Kotivaso 2/2022

Vaikka maailma muuttuu, asuminen Vasolla on turvallista

PANDEMIA JA VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaa vastaan ovat tuoneet maailman muutoksen kotiin eri tavalla kuin aiemmat viime vuosikym menien maailmaa kohdanneet kriisit.

Venäjän hyökkäys toi mukanaan jokaiseen kotiin energian hintakriisin ja huolen turvallisuudesta. Huoli turvallisuudesta näkyi keväällä yhteyden ottoina isännöitsijöille väestösuojatilojen sijainneista ja niiden varusteluiden ajantasaisuudesta. Vaso oli käynnistänyt väestösuojien tarkastukset ja päivi tykset jo viime vuodenvaihteessa, joten tältä osin asiat ovat kunnossa.

Energian hintakriisi koettelee tulevana talvena sekä sähkön että kauko lämmön hinnan nousun kautta Vason kiinteistöjä ja niiden asukkaita. Sähkön hinnan nousun vaikutukset ovat Vason asukkaille kuitenkin huomattavasti maltillisempia kuin esimerkiksi sähkölämmitteisten omakoti- tai puutalojen omistajille. Vason kiinteistösähkö ostetaan osittain pörssisähkönä ja osittain aiemmin sähköpörssistä ostetuilla futuureilla kiinteähintaisena. Futuurien hinnat sekä niihin sidottu sähkön määrä vaihtelevat kvartaaleittain. Monissa Vason asunnoissa asukkaat ovat solmineet omat sähkösopimukset huo neistosähköstä ja sähkön hinnan nousu tulee realisoitumaan kunkin sähkö laskussa eri aikana.

Vasossa on tehty pitkäjänteisesti muutoksia, joiden tarkoituksena on sääs tää energiaa. Tänä syksynä toimenpiteitä on lisätty, ja niistä voit lukea tästä lehdestä. Lehdessä on myös vinkkejä, miten kukin voi vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa kulutuksen kautta.

Julkinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt ennustamiseen: Mikä on hintojen nousun kehitys? Entä korkojen kehitys? Laskeeko sähkön hinta ke väällä vai säilyykö korkea hintataso pitkään? Mitä tapahtuu Venäjän ja Ukrai nan välisessä sodassa? Vason vuoden 2023 talousarviossa on varauduttu varovaisuusperiaatteen mukaisesti eri taloudellisiin skenaarioihin. Ensi vuoden osalta päädyimme maltil liseen 1,3 prosentin keskimääräi seen vastikkeiden korotukseen.

Vasolla on monia hintojen nousua taittavia tekijöitä, kuten pitkiä puitesopimuksia sekä lainoissa kiinteitä korkoja, jotka vähentävät vastikkeiden keräystarvetta.

Talousarvio on kuitenkin nimensä mukaisesti arvio, ja näemme sen toteutumisen vasta ensi vuonna. Vaso on vakavarainen yritys, ja muuttuvassakin maailmassa asu minen Vasolla on turvallista

Tässä lehdessä

4

Ajankohtaista

Raision Keonrinne 20 vuotta 6

Vaso-koti

Asumisoikeusasumisen kaksi sukupolvea 10 OmaVaso “Vastaus löytyy todennäköisesti aina nopeimmin OmaVasosta” – joko olet rekisteröitynyt?

11

Energiansäästö Näin säästät energiaa 12 Neljän vuodenajan Naantali 14 Asukastoimikunnan aktiivisuus tapetilla

Maria

KOTIVASO

julkaisija Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy • päätoimittaja Maria Aspala • toimitus Hansdotter / Sari Lommerse, Miikka Rusi ja Topi Jokinen sekä Sanna Tuomi • taitto Hansdotter / Tiina Valve • valokuvat iStock, Valentina Morales Buschmann, Jaska Poikonen, Sigge Arkkitehdit, Suomen asumisoikeusyhteisöt ry, Sanna Tuomi,

15

Uusi asumisoikeuslaki yksinkertaistaa asukasvalintaa ja laajentaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Lue lisää sivulta 15.

Asumisoikeuslaki uudistuu

16 Miten Vaso-koti rakentuu? 17

Tulossa – Vason Lehtokerttu 18 Vaso rakentaa ja korjaa Lopulta odotus palkitaan

20 Vaso lukuina Vason toiminta alueen kehitys ja näkymät vuodelle 2023

22 Uudet isännöitsijät arvostavat työn monipuolisuutta

Tunnetko jo Vason uudet isännöitsijät Maarit Vallin ja Kalle Tuomisen?

Pelätty ja odotettu perusparannus –mitä se tarkoittaa asukkaalle?

Naantali tarjoaa runsaasti palveluja ja tekemistä myös talviaikaan.

Raision Keonrinteen kiinteistössä vietettiin syyskuun alussa iloisia 20 vuotissynttäreitä asukkaiden kesken. Kerhohuoneeseen oli kutsuttu koko talon väki – musiikkia, muisteloita ja hyvää ruokaa riitti.

Raision Keonrinne 20 vuotta

ALUKSI KOHOTETTIIN malja 20-vuotiaalle asuinkiinteistölle ja sen asukkaille. Vason toimitusjoh taja Maria Aspala lausui tervehdyssanat ja onnentoivotukset. Illan aikana kuultiin ta rinoiden lomassa myös haitarinsoittoa.

Istahdimme juhlan aikana hetkeksi pohtimaan asukastoimikunnan ja -toimin nan tärkeyttä yhdessä toimikunnan pu heenjohtajan Kari Kuloilan ja entisen pu heenjohtajan Martti Kiviojan kanssa. – Jos on koko työikänsä tottunut otta maan vastuuta asioista ja ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa, saattaa olla hel pompi tarttua toimeen myös täällä ko tosalla, asukastoiminnassa. Toivomme silti, että myös nuoret innostuvat ja uskaltavat ilmoittautua mukaan asukastoimikuntaan. Täällä voi vaikuttaa omaan asumisviihty vyyteen, muttei joudu silti kantamaan ta loudellista vastuuta kiinteistön toiminnas ta, Martti Kivioja sanoo.

Tosin asumisoikeuden parhaita puolia on myös sen huolettomuus, eikä ketään voi velvoittaa talkoisiin tai yhteistoimin taan, jos ei se itsestä tunnu hyvältä. – Meille on toki siunaantunut vuosien

varrella myös vähän noita vanhustenhoi tohommia, kun ikääntyneemmät asukkaat ovat pyytäneet apuja esimerkiksi televi sioiden asennuksissa. Mielelläänhän sitä auttaa, jos osaa ja pystyy, kun ollaan jo eläkkeellä molemmat, Kari Kuloila sanoo.

Kyselemme myös, onko alakerran ker hohuoneella ollut käyttöä vuosien saa tossa.

– Aiemmin pyöritimme täällä kerran kuussa kirjastoa – sellaista vaihtopörssiä, jonne voi tuoda luetut kirjat ja ottaa ti lalle uudet. Nyt on kirjojen vaihtuvuus vähentynyt, mutta talon asukkaat voivat varata tilaa vaikka synttärien tai muiden kahvitilaisuuksien viettoon pientä maksua vastaan.

Illan viiletessä ja haitarimusiikin soides sa kiitimme kauniisti kutsusta ja jätimme asukkaat jatkamaan juhlia ja jakamaan muistoja.

teksti ja kuvat SANNA TUOMI

Kerhohuoneesta kaikkien yhteinen vierashuone

KERHOHUONEET JÄÄVÄT kiin teistöissä usein vähälle käytölle, mutta innovatiivisella ideoinnilla ne voidaan saada aktiiviseen käyttöön. Raision Ruustinnassa asukastoimikunta on esittänyt, että kerhohuonetta voisi käyttää asukkaiden yhteisenä vieras huoneena.

– Olisi aika upeaa, jos kerhohuoneen saisi vierashuoneeksi, jota asukkaiden kaukana asuvat sukulaiset tai ystävät saisivat käyttää. Asunnot ovat aika pie niä, joten majoittaminen on haasteel lista. Tiedän, että on taloyhtiöitä, joissa kerhohuone on otettu tällaiseen käyt töön, ja sinne on kehitetty toimiva va raussysteemi, Ruustinnan asukastoimi kunnan puheenjohtaja Niina Nurmi sanoo.

