KYMENLAAKSON KANSAINVÄLISTYMISEN JUURILLE

TEEMA KANSAINVÄLISTYMINEN

Merikeskus Vellamoon nousee metsäteollisuusaiheinen juhlavuoden näyttely. Kuva Fantasia Works.

Kymenlaakson kansainvälistymisen juurilla

KYMENLAAKSO ON KOHTA 150 VUOTTA OLLUT SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KEHTO. TEHTAAT VERLASTA KOTKAAN OVAT TUONEET HYVINVOINTIA, LUONEET KULTTUURIA, KASVATTANEET OSAAMISTA SEKÄ KANSAINVÄLISTÄNEET MAAKUNTAA.

Metsäteollisuus on ollut pian 150 vuotta Kymenlaakson syömähammas. Kotkansaarella oli ollut sahatoimintaa jo 1500-luvulla. Varsinaisesti puunjalostustoiminta alkoi vuonna 1872, kun Kymijokivarteen nousivat ensimmäiset puunjalostuslaitokset Kotkaan, Inkeroisiin, Kuusankoskelle ja Verlaan. Vuonna 2022 tulee siis kuluneeksi 150 vuotta näiden tehtai- den perustamisesta.

Tuosta voidaan sanoa alkaneen myös Kymenlaakson kansainvälistymisen, sillä yhtiöiden perustajat joko tulivat ulkomailta tai olivat hankkineet tietotaitoa ja rahoitusta ulkomailta.

Kotkaan nousi ns. Norjan saha norjalaisen Hans Gutzeit perustamana. Ingerois Träsliperi Ab:n perusti puolestaan Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraaliluutnantti, vapaaherra Standertskjöld. Kuusankoskelle puuhiomon perustivat kreivi Mannerheim ja forssalainen teollisuusmies Wahren. Verlan ensimmäisen puuhiomon perusti 1872 suomalainen insinööri Hugo Neuman, joka oli opiskellut Sveitsissä.

Miksi he kaikki valitsivat juuri Kymenlaakson? Siitä saamme kiittää valtasuontamme Kymijokea, josta tehtaat saivat energiansa sekä metsiämme, jotka turvasivat raaka-aineen saatavuuden.

Metsäteollisuus on luonut vuosisatojen kuluessa ympärilleen laajan toimintaverkoston ja alihankintayrityksiä. Työ toi asukkaita, kylät alkoivat kasvaa ja tehtaat rakensivat infran; asunnot, koulut ja kirkot.

Siitä käynnistyi maailmanluokassakin merkittävä teollistumisen polku, jonka johdosta Kymenlaaksoa voi tänä päivänä aiheellisesti nimittää vihreän kullan maakunnaksi.

32 KAUPPAKAMARI TOUKOKUU 2021

Vellamoon metsäaiheinen näyttely

Merikeskus Vellamoon työstetään parhaillaan juhlavuoteen liittyvää näyttelyä, jonka työnimenä on Metsä. - Varsinainen nimi on selvillä loppukeväästä, kun olemme saaneet markkinointitoimiston mukaan prosessiin, kertoo kehittämispäällikkö Annika Utriainen.

Näyttely kertoo kymenlaaksolaisen metsäteollisuuden historiasta ja tulevaisuudesta elämyksellisesti. Se avautuu yleisölle 18.5.2022.

Näyttely ja juhlavuoden toimijat haluavat viestittää, miten metsä on vienyt kehitystä maakunnasta maailmanmarkkinoille.

- Meillä on alueella yhteinen missio ja sen tehtävä lyhyesti on saada ajassa elävän metsäteollisuuden saaga suuren yleisön huulille, Annika kertoo.

Näyttelyssä kuljetaan läpi vuosisatojen kohti tulevaisuutta tehdasmiljöön läpi. - Tavoitteena on Kymenlaakson arvostuksen ja kymenlaaksolaisen omanarvontunteen nostaminen, jotta seudun asukkaat ja matkailijat havahtuvat alueen merkittävyyteen. Metsäteollisuus on koko Kymenlaaksoa yhdistävä tekijä, Annika painottaa.

150 vuotta sitten Kymenlaakso oli vetovoimainen alue yrittäjille ja rohkeille ideoille. Vuolaan Kymijoen kosket houkuttelivat perustamaan yrityksiä. Näitä nykyisin tuntemiamme metsäteollisuusyrityksiä voisi kutsua myös aikansa startup -yrityksiksi. Kymijoki tarjosi metsäteollisuusyritysten perustajille vesivoimaa ja toimialalle raaka-ainesaatavuuden puolesta erinomaisen toimintaympäristön.

Yritysten kasvaessa ja teollisuuden vakiinnuttua työvoiman houkutteluun alueelle panostettiin. Yhtenä keinona käytettiin mm. modernia asumista, joista hyvinä esimerkkeinä toimivat Alvar Aallon suunnittelemat asuinalueet Kouvolassa Inkeroisten Tehtaanmäellä sekä Kotkan Sunilassa. Kymenlaaksolaiset ovat tulleet monista suunnista ja asettuneet asumaan Kymijoen rannoille tehdasyhteisöihin. ”Kymenlaaksolaisuus on kuin sulatusuuni, jossa erilaisuus kohtaa”, kirjoittaa Yrjö Kaukiainen teoksessa Kymenlaakson historia II.

Yrittäjyys ei ole sana, josta Kymenlaakso tunnetaan. Voisiko ajatella, että emme tunne historiaamme, sillä metsäteollisuuden menestyksen laittoivat liikkeelle nimenomaan yrittäjät. Metsäteollisuuden tarina on osaltamme meidän kymenlaaksolaisten kirjoittama. Sama tarina on osa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarinaa.

Metsäteollisuus on keskeinen osa kymenlaaksolaista maisemaa - ja mielenmaisemaa. Mitä muuta kymenlaaksolaisuus on? Luontoa, musiikkia, taidetta, suoruutta ja itseironiaa.

Kymenlaaksossa toimivat metsäteollisuusyritykset täyttävät ensi vuonna 150 vuotta.

Vetovoimaisuuden elementit ovat yhä olemassa. Mitä nämä elementit kenellekin merkitsevät, miksi me täällä viihdymme, millaisille yrityksille Kymenlaakso on erinomainen paikka? 150-vuotista taivalta on syytä juhlia, tehdään juhlavuodesta meidän kaikkien yhteinen ja Kymenlaaksosta näkyvästi ja tuntuvasti vetovoimainen. Nyt on ainutkertainen mahdollisuus nostaa Kymenlaakson merkitys kansallisesti ja olla ylpeä omasta kotiseudusta.

ANU VAINIO TKI asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK

METSÄTEOLLISUUS ON KOKO KYMENLAAKSOA YHDISTÄVÄ TEKIJÄ

Kymenlaakson metsäteollisuuden 150 vuotis-juhlavuotta työstetään yhteistyössä kymenlaaksolaisten toimijoiden kesken. Yhteyshenkilö: anu.vainio@xamk.fi

2 0 2 2 K Y M E N L A A K S O N M E T S Ä T E O L L I S U U S 1 5 0 V U O T T A

Anu Vainio

Miksi Kymenlaakson metsäteollisuus 150 vuotta -juhlavuosi?

Lähde: Kaukiainen Yrjö 2021. Kymenlaakson historia II, rajamaasta maakunnaksi 1810-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

TOUKOKUU 2021 KAUPPAKAMARi 33