Kotivaso 1/2022

KOTIVASO Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asukaslehti • 1/ 2022

Asumisturvallisuus on pienten tekojen summa Asumisoikeuslaki päivittyi

Uudet, ihanat kodit odottivat asukkaita

RAISION RUUSTINNASSA

Uutta ja toivottua

Tässä lehdessä

M

4 6

ONET KEVÄÄN 2022 Kotivaso-lehtemme aiheista t­iivistyvät kahden sanan ympärille: uutta ja toivottua. Ensimmäisenä ­uutena ja toivottuna juttuaiheena on asumisoikeuslain muutosten vaikutus asukashallintoon. Asumisen rahoitus ja ­kehittämiskeskus (ARA) on julkaissut keväällä Asukashallinto-oppaan, jossa kerrotaan ­yleisellä tasolla asumisoikeusasumisen asukashallinnosta. Kuten jutussa kerrotaan, opas on tutustumisen arvoinen.

Vason asukkaille tullaan laatimaan oma Vason asukashallintoon keskittyvä opas, jonka linjauksia laaditaan tällä hetkellä yhteistyössä asukkaista koostuvan Yhteistyöelimen kanssa. Vason asukashallinto-oppaan arvioitu julkaisuaika on syksyllä. Tulemme järjestämään tarvittaessa myös koulutuksia asukashallinnon tiimoilta oppaan valmistuttua.

Lisäksi uutta ja toivottua -teemaan sopii hyvin ilmalämpöpumpun ja ­yksittäisten sähköauton latauspisteiden lisäysmahdollisuus. Useat asiakkaat ovat vuosien varrella toivoneet mahdollisuutta asentaa ilmalämpö­ pumppu. Viime vuonna pilotoitiin ja haettiin ratkaisuja ilmalämpöpumppujen asentamiselle Vaso-koteihin kahdessa kiinteistössä. Saimme pilotista ­hyviä ja huonoja kokemuksia, joiden kautta on muodostunut julkaistu ilma­lämpöpumpun hankintaohje.

Asukkaidemme toiveista myös yksittäisten s­­ähköauton ­latauspisteiden asentaminen on mahdollista Vason parkkipaikoille, ja ensimmäiset l­ataus­pisteet ovat jo käytössä. Olemme iloisia, kun voimme vastata monen asukkaan toiveeseen ja mahdollistaa ilmalämpöpumpun hankkimisen ­Vaso-kotiin sekä osaltamme edistää liikenteen päästöjen vähenemistä.

Pitkän ja säätiloiltaan erikoisen talven jälkeen kolmas uusi ja toivottu aihe on sisäänrakennettuna koko lehteen. Aihe on lähestyvä kevät vihertyvine puineen, talkoineen ja aurinkoisine päivineen. Talkoiden hankintojen tekeminen on entistä helpompaa, ja toivottavasti moni pääsee upottamaan sormensa multaan sekä yhteistuumin poistamaan talven viimeisetkin henkäykset Vaso-­kotien ja kiinteistöjen pihoilta.

Ajankohtaista Vasossa Vaso-koti Raision Ruustinnassa Raisiossa palvelut ovat lähellä ja kulkuyhteydet kunnossa

10

Asumisoikeuslaki päivittyi, mikä muuttui?

11

Asukas­demokratia voi näkyä myös leikkipaikalla

12

Vaso kehittää Ilmalämpö­pumpun tai sähköauton latauspisteen hankkiminen mielessä?

14

Vaso lukuina Vuosi 2021 oli hyvä Vasolle

Lounais-Suomen Jätehuolto jakoi asukkaille biojätepusseja osana lajittelukampanjaa.

Lue lisää sivulta 4.

Kevätterveisin Maria

KOTIVASO • numero 1/2022 • julkaisija Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy • päätoimittaja Maria Aspala • toimitus Hansdotter / Sari Lommerse, Miikka Rusi ja Totti Toiskallio sekä Elena Bäfver, Eila Hannula ja Sanna Tuomi • taitto Hansdotter / Tiina Valve • valo­kuvat iStock, ­Valentina Morales Buschmann, Eila Hannula, Pekka Lintusaari/LSJH, Niina Nurmi, Sanna Tuomi, Unsplash • painopaikka Newprint Oy • painosmäärä 3 050 • yhteystiedot Rauhankatu 4, 20100 Turku, puh. 02 274 7000, vaso.fi, vaso@vaso.fi • Lehden toimitus­neuvostoon osallistuivat a­ sukkaiden yhteistyöelin YTE:n tiedotusryhmästä Ulla-Elina Hurme, Teuvo Mujo, Olli Pietiläinen ja Kari Vainio.

2 • KOTIVASO

Asumisoikeuslaki päivittyi, mikä muuttui?

Lue lisää sivulta 10.

6 16 18

11

Johannan ja Juhan perhe muutti uuteen Raision Ruustinnaan.

Kankaristonrivin asukkaat tekevät yhteisiä täsmä­ hankintoja.

Paljon mahtui vuoteen 2021 Vaso on mukana ­USER-CHI-hankkeessa ­­Käyttäjä­lähtöistä ­energia­oma­varaisuutta

20

Oletko jo ­käyttänyt Vason uusia ­­asukas­sivuja?

22

Asumis­turvallisuutta voi parantaa pienillä teoilla Vinkit turvalliseen asumiseen

12

Ilmalämpöpumpun tai sähköauton latauspisteen voi hankkia muutostyönä.

20

22

Onko sinun kodissasi asumis­turvallisuus kunnossa?

Auringosta energiaa Vason asukkaille.

AJ AN KO HTAISTA

Ilmaiset biojätepussit kannustavat jätteiden lajitteluun Lounais-Suomen Jätehuolto jakoi asukkaille maksuttomia ­biojätepusseja osana biojätteen lajittelukampanjaa. Vason k­ iinteistöistä kampanjassa mukana ovat Siirintähti, Siirinkartano, Siirinkaari ja ­Ruustinna Raisiosta sekä Soininen ja Sinipiianrivi Naantalista. ­Tavoitteena on tehdä biojätteen lajittelusta helpompaa ja motivoida asukkaita entistä aktiivisempaan lajitteluun.

K

IINTEISTÖT SAIVAT ilmoittautua kampanjaan k­ evään 2021 aikana. Kampanjaan osallistuvien kiinteistöjen asuk­kaille jaettiin vuoden biojätepussit (150 p ­ ussia) sekä niille tarkoitettu keräysteline. Ajatuksena on, että kun biojätteiden lajittelu tehdään asukkaille mahdollisimman vaivattomaksi, talteen kerätyn biojätteen määrä kasvaa. Asukaskyselyjen perusteella biojäte on jätejakeista se, joka aiheuttaa eniten päänvaivaa ja sen lajittelu koetaan hankalana.

Kampanjan vaikutusta biojätteen keräysmääriin ja asukkaiden lajitteluaktiivisuuteen seurataan mittausten ja asukaskyselyjen avulla. Asukkailta on tullut paljon positiivista palautetta, ja moni kertoo biojätteen lajittelun helpottuneen keräystelineen ja biojätepussien myötä.

