Slummista paratiisiin – Muistoja Erätorin ostarilta ja Eliel Muoniovaaran arkkitehtitoimistosta
Eliel Muoniovaaran lempinimi Lilu tulee Lillanista, jolla perhe kutsui nuorinta lasta. Eliel oli kuitenkin aikuisena lähes 190 cm pitkä.
Lilun akatemia oli elämäntapa, johon kuuluivat työntekijät ja perhe.
E
rätorin ympäristö on muuttunut vain vähän Runebergin päivästä vuonna 1956, jolloin Leena ja Matti Muoniovaara loikkivat uuden kodin portaat alas jännittäen ensimmäistä koulupäivää Herttoniemen kansakoulussa. Leena oli silloin toisella luokalla ja Matti ensimmäisellä. – Porrashuonetta vasta laatoitettiin ja rakennuksen viimeistely oli muutenkin kesken. Pikkuveljemme Heikki jäi leikkimään rakennusmiesten seuraan. Myöhemmin hän jopa nukkui päiväunia työmaalla, Matti muistelee nelilapsisen perheen muuttoa Katajanokalta Herttoniemeen, Erätorin ostoskeskuksen toimistosiipeen, jossa oli myös kaksi asuntoa. Sisarusten isä, arkkitehti Eliel Muoniovaara eli Lilu oli suunnitellut ostoskeskuksen. Perheen asunnosta hän teki persoonallisen ja varusti sen muutamilla erikoisuuksilla. Koti jatkui arkkitehtitoimistoon, joka sijaitsi sen vieressä. – Tuntui, että olisin muuttanut slummista paratiisiin. Täällä oli jännittävämpää, oli skutsi, urtsi ja kaverit, Matti kuvailee poikaviikarin kokemusta.
20
HERTTONIEMELÄINEN
Leo-sedän Dodge Ostarin lapset olivat lähellä ajan tapahtumia ja ilmiöitä. – Eräänä päivänä, kun olin äidin asialla alakerrassa Gustafssonin myymälässä, kauppias kuiskasi uutisen, että heille tulee Wrigley -purukumia myyntiin, Matti kertoo. Uuden Suomen ja Huvudstadsbladetin yhteisen konttorin näyteikkunassa oli esillä ajankohtaisia uutisvalokuvia. Erityisesti Kennedyn murha ja Luciaehdokkaat ovat jääneet Leenan ja Matin mieleen. – Melody Makers-lehdestä ja New Musical Expressistä luettiin viimeisimmät popmusiikki uutiset. Ne tulivat Ertsun lehtikioskiin, joka työnnettiin joka päivä torille, Leena kertoo. Muoniovaarojen kotiportaan pielessä toimi levybaari, josta Leena osti
ensimmäisen levynsä, Elvis Presleyn Jailhouse Rockin. Musiikki pääsi valloilleen kotiportaan kellaritilassa, jonka Lilu järjesti lapsilleen ja heidän kavereilleen. Toisinaan Lilun toimiston eteen pysäköitiin harvinainen, kiiltävä Dodge, jota pojat kokoontuivat ihailemaan. – Auto oli Leo-sedän, Teoran toimitusjohtaja Leo Lyytikäisen, jolle isä piirsi taloja, myös Erätorin ostarin. Hän oli Lilun veljen sotakaveri. Lilu, joka myöhemmin erikoistui elokuvateatteriarkkitehtuuriin, suunnitteli ensimmäisen elokuvateatterinsa Erätorille. Idea elokuvateatterin rakentamisesta rakennuksen tyhjään keskiosaan tuli rakennuttajalta, PohjaYhtymältä. Muoniovaaran lapsille Kino Herttua oli kotiteatteri, jossa he kävivät usein, koska liput olivat edullisia. – Elokuvat avasivat kuvallisen maailman. Muistan hyvin Tarzanit, Eddie Constatin elokuvat ja varhaisteininä Sissi-elokuvat, sanoo Leena, joka harrastaa edelleen elokuvia. Matti näki Disneyn piirretyn Peter Panin ainakin kymmenen kertaa.
Esteettisesti lyhin reitti Arkkitehtitoimisto tunnettiin Lilun akatemiana, jossa myös lapset touhusivat ja saivat varhain oikeita tehtäviä. Matti vahvisti tussilla pohjapiirustuksia ja Leena valitsi julkisivuvärejä. Ei ihme, että kummastakin tuli arkkitehteja. Suunnittelutöiden ohessa kuunneltiin klassista musiikkia gramofonilla ja luettiin venäläistä kirjallisuutta toimiston laajasta kirjahyllystä. Toimistossa työskennellyt arkkitehti Eero Oulasvirta muistaa pitkät keskuste-
Lukiolaiset Reijo Wilenius, Jukka Sainio ja Matti Muoniovaara ovat kokoontuneet jälleen kerran istumaan tuuletusputkien hatuille Fazerin eteen. Se oli yksi Matin lempipaikoista Herttoniemessä Valion baarin ja nuorten kellarikämpän ohessa.
