Kotivaso 1/25

KOTIVASO Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy

Ei pöntömpi tapa asua.

Asukaslehden 35-vuotisjuhlanumero

Tässä lehdessä

Pääkirjoitus

V

2 · KOTIVASO

Paluumuuttajat maailman parhaassa paikassa

8

Esittelyssä Anton Meriluoto

9

Uusi rooli, tuttu asiantuntija

10 Tietoisku

Yhdessä iime KotiVaso-lehden ilmestymisestä on vierähtänyt taas puoli vuotta ja paljon on tapahtunut.

Näin henkilökunnan perspektiivistä katsottuna työ on viime aikoina ollut täällä toimistolla melko vauhdikasta. Maaliskuussa vietimme edellisen toimitusjohtajamme Marian läksiäisiä. Hyvästelimme Marian haikein mielin, ja samalla otimme Antonin avosylin vastaan ja toivotimme hänet tervetulleeksi osaksi henkilökuntaa.

Varmaan tiedättekin, että meillä on tällä hetkellä iso määrä uusia kiinteistöjä rakenteilla. Uusien kotien täyttäminen uusilla asukkailla on jo kovassa vauhdissa, ja myynnin tueksi olemmekin valjastaneet uuden mainostoimiston, joka on toimittanut ensimmäistä kertaa myös tämän KotiVason juhlanumeron.

Isännöinnin puolella on isona projektina käynnissä huoltoyhtiöiden kilpailutukset.

Isossa osassa kiinteistöjämme uudet toimijat ovat jo aloittaneet ja nyt kesäkuun alussa huoltoyhtiö vaihtuu taas n. 40 kiinteistössämme. Uusien huoltoyhtiöiden myötä päivittyy myös huollon palvelusopimus vastamaan paremmin asukkaittemme tarpeita.

Vastikeneuvonnassa taas on opeteltu uuden taloushallintaohjelmiston käyttöä, kun vanhan ohjelmistomme tuki päättyi.

Uusi järjestelmä on monipuolisempi ja palvelee tarpeitamme aiempaa paremmin.

4

14

11

Kilpailu: Lintukotoni

12

Maaritin saunanhoitomuistilista

ja toimintaa – 14 Turvaa omassa kotipiirissä VASO 35-VUOTTA - YHDESSÄ

Kaiken kiireen keskellä meillä on samaan aikaan myös syytä juhlaan: Vaso täytti tammikuussa 35 vuotta! Voit lukea tämän lehden takakannesta, kuinka asukkaillamme on mahdollisuus osallistua juhlavuoden viettoon. Tämä KotiVaso-lehden juhlanumero jääkin tämän vuoden ainoaksi ja seuraava lehti ilmestyy ensi vuonna.

Juhlavuotemme teemana on ”Yhdessä”. Se on lämpimiä mielikuvia herättävä ilmaisu, mutta mitä se tarkoittaa? Ja mitä se tarkoittaa meille henkilökuntana, kun työskentelemme toistemme kanssa? Tässä muutamia meille tärkeitä asioita: Töihin on mukava tulla. Tuskin kukaan on sitä mieltä, että työnjälki on huulta purren tehtynä laadukkaampaa. Töissä saa myös viihtyä.

Emme kilpaile keskenämme. Toisen menestys omassa työssään ei ole muilta pois. Egot jätämme kotiin ja täällä olemme ihmisinä samanarvoisia. Se merkitsee toistemme kunnioittamista, kannustamista, erilaisuuden hyväksymistä ja huonon päivän sattuessa se tarkoittaa toiselle tilan antamista. Työtään täällä saa tehdä itsenäisesti, mutta sitä ei tarvitse tehdä yksin.

Jos on kysyttävää, aina voi kysyä. Jos on puhuttavaa, aina voi puhua.

Kaikki tunteet ovat sallittuja. Yleensä ne näkyvätkin täällä nauruna ja ilona, välillä intensiivisinä keskusteluina, mutta välillä

mielipiteiden yhteentörmäyksiltäkään ei voida välttyä. Tällaisina hetkinä toistemme erilaisuuden hyväksyminen korostuu.

Muista perjantaivisa! Onko kukaan koskaan ihmetellyt, missä kaikki työntekijämme luuraavat aina perjantaisin klo 9.00?

Olemme tietysti aamupalalla ja meillä on meneillään Turun Sanomien tietovisa, jonka teemme poikkeuksetta joka perjantai.

Menestys visassa on vaihtelevaa, mutta visan tekeminen on jo itsessään palkinto viikon tehdyistä töistä ja muistutus siitä, että tästäkin viikosta selvittiin taas kunnialla - tietysti yhdessä.

No toteutuuko työntekomme täällä aina näin täydellisesti? Ei tietenkään, mutta koemme silti meillä olevan melko erityinen porukka ja yhteishenki on poikkeuksellisen hyvä.

Toivottavasti Yhdessä-teema välittyy myös sinne teille asukkaille ja koette Vasolla asumisessa jotain erityistä. Meille te olette kaiken tekemisemme keskiössä, ja kuten uusi strategiammekin havainnollistaa, tavoitteenamme on onnelliset asukkaat!

Mukavia lukuhetkiä ja aurinkoista alkavaa kesää kaikille!

– Vason henkilökunta

Paluumuuttajat maailman parhaassa 4 Ajankohtaista paikassa

onnellisia 18 Tutkitusti ihmisiä

Turvaa ja toimintaa omassa kotipiirissä

Rinnakkaiseloa Artemiksen lintukodossa

pöydän 20 Pyöreän isännöitsijät uudet 22 Vason kohteet

24

24 Rinnakkaiseloa Artemiksen lintukodossa 26 Matka, joka jatkuu 27 Jo vuodesta -91

12 Maaritin saunanhoitomuistilista

VASO

KOTIVASO · Numero 1/2025 · Julkaisija: Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy · Päätoimittaja: Vason henkilökunta · Toimitus: Laura Andersson, Maarita Lund, Marko Äijälä · Taitto: Grundlage · Valokuvat: Eemeli Rantasalo, Sanna Tuomi · Painopaikka: Paino-Kaarina Oy · Painosmäärä 3400 · Yhteystiedot: Rauhankatu 4, 20100 Turku, puh. 02 274 700, vaso.fi · Lehden toimitusneuvostoon osallistuivat asukkaiden yhteistyöelin YTE:n tiedotusryhmästä Tintu Hopiavuori, Ulla-Elina Hurme ja Kari Vainio KOTIVASO · 3

Paluumuuttajat maailman parhaassa paikassa Kun Nils ja Marika Kullberg muuttivat takaisin Suomeen ja Vasokotiin 19 Ruotsi-vuoden jälkeen, näyttäytyivät tutut asiat uudessa perspektiivissä, jollaisen saa vain, kun käy tarpeeksi kaukana.

Teksti: Laura Andersson · Kuvat: Eemeli Rantasalo

K

Nils ja Marika Kullberg ovat kolmatta kertaa Vason asukkaina. “Kyllä se kertoo jo jotain”, Marika hymyilee.

4 · KOTIVASO

urjenpolvi Turun Katariinassa heräilee kevääseen kirkkaassa auringonpaisteessa, mutta mittari ei kiipeä astetta ylemmäs. Maisema lupailee vehreyttä, mutta ehkäpä vasta kuukauden päähän, niin kuin Suomessa totutusti. Ja Suomesta olemme tulleetkin juttelemaan – ja Ruotsista, ja näiden kahden eroista.

Oven avaa leveä hymy huulillaan syksystä saakka eläkepäivistään nauttinut lääketekniikan insinööri Nils Kullberg. Hän on vaimonsa, Turunmaan sairaalan lääkekeskuksesta aikanaan vastanneen farmaseutti Marika Kullbergin kanssa muuttanut takaisin Suomeen 19 Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen.

“Saimme avaimet tähän meidän kolmanteen Vaso-asuntoomme 17. tammikuuta, ja muuttoa Lundista ollaan tehty vähitellen henkilöautolla viikko–viikko-periaatteella”, Nils nauraa ja viittoilee kohti muuttolaatikoita, jotka kohoavat torneina olohuoneen seinälle. “Vaso on tehnyt muuton meille äärimmäisen helpoksi. Meidän ei tarvinnut varastoida tavaroita, ottaa isoa lainaa siksi

aikaa, että saamme Ruotsin talon myytyä tai etsiä vuokra-asuntoa. Se ei käynyt edes mielessä, kun saatiin tietää, että aso-koti olisi tarjolla.”

“Olimme ihan ensimmäisiä asiakkaita Vasolla silloin aikanaan 90-luvulla, kun olimme vasta muuttaneet Porvoosta Turkuun opiskelemaan. Meidän järjestysnumeromme oli 128”, Marika kertoo.

“Asuimme silloin Moisiossa kolmiossa ja myöhemmin muutimme Hirvensaloon neliöön. Sieltä sitten suuntasimme Ruotsiin töiden perässä, kun nuorempi tytöistä tuli täysi-ikäiseksi. Olemmekin nauraneet sitä, että yleensä lapset muuttavat pois kotoa kun täyttävät 18, mutta meillä muuttivatkin vanhemmat.”

ASUMISOIKEUDELLE ON SUOMESSA PAIKKANSA

90-luvun Vaso-asumisen Kullbergit muistavat ennen kaikkea yhteisöllisenä. Vastarakennettu talo oli täynnä nuoria perheitä ja naapurit oppi tuntemaan heti. “Ei silloin ollut rahaa, perintöjä tai muita. Saimme tietää etukäteen, että tällainen järjestelmä on tulossa, ja se sopi mainiosti niin meille kuin lompakollekin”, Nils muistelee.

“Asumisoikeus, bostadsrätt, on yksi yleisimpiä asumismuotoja Ruotsissa”, Marika kertoo. “Suomen asumisoikeusmallihan on aikanaan otettu Ruotsista, Nils täydentää. ”Valitettavasti Ruotsissa järjestelmään tehtiin aikanaan virheitä ja siellä asumisoikeusasuntojen hinnat ovat huomattavasti korkeammat. On fantastista, että Suomessa tällaiseen asumiseen pääsee kiinni edullisella hinnalla. Se täyttää ehdottomasti sosiaalisen paikkansa. Voi veljet, miten hienosti täällä asiat ovat!”, Nils iloitsee.

Nils kertoo toivovansa, että asumisoikeusjärjestelmä pysyisi Suomessa tällaisena kuin se nyt on. “On hyvä, että on sääntöjä, kuten että aso-koteja saa omistaa vain

KOTIVASO · 5

“Suomi on kaunis. Täällä on luontoa, tätä maata ei olla rakennettu täyteen. Ei tarvitse asua toisten sylissä, ellei halua.