Tulokset kootaan kevään 2022 aikana, ja ­niiden perusteella arvioidaan maksuttomien

4 • KOTIVASO

­ iojätepussien jakelun mahdollista jatkoa ja b ­laajentamista myös muihin LSJH:n alueen ­kuntiin.

Taloyhtiövetoisuus on avainasemassa kokeilun onnistumisen kannalta. Jos asukkaalla on halua ja motivaatiota olla mukana kehittämässä biojätteen lajittelua omassa lähiympäristössään, onnistuu se parhaiten koko taloyhtiön voimin.

Biojätteen lajittelu on todellinen ympäristö­ teko. Lajitellusta biojätteestä valmistetaan bio­kaasua ja lannoitteita, joten energian ­lisäksi myös biojätteen sisältämät arvokkaat ravinteet saadaan takaisin kiertoon. B ­ iojäte on lisäksi tärkeässä roolissa jätteiden kokonaisvaltaisen kierrätysasteen nostamisessa, sillä LSJH:n alueella polttokelpoisen jätteen roskapussi­en sisällöstä jopa kolmasosa on edelleen biojätettä.

teksti ELENA BÄFVER

S-Business-­ maksukortti asukas­­ toimikunnan ­käyttöön

Miten meni?

S

-BUSINESS-MAKSUKORTTI korvaa aiemmin käytössä olleet ostoluvat ja omat ostot. Uuden käytännön suurin etu on kuitittomuus – kuitteja ei siis tarvitse enää säästää!

Kortti on tarkoitettu esimerkiksi talkootarjottavia ja -tarvikkeita, kausikukkia ja muita pieniä, yhteisesti päätettyjä hankintoja varten. Kortilla voi maksaa kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa ja sillä saa myös alennuksia.

Asukastoimikunnan puheenjohtaja vastaa kunkin kiinteistön kortista ja voi tarvittaessa lainata korttia muille asukkaille, kuten asukastoimikunnan jäsenille.

Osallistuthan varojen käytön suunnitte­ luun talosi seuraavassa ­asukastoimikunnan kokouksessa. Lisätietoa saat isännöit­sijältä.

Halutessaan S-Business-kortin käyt­töönsä asukaskunnan puheenjohtaja voi olla yhteydessä omaan isännöitsijään.

V

ASOLLA ON KÄYNNISSÄ uuden aluehuoltomallin kokeilu. Kokeilussa mukana olevien kiinteistöjen asukkaat saavat syksyllä kyselyn mallin toimivuudesta.

Huoltomallissa haetaan tietylle maantieteelliselle alueelle yksi huoltoliike ja kiinteistöille yksi h­ uoltohenkilö. Kokeilu on käynnissä Raision a­ lueella ja Turun ­keskustasta Majakkarantaan ja H ­ irvensaloon. ­Mahdollisesta aluehuollon laajentamisesta päätetään syksyn aikana.

Talkookontti helpottaa siivousta

O

NKO KIINTEISTÖLLÄ tulossa siivoustalkoot ja jätelavalle tarvetta? Asukastoimikunta voi tilata isännöitsijältä Lounais-Suomen Jätehuollon talkookontin, jonka avulla voi kierrättää jätteet niille kuuluviin paikkoihin.

LSJH:n palveluneuvoja tulee paikalle keskustelemaan asukkaiden kanssa ja antamaan vinkkejä kierrätykseen.

Kontti on mahdollista tilata Turkuun ja lähikuntiin noin 30 km säteellä Topinojan jätekeskuksesta.

Konttiin voi kerätä myös suurikokois­ta jätettä, kuten huonekaluja ja polku­pyöriä.

Suurin osa konttiin kerättävi­stä jätteistä on maksuttomia, ainoastaan suurikokoiset jätteet ja astiakeramiikka ovat maksullisia. Lajittelu on kiinteistölle ja sitä kautta myös asukkaille edullisempaa kuin seka­ jätelavan tyhjentäminen.

Kontissa on selkeät infotaulut lajitteluohjeineen, joten asukkaan on helppo lajitella jätteet oikeisiin astioihin. Kontin vuokrauksen yhteydessä voidaan järjestää maksuton neuvontatilaisuus, jolloin

• kuva PEKKA LINTUSAARI/LSJH

Talkookontissa on omat keräysastiat • kodin sähkölaitteille • pienille loisteputkille • energiansäästölampuille • astiakeramiikalle • poistotekstiileille

KOTIVASO • 5

VA SO - KOT I

teksti ja kuvat SANNA TUOMI

Raisiossa palvelut ovat lähellä ja kulkuyhteydet kunnossa

6 • KOTIVASO

Raision Ruustinnan asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa tammikuun lopussa. Asukkailta kiitosta saavat näppärä sijainti, toimivat neliöt ja hyvä tunnelma.

R

UUSTINNAN LOKAKUISESSA tutustumisillassa nähtiin iloisia kohtaamisia, kun entiset työkaverit Leila ja Marja kohtasivat yllättäen takapihalla. Siltä seisomalta sovittiin haastattelutreffit keväälle, sitten kun molemmat olisivat asettuneet taloksi ja muuttokuormat purettu.

Istahdimme sovitusti aurinkoisena maaliskuisena päivänä kahvikupposen ääreen vaihtamaan kuulumisia.

Leila ja Marja ovat olleet töissä samassa päiväkodissa ja vieläpä samalla osastolla useamman vuoden ajan 2010-luvun molemmin puolin. Marja on myös joskus aikoinaan asunut Leilan pojan naapurissa. Yhteyttä on pidetty Leilan jäätyä eläkkeelle kyläilemällä säännöllisesti. Ystävyksiä huvitti kovin, että kun korona katkaisi kyläilyt etäyhteyksiksi ja viestien kirjoittamiseksi, ei puheeksi ollut tullut lainkaan muutto ja uuden kodin osoite. Niinpä yllätys oli suuri ja ilo ylimmillään lokakuisessa tapaamisessa.

Leilan tie on kulkenut Salosta Turun kautta Raisioon, jonne hän on kotiutunut jo vuosia sitten. Koska jälkikasvukin asuu Raisiossa, hän ei halua lähteä täältä enää mihinkään.

– Alun perin tänne Vason uudiskohde Ruustinnaan minut houkuttelivat miniän

”Minua ei huvita ottaa uutta asuntovelkaa, vaan asumisoikeusmaksun jälkeen käytän säästöjäni mieluummin hyvinvointiini.

MARJA

vanhemmat. He muuttivat vuosi sitten tuohon pienen matkan päähän Melodiaan, joka sekin on Vason kiinteistö, Leila kertoo.

– Kun sitten otin asioista selvää ja vertasin hintoja vuokra-asumiseen tai omistuskotiin, tämä tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Jäin leskeksi vuonna 2012, ja nyt olen nauttinut, kun lumitöitä ei tarvitse enää miettiä ja kaikki palvelut ovat lähellä. Tästä on lyhyt matka Alppiruusupuistoon, kaupat kulman takana ja bussilla pääsee oven edestä Turkuun, aiemmin Raision Ihalassa asunut Leila iloitsee.

