ELVYTYSNUKKELAHJOITUS

UUSI HANKE

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Jos vauva on veltto eikä hengitä, silloin pitää toimia heti”

Vastasyntyneen elvytys on vaativa taito, jossa nopeus, varmuus ja kokemus ovat valttia. – Ei riitä, että osaamista on vain riskisynnyttäjien synnytyksissä, sanoo neonatologi Hanna Soukka.

SUOMEN SYNNYTYSSAIRAALAT saavat Ronkaisen muistorahastosta merkittävän lahjoituksen. Lahjoituksella rahoitetaan hanke, joka sisältää 11 simulaationukkea ja niihin liittyvän korkeatasoisen koulutuskokonaisuuden.

Tarkoituksena on yhtenäistää Suomen synnytyssairaaloissa annettava elvytysopetus, jotta vastasyntyneiden hoito olisi mahdollisimman tasalaatuista.

Hanke saa jatkoa, sillä alkukartoitusvaiheen jälkeen mukaan ilmoittautui uusia synnytyssairaaloita. Mukaan kutsutaankin nyt yrityksiä hankkeen tueksi.

Yhtenä kouluttajana hankkeessa on neonatologi ja dosentti Hanna Soukka. Hän työskentelee TYKSin vastasyntyneiden teho-osastolla ja toimii työssään myös simulaatio-ohjaajana. Rahoitettavan hankkeen myötä Suomen synnytyssairaaloihin ollaan hankkimassa 11 elvytysnukkea ja niihin liittyvää koulutusta. Hanna Soukka, olet hankkeen käynnistäjä. Miksi hanke on tärkeä? ”Joka kymmenes vastasyntynyt tarvitsee synnytyksen jälkeistä stimulointia, eli kuivaamista ja selän, raajojen sekä jalkapohjien hieromista, jotta hengitys lähtee kulkemaan normaalisti. Jos se ei auta, pitää aloittaa maskiventilaatio eli puhalluselvytys maskin kanssa. Se on aika yleistä: viisi prosenttia vastasyntyneistä tarvitsee ilman ja hapen puhallusta keuhkoihin. (toim. huom. Suomessa syntyi viime vuonna hieman yli 46 000 lasta.) Täyselvytystä tarvitsee joka tuhannes vastasyntynyt – eli se on kohtalaisen harvinaista.

Kaikkien Suomen 23:n synnytyssairaalan henkilökunnalla pitää olla vastasyntyneen elvytykseen liittyvää ammattitaitoa. Tilanteet tulevat nopeasti, ja kätilö, anestesialääkäri tai lastenlääkäri tekee päätöksen elvytyksestä salamannopeasti. Ei riitä, että osaamista on vain riskisynnyttäjien synnytyksissä, jotka tehdään yliopistosairaaloissa.

Säännöllinen harjoittelu mahdollisimman todentuntuisessa ympäristössä on tärkeää, jotta taidot pysyvät yllä ja päätöksiä tehdään oikeaaikaisesti.”

”Säännöllinen harjoittelu mahdollisimman todentuntuisessa ympäristössä on tärkeää, jotta taidot pysyvät yllä ja päätöksiä tehdään oikea-aikaisesti.”

Millainen tarve tällaiselle hankkeelle on? ”Koulutan TYKSin sekä sen erityisvastuualueen sairaaloissa, muun muassa Porin Satasairaalassa ja Vaasan keskussairaalassa. Sairaaloista tuleva viesti on, että näille taidoille on tarvetta. Kädentaitoja on harjoiteltava säännöllisesti ja ryhmässä.

Koulutuksissa harjoitellaan sitä, miten maski laitetaan, miten otetaan vastasyntyneen suoniyhteys navan kautta ja tehdään nukeilla erilaisia toimenpiteitä.

Vauvaelvyttämisen teknisten taitojen lisäksi tärkeää on myös se, miten henkilökunta toimii ryhmänä. Kuka johtaa ja miten yhteistyöstä saataisiin mahdollisimman toimiva?