Myös suomalaisesta asenteesta kannattaa pitää kiinni, että seistään omilla jaloillamme. Kun sanotaan jotain, sitä tarkoitetaan.

Lisäksi ilahduttaa, että kaupoissa valikoima on mielettömän laaja verrattuna Ruotsiin, mikä voi tulla yllätyksenä”, Marika listaa.

MUUTTOLAATIKKO KERRALLAAN KESÄÄ KOHTI

Viimeistenkin tavaroiden pitäisi olla Suomeen kuljetettuina ja paikoillaan heinäkuussa. “Vaso on hoitanut kaiken niin mallikkaasti. Ennen kuin muutimme, täällä oli kohennettu wc- ja suihkutiloja, uusittu peilikaapit, maalattu portaat ja laitettu alakertaan uutta lattiaa vanhan, kuluneen tilalle”, Nils kertoo.

yhden ja omistajan täytyy olla fyysinen henkilö. Suomessa tällä ei voi lähteä tekemään bisnestä. Tämä järjestelmä on niin hieno, että sitä todella kannattaisi vaalia ja muutoksia tehdä vain, jos niille on todella hyvä syy.”

MAAILMAN PARAS TURKU – JA MAAILMALLA ARVOSTETUT SUOMALAISET

Katariinanlaakso on pariskunnalle ennestään tuttu alue – nimittäin 80-luvulta asuntomessuilta. “Turku on maailman paras paikka. Tämä oli muutto takaisin kotiin”, Nils tuumii. “Otimme heti yhteyttä Vasoon, kun tiesimme, että haluamme palata Suomeen. Omistimme omakotitalon Ruotsissa ja tiedämme nyt, millainen vastuu siinä on. Töitä saa tehdä otsa hiestä märkänä. Vasolla yhdistyvät turvallisuus, asumisen laatu ja helppous – ja hinta on ihan verraton. Pystyimme ostamaan asunnon ilman vaikeuksia, vaikka meillä oli tämä limittäistilanne tässä.”

6 · KOTIVASO

Mitä terveisiä lähettäisitte muille Vasoasukkaille?

“Saa tulla juttelemaan!” Marika nauraa.

“Jos mietityttää, että mistä tulemme tai mitä porukkaa olemme, tulkaa ihmeessä kysymään.”

Juomme kahvit loppuun ja kuvaamme iloiset paluumuuttajat muuttolaatikkomeren edessä. Vasolla taitaa todella olla onnellisimmat asukkaat.

Kuva: Adobe Stock

“Turku on maailman paras paikka. Tämä oli muutto takaisin kotiin”

Marika antaisi Vasolle arvosanaksi 10+.

“Meillä on ehdottoman hyvät kokemukset Vasosta. Vaso on aina kohdellut meitä erittäin hyvin, ja siksi mekin haluamme kohdella kotia erittäin hyvin. Yhteistyö rakentuu teoille, ei sanoille. Tämä on meidän kolmas kerta Vason asukkaina ja kyllä se kertoo jotakin.”

Tuoreet kurjenpolvelaiset odottavat kesältä aurinkoista säätä, ystävien näkemistä ja nautiskelua. “Olemme nyt molemmat eläkeläisiä ja aiomme nauttia. Nauttia Turusta, nauttia asumisesta, nauttia parvekkeesta. Kodista ei enää tarvitse murehtia; tämä on hyvin suunniteltu, käytännöllinen ja turvallinen. Asiallista asumista asialliseen hintaan”, Nils hymyilee.

Pienenä kulttuurisokkina on tullut, kyllä vaan, hiljaisenpuoleiset naapurit. Marika nauraa: “Olin niin yllättynyt, kun kukaan ei ole tullut penäämään, että keitä me olemme. Ei se ole ilkeää tai epäystävällistä, se on vaan suomalaista. Luulen, että Ruotsin kilvissä oleva auto myös hämää. Ehkä kynnys tulla juttelemaan on silloin vielä vähän korkeampi.”

Nils nyökkäilee. “Suomalaiset ovat Ruotsissa todella arvostettuja. Emme puhu paljoa, mutta olemme rehellisiä ja luotettavia, kovia tekemään töitä. Suomalaisten “pikkuvelikompleksi” ruotsalaisiin on muutenkin aika hassu, koska ruotsalaisilla puolestaan ei ole isovelikompleksia suomalaisiin. Jos suomalainen voittaa hiihdossa, ruotsalainen melkein puoliksi voittaa.”

NAAPUREITA, EI KAKSOSIA

Nyt, kun ruotsalaisista puhutaan, mikä oli naapurimaassa kaikkein parasta?

“Asenne!” Marika huudahtaa ja Nils myötäilee. “Jep. Myönteinen asenne, joka

täytyy melkein kokea. Se näkyy vaikkapa siinä, että jos puhut heikkoa ruotsia, kukaan ei reagoi lainkaan negatiivisesti, kaikki haluavat ymmärtää. Ruotsissa ollaan myös todella suvaitsevaisia.”

“Meillä on ystäviä Virosta, Unkarista, Bosniasta, Syyriasta, Intiasta, Kiinasta, Italiasta ja muualta – ja kaikkia yhdistää ruotsin kieli. Se on oikeastaan huvittavaa, miten voit matkata mihin tahansa maailman kolkkaan ja aina törmätä johonkuhun, joka puhuu ruotsia”, Marika nauraa.

Entä onko jotain, mitä Ruotsissa voitaisiin tehdä paremmin?

Nils pohtii: “Ruotsissa on paljon tabuja, ja ihmiset ovat vähän erilaisia eri seurassa. Mutta parin tuopin jälkeen kaikki ovat kuitenkin lopulta ihan samanlaisia, ihmiset ihmisiä kaikkialla. Ja sanotaan tasavertaisuuden nimissä, että suomalaiset voisivat puolestaan skarpata itsekunnioituksessa.

Suomesta sopii olla ylpeä, vaikka ajat ovat huonoja.”

Nils ja Marika toivovat, että muutto alkaisi olla valmis heinäkuussa. “Sitten voidaan keskittyä nautiskeluun”, pariskunta suunnittelee.

KOTIVASO · 7

ALKUPERÄISIÄ VASOLAISIA

Esittelyssä toimitusjohtaja Anton Meriluoto Maanantaina 14. huhtikuuta puhalsivat Rauhankatu 4:ään uudet tuulet, kun Vasolla toivotettiin tervetulleeksi tuore toimitusjohtaja, OTM Anton Meriluoto. Istutimme Antonin alas tämän neljäntenä työpäivänä ja puhuimme muun muassa siitä, millaista on aloittaa johtotehtävissä poikkeuksellisina aikoina – poikkeuksellisessa yhtiössä.

Teksti: Laura Andersson · Kuvat: Eemeli Rantasalo

“Tunsin jo ensimmäisenä päivänä olevani osa porukkaa. Vaso on hyvämaineinen yhtiö, jonka poikkeuksellisen hyvästä yhteishengestä olin kuullut jo aiemmin, ja se oikeasti välittyy”, Anton hymyilee. Samaa sanovat kaikki Kotivasoon haastatellut läpi linjan, olipa kyseessä asukas, isännöitsijä tai hallintoasiantuntija: asiat hoidetaan yhdessä ja hyvin ja apua saa aina. Tämän puolesta puhuvat luvutkin.

ASO-JÄRJESTELMÄN MALLIESIMERKKI

“Vasolla on 35 vuoden jatkumo siitä, miten asioita tehdään. Meillä on Suomen tyytyväisimmät asukkaat, joista suurin osa

8 · KOTIVASO

suosittelisi Vasoa tutulleen. Vaihtuvuus oli viime vuonna 10,4 % ja käyttöastekin 98,8 %. Tavoitteenamme on onnelliset asukkaat, kaikki päätökset tehdään tämä mielessä ja pitkää aikajännettä ajatellen.

Vasossa asiat ovat poikkeuksellisen hyvällä mallilla ja tulevaisuus turvattu. Vaso on esimerkki siitä, miten hyvin aso-malli voi toimia”, Anton toteaa.

Mitä sinä tuot Vasoon? “Tuon monipuolisen osaamiseni, kokemukseni erilaisista yhtiöistä ja taidon hallita kokonaisuuksia.

Tämä on todella tärkeä ja vastuullinen tehtävä, mehän olemme vastuussa 3000 asunnosta, jotka ovat ihmisten koteja. Olen kiitollinen päästessäni tähän tehtävään

pitämään yllä Vason hyvää työtä.”

Aloitit roolissasi aikana, jona Vasolla on käynnissä ennätysmäärä uudiskohteiden rakennusurakoita, ja asuntopoliittisia linjauksiakin on tehty. “Rakennamme paljon ja laadukkaasti, ja olemme perusparannusten kanssa hyvissä ajoin liikkeellä. Vasolaisilla riittää töitä lähivuosina, mutta luotan siihen, että osaava henkilöstömme saattaa hankkeet menestyksellä valmiiksi. Toiveenamme on jatkaa asumisoikeusasuntojen uudistuotantoa myös tulevaisuudessa ja teemme töitä sen eteen, että tämä olisi mahdollista.”

Olet syntyperäinen turkulainen, 11-, 10- ja 3-vuotiaiden lasten isä ja asut perheesi kanssa Naantalissa. Harva kuitenkaan tietää, että olet itsekin ollut Vaso-asukkaana. “90-luvulla Hirvensalossa!

Viihdyimme hyvin Vason asunnossa, ja uskon, että omakohtainen kokemus asumisoikeusasumisesta lisää ymmärrystäni asumisoikeusjärjestelmän toimivuudesta.

Asumisoikeusasuminen ei ole kovin tunnettua erityisesti nuorempien asunnonhakijoiden joukossa, ja toivon, että pystymme lisäämään asumisoikeusjärjestelmän tunnettuutta ja tuomaan paremmin esille sen etuja.”

Mitä muita tavoitteita olet toimitusjohtajuudellesi asettanut? “Asukkaat ovat meillä keskiössä. Tavoitteenani on var-

mistaa asukkaiden sujuva arki ja kehittää entisestään asukkaiden palveluita. Osaltani olen mukana varmistamassa Vason asuntojen laadukasta ylläpitoa. Strategian mukaisesti kiinnitämme toiminnassamme erityistä huomiota vastuullisuuteen. Lisäksi pyrin tehtävässäni vaikuttamaan siihen, että uusia asumisoikeusasuntoja saataisiin rakentaa myös tulevaisuudessa. Tärkeä osa työtäni on myös huolehtia siitä, että kokenut ja osaava henkilöstömme viihtyy jatkossakin Vasolla.”

