjun kyberturvallisuudesta ja antaa Kymen osaamiskeskukselle tehtävän tutkia ja dokumentoida toimitusketjun turvallisuutta.

-> Logistiikan osaamiskeskus tekee analyysin ja testaa ratkaisun.

-> Yritys toteuttaa ratkaisun ja dokumentoi tavarantoimittajalle.

Valiokuntien jäsenet kahvittelivat Valiokuntavalkeilla Kouvolan kaupungintalolla. Vas. Marko Torkkeli LUT-yliopisto, Hannu Huostila Lakiasiaintoimisto Almgren & Sankamo, Jarkko Pippola Sata IT Data Group, Mikko Simola Kotkan Energia, Katja Laitinen Kymenlaakson kauppakamari, Ari-Pekka Saari Steveco, Pekka Helynranta Ahlstrom Glassfibre Karhulan tehdas ja Jouni Hilliaho Lumon Group.

Frank Hering, Kymenlaakson liitto, ja Petteri Portaankorva, Itärata Oy, ovat logistiikan alan valiokunnan jäseniä. Petra Kortelainen Kymenlaakson liitosta kuuluu matkailun alan valiokuntaan.

Johanna Tyynelä toimi Cursorin matkailujohtajana ja kauppakamarin matkailun alan valiokunnan jäsenenä. Helmikuun alussa hän siirtyi Minor Hotels Oy:n myyntipäälliköksi Helsinkiin.

VALIOKUNNAT

Valiokunnat suunnittelivat

toimintaansa Valiokuntavalkeilla

TEEMOIKSI NOUSIVAT MENESTYVÄ JA UUDISTUVA YRITYSTOIMINTA, ALUEEN MATKAILUN EDISTÄMINEN, VASTUULLISUUS JA LIIKENNEHANKKEIDEN EDISTÄMINEN.

KAUPAN ALAN VALIOKUNTA

Valiokunnan tämän vuoden teemana on menestyvä ja uudistuva yritystoiminta. Uusilta jäseniltä kyseltiin näkemyksiä valiokuntatyöhön. Antti Taisto kiinnitti huomiota sekä jäsenhankintaan että nykyisistä jäsenistä huolehtimiseen. Martti Hannola pohti alueelle tulossa olevien isojen hankkeiden merkitystä ja miten saada tarvittavia osaajia alueen houkuttelevuuden ollessa suuri haaste. Jaakko Vähäsöyrinki nosti esille positiivisen asenteen merkitystä ja kannusti valiokuntaa tuomaan alueen positiivisia puolia rohkeasti esille. Kokousten ajankohdat ja teemat

20.2. Teemana menestyvä ja uudistuva yritystoiminta.

22.8. Valiokuntien yhteiskokous. Kaupan alan valiokunnan kokouksessa katsauksen energia-alaan pitää Mikko Simola, Kotkan Energia.

10.10. Osallistuminen Keskuskauppakamarin Suureen Osaaja- ja rekrypäivään, Helsinki. Yritysjohdolle suunnatussa tilaisuudessa pureudutaan osaajapulaan ja rekrytointiin eri näkökulmista.

20.11. Teemana toiminnan painopisteiden ideointi vuodelle 2025.

MATKAILUN ALAN VALIOKUNTA

Matkailun alan valiokunnan vuoden toiminnan painopisteenä on Kymenlaakson matkailun edistäminen ja toimialan tunnetuksi tekeminen. Pohjana työlle on maakunnan yhtenäisyyden ja hyvän maineen edistäminen. Tärkeinä painopistealueina pidetään myös yritystoiminnan kehittämistä sekä kestävien ja vastuullisten toimintatapojen edistämistä. Valiokunta pyrkii luomaan verkostoja naapurimaakuntien toimijoihin.

Kokousten ajankohdat ja teemat

18.3. Aiheena strategisten toimenpiteiden kehittäminen ja positiivisten asioiden hyödyntäminen. Muina aiheina matkailutoimialan tunnettuuden lisääminen ja Kymenlaakson eri alueiden yhteistyön tiivistäminen esimerkiksi yhteisen matkailualan tapahtuman muodossa tai

Kymenlaakson matkailun identiteetin kirkastaminen.

23.4. Osallistuminen Keskuskauppakamarin Suureen Brändipäivään Helsingissä

Touko-kesäkuussa Teams-kokous.

22.8. Kaikkien valiokuntien yhteiskokous.

7.11. Kuluneen vuoden valiokuntatyön yhteenveto ja suuntaviivat seuraavalle vuodelle.

TEOLLISUUDEN ALAN VALIOKUNTA

Teollisuusvaliokunnan vuoden teemaksi valittiin vastuullisuus ja yritysten valmius vastata tulevaan ESG-raportointiin.

Kokousten ajankohdat ja teemat

18.4. Aiheena vastuullisuus ja osaajatilanne. Kokouksen puhujavieraana Third Rock Finland Oy:n toimitusjohtaja, ympäristökonsultti Leo Stranius

22.8. Valiokuntien yhteiskokous.

13.11. Osallistuminen Keskuskauppakamarin Suureen Yritysvastuupäivään, Helsinki

LOGISTIIKAN ALAN VALIOKUNTA

Vuoden painopisteinä ovat valtatie 15:n ja perusväylänpidon rahoituksen edistäminen. Toiseksi painopisteeksi nostettiin Kotkan ja Haminan akkuteollisuushankkeen ympäristön väyliin ja liittymiin liittyvät vaikuttamistoimenpiteet.

Kokousten ajankohdat ja teemat

11.3. Kotka. Aiheina valtatie 15, akkuklusterin vaatimat väyläjärjestelyt ja perusväylänpidon rahoitus.

22.8. Valiokuntien yhteiskokous

12.9. Osallistuminen Keskuskauppakamarin Suureen Liikennepäivään, Helsinki

27.11. Ajankohtaiset asiat. Kymenlaakson Liikennejärjestelmäpäivä.

Lue lisää Valiokunnista: www.kymenlaaksonkauppakamari. fi/tietoameista/valiokunnat

JANI

TEOLLISUUDEN ALAN VALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA

SUUNNITTELU- JA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, KOTKAN ENERGIA OY

Työhuoneen ikkunasta näkyy merelle ja meri on paikka, jossa kauppakamarin teollisuuden alan valiokunnan uusi puheenjohtaja Jani Rautkoski viihtyy vapaa-ajallakin.

- Lähdin viime keväänä mukaan meripelastustoimintaan, ja siitä on tullut tosi mukava harrastus itselleni. Sulan veden aikana se on hyvää vastapainoa työlle ja samalla kokee tekevänsä jotain yleishyödyllistä, hän sanoo.

Kotkan Energialla suunnittelu- ja projektipäällikkönä työskentelevä Jani Rautkoski on kotoisin Jaalasta, josta tie vei Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon opiskelemaan konetekniikkaa. Ensimmäinen kosketus Kotkaan tuli vuosina 2001-2002 armeijan harmaissa. 2006 hän muutti pysyvästi Kotkaan, kun työpaikka avautui suunnittelu- ja projektinhoitoyhtiö Pöyryllä. 12 vuoden työrupeamaan kuuluivat muun muassa projekti-insinöörin tehtävät Karhulan biolämpökeskuksen rakennusvaiheessa sekä vastuu Kotkan Energian asiakkuudesta. Pöyryllä urapolku jatkui osasto- ja toimistopäällikön tehtävistä pääkonttorin organisaatioon esimies- ja johtotehtäviin. Ennen nykyistä tehtävää tutuksi tulivat myös kunnossapitotehtävät Maintpartnerilla.