Marja kertoo olleensa aina raisiolai­­nen, ainakin sydämeltään, vaikka tie on vienyt nuoruudessa myös Nousiaisiin ja Vah­ dolle.

– Elämäntilanteen muuttuessa tulin piipahtaneeksi Turussa kirjoilla, mutta hain järjestysnumeron Vason asuntoihin ajoissa. Heti, kun kuulin, että tähän aletaan rakentamaan, hain asuntoa ja sain sen, minkä halusin. Vanha vitsi kertoo Raision olevan ainoa risteys, jolla on kaupunki­ oikeudet, ja minusta oli ihanaa muuttaa

takaisin juuri tähän risteyksen kupeeseen, Marja innostuu sanailemaan.

– Vertailin toki eri asumismuotojen kustannuksia keskenään, mutta totesin, ettei minua huvita enää ottaa uutta asuntovelkaa, vaan asumisoikeus­maksun jälkeen käytän säästöjäni mieluummin hyvinvointiini. Sitä paitsi koti tuntuu nyt omalta ihan eri tavalla kuin edellinen vuokra-­ asuntoni. Tämä on minun, mutta silti huolto ja muut asiat hoidetaan Vason puolesta mainiosti.

PARASTA ON TUNNE Jutustelu kääntyy molempien uusiin koteihin ja siihen, miten niissä on viihdytty.

Marja huikkaa heti, että ”tuolla Leilalla on ihan mahdottoman iso parveke”, jonka Leila myöntää olevan yksi asunnon parhaista puolista. Parveke on koko asunnon mittainen, sinne paistaa aurinko komeasti koko päivän ja jo varhain keväällä voi istuskella parvekekahveilla. Leila on sijoittanut kekseliäästi kuntopyörän parvekkeelle ja mikäs on kuntoillessa kuudennen kerroksen komeissa maisemissa.

KOTIVASO • 7

Ystävykset Marja (vas.) ja Leila y­ llättyivät iloisesti, kun selvisi, että m ­ olemmat muuttavat Raision ­Ruustinnaan.

Keittiö avautuu suoraan olohuo­neeksi, ja väliin mahtuu vielä reilun kokoinen kuuden hengen ruokapöytä, mikä on harvinaista kaksioissa.

– Olohuoneeseen sain silti kivasti kaksi sohvaa, joista toinen on vuodesohva lapsenlapsia varten. Makuuhuone on riittävän kokoinen sängylle ja ompelupöydälle, ja kylppärissä mahtuu liikkumaan vaikka rollaattorilla, jos sellainen tulee joskus ajankohtaiseksi.

Myös Marja on tyytyväinen valitsemaansa kotiin, olihan se juuri se, jota hän alun perin lähti hakemaan. Vaikka ikkunoista suurin osa on kadulle päin, eivät liikenteen äänet kuulu lainkaan sisälle ja näköalat ovat kivat, kun edessä ei ole korkeita taloja. Plussaksi lasketaan myös kivan kokoinen kulmaparveke, josta voi ihailla auringonnousuja ja -laskuja.

Marjan mukaan hänen kotinsa on juuri sopivan kokoinen yhdelle. Säilytys­tilat ovat riittävät ja kevään koitettua valo kulkee kauniisti koko asuntoon. Vielä kun tingataan ystävättäriltä paras asia kodissa, he tiivistävät sen yhteen sanaan: tunne.

– Tarkemmin sanottuna oman kodin tunteen tekee se, kun on saanut valita mieleisensä materiaalit ja asunnon pohjan.

Kaiken valmistuttua tuli tunne, että tämä on minulle rakennettu, Marja tarkentaa.

– On myös kivaa, että talossa asuu ystävä, jonka kanssa voi käydä erilaisis-

8 • KOTIVASO

sa tapahtumissa. Olemme ehtineet piipahtamaan jo tuossa kaupungintalolla järjestetyssä hyvän olon tapahtumassa.

Odotamme innolla talon yhteistä pihatapahtumaa, ja sitten onkin jo kesä ja alppiruusut kukkivat tuolla pienen matkan päässä.

SIJAINTI MITÄ PARHAIN Samalla reissulla oli ilo käydä kyläilemässä myös muutamaa kerrosta alempana.

Johanna ja Juha asuvat poikansa Roopen kanssa 74-neliöisessä kolmiossa. Ovella oli vastassa lähes nelivuotias Roope, jolla oli paljon kysyttävää ja kerrottavaa.

Roope kutsui reippaasti kuvaajatädin peremmälle. Sitten kyseltiin kuulumiset, tarkemmat asuinpaikat ja tarkistettiin ­kameravarustukset ennen kuin ­päästiin höpöttelemään ja kyselemään, miten Roope ja perhe ovat viihtyneet.

– Täällä on kiva asua ja vaikka päiväkotia piti vaihtaa, ei siitä ollut vaivaa, kun uudesta löytyi samanniminen kaveri kuin vanhassa päiväkodissa oli, Roope tiivistää muuton.

Hän kehaisee myös, että markettiin pääsee ”omin sorkin” eikä tarvitse ­käyttää bussia. Tärkeät palvelut ovat siis lähellä.

Roopesta on kivaa, että uudessa kodissa hänellä on oma huone, mutta kaikkein kivointa on silti leikkiä olohuoneessa, kos-

ka siellä on tilaa Duploilla rakentamiseen.

Myös Roopen vanhemmat ovat tyytyväisiä valintaansa, niin sijainnin kuin asunnonkin suhteen.

– Lähdimme Turun kodista juuri sopivasti taloyhtiön remontin alta bongattuamme viime keväänä tämän Ruustinnan. Sijainti on meille mitä parhain töiden kannalta toisen työskennellessä Naantalissa ja toisen vuoroin kotona tai Turun keskustassa.

Työmatkat taittuvat helposti polkupyörällä ja linja-autolla suoraan oven edestä.

Raision päiväkodit ovat aivan täynnä ja Roopen tarha on aika kaukana, mutta se onkin ainoa miinus. Auto tuli myytyä pois, ja nyt odottelemme sähköautoa saapuvaksi, koska täällä on valmiina latausmahdollisuus, Juha kertoo.

PINTAMATERIAALIT OMAN MAUN MUKAAN Alun perin pariskunta kiinnostui Vason vapautuneesta kohteesta Länsinummessa, mutta Ruustinna voitti sijaintinsa puolesta. Seurakuntakeskuksen leikkipuistokin on ihan vieressä. Ainoa harmi on, ettei taloyhtiössä näytä olevan Roopen ikäisiä leikkikavereita tällä hetkellä.

Koti on riittävän kokoinen, ja Johanna on tyytyväinen erillisestä etätyöpisteestä, joka sopii mainiosti keittiöön ja jättää ruokapöydän vapaaksi. Kodin s­ isustusta rakennetaan pikkuhiljaa ja huonekalut

”Olemme todella tyytyväisiä, että valitsimme lattiasta ­lämpimämmän sävyisen vaihto­ehdon. Se on hyvä tausta van­hoille kalusteille. Uusin ­hankintamme, vanha vitriini ­olohuoneeseen, ­kannettiin paikalleen tuosta vähän matkan päästä vain muutama päivä sitten.”