Asukkaat pääsivät muuttamaan Ruustinnaan tämän vuoden tammi kuussa. Asukastoimikunta on kysynyt asukkailta toiveita ja ideoita kerhohuo neen käyttöön. Esille nousi myös ajatus,

että tila voisi toimia asukkaiden yhtei senä olohuoneena.

– Vaikka kaikilla on televisio, on paljon yksin asuvia. Lisäisi yhteisöllisyyttä, jos mentäisiin yhdessä katsomaan jääkiek komatsia ja kannustamaan Suomea. Kerhohuoneessa voisi olla myös om pelukone, jota asukkaat voisivat tar vittaessa käyttää. Ajatuksena olisi, että asukkaat voisivat käyttää kerhohuonet ta omien aikataulujensa mukaan.

Innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan li sätä asumismukavuutta, kun yhteiset tilat ikään kuin jatkavat kompakteja asuntoja asukkaiden tarpeiden mukaan. – Itsellänikin olisi vierashuoneelle käyttöä, sillä aikuiset lapseni asu vat Helsingissä eivätkä mahdu yöpymään omassa asunnos samme. Kerhohuone yhteisenä olohuoneena taas mahdollistai si spontaanit tutustumiset talo yhtiön muihin asukkaisiin, Nurmi sanoo.

Kaikilla ei välttämättä ole työhuonetta tai työrauhaa omassa kodissa, jolloin kerho huone voisi olla sopiva vaihtoehto myös etätyön tekemiseen.

Aineeton lahja on oiva lahja jokaiseen pukinkonttiin

Paras joululahja on rakkaudella suunniteltu ja toteutettu. Pukinkonttiin voi laittaa vaikkapa lupauksen selkähieronnasta isoäidille tai treffi-illasta lapsiperheen vanhemmille.

MATERIAN SIJAAN voi antaa joululahjaksi lahjakortteja erilaisiin elämyksiin ja pal veluihin. Jos haluat viedä lahjan vielä henkilökohtaisemmalle tasolle ja lait taa peliin omaa aikaasi, lupaudu vahti maan lapsia tai lemmikkiä, pesemään ikkunat tai valmistamaan ihana illalli nen. Elämyksetkin voivat olla itse to teutettuja: vie ystävä retkelle laavulle, avantouimaan tai viettämään mökki viikonloppua.

Tai mieti mitä sellaista osaat tehdä, minkä oppimisesta ystävä tai perheen jäsen ilahtuisi. Lupaa opettaa uusi her kullinen ruokaresepti, kitaransoiton al

keet tai vaikka neulomaan villasukka.

Kaunis aineeton joululahja on myös saajan nimissä tehty lahjoitus hyvän tekeväisyyteen. Lahjoituksia voi tehdä sekä kotimaisille että ulkomaisille avun tarvitsijoille. Esimerkiksi Pelastakaa Lap set ry:n suosituimpia joululahjoja ovat 40 euron avustus vähävar aisen perheen lapsen harrastukseen ja puhdas vesi katastrofi­alueille 35 euroa. Punaisen Ristin aineettomia lahjoja ovat muun muassa ystävä yksinäiselle Suomessa tai ­äitiyspaketti tulevalle äidille ­katastrofin keskelle. Myös esimerkiksi Planilta ja Kirkon Ulkomaanavulta voi ostaa eri laisia hyväntekeväisyyslahjoja.

Liedon Jokihelmen kerhotila soveltuisi hyvin vierashuoneeksi tai työtilaksi.

teksti ja kuvat SANNA TUOMI

Asumisoikeusasumisen kaksi sukupolvea

– Tärkeimpinä kriteereinä pidimme peruskorjattua asuntoa ja sitä, ettei kukaan irtisano meitä, vaan saamme asua asunnossa niin kauan kuin haluamme, Jenna ja Tomi sanovat.

Tänä syksynä meillä on ollut ilo juhlia Vason vanhimman ja samalla Suomen toiseksi vanhimman asumisoikeus kiinteistön 30 vuotispäiviä. Pääsimme tapaamaan sekä pitkäaikaisimpia että juuri lokakuussa muuttaneita asukkaita.

KÄYDÄÄNPÄ ENSIN tapaa

massa Jennaa, Tomia ja Milo-koiraa, jotka ovat asettuneet kaksi yötä aiemmin taloksi kerros talokotiinsa Kohmoon. Tavastinmäen Mamselli -nimisessä kiin teistössä on lokakuun aikana valmistu massa perusparannusremontti. Portaikot ja hissi ovat vielä suojattuina ja osa ko deista odottaa kalusteita. Perillä on kui tenkin aurinkoinen vastaanotto. Muutama nuuskaisu ja meidät hyväksytään vierailul le 6-vuotiaan Milo-koiran toimesta.

Viidennen kerroksen ikkunoista avau tuvat näkymät ja syksyn kaunis ruska saavat sekä vierailijan että isäntäväen hä keltymään. Olemme yhtä mieltä siitä, et tä aamukahvin äärellä ei voisi päiväänsä paremmin aloittaa. Ja kahvikupin äärelle istahdammekin, tutustumaan vähän tar kemmin kodin uusiin asukkaisiin Jennaan ja Tomiin.

Jenna on kotoisin Lavialta ja kertoo hy myssä suin, että tämä on ensimmäinen kerrostaloasunto, jossa hän asuu, eikä vii dennessä kerroksessa asuminen onneksi huimaa päätä yhtään. Parvekkeelta näky vä luonto sekä rauhallinen sijainti korvaa vat omakotitaloasumisen.

– Vielä vähän mietityttää, että miten sii hen tottuu, jos naapurista kuuluu ääniä, mutta se jää nähtäväksi. Tällä hetkellä kuuluu vielä hieman perusparannusre

”Täällä tulee metsään lähdettyä varmaan päivittäin ja vieläpä melkein kotiovelta.

TOMI

montin ääniä, Jenna pohtii. – Mutta onneksi remontti on jo loppu suoralla, ja kohta päästään kaikki asumaan ja rauhoittumaan uudistettuihin koteihin.

Tomi on tuonut muuttokuormansa Maskusta ja iloitsee erityisesti Kohmon erinomaista pyöräily- ja kävelyreiteistä. – Kavereiden kanssa käydään useamman kerran vuodessa vaellusreissuilla pohjoi sessa, ja täällä tulee metsään lähdettyä varmaan päivittäin ja vieläpä melkein ko tiovelta, hän sanoo.

Tomi innostuu myös Aurajoen varren upeasta kävelyreitistä, jonne kannattaa jo kaisen luonnosta nauttivan suunnata.

Tavastinmäen Mamselli on kerrostalokiinteistö Kohmossa lähellä Kuralan kylämäen kulttuurimaisemia.

UUSI KOTI LÖYTYI VASO.FI-SIVUILTA

Käy ilmi, että pari on tavannut toisensa sokkotreffeillä.

Lyhyen nettideittailun jälkeen sovittiin treffit Huittisiin, vähän niin kuin puolimat kaan, ja kyllähän se oli siinä, Jenna hymyilee.

Oli alusta alkaen selvää, että minun on helpompaa vaihtaa työpaikka Turkuun ja täällä sitä nyt ollaan.

Mieluinen koti löytyi vaivattomasti ja no peasti Vaso.fi-sivuilta. – Minulla oli jo valmiina asumisoikeusasun non hakemiseen tarvittava järjestysnume ro, Tomi kertoo.

– Tärkeimpinä kriteereinä pidimme perus korjattua asuntoa ja sitä, ettei kukaan irti sano meitä, vaan saamme asua asunnos sa niin kauan kuin haluamme. Katsoimme myös vuokra-asuntojen hintoja Oikotiel tä, ja niihin verrattuna asumisoikeusasunto

Kodin läheltä löytyy erinomaisia kävelyreittejä Milo-koiran ulkoiluttamiseen.

tuntuu todella edulliselta asumismuodolta. Jenna puolestaan iloitsee uudistetusta keittiöstä, jonne mahtuu iso, tuliterä pöy tä, jonka ympärille voi kutsua ystäviä ja sukulaisia syömään. Kotiin on muutenkin panostettu, uusi sohvakin on jo tilattu.

Tulevaisuudesta kysyttäessä pari katsoo hymyillen toisiaan silmiin.

– Sitten, kun on tähän asetuttu, toteute taan matkustushaaveita ja ties vaikka jo nain päivänä tarvittaisi yksi huone lisää. Molempien haaveissa on myös asua joskus rivitalossa tai omakotitalossa, mut ta sitä ennen tässä on hyvä olla, yhdessä.