- Lantmännen on ulkoistanut kunnossapitonsa ja loppuvaiheessa vastuulleni tulivat kaikki Lantmännenin leipomot Suomessa ja Virossa, Jani kertoo.

Työmatka vaihtui kohti Hovinsaarta 2019, kun Rautkoski aloitti Kotkan Energialla hankintapäällikön tehtävissä.

- Olin siirtynyt työelämään LUT:sta jo 2006, mutta lopputyö oli jäänyt roikkumaan kesken. Vuonna 2019 sain vihdoin valmiiksi konstruktiotekniikkaa ja lujuuslaskentaa käsittelevän kandityön ja sain paperit ulos.

Työtehtäviään Kotkan Energialla Rautkoski kuvaa mielenkiintoisiksi. Muun muassa kiinteistöt ja ajoneuvokalusto kuuluvat hänen vastuulleen.

- Töitä on laaja skaala projektien hankinnoista loppuvaiheen toteutukseen.

Varsinaisten työtehtävien lisäksi Rautkoski toimii ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä. Siitä hän on tyytyväinen, että nykyisessä tehtävässä ei ole matkatöitä, eikä esimiesvastuuta toisin kuin edellisessä positiossa, jossa hän toimi yli 70 henkilön esimiehenä.

- Ihmiset odottaa, että esimiehellä on aikaa kuunnella ja paneutua. Ja jos ei ole, niin kaikki kärsii – itse ja muut.

Senkin puolesta nykyiset työtehtävät saavat kiitosta, ettei työtehtävissä tarvitse olla tien päällä.

- Lapset ovat 10- ja 13-vuotiaita ja harrastavat eri lajeja, niin tällaista kolmen koon isää tarvitaan kuljettamaan, kannustamaan ja kustantamaan.

Viime vuonna Rautkoskea työllisti Kotkan Ristinkallion kaukolämpöverkoston laajennus.

- Tykkään toimia paikallisesti. Tulee parempi fiilis, kun voi tehdä töitä omalle kylälle töitä ennemmin kuin toiselle

puolelle maailmaa.

Teollisuusvaliokunnan jäseneksi kauppakamariin Jani Rautkoski tuli 2016.

- Olen ehtinyt toimia valiokunnassa kolmen eri yrityksen leivissä. Ensin Pöyryllä, sitten Maintpartnerilla ja nyt Kotkan Energialla. Vaikka yritykset on vaihtuneet, niin valiokuntatyö on pysynyt.

Entä minkälaisia ajatuksia valiokuntatyö herättää vuoden vaihteessa valiokunnan puheenjohtajana aloittaneella?

- Ainakin valiokuntakokouksissa pitää edelleen olla aikaa keskinäiselle kuulumisten vaihdolle ja verkostoitumiselle. Henkilökohtaisella tasolla on motivoivinta, että pääsee tutustumaan ja vaihtamaan ajatuksia muiden kanssa.

Yhtenä missionaan hän pitää rummutusta Kymenlaakson hyvistä puolista.

- Oma ambitioni on edustaa koko Kymenlaaksoa. Olen valunut jokea alas ja koen, että kaksinapaisuuden sijaan kannattaa kertoa, kuinka hyvä paikka tämä on työskennellä, harrastaa ja elää.

Esimerkeiksi hän nostaa uudet investoinnit, joita maakuntaan on suunnitteilla.

- Tällä hetkellä ollaan niin huikeiden porttien edessä, että jos nämä konkertisoituvat, niin koko seutukunta muuttuu. Muutos tulee olemaan hurja nimenomaan positiivisessa mielessä. Nyt vain odotan, että sekä akkuteollisuuden hankkeet että Pohjois-Kymenlaaksoon suunnitellut datacenter-hankkeet nytkähtäisivät eteenpäin. Siitä voi syntyä dominoefekti, joka laukaisee ketjureaktion. Mutta aika kiire tulee, ja tämän alueen toimijat eivät tule riittämään. Riittääkö koko Suomenkaan, puhutaan niin isoista volyymeistä. Mutta sehän on vain positiivinen ongelma. Näin positiivista odotusikkunaa ei ole minun vajaan 20-vuotisen työuran aikana vielä ollut, Rautkoski pohtii.

Oman toimialan tilannetta hankkeiden toteutuessa Rautkoski arvioi niin ikään positiiviseksi.

- Jos alueen hankkeet käynnistyvät, niin se vaatii ison määrän energiaa eri muodoissa ja infran rakentamista. Olisi kiva nähdä viiden vuoden päästä millaista täällä on, jos ja kun nämä hankkeet käynnistyvät.

Rautkosken pysyminen Kymenlaaksossa on todennäköistä, sillä vaimo on löytynyt Kotkasta ja sen verran moneen tehtävään hän täällä on kiinnittynyt. Pojan futisharrastus vei hänet apuvalmentajaksi Haminan Pallo-Kissoihin. Koko perheen pakopaikka kesäisin on oma siirtolapuutarhamökki, jossa Jani Rautkoski sanoo siirtyvänsä ajassa pari-kolmekymmentä vuotta taaksepäin. Myös ”tornitouhu” eli reserviläistoiminta ottaa aikaa, mutta on hyödyllisyydessään palkitsevaa kuten myös kaikki luonnossa liikkuminen.

Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Kuva:

KYSYMYS ON, KENEN EHDOILLA

JA TEKNOLOGIOILLA

SEURAAVA LOIKKA

STANDARDEISSA OTETAAN?

Tulevaisuuden megatrendit

Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä.

Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.

Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotettavampaa

tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.

Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.

Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.

Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.

Juho Romakkaniemi

Valiokunnista buustia Kymenlaakson vahvuuksille

VALIOKUNTAVALKEIDEN ALOITUSPUHEENVUOROSSA KAUPPAKAMARIN PUHEENJOHTAJA MARI KAINIEMI KANNUSTI VALIOKUNTIA MIETTIMÄÄN KYMENLAAKSON

VAHVUUKSIA JA KEHITYSKOHTEITA. AIHEESTA VIRISI HYVIÄ KESKUSTELUJA JA VALIOKUNNISTA NOUSI ESILLE RUNSAASTI NÄKÖKULMIA.

Kymenlaakson vahvuuksia ja positiivisia puolia

• Monimuotoinen luonto ja rikas kulttuuriperintö. Timanttiset kohteet esille.

• Kymenlaakson liikenneyhteydet ja saavutettavuus ovat hyvät ja helpottavat yritystoimintaa. Kymenlaakso palvelee muita maakuntia, sillä monien maakuntien tavaravirrat kulkevat Kymenlaakson kautta.

• Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet on hyvät. Work-life -balance. Kymenlaakso on hyvä lapsiperheille; pääsee helposti harrastamaan lyhyin matkoin.

• Alueen monipuolisuus, Kymenlaaksossa on ”kaikki”, tämä on kuin mini-Suomi.

• Asumisen laatu on hyvää ja asuinkustannukset matalat. Elämisen helppous.

• Kansainvälisille matkustajille on samalla alueella tarjolla sekä Lakeland että Archipelago.

• Koulutusorganisaatiomme ovat laadukkaita ja yhteistyö toimivaa.

• Osaajia on pääosin hyvin saatavilla.

• Vapaita toimitiloja ja tonttimaata on saatavilla investoijien tarpeisiin.

• Alueelle sijoittuneelle väestölle on tarjolla hyviä palveluja ja matkailu- ja luontokohteita lähialueella runsaasti.

• Investoinnit tuovat alueelle vetovoimaa, työvoimaa ja perheitä.

Kymenlaakson kehittämiskohteita

• Oma elinvoima kuntoon ja hyvistä puolista tiedottaminen ja markkinoiminen.

• Lopetetaan valittaminen, uskoa omaan tekemiseen.