HYVIEN IHMISTEN YMPÄRÖIMÄNÄ

Vason 35-vuotisjuhlavuoden teema on Yhdessä. Miten tämä näkyy Vasolla? “Asukkaamme ovat kiinnostuneita, asiantuntevia ja aktiivisia. Vasolla asukkaat ja henkilöstö ovat samalla puolella ja hoitavat asioita

yhdessä. Uskon, että tämä on 35 menestyksekkään vuoden salaisuus. Toivon, että asukkaamme ovat jatkossakin aktiivisia Vason suuntaan, heidän näkemyksensä on korvaamaton apu.”

Toimisto alkaa tyhjetä, kun ihmiset ja toimistokoira Vili lähtevät pääsiäisenviettoon. Kertoisitko loppuun vielä kolme kesätärppiä Varsinais-Suomeen? “Naantali kesällä on tietysti itsestäänselvyys ja toinen on Aurajokiranta, jonka kehitystä seuraan isolla mielenkiinnolla. Kolmas tärppi, jos näin voi sanoa, on ihan vaan tämä paikallinen ilmapiiri ja ihmiset.” Anton katsoo ympärilleen ja pilvisen päivän ensimmäinen auringonsäilä piirtyy ikkunasta kokoushuoneen seinään. “Täällä on hyvä olla.”

Uusi rooli, tuttu asiantuntija

A

nton ei ole ainoa uusi tuttavuus Rauhankadulla. Talvella alkoi haku tehtävään, jollaista ei Vasolla ennen ole ollut. Hallintoasiantuntijan tehtävään valittu Liisa Norontaus oli Vasolle jo ennestään tuttu, sillä hän toimi aiemmin hallituksen puheenjohtajana.

Mitä kaikkia tehtäviä uuteen rooliin kuuluu? “Teen monipuolisesti erilaisia hallinnollisia tehtäviä mm. henkilöstöhallintoon, rakennuttamiseen, riskienhallintaan ja asukasdemokratiaan liittyen. Osa tehtävistä on siirtynyt hallintopäällikkö Teijalta ja osa entiseltä toimitusjohtaja Marialta.

On myös uusia asiakokonaisuuksia, kuten vastuullisuus, ympäristöasiat ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jotka on nostettu korkealle myös strategiatasolla.”

Sanoit, että Vasolla ihmiset kokevat olevansa vasolaisia. “Kyllä, niin työntekijät kuin

asukkaatkin. Asiat tehdään täällä yhdessä.

Apua voi aina pyytää ja kaikki auttavat toisiaan. Täällä on todella hyvä yhteishenki. ” Millainen merkitys Vasolla ja asumisoikeusasumisella mielestäsi on? “Mielestäni kaikilla Suomessa pitäisi olla oikeus kotiin. Aso-järjestelmä auttaa muun muassa eriytymisen ehkäisemisessä ja esimerkiksi nuoria perheitä omistusasumisen alkuun.

Maan hallituksen perustamissa työryhmissä on todettu, että välimallin asumista tarvitaan ja myös se, ettei asoa parempaa ratkaisua ole tarjolla. Turussa ja Varsinais-Suomessa näen Vason jatkossakin merkittävänä asuntotoimijana. Vasolla on tosi hyvät ja laadukkaat kiinteistöt, kodit ja materiaalit suunnitellaan oikeasti hyvin.

Vasolla todella välitetään niin kiinteistöistä kuin asukkaistakin.”

Suomi ja kesä on klassikkoyhdistelmä.

Mitä perheelläsi on suunnitelmissa? “Ko-

to-Suomessa luvassa on ainakin mökkeilyä, Kesärauha-festarit ja mahdollisesti joku pieni purjehdusreissu ystävän veneellä. En osaa purjehtia, mutta yritän kompensoida puutteitani kokkaus- ja tiskivuoroilla. Lisäksi puolison kanssa tehdään Euroopan-reissu Brysseliin ja Haagiin ystäviä tapaamaan.”

Mitä terveisiä haluat lähettää asukkaille?

“Nauttikaa kesästä ja osallistukaa Vason 35-vuotistapahtumiin!”

Liisa Norontaus ▪ koulutukseltaan VTM ja matkailualan restonomi ▪ syntyperäinen turkulainen ▪ asuu Kähärissä 100-vuotiaassa puutalossa avopuolison ja 14- ja 11-vuotiaiden lasten kanssa ▪ Turun Vasemmistoliiton entinen toiminnanjohtaja KOTIVASO · 9

Skuutit ruotuun!

Omat skuutit, eli sähköpotkulaudat saa pysäköidä vain polkupyörille tarkoitettuihin telineisiin, polkupyöräkatoksiin tai polkupyörävarastoihin. Pelastustiet ja kiinteistön muut pihatiet on pidettävä aina tyhjinä. Sähköpolkupyörät ja -skuutit tulee ladata asuntosi omalla sähköllä.

Vuokraskuutit tulee aina pysäköidä kiinteistön rajojen ulkopuolelle.

Avaimet haltuun automaatista Uuden kodin avaimet voi nyt noutaa kätevästi upouudesta avainautomaatista Vason toimistolta Rauhankadulta.

Käyttö on tehty helpoksi: sopimuksen alkamispäivänä muuttaja saa viestillä PIN-koodin, jolla hän voi noutaa uuden kotinsa avaimet oman aikataulun mukaan. Kätevää, eikö!

Asiaa palovaroittimesta

T

iesitkö, että pelastuslain muutoksen myötä palovaroittimet ovat 1.1.2026 alkaen rakennuksen omistajan, eli tässä tapauksessa Vason, vastuulla? Tehtävämme on huolehtia siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia, ja että ne pidetään toimintakunnossa. Haastattelimme aiheesta Vason kiinteistöpäällikkö Teppo Heinosta.

“Siirtymäaikaa muutokselle on 31.12.2025 asti. Olemme aloittaneet siirtymisen valmistelun hyvissä ajoin kiinteistökannan palovaroittimien kartoituksella, ja siihen mennessä, kun Kotivaso on tullut painosta, on kilpailutus jo käynnissä.”

Palveluntuottajilla on varmasti ruuhkaa?

“Loppuvuoden aikana moni asunto-osakeyhtiö lähtee tekemään samaa päivitystä, mutta yhtä lailla markkinoille on tullut uusia palveluntarjoajia. Kapasiteettia siis on.” Teppo kertoo, että asentaminen päästään aloittamaan syksyn aikana.

“Asukkaita tullaan tiedottamaan tästä

Ohjeet OmaVason käyttöönottoon:

tarkemmin, kun kilpailutus on saatu tehtyä ja palveluntuottaja valikoitunut.”

Muutoksesta ja sen käytännön seurauksista tullaan tiedottamaan asukkaitamme myöhemmin. “Vason kiinteistöissä on kahta eri varoitinjärjestelmää, sähköverkkoon kiinnitettyä ja asukkaiden omia varoittimia. 10 vuoden akuilla varustetut varoittimet vaikuttavat järkevältä valinnalta ja nykyään akun kestolle saa myös takuita, mutta tämä tarkentuu kilpailutuksen myötä”, Teppo summaa. “Isännöitsijät kyllä briiffailevat aiheesta loppuvuoden asukaskokouksissa, eli kannattaa osallistua. Lisäksi tiedotamme asiasta OmaVasossa, joka on hyvä ottaa käyttöön, ellei jo ole.”

Teppo Heinonen Kiinteistöpäällikkö

OSALLISTU KILPAILUUN:

Lintukotoni 2025

Vason uudessa Lintukotoni-sisältösarjassa Vason Instagramissa @vasokoti esitellään syksyn ja talven mittaan Vaso-kotien lempikohtia.

Onko sinulla sellainen? Tule mukaan kisaan!

Mikä kodissasi on parasta? Lempiasioita Vaso-kodeissa on ainakin yhtä monta kuin Vasolla asukkaita: keittiö, jossa syntyy kulmakunnan tunnetusti paras kuivakakku, lempilenkkireitti suoraan kodin kulmalta, askartelulle pyhitetty kolmas huone, olkkarin upea puistonäkymä ja sen neljä vuodenaikaa, koti-spa kynttiläasetelmineen, parvekkeen kesänurkka, johon linnoittautua koirien kanssa heti kevään koittaessa, kotoalähtijää inspiroiva taide-eteinen ja ainakin tuhat muuta omannäköistä, parasta paikkaa. Me haluamme nähdä ne kaikki – ja jakaa 200 € suosikille.

Näin osallistut:

200 €

kotira h

aa vo

i t ta j a

1.

Nappaa puhelimella kuva lempipaikastasi kotona.

2.

Kirjoita kylkeen perustelu, miksi juuri se on Lintukotoni 2025 -voittaja.

3.

Lähetä kuva ja teksti osoitteeseen kotivaso@vaso.fi 31.8.2025 mennessä.

4.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti 30.9. jälkeen, kun arvovaltainen tuomaristomme on kokoontunut.

l l e!

Osallistumalla hyväksyt, että Vaso saa käyttää kuvaasi ja tekstiäsi muun muassa Vason Instagramissa. Lisäohjeet äänestykseen ja tietoa kilpailun

vaso.fi/asukkaalle/omavaso-asukassivut

kulusta saat syksyn aikana Vason uutiskirjeessä ja somekanavissa. Voittaja esitellään seuraavassa Kotivaso-lehdessä ja hän voittaa 200 € omien lintukotounelmien toteuttamiseen, millaisia ne sitten ovatkaan.

10 · KOTIVASO

KOTIVASO · 11

Maaritin saunanhoitomuistilista 1. TUULETA, ÄLÄ JÄÄHDYTÄ Tuuleta kosteus pois nopeasti ja tehokkaasti silloin, kun sauna on vielä kuuma: sitä nopeammin sauna kuivuu mitä kuumempaa siellä on. Teoriassa tehokkain tapa kuivattaa sauna on nostaa lämpötila korkealle noin vartin ajaksi ja tämän jälkeen tuulettaa nopeasti, ennen kuin sauna on jäähtynyt.

2. VESI HIITEEN Jos lattialla on vettä, ohjaa se viemäriin lattialastalla.

Kaada pois löylyvatiin jäänyt ylimääräinen vesi.

3. ILMA VAIHTOON Huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta, niin sauna pääsee kuivumaan. Avaa korkeintaan vartiksi poistoilmaventtiili katon rajasta ja ikkuna tai muu tehostettu tuuletus – ja muista vielä sulkea ne.