UUSI ASUMISMUOTO KIINNOSTI Seuraavaksi piipahdamme Kreulankar tanoon, Vason vanhimpaan kiinteistöön, jossa vietettiin 30-vuotisjuhlia alkusyksys tä. Olimme mukana myös juhlissa ja ilok

Lissu, Rami ja Almakoira asuvat Vason vanhimmassa kiin teistössä Kreulankartanossa.

semme saimme kutsun Lissun, Ramin ja 1,5 vuotiaan Alma-koiran luo kyselemään lisää heidän kuulumisiaan.

Tänä päivänä taitaa olla harvinaista, et tä juurrutaan samaan paikkaan asumaan yli 30 vuodeksi, mutta niin meille vain on käynyt, Lissu kertoo.

Asumisoikeusasuminen oli meille Ruot sissa asuvien kavereiden kokemuksien kautta tuttu juttu. Kun sama asumisen malli oli tulossa Suomeen, haimme ensim mäisten joukossa tänne Halistenkosken läheisyydessä sijaitsevaan Kreulankarta noon. Järjestysnumeromme taisi olla 6 tai 7. Kasvavalle perheelle olisi vaihtoehtoina ollut silloin noin 15 prosentin lainankorot tai vuokra-asuminen, joten tämä tuntui ja tuntuu yhä lottovoitolta. Nyt perheen kaikki kolme lasta ovat jo muuttaneet kotoa ja mekin olemme vaihtaneet pie

”Asumisoikeus asunto tuntui ja tuntuu yhä lottovoitolta.

LISSU

– Asumme juuri meille kahdelle ja Almalle sopivissa neliöissä, eikä tästä ole kiire mihinkään, Lissu sanoo.

nempään asuntoon tässä samassa kiin teistössä, kun melkein naapurista vapau tui kolmio. Asumisoikeuskodista toiseen vaihtaminen on onneksi tehty helpoksi. Nyt asumme juuri meille kahdelle ja Al malle sopivissa neliöissä, eikä tästä ole kii re mihinkään.

Lissu on ollut alusta alkaen aktiivinen asukas, istunut Vason hallituksessa ja YTE:ssä (asukkaiden yhteistyöelin) sekä ollut Kreulankartanon asukastoimikun nassa pitkään.

Nyt on tullut aika antaa tilaa muille. Toivottavasti nuoremmat asukkaat otta vat viestin vastaan ja yhteisöllisyys kantaa hedelmää myös tulevina vuosina – kaik kien hyväksi, hän toivoo.

Pitkä histor ia samassa pihapiirissä hou kuttaa meidät väkisinkin muistelemaan menneitä. Rami kertoo, miten piha-alue

on muuttunut vuosien saatossa. Hiekka laatikkoalue muutettiin talkoilla ja Vason avustamana pelikentäksi, ja tulevaisuuden suunnitelmissa olisi luoda pihasta kaunis monivuotinen puutarha oleskelualuei neen.

Yhteishenki syntyi heti silloin alus sa, kun kaikki muuttivat samaan aikaan. Useimmat samassa elämäntilanteessa ja valtavan innostuneina asumisoikeudesta. – Hiekkalaatikolla tutustuttiin ja ideoitiin vaikka mitä ja useimmat ideat toteutet tiinkin. Meillä oli tuolla pellon reunassa viljelypalstatkin halukkaille, Lissu täyden tää muistelua.

Ja sieltä saatiin aika hyvin satoakin, mut ta kun ei niitä perunoita ja porkkanoita mahdu määräänsä enempää säilyttämään, hän harmittelee.

Lapsia r iitti pihoilla, ja niillä riitti myös

mielikuvitusta. Kerran pojat olivat keksi neet tehdä vanhempiensa kauhistuksek si naapurin kuivumassa olleista lakanoista intiaaniteltan. Eipä siinä auttanut kuin vie dä lakanat uudelleen pesuun ja lähteä pa hoittelemaan tapahtunutta. Naapuriakin nauratti, Lissu muistelee päätään pyöritel len.

Nyt on täällä ”alakar tanossa” lapset vaihtuneet koiriin, mutta onneksi tuossa yläkartanon puolella alkaa taas olla elä mää. Nuoria ihmisiä ja lapsia muuttaa tähän haluttuun, perusparannettuun kiin teistöön mielellään, koska tämä on kyllä oikea lintukoto ja hyvien kulku- ja ulkoilu yhteyksien päässä. – Eikä meilläkään täältä ole mihinkään kii re, koti on yhdessä tasossa ja eläkepäivik si on jos jonkinlaista suunnitelmaa, Lissu ja Rami toteavat yhteen ääneen.

Kreulankartano sijaitsee rauhallisella paikalla vain kivenheiton päässä Halistenkoskesta ja ostoskeskuksesta.

“Vastaus löytyy todennäköisesti aina nopeimmin OmaVasosta”

– joko olet

rekisteröitynyt?

Tällä hetkellä jo yli puolet eli noin 2800 Vason asukasta käyttää OmaVasoa. Vason palveluasiantuntija Marko Äijälä kannustaa kaikkia tutustumaan asukkaiden näppärään omaan palvelukanavaan.

OLOHUONEEN PATTERI on kyl mä, ilmoitanko isännöitsijälle vai huoltoyhtiöön? Mistähän asukas toimikunnassa viimeksi juteltiin? Maksoin ko varmasti käyttövastikkeen?

Vastaavia pieniä ja suuria asumiseen liittyviä kysymyksiä tulee säännöllisesti asukkaan selvitettäväksi. Vaso on halunnut

Vason asukas voi ottaa palvelun käyt töönsä tietokoneeltaan tai mobiililaitteel taan milloin tahansa.

– Rekisteröityminen tapahtuu olemassa olevalla sähköpostiosoitteella ja pankki tunnuksilla. Silloin luodaan oma salasana, jolla pystyy jatkossa kirjautumaan helposti ja nopeasti.

HELPOTTAA MYÖS ISÄNNÖITSIJÄN TYÖTÄ

Äijälä uskoo, että OmaVason mahdol lisimman laaja käyttö auttaa asukkaita ja myös helpottaa isännöitsijöiden työ

– Kun viestit kohdistuvat mahdollisim man paljon yhteen kanavaan, se nopeut taa viestintää ja asian hoitoa. ason tiedottamisen suhteen Oma Vaso on hyvä ja nopea tapa pysyä kär ryillä oman kiinteistön kuulumisista. usasetuksista voi valita, haluaako sen sähköpostiin, kun palve lussa on uutta luettavaa.

– Laitamme toki edelleen tärkeistä asiois ta viestiä postiin, ilmoitustaululle ja säh köpostiin, mutta OmaVasosta saa tiedon

vitsee apua esimerkiksi palve luun ensi kertaa rekisteröityessä, Marko

Näin otat OmaVason käyttöösi:

1

AVAA OSOITE vaso.fi/omavaso Suosittelemme tallentamaan sivun kirjanmerkkeihisi. Sivusto toimii mobiililaitteella, tabletilla ja tieto koneen selaimella.

2

KIRJAUDU TAI REKISTERÖIDY

Ensi kertaa palvelua käyttäessäsi rekisteröidy pankkitunnusten avul la. Jatkossa kirjautuminen sujuu itse asettamallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla.

3 VALMIS KÄYTTÖÖN!

Olet nyt valmis käyttämään sivus toa. Tutustu monipuolisiin ominaisuuk siin ja pysyt entistä paremmin ajan tasalla kiinteistöön liittyvistä asioista.

Äijälä kannustaa ottamaan rohkeasti yh teyttä.

– Minulle voi tarvittaessa soittaa ja pyytää neuvoa. Isännöitsijä voi auttaa asukaskoko uksessa, ja toimistollakin ajanvarauksella au tetaan tunnuksen luomisessa. Monet, jotka ovat aluksi epäröineet käyttöönottoa, ovat kuitenkin todenneet OmaVason helpoksi.

Vaso toivoo, että kiinteistöön liittyvät huoltopyyn nöt tehdään ensisijaisesti OmaVason kautta. Löydät OmaVason osoitteesta vaso.fi/omavaso.

teksti SARI LOMMERSE

Näin säästät energiaa

Nyt jos koskaan kannattaa aloittaa energiansäästötoimet. Korkea sähkönhinta kannustaa säästämään energiaa nyt, mutta par haassa tapauksessa lyhyemmistä suihkuista ja alemmasta kodin lämpötilasta voi tulla pysyvä elämäntapa – ja maapallo kiittää.