• Negatiivinen asenne ja maakunnan imago tulee kääntää positiivisiksi.

• Ratkaisuhakuisuus käyttöön – esille enemmän ratkaisuja kuin valituksia.

• Positiivisten asioiden viestiminen sekä maakunnan sisällä että ulkopuolelle koko maan hyvinvoinnin edistäjänä.

• Matkailun identiteetti kuntoon. Erilaistuminen muihin Suomen maakuntiin verrattuna.

• Tuotteiden ja palveluiden tarinallistaminen.

• Matkailun myyntiverkosto (DMC) tulisi perustaa.

• Matkailualalle lisää tiedolla johtamista, matkailun infograafit hyödyntäen.

• Valtakunnan raja on kiinni, onko edessä eriytymisen aika? Katsotaan isoa kuvaa ja uutta maailmaa. Miten varmistetaan, ettei alueellinen eriytyminen kiihdy, esimerkiksi energiahankkeiden valuminen Länsi-Suomeen. Miten panostetaan satamiin maan sisäisesti?

• Akkuklusteri varmuudella etenemään. Sen vaikuttavuus on toteutuessaan on suuri.

Vetovoimaa on - miten saadaan pitovoimaa?

KYMENLAAKSO HOUKUTTELEE KANSAINVÄLISIÄ OPISKELIJOITA.

ISOKSI PULLONKAULAKSI ON KUITENKIN MUODOSTUNUT ALUEEN YRITYSTEN HALUTTOMUUS REKRYTOIDA OPISKELIJOITA TÖIHIN TAI

EDES HARJOITTELUJAKSOILLE. KAUPPAKAMARI KUTSUI KOOLLE LAAJAN KONSORTION MIETTIMÄÄN KANSAINVÄLISTEN OPISKELIJOIDEN INTEGROINTIA MAAKUNTAAN.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT XAMK/ PIHLA LIUKKONEN

OSAAVA TYÖVOIMA

KV-OPISKELIJA TUO ALOITUSVUOTENAAN

20 000 EURON PANOSTUKSEN ALUEELLE

Viime maaliskuussa Kouvolassa iloittiin, kun ensimmäiset Intiasta tulleet 44 opiskelijaa aloittivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun PGD-opintolinjalla (Post-Graduate Diploma) startup- ja yrittäjyysopinnot. Toiveissa oli heidän työllistymisensä alueen yrityksiin.

Ilo oli lyhytaikainen, sillä opintojakson päättyessä joulukuussa heistä 40 oli muuttanut pääkaupunkiseudulle tai Lahteen. Vain neljä opiskelijaa jäi Kouvolaan. Suurin syy muuttoon oli töiden puute Kouvolan alueella. Helsingin seudulle muuttaneet ovat työllistyneet muun muassa ravintola-alalle ja siivouspalveluihin.

Ongelma on samankaltainen LUT-yliopiston Kouvolan yksikön kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla.

- Maaliskuussa Xamkissa aloittaa uusi PGD-ryhmä ja jo tällä hetkellä tiedetään, että heistä suurin osa tulee asumaan Helsingissä, sanoo koulutusjohtaja Ari Lindeman

Opiskelijat kertoivat viihtyneensä Kouvolassa hyvin ja ilmaisseet halunsa jäädä alueelle, jos he saisivat töitä. He pitävät alueen vapaa-ajanviettomahdollisuuksia hyvinä ja pitävät kaupungin rauhallisesta mentaliteetista verrattuna asuinoloihinsa Delhissä ja muissa Intian suurkaupungeissa .

Kynnyskysymyksenä kielitaito

JOPA

HARJOITTELUPAIKAT

OVAT KIVEN TAKANA

Muuttotappioisessa Kymenlaaksossa kansainvälisistä opiskelijoista on toivottu apua ja ratkaisua yrityksiä riivaavaan osaajapulaan. Nyt näyttää siltä, että työllistyminen ja jopa harjoittelupaikat ovat kiven takana. Kauppakamarin yrityksiltä saamien tietojen mukaan kynnyskysymyksenä kv-opiskelijan rekrytointiin on suomen kielen taidon puute.

Kauppakamarin syyskuussa 2023 tekemässä jäsenkyselyssä 50 prosenttia vastaajista arvioi, että heidän asiakkaansa tai yhteistyötahonsa vaativat äidinkielen tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa. 39 prosenttia arvioi, että työyhteisössä ei ole riittävää kielitaitoa. Toisaalta puolet vastaajista arvioi työntekijöidensä englanninkielen taitojen olevan hyvät ja 13 prosenttia erinomaiset.

Kielitaitovaade onkin yksi pureskelua vaativa aihe. Avoimissa vastauksissa yritykset sanoivat, että kaikissa

työtehtävissä ei tarvita laajaa sanavalikoimaa ja toisaalta samalla vakinaisen henkilökunnan englanninkielen taidot kehittyvät. Toisaalta ei ole kohtuuton vaatimus edellyttää opiskelijoilta suomen kielen opiskeluja ja oppilaitoksilta opinto-ohjelmiin sisältyvää riittävää määrää kieliopintoja.

Entä ne yritykset, jotka ovat rekrytoineet kv-työntekijöitä?

Heistä 78 prosenttia liputtaa tyytyväisinä, että kokemukset kv-osaajista ovat positiivisia tai erittäin positiivisia.

Kauppakamarin tuoreessa kesätyöpaikkakyselyssä 26 prosenttia vastaajista kertoi ottavansa kv-opiskelijoita kesätöihin ensi kesänä.

Koulutusperäinen maahanmuutto lisääntyy

Xamkin Kouvolan kampuksella aloittaa maaliskuussa 25 uutta kansainvälistä opiskelijaa PGD-koulutuksessa.

Näillä Kouvolaan tulevilla opiskelijoilla on aiempi korkeakoulututkinto ja työkokemusta, ja hyvät englanninkielen taidot. Syksyllä aloittaa 80 uutta kv-opiskelijaa.

Koulutusperäinen maahanmuutto on kirjattu Xamkin strategiaan. PGD-opiskelijoiden haussa käytetään ulkomailla konsulttia, joka hoitaa paikan päällä hakuprosessia sekä oppilaitoksen markkinointia alueella. Koulutukseen voi hakea myös suoraan Xamkin hakusivun kautta. Kv-opiskelijat maksavat noin 10 000 euron lukukausimaksunsa itse, samoin kuin omat elinkustannuksensa. Nämä yhteen laskien jokainen opiskelija tuo aloitusvuotenaan Suomeen noin 20 000 euroa. Jos opiskelijan mukana tulee puoliso tai perhe, alueelle jäävä taloudellinen panostus nousee elinkustannusten verran.

Kv-opiskelijoilla on mahdollisuus työskennellä 30 tuntia viikossa.

Toinen Xamkin liiketalouden kansainvälisiä opiskelijoita vetävä tutkintokoulutus on 3,5 vuotta kestävä digitaalisen, kansainvälisen liiketoiminnan koulutus (DIB), johon 90 prosenttia opiskelijoista tulee ulkomailta, muun muassa Nepalista, Brasiliasta, Intiasta, Tanskasta, Puolasta ja Unkarista.

Syksyllä 2024 alkavaan koulutukseen otetaan 80 opiskelijaa ja sen jälkeen joka lukukausi 40 opiskelijaa. Näiden lisäksi Xamkissa on 50 vaihto-opiskelijaa.

jatkuu seuraavalla sivulla

TOIMENPITEITÄ TARVITAAN ERITYISESTI KOTOUTTAMISEEN JA SUOMEN KIELEN OPETUKSEEN.