4. SÄHKÖKIUAS SAMMUKSIIN Aika selvä, mutta tärkein muistaa: sammuta kiuas.

5. LAUTEET PYSTYYN Jos mahdollista, nosta lauteet pystyasentoon.

6. MUISTA OMA PUHTAUS Pidät saunaa puhtaana myös peseytymällä ennen saunaa ja käyttämällä laudeliinaa.

Poika saunoo.

Ja tyttö.

Näin peset saunan vaihe vaiheelta:

7. PESE 1–2 KERTAA VUODESSA Pese sauna 1–2 kertaa vuodessa tarpeen mukaan – äläkä huuhtele seiniä vedellä saunomisen jälkeen!

Ja kaikki muutkin Suomessa.

Kuten tiedetään, on Suomi saunomisen ykkösmaa liki 3 miljoonalla saunallaan. Suomalainen saunaperinne lisättiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020 – ja kaiken lisäksi saunan terveyshyödyt ovat kiistattomat.

Voidaankin siis todeta, että sauna pitää huolta meistä. Pidetään me siis huolta saunasta. Kysyimme Vason isännöitsijältä Maarit Vallilta, miten.

12 · KOTIVASO

“Ihan ensimmäisenä ja tärkeimpänä saunanhoito-ohjeena sanoisin, että hyvin kuivattu sauna on hyvinvoiva sauna. Jos sauna ei pääse kuivumaan kunnolla, tapahtuu monia ei-toivottuja asioita: materiaalit, kuten laudepuut, seinäpaneelit ja muut irtokalusteet, alkavat kärsiä. Jos lauteissa tai muissa rakenteissa on käytetty ei-ruostumattomia kiinnitystarvikkeita, saattavat ne yllättävänkin nopeasti ruostua, irrota tai katketa. Mutta ei saunanhoito lopulta ole mitenkään monimutkaista, eli mennään suoraan Saunanhoitomuistilistaan!”

1. Imuroi tai poista lattioilta ja lauteilta pölyt ja irtoroskat pitkävartisella harjalla tai lastalla. Harjaa myös katto ja seinät.

2. Kastele puupinnat lämpimällä vedellä, jotta puun huokoset aukeavat.

3. Pese yleis- tai saunanpuhdistusaineella ja pehmeällä harjalla tai sienellä.

4. Huuhtele pinnat huolellisesti vedellä.

5. Puhdista kiukaan ulkopuoli halutessasi pesuaineella ja -sienellä.

6. Uusi kiuaskivet tarvittaessa, huuhtele ennen käyttöä.

7. Tuuleta sauna huolellisesti pesun päätteeksi.

KOTIVASO · 13

Turvaa ja toimintaa omassa kotipiirissä Asukastoiminta on avain viihtyisämpään arkeen ja yhteisöllisempään asumiseen – eikä sen tarvitse olla vakavaa tai aikaa vievää.

Kaarinalainen Tintu Hopiavuori kertoo kokemuksistaan Vason asukastoiminnassa ja jakaa ideoita, joilla asumisesta voi tehdä mukavampaa ja merkityksellisempää, aivan oman kodin nurkilla.

Teksti: Maarita Lund · Kuvat: Sanna Tuomi

K

Tintun idea asukkaille jaettavasta Asukasvaikuttaminen -oppaasta sai Vasolla jo tuulta purjeisiin.

14 · KOTIVASO

irjapiiri, juttutuokio, ompelukerho, askartelupaja, varamummi/-ukki, lenkkikerho – vain mielikuvitus on rajana asukastoiminnassa ja sen tarjoamissa mahdollisuuksissa! Aktiivinen asukastoiminta voi parhaimmillaan olla asukkaille turvaverkko, kehon ja mielen virikekenttä, ja vielä ihan siinä lähellä, omassa pihassa. Asukastoimintaan voi osallistua juuri niin paljon kuin itse haluaa ja on valmis siihen ajallisesti panostamaan.

Kaarinassa Vason Kuninkaanlaaksossa jo yli 11 vuotta asunut Tintu Hopiavuori on ollut asukastoiminnassa mukana lähes koko asumisensa ajan. Heti muutettuaan Vasolle hän alkoi perehtyä asukastoimintaan ja siihen, mitä se käytännössä tarkoittaa. Ja hups, sitten ensimmäinen asukaskokous veikin jo mennessään. Tintu on taloyhtiönsä asukastoimikunnan jäsenyyden lisäksi ollut Vaso-kokousedustajana sekä YTE:n eli asukkaista koostuvan Yhteistyöelimen infotyöryhmän jäsen.

KOKEMUKSIA YTEN KIINTEISTÖKIERTUEELTA

Tammikuun 2025 aikana YTE järjesti asukastilaisuuden muutamissa Naantalin, Kaarinan ja Turun kiinteistöissä tarkoituk-

senaan kertoa asukkaille asukastoiminnasta ja saada asukkaat innostumaan ja mukaan toimintaan. Suurimpana yllätyksenä Tintulle tuli se, että asukkaat tiesivät valitettavan vähän sekä asukastoiminnasta yleisesti että oman kiinteistönsä asukastoiminnasta ja sen monista mahdollisuuksista.

Erityisen positiivisena hän piti asukkailta saatuja ideoita, niistä ei ollut puutetta, päinvastoin!

Tämän kiinteistökiertuekokemuksen ja saadun palautteen myötä Tintu kokee, että suurin este aktiivisemmalle asukastoiminnalle monissa kiinteistöissä on nimenomaan asukastoimikuntien ja asukkaiden välisen kommunikaation puute ja vähäinen tiedottaminen. Nopein ja helpoin, ja ehdottomasti tehokkainkin, kanava viestiä asukkaille on oman kiinteistön ilmoitustaulu. Taulu löytyy joka kiinteistöstä ja on kaikkien nähtävillä. ”Jos oman kiinteistön taulusta alkaa tila loppua, voi omaan isännöitsijään olla yhteydessä toisen ilmoitustaulun hankinnasta”, neuvoo Tintu.

Toinen asia, joka Tintun mielestä vaatisi saadun palautteen myötä pohdintaa ja mahdollisesti myös uudistamista, olisi asukastoimikunnan puheenjohtajan demokraattisempi valinta. Puheenjohtajan kausi voisi olla kerrallaan 2 vuotta ja eh-

dolle asettuvista henkilöistä valittaisiin äänestämällä asukastoimikunnan seuraava puheenjohtaja. Asukastoimikunta voisi järjestää vaalit omassa kokouksessaan syksyn asukaskokouksen jälkeen. ”Se, ketä suostuu vuodesta toiseen olemaan puheenjohtaja, ei välttämättä ole se paras puheenjohtaja, vaan valinnassa olisi tärkeää noudattaa demokratiaa ja tasapuolisuutta kaikkien halukkaiden välillä”, Tintu toteaa.

Tämäkin muutos voisi jo osaltaan lisätä kiinnostusta asukastoimintaan ja toiminnan mahdollisuuksiin.

KOTIVASO · 15

TINTUN IDEAT ASUKASTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Asukkailla tuntui lisäksi olevan myös käsitys, että asukastoiminnassa ”joutuu töihin”, eikä se mielikuva houkuttele omien arkikiireiden, töiden ja harrastusten keskellä.

Tintu haluaakin korostaa, että jokainen voi osallistua omien voimavarojensa ja ajan puitteissa, ketään ei pakoteta mihinkään.

ASUKASTOIMINNAN ANTI

Asukastoiminnan tarkoitus on nimenomaan lisätä kaikkien asukkaiden viihtyvyyttä, iloa ja yhteisöllisyyttä. Toiminnassa tutustuu itseään lähellä asuviin ihmisiin ja asukkaista voi löytyä elämänmittaisia ystävyyssuhteita, kuten on käynyt Tintullekin.

Kysyttäessä Tintulta, mitä asukastoiminnasta hyötyy, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä: asukastoiminta on ainoa keino, miten asukkaat voivat pitää oman taloyhtiönsä ja asukkaiden puolia, saada äänensä kuuluviin, sekä vaikuttaa omaan ja muiden asumiseen konkreettisesti, parantaa kaikkien asumismukavuutta ja viihtymistä kotikiinteistössään.

Asukastoimikunnilla on vuosittainen budjetoitu määräraha, joka on tarkoitettu

16 · KOTIVASO

käytettäväksi ja kaikille asukkaille yhteisesti, ja sitä voi käyttää monin eri tavoin. Tintu vinkkaa, että rahalla voi hankkia talkoihin grillin taikka makkarat ja juotavat, lapsille pihaleikkivälineitä tai vaikkapa jonkin yhteisen työkalun, jota asukkaat voivat halutessaan lainata. Pihalla voi järjestää kivan kesäpiknikin; peitot vaan nurmelle, yhteistä syömistä ja virvokkeita, ja kaiuttimesta musiikkia tunnelmaa nostattamaan.

Hyvillä käytöstavoilla, toisten huomioimisella ja kunnioittamisella päästään pit-

källe, myös asukastoiminnassa. On tärkeää ymmärtää, ettei kaikki yhteiset hankinnat välttämättä ole aina niitä juuri itselle oleellisia, mutta jos pihan pikkuasukkaat ilahtuvat uudesta jalkapallomaalista, tuo se hymyn varmasti aikuistenkin huulille. Hankinnoissa kannattaa toteuttaa demokratiaa ja eniten ääniä saanut ehdotus valitaan ja hankitaan. Seuraavalla kerralla on taas valittavana uudet vaihtoehdot, ja siellä voi olla mukana se juuri itselle mieluisin!

Tintu ehdottaa myös isännöitsijöiden suuntaan muutaman kehitysidean, joilla voisi lisätä kiinnostusta asukaskokouksiin ja sitä kautta myös asukastoimintaan.

Kokouskutsu voisi olla visuaalisesti kutsuvampi ja iloisempi ja sisältö rennompi.

Toki asukaskokouksessa on käytävä läpi lain edellyttämät asiat mm. talousarvio, mutta kokous voisi olla enemmän jutustelua ja pohdiskelua, miten meillä menee, yhdessä. Talousarvion voisi käydä pääpiirteittäin läpi, keskittyä kustannuksiin, joihin asukkaat voivat toiminnallaan vaikuttaa ja kustannuksiin, joihin he eivät voi vaikuttaa. ”Liian yksityiskohtainen asioiden läpikäynti voi tuntua monesta haastavalta ja raskaalta, vaikealtakin, ja joku voi jo tästä syystä jättää osallistumatta kokoukseen”, pohtii Tintu.