TEHOKKAIN TAPA säästää energi aa on kodin lämpötilan laskemi nen ja lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen. Suositeltu lämpötila oleskelutiloissa on 20–21 as tetta ja makuuhuoneessa 18–20 astet ta. Sisälämpötilan alentaminen yhdellä asteella vähentää lämmitykseen käytet tävän energian kulutusta noin viidel lä prosentilla. Vedenkäytössä suihku ajan lyhentämisellä saavutetaan tuntuvia säästöjä.

Se , milloin käytät sähköä, vaikuttaa sähkön hintaan. Sähkön säästäminen erityisesti huippukulutuksen aikaan on tärkeää. Kulutusta kannattaa vähentää erityisesti arkiaamuisin klo 8–10 ja al kuillasta klo 16–18.

Mikäli huoneiston var ustukseen kuu

luva kodinkone alkaa olla käyttöikän sä päässä, se kannattaa vaihtaa uuteen energiaystävällisempään vaihtoehtoon. Vaso tukee laitteiden vaihtoa osallistu malla kustannuksiin.

Mikäli asukas päivittää alle 10 vuotta vanhan, varustelutasoon kuuluvan ko dinkoneen energiankulutuksen vuoksi A-luokkaan, Vaso maksaa 1/3 ja asukas 2/3 laitteen hinnasta. 10–15 vuotta vanhan laitteen uusimisesta Vaso mak saa 2/3 ja asukas 1/3 laitteen hinnas ta. Näin esimerkiksi 12 vuotta vanhan lieden vaihtaminen 900 euron hintai seksi hintaiseksi induktioliedeksi tulee maksamaan asukkaalle 300 euroa. Jos kiinnostuit kodinkoneen päivittämisestä uuteen, ole yhteydessä kiinteistösi isän nöitsijään.

Miten Vaso osallistuu energiatalkoisiin?

Vason kohteissa on syksyllä 2022 toteutettu seur aavat energian säästötoimenpiteet:

• Porraskäytävien ja yleisten tilojen lämpötilat on laskettu 18–20 asteeseen.

• Sydänyön ulkovalaistusta on vähennetty.

• Yleisten saunatilojen käyttöä on tehostettu ja vuoroja vähennetty.

• Asuntojen lämpötilat on säädetty tavoitelämpötilaan 21–22 °C.

• Ilmanvaihdon käyntiajat ja -määrät on tarkastettu.

• Huoltoliikkeitä on ohjeistettu käyttämään vain led-polttimoita rikkoutumisten yhteydessä.

Vasolla on ennakoivasti tehty pitkäjän teistä työtä asumisen energiaystävälli syyden suhteen. Vuosien 2016–2019 aikana on luovuttu viiden kiinteistön öljylämmityksestä ja siirrytty maaläm pöön. Liedon Jokihelmessä ja Raision Ruustinnassa on jo asennettuina aurin kopaneelit ja myös rakenteilla olevaan

Turun Pääskynlinnaan on tulossa au rinkopaneelit. Leanheat, lämmityksen älyohjausjärjestelmä, on otettu käyt töön 33 kiinteistössä. Lisäksi on otettu pilottikokeiluun huonekohtaisia älyter mostaatteja. Perusparannuskohteissa on toteutettu yläpohjien lisälämmön eristyksiä. Yleisten tilojen sekä pihaalueiden valaisimia on päivitetty ledpolttimoiksi. Huoneistokohtaiset vesimittarit on lisätty perusparannus ten yhteydessä kiinteän vesilaskutuksen kohteisiin.

Vuonna 2019 solmittiin Turku Ener gian kanssa Ekotakuu-sähkö- ja lämpö sopimus, joka takaa, että Vason käyttä mä kaukolämpö ja sähkö on tuotettu 100-prosenttisesti uusiutuvilla energia lähteillä.

Viimeisten viiden öljylämmityskoh teen lämmityslaitteiston muutos on suunniteltu toteuttavaksi vuoteen 2025 mennessä. Lisälämmöneristyksiä sekä ikkunoiden ja ovien vaihtoja tehdään tarvekohtaisesti. Aurinkopaneelit sisälly tetään perusparannussuunnitelmiin.

Miten asukas voi osallistua energiatalkoisiin?

Sauno ripeästi, ota maltilliset löylyt ja muista tiiviit saunavuorot.

Lyhennä suihkuaikaa ja vältä turhaa veden valuttamista. Vältä kuivausrummun käyttöä.

Pese täysiä pesukoneellisia ja valitse alhaisin mahdollinen lämpötila.

Suosi astianpesukonetta käsin tiskauksen sijaan. Vähennä lämpöä. Säädä termostaatit ja lattialämmitys pienemmälle.

Tarkasta ikkunoiden ja ulko ovien tiivisteet. Asukaskokouksen päätöksellä tiivisteet voidaan uusia myös keskitetysti.

Sammuta turhat valot ja suosi energiatehokkaita led polttimoita.

Sammuta laitteet, joita ei käytetä ja irrota laturit latauksen päätyttyä.

Älä lämmitä autoa turhaan. Puoli tuntia leudolla säällä ja tunti kylmällä riittää.

Neljän vuodenajan Naantali

Naantali on tunnetusti yksi Suomen tunnelmallisim mista kesäkaupungeista, mutta kaupunki tarjoaa asukkailleen hyvät palvelut ja yllin kyllin tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Vasolla on aurinkokaupungissa useita viihtyisiä asuinkiinteistöjä.

teksti TOPI JOKINEN • kuvat JASKA POIKONEN ja VISIT NAANTALI

NAANTALI ON mukava ja palvele va asuinpaikkakunta kaikenikäisil le asukkaille. Vason asuntotarjon ta Muumien kotikaupungissa painottuu isompien perheasuntojen puolelle, ja tar jonnasta löytyy viihtyisiä kolmioita ja ne liöitä.

Vason asuntopäällikön Tiina Arnivaaran mukaan perheet hakevat lähtökohtaisesti rivi- ja erillistalokohteita kaupunkikeskus tojen ulkopuolelta. Naantalin kohdalla hän kuitenkin vinkkaa perheitä laajentamaan perspektiiviään asuntohaun suhteen. – Meiltä löytyy todella hyviä, tilavia ja viih tyisiä kerrostalokohteita aivan Naantalin keskustasta. Saunalliset, neljä huonetta ja keittiön käsittävät perheasunnot sopivat pohjaltaan loistavasti lapsiperheille, Arni vaara kertoo.

KESKUSTA-ASUMISTA LAPSIPERHEILLEKIN

Yksi Naantalin valteista on sen kompak ti koko. Keskusta-alueella kaikki on käve lymatkan etäisyydellä, haki sitten ruoka kauppaa, pankkipalveluita tai kunnallisia palveluita. Kompaktin keskustan alueel la on myös päiväkoteja, ja Kuparivuoren koulu vuosiluokille 1–6 sijaitsee aivan kes kustan kyljessä. Myös yläkoulu, lukio ja am mattiopisto sijaitsevat lähellä keskustaa. Onkin mielenkiintoista, että yksi maam me suosituimmista matkailukaupungeista mahdollistaa perheasumisen aivan turisti nähtävyyksien tuntumassa. Työ- ja koulu matkojen lyhyet etäisyydet ovat olennai nen osa arjen mukavuutta, mutta se, että kävelyetäisyydellä omasta kodista sijaitsee idylliset puistot ja uimarannat sekä Naan talin kaunis Vanhakaupunki tekee asumi sesta ja elämästä ainutlaatuista. – Palveluiden ja nähtävyyksien lisäksi myös runsaasti harrastusmahdollisuuksia löytyy läheltä keskustaa. Esimerkiksi Kuparivuo relta löytyy kaksi jäähallia ja urheilukenttä. Maijamäestä löytyy sisähalli sekä muutama vuosi sitten tehty ulkoliikuntapaikka, mark

kinointikoordinaattori Nina Hietala Visit Naantalin matkailuneuvonnasta valottaa.

TEHTÄVÄÄ JA

NÄHTÄVÄÄ RIITTÄÄ

Kesäkuukausina Naantali tunnetusti ku koistaa. Jo pelkässä Vanhankaupungin tunnelmassa ja pienvenesataman ja ran taravintoloiden sykkeessä riittää aistit tavaa vaikka koko kesäksi. Oman lisänsä tuovat kesätapahtumat, kuten Naantalin musiikkijuhlat, Unikeonpäivät sekä vaikka pa kirkkopuistossa heinäkuun jokaisena

päivänä kello 13 järjestettävät puistokon sertit, joista saapuvat nauttimaan perheet piknik-koreineen ja viltteineen.

