5 minute read
Täydennysrakentamissuunnitelmat sähköistivät Herttoniemen
Joulun tienoilla Herttoniemi-seura sai tiedon siitä, että Länsi-Herttoniemeen suunnitellaan runsasta täydennysrakentamista. Arkkitehtitoimisto B&M oli piirrellyt massiivisen määrän taloja lasten leikkipuistoihin, kallioiden laidoille ja puistikoihin. Suunnitelma ei säästänyt edes Herttoniemen historiallista keskustaa, Erätoria. Toimeksianto oli tullut kaupunkisuunnitteluvirastolta, jolla oli tähtäimessä sijoittaa tuhansia uusia asukkaita Herttoniemeen.
Herttoniemi-seura ja asukkaat aktivoituivat. Järjestettiin kaavakävelyitä, suunnittelutyöpajoja ja asukasilta. Kaavoittaja taas esitteli suunnitelmia omassa tilaisuudessaan, johon osallistui yli 300 asukasta. Siellä kävi ilmi, että suunnitelmat ovat vieläkin rajumpia ja laajempia kuin virallisessa kirjeessä oli esitetty.
Advertisement
Keskustelu oli ennen näkemättömän aktiivista. Koskaan aiemmin ei Herttoniemi ole ollut näin laajan ruohonjuuritason arvioinnin ja tutkimuksen kohteena.
Kaavakävelyt kirkastivat näkemyksiä
Ensimmäiselle kaavakävelylle 28.12. osallistui yli viisikymmentä herttoniemeläistä. Hädin tuskin joulunpyhistä palautuneet asukkaat kävelivät tihkusateessa kaikki suunnittelukohteet läpi. Aikaa kului kolmisen tuntia, mikä kertoi sekä kohteiden runsaudesta että tutustumisen perusteellisuudesta. Jokaiseen aiottuun rakennuspaikkaan laitettiin tiedote, jossa kysyttiin: haluatko, että tähän rakennetaan talo?
Täydennysrakentamiseen aiottuja paikkoja tutkittiin tarkoin sekä maiseman, luonnon että käytännön seikkojen kannalta. Katsastettiin näkymiä, kuulosteltiin melua. Mietittiin, miksi kyseiseen kohtaan ei ole arkkitehti Birger Brunilan laatimassa, 1940-luvun lopulla tehdyssä kaavassa suunniteltu rakentamista. Asukkaiden joukosta alkoi nousta esiin asiantuntijoita, jotka avasivat muidenkin silmät näkemään tuttua maisemaa uusin silmin. Yksi näistä oli itsekin asemakaavasuunnittelijana toiminut Veikko Repo. Toiset osasivat selvittää kaavoituksen saloja lainopillisten sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisen asiantuntemuksensa ansiosta. Myöhemmin järjestettiin vielä
Arkkitehti Tuomas Seppänen (vas.) B&M arkkitehtitoimistosta esitteli suunnitelmia kaupungin tiedotustilaisuudessa. Pöydän takana myös Herttoniemen aluearkkitehti Timo Karhu (kesk.) ja toimistopäällikkö Kari Piimies (oik.) kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Länsi-Herttoniemeä on jo täydennetty ja tiivistetty. Näin totesi ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander asukasillassa, jonka teemana oli Kansallinen kaupunkipuisto Helsingin ja Herttoniemen mahdollisuutena.
Sanna Stellan kertoi Peuratien puistossa kaavakävelijöille ja Timo Karhulle, että lapset tarvitsevat lähipuistoja. Timo Karhu lupaili, ettei tähän puistoon todennäköisesti kaavoiteta mitään.
kaksi kaavakävelyä. Kaikille kävelyille osallistui useita kymmeniä asukkaita.
Jorma Harjumäki kuvasi ensimmäisen kävelyn videolle ja sitä on katsottu Youtubesta tähän mennessä lähes 500 kertaa. https://www.youtube.com/ watch?v=sJdnkXiRWsU
Herttoniemen kirkon auditorion täyteen vetäneessä asukastilaisuudessa pohdittiin Kansallista kaupunkipuistoa Herttoniemen mahdollisuutena. Asiasta alusti ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä. Asukkaat vaativat tilaisuudessa Herttoniemi-seuraa viemään aloitetta kaupunkipuistosta eteenpäin.