JOHANNA JA JUHA

h­ akevat vielä paikkojaan.

– Meistä tuntuu, että molempien rakkaat perintökalusteet sopivat vasta tähän kotiin. Isovanhempien matto, pöydät ja lamput, joita olemme varastoineet jo pitkään, tuntuvat kotiutuneen tähän neutraaliin ympäristöön. Ehdimme varaamaan kodin niin aikaisessa vaiheessa, että meillä oli mahdollisuus vaikuttaa pintamateriaaleihin. Vaikka emme ole ehtineet asentamaan tauluja vielä paikoilleen, tämä tuntuu kodilta jo lyhyen asumisen jälkeen, molemmat toteavat hymyillen.

Lopuksi Roope ilmoitti kohteliain sanakääntein, että on ollut kiva tavata, mutta nyt pitää päästä käymään Myllyyn.

Kiitos Roope, oli hurmaavaa tavata!

KOTIVASO • 9

teksti MIIKKA RUSI • kuva ISTOCK

Asumisoikeuslaki päivittyi, mikä muuttui?

Asumisoikeuden asema yhtenä kolmesta asumis­ hallinta­muodosta vahvistui uuden lainsäädännön myötä. ­Uudistuksiin voi tutustua ARAn asukashallinto-oppaassa.

K

ESÄLLÄ 2021 presi­dentti Sauli Niinistö vahvisti uuden asumisoikeus­ lain, jonka toimeenpanoa oltiin valmisteltu ja yritetty jo kolmen aiemman hallituksen aikana.

– Asumisoikeusasuntoja on rakennettu 1990-luvulta lähtien, ja ne ovat tärkeä osa suomalaista asumisjärjestelmää, totesi tiedotteessa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

31 vuotta vanhan lain uusimisen tarve lähti asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuuden ja läpinäkyvyyden sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä.

– Asumisoikeus lisää suosiotaan kolmantena asumismuotona vuokra-asumisen ja omistusasumisen rinnalla. Nyt se huomioidaan laissa kokonaisuutena paremmin ja selkeämmin, sanoo Vason hallituksen asukasedustaja Esa Kankaristo.

Samalla laki tähtäsi asumisoikeuskohteiden asukasvalinnan yksinkertaistamiseen.

Uuden lain myötä vastuu asukasvalinnasta siirtyy kuntien vastuulta asumisoikeusyhteisöille ja ARAlle (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus).

– Uuden lain myötä sama järjestysnumero käy missä tahansa päin Suomea. ARAn antama numero on voimassa kaksi vuotta.

Vuoden 2023 loppuun on käynnissä siirtymäaika, jolloin asumisoikeusasuntoja voi hakea sekä kuntien että ARAn myöntämillä järjestysnumeroilla. Tämän jälkeen kuntien myöntämien numeroiden voimassaolo päättyy.

ASUKASHALLINTO-OPPAASEEN KANNATTAA TUTUSTUA Vason Isotalossa asuva Pekka Paatonen on seurannut uuden lain säätämisprosessia poikkeuksellisen läheltä. Hän on toiminut useita vuosia Vason hallituksen asukas-

10 • KOTIVASO

“Lakiuudistuksen lähtökohta on ollut parempi asukas­ demokratia ja asukkaan turvan lisääminen.”

PEKKA PAATONEN

jäsenenä ja muissa luottamustehtävissä.

– Lakiuudistuksen lähtökohta on ollut parempi asukasdemokratia ja asumisoikeus­ asukkaan turvan lisääminen, Paatonen sanoo.

Uuden asumisoikeuslain sisältöä esitel­ lään ARAn julkaisemassa Asukashallinto-­ oppaassa. Paatonen suositteleekin läm­­­ pi­mästi oppaa­seen tutustumista Vason asukkaille.

– Jokaiselle asumisoikeusasukkaalle o ­ lisi hyödyllistä tutustua siihen, jotta tuntee omat vaikutusmahdollisuutensa ja vastuunsa. Myös asumisoikeutta harkitseville oppaan lukeminen ehdottomasti kannattaa.

– Erityisesti kaikkien asukastoimikuntien jäsenien olisi tärkeää lukea se, lisää Esa Kankaristo.

MIKSI OSALLISTUA ASUKASDEMOKRATIAAN? Molemmat pitkäaikaiset asumisoikeusaktiivit kehuvat asukasdemokratiaan osallistumista Vason asukkaalle kannattavaksi ja mielekkääksi.

– Osallistuminen takaa sen, että voi vaikuttaa yhteisiin asioihin. Myös omiin naapureihin tutustuu samalla ja yhteisöllisyys lisääntyy, Kankaristo toteaa.

Yksi hyvä peruste ­asukastoimikuntaan osallistumiselle on oma taloudellinen

edunvalvonta. Esimerkiksi huoltosopimuksesta ja asukkaiden omista vastuista päätettäessä vaikutetaan suoraan asukkaiden kuukausittaisiin asumiskuluihin.

– Kannattaa hakeutua asukastoimikuntaan jo ihan silloin, jos haluaa vaikuttaa omiin asumiskustannuksiinsa, Paatonen vinkkaa.

Joku voi huolestua asukastoiminnan vievän aikaa muutenkin kiireisestä arjesta.

Paatonen kuvailee kokouksiin menevää aikaa kuitenkin lopulta melko pieneksi – varsinkin hyötyihin verrattuna.

– Käytännössä kokouksia voi olla vuodes­ sa neljästä viiteen ja välissä on p ­ idempi ke­sätauko. Samalla takaa, että saa omat näkemyksensä esille ja ne otetaan ­huomioon.

1990-luvulta alkanut asumisoikeuden historia Suomessa osoittaa, että sillä on asumismuotona omat kiistattomat hyötynsä. Lakiuudistuksen myötä se huomioidaan myös lakipykälissä entistä johdonmukaisemmin.

– Asumisoikeuden trendi on ehdottomasti nouseva ja kysyntä vain kasvaa. Tälläkin hetkellä asumisoikeusasunnoilla on yli 99 prosentin kappalemääräinen käyttöaste, toteaa Kankaristo.

Lue ARAn asukashallinto-opas verkkosivuilta ara.fi. Helpoimmin löydät oppaan käyttämällä ­Googlen tai sivuston omaa hakutoimintoa.

Asumisoikeuden järjestys­numero 1.9.2023 alkaen: • myöntäjänä ARA, ei kunnat • valtakunnallinen • mahdollisesti maksullinen • järjestysnumero koskee koko ­ruokakuntaa • yksi voimassa oleva numero ­kerrallaan/perhe

teksti MIIKKA RUSI • kuva VALENTINA MORALES BUSCHMANN

Asukas­ demokratia voi näkyä myös leikkipaikalla Vason Kankaristonrivin aktiiviset asukkaat päivittivät sammuttimet uusiin. Seuraavaksi vuorossa on pihan leikkipaikan kasvojenkohotus.