DIB-koulutukseen sisältyy pakollinen, seitsemän viikkoa kestävä liiketalouden perusharjoittelu ja 13 viikkoa kestävä syventävä harjoittelu. Useimmat harjoittelupaikat ovat tähän asti löytyneet muualta Suomesta tai Euroopasta. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi hallinnon ja toimistotehtäviä, henkilöstöhallinnon, myynnin tai markkinoinnin tehtäviä. Opiskelija voisi laatia markkinatutkimuksia, raportteja ja selvityksiä.

LUT tarjoaa rahallista tukea yrityksille

Lappeenrannan yliopiston Kouvolan yksikössä on keväästä 2023 asti ollut käynnissä yhteistyöohjelma yritysten kanssa.

- Yritykset esittävät casen, haasteen tai ongelman, johon toivovat ratkaisua ja opiskelijat lähtevät näitä sitten työstämään. Tällä on saatu murrettua ensimmäistä rajapyykkiä opiskelijoiden ja yritysten välillä, kertoo koordinaattori Anna-Maija Wörlin LUT:sta.

LUT tukee yrityksiä Career Spark -tuella, jota myönnetään yritykselle opiskelijan työharjoitteluun tai maisteriopintojen lopputyöpaikkaan. Tukea maksetaan yritykselle kahden kuukauden harjoittelujaksosta 1200 euroa ja kolmen kuukauden jaksosta 1800 euroa. Maisterilopputyön ohjaamisesta yritys saa 2200 euron tuen. Opiskelijoiden ja yritysten kohtaamisia helpottamaan LUT on vuokrannut Kohoasta Co-working -tilan päivittäiseen käyttöön kello 15-22 välillä. Yritykset voivat suunnitella tilaan opiskelijoille vaikkapa infotilaisuuksia, yritysesittelyjä, verkostoitumistilaisuuksia tai vaikkapa peli-illan.

LUT:n Kouvolan Innovation and Logistics -ohjelmaan tuli tänä vuonna 240 hakemusta, joista valitaan 40 opiskelijaa. Syksyllä 2024 alkavaan Food Technology Processing -ohjelmaan tuli 220 hakemusta, joista valitaan 20 opiskelijaa. Suurin osa kaikista hakemuksista tuli Aasiasta.

Haasteina asunnot, kulkuyhteydet ja byrokratia Kauppakamari kutsui helmikuussa kolmannen kerran koolle kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta tarkastelevan työryhmän. Oppilaitosten lisäksi osallistujia oli TE-keskuksesta, henkilöstöpalveluja hoitavasta Eezy Oy:stä, Moonasta, Kouvolan Nuorkauppakamarista ja Kouvola Innovationista.

Jotta opiskelijat saataisiin jäämään Kymenlaaksoon, tu-

lisi työpaikkojen lisäksi saada parannuksia muihinkin kotoutumistoimenpiteisiin.

Yhtenä haasteena opiskelijat näkevät asumisen noin kolmen kilometrin päässä Eskolanmäessä. Opiskelijoille toivotaankin pikaisesti tarjolle asuntoja keskustasta. Keskusta-asuminen tukee kansainvälisten osaajien verkostoitumista kantaväestön kanssa, liikkumista kampukselle ja harrastusmahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä. Useat opiskelijoista tulevat perheen kanssa, joten perheasuntojen ja kalustettujen asuntojen tarve kasvaa.

Enemmän välittämistä, vähemmän valittamista Xamkin Työelämäpolku, kv-osaajat töihin -projekti edistää kansainvälisiä rekrytointeja erityisesti Kymenlaakson vientiä harjoittavissa yrityksissä.

Hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan yhdessä opiskelijoiden ja yritysten kanssa 2-4:lle eri toimialalle työelämäpolku, joka edesauttaa kv-opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen työelämään ja alueen yrityksiin. Projektipäällikkö Riku Happosen vetämän hankkeen ohjausryhmä totesi helmikuun kokouksessaan keskeisiksi kv-opiskelijoiden työllistymistä hidastaviksi asioiksi yritysten haluttomuuden työllistää opiskelijoita ja opiskelijoiden suomenkielen opintojen puutteen.

- Toivon maakuntaan enemmän välittämistä ja vähemmän valittamista, kun kyse on yhteisestä huolesta osaamisvajeen täyttämiseen. Jos yritys antaa siimaa kielitaitotasoon, niin se voi saada paljon enemmän liiketoiminnallista hyötyä tilalle, Happonen sanoo. Happonen kertoo, että projektin kautta tuetaan yrityksiä, jotka haluavat ja ennenkaikkea uskaltavat ottaa askeleen kohti työyhteisön kansainvälistymistä.

- Kymenlaaksolaisten yritysten olisi hyvä alkaa näyttämään esimerkkiä ja ottamaan vastuuta menestymisestään tarjoamalla harjoittelupaikkoja kansainvälisille opiskelijoillemme. Monet heistä ovat halukkaita jäämään maakunnan alueelle, mutta tarvitsevat sen mahdollisuuden näyttää osaamistaan. Lisäksi monet heistä ovat

alan vaihtajia eli heillä on osaamista jo valmiiksi.

- Uskon, että jokaisessa yrityksessä on sitä tekemätöntä työtä, joka on laitettu laatikkoon odottamaan parempaa hetkeä vuosia sitten. Nyt olisi hyvä aika avata tuo laatikko ja tarjota se tehtävä harjoittelun avulla tulevaisuuden osaajille, Happonen kannustaa.

Kaupungin taholta ryhdytty toimenpiteisiin Myös Kouvolan kaupungin taholta on tiedostettu ongelmat kansainvälisten opiskelijoiden paikkakunnalle kiinnittymisessä.

- Ongelmana on, että yritykset eivät kykene riittävissä määrin toimimaan englantia puhuvien opiskelijoiden kanssa ja että kv-opiskelijoita on vaikea saada opettelemaan suomen kieltä. Olemme pohtineet ammattikorkeakoulun johdon kanssa, miten kotoutumista saadaan helpotettua. Xamkissa on suunnitteilla prosessi, jolla opiskelijat saataisiin integroitumaan paremmin paikkakunnalle, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell

- Olemme myös pohtimassa yhdessä eri toimijoiden kanssa solutyyppistä asumista kansainvälisille opiskelijoille, koska heillä ei usein ole mahdollisuutta vuokrata esimerkiksi yksiötä, vaan soluasunnon hintataso vastaa heidän tarpeisiinsa paremmin, Forsell sanoo.

Moonasta vahva peukutus suomenkielen opinnoille

Kouvolan kaupungin maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontakeskus Moona antaa maksutonta neuvontaa myös kansainvälisille opiskelijoille.

- Olemme viime keväisen PGD-opiskelijaryhmän tulon jälkeen käyneet tiiviitä keskusteluja Xamkin kanssa yhteistyöstä opiskelijaryhmän saapuessa. Olemme pyytäneet Xamkilta vahvaa koordinoivaa yhteyshenkilöä, joka tukisi opiskelijoiden saapumista ja olisi yhteyshenkilö kaupungin palveluihin, jotta tavoitamme opiskelijoista lapsiperheet, ja osaamme ohjata lapset perusopetukseen, varhaiskasvatukseen ja puolisot TE-palveluihin, kertoo kansainvälisen työn koordinaattori Kaisa Spies Moonasta.

Kansainvälisten opiskelijoiden asettautumisen tueksi Moona tarjoaa ohjausta ja neuvontaa.

- Meillä on Kohoassa paikalla opiskelijapalveluneuvoja, joka antaa vertaistukea, keskusteluapua ja palveluneuvontaa niin työnhakuun kuin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin, Spies kertoo.

Kaupungin puolesta on käynnistymässä pilottihanke kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien edesauttamiseksi.