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista.
Kalliot eivät kasva takaisin
Yhteisillä kävelyillä kiteytyi käsitys Herttoniemen parhaista ominaisuuksista. Luonnon muotoja seuraava rakentaminen, kalliot, metsät ja 1950-luvun yhtenäinen arkkitehtuuri tekevät Herttoniemestä viihtyisän ja harvinaisen onnistuneen asuinympäristön. Brunilan alkuperäisessä kaavassa talot sijoitettiin kallioiden laidoille niin, että komeimmat kalliot säästettiin lasten leikkeihin, virkistysalueiksi ja näköalapaikoiksi. Luonto virtaa esteettä talojen lomaan, minkä vuoksi näkymät ikkunoista ovat aina miellyttävän vihreät ja vaihtelevat.
Erätorilla arjen palvelut ja historian siipien havinaa
Pisteenä i:n päällä Hertsikassa on Erätori, Suomen vanhin ostoskeskus. Alueen ulkopuolella asuva suunnittelija ei varmaankaan pysty näkemään päältä, kuinka tärkeä tämä muutaman ravitsemusliikkeen, yhden lähikaupan, kioskin ja kahvilan kehystämä aukio on asukkaille. Erätorin rajautuminen Ahmatien kouluun ja koulun pihaan tekee siitä Herttoniemen sykkivän sydämen. Ertsu on vanhalle Hertsikalle suurin piirtein sama kuin Senaatintori Helsingille.
Yhteisiä kaavatyöpajoja
Kaavakävelyiden ohella järjestettiin työpajoja. Herttoniemi-seura kutsui koolle ensimmäisen työpajan tammikuussa, heti kaupungin järjestämän kaavainfon jälkeen. Kirjaston seinät paukkuivat kun herttoniemeläiset tungeksivat sinne tutkimaan kaavasuunnitelmia ja käsittelemään niitä ryhmissä. Kaikki eivät mahtuneet mukaan. Suunnitelma ruodittiin tarkoin ja pohdittiin myös täydennysrakentamisen tarjoamia mahdollisuuksia.
Yksi ryhmistä pohti Länsi-Herttoniemeä kokonaisuutena. Huomattiin, että koko Länsi-Herttoniemen asuntoalue on todettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Länsi-Herttoniemen pientaloalue on sitä paitsi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). 1950-luvulla rakennettu Herttoniemi olisi ympäristöministeriön kriteereiden mukaan mahdollista liittää myös osaksi kansallista kaupunkipuistoa. Rakennettu ympäristö nivoutuu hienosti maisemallisesti arvokkaaseen Vanhankaupunginlahden luontoon. Kaikki tämä näkyy myös arjessa, täällä viihdytään.
Herttoniemi-seuran mielipide punnittiin tarkoin
Kaavakeskusteluiden pohjalta Herttoniemi-seura laati täydennysrakennussuunnitelmista kannanoton. Siinä korostettiin kulttuurihistoriallisia ja luonnon arvoja, jotka on tunnistettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Huomautettiin, että Länsi-Herttoniemi on poikkeuksellisen hyvin eheänä säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Alueelle tyypillistä ovat avokalliot, korttelien kallioiset puistot sekä asutuksen ja luonnon välinen vuoropuhelu. Kaupunkirakenne ja rakennukset ovat aikansa merkittävien arkkitehtien suunnittelemia. Painotettiin sitä, että Herttoniemi liittyy saumattomasti Vanhankaupunginlahden virkistys- ja luonnonsuojelualueisiin. Kannanotto on luettavissa kokonaisuudessaan netissä sivulla http://www.herttoniemi.fi/index.php/herttoniemi-seura/ kannanotot-lausunnot/3092-lansiherttoniemen-asemakaavan-muutostaydennysrakentaminen
Suunnitelma oli täynnä isoja ongelmia
Kaavoituksen ideasuunnitelmassa ei ollut yhtään paikkaa, johon kaikkien kuultujen asukkaiden mielestä olisi voinut huoletta rakentaa. Tämän vuoksi Herttoniemi-seurakaan ei käynyt esittämään mitään yksittäistä kohdetta kaavoitettavaksi. Suunnitelma oli täynnä isoja ongelmia, minkä vuoksi päätimme ehdottaa sen palauttamista kokonaan uuteen valmisteluun.