Kesäkauden ulkopuolella kaupunki hiljenee huomattavasti. Mutta vaikka turisteja näkyy vain murto-osa kesän määristä, riittää kaupungissa nähtävää ja koettavaa niin paikkakuntalaisille kuin lä hiseudun asukkaillekin. Naantalin kylpylä vetää puoleensa matkailijoita vuoden ym päri, ja syksyinen Lux Gratiae -tapahtuma tuo valoa, musiikkia ja tunnelmaa loka kuun lopun pimeneviin päiviin.

TALVISESSA

NAANTALISSA ON TUNNELMAA

Joulun alla Vanhakaupunki huokuu tunnelmaa, ja Naantalin kirkossa lauletaan kauneimpia joululauluja. Joulun tunnelmasta pääsee nautti maan Vanhankaupungin myyjäisis sä, mutta myös esimerkiksi Putiikki Vanha-Vantossa, joka sijaitsee aivan Naantalin ja Raision rajalla. Hel mikuussa puolestaan käynnisty vät myös Naantalin musiikkijuhlien talvikonsertit. Koulujen talvilomien aikaan kaupunki järjestää runsaasti ohjelmaa lapsille ja nuorille. – Meri on Naantalissa läsnä talvel lakin. Avantouimaan pääsee ainakin Taimon ja Nunnalahden uimaran noilla. Jäätilanteen salliessa suositut retkiluistelureitit avataan liikkujille merellä ja Luolalanjärvellä, ja talvista merimaisemaa pääsee toki ihaile maan myös maastosuksilla liikkuen, Nina Hietala kertoo.

Kevään aistii Naantalissa vahvasti. Jäiden lähdettyä alkaakin jo valmis tautuminen kohti uutta kesäkautta: pian Vanhankaupungin rannan ra vintolat avaavatkin taas terassinsa ja matkailijat löytävät jälleen Naanta liin.

Vason vapaat kohteet Naantalista löydät aina ajantasaisesti osoitteesta www.vaso.fi

Asukastoimikunnan aktiivisuus tapetilla

NAANTALIN KESKUSTAN tuntu massa Palomäenkatu 10:ssä si jaitsevan As Oy Alpin asukkaita mietitytti eteiskäytävän valkoinen seinä siinä määrin, että asukastoimikunta päätti ryhtyä toimeen.

– Ensin harkitsimme seinän maalaamis ta, mutta yksi asukkaista heitti ohimennen idean tapetoinnista. Kerroimme isännöit sijälle ideastamme, ja hän oli heti mukana, kertoo asukastoimikunnan puheenjohtaja Kari Peräntie

Nyt eteiskäytävän seinää koristaa ko mea panoraamatapetti, jonka teemana on taloyhtiön nimeen viitaten näyttävä alppimaisema. Peräntien mukaan tapetti projekti eteni vauhdikkaasti, ja mikä tär keintä, lopputulos miellyttää asukkaiden

silmää. – Meidän mielestämme seinä on todella nätti, eikä ankean valkoinen ja sairaala mainen, hän kiittelee.

VASOLLA ASUKKAAT SAAVAT VAIKUTTAA

Asuntopäällikkö Tiina Arnivaaran mukaan Vasolla suhtaudutaan myönteisesti asuk kaiden ideoihin asuinviihtyvyyden paran tamiseksi.

– Oikeastaan kaikki riippuu asukastoimi kunnan aktiivisuudesta. Jos vain ideoi ta syntyy, niin kannattaa olla yhteydes sä omaan isännöitsijään. On hieno asia, että asukkaat yhdessä haluavat vaikuttaa oman asuinkiinteistönsä viihtyvyyteen, Arnivaara toteaa.

Kari Peräntie on tyytyväinen asukastoimikunnan aktii visuuteen ja yhteistyöhön Vason ja etenkin isännöit sijän kanssa.Yhteistuumin taloyhtiöön on saatu mm. maisematapetti, ruusuportti ja jopa kuntoportaat.

Uusi asumisoikeuslaki astui voimaan 1.1.2022. Asumisoikeuden perusperiaatteet pysyvät ennallaan, mutta asumisoikeuslain muutos yhtenäistää asukasdemokratiaa ja lisää läpinäkyvyyttä sekä yksinkertaistaa ja nopeuttaa asukasvalintaa.

Asumisoikeuslaki uudistuu

ASUMISOIKEUDEN JÄRJESTYSNU

MEROT uudistuvat ja toimijat pääsevät tekemään itse asukas valinnan. Jatkossa valtakunnallinen järjes tysnumero haetaan ARAlta, niitä voi olla vain yksi kullakin hakijalla ja ne ovat voi massa kaksi vuotta.

Asukashallinnon säännökset astuivat voimaan siirtymäsäännöstön jälkeen vuoden 2022 syyskuussa. Asukasvalinnan säännökset tulevat voimaan vuoden 2023

Asukasvalinta uudistuu

1.9.2023 lähtien asiakkaal la on vain yksi valtakunnallinen järjestysnumero, joka on voimassa 2 vuotta.

aikana. Vasossa on käynnistynyt työ muut tuneen asumisoikeuslain edellyttämiltä osin. Tätä työtä tehdään yhdessä myös asukkaiden kanssa yhteistyöelimessä.

Uusi asumisoikeuslaki tulee myös muuttamaan Vason yhtiön hallituksen ko koonpanoa siten, että jatkossa asukas jäseniä on hallituksessa 40 prosenttia. Uuden asumisoikeuslain mukainen hal litus valitaan vuoden 2023 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Asukasdemokr atian osalta uusi asumis oikeuslaki vastaa pitkälti Vasolla käytössä olevaa asukasdemokratiamallia. Uusi laki kuitenkin lisää asukkaiden vaikutusmah dollisuuksia oman talon asioiden hoita miseen liittyvissä asioissa sekä oikeuksia valvoa ja seurata talon omistajan toimen piteitä.

Myös asukasviestintään tulee uusia vaa timuksia, joka lisää läpinäkyvyyttä asukkai den ja talon omistajan välillä.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet laajenevat

Asumisoikeusyhteisön hallituksessa asumisoikeuden haltijoita on 40 %. ja aina vähintään kaksi edustajaa.

Uusi valtakunnallinen neuvottelukunta koos tuu kaikkien asumis oikeustoimijoiden ja niiden asukkaiden edus tajista. Valtakunnalliseen neuvottelukuntaan voi kuulua myös viran omaisten edustajia.

Uudet valtakunnalliset järjestysnumerot haetaan Ara:lta 1.9.2023 lähtien. Siihen asti järjestys numerot haetaan vanhaan tapaan kunnalta.

Vanhat voimassa olevat järjestysnumerot ovat voimassa vielä vuoden 2023 loppuun.

Asumisoikeuden haltijat käyttävät päätösvaltaansa jatkossakin asukaskokouksessa, jossa asukkailla on mahdollisuus valita keskuudestaan asukastoimikunta. Asukastoimi kunta pääsee vaikuttamaan mm. talokohtaisiin remonttitarpeisiin, yh teistilojen käyttöön, talkoisiin ja pi hajuhliin, vastikkeisiin ja budjetteihin.

Asumisoikeusyhteisön ja -haltijoiden välinen yhteistyöelin pääsee vaikutta maan mm. kilpailutuksiin, korjaus- ja rahoitussuunnitelmiin, käyttövastikkeiden tasaukseen ja kunnossapito- ja hoito järjestelmiin.

teksti MIIKKA RUSI • havainnekuvat SIGGE ARKKITEHDIT

Miten Vaso­koti rakentuu?

Vason uudiskohteen tie tontin hankinnasta asukkaiden muuttopäivään on pitkä ja monivaiheinen. Asuntojen luovutusta edeltää vuosien työ ja valmistelu.

Raision Lehtokertun asuntojen haku alkaa ensi vuonna.

AVAIMET KÄTEEN, juhlajuomaa lasiin ja onnea uuteen kotiin! Upouuden Vaso-kodin asukkaalle asunnon hakuprosessi ja asun toon muutto näyttäytyvät monesti var sin yksinkertaisina. Tarvitaan vain voimas sa oleva asumisoikeuden järjestysnumero, täytetään asuntohakemus ja muuttamaan pääsee joidenkin kuukausien pituisen odottelun jälkeen. Hakemukset voi lähet tää helposti sähköisesti vaso.fi-verkko palvelussa.

