Birger Brunila, Herttoniemen kaavoittaja
B
irger Brunila oli yksi niistä neljästä arkkitehdistä, jotka vaikuttivat voimakkaimmin Helsingin ja muuhunkin kaupunkisuunnitteluun itsenäisyyden ajan alusta 1900-luvun puoliväliin. Eliel Saarinen ja Bertel Jung olivat visionäärisiä suunnittelijoita. Otto-Iivari Meurman vei perinnettä eteenpäin ja opetti tulevia arkkitehtipolvia. Birger Brunila taas oli toteuttaja ja perinteen kantaja omassa suunnittelu-, kirjoittamis- ja johtamistyössään. Kauppaneuvos Julius Tallberg oli kaukokatseinen kaupunkipoliitikko, motivaattori ja rahoittaja, joka laittoi nelikon liikkeelle. Nelikon työskentely monissa eri rooleissa toistensa kanssa 1910-luvulla kantoi Helsingin kaupunkisuunnittelussa Birger Brunilan eläkkeelle lähtöön asti vuonna 1948. Herttoniemen kaava oli Brunilan viimeisimpiä suunnittelutöitä.
Herttoniemen asemakaava Helsinki oli kasvanut vuosisadan alussa kohisten. Kaupunki osti vähitellen useimmat Helsingin seudun kartanot ajatellen tulevaisuuttaan. Vuosina 1919–1920 ostettiin Herttoniemen kartano ja vuonna 1927 Kulosaaren kartano. Sekin sijaitsi suureksi osaksi Herttoniemen maantieteellisellä niemellä. Herttoniemen hahmo jo vuoden 1915 Saarisen suunnitelmassa vaikuttaa tutulta. Keskellä niemeä oli teollisuusalue ratoineen. Rannalle sijoittuu öljysatama. Suunnitellusta tiestä ja teollisuusalueesta asuinalueen erottaa syvä kasvillisuuden suoja-alue. Helsingin ja Porvoon välinen maantie rakennettiin 1930-luvulla. Helsingin kaupunki rakensi tien Kulosaaren ja Herttoniemen kohdalla. ”Herttoniemen Bulevardin” ajokaistoja erottivat 10
HERTTONIEMELÄINEN
Kasvu arkkitehdiksi
Birger Brunila. Kuva on otettu todennäköisesti 1910-luvulla. Valokuvaaja on Valokuvaamo Universal. Arkkitehtuurimuseo
vihervyöhykkeet ja väylää reunustivat pyörätiet. Tulevan asuinalueen rajasi teollisuusalueesta ja tiestä leveä puistovyöhyke. (Tämä puisto tuhoutui sittemmin Itäväylän myötä.) Herttoniemen maantieteellisen niemen keskeisimmät kaavat hahmoteltiin noilta perusteilta 1930 ja 1940-luvulla Birger Brunilan johdolla. Asuinalueen kaava vahvistettiin vuonna 1946. Herttoniemeläiset voivat nauttia asuntojen valoisuudesta sekä intiimeistä ja usein pitkistä näkymistä pihojen yli ja puistoihin. Vaihtelevat maaston muodot ovat olennainen osa rakennetunkin kaupungin luonnetta. Kallioille pääsee kiipeämään ja niiltä avautuu hienoja näkymiä. Kaiken tämän on saanut aikaan Birger Brunila, joka kaavaa piirtäessään sijoitti talot huolella maaston muotoja kunnioittaen.
Birger Brunila (1882–1979) kasvoi Kotkan Hietasessa johtaja, konsuli Daniel Brunilan ja hänen vaimonsa Idan perheessä. Bruniloitten yhdestätoista lapsesta vain neljä eli aikuisikään saakka. Kahdeksanvuotiaana Birger perheineen muutti Viipuriin. Lapsena Birger pääsi käymään Helsingissä ja kesällä vuonna 1898 hän matkusti Lontooseen. Paluumatka kulki Kööpenhaminan kautta. Kaupunki teki Birgeriin jopa paremman vaikutelman kuin Lontoo. Matkoillaan poika kiinnitti huomiota kaupunkien luonteeseen ja kaupunkisuunnitteluun. Hän tiesi jo varhain, että haluaa arkkitehdiksi. Valmistuttuaan vuonna 1905 Polyteknisestä opistosta Birger Brunilalla oli mahdollisuus tehdä perheensä kustantama laaja tutustumismatka Englantiin ja Keski-Eurooppaan, mm. Hollantiin. Tuolloin hän sai elämänikäisiä vaikutteita puutarhakaupunkiaatteesta ja työväenasumisproblematiikasta.
Ammatillinen toiminta Kansainväliset vaikutteet ja kansainvälisyys pysyivät tärkeinä Birger Brunilalle. Hän matkusti laajasti myöhemminkin Euroopassa ja hänen ammatilliset