A

SUKKAIDEN OMAT vaikutusmahdollisuudet kiinteistöjen arkeen ja asumisviihtyvyyteen ovat asumisoikeusasumisen ytimessä.

Kankaristonrivillä Turun Moisiossa asukkaat ovat suunnitelleet ja tehneet kiinteistön yhteisiä hankintoja aktiivisesti yhdessä. Viimeisin projekti oli paloturvallisuuden parantaminen.

– Pannuhuoneen sammutin oli mennyt vanhaksi, joten olin yhteydessä isännöitsijään. Samalla todettiin, että sammutin olisi hyvä olla myös työkaluvarastossa, jossa säilytetään bensiinikäyttöistä ruohonleikkuria, kertoo taloyhtiön turvallisuuspäällikkönä toimiva Olli Pietiläinen.

Kankaristonrivillä on tiedossa jo seuraavakin yhteinen hankinta. Pihan leikkipaikan päivitys ilahduttaa erityisesti taloyhtiön lapsia, mutta myös aikuiset hyötyvät nykyaikaisesta leikkikentästä.

– Pihalle tulee uusi keinupari ja linnunpesäkeinu. Lisäksi budjettiin mahtui isompi hiekkalaatikko, jonka kulmissa on pienet istumatasot säästämään vanhempien selkiä, Pietiläinen naurahtaa.

Yhteisten hankintojen tekeminen on Kankaristonrivissä sujunut helposti ja mutkattomasti. Asukasdemokratia ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat näin myös käytännössä.

– On loistava juttu, että omaan asumiseen pääsee vaikuttamaan tällä tavalla konkreettisesti. Minulle on jäänyt mielikuva, että Vaso on todella kiinnostunut asukkaiden asioista.

KOTIVASO • 11

VAS O K EH ITT ÄÄ

teksti SARI LOMMERSE • kuva ISTOCK

Ilmalämpö­ pumpun tai sähköauton latauspisteen hankkiminen mielessä?

12 • KOTIVASO

Ilmalämpöpumpun ja sähköauton yksittäisen latauspisteen asentaminen ovat luvanvaraisia muutostöitä, jotka kannattaa potkaista käyntiin pyytämällä tarjous laitteen toimittajalta ja lähettämällä Vasolle muutostyölomake. Laitteiden hankkimisesta, asennuttamisesta ja kunnossapidosta vastaa asukas.

I

LMALÄMPÖPUMPUN ASENNUS Vason asuntoihin on mahdollista, mikäli sisä- ja ulkoyksikön asentamiselle on tilaa. Suurin hyöty ilmalämpöpumpusta on kesällä viilentämisessä, mutta sopivalla laitteella voi talvikaudella myös lämmittää.

Juuri viilentämiseen laitteen hankki Raision Unikossa asuva Lasse Aho. – Jos asunnon lämpötila on päivällä 32 astetta, pistää miettimään, että jotain on tehtävä asian hyväksi. Ilmalämpöpumpusta on ollut valtava apu – sillä saadaan huoneilma niin kylmäksi kuin tarvitaan, Aho sanoo.

Unikko ja Naantalin Soininen toimivat viime vuonna pilottikohteina ilmalämpöpumppujen asentamisessa Vaso-koteihin. Aho on yksi ensimmäisistä ilma­ l­ämpöpumpun asennuttaneista Vason asukkaista.

Pumpun hankkiminen oli hänelle vaivalloinen prosessi, sillä asia oli Vasolla uusi, mutta nyt pumppu on 40 rivitaloasunnon Unikossa jo yli kymmenessä kodissa.

– Pumppu on ehdoton valinta. Se maksoi asennuksineen 1300 euroa, mutta on sen arvoinen. Kesäaikana se lisää muutaman kymmenen euroa sähkölaskuun, mutta mitäpä mukavuudesta ei maksaisi.

Asukas pyytää tarjouksen haluamastaan ilmalämpöpumpusta ja sen asennuksesta valtuutetulta asennusliikkeeltä. Muutostyöluvan saamiseksi asukkaan pitää toimittaa isännöitsijälle muutostyölomake, jossa on liitteenä työselostus asennusliikkeeltä sekä asennettavan laitteen merkki ja malli. Muutostyölupahakemukseen tulee liittää pohjakuva, jossa on esitetty sijoituspaikat sisä- ja ulkoyksikölle.

TURKU ENERGIA TOIMITTAA LATAUSPISTEET Myös sähköauton yksittäisen latauspisteen hankkiminen pysäköintialueelle on luvanvarainen muutostyö.

Vaso asentaa sähköautojen latauspisteitä uusiin kiinteistöihin sekä kiinteistöjen perusparannuksen yhteydessä, mutta asukas voi hankkia latauspisteen myös muihin kiinteistöihin omakustanteisesti Turku Energialta. Vaso osallistuu taustajärjestelmän ja tukiaseman hankintaan sekä käyttöönottoon.

– Jos on olemassa oleva lämmitystolppa, siihen pystytään asentamaan lataukseen soveltuva latauslämmitysrasia ilman suurempia sähköteknisiä muutostöitä. Tämä latausmuoto mahdollistaa niin sanotun hidaslatauksen, joka on pitkäaikaisessa pysäköinnissä varsin hyvä ja palvelee varsinkin hybridiautoja, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Iiro Nieminen Turku Energiasta.

Mikäli tarvitaan tehokkaampi latauspiste, tehdään kiinteistöllä latauskartoitus. Jos tehokkaamman latauspisteen asennus edellyttää kaapelointi- tai keskusmuutoksia, tulevat kustannukset asukkaan maksettavaksi.

Prosessi käynnistetään niin, että asukas lähettää isännöitsijälle muutostyölomakkeen, jossa ilmoittaa laitevalintansa. Tällä hetkellä on varauduttava noin kahden kuukauden toimitusaikaan.

– Komponenttipula on venyttänyt toimitusaikoja harmittavan pitkäksi, mutta pyrimme lyhentämään niitä.

Latauspisteille on yhä enemmän kysyntää, kun fossiilisten polttoaineiden hintakehityksen myötä on alettu miettiä erilaisia vaihtoehtoja liikkumismuotojen energiaratkaisuihin, Nieminen sanoo.

Luvat muutostöille voi hakea Vason nettisivuilla olevalla sähköisellä lomakkeella tai toimittamalla nettisivuilta ladattavan paperisen muutostyölomakkeen ­Vason toimistolle

“Fossiilisten polttoaineiden hintakehityksen myötä on alettu miettiä erilaisia vaihtoehtoja liikkumis­muotojen energiaratkaisuihin.”