Vasolla on takanaan kuitenkin pitkä ja kirjava projekti, joka on tyypillisesti alka nut jo vuosia aiemmin. Siitä uusi asukas näkee vain jäävuoren huipun.

Kaikki alkaa tontista, jonka Vaso voi hank kia kolmea eri reittiä. Ensimmäinen reit ti on tontti- ja kiinteistökilpailuihin tai kaavakehityshankkeisiin osallistuminen, jossa ostetaan kaavoitettava kiinteistö usein yhteistyökumppaneiden kanssa. – Tämä reitti on usein kaikkein pisin. Voi viedä neljästä kuuteen vuoteen ennen kuin talo lopulta alkaa nousta, kertoo Vason toimitusjohtaja Maria Aspala

Hieman nopeammin päästään liikkeel le, kun tontti ostetaan suoraan kaupun gilta. Tällöin tontti on usein valmiiksi kaavoitettu ja rakentamaan päästään jo kahden vuoden sisällä.

Vielä vauhdikkaampi reitti on julkinen kilpailutus uudiskohteelle, jossa Vaso kil pailuttaa tarjolla olevista rakennusura

UudenVaso-kodin aikajana

Tontti tai kiinteistökilpailun tai kaavakehityshankkeen kautta hankittuun tonttiin päästään rakentamaan 4–6 vuoden sisällä.

Kaupungilta ostettuun tonttiin päästään rakentamaan noin kahden vuoden sisällä.

koista tontteineen itselleen sopivimman. – Tämä on usein nopein tapa päästä ra kentamaan. Voi olla, että hankintapäätök sen jälkeen rakennetaan jo joidenkin kuu kausien päästä.

ARKKITEHTI SOVITTELEE TARPEET YHTEEN

Kun tontti on hallussa, seuraavaksi alkaa kohteen suunnittelu. Vaso kilpailuttaa ark kitehdin joko yksin tai yhdessä muiden hankkeen toimijoiden kanssa.

– Arkkitehdin valinnassa huomioidaan sekä hinta että suunnittelulta haettava tyyli ja mahdolliset rakennuskaavalliset erityispiirteet, kertoo Aspala.

Rakennushankkeet vaikuttavat aina laa jasti ympäristöönsä. Arkkitehti sovittelee

Rakentaminen alkaa. Tarkka rakentamisen kesto riippuu kohteen tyypistä.

Hakuaika ja markkinointi alkavat. Asuntojen tiedot julkistetaan.

Vason toiveita, kaavassa määriteltyjä asioi ta, tulevien asukkaiden tarpeita ja asuin alueen luonnetta yhteen, jotta rakennus palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia.

Viitesuunnitelmaksi kutsuttavassa yleis luontoisessa suunnitelmassa arkkitehti toimisto määrittelee monet kohteen keskeiset ominaisuudet. –Näitä ovat esimerkiksi asuntopohjat ja asuntomäärät, kohteen julkisivut, auto paikat, piha-alueet, kiinteistön yleiset tilat ja hissit.

Kun suunnitelmat todetaan toteut tamiskelpoisiksi, haetaan ARAsta laina varauspäätöstä. Päätöksen tultua käyn nistyy rakennusurakoitsijan kilpailutus. Saatujen urakkatarjousten perusteella Vason hallitus valitsee rakennusliikkeen. – Tämän jälkeen käynnistyy yksityiskohtai nen suunnittelu, johon osallistuvat raken nusliikkeen ja Vason edustajat sekä arkki tehti ja eri alojen erityissuunnittelijat. Kun suunnitelmat ovat riittävän tarkat, voidaan hakea rakennuslupaa.

RAKENTAMINEN VOI ALKAA

Kun rakennuslupa myönnetään kaupun gilta ja ARAsta on saatu vielä toinen ra kentamisen aloituksen varmistava rahoi tuspäätös, päästään viimein rakentamaan.

Rakentamisen kesto vaihtelee kiinteis tön koon ja rakennustyypin mukaan yleensä noin vuodesta kahteen vuoteen. Vason oman kiinteistöpäällikön lisäksi ulkopuolinen rakennusvaiheen valvoja raportoi Vasolle, että kiinteistö rakenne taan sopimuksen mukaisesti sekä hyvää rakennustapaa noudattaen. –Noin puoli vuotta ennen kohteen val mistumista käynnistyy kohteen markki nointi ja asuntojen haku. Asukkaat pääse vät tutustumaan uusiin asuntoihinsa noin kuukautta tai kahta ennen valmistumista, Aspala toteaa.

Kun kohde on viranomaistarkastettu, luovutettu tilaajalle ja hyväksytty, kaikki on valmista asukkaille. Tervetuloa asumaan Vasoon!

Vaso-asuntoa haet vaivattomasti sähköisesti vaso.fi-verkkopalvelusta.

1–2 kk ennen

valmistumista

Asukkaat pääsevät tutustumaan asuntoihin.

Tulossa –Vason Lehtokerttu

48 rivitaloasunnon Lehtokerttu rakennetaan Kerttulan alueelle lähelle Raision keskustan palveluita, koulua ja päiväkotia sekä terveyskeskusta.

Päättyvän tien päässä, aurinkoisella paikalla sijaitsevasta Lehtokertusta löytyy oleskelupergola sekä leikkialue perheen pienemmille. Näppärän sijainnin ansiosta julkisella liikenteellä pääsee vaivatta Turun sekä Raision keskustaan.

Lehtokertun asuntojen haku aukeaa vuoden 2023 aikana.

Kohteen valmistuminen Avaimet luovutetaan asukkaille. Ja nyt muuttamaan!

Pelkkä perusparannuksesta puhuminenkin saa monella pulssin kohoamaan. Jälkikäteen remontoinnin vaiva tuntuu kuitenkin pieneltä hinnalta lopputulokseen ja parempaan asumismukavuuteen nähden.

LOPULTA ODOTUS PALKITAAN

teksti TOPI JOKINEN • kuvat VASO

VASON KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ

Teppo Heinoselle perusparannuk set ovat kirjaimellisesti arkipäivää. Hänen mukaansa asukkaat ymmärrettä västi suhtautuvat parannustöihin ristiriitai sin tuntein: yhtäältä remonttia odotetaan, toisaalta pelätään.

–Asukkaan näkökulmasta täysin vaivaton ta perusparannustyötä ei varmasti olekaan, mutta valmistautuminen auttaa paljon. Me taas puolestamme pyrimme viestimään remontista mahdollisimman avoimesti ja selkeästi, Teppo Heinonen kertoo.

PERUSPARANNUS EI

TULE YLLÄTTÄEN

Vason kiinteistökanta on suhteellisen nuor ta vanhimpien talojen ollessa 1990-luvulla rakennettuja. Tästä syystä suuremmat remontit, kuten linjasanee raukset ovat ajankohtaisia vasta tulevai suudessa.

–Seuraamme kiinteistökantaamme ko konaistarvesuunnittelun kautta. Vaso-ko kouksissa käydään läpi kohteiden paran nustarve noin viiden vuoden päähän, ja tarkemman kartoituksen alle otetaan kohteet, joissa perusparannustyö on ajan kohtainen tulevan kahden vuoden aikana.

Asukkaalla on mahdollisuus valita oman asuntonsa kohdalla osaremontti tai täys remontti. Osaremontti kestää asunnon osalta noin neljä viikkoa, ja asunto suoja taan siten, että asuminen on mahdollista remontin aikana. Täysremontissa puoles taan asunnon irtaimisto tulee siirtää va rastoon, ja asuntokohtainen työn kesto on noin viisi viikkoa. Tänä aikana asunnossa ei voi asua.

–Itse suosittelen täysremonttia, mikäli se vain asukkaan arjen kannalta onnistuu. Osaremonteissakin keittiö, kylpyhuone ja wc ovat pois käytöstä, ja vaikka korvaavat tilat toki järjestetäänkin, on neljän viikon

asumisrupeama remontin keskellä pitkä aika, Heinonen toteaa.

APUA JA TUKEA REMONTIN KESKELLE

Vaikka asuntokohtainen työaika mitataan viikoissa, on kokonaistyöaika eli työmaa vaihe koko kiinteistön osalta työn laajuu desta riippuen kestoltaan neljästä yhdek sään kuukautta. Osa asukkaista hyödyntää remontin aikana kesämökkiään, osa läh tee jopa matkoille oman asunnon ollessa työn alla.