Myös Spies pitää tärkeänä, että opiskelija-asumisen kehittäminen on työn alla.

- ESR-rahoitteiseen hankkeen kautta avitetaan myös opiskelijoiden puolisoiden kotoutumista ja osallistumista työelämään. Sen ohella teemme työnhaun valmennuksia, Spies kertoo.

Kaupunki on kokoamassa www.kouvola.fi -verkkosivuille kansainväliselle opiskelijoille kohdennettua starttipakettia, josta opiskelija ja hänen perheensä saavat heti tietoa tärkeimmistä palveluista.

Xamk ja Kouvolan kaupunki toteuttivat helmikuussa kansainvälisille työntekijöille suunnatun kesärekrytapahtuman, josta kerromme lisää kymenlaaksonauppakamari.fi -verkkosivuilla.

TOIVON MAAKUNTAAN ENEMMÄN VÄLITTÄMISTÄ JA VÄHEMMÄN VALITTAMISTA, KUN KYSE ON YHTEISESTÄ HUOLESTA OSAAMISVAJEEN TÄYTTÄMISEKSI.

- Riku Happonen

Xamkin Kotkan ja Kouvolan kampuksien opiskelijat

• Yli 400 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa Noin 60 kansalaisuutta

Englanninkieliset koulutusohjelmat 2024

Bachelor of Culture and Arts, Game Desing, Kouvola

Bachelor of Business Administration, Digital International Business, Kouvola

Bachelor of Health Care, Nursing, Kotka

Master of Business Management, International Business Management, Kouvola

Erityistä

Xamk pyrkii kaksinkertaistamaan englanninkielisten tutkintokoulutusten määrän lähivuosina. Tällä vastataan koulutusperäisen maahanmuuton tarpeisiin.

LUT yliopisto, Kouvolan alueyksikön opiskelijat Lähes 40 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa 12 eri kansallisuutta

Englanninkieliset maisteriohjelmat 2024

• Innovation and Logistics

• Food Technology Processing Erityistä

Kouvolan alueyksikön ohjelmat saivat lähes 500 hakemusta tammikuussa 2024 päättyneessä haussa. Suurin osa hakemuksista tuli ulkomailta. Aloituspaikkoja ohjelmissa on yhteensä 60.

Tee tärkeä näkyväksi

Yrityksen menestys perustuu osaavaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön.

Palkitse uudella viiden vuoden ansiomerkillä.

ANSIOMERKIT.FI

Myös Tulevaisuusverstaan teemana 23.4. on nuorten työllistyminen

Kymenlaaksossa järjestetään vuosittain avoin Tulevaisuusverstas, jossa tarkastellaan kulloisenkin teeman kautta näkymiä pitkällä aikavälillä.

Tämän vuoden Tulevaisuusverstas -tapahtuma pidetään 23.4. klo 9.00 – 12.00 Kouvolan Lakritsin tiloissa. Tapahtumaa ideoiva Ennakointinyrkki on valinnut tapahtuman teemaksi "Nuorten Kymenlaakso - tulevaisuustiedosta toimintaan."

Teeman valintaa pohjustivat Ennakointinyrkin keskustelut, miten saada nuoret jäämään asumaan ja työskentelemään opintojen jälkeen Kymenlaaksossa.

Tulevaisuusverstaiden järjestelyissä on mukana laaja, Kymenlaakson ennakointinyrkkiin pohjautuva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Ekami, Kouvolan kaupunki, Kotkan kaupunki, Xamk, Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson kesäyliopisto, TE-toimisto, Kymenlaakson kauppakamari, Cursor, Kymenlaakson opisto, Eduko, Parik-säätiö, Kymen hyvinvointialue, Socom, Kymenlaakson korkeakouluyhdistys ja Kymenlaakson liitto. Operatiivisesta toiminnasta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Tilaisuus on avoin ja mukaan toivotaan erityisesti kuntapäättäjiä, yrityksiä, opiskelijoita, maakunnan osaamisasioiden parissa toimivia, mediaa sekä nuoria.

Tulevaisuusverstaiden aiempien vuosien tulokset ovat avoimia hyödynnettäväksi ja niitä voi ladata ennakointi.kymenlaakso.fi -sivustolta.

SHRISTI JAIN

OPISKELIJA, XAMK

SHRIMUN CHAKRABORTY KOORDINAATTORI, XAMK

Eräänä päivänä pari kuukautta sitten aloitimme päivän kuten mikä tahansa aviopari silloin tällöin: sanallisella kaksintaistelulla. Syynä oli, ettemme olleet valmistautuneet päivän asioihin ajoissa.

Lähdin ulos huonolla tuulella melkein huutaen vaimolleni Srishtille, että Suomessa ei ole mitään järkeä asua, jos emme omaksu perisuomalaista periaatetta asioiden hoitamisesta ajoissa. Muuten tämä maa ei koskaan adoptoi meitä avosylin.

Ulkona jalkakäytävällä seisoi vanha mies vakavana, kulmat kurtussa. Nähdessään minun kulkevan ohi, hän viittasi pysähtymään ja kysyi minulta englanniksi: "Mistä maasta olet kotoisin?" Muutuin vähän varautuneeksi, kun aavistelin, että vanha herrasmies luultavasti sanoo jotain rasistista. Mutta pidin tunteeni sisälläni ja kerroin, että olemme Intiasta. Miehen ilme muuttui yhtäkkiä iloiseen hymyyn ja hän huudahti: "Tervetuloa Suomeen!".

Sitten hän jatkoi matkaansa ja jäin hämmentyneenä seisomaan kadulle.

Tylsä aamun aloitukseni oli yhtäkkiä muuttunut kauniiksi päiväksi. Kävellessäni eteenpäin parantunut mielialani sai minut soittamaan vaimolleni ja ratkaisemaan aamun kiistan onnellisesti.

Shristi: Kuulokkeet tekivät meistä kaverit Kävelin yliopistolta päässäni kuulokkeet, jotka peittivät mukavasti korvani ja pitivät kylmän tuulen loitolla, en kuunnellut musiikkia. Jalkakäytävällä vanha nainen ulkoilutti koiraansa. Hän katsoi minua ja huusi jotain. Pysähdyin, otin kuulokkeet pois ja sanoin, etten valitettavasti ymmärrä vielä suomea. Hän suuttui tämän kuultuaan ja sanoi vihaisena englanniksi, että minun ei pitäisi kävellä kuulokkeet päässä ja kuunnella musiikkia, koska se on vaarallista. Sitten hän kertoi minulle, että hän on tyytymätön siihen, että niin monet ulkomaalaiset tulevat Suomeen, mutta eivät opi suomea ja käyttävät englantia kommunikointiin.

Ymmärsin nopeasti, mitä hän tarkoitti ja että hänen huolensa olivat aitoja. Kerroin hänelle, että käytän kuu-

Lopussa kiitos seisoo

lokkeita vain peittääkseni korvani kylmältä talvelta, ja että olen uusi tässä maassa ja olen päätoiminen opiskelija. Vielä minulla ei ole ollut vielä mahdollisuutta ja aikaa opiskella suomea, mutta kun kurssini loppuu, teen sen ensisijassa.

Hän kuunteli minua ja yhtäkkiä hän hymyili. Lopulta puhuimme paljon perheestäni ja opinnoistani ja hänen koirastaan. Lopuksi halasimme toisiamme ja lupasimme tavata uudestaan. Kiukkuisasti alkanut keskustelu muuttui yhtäkkiä ystävyydeksi.

Shrimun: Kannattaa edes yrittää suomenkielellä Kolmas tapaus sattui eräänä iltana yhdeksän aikoihin, kun olimme illallisen jälkeen poistumassa ravintolasta Kouvolan keskustassa.