IIRO NIEMINEN Turku Energia

KOTIVASO • 13

VA S O LU K U I NA

Vuosi 2021 oli hyvä Vasolle Vason liikevaihto nousi 3,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liike­­­vaihtoa kasvattivat parantunut käyttöaste, kaksi vuoden 2020 aikana valmistunutta kiinteistöä sekä vastikekorotus. Keski­määräinen käyttövastike oli 10,60 €/m2/kk.

teksti VASO • kuva UNSPLASH

14 • KOTIVASO

V

ASON ASUNTOJEN kysyntä pysyi vuonna 2021 hyvällä tasolla ja nosti kuluneen vuoden euromääräisen käyttö­asteen 98,6 prosenttiin (2020: 98,4 prosenttia). Kysyntään vaikutti Turun seudun vetovoima yhdistettynä kasvaneeseen neliöiden tarpeeseen etätöiden tai perhekoon muutoksen sekä kohtuuhintaisen asumisen tarpeen myötä.

markkinoilta. Ero vapaiden vuokramarkkinoiden vuokrien ja asumisoikeusasuntojen vastikkeiden välillä on kasvanut vuosittain noin kolme prosentilla Turun seudulla asumisoikeusasuntojen hyväksi.

Vuonna 2021 jatkoimme kiinteistöjen ylläpito- ja korjaustoimintaa kysyntää tukevasti. Huomattava osa Vason omistamista kiinteistöistä on valmistunut 1990-luvulla, ja kiinteistökorjaukset ovat painottuneet käyttöarvoa ylläpitäviin kiinteistönosakorjauksiin ja perusparannuksiin.

Asuntojen kysyntää vauhdittaa edelleen ARAn asuntomarkkinakatsauksesta ilmenevä edullisuus suhteessa asunnon vuokraamiseen vapailta vuokramarkkinoilta. Turun seudulla asumisoikeusasuminen oli keskimäärin 26 prosenttia edullisempaa kuin asunnon vuokraaminen vapailta vuokra-

Lue Vason toimintakertomus osoitteessa:­ vaso.fi/toimintakertomus2021

henkilöstökulut 3,8 %

vuokrat 4,1 %

käyttö ja huolto 5,1 %

käyttökorvaukset 5,3 % muut tuotot 1,0 %

hallinto 0,2 % ulkoalueiden huolto 1,4 % siivous 0,9 %

TULOT vastikkeet 89,6 %

Kiinteistöjen kulut

lämmitys 10 % vesi- ja jätevesi 3,9 % sähkö 2,4 % jätehuolto 2,6 % kiinteistövero 2,8 %

vahinkovakuutukset 0,4 % vuokrat 0,1 %

korjaukset 15,2 %

muut hoitokulut 2,0 %

muut kiinteistön kulut 0,3 %

varaukset 9,3 %

Liikevaihto ja muut tuotot 25 556 596 €

lainanlyhennykset 36,2 %

MENOT

korot 3,4 %

KOTIVASO • 15

Vaso omisti viime vuonna 109 kiinteistöä, joissa oli koti 5 343 asukkaalle.

Kiinteistöistä huolehti neljä isännöitsijää, jotka toimivat läheisessä yhteistyössä asukastoimikuntien kanssa. Vuoteen mahtui paljon tapahtumia, asukaskokouksia ja vuorovaikutusta asukkaiden ja Vason välillä.

Paljon mahtui vuoteen 2021 teksti SARI LOMMERSE • infografiikka TIINA VALVE

109 2 766 kiinteistöä

5 343 asukasta

kotia

191 322 asuinneliötä

377 85 muuttoa Vaso-kotiin

129

Vaso-kodin vaihtajaa

latausasemaa täyssähköautoille

468

eTolppapaikkaa hybridi- ja bensa­käyttöisille autoille

16 • KOTIVASO

6 000

Isännöitsijä vai huoltoyhtiö – kenelle ilmoitan?

huoltopyyntöä

HUOLTOYHTIÖ Huollon toimenkuvaan kuuluvat h­ uo­ neis­ton sekä kiinteistön ja sen yhteisten piha-alueiden huolto ja kunnossapito.

Esimerkiksi • yleiset pihan hoitotyöt kiinteistön alueella, hiekoitussepelin poisto, viheralueiden kunnossapito, yleisten nurmialueiden leikkaaminen ja lehtien puhaltaminen • yhteisten alueiden huoltotoimenpiteet, ­kuten porras- tai pihavalojen ja parkki­ paikkojen lämmitystolppien korjaaminen • huoltotoimenpiteet asuntoon kuuluvissa ja kiinteissä varusteluissa, kuten wc-kalusteet, kiuas, kodinkoneet (jääkaappi, pakastin, hella), hanat ja pistorasiat.

13

vakituista työntekijää

Huoltopyynnöt voi tehdä suoraan h­ uolto­­ yhtiölle tai netissä www.vaso.fi/tee-huoltopyynto Jos huomaat, että jokin huoltotyö on teke­ mättä, ensin kannattaa laittaa v­ ikailmoitus huoltoyhtiölle Vason nettisivujen tai ­asukasportaalin kautta.

2 397

asuntohakemusta

Huom! Huoltopyynnön etenemistä voit ­seurata myös asukasportaalista, jos olet ­jättänyt huoltopyynnön sitä kautta. .

4

isännöitsijää

3 840 30 000 109 puhelua

sähköpostia

asukaskokousta

ISÄNNÖITSIJÄ

Isännöitsijän toimenkuvaan Jos haluat kuuluvat esimerkiksi asioida isännöitsijän • kanta-asiakashyvitysten kanssa toimistolla, hyväksyminen muistathan varata • kiinteistöjen talous­ ajan. arvioiden laatiminen • muutostyö- ja remontti­ lupien myöntäminen • asukaskokousten järjestäminen ja siellä esiin tulleiden asioiden eteenpäin vieminen • asuntojen huoneistotarkastukset • urakoitsijoiden kilpailutus • talkoolavojen tilaaminen ­(asukastoimikunnat järjestävät talkoot) • suurempien ja erikoisempien pihatyö­pro­ jektien, kuten puiden kaadon tai p ­ ensai­den leikkuun, suunnittelu ja urakoitsijan valinta • pitkän tähtäimen suunnitelma eli kiinteistön korjauksien suunnittelu noin 2–5 vuotta eteenpäin.

KOTIVASO • 17

teksti TOTTI TOISKALLIO • kuva ISTOCK

Käyttäjä­ lähtöistä energia­oma­ varaisuutta Vason Pääskyvuorenrinteeseen valmistuu vuonna 2023 kaksi taloa, joiden asukkaat saavat nauttia auringosta myös sähköisessä muodossa: taloihin toteutetaan aurinkoenergiaa hyödyntävä järjestelmä, joka lisää ekologisuutta ja energiaomavaraisuutta sekä alentaa kustannuksia.

18 • KOTIVASO

V

ASO ON MUKANA ekologista energiankäyttöä ja energiaomavaraisuutta edistävässä EU-rahoitteisessa USER-CHI-hankkeessa. Vaikka hankkeen nimilyhenne saattaa kuulostaa vaikeaselkoiselta, on tavoitteena nimenomaan asukkaiden arjen helpottaminen.

– Lyhenne tulee englannin kielen sanoista user-centric charging infrastructure eli käyttäjälähtöinen latausjärjestelmä. Järjestelmän kehittämisessä lähdetään liikkeelle siitä, miten ihmiset arjessaan toimivat ja millaisia tarpeita heillä on etenkin sähköautojen lataamisen suhteen, kertoo Vason toimitusjohtaja Maria Aspala.

