Mihin katosi Viivin rediisipelto?

– Kiintosaaren sata vuotta

Erätorilla myytiin paikallista lähiruokaa eli Kiintosaaren vihanneksia ennen suurta hautausmaahanketta.

Kaksi hiihtoretkeläistä harhaili talvella 1910 Vanhankaupunginlahden itärannalla. He olivat etsimässä perheilleen talon paikkaa, koska edessä oli jälleen kerran muutto. Kohtuuhintaisen asunnon löytäminen oli kiven alla kaupungissa.

Kun miehet pääsivät lumen verhoamalle, autiolle saarelle, he huomasivat löytäneensä paratiisin. Paikka tunnetaan virallisesti Fastholmana, mutta asukkaille se on ollut Kiintosaari.

Maa kuului Herttoniemen kartanolle. Kun tulijat tiedustelivat mahdollisuutta ostaa palan saarta ja alavaa kannasta, kartanon isäntä Johan Bergbom toppuutteli sanoen, että vuokrataan ensin ja katsotaan myymistä myöhemmin.

Sisällisodassa joukko punaisia kuitenkin ampui hänet kotonaan. Viimeistään sen jälkeen Kiintosaaren omistus siirtyi Helsingin kaupungille.

Maalinnoituksen satama

Pian Helsingin ympäristöön ryhdyttiin rakentamaan maalinnoituksia, kun venäläiset varustautuivat saksalaisten hyökkäykseen.

Nykyisen Fastholman lintutornin paikkeille ilmestyi vuonna 1914 satama, jonne proomu toi kiviä Herttoniemen linnoituksen eli Rajakallion redutin rakentamiseen.

Satamasta lähti raide ylös harjanteelle. Kivet kuljetettiin sitä pitkin todennäköisesti hevosten vetämillä vaunuilla.

Vielä 20-luvulla lapset huvittelivat laskemalla raidetta pitkin alas. Se näkyy vanhoissa ilmakuvissa ja pengertä pitkin kulkee yhä polku tervaleppäluhdan läpi.

Satamaan unohtui linnoitustöistä kiviä, jotka käytettiin Kiintosaaren rakennuksissa.

Veneellä maitoa hakemaan

Ensimmäisten asukkaiden perässä saarelle muutti muitakin asuntopulan vaivaamia perheitä. Loppujen lopuksi rannoilla oli seitsemän taloa ulkorakennuksineen, puutarhoineen ja laitureineen. Parhaimmillaan asukkaita oli seitsemisenkymmentä. Lapsille riitti leikkiseuraa omasta takaa.

Saarelaiset ansaitsivat elantonsa muun muassa ammattiviljelijöinä, jotka kasvattivat vihanneksia laajoilla pelloilla sekä vanginvartijoina, raitiovaununkuljettajana ja poliisina.

Lahden poikki soudettiin töihin, kauppaan Kulosaareen ja tansseihin Lammassaareen. Kun Ryönälahti ei ollut vielä kaisloittunut, maitoa haettiin ruuhella lahden toisella puolella sijainneesta maatalosta.

Jokainen Kiintosaaren talous kalasti kotitarpeiksi muun muassa lahnaa, suutaria, kuhaa ja ahventa.

Mölysammakot häiritsivät unta

Vanhojen asukkaiden muistoissa saari oli poikkeuksellisen kaunis paikka. Asuinrakennukset sijaitsivat lähellä rantaa, töyrään päällä isojen puiden varjossa. Näkymät avautuivat rauhalliselle lahdelle ja kasvavaan Hermanniin. Puutarhat kukoistivat talojen takana tuulen suojassa.

Talojen rakentaminen korkeimmille paikoille oli viisasta toistuvien tulvien takia. Eräs iäkäs saarelainen näkee yhä unia eräästä suurtulvasta, jolloin vesi lähestyi taloja ja saarelta pääsi pois vain veneellä.

Vielä viisikymmentä vuotta sitten Kiintosaarella oli runsaasti kyitä. Pöllöt pesivät asutussa saaressa lukuisina ja toisinaan sinne eksyi hirviä. Etenkin keväisin saarelaiset kuuntelivat kookkaan mölysammakon äänekästä kurnutusta.