Mies toisesta ravintolasta näki meidät kävelemässä ja huusi meille suomeksi, että miksi olimme Suomessa.

Koska olin äskettäin suorittanut A-tason suomen kielen kurssin, ymmärsin, mitä hän sanoi. Vastasin vaillinaisella suomenkielelläni, että vaimoni on opiskelija Xamkissa ja hän maksaa itse kaikki opiskelunsa. Sanoin vielä, että yritän tulla suomalaisemmaksi opiskelemalla suomenkieltä.

Hän hämmästyi ja pyysi meiltä välittömästi anteeksi. Sitten hän ylitti tien, tuli ja tervehti minua kädenpuristuksella ja pyysi uudelleen anteeksi. Hän ymmärsi, että olimme uusia, mutta yritämme oppia ja omaksua tätä uutta kulttuuria ja kieltä, ja hän oli siitä kiitollinen. Nopea mielen muutos, joka muutti turvattomalta tuntuvan tilanteen yllättävän miellyttäväksi.

Meidän johtopäätöksemme on, että jokainen tapaamistamme henkilöistä on sitoutunut Suomen hyvinvointiin. Jokainen, myös me, haluaa edistää tätä maata parhaalla mahdollisella tavalla. Myös me olemme sitoutuneet opiskelemaan suomen kieltä, vaikka sitä on vaikea ymmärtää ja puhua, ja se on aikaa vievää, mutta auttaa meitä integroitumaan paremmin. Toivomme sinulta kärsivällisyyttä ja ymmärtämystä.

Alkuperäinen, englanninkielinen kirjoitus on julkaistu kymenlaaksonkauppakamari.fi/viestinta/blogit

Kauppakamarista yritykset saavat koulutusta vastuullisuustyönsä tueksi.

Lisätietoja koulutuksista ja osallistumismaksuista löydät www.chamber.fi/vastuullisuus. Tarjolla on myös maksuttomia tietoiskuja, joissa voit tutustua vastuullisuuden palveluihimme.

ANNE VANHALA

VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA KESKUSKAUPPAKAMARI

Mihin yritysjohdon kannattaa kiinnittää huomiota kestävän kehityksen saralla?

1. Yritysten ylin johto perehtyy vastuullisuuteen

Kestävyysraportointi ajaa yritysten ylimmän johdon koulun penkille. Tänä vuonna voimaan tulevat kestävyysraportointistandardit edellyttävät, että ylimmällä johdolla on tarvittava asiantuntemus kestävän kehityksen asioissa. Kannattaa hakea inspiraatiota ja oppia siihen, miten kestävä kehitys parantaa kilpailuasemaa ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia verrattuna niihin, jotka kouluttautuvat, koska on pakko.

2. Kestävä kehitys strategian ohella mukaan kaikkiin prosesseihin ja arjen tekoihin

Yritysten ylin johto on jo tottunut mainitsemaan puheissaan, että vastuullisuus on yrityksen DNA:ssa ja/tai strategiassa. Versiossa 2.0 kestävä kehitys viedään yrityksen prosesseihin ja arjen tekoihin. Tällä matkalla vastuullisuus konkretisoituu teoiksi jokaisessa liiketoiminnossa ja tehtävässä. Yksi keskeisimmistä teoista vastuullisuuden arkipäiväistämisessä on viedä se osaksi yrityksen tuote- tai palvelukehitystä.

3. Vihreästä siirtymästä oikeudenmukaiseen siirtymään Vihreän siirtymän osalta Suomessa ja maailmalla on jo tunnistettu sen tuoma valtava liiketoimintapotentiaali. Vihreän siirtymän huumassa on hyvä ainakin hetkittäin ottaa helikopteriperspektiivi kokonaisvaikutuksiin. Katseet hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ratkaisuihin, vesistöihin ja maankäyttöön liittyviin ympäristövaikutuksiin. Puhumattakaan toiminnan ihmisoikeusvaikutuksista.

4. Kestävyysdata ja sen hyödyntäminen Kiristyvä kestävyysraportointisääntely asettaa kestävyystiedolle ja -järjestelmille aiempaa korkeammat vaatimukset. Vaikka raportointivelvollisuus koskee vain olennaisimpia seikkoja, datapisteitä on standardien mukaan yli tuhat. Edessä onkin mittava tiedonkeruu- ja tiedonkokoamisharjoitus. Mittava harjoitus antaa yritykselle merkittävästi tietoa liiketoiminnasta ja sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan.

5. Yhteistyö kestävän kehityksen haasteiden edessä Kyseessä on maailmanlaajuinen to do -lista viheliäisiä ja haastavia ongelmia ratkottavaksi viimeistään vuonna 2030. Kestävän kehityksen tavoitteiden arvioidaan sisältävän 12 biljoonan dollarin liiketoimintapotentiaalin.

Vastuullisuustietoiskut Maksuttomissa Teams-tietoiskuissa tutustut Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien tarjoamiin vastuullisuuden työkaluihin.

Tietoisku 6.3. klo 8.30 – 9.30

Tietoisku 11.4. klo 8.30 – 9.30

Tietoisku 23.5. klo 8.30 – 9.30

Haluatko laskea yrityksesi hiilijalanjäljen?

Miten voit tunnistaa yrityksesi päästölähteet ja kuinka voit laskea yrityksesi hiilijalanjäljen? Miten voit laatia tiekartan päästöjen vähentämiseksi? Entä kuinka kohdistat päästövähennystoimenpiteet oikeisiin ja vaikuttaviin kohteisiin?

Hiilijalanjäljen laskenta -koulutuksesta saat valmiudet Keskuskauppakamarin Ilmastositoumuksen edellyttämän päästölaskennan tekemiseen.

Hiilijalanjäljen laskentakoulutukset verkossa

7.5. klo 10.00 – 16.00

24.9. klo 10.00 – 16.00

26.11. klo 10.00 – 16.00

Koulutusten sisällöt ja ilmoittautumiset: kauppakamari.fi/vastuullisuus/vastuullisuuskoulutukset-ja-tapahtumat/ tai katja.laitinen@kauppakamari.fi

Vastuullisuudella kilpailuetua yritykselle

PK-YRITYKSEN

VASTUULLISUUSVALMENNUS

5.3. JA 26.3. KOTKA JA TEAMS

Kauppakamarin PK-yrityksen vastuullisuusvalmennuksessa saat tietoa ja käytännön ohjeita vastuullisuustyön aloittamiseen.

Hyvät yritysesimerkit tuovat konkreettisia vinkkejä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, kustannussäästöihin ja parempaan riskienhallintaan vastuullisen liiketoiminnan myötä.

Osana valmennusta osallistujat tekevät omalle yritykselleen vastuullisuuden olennaisuusarvion. Arvion avulla saat oivan startin siihen, mitkä asiat voisivat olla oman yrityksesi vastuullisuuden painopisteitä. Arvio tuo myös konkreettisia toimintasuosituksia jatkoon.

ILMOITTAUTUMISET

www.kauppakamarikauppa.fi / vastuullisuusvalmennus HINTA

Jäsenhinta 1050 € + alv

Normaalihinta 1390 € + alv

Johtaminen & esihenkilötyö

15.3.

Suuri Työsuhdepäivä

13.-14.3.

Esihenkilöpäivät

14.3.

Toimitusjohtajapäivä

9.4.

Esihenkilön työkalupakki

10.4.

Venture capital -sijoittaminen ja sopimukset

25.4.

Muutosneuvottelut – mitä, miksi, milloin

Myynti, markkinointi & viestintä

8.3.

Kert Kenner - Tehoa moderniin myyntiin

13.3.