Pääskyvuorenrinteen talojen k­ atoille tullaan asentamaan aurinkopaneeleita, joista saatava energia varastoidaan akkuihin. Niistä sähköä jaetaan parkkihallissa sijaitsevien ajoneuvojen latauspisteiden lisäksi talojen yhteisiin tiloihin, jolloin vaikkapa käytävien valaistus voidaan tuottaa uusiutuvalla aurinkoenergialla.

– Kun sähköä tuotetaan omavaraisesti, tarvitaan vähemmän markkinoilta ostettavaa sähköä. Parhaimmillaan aurinko­ energialla voidaan siis pienentää asukkai-

”Parhaimmillaan aurinko­energialla voidaan pienentää asukkaiden maksamaa käyttövastiketta.

MARIA ASPALA

den maksamaa käyttövastiketta, Aspala toteaa.

ILMASTOYSTÄVÄLLISTÄ JA TALOUDELLISTA Pääskyvuorenrinteen talot ja pysäköintihalli valmistuvat näillä näkymin vuonna 2023, mutta sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamista päästään testaamaan todennäköisesti jo tämän vuoden s­ yksyllä.

Yksi keskeisistä järjestelmän osista on palvelu, jonka avulla ajoneuvon latausta voi ohjata esimerkiksi kännykällä, riippumatta siitä, missä itse on. Lompakon kan-

nalta tärkeä ominaisuus on myös pääsy eri operaattoreiden latauspisteille ilman erillisiä maksuja.

– Testaamme kokonaisuutta esimerkiksi toisella puolella kaupunkia töissä käyvän asukkaan näkökulmasta ja mietimme, miten voimme tehdä sähköauton latauksen mahdollisimman helpoksi hänelle, Aspala sanoo.

Energiaomavaraisuuden ja ekologisen energiankäytön tehostaminen ovat nousseet entistäkin tärkeämmiksi maailmantilanteen nopeiden muutosten myötä. Nyt kehitettävien ratkaisujen avulla Vaso on mukana tekemässä sekä ilmastoystävällisempää että taloudellisesti omavaraisempaa tulevaisuutta. Testauksessa saatavia oppeja voidaan hyödyntää jatkossa myös muissa kohteissa.

– USER-CHI-hankkeessa asioita a­ jatellaan omavaraisuuden kautta, eri tavalla kuin aiemmin. Vaso on tehnyt loistavia valin­ toja, kun se on lähtenyt kehittämään ener­gia-asioita kohti vihreää tulevaisuutta. Tässä mittakaavassa vastaavaa ei ole asuintalossa aiemmin tehty, summaa ­Turku Energian tuotepäällikkö Jari ­Hallivuori.

KOTIVASO • 19

teksti MIIKKA RUSI • kuvat ISTOCK ja NIINA NURMI

Oletko jo käyttänyt Vason uusia asukas­ sivuja?

Uusi asukasportaali on suunniteltu helpottamaan Vason asukkaan arkea.

Saat nyt tiedotteet ja kaikki asumisen tiedot yhdestä paikasta.

Näin otat asukas­ sivut käyttöösi:

1

AVAA OSOITE v­ aso.fi/asukassivut Suosittelemme tallentamaan ­sivun ­kirjanmerkkeihisi. Sivusto ­toimii mobiililaitteella, tabletilla ja tieto­koneen selaimella.

2

KIRJAUDU TAI REKISTERÖIDY Ensi kertaa palvelua käyttä­es­ säsi rekisteröidy pankkitunnusten avulla. Jatkossa kirjautuminen s­ ujuu itse asettamallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla.

3

VALMIS KÄYTTÖÖN! Olet nyt valmis käyttämään sivustoa. ­Tutustu monipuolisiin ominaisuuksiin ja pysyt entistä ­paremmin ajan t­asalla kiinteistöön liittyvistä asioista.

20 • KOTIVASO

A

SUKASKOKEMUKSEN jatkuva kehittäminen on Vasolle tärkeää. Yksi keskeinen tapa edistää tätä on asukkaan sähköisen asioinnin helpottaminen. Tämä toteutuu esimerkiksi Vason uusilla helppokäyttöisillä asukassivuilla.

Helmikuussa Raision Ruustinnaan muuttanut Niina Nurmi kuuluu asukassivujen käyttäjiin. Nurmi kiittelee sivustoa, joka on suunniteltu niin, että se vie heti oikean kiinteistön tietoihin ilman turhaa etsimistä tai klikkailua.

– Pääsen suoraan käsiksi oman talon tietoihin, joten olen heti oikeassa paikassa.

Näen ensiksi oman yhtiön tiedot ja akuutit asiat.

Alusta tuo samaan paikkaan kaikki asumisen tiedot sekä kommunikaation Vason, asukkaan, isännöitsijän ja huollon välillä. Sähköinen asiointi mahdollistaa sen, että viestin vastaanottaja saa kaikki kohteen tiedot automaattisesti.

– Jos otan huoltoon tai Vasoon yhteyttä, he näkevät heti, kuka on viestin lähettäjä ja missä asun. Se tekee yhteydenpidosta mutkatonta.

Nurmi kokee, että uusi alusta hyödyttää sekä asukkaita että Vasoa. Asukaslähtöisyys on huomioitu esimerkiksi asukassivujen käyttöliittymän suunnittelussa.

– Olen hyvin visuaalinen ihminen ja pidän selkeydestä. Kuvakkeet ja näkymä on toteutettu mukavan selkeällä tavalla, hän toteaa.

Helppo tiedonkulku ja matala kynnys yhteydenottoihin kannustavat asukkaita osallisuuteen, ja sitä kautta helpottavat

yhteisten asioiden hoitamista sekä parantavat asukasdemokratian toteutumista.

– Kun on tunnistautunut palveluun ja luonut oman käyttäjätunnuksen, niin kirjautuminen ja palvelun käyttäminen on jatkossa hyvin helppoa, Nurmi kehuu.

Hän kannustaakin kaikkia Vason asuk-

kaita tutustumaan asukassivuihin ja kokeilemaan niiden käyttöä. Tämä on tärkeää myös palvelun kehittämisen kannalta.

– Mitä useampi ottaa sen käyttöön, sitä paremmin ja käyttäjälähtöisemmin palvelu toimii. Myös Vaso saa käyttäjäkokemuksia ja mahdollisia kehittämisideoita.

“Olen hyvin ­visuaalinen ihminen ja pidän selkeydestä.”

NIINA NURMI

KOTIVASO • 21

ASU M I ST U RVA LL ISUUS

teksti ja valokuva EILA HANNULA

Asumis­turvallisuutta voi parantaa pienillä teoilla Asumisen turvallisuus paranee yksinkertaisilla teoilla. Tärkeintä on varmistaa, että kodin palovaroittimet toimivat. Samalla paranee sekä oma että naapurin asumisturvallisuus. Johtava palotarkastaja Kari Kummunsalo Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta näkee työssään, että kotien asumisturvallisuudessa on vielä paljon parannettavaa.