Myös Tintun idea asukkaille jaettavasta Asukasvaikuttaminen -oppaasta sai Vasolla jo tuulta purjeisiin, ja opas tullaan kevyen päivittämisen jälkeen jakamaan vielä tämän vuoden aikana jokaiseen Vaso-kotiin. Oppaassa on kerrottu selkeästi ja yksityiskohtaisesti asukastoiminnasta ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista Vasolla. Opas löytyy jo nyt sivuiltamme vaso.fi/asukasvaikuttaminen.

Tintun mielestä olisi hyvä jo asunnon hakijoille kertoa ja viestittää aktiivisen asukastoiminnan mahdollisuuksista, koska

vastaavaa ei muissa asumismuodoissa ole.

Läheiset ihmiset saattavat monella asua tänä päivänä kaukana ja vaikka ulkomailla, ja etenkin vanhuksille oman taloyhtiön asukkaista saattaa parhaimmillaan muodostua yhteisöllinen turvaverkko, joka voi mahdollistaa itsenäisen asumisen omassa kodissaan pidempään. Tämä voimavara kannattaisi hyödyntää jo asumisoikeuden markkinoinnissa ja asuntojen myynnissä.

Lopuksi Tintu haluaa kannustaa meitä kaikkia aikuisia ottamaan mallia lapsista, meidän pikkuasukkaistamme. Lapset elävät hetkessä eivätkä tunne aidan kaltaisia rajoja, vaan saattavat hypähtää hetken mielijohteesta aidan toiselle puolelle leikkimään naapuripihan lasten kanssa. Ja näin juuri, elämä ei ole niin vakavaa! Me aikuisetkin voisimme aloittaa päivämme tervehtimällä iloisesti naapuria, huomioimalla hymyllä vastaantulevaa ja kysellä pihassa naapurin mummon kuulumisia. Tämä kohtaaminen saattaa olla mummon päivän kohokohta, josta varmasti molemmat saavat iloa päiväänsä.

Niin asukastoiminnassa kuin asumisessa yleensäkin toiset huomioimalla ja suomalla jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja asua omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti teemme yhdessä Vasolla asumisesta vieläkin antoisampaa ja mukavampaa!

VasoVisa 35 vuoteen mahtuu monta faktaa.

Kuinka moni on sinulle tuttu?

Testaa tietämyksesi leikkimielisessä VasoVisassa!

1. Vaso täytti tänä vuonna 35 vuotta.

Mikä on Vason ensimmäinen kiinteistö? a) Suvipolku b) Kreulankartano c) Isotalo

2. Vason 35 juhlavuoden teema on

a) yhdessä b) yhteisöllisyys c) erikseen

3. Vason toimitusjohtaja v. 1992–2019 oli? a) Pekka Peltomäki b) Pekka Peltokallio c) Pekka Peltoniitty

4. Vaso sai uuden toimitusjohtajan huhtikuussa 2025, kuka Vasoa luotsaa tällä hetkellä eteenpäin?

a) Anton Merikivi b) Anton Meriluoto c) Anton Merikallio

5. Anton on myös itse asunut Vasolla Hirvensalossa, mikä kiinteistö oli kyseessä?

a) Merituuli b) Myrskylä c) Hirvilaakso

6. Vason kiinteistökanta on kasvanut 35

vuoden aikana huimasti, kuinka monta kiinteistöä Vasolla tällä hetkellä on? a) 113 b) 114 c) 115

7. Asukashallinto on asumisoikeuden ydintä. Vasolla asukkaista kootun Yten lyhenne tulee sanoista a) yhdessä tehden b) yhteistyöelin c) yhdessä toteuttaen

8. Vasoa pyöritettiin alkuun hyvin pienellä henkilöstömäärällä ja palveluita oli ulkoistettu, kuten esimerkiksi isännöinti.

Nykyään Vasolla työskentelee jo

Miten aloittaa asukastoiminta?

Moni saattaa pohtia, miten lähteä liikkeelle, jos omassa kiinteistössä ei vielä ole asukastoimikuntaa. Ensimmäinen askel on osallistua syksyn asukaskokoukseen ja siellä ottaa asia rohkeasti esille. Tai laittaa omalle isännöitsijälle etukäteen viestin, ja pyytää häntä aloittamaan keskustelu asian tiimoilta. Ja ellei omasta kiinteistöstä löydy varsinaista kerhotilaa, voi väestönsuojasta erottaa tuoleilla pienen juttukulmauksen tai vastaavan.

a) 17 vasolaista b) 18 vasolaista c) 19 vasolaista

Lisäksi on hyvä muistaa, että YTE on innokas ja valmis auttamaan asukkaita asukastoiminnan käynnistämisessä ja kaikessa siihen liittyvässä. Viestiä vaan heille sähköpostilla osoitteeseen yte@vaso.fi, niin mieltä askarruttavat kysymykset saavat nopeasti kaivatut vastaukset.

9. Asumisoikeuden järjestysnumerot

myöntää nykyään Varke. Numeroita on nyt myönnetty melkein kaksi vuotta. Missä numerossa tällä hetkellä mennään? a) 56120 b) 60120 c) 66120

10. Vason uusvanha slogan on a) ei pöntömpi tapa asua b) ei pöllömpi tapa asua c) ei hassumpi tapa asua

?

Tarkista vastaukset sivulta 27.

KOTIVASO · 17

ASUK AST Y Y T Y VÄISY YSK YSELY 2024

Tutkitusti onnellisia ihmisiä Yhteistyössä Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA, nyk.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, eli VARKE) kanssa loka– marraskuussa toteutetun vuoden 2024 asukastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat selvät – ja me niistä mitä kiitollisimpia: Vaso on kokonaistyytyväisyydessä asumisoikeusyhteisöjen selvä ykkönen.

V

uosi on ollut haastava kaikille, mutta maailman tuulissa yksi on ja pysyy: koti. Siksi puolueettoman ja riippumattoman asiantuntijaorganisaatio KTI Kiinteistötieto Oy:n toteuttaman ja raportoiman asukastyytyväisyyskyselyn tulokset ovatkin iso ilouutinen ja osoitus siitä, että olemme onnistuneet tavoitteessamme luoda asukkaillemme lintukoto, jossa ihmiset voivat hyvin ja arki tuntuu sujuvalta ja huolettomalta kaikenlaisina aikoina ja kaikissa elämäntilanteissa.

Vasolta kyselyyn vastasi 1317 asukasta.

Suurin ero verrattuna aikaisempiin kyselyihin oli se, että tällä kertaa mukana oli myös muita asumisoikeus- ja vuokrayhteisöjä, joista saimme konkreettista vertailupohjaa. Kokonaistyytyväisyys, jossa Vaso oli asumisoikeusyhteisöjen selvä ykkönen, laskettiin kaikista eri osa-alueista saatujen pistemäärien keskiarvosta. Osa-alueita olivat mm. ekologisuus, tyytyväisyys asuntoihin, asuintaloon ja asuinympäristöön sekä palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöhuolto.

YLI PUOLET ASUKKAISTA SUOSITTELISI VASOA VARMASTI

Mikäpä kertoisi paremmin tyytyväisyydestä kuin se, että suosittelisi samaa myös kaverille. Suositteluhalukkuutta kuvaavassa NPS-asteikossa mikä tahansa luku väliltä 30–70 on erittäin hyvä. Vasolla se oli nyt huimat 47, kun aso-yhteisöjen keskiarvo oli 27. Asteikolla 0–10 (10 tarkoittaa ”suosittelisin varmasti” ja 0 ”en suosittelisi”), antoi yli puolet Vason asukkaista suosittelupisteiksi 9 tai 10.

Edellisessä kyselyssä Vason NPS oli 27, eli voidaan todeta suunnan olevan hyvä ja juuri oikea. NPS-luvun nousuun on vaikuttanut mm. parantunut isännöitsijöiden tavoitettavuus, tehokkaampi tiedotus ja takaisinsoittopalvelun käyttöönotto.

LUVUT SEN SANOVAT: TYYTYVÄISIÄ OLLAAN 360°

Vastauksien perusteella voimme sanoa Vason asukkaiden olevan tyytyväisiä niin asuntoihinsa kuin asumisen palveluihinkin, kuten isännöintiin, kiinteistöhuoltoon,

siivoukseen ja jätehuoltoon. Erityisen tyytyväisiä oltiin kuitenkin asuintalon ympäristöön, josta Vaso sai koko kyselyn parhaan tuloksen.

Erikseen kyselyssä nousi esiin tyytyväisyys edullisiin asumiskustannuksiin. Tämä on erityisesti mainitsemisen arvoista siksi, että 64 % vastanneista oli yli 50-vuotiaita, jolloin maksukyky ei välttämättä ole niin nousujohteinen kuin nuoremmilla vastaajilla.

Kyselyyn vastanneista 61 prosentilla ei olisi mahdollista hankkia vastaavaa omistusasuntoa ja 28 prosentilla ei olisi mahdollista hankkia vastaavaa vuokra-asuntoa yksityiseltä vuokranantajalta.

AINA LÖYTYY KEHITETTÄVÄÄ – JA HYVÄ NIIN

Jos haluaa olla Varsinais-Suomen vastuullisin asuntotoimija ja asumisen visionääri, täytyy pysyä liikkeessä: on hyvä olla tyytyväinen, mutta haluamme olla niin hyviä kuin mahdollista.

SUUNTA ON OIKEA JA KIINTOTÄHTENÄ OVAT ONNELLISET ASUKKAAT

Kyselyssä nousikin esiin, miten meidän ja muiden toimijoiden on panostettava lisää ympäristökuormitusta vähentäviin ratkaisuihin. Heikoimmat pisteet saimme ongelmajätteiden lajittelumahdollisuudesta.

Ympäristön huomioiminen on iso osa Vason uutta strategiaa ja toimiin onkin onneksi jo ryhdytty. Tässä niistä muutamia:

Valaistuksessa suosimme led-lamppuja

Puhe ei riitä, parempaa kohti mennään teoilla. Korkea asukastyytyväisyys ja hyvä NPS-luku ovat vahva osoitus siitä, että olemme onnistuneet vastaamaan asukkaidemme tarpeisiin jo tehdyillä toimenpiteillä

.

atetaan Sähköautojen latausasemien määrää kasv sä. ydes yhte on tann stuo uudi ja perusparannusten korvataan Öljylämmityskiinteistöissä fossiilinen öljy toaineella, jon-polt HVO lla tuva 100- prosenttisesti uusiu mityksen. oläm kauk kuin i emp pien on lki ka hiilijalanjä Mahdollistamme jätteiden oikeanlaisen kannustamme siihen.

lajittelun ja

eistömme Villa Kärsämäkeen rakenteilla oleva uusi kiint kkeessa, jossa tihan iteet ivers biod Viiri on mukana EU:n hyödyntää ja an voida a isess ntam rake n tutkitaan, mite ustoa, ja kasv säästää olemassa olevaa maastoa ja n luonnon mää lisää ti vises aktii autetaan suojelemaan ja . monimuotoisuutta

– ja sillä tiellä aiomme jatkaa. Uusi strategiakuvamme kulkee matkassa mukana, ja niin kuin se hyvin havainnollistaa, ovat kaiken tekemisemme keskiössä aina asukkaamme. Suurkiitos kaikille vastanneille!