Linkedin: Tekoälyllä rikastettu somemainonta

21.3.

Tekoälyn hyödyntäminen kuvatuotannossa

15.-16.4.

Key Account Manager (KAM) -ajokortti®

16.4.

Digimarkkinoijan ja -myyjän sertifiointiohjelma

18.4, 15.5.

B2B-Myyntijohdon valmennuspäivät: asiakasluokittelut ja asiakkuudenhoidon prosessit

Koulutukset ovat verkossa ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

JÄSEN

Hyödynnä jäsenhinnat !

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset ja katja.laitinen@kauppakamari.fi

Talous & verotus

6.-7.3.

Arvonlisäverotuksen ajokortti® (peruskurssi)

14.3.

Kassavirtalaskelman idea

21.3.

Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän palkkaus, eläkevakuuttaminen, verotus

21.3.

Yritysverotuksen tietoisku

18.4.

Ostojen arvonlisäveropäivä

19.4.

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa

24.4.

Strateginen talousjohtaminen

25.4.

Talouspäällikön laskentamenetelmät

Työsuhde, palkka & HR

10.-11.4.

Työsuhteen ajokortti® 16.4.

Sairauspoissaolot käytännössä 23.4.

Henkilöstötiedolla johtamisen mahdollisuudet

Muut koulutukset

13.3.

Rakennusurakoitsijan virhevastuu 19.3

Harri Gustafsberg: Vaikuttamisen anatomia 26.3.

Puhe-Judon™ peruskurssi 3.4.

Incoterms® 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat 9.4.

Vientikaupan keskeiset asiakirjat

TIETOA JA UUSIA NÄKÖKULMIA

Esihenkilöpäivät

13.-14.3.

HELSINKI JA ETÄ

LYHYESTI

Kauppakamarin Esihenkilöpäiviltä saat mukaasi työsi kannalta tärkeää tietoa keskeisimmistä työsuhdeasioista sekä uusia näkökulmia johtamisen tueksi. Luvassa on inspiroiva ja huumorin sävyttämä kaksipäiväinen koulutus!

KOULUTTAJAT

Johtava juristi Kirsi Parnila, Helsingin Kamari Oy Organisaatiopsykologi, PsL, TM Pekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy

HINTA

Jäsenhinta 950 € + alv

Normaalihinta 1300 € + alv

Hyväksytty Advisory Board (HAB)

8-9.4. HELSINKI JA ETÄ

LYHYESTI

HAB-valmennus pätevöittää osallistujat Advisory Board -osaajiksi. Sertifioinnin jälkeen on mahdollisuus liittyä julkiseen Advisory Board -rekisteriin, josta yritykset hakevat osaajia.

KOULUTTAJAT

Tarja Iivonen, InHunt Boards Oy

Timo Viljakainen, InHunt Group Oy

Katri Sipilä, Deve Partners

Ulla Broms, Foibe Oy

Pirke Fustioni, Metso Oyj

HINTA

Jäsenhinta 1290 € + alv

Normaalihinta 1690 € + alv

VAHVISTA OSAAMISTASI

Luova tekoäly ja ChatGPT

13.3. KOUVOLA JA ETÄ

LYHYESTI

Tekoälyn kyky ymmärtää, käsitellä sekä luoda tietoa mullistaa tietotyön kenttää. Ota haltuun työkalut, joilla voit hyödyntää tekoälyä ja erityisesti ChatGPT:tä työssäsi. Koulutuspäivä jakaantuu teoriaan ja käytännön toteutukseen, jotta saisit mahdollisimman kattavan kuvan ja kunnolla työkaluja virtuaaliseen pakkiisi.

KOULUTTAJAT

Immo Salo, Bonairo Oy

HINTA

Jäsenhinta 480 € + alv

Normaalihinta 610 € + alv

HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO

Suuri Palkkapäivä

28.5. KOTKA JA ETÄ

LYHYESTI

Päivitä tietosi palkanlaskentaan liittyvistä keskeisistä aiheista suositussa koulutuksessa. Päivän aikana käydään läpi hiljattain voimaan tullutta, voimaan tulevaa ja ajankohtaista työlainsäädäntöä sekä verotuksen tuoreita kuulumisia.

KOULUTTAJA

Kirsi Parnila, johtava juristi, Helsingin seudun kauppakamari

Sari Wulff, johtava asiantuntija, Verohallinto

HINTA

Jäsenhinta 450 € + alv

Normaalihinta 590 € + alv

TUNNETKO JO SATELLIITTIMALLIN?

JOHTAJAKOULUTUS

Yritysjohdon osaamisen johtamisen ohjelma

14.3., 23.4. JA 21.5. HELSINKI JA ETÄ

LYHYESTI

Ohjelma antaa yritysjohdolle työkaluja osaamisen johtamiseen sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin rekrytointeihin. Lisäksi ohjelma pureutuu henkilöstön palkitsemisen ja sitouttamisen järjestelmiin ja trendeihin sekä työelämälainsäädännön muutoksiin.

Ohjelmassa on kolme moduulia ja lisäksi osallistujat pääsevät osallistumaan Keskuskauppakamarin

Suureen osaaja- ja rekrypäivään.

HINTA

Jäsenhinta 2150 € + alv

Normaalihinta 2600 € + alv

Ohjelma puhujineen: kauppakamari.fi/tapahtumat

Suuri brändipäivä

LYHYESTI

Brändin avulla yritys erottuu toisten toimijoiden tarjoamista palveluista ja tuotteista. Tietoa, millainen on hyvä tavaramerkki suojauksen näkökulmasta ja vinkkejä brändin suojaamiseen liittyvistä tuista. Vuoden 2024 Suuri brändipäivä -tilaisuudessa pureudutaan brändiin tunnekokemusten kautta.

PUHUJINA

Minna Huotilainen, professori, Helsingin yliopisto

Sanna-Kaisa Niikko, markkinointijohtaja, Marimekko

Oyj

Suvi-Tuulia Raami, Senior Legal Counsel, Oy Karl Fazer Ab

Tero Ojanperä, hallituksen puheenjohtaja, Silo AI, työelämäprofessori, Aalto-yliopisto

Ohjelma puhujineen: kauppakamari.fi/tapahtumat

HINNAT

Early bird 415 € + alv

Livestream 415€ + alv

Virkamieshinta 275 € + alv

VIESTINTÄJOHTAMINEN ARJESSA JA KRIISISSÄ

Yritysjohdon strategisen viestinnän ja kriisiviestinnän ohjelma

19.3., 16.4. JA 15.5. HELSINKI JA ETÄ

LYHYESTI

Koulutusohjelmassa vahvistat osaamistasi:

• viestinnällä johtamisessa ja muutosviestinnässä

• vastuullisessa viestinnässä

• vaikuttavan viestinnän rakentamisessa kriisiin valmistautumisessa ja kriisin keskellä toimimisessa

• median kanssa toimimisessa

Ohjelma koostuu kolmesta iltapäivän mittaisesta moduulista sekä Suuresta Brändipäivästä 2024.

HINTA

Jäsenhinta 2150 € + alv

Normaalihinta 2600 € + alv

KOKEMUKSIA JA KÄYTÄNTÖJÄ

Yritysjohdon strategia- ja muutosjohtamisen ohjelma

24.4., 29.5. JA 18.6. HELSINKI JA ETÄ

LYHYESTI

Ohjelmassa kuullaan elinkeinoelämän huippuasiantuntijoiden kokemuksia ja yritysten käytännön esimerkkejä strategia- ja muutosjohtamisesta sekä käydään vertaisryhmäkeskusteluja.

Ohjelma sisältää kolme moduulia: strategia, toimeenpano ja muutos.