Liian moni luottaa hyvään onneensa ja unohtaa perusasiat.

A

INA ME AJATTELEMME, ettei minulle mitään satu, mutta kun se voi sattua siinä naapurissa, Kummunsalo huomauttaa.

Hän toteaa, että asumisturvallisuus on kokonaisuus, jossa tavoitteena on, että kaikilla on turvallista asua. Kun jokainen huolehtii omasta asumisturvallisuudestaan, paranee samalla myös muiden turvallisuus.

Tärkein asumisturvallisuutta lisäävä teko on hankkia palovaroitin tai varmistaa, että olemassa oleva palovaroitin toimii.

Kannattaa myös huomata, etteivät palovaroittimet ole ikuisia, vaan ne pitäisi uu-

sia noin kymmenen vuoden välein.

– Usein on epäselvää, kenen vastuulle palovaroitin kuuluu, mutta kyllä se kuuluu asukkaalle. Tärkeää on myös muistaa vaihtaa sen paristot kerran vuodessa.

Ongelmiin kannattaa puuttua heti. Kari Kummunsalo kannustaa sekä taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä että asukkaita ottamaan yhteyttä pelastuslaitokseen, jos jokin asumisturvallisuuteen liittyvä asia askarruttaa.

– Meihin voi ottaa yhteyttä ilman kynnystä. Ei ole liian pientä tai liian isoa asiaa.

Jos löytyy jokin ongelma, pystymme heti puuttumaan siihen.

Usein pelastuslaitos kutsutaan paikalle

”Tällä hetkellä meillä ei ole sellaista riskiä, että väestönsuojia tarvitaan, mutta nyt on hyvä aika laittaa ne kuntoon.”

KARI KUMMUNSALO Varsinais-Suomen pelastuslaitos

22 • KOTIVASO

paloriskin vuoksi, ja yhteydenottoja tulee ensihoidolta, sosiaalihuollolta tai suoraan taloyhtiöiltä.

– Teemme jonkin verran koko kerrostalon tarkastuksia, jolloin käymme kaikissa asunnoissa. Nämä tarkastukset ovat yleensä todella hyviä. Ilmoitamme etukäteen, että olemme tulossa ja kerromme, mitä tarkas­ tamme. Paikalla sitten näemme, että aika moni on jo laittanut asioita kuntoon ja huomaamme esimerkiksi, että asunnoissa on uudet palovaroittimet.

VÄESTÖNSUOJAT SYYTÄ KUNNOSTAA Taloyhtiöillä on laaja vastuu asumisen turvallisuudesta. Taloyhtiöillä pitää myös olla pelastussuunnitelma, johon on koottu tietoa ja ohjeita kiinteistön asumisturvallisuudesta ja toimintaohjeet vaaratilanteisiin.

Ukrainan sodan vuoksi moni on nyt kiinnostunut selvittämään taloyhtiön väestönsuojan sijainnin. Myös tämän tiedon pitäisi löytyä taloyhtiön pelastussuunnitelmasta.

– Rivi- ja kerrostaloyhtiöissä todennäköisesti on väestönsuoja. Se ei kuitenkaan itsessään vielä riitä, vaan väestönsuojan pitäisi olla myös sellainen, että sitä pystytään käyttämään, Kummunsalo muistuttaa.

Laki edellyttää, että kiinteistöjen väestönsuojan pitää olla käyttökunnossa 72 tunnin kuluessa, jos viranomaiset kehot-

Vinkit turvalliseen asumiseen ASUKAS Hanki palovaroittimet ja tarkista, että ne toimivat.

Uusi paristot kerran vuodessa.

Hanki ­sammutuspeite. ­Keittiö on hyvä paikka ­peitteen säilyttämiseen.

Oman kiinteistösi pelastussuunnitelman löydät ­asukas­sivuilta.

Pidä keittiössä hellan ympärys vapaana. Älä sarjoita jatkojohtoja eli l­iitä jatkojohtoja jatko­ johtoihin, koska liittäminen muodostaa riskin. Älä kuivaa pyykkiä saunassa. Jos käytät saunaa ­varastona, muista irrottaa kiukaan s­ ulakkeet.

tavat ottamaan suojat käyttöön. Vasossa väentönsuojatilojen tarkistukset ovat parhaillaan käynnissä.

– Tällä hetkellä meillä ei ole sellaista riskiä, että väestönsuojia tarvitaan, mutta nyt on hyvä aika laittaa ne kuntoon, hän sanoo.

Kaikissa kiinteistöissä väestönsuojia ei kuitenkaan ole, eikä Varsinais-Suomessa myöskään ole yleisiä väestönsuojia.

– On hyvä, että asia herättää nyt keskustelua. Ukraina on herättänyt meidät huomaamaan myös yleisemmin varautumisen tärkeyden muutenkin kuin normaaliolojen poikkeustilanteissa, Kummunsalo toteaa.

Lisätietoa varautumisesta: www.vspelastus.fi/varsinais-suomenpelastuslaitos/ennaltaehkaise-ja-varaudu/ hairio-ja-kriisitilanteisiin

Pidä koti siistinä ja­ poistumis­tiet vapaana. Älä lataa hybridi- tai sähköautoa normaalista pistorasiasta.

TALOYHTIÖ Päivitä pelastussuunnitelma.

Huolehdi, että väestönsuoja on käyttökunnossa.

Kiinnitä huomiota asuntojen ulko-oviin.

Ovien tulisi olla savutiiviitä ja kestää lämpöä.

Varusta yleiset tilat palovaroittimilla ja sammuttimilla.

Tarkista, että porraskäytävissä valot syttyvät oikein ja että kerrokset on merkitty numeroilla.

Huolehdi, että poistumistiet pysyvät vapaina.

Pidä pelastustiet vapaina ja huolehdi niiden kunnossapidosta myös talvella.

%#!???

ECNALUBMA

KOTIVASO • 23

Hei asukastoimikunnat!

Pihatalkoot tulossa?

Tarjoamme kiinteistönne arkeen hyötyä ja helppoutta S-ryhmästä.

Pihatalkoot ja kesäkukkien istutus edessä?

Kiinteistönne yhteisissä hankinnoissa kannattaa hyödyntää kätevää S-Business-korttia. Kiinteistönne saa nimittäin S-Business-kortilla alennusta eli samalla summalla pikkuisen enemmän. Vaikkapa Prismasta voitte hakea talkootarjottavat sekä kukat samalla kertaa.

Omaa rahaa ei siis tarvitse enää käyttää eikä kuitteja säilyttää ja toimittaa Vasolle.

Hei vasolainen yrittäjä tai taiteilija!

Haluatko maksuttoman mainoksen seuraavan Kotivason takasivulle?

Asiakaspalvelu | 010 768 0820 (ma–pe 8–16) | s-business@sok.fi | s-business.fi S-Business Oy | Fleminginkatu 34, 00510 Helsinki, PL 80, 00088 S-RYHMÄ

Ota yhteyttä: vaso@vaso.fi facebook.com/vasokoti

instagram.com/vasokoti

linkedin.com/company/vaso-oy