Totesimme, että Länsi-Herttoniemen alue on kokonaisuudessaan arvokas, joten alueelle tulisi laatia em. lähtökohdista kokonaiskaava, jonka yhteydessä tutkitaan alueen rakennusperinnön, asemakaavan ja luontoarvojen vaalimisen ja suojelun tarve. Samalla voitaisiin tarkastella myös täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kokonaiskaavan tulisi käsittää Länsi-Herttoniemi Viikintieltä ja Siilitien metroasemalta Herttoniemen metroaseman alueelle.
Herttoniemeen on jo aiempien kaavasuunnitelmien mukaan tulossa lisärakentamista esimerkiksi metroaseman yhteyteen ja Siilitien – Kettutien alueelle. Niinpä totesimme, että tarkastelussa tulisi huomioida jo toteutetut ja suunnitellut mittavat lisärakennuskohteet. Samoin esitimme tutkittavaksi palveluiden tarpeen suhteessa nykyiseen ja tulevaan asukasmäärään sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamat vaikutukset. Länsi-Herttoniemihän on rakennettu aikana, jolloin yksityisautoilu oli todella vähäistä ja kadut mitoitettiin sen mukaisesti. Autot täyttävät nykyään katujen varret ja talojen pihat, mikä tekee toisaalta puistoista ja virkistysalueista entistäkin tärkeämpiä.
Mielipiteitä tulvi kaupunkisuunnitteluvirastoon
Seuran mielipide ei ollut suinkaan ainoa – ideasuunnitelmaa kommentoitiin kaupunkisuunnitteluvirastolle 120 mielipiteessä. Niitä kirjoittivat yksityiset asukkaat, asukasryhmät, taloyhtiöt ja yhdistykset, kuten Herttoniemen omakotiyhdistys.
Aluearkkitehti Timo Karhu kertoo, että yleisvaikutelma mielipiteissä on
Tässä kuvassa on osa Länsi-Herttoniemeen aiotuista rakennuspaikoista (oranssi ruudutus). Asukastilaisuudessa 15.1. esitettiin vielä lisää mahdollisia rakennuspaikkoja, kuten Erätori.
rakentamista vastustava. Hän kokoaa mielipiteet vuorovaikutusraporttiin ennen seuraavaa suunnitteluvaihetta.
Arkkitehtitoimisto B & M on työskennellyt kevään mittaan edelleen ja ideasuunnitelma on valmistunut. Timo Karhun mukaan ideat ovat tarkentuneet alkuvaiheessa esitellyistä. Tavoite on ollut edelleen löytää potentiaalisia rakennuspaikkoja. Jatkossa näitä paikkoja punnitaan tarkemmin vaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Tässä yhteydessä tarkastellaan asumisoloja, toteutettavuutta, kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia kysymyksiä sekä luontoarvoja.
Seuraavaksi tehdään suunnitteluperiaatteet
Asukkaiden aktiivisuudella lienee osansa siihen, että nyt aiotaan saatujen mielipiteiden ja ideasuunnitelman pohjalta ryhtyä laatimaan täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteita. Tätä työtä varten aloitetaan yhteistyö myös asukkaiden kanssa, missä Herttoniemiseura on osallisena. Vuorovaikutusmenettelyn yksityiskohtia ei vielä tiedetä, mutta työtä tulee hoitamaan vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila kaupunkisuunnitteluvirastosta. Näyttää siltä, että vasta ensi syksynä saadaan käyntiin jotain konkreettista sen osalta.
Suunnitteluperiaatteet tullaan esittelemään lautakunnassa. Kaavamuutoksiin ryhdytään vasta, jos/kun suunnitteluperiaatteet on hyväksytty lautakunnassa.
Teksti ja valokuvat: Hilkka Helsti