–Osaremontin kohdalla vastikkeesta hyvitetään 100 prosenttia neljän viikon ajalta, ja täysremontissa 130 prosenttia viideltä viikolta. Ja mikä olennaista, vastike hyvitys maksetaan ennen remontin alkua, jolloin sen voi hyödyntää varastointi- ja sijaisasumiskustannuksiin. Meiltä saa myös neuvontaa ja tietoa sijaisasumiskohteista.

Asukasta kiinnostaa varmasti myös

Kylpyhuone perusparannuksen aikana ja perusparannuksen valmistuttua.

yksi merkittävä seikka remontin jälkeisiin vastikkeisiin liittyen: –Asumisoikeusasunnossa vastikkeisiin ei tule suuria korotuksia, kuten omistus asuntopuolella. Sekin on hyvä pitää mie lessä.

ELÄMÄÄ PERUS PARANNUKSEN JÄLKEEN

Perusparannustyössä esimerkiksi mär kätilat puretaan betoniin asti, ja tämän jälkeen kaikki päälle tuleva uusitaan ve

sieristyksiä ja laatoituksia myöten. Kun asukas ymmärtää, ettei kyse ole pelkäs tä pienestä pintaremontista, on helpompi hyväksyä myös työn vaatima aika ja vaiva. –Asukas saa valita asuntoonsa annetuista vaihtoehdoista haluamansa pinnat, kaapit ja vetimet. Lisäksi 10 vuoden ikäiset tai vanhemmat kodinkoneet vaihdetaan au tomaattisesti uusiin. Keittiö ja kylpyhuo ne ovat tavallisesti ne osat asuntoa, joissa perusparannus näkyy ja tuntuu konkreet tisimmin.

Näin perusparannus etenee

Esikartoitus

Perusparannus tarpeet tulevien 3–5 vuoden osalta käydään läpi Vasokokouksissa.

Kohdekartoitus

Kahden seuraavan vuoden kohteet kartoitetaan tarkemmin.

Esisuunnittelu

Nykyinen käytäntö on, että yhden ja kahden vuoden kuluttua remontista suoritetaan asuntokohtaiset tarkastuk set sekä kyselyt asukkaille. Yleensä tässä vaiheessa aika on jo kullannut remontti muistot, ja paremmasta asumismukavuu desta voi nauttia täysin rinnoin.

–Kyllähän ne remontit vaativat kärsiväl lisyyttä ja hermojakin, mutta jälkikäteen sen sitten vasta todella huomaa, miten mukavaa on asua perusparannetussa ko dissa, Heinonen summaa

Pintojen valinta

Asukas valitsee asuntoon tulevat pinnat, kaapistot, vetimet, jne. noin 2 kk ennen työn aloitusta.

Työmaavaihe alkaa Kesto remontin laajuudesta riippuen 4–9 kk, keskimääräinen kesto 6–7 kk.

Suunnittelu ennalta kilpailutettujen kumppanien kanssa käynnistetään noin 9 kk ennen työn aloitusta. Kustakin pohjaratkaisusta tutkitaan tarkemmin vähintään yksi asunto.

Kohdesuunnittelu

Työ suunnitellaan ja aikataulutetaan tarkemmin 6–8 kk ennen työn aloitusta. Arvioitu aikataulu tiedotetaan asukkaille. Haetaan luvat kunnalta sekä korkotuki laina ARA:sta.

Asuntokohtainen

suunnittelu

Asukas päättää osa- tai täysremontista noin 3 kk ennen työn aloitusta. Vaso tekee urakkasopimuksen urakoitsijan kanssa. Suunnittelu jatkuu.

Kilpailutus

Mikäli luvat ja rahoitus saavat vihreää valoa, urakan kilpailutus HILMAssa aloitetaan noin 6 kk ennen työn aloitusta.

Takuutarkastukset

Asuntokohtaiset remontit

Yksittäisen asunnon osaremontti kestää noin 4 viikkoa ja täys remontti noin 5 viikkoa.

Vastaanotto

Vaso vastaanottaa tilatun työn virallisesti urakoitsijalta noin vuoden kuluttua työmaavaiheen aloituksesta.

Kohde käydään läpi urakoitsijan kanssa vuoden ja kahden vuoden kuluttua vastaanotosta. Mahdollisista takuukorjauksista sovitaan. Asukkaat voivat antaa palautetta ja esittää korjauspyyntöjä vastaamalla asukaskyselyyn.

Vason taloudellisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan vakaana. Viime vuosina kasvanut asumisoikeusasuntojen kysyntä on pysynyt vuonna 2022 korkealla tasolla. Talouden tulevaisuuden näkymien ja työllisyystilanteen epävarmuus ohjaa asuntokysyntää turvallisen ja joustavan asumisoikeuden pariin.

Vason toiminta­alueen kehitys ja näkymät vuodelle 2023

•teksti VASO • kuva ISTOCK

ASUMISOIKEUSASUNTOJEN KYSYNTÄ on

korkealla tasolla valtakunnallisesti, eikä Euroopassa oleva kriisi näytä vaikutta van asumisoikeusasuntojen kysyntään negatiivi sesti, kuten sen ennustetaan tekevän omistus asuntojen hinnannousun ja kauppamäärien

osalta. Vason tilavat asunnot ja turvattu asumis oikeusmaksu ovat vastanneet tämänhetkisiin asumisen ja oman taloudenhallinnan tarpeisiin.

Inflaatio ja nousseet r akennus-/korjaus­kus tannukset nostavat asumisen kustannuksia asu mismuodosta riippumatta. Kaukolämmön, säh

Toiminnan painopisteet 2023:

• Haemme mahdollisuuksia uudisrakentamiselle

• Panostamme entistä parempaan viestintään

• Panostamme kiinteistöjen ylläpitoon ja haemme uusia ratkaisuja huoltoon

• Tuomme uuden asumisoikeuslain osaksi toimintaamme

• Haemme uusia palvelumalleja asumisen ja elämisen tarpeisiin

Vaso kartoittaa mahdollisuuksia tarjota asukkailleen palveluita aiempaa laajemmin.

kön ja öljyn kallistuminen näkyy vuonna 2023 myös Vason vastikekehityksessä. Turun seudun vetovoimaisuus ja asumis oikeuden kysyntä tukevat uudiskohdein vestointeja. Muuttovoitto Varsinais-Suo men kasvukeskukseen tukee osaltaan Vaso-kotien tarvetta myös tulevina vuo sina.

Vapaa-ajan merkitys ihmisten elämässä on kasvanut tasaisesti. Usein asumiseen liittyviä palveluja ostamalla ostetaan lisää aikaa merkitykselliselle tekemiselle. Elin tason noustessa ihmisillä on myös entistä paremmin varaa ostaa palveluja arkeaan helpottamaan.

Toisaalta käynnissä oleva inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa ja energiakriisi luo painetta säästämiseen. Eliniän pitenemi nen ja väestön vanheneminen lisäävät tarvetta monenlaisille palveluille: entistä useampi ihminen asuu kotonaan yhä pi dempään ja tarvitsee usein erilaisia pal veluita pärjätäkseen. Vaso kartoittaa mah dollisuuksia tarjota asukkailleen palveluita aiempaa laajemmin.

INVESTOINNIT

Vason hankeputki ja investoinnit ovat kuluvana vuonna vahvat. Vuonna 2022 Vasolla on rakenteilla 124 asuntoa. Ta lousarvion uudistuotantoinvestoinnit

vuonna 2023 käsittävät arviolta kolmen kerrostalouudiskohteen ja kahden uudis rivitalokiinteistön rakentamisen. Peruspa rannusinvestointisuunnitelman toteut tamista jatketaan, kuitenkin siten, että käynnistettävät hankkeet ja hankkeiden aikataulu valikoituvat kustannusten kautta. Rakennuskustannusten kehitykseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä.

Digitalisaatio ja sen merkitys asuntolii ketoiminnassa ovat kasvaneet viime vuo sien aikana. Vasossa 2020 käynnistynyt tietojärjestelmien päivitys saadaan vuo den 2022 aikana päätökseen. Digitalisaa tio on kuitenkin jatkuvan kehittämisen prosessi ja vuonna 2023 tullaan myös jat kamaan sähköisten palveluiden kehittä mistä.