Tästä on hyvä jatkaa, tietysti yhdessä.

Olemme asumisen visionäärejä

Olemme VarsinaisSuomen vastuullisin asuntotoimija

Kasvatamme asumisoikeusasumisen tunnettuutta

Etsimme uusia mahdollisuuksia omistus- ja vuokra-asumisen rinnalle tuleville vaihtoehdoille.

Toimintamme on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Vaikutamme aktiivisesti mielikuviin ja tietämyksiin asumisoikeusasumisesta.

Rakennamme vahvaa Vasobrändiä.

Kehitämme uudenlaista palveluliiketoimintaa

Kodeissamme asuu onnellisia ihmisiä Päätöksillämme on suuri ympäristövaikutus.

Haluamme, että asukkaamme voivat hyvin ja heidän arkensa on sujuvaa ja huoletonta kaikissa elämäntilanteissa.

Toimintamme keskittyy asukkaidemme tarpeisiin, toiveisiin ja odotuksiin.

työkalujen, kuten Kehityskohtina nousivat muun muassa isyys sekä vähä eiden välin rjaus remontti- tai pyöränko se olisi jotta , lisää staa pano me aiom n viestintä, joho ajantasaista ja oikein kohdistet tua.

18 · KOTIVASO

KOTIVASO · 19

Isännöitsijät toivovat kaikille asukkaille aurinkoista kesää.

HYVÄÄ ASUMISTA VASON LINTUKODOSSA

Osa teistä on ollut isännöitsijänä muuallakin kuin Vaso-kiinteistöissä. Onko näiden välillä jotain eroja?

“Vaso pitää huolen myös asunnon sisäosista. Jos kodinkoneet tai wc-kalusteet menevät rikki asumisen aikana, Vaso ottaa koppia”, summaa Maarit. Vesa nyökkäilee: “Jos asunnon pinnat ovat kuluneet, niitä voi kunnostaa etupisteillä. Asukas tekee etupistetilauksen ja isännöitsijät laittavat sen eteenpäin. Urakoitsija ja asukas sopivat sitten keskenään korjausajankohdan.”

Leean mielestä parasta Vasolla ovat asukkaat. “Täällä on kaikenlaisia ihmisiä.

Pyöreän pöydän isännöitsijät Kun Vason kuusi isännöitsijää istuvat saman pöydän ääreen, on asiaa paljon – ja naurua vielä enemmän. Työ ei tekemällä lopu, mutta ihmiset ovat joka päivän suola.

T

uoreen asukastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat selvät: Vaso on Suomen ykkönen asumisoikeusyhteisöjen kokonaistyytyväisyydessä. Yksi kiitosta niittäneistä osa-alueista oli isännöinti. Vason isännöitsijät ovat vuodesta 2014 asti olleet Vason omia työntekijöitä ja saaneet Vason oman perehdytyksen. Isännöintiä on kehitetty viime vuosina paljon ja tulokset näkyvät tyytyväisissä asukkaissa.

Harvinaisena herkkuna saimmekin saman pöydän äärelle juhlavuoden yhteishaastatteluun kaikki Vason kiireiset isännöitsijät: Sari Virtasen, Jouni Luoman, Maarit Vallin, Kalle Tuomisen, Leea Toivasen ja Vesa Valkeejärven.

20 · KOTIVASO

Vuoden teemana on yhteisöllisyys. Kuinka se näkyy Vasolla?

“Koko ajan jossain tapahtuu”, nauraa Maarit. “Asukkailla on yhteisiä tapahtumia, mm. talkoita ja pikkujouluja, asukastoimikuntia ja asukaskokouksia, joissa voi nähdä muiden Vaso-talojen asukasaktiiveja, ja sitten on toki YTE, noin kerran kuukaudessa kokoontuva 16-jäseninen asukkaiden yhteistyöelin”, luettelee Leea pöydän toisella puolella. “Ja on myös kevätjuhlia, kesäjuhlia ja vappujuhlia!” Sari täydentää.

“Kyllä Vasolla asukkaat tiedostavat, että ollaan aso-asukkaita.

Mielestäni jo se luo yhteisöllisyyden tunnetta”, pohtii Vesa.

Kuvassa Vason isännöitsijät: Lea Toivanen, Maarit Valli, Sari Virtanen, Kalle Tuominen, Jouni Luoma ja Vesa Valkeajärvi.

”Tämä meidän isännöitsijöiden porukka Vasolla ansaitsee kuitenkin ihan erityismaininnan.

Loistavia tyyppejä, jotka tekevät työstä mielekkään.”

Toiset ovat enemmän kiinnostuneita yhteisöllisyydestä ja toiset vähemmän. Asukkaita on vauvasta vaariin ja kodeissa asutaan pidempään kuin vaikkapa vuokrakiinteistöissä. Jotain täällä ilmeisimmin tehdään oikein, koska olen kiinnittänyt huomiota

myös siihen, että ihmiset haluavat pysyä Vasolla. Muuttamista tapahtuu myös ihan kiinteistöjen sisällä, jos esimerkiksi elämäntilanne niin vaatii.”

Kalle haluaa mainita erittäin hyvän työilmapiirin. “Meitä on täällä pieni porukka ja kaikki osaaminen löytyy saman katon alta.

Tarvittaessa saat aina apua ja kynnys kysyä on matala, olipa kyseessä kiinteistöpäällikkö, joku myynnistä tai kirjanpidosta.” “Täällä on ihanaa, huumorintajuista porukkaa.

Se kannattelee, kun on raskaita aikoja”, Maarit lisää. “Vaikka ei tänne kavereita tultu hakemaan”, tokaisee Jouni väliin. “Jouni on sanansa mittainen mies, eipä se ole niitä saanutkaan”, huikkaa Vesa pöydän toisesta päästä ja kaikki repeävät nauruun.

ISÄNNÖITSIJÄ EI SAMANLAISTA PÄIVÄÄ NÄE

“Tapahtumia riittää”, summaa Jouni isännöitsijän arjesta kysyttäessä. Maarit vieressä virnistää ja vahvistaa. “Isännöitsijän työssä näyttäytyy koko elämän kirjo, ihan syntymästä kuolemaan. Näistäkin aiheista tulee toisinaan kysymyksiä ja niihinkin isännöitsijän tulee varautua vastaamaan.”

Kalle on samoilla linjoilla. “Joka päivässä on vähintään joku pieni twisti tai asukas kysyy ihan uudenlaisen kysymyksen. Aina oppii uutta, kun pääsee ottamaan selvää erilaisista asioista.”

“Allekirjoitan edelliset”, myötäilee Leea.

“Isännöinti on vastuullista työtä, jossa itseään pitää kehittää koko ajan jo lakipykälienkin puolesta. Pitää pysyä ajan hengessä mukana ja se motivoi.”

Sari nyökkää. “Monipuolinen ammatti!

Asukkaat ovat ammatin suola ja heistä saa apua omassakin työssä. Tämä meidän isännöitsijöiden porukka Vasolla ansaitsee kuitenkin ihan erityismaininnan; loistavia tyyppejä, jotka tekevät työstä mielekkään.”

KESÄTERVEISET ASUKKAILLE

“Mitä terveisiä haluamme lähettää asukkaille? Muista, ettet grillaa hiilien kanssa parvekkeella”, Vesa nauraa ja muut perässä.

“Ja tietysti toivotaan, että asukkaat viihtyisivät meillä. Jos grillaat, kutsu naapurit kylään”, Sari virnistää.

Kalle haluaa toivottaa aurinkoista kesää ja jatkaa: “Pitäkää kodeistanne huolta.”

“Kyllä se on tuo, että nauttikaa keväästä.

Mekin nautitaan!”, Maarit huudahtaa. “Ja juhlikaa vastuullisesti”, lisää Jouni.

Leea heittää toivomuksen siitä, että asukkaat tulisivat rohkeammin tapaamaan isännöitsijöitä. “Meitä näkee syksyn asukaskokouksissa, tervetuloa moikkaamaan.

Koko vuoden voi pelastaa se, että joku tulee kertomaan, ettei halua ikinä muuttaa Vasolta pois.”

Lopettelemme haastattelua ja pyöreä pöytä hiljenee, kun naurunremakka siirtyy ulos kevätaurinkoon.

KOTIVASO · 21

U

Puistonportti

TUKHOLMANKATU

4

5

Hovineidonkatu 4, 20200 Turku

Artemis Puistonportti Kristoffer

LINNANKATU

ITÄINEN RANTAKATU

1

Terminaali

2

Historian ja tulevaisuuden museo

2

Turun linna

4

Forum Marinum

5

Sigyn Vesibussipysäkki Föri

Vason uudet kohteet

KASKENKATU

3

AT

KOULUKATU

2

OK

PUISTOKATU

1

JUHANA HERTTUA N P

U

T IS

Turku Muotokieleltään tanskalaisvaikutteisen 6- ja 8-kerroksisen kerrostalon kodeissa on lasitetut parvekkeet näköalalla joko etelässä sijaitsevalle sisäpihalle, pihakadulle tai ilta-aurinkoon Hoviväenpuiston suuntaan. Alakerran kodeissa on omat terassit suojaisalle sisäpihalle.

Pohjaratkaisut on suunniteltu kokoaan suuremmiksi ja mukailemaan monenlaisia elämäntilanteita. Pienin asunnoista on kompakti yksiö, suuremmat erikokoisia kaksioita ja kolmioita, ja kaikissa asuinneliöt ovat tehokkaasti arjen eri toiminnoille valjastetut.

Allekirjoita sopimus 31.7. mennessä, saat Museokortin!

Arvioitu valmistumisaika tammikuussa 2026

51 Asuntoa

Myynti alkanut

vaso.fi/puistonportti

Vaso rakentaa taas – ja tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uusia, laatu ja sujuva arki edellä suunniteltuja koteja nousee niin Turun kehittyvään Linnakaupungin kaupunginosaan, monipuoliseen Raisioon kuin vehreään Kärsämäkeenkin.

