Mitä kuuluu Viikin ja Vanhankaupunginlahden luonnolle?
V
iikin luontovalvoja ja kirjailija Eero Haapanen oli lupautunut kertomaan vuosikymmenien kokemuksestaan koskien Vanhankaupunginlahden luontoa. Haastattelu oli sovittu Kuusiluotoon ja odottelemme Arabianrannassa hiljaa lähestyvää soutuvenettä. Vene karahtaa rantakiviin ja Eero astuu maalle tervehtimään. Päivettynyt herra on toiminut alueella luontooppaana useina vuosina. Lisäksi hän työskentelee Viikin luontovalvojana seuraten muun muassa alueen pesintäpönttöjen tilannetta. On odotettavissa laajaa tietämystä alueesta.
Kuusiluoto Hyppäämme veneeseen ja suuntaamme Vanhankaupunginlahden selän yli kohti Kuusiluotoa. Moderni ranta-alue ja tiivis kerrostaloympäristö jää taakse ja edessä siintää pieni saari, jossa on Karlssonien suvun vanha punamultainen mökki. Kontrasti maisemissa on suuri olan taakse vilkaistessa. Ohitamme saaren ja maisemat muuttuvat luonnonläheisemmiksi. Kun saavumme perille ja venettä kiinnitetään laituriin, kerrostalomiljöö on jo unohtunut. Kuusiluodossa on metsän ja kallioiden keskellä vanha punamultainen puuhuvila sekä perinteinen pihapiiri kasvimaalla ja syreeneillä, jossa luonto on vahvasti esillä. 14
HERTTONIEMELÄINEN
Sarvipöllöemo Vanhankaupunginlahdella.
Metsäkauriit Kiertelemme Eeron kanssa lämpimillä kallioilla ja keskustelemme alueelle hiljattain kotiutuneista nisäkäslajeista. Vuonna 2003 asettuivat metsäkauriit Vanhankaupunginlahden ympäristöön. Poikueet syntyvät rauhallisissa ruovikoissa, joita alueelta löytyy. Talvisin metsäkauriita autetaan selviytymään ruokintapisteiden avulla. Kanta on pikkuhiljaa lisääntynyt ja riistakameran avulla nykyisin alueella tiedetään asustavan 11 metsäkaurista. Eräs kauriiden suosimista paikoista on itärannalla Fastholmassa. Herttoniemeläiselle ulkoilijoille lumenkaatopaikan, oksa- ja hakealueiden vaikeakulkuisessa maastossa unenomaisen kevyesti loikkivat kauriit ovat tuttu näky. – Kauriit ovat tottuneet elämään rakennusviraston alueen häiriöiden kanssa. Samasta syystä alue on eristynyt ja siksi rauhallinen.
Vilistäjiä ja vesihirmuja Viikin eläimistä alueella on elänyt pitkään nisäkkäistä kärppiä ja lumikkoja. Aivan viime vuosina myös saukko ja näätä ovat kotiutuneet alueelle. Helpoiten saukon jäljet löytyvät Vanhankaupungin kosken rannalta, mistä löytyy talvisin saukolle virtaavan veden ansioista kalanpyydystysmahdollisuus.
Ne vaeltavat myös pitkin Viikinojaa. Talvella se paljastuu jäljistä ojan jäällä, jolta se pulahtaa suliin kohtiin. Tosin liikkeellä voi olla piisamikin, joita on enemmän. – Saukon ei tiedetä pesivän lahden ympäristössä, Vantaanjoen törmissä kylläkin. Sen sijaan piisameilla on runsaasti pesiä rantojen tuntumassa. Mäyrämetsässä lähellä Herttoniemeä todennäköisesti asustaa harvalukuinen joukko mäyriä supikoirien naapureina. Eero pitää valitettavana, että myös mäyrät vaarantuvat supikoirien metsästyksessä.
Laulujoutsen pesi ensimmäisen kerran Viikin lintutorneissa voi ihailla maisemia ja tarkkailla lintuja. Toisinaan voi nähdä jopa lahdella saalistavan merikotkan nappaamassa mukaansa valkoposkihanhen. Alueella pesii kanahaukka vuosittain ja ruskosuohaukka epäsäännöllisesti. Viikinmäessä pesii nuolihaukka, joka käy alueella saalistamassa. Iltaisin voi kuulla sarvipöllön (korkeus n.35 cm) huhuilun tai lehtopöllön (korkeus n.40 cm) hieman kissan nau’untaa muistuttavan ääntelyn. Sitruunavästäräkkiä, viitakerttusta ja punavarpusta tullaan katsomaan ulkomaita myöten.