Jos vauva on veltto eikä hengitä, silloin pitää toimia heti.”

Onko synnytyssairaaloissa siis epätasaista osaamista vastasyntyneiden elvyttämiseen liittyen? ”Koulutuksen avulla pyritään yhdenmukaistamaan osaamista, ja kiinnostusta aihetta kohtaan löytyy. Ronkaisen muistorahaston tuella synnytyssairaalat saavat elvytysnuken ja koulutusta. Sairaala, joka saa nuken, hoitaa jatkossa henkilökunnan säännöllisen koulutuksen.”

Mitä puutteellisista vastasyntyneen elvytystaidoista voi pahimmillaan aiheutua? ”Pahimmillaan lapsi syntyy huonokuntoisena, ja jos tilannetta ei saada korjattua, se johtaa synnytyksen jälkeiseen pahenevaan hapenpuutteeseen. Syntymäasfyksia voi vaikuttaa koko elämään. Lisäksi se on yksi vakuutusyhtiöiden kalleimmista potilasryhmistä, jos voidaan osoittaa, että lapsen alkuhoidossa on ollut viiveitä. Ripeällä maskiventilaatiotaidolla on suuri merkitys sille, että lapsen fysiologia palaa normaaliksi. Siihen taitoon koulutus ja nämä nuket antavat hyvän pohjan.”

Nuket maksavat 30 000 euroa kappaleelta. Millaisia ne ovat? ”Tämän kaltaiset nuket ovat todella kalliita, mutta niiden kanssa harjoittelu tekee elvytystilanteesta mahdollisimman todentuntuisen.

Nuket reagoivat elvytysharjoitteluun kuten

TYKSissä työskentelevä Hanna Soukka tekee työssään elvytyksen simulaatio-ohjauksia. (Kuva: Nordic Meeting 2019)

oikea ihminen reagoi. Yksi tärkeimmistä asioista on se, että nukeilla on syke, jota voi kuunnella. Lisäksi ne ovat kauko-ohjattavia.

Pädin avulla nuken voi saada hengittämään, kun elvytys on tehty oikein. Jos vaikka pään asento ei ole neutraali, kuten elvytyksessä pitää olla, nukke ei ala hengittää. Huono verenkierto saa niiden posket sinertämään. Nuket myös itkevät ja valittavat, kun niiden on huono hengittää. Kauko-ohjattavuus mahdollistaa sen, että ohjaaja voi olla eri huoneessa ohjaamassa tilannetta haluamaansa suuntaan. Nukkejen mukana tulee myös monitori, josta simulaatiossa voi seurata EKG:tä.”

Miten itse kiinnostuit aiheesta ja olet edistämässä sitä? ”Olen neonatologi eli vastasyntyneiden sairauksiin erikoistunut lastenlääkäri. Yksi vastuualueellani olevista asioista on vastasyntyneiden elvytyksen simulaatio-opetus. Sitä olen tehnyt 15 vuotta. Työpaikallani TYKSissä teemme hätätilasimulaatioita ja olemme aloittelemassa simulaatiokoulutusta myös TYKSin erityisvastuualueen muissa sairaaloissa. Kouluttajakokemukseni mukaan simulaatiotyö on raskasta. Siihen tarvitaan tukea sairaalan johdolta: aikaa ja rahoitusta. Yleisesti ottaen synnytyssairaaloiden antama elvytyskoulutus vaihtelee, eikä kaikissa sairaaloissa ole ehjiä elvytysnukkeja.

Neonatologina tiedän, että joka kymmenes vastasyntynyt tarvitsee apua ja että avun pitää olla oikeaa ja oikea-aikaista. Elvytystaitojen osaaminen on lapsen koko elämänaikaista apua.” ●

Ronkaisen muistorahaston tuella toteutettava hanke on käynnistetty vuonna 2021. Elvytysnukkejen hankinta ja tarvittava koulutus rahoitetaan Ronkaisen muistorahaston ja yritysten lahjoituksilla. Yritykset voivat osallistua hankkeeseen.