L

innakaupunki on Turun uusi kaupunginosa, joka on varsinaisella paraatipaikalla keskustan läheisyydessä, historian ympäröimänä ja meren äärellä. Urbaanit uudet alueet – Kirstinpuisto, Herttuankulma ja Linnanfältti – hahmottuvat jo keskustan jatkeiksi ja taidekaupunginosaksi nimetty Linnanniemi jatkaa aluetta kohti merta ja Turun linnaa.

Linnakaupunkiin valmistuvat myös Vason uudiskohteet Puistonportti ja Kristoffer.

Kävelymatkan päässä Puistonportista sijaitseva Linnanniemi itsessään on hyvä syy rakastua Linnakaupunkiin. Ympärivuotiseksi kaupunkikulttuurin keskustaksi suunniteltu kaupunginosa rakentuu vaiheittain.

Merkittävimmät uudisrakennukset ovat sataman yhteisterminaali ja kansainväliseksi kulttuurimatkailukohteeksi kuvailtu Historian ja tulevaisuuden museo, joka nousee aivan Aurajoen suulle nykyiselle terminaa-

22 · KOTIVASO

lialueelle. Tulevaisuudessa Linnanniemen kahvilat, ravintolat, upeat saaristomaisemat ja historialliset nähtävyydet muodostavat viihtyisän ympäristön palveluille, tapahtumille, elämyksille ja oleilulle.

Linnakaupungin suunnittelussa on painotettu ekologisuutta ja kestävää kehitystä.

Liikenneratkaisuissa on suosittu kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Turkuun suunniteltu raitiotie kulkisi Linnakaupungin läpi reitillään Varissuolta Herttuankulman kautta satamaan.

Alueen rakentuessa Herttuankulmaan valmistuu kahviloita, päiväkoti, iso päivittäistavarakauppa, hoiva-asuntoja ja runsaasti liiketiloja. Lisäksi kaupungin suunnitelmissa on rakentaa alueelle monitoimitalo, joka kokoaa yhteen koulun, päiväkodin ja tiloja liikkumiseen. Ehkäpä Linnakaupungista löytyy myös sinun tuleva lintukotosi kävelymatkan päässä kaikesta?

Kristoffer

vaso.fi/kristoffer

Villa Viiri

vaso.fi/villaviiri

Juhana Herttuan Puistokatu 10, 20200 Turku Arvioitu valmistumisaika helmikuussa 2026 83 asuntoa · Myynti alkaa toukokuussa 2025

Vesalankatu 15, 20360 Turku Arvioitu valmistumisaika kevät/kesä 2026 38 asuntoa · Myynti alkaa syksyllä 2025

Juhana Herttuan Puistokatu 10 varrelle rakentuu 6- ja 7-kerroksinen kerrostalo, jonka kadunpuoleisista ylemmistä kerroksista on näköala merelle ja satamaan ja sisäpihanpuoleisista viereiseen Hoviväenpuistoon. Pohjakerroksen kodeissa on omat aidatut pihapatiot ja ylemmän kerroksen kodeissa avoparvekkeet. Pohjaratkaisut on suunniteltu monenlaisiin elämäntilanteisiin: pienin asunto on kompakti yksiö ja suuremmat erikokoisia kaksioita ja kolmioita ja asuinneliöt ovat tehokkaasti käytössä arjen eri toimintoihin.

Osassa asunnoissa on oma sauna.

Kärsämäkeen rauhalliselle pientaloalueelle rakentuva rivitalokiinteistö Villa Viiri on NCC:n ja Vason yhteinen kehitysprojekti, jossa on kiinnitetty huomiota ympäristöarvoihin – etenkin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen piha-alueella. Liikenneyhteydet ovat erinomaiset: läheiseltä Ohikulkutieltä suuntaat niin Tampereelle, Helsinkiin kuin Raisioonkin, ja Turun keskustaan pääset vaivattomasti vaikka polkupyörällä pyörätietä pitkin.

KOTIVASO · 23

Raisio

Rinnakkaiseloa Artemiksen lintukodossa “Kerhohuoneessa voi tehdä, mitä ihmiset itse päättävät siellä tehdä.”

koki yhteisöllisyyttä työssään ja lopuilla 30 % yhteisöllisyyden kokemukset heikentyivät entisestään.

“Kerhohuoneesta on tullut pelkästään hyvää palautetta ja se on ollut kovalla käytöllä. Tarkempaa dataa minulla ei ole näyttää, koska kerhohuone on kaikkien käytettävissä ilman varausta arkisin seitsemästä neljään. Neljän jälkeen ja viikonloppuisin sen voi varata kolmeksi tunniksi kerralla omaan käyttöön”, Tuominen summaa.

ASUKASTOIMIKUNTA ON ITSE SAANUT VAIKUTTAA KERHOHUONEEN VARUSTELUUN

“Meillä on täällä keittiö, kaksi ruokailuryhmää, telkkari ja muuta ajanviettoon. Liettä ei ikävä kyllä ole, eli kokkaus pitää hoitaa muualla, mutta etätoimistolta voi vaikkapa poiketa lounastauolle, jos kaipailee maisemanvaihdosta”, Tuominen vinkkaa.

24 · KOTIVASO

Kertunlinna

Kokinvuorenkatu 11, 21200 Raisio

“Kerhohuoneessa voi järjestää vaikkapa juhlia, peli-iltoja tai lukupiirin.”

Kerhohuoneen lisäksi Artemiksessa on ihastuttanut yhteissauna – ja ennen kaikkea kätevä One4all Mobile -asukassovellus, jolla saunan voi varata itselleen vaikka matkalla töistä kotiin.

“Vuoden alusta saunaa on käytetty 120 kertaa. Tilaa on ainakin 10 ihmiselle ja saunan voi varata pariksi tunniksi kerrallaan viiden euron tuntihinnalla. Palaute on ollut pelkästään positiivista, sovellus on kuulemma todella hyvä ja helppo käyttää”, Tuominen kertoo.

Kun saunan on varannut sovelluksella, alkaa se lämmetä tuntia ennen vuoron alkamista. Se tarkoittaa myös sitä, ettei saunaa tarvitse pitää turhanpäiten päällä, mikä on jo itsessään ekoteko.

Ovatko yhteiskäyttötilat yleisiä Vaso-taloissa? “Kaikissa kiinteistöissä ei ole yhteiskäyttötiloja, etenkään saunoja, jos niitä on myös useimmissa asunnoissa. Kerhotiloja on ollut Vasolla alusta asti, ja ne ovat aina olleet hirveän suosittuja. Enimmäkseen kerhotiloja on kerrostaloissa ja uskoisin, että niitä rakennetaan tulevaisuudessakin”, Tuominen pohtii.

Mitään loppusanoja yhteistiloista, Kalle?

“Käytössä on.”

Sujuva arki edellä suunniteltu 6-kerroksinen Kertunlinna valmistuu Kerttulan kaupunginosaan, lähelle Raision keskustaa. Kertunlinnan sijainti on mitä parhain – sivussa keskustan hulinasta, mutta lyhyen matkan päässä palveluista.

36 erikokoisessa kodissa on jokaiselle jotakin. Rivitalomaista tunnelmaa löytyy alimmasta kerroksesta, jonka kodeissa on omat aidanteen suojaamat pihapatiot, ja ympärivuotista lisätilaa on tarjolla ylempien kerrosten asunnoissa, joissa on lasitetut parvekkeet.

Arvioitu valmistumisaika joulukuussa 2025

Kultasiipi

Perhosenkatu 3 ja 5, 21280 Raisio

Artemiksen sauna. Kuva: Pixelate Media

Y

hteisöllisyydestä naapurustoissa on keskusteltu Suomessa 2010-luvulta saakka. Kaupunkikodeissa yhä useammat asukkaat haaveilevat paikasta, jossa voi tavata toisia asukkaita, harrastaa ja viettää aikaa yhdessä.

Vason Linnakaupungin Kirstinpuistoon tammikuussa 2025 valmistuneessa uudiskohde Artemiksessa yhteisöllisyyden idea on ollut mukana jo suunnittelupöydältä lähtien. Haastattelimme aiheesta Artemiksen isännöitsijää Kalle Tuomista.

“Artemiksessa yhteisöllisyys on jo kivijalassa. Meillä on modernit, yhteiset saunatilat ja ennen kaikkea iso hitti on ollut asukkaiden yhteiskäytössä oleva kerhotila, jossa on muun muassa mahdollisuus etätyöskentelyyn.”

Etätyö on koronan aikana ja sen jälkeen ollut tasaisesti tapetilla. Tuoreen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan 70 %

Monipuolinen ja kehittyvä Raisio nauttii huippusijainnistaan 10 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta ja hyvien yhteyksien päässä melkein kaikesta. Tarjolla on rauhaa sitä rakastaville, mutta myös paljon toimintaa ja tekemistä niitä kaipaaville. Arki rullaa vehreissä maisemissa, kun kaikki palvelut ovat lähellä – onhan Raisio houkutellut alueelleen yhteensä yli 1600 erilaista yritystä. Raisiosta löytyy vaikka ja mitä, kun vaan malttaa tulla ja tutkia: ehkäpä myös sinun oma lintukotosi?

Arvioitu valmistumisaika kesällä 2026

36 Asuntoa

Myynti alkanut

vaso.fi/kertunlinna

6-kerroksinen kerrostalo Kultasiipi rakentuu Raision vielä valmisteilla olevaan Kuloistenniittyyn, jonne on suunnitteilla laaja asuinalue, puisto ja päiväkoti. ­Ku­ltasiipeen on tulossa yksiöitä sekä erikokoisia kaksioita ja kolmioita.

Suurin huoneisto, 4h+kt+vh+s, on maantasokerroksessa.

Pohjakerroksen asunnoissa on oma pihapatio.

74 Asuntoa

Myynti alkaa loppuvuodesta 2025

vaso.fi/kultasiipi

KOTIVASO · 25

jo tarpeeksi suureksi ja elinkelpoinen Vaso potkaistiin maailmalle. Samana vuonna Vasolla aloitti Tiina Arnivaara, joka tänäkin päivänä Vason asuntopäällikkönä vastaa asuntojen myynnistä tiiminsä kanssa.”

Pekka jäi eläkkeelle heinäkuussa 2019.

Pekan toimitusjohtajuuden aikana toiminta oli koko yhtiön sisällä yhteisöllistä: asukastoimintaan kannustettiin ja naapurustojen toivottiin hitsautuvan yhteen. “Asukasdemokratia on ollut alusta asti isossa arvossa”, Teija sanoo, “ja asukkaat ovat aina olleet iso voimavara.” Pekka nyökkää: “Osallistumismahdollisuuksien rakentaminen asukkaille oli itsestäänselvää.” Alkuaikoina Vaso-kokouksiin saivat osallistua kaikki asukkaat. Tätä jatkui nelisen vuotta, kunnes kiinteistöjä alkoi olla kymmeniä.