Investoimme ja teemme työtä myös vähähiilisemmän tulevaisuuden eteen. Osa tätä työtä on osallistumisemme EU:n rahoittamaan User-Chi-hankkee seen, jonka tavoitteena on tuoda sähkö autojen käyttö ja niiden lataus entistä useamman saataville. Hankkeen pilotti kohde Pääskynlinna Pääskyvuoressa nousee harjakorkeuteen vuoden 2022 aikana. Jatkamme myös sähköautojen latauspisteiden asentamista perusparan nusten yhteydessä tällä hetkellä olemassa olevien noin 600 latauspisteen lisäksi.

VASTIKE

Ukrainan sodan myötä inflaatio on nous sut poikkeuksellisen paljon ja poikkeuksel lisen nopeasti vuoden 2022 aikana Euroo passa. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten nousu oli tilastokeskuksen kesäkuun julkai seman tilaston mukaan 8,8 prosenttia ver rattuna vuoden takaiseen.

Vason vastikekehitys on ollut maltillis ta kiinteistöjen ylläpitokustannusten nou suun verrattuna. Ensi vuodelle laaditut kiinteistöjen ja koko Vason talousarvio päätyvät maltilliseen keskimääräiseen 1,3 prosentin korotukseen. Saamme helpo tusta vastikkeiden nousupaineeseen mal tillisista pääomakustannuksista, onnistu neista kilpailutuksista, aiemmilta vuosilta kertyneistä ylijäämistä ja kerättävän korjausvarauksen euromäärän pienentä misestä. Näiden muutosten jälkeen kes kivastike on 10,83 €/m2/kk ilman veden osuutta.

ASUMISOIKEUSLAKI UUDISTUI

Uusi asumisoikeuslaki astui voimaan 1.1.2022. Asumisoikeuden perusperi aatteet pysyvät ennallaan, mutta asumis oikeuslain muutos yhtenäistää asukas demokratiaa ja lisää läpinäkyvyyttä sekä yksinkertaistaa ja nopeuttaa asukasvalin taa. Lue lisää uudistuksesta sivulta 15.

Vason kokoonpanossa on viisi isännöitsijää. Tuoreimmat vahvistukset Vason isännöitsijätiimiin ovat Maarit Valli, joka aloitti tehtävässään kesäkuussa, sekä Kalle Tuominen, joka aloitti Vasolla heinäkuussa.

Uudet isännöitsijät arvostavat työn monipuolisuutta

KUMPIKAAN UUSISTA isän nöitsijöistä ei kuitenkaan ole noviisi alallaan, vaan molemmilta löytyy työ kokemusta kiinteistö puolelta. Maarit Valli on työskennellyt kiinteistöhallinnollisissa tehtävissä sekä isännöitsijänä isännöinti toimistossa ja Kalle Tuomisen työtausta on rakennusalalla.

–Isännöitsijän työ on todella monipuo lista ja mielenkiintoista. Tehtävässä vaadi taan taloudellista osaamista, rakentami seen ja korjaamiseen liittyvien asioiden hallitsemista sekä hallinnollista tietämystä,

Maarit Valli listaa.

YHTEISTYÖTÄ

HUOLLON KANSSA

Mikä sitten kuuluu isännöitsijän tehtäviin, ja mitkä tehtävät puolestaan ovat huol toyhtiön vastuulla? Tämä tuntuu olevan ikuisuuskysymys, johon palataan säännöl lisin väliajoin.

–Isännöitsijän tehtävä on suurempien linjojen vetäminen taloyhtiössä, yhtey denpito asukkaisiin sekä hallinnolliset ja taloudelliset asiat. Huoltoyhtiö puoles taan vastaa päivittäisistä korjaustöistä, mi käli käytännön asioissa havaitaan puuttei ta, Valli kertoo.

–Huoltoyhtiö tosiaan vastaa käytännön töistä ja huoltopyynnöt lähetetään aina huoltoyhtiölle, Kalle Tuominen jatkaa. Isännöitsijöiden mukaan yhteyttä huol toon pidetään päivittäin – ellei jopa tun neittain. –Rinta rinnan teemme yhteistyötä, mutta tehtävänjako on toki asukkaidenkin hyvä tiedostaa, Valli toteaa.

VAIHTELEVAA JA PALKITSEVAA TYÖTÄ Yhdellä isännöitsijällä on keskimäärin 20–25 kohdetta vastuualueellaan, r iippu en taloyhtiöiden koosta. Kahta keskenään

teksti TOPI JOKINEN • kuva VALENTINA MORALES BUSCHMANN

samanlaista työpäivää ei Vallin ja Tuo misen mukaan ole, vaan työnkuvaa leimaa monipuolisuus. –Jokainen työpäivä on täysin erilai nen. Karkeasti jaotellen aamun ensimmäiset tunnit vastataan sähköpostei hin, joita on tullut illan ja yön aikana. Tämän jälkeen vastataan puheluihin, joita tulee niin huollolta, toimittajilta kuin asukkailtakin. Huoneistotar kastukset puolestaan sijoitetaan joko aamuihin tai iltapäiviin, jotta puhelinaikaa ei kulu tarkastuksiin, Tuominen kertoo.

Sekä Tuominen että Valli ovat

samaa mieltä työnsä parhaista puo lista. Työn vaihtelevuus miellyttää molempia. Lisäksi asukkaiden autta minen ja aidot mahdollisuudet päästä vaikuttamaan asioihin omassa työs sään tuo motivaatiota päivittäiseen tekemiseen.

–Koen tämän vastuulliseksi työksi. Tässä pääsee oikeasti ratkaisemaan asioita ja jättämään oman jälkensä työhön, Valli summaa

Oman isännöitsijäsi yhteystiedot löydät sivuilta www.vaso.fi/asukkaalle

Isännöitsijä vai huoltoyhtiö –kenelle ilmoitan?

ISÄNNÖITSIJÄ

Isännöitsijän toimenkuvaan kuuluvat esimerkiksi • kanta-asiakashyvitysten hyväksyminen • kiinteistöjen talous arvioiden laatiminen • muutostyö- ja remontti lupien myöntäminen • asukaskokousten järjestäminen ja siellä esiin tulleiden asioiden eteenpäin vieminen • asuntojen huoneistotarkastukset • urakoitsijoiden kilpailutus • talkoolavojen tilaaminen (asukastoimikunnat järjestävät talkoot)

Jos haluat asioida isännöitsijän kanssa toimistolla, muistathan varata ajan.

• suurempien ja erikoisempien pihatyöpro jektien, kuten puiden kaadon tai pensaiden leikkuun, suunnittelu ja urakoitsijan valinta

• pitkän tähtäimen suunnitelman tekeminen eli kiinteistön korjauksien suunnittelu noin 2–5 vuotta eteenpäin

HUOLTOYHTIÖ

Huollon toimenkuvaan kuuluvat huo neiston sekä kiinteistön ja sen yhteisten piha-alueiden huolto ja kunnossapito.

Esimerkiksi

• yleiset pihan hoitotyöt kiinteistön alueella, hiekoitussepelin poisto, viheralueiden kun nossapito, yleisten nurmialueiden leikkaa minen ja lehtien puhaltaminen

• yhteisten alueiden huoltotoimenpiteet, kuten porras- tai pihavalojen ja parkki paikkojen lämmitystolppien korjaaminen

• huoltotoimenpiteet asuntoon kuuluvissa ja kiinteissä var usteluissa, kuten wc-kalusteet, kiuas, kodinkoneet (jääkaappi, pakastin, hella), hanat ja pistorasiat

Huoltopyynnöt voi tehdä OmaVasossa, suoraan huoltoyhtiölle tai netissä www.vaso.fi/tee-huoltopyynto. Jos huomaat, että jokin huoltotyö on tekemättä, ensin kannattaa laittaa vikailmoitus huoltoyhtiölle Vason nettisivujen tai OmaVason kautta.

Huom! Huoltopyynnön etenemistä voit seurata myös OmaVasossa, jos olet jättänyt huoltopyynnön sitä kautta.

Vason uusilla isännöit sijöillä on työtaustaa kiinteistöalalta; Maarit Vallilla hallinnollisista tehtävistä, Kalle Tuomisella rakennusalalta.

Hei vasolainen yrittäjä tai taiteilija! Haluatko maksuttoman mainoksen seuraavan Kotivason takasivulle?

Ota yhteyttä: vaso@vaso.fi

facebook.com/vasokoti instagram.com/vasokoti linkedin.com/company/vaso