TÄRKEÄ TUTKIMUS
TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN
”Jos stressiin päästään puuttumaan ajoissa, aivotasolla ei ehdi tapahtua muutoksia” Pitkäkestoinen stressi on erityisen haitallista lapsille ja nuorille. Samanaikaisesti heidän kokemansa stressi on vaikeammin tunnistettavissa kuin aikuisten stressi. Ensi vuonna alkavalla tutkimuksella yritetään löytää keinoja tunnistaa stressi ja puuttua tilanteeseen, ennen kuin stressi muuttuu mielenterveyden häiriöksi.
M
ILLAISTA STRESSIÄ lapset ja nuoret
kokevat? Miten sitä voitaisiin tunnistaa paremmin ja tarjota tukea ennen kuin stressi ja paha olo muuttuvat mielenterveyden häiriöiksi? Millainen vaikutus koronapandemialla on ollut lasten ja nuorten mielenterveyteen? Kaikkiin näihin kysymyksiin etsitään vastauksia ensi vuonna alkavalla tutkimuksella. Aihetta alkaa tutkia Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori ja HUS Lastenpsykiatrian ylilääkäri Eeva Aronen tutkimusryhmineen. Hänen vetämänsä tutkimusryhmä sai hiljattain merkittävän apurahan Lastentautien tutkimussäätiöltä. Asiantuntijat ovat suht yksimielisiä siitä, että paras tapa puuttua ja ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöitä on ennaltaehkäisy. Se vähentäisi lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden ruuhkia ja erikoissairaanhoidon kuormitusta. – Tarkoituksemme on selvittää, onko koronaviruspandemialla edelleen vaikutusta perheisiin ja jos, niin millainen. Tutkimme kuitenkin kuormitusta yleisemmin, emme vain koronan vaikutusta, Eeva Aronen kertoo. Tarvetta tutkimukselle on, sillä lasten ja nuorten
8
www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus
kokemasta stressistä ei ole juurikaan kerättyä tutkimustietoa. – Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) taitaa olla ainoa taho, joka selvittää vuosittaisessa koulukyselytutkimuksessaan lasten ja nuorten mielenterveyden tilaa. Viime vuoden kyselytutkimus paljasti etenkin tyttöjen ahdistuneisuuden kasvaneen. Jopa neljäsosa nuorista tytöistä kertoi kärsivänsä ahdistuksesta. Lyhytaikainen stressi vs. pitkäaikainen stressi Yksi stressin perinteisistä määritelmistä on se, että ihminen stressaantuu, kun hänet altistetaan liian suurelle määrälle vaatimuksia, joista hän ei tunne selviytyvänsä. – Miten kukin stressin kokee, liittyy yksilön sietokykyyn ja asenteeseen. Toiseksi on tärkeää erottaa lyhytaikainen ja pitkäaikainen stressi. Lyhytaikainen stressi ei ole huono asia ja saattaa jopa parantaa suoritusta, Aronen sanoo. Ongelmia aiheuttaa pitkäaikainen, voimakas stressi. Tässä jutussa stressillä viitataan juuri tuohon pitkäkestoiseen, myrkylliseen stressiin. Pitkäkestoisen stressin aikana keho erittää voimakkaasti stressihormoneja, kuten kortisolia. Kehon korkeat kortisolitasot puolestaan voivat aiheuttaa fysiologisia muutoksia, jotka heijastuvat aivotasolle asti vahingoittaen muun muassa muistikeskusta. Se voi vaikuttaa myös tunnesäätelytaitoihin ja muokata stressinsäätelyfysiologiaa. Tutkimusten mukaan pitkäkestoinen stressi on yhteydessä lukuisiin eri sairauksiin, sekä psyykkisiin että somaattisiin. Stressin aiheuttamia fysiologisia muutoksia on alettu tutkia lapsilla vasta viime vuosina. Aronen sanoo, että lasten ja nuorten stressi on vaikea tunnistaa, sillä oirekuva on erilainen. – Yhdelle lapselle tulee stressistä masennusta ja ahdistusta, toiselle käytöshäiriöongelmatiikkaa, kolmas vetäytyy, neljännellä on oppimisvaikeuksia, viidennellä somaattisia oireita. Joskus oireet ovat erikoisiakin, kuten ADHD-tyyppistä oireilua ilman ADHD:ta.