“Huomenna on kevään Vaso-kokous”, Teija kertoo, “ja siellä Vason 115 kohteesta noin puolet on edustettuna.”

MUUREJA JA ONNEN HETKIÄ

Parasta yksittäistä Vaso-muistoa kysyttäessä ei kumpikaan osaa valita yhtä tiettyä tilannetta. “Se on tämä kokonaisuus, miten Vaso on kehittynyt, ja että on saanut olla siinä mukana. Toinen on työkaverit, kaikki puhaltavat yhteen ja tietävät, mikä on meidän tehtävämme. Koko ajan on pieniä onnen hetkiä”, Teija hymyilee. Pekka on samoilla linjoilla: “Olemme päässeet kehittämään valtakunnallista järjestelmää merkittävässä roolissa, aloittamaan tyhjästä. Kovaa puurtamista tämä on ollut, ja hienoja hetkiä meidän porukan kanssa.

Monet muurit on kiivetty yli. Pääsin siirtymään eläkkeelle kevein mielin. Ja tosiaan – Kotivason tekeminen oli aina vuoden kohokohtia! Huojuvat pinot kiikutettiin kirjapainoon ja lehti tuli viikon päästä

ulos nippuina. Ensimmäiset vuodet Viivin ja Wagnerin luojana tunnettu Jussi “Juba” Tuomola piirsi pilakuvat ja kuvitti juttuja.”

VASON MATKA JATKUU, YHDESSÄ

Palataan 2020-luvulle ja suomalaiselle ajankohtaiseen asiaan eli kesälomasuunnitelmiin. “Ehkä rinkan kanssa jonnekin, ongelle varmasti”, Pekka tuumaa, ja Teija puolestaan suuntaa mökille. Ennen kuin lähdette, mitä terveisiä haluaisitte lähettää Kotivason lukijoille? “Toivottavasti kaikki viihtyvät ja ovat aktiivisesti mukana Vason kehittämisessä. He ovat kuitenkin syy, miksi Vaso on olemassa”, Pekka hymyilee. Teija katsoo neuvotteluhuoneen takaseinällä olevaa riviä valokuvia Vason hallituksista vuosien varrelta. Monet kasvot ovat pysyneet samoina. “Hieno matka. Ja matka jatkuu.”

Matka, joka jatkuu Pekka Peltomäki valittiin Vason toimitusjohtajaksi vuonna 1992 ja samana vuonna ensimmäisenä työntekijänä aloitti Teija Lamminen. Molemmat ovat kokeneet jotakin ainutlaatuista: päässeet luomaan valtakunnallisesti täysin uutta järjestelmää täysin tyhjästä.

Jo vuodesta –91 Joulukuussa 1991 järjestysnumerolla 7 Halisten Kreulankartanoon, Vason ensimmäiseen kiinteistöön, muutti Pihlaisten perhe. Nyt, 34 vuotta myöhemmin, lapset kolmin kappalein ovat lentäneet maailmalle ja cairnterrieri Alma liittynyt joukkoon, mutta Ritva-Liisa ja Rami Pihlainen viihtyvät Kuohukujalla yhä vain.

Teksti: Laura Andersson · Kuvat: Eemeli Rantasalo

VASON ENSIASKELEET

35 vuotta sitten, vuonna 1990, Suomeen syntyi asumisoikeusjärjestelmä helpottamaan tavallisten palkansaajien asuntotilannetta – ja samana vuonna perustettiin myös Vaso. Pian päätettiin, että YH-kotien ja Saton yhdessä perustama Vaso siirtyisi kaupungin omistukseen. Tuolloin 90 % yhtiöstä myytiin Turun kaupungille. Turun Ylioppilaskyläsäätiö (TYS) päätti tarjota vaihtoehtoa: Vaso siirtyisi TYSin siipien suojiin aloittelemaan toimintaansa. Syksyllä 1991 tämä tapahtui, ja niin Vason ensimmäisessä hallituksessa kuin TYSsissäkin vai-

26 · KOTIVASO

kuttanut Pekka Peltomäki aloitti 1.1.1992 uunituoreen Vason toimitusjohtajana.

“Ensimmäiseksi työntekijäksi keväällä 1992 tuli Teija Lamminen”, muistelee Pekka nyt, melkein neljä vuosikymmentä myöhemmin samassa Rauhankadun toimistossa, jossa nykyään työskentelee 19-henkinen Vaso. Samainen Teija, nykyinen Vason hallintopäällikkö, muistelee, miten Vason ensimmäinen kiinteistö Kreulankartano oli juuri valmistunut joulukuussa 1991. “Hakemuksia oli tullut runsaasti ja siihen aikaan niitä säilytettiin vielä mapeissa”, Teija hymyilee.

KAIKKI SAMAN UUDEN EDESSÄ

Koska koko järjestelmä oli uusi, ei hallinnollisia perinteitä ollut olemassa. Niitä luotiin tyhjästä. “Se oli äärettömän mielenkiintoista aikaa kaikille. TYS oli toiminut pitkään ja sitä tietotaitoa ja kokemusta pystyttiin hyödyntämään Vasossa alusta asti. Parhaita hallintotaitoja sovellettiin, ja yhteydenpito kollegoiden kanssa valtakunnallisesti oli kiivasta. Toimintatapaa luotiin, ja jos joku oli tehnyt jotain hyvin, se benchmarkattiin”, Pekka kertoo ja jatkaa: “Meillä oli Ylioppilaskyläsäätiössä lukkarinrakkautta Vasoa kohtaan. Loppiaisena vuonna 1996 käenpoikanen todettiinkin

“Silloin 90-luvulla odoteltiinkin jo, milloin Ruotsin malli tulisi Suomeen, ja heti, kun tieto tuli, pistimme hakemuksen.

Aso-asunnot oli ihan uusi juttu, korot olivat lainoissa kovat ja tähän pääsi pienellä rahalla”, Ritva-Liisa muistelee valoisassa olohuoneessa 4-vuotiaan Alman peuhatessa vieressä sohvalla.

Kerran vuosien aikana Pihlaiset ovat kuitenkin muuttaneet – 50 metriä asunnosta seitsemän nelosasuntoon, jossa he nyt asuvat. “Neliöstä kolmioon. Muutet-

?

tiin yön aikana, kun oli niin kuuma kesä”, Ritva-Liisa nauraa. Kodissa lempipaikka on aurinkoinen takapiha. “Grillataan, ollaan vaan, kahvitellaan ja nautitaan.” Muistot alkuvuosilta ovat lämpimiä: “Meillä oli kasvimaa pellon reunassa ja hiihtokilpailuja, ja lapsia ravasi ovesta sisään ja ulos. Joku saattoi vaan keittää kahvit ja naapurit poikkesivat käymään.”

Kreulankartanossa yhteisöllisyyden perinteet ovat vieläkin voimissaan. Esimerkiksi alusta asti asukastoimikunnan

puheenjohtaja on toivottanut uudet asukkaat tervetulleeksi. “Vaikka puheenjohtaja vaihtuu, systeemi kulkee mukana. Porukka on aina ollut aktiivista, mutta esimerkiksi talkoisiin ei ole pakko osallistua, voi vaan tulla vaikka syömään makkaraa”, Ritva-Liisa hymyilee.

Mitä kesäterveisiä haluaisit lähettää Kotivason lukijoille? “Nauttikaa elämästä!

Elämän keveys on totta.”

VasoVisan vastaukset: b,a,a,b,c,c,b,c,c,a KOTIVASO · 27

VUOSI YHTÄ JUHLAA

Juhlavuoden kunniaksi tehdään yhdessä. Kiitos kaikille juhlaideoista.

Tavataan kivanpidon merkeissä!

Ilmoittaudu heti mukaan!

VASO 35 -kakku taloyhtiöllesi Järjestä omassa kiinteistössä synttärijuhla kesän tai syksyn aikana, voit tilata kauttamme mansikkaisen kermakakun Kosken Leipomosta.

Isännöitsijäsi ottaa tilauksen vastaan ja ohjeistaa kakun noudon osalta – olethan häneen yhteydessä hyvissä ajoin.

VASO 35: Kesäteatteri Ruissalon telakalla

Lasten leffaillat tulossa syksyllä

Tervetuloa kesäteatteriin 12.6.2025 kello 18.15!

Näytös: Tukkijoke – kesäteatteri joka menee pieleen. Voit ilmoittautua sähköpostiosoitteeseen vaso35@vaso.fi.

Otamme ilmoittautumisia vastaan niin kauan, kuin paikkoja riittää – katsojamäärä on 300 henkilöä, osallistua voi 2 per Vaso-koti.

Tulossa syksyllä 2025! Pidäthän silmät ja korvat auki, tästä lisää lähempänä uutiskirjeessä ja OmaVasossa.

Asukas, askarruttaako jokin? ...tai ota meihin yhteyttä Tavoitat meidät helpoiten soittamalla puhelinpalveluumme.

Soitamme sinulle takaisin, jos emme ehdi auttaa sinua palveluaikana.

Sähköpostimme ovat muotoa ­etunimi.sukunimi@vaso.fi.

Asioi OmaVasossa OmaVaso-asukassivulta löydät vastaukset pieniin ja suuriin asumiseen liittyviin kysymyksiin.

Kirjaudu tai rekisteröidy palveluun osoitteessa

vaso.fi/omavaso

TOIMISTO

ASUNTOMYYNTI

02 274 7002 (ma–pe 10–14) myynti@vaso.fi VASTIKEVALVONTA

02 274 7004 (ma–pe 10–14) vastikevalvonta@vaso.fi ISÄNNÖINTI

02 274 7006 (ma–pe 10–12) Löydät asuinkiinteistösi isännöitsijän tiedot Vason verkkosivuilta: Asukkaalle > huoltoyhtiö- ja isännöintihaku

vasokoti

vasokoti

vaso-oy

Toimistomme palvelee osoitteessa Rauhankatu 4, 20100 Turku ma–to 10–16 pe 10–15 Huom! Tullessasi tapaamaan isännöitsijää, varaathan häneltä ajan.

HUOLTOYHTIÖT

Katso oman huoltoyhtiösi yhteystiedot asuinkiinteistösi ilmoitustaululta, OmaVasosta tai Vason verkkosivuilta: Asukkaalle > huoltoyhtiö- ja isännöintihaku