Paikallinen tarina kertoo, että

30-luvulla muuan saksalainen soti

Kiintosaarelainen vihannesviljelijä Viivi Levander rediisimaallaan joskus 40-luvulla. Pelolla ja puutarhassa kasvatettiin myös kaalia, salaattia, persiljaa, tilliä, kurkkuja ja punajuuria. Aluksi sato myytiin Kauppatorilla, myöhemmin tukkutorilla. Myös Erätorin Matti Vainion kaupassa oli tarjolla Levanderin pelon tuotteita. Kiintosaaren ja Herttoniemen välinen pelto- ja ruovikkoalue oli 60-luvulle saakka avoin. Kiintosaarelaiset näkivät postilaatikkonsa, jotka oli kiinnitetty suureen kuuseen tienristeyksessä metsäselänteellä.

lashenkilö laski mölysammakoita lahdelle sillä tarkoituksella, että niitä voisi pyydystää ihmisten ravinnoksi. Sammakot kuitenkin valvottivat erästä kiintosaarelaista isäntää siinä määrin, että hän metsästi otuksia, kunnes viimeinen hiljeni 50-luvulla.

Luontotutkijat eivät vahvista tarinaa mölysammakoiden ilmestymisestä Vanhankaupunginlahdelle, vaan se on edelleen arvoitus. Lehdissä kuitenkin kirjoitettiin 30-luvulla, miten mölysammakoita ammuttiin Saunalahdella niiden häiritsevän kurnutuksen takia.

Hautausmaahanke siirsi saarta?

Kun Herttoniemeen rakennettiin lähiötä 1950-luvulla, kaupunki neuvotteli sen rannalla sijaitsevien huviloiden ja mökkien omistajien kanssa talojen myymisestä ja vaihtamisesta uusiin kerrostaloasuntoihin. Tarjouksia tehtiin myös kiintosaarelaisille.

Muutaman vuoden kuluttua saarelaiset kuulivat hautausmaasta, jota suunniteltiin heidän puutarhoihinsa ja plantaaseilleen. Ne olivat siirtynyt Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien omaisuudeksi maanvaihdossa kaupungin kanssa.

Kun hautausmaata ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1964, saari oli jo lähes autio ja taloja purettiin. Peltojen pintamaat kuorittiin valtaviksi kasoiksi.

Mutta hautausmaan rakentaminen keskeytettiin nopeasti maansiirtoon liittyvien vaikeuksien takia. Muun muassa märän savimaan täyttäminen osoittautui loputtomaksi.

Paikalliset asukkaat huomasivat jo silloin, että täyttämisen jälkeen maa kohosi muualla ympärissä. Jostain syystä Pieni Kiintosaari, jonne pääsi maitse, yhtäkkiä loittoni rannasta.

Kun hautausmaa-projekti kariutui, vanhan hyppyrimäen alapuolella kasvavaan ruovikkoon tehtiin kaksi aurauslumen vastaaottokenttää. Myöhemmin viereen tuli haketus- ja oksien varastointialue. Metsittyvä ympäristö houkutteli tuomaan romujätteitä.

Viime talvena Kiintosaaren karttoja otettiin jälleen esille, kun Kivinokan kesämajoille kaavailtiin uutta sijoituspaikkaa.

Hautausmaavaraus on edelleen voimassa. Helsingin seurakuntayhtymästä kuitenkin kerrotaan, että hankkeen toteuttaminen on auki ja paikka soveltuisi vain tuhkahautaukseen.

Voisiko saaren palauttaa luontoparatiisiksi? Rajoittuuhan se tänään laajaan luonnonsuojelualueeseen. Ei kai olisi mahdotonta, että siellä sijaitsisi myös pieni ekohautausmaa, joka olisi ainoastaan luonnonniitty kenen tahansa tuhkan siroittelua varten. Ja tietenkin myös rediisiplantaasi.

Kirjoittaja Riitta Malve-Tamminen

Juttuun on haastateltu vanhoja kiintosaarelaisia, Helsingin maalinnoituksia tutkinutta arkeologi John Lagerstedtia, tutkija Markus Pihaa Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöitä.

Kotimaasta maailmalle – jo yli 40 vuoden ajan.jo yli40 vuoden ajan.

Suomalainen perheyritys Planmeca Oy on maailman johtavia hammaslääketieteen laitevalmistajia. Yhtiön kotimaassa suunnittelemat ja valmistamat tuotteet ovat myynnissä ympäri maailman, yli 120 eri maassa. Planmecan palveluksessa on maailmanlaajuisesti 2600 työntekijää, joista Suomessa noin 900. Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä. www.planmeca.fi

Haluan liittyä Herttoniemi-seuran jäseneksi

Nimi: _________________________________________

Arvo tai ammatti: ________________________________

Syntymäaika: _____________ Puhelin: ______________ Postiosoite: ____________________________________

Sähköposti: ____________________________________

Olen kiinnostunut seuraavista Herttoniemeä koskevista asioista:

Päiväys ja allekirjoitus:

Postitetaan osoitteeseen: Herttoniemi-seura ry, PL 237, 00811 HKI

Herttoniemi-seuran jäseneksi voi liittyä myös Herttoniemiseuran kotisivun www.herttoniemi.fi kautta. Liity samalla myös Herttoniemi-seuran sähköpostilistalle.