Ohjelma on suunnattu yritysten ja organisaatioiden johdolle, johtoryhmiin kuuluville ja hallitusten jäsenille. Ohjelmaan otetaan enintään 30 osallistujaa, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä

HINTA

Jäsenhinta 2150 € + alv

Normaalihinta 2600 € + alv

Ohjelma puhujineen: kauppakamari.fi/tapahtumat

EROTU VAHVALLA BRÄNDILLÄ

23.4. HELSINKI JA ETÄ

Kymenlaakson Tulevaisuusverstas tulee tänäkin keväänä!

23.4.2024 | 9.00-12.00 |

Kouvolan Lakritsi

Kymenlaakson Tulevaisuusverstas 2024

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.xamk.fi/tulevaisuusverstas2024

Save the date KEVÄTKOKOUS 14.5.

Save the date 14.11. Hamina

SUUNTA-johtamisseminaari

Vaikuttajafoorumi ja valiokuntavalkeat Kouvolassa

TILAISUUDESSA KUULTIIN KATSAUKSET AJANKOHTAISESTA TURVALLISUUSTILANTEESESTA JA NATON TUOMISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA ALUEELLE.

Vas. Kymenlaakson kauppakamarin puheenjohtaja Mari Kainiemi, Danisco Oy, Henni Seppälä OP Kymenlaakso, Jaakko Vähäsöyrinki Andritz, Risto Simola LähiTapiola, Kari Tähti KRAO ja kaupunginjohtaja Marita Toikka Kouvolasta.

Karjalan Prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jyri Raitasalo.

Vas. Marika Kirjavainen kauppakamarista, Birthe Suni Kristina ja Jöran Savolainen, Eagle Filters.

Vas. Heikki Saastamoinen Xamk, Risto Heikkinen Quidare, Mikko Kiviharju Xamk, Jyri Raitasalo Karjalan Prikaati ja Mirja Toikka Xamk.

Jani Rautkoski Kotkan Energia, Johan Bardy Asianajotoimisto Bardy, Ilkka Kuusela Cadmatic, Anu Jokinen Mehiläinen ja Ilkka Hasanen Cursor.

Elina Multanen Finnhub ja Aleksandra Turunen Kouvola Innovation.

Merja Karhu, Anu Haapala Xamk, Erkki Puhakka ElämysBunkkeri, Edla Inkilä Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Mia Hämäläinen Haminan kaupunki ja Timo Hyyrylälinen, Nurminen Logistics.

Titta Erkkilä Haminan kaupunki, Toni Vanhala, Esa Sirviö ja Sami Virtanen Kotkan kaupunki.

Kauppakamarin tiimi valmiina palvelukseen

Tarvitsetko neuvoja ulkomaankaupan asiakirjoihin? Tuliko koulutustarvetta koko henkilökunnalle? Entä onko tarvetta edistää yrityksen kasvua tai saada tietoa uusimmista yritystutkimuksista?

Kymenlaakson kauppakamarin henkilöstö auttaa jäsenyrityksiä neuvonnalla ja laajalla palveluvalikoimalla. Palveluista löytyy tietoja uusilta verkkosivuilta: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/palvelut. Henkilökunnan yhteystiedot löydät viereiseltä sivulta.

Kirsi viestintäpäällikkö

Jaana toimistopäällikkö jäsenasiat asiakirja-asiat

Katja palvelupäällikkö koulutuspalvelut

Janita tapahtumakoordinaattori

Ota yhteyttä tai piipahda kahvilla toimistoissamme Eagle-talossa tai Kohoassa.

Marika toimitusjohtaja

Kuva: Jukka Koskinen

KUUKAUDEN TWIITTI

TYÖ2030 @tyo2030 13.2.2024

Kysyimme suomalaisilta lapsilta ja aikuisilta, millainen on tulevaisuuden työpaikka. Vastauksissa näkyi kaikki ilmastokriisistä kilpa-ajoihin ja robottien vahtimiseen.

Niin tai näin - apua työpaikkasi tulevaisuudenkestävyyteen on tarjolla: https://hyvatyo.ttl.fi/ tyo2030-milta-tulevaisuus-nayttaakin

KUUKAUDEN TIEDOTE

Kouvolan kaupunki 9.2.2024

Nuorten kesätyöpaikat haettavina 12.2.–17.3. Kouvolan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikan arviolta 160–180 nuorelle. Paikoista 20 jaetaan sosiaalisin perustein ja loput arvotaan. Työsuhde on kuukauden mittainen ja kuukausipalkka on 1048 €.

KUUKAUDEN POSTAUS

Arvatkaas mitä? Nyt mitataan taas yritysilmapiiriä. Yrittäjien kuntabarometrikyselyssä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa mille sijalle tänä keväänä päädymme. Yrittäjät, on yhteinen aika vaikuttaa.

Kymenlaakson kauppakamari

Kotkan toimisto / Office in Kotka Eagle-talo, Kyminlinnantie 6

48600 KOTKA

Puh. + 358 5 229 6100

Kouvolan toimisto / Office in Kouvola Synergiakeskus Kohoa, Kauppalankatu 13 45100 KOUVOLA

Puh. + 358 40 591 3339

Sähköposti: kymichamber@kauppakamari.fi

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

Henkilöstö:

Marika Kirjavainen, toimitusjohtaja 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi

Kirsi Juura, viestintäpäällikkö 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi

Katja Laitinen, palvelupäällikkö, koulutuspalvelut 044 0296 112 katja.laitinen@kauppakamari.fi

Janita Lehtonen, tapahtumakoordinaattori

0440 296 110 janita.lehtonen@kauppakamari.fi

Jaana Pirtilä toimistopäällikkö. jäsenpalvelut, asiakirja-asiat, 044 0296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

Kauppakamari sähköisesti

Kauppakamari-lehti verkkolehtenä: issuu.com www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

facebook.com/kymichamber

twitter.com/K2KYM

LinkedIn/Kymenlaakson kauppakamari Instagram/kauppakamarikymi

Tilaa Uutiskirje

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/etusivu

Cursor 13.2.2024

HALLITUSJÄSENEN VASTUUT JA TEHTÄVÄT

HHJ-kurssi

LÄHI- JA VERKKOKOULUTUS 24.4.-22.5.2023 KOTKA

PUHEENJOHTAJAN VASTUUT JA TEHTÄVÄT

HHJ-puheenjohtajakurssi

LÄHIKOULUTUS 29.-30.5. KOTKA

Hei hallituksen puheenjohtaja tai hallitustyön kehittämisestä kiinnostunut! HHJ-puheenjohtajakurssi tuo hyviä valmiuksia puheenjohtajan tehtäviin.

OHJELMA

Hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet

• Yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä

Kokouksen johtaminen ja työjärjestys

• Liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet

Hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut

HINTA

Jäsenhinta 1750 € + alv

Normaalihinta 2500 € + alv

TUTUSTU KOULUTUKSEEN www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset

LISÄTIETOJA

katja.laitinen@kauppakamari.fi, puh. 044 0296 112

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset/hhj

LYHYESTI

HHJ-kurssi on tarkoitettu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville; toimitusjohtajille, yrittäjille, kunnallisten osakeyhtiöiden ja liikelaitosten johtajille ja hallituksen jäsenille.

OHJELMA

24.4. jakso 1: Hyvä hallintotapa

2.5. jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi

8.5. jakso 3: Strategiatyö

15.5. Ryhmätyö

22.5. jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

HINTA

Jäsenhinta 1950 € + alv

Normaalihinta 2800 € + alv

TUTUSTU KOULUTUKSEEN:

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset/hhj

LISÄTIETOJA

katja.laitinen@kauppakamari.fi, puh. 044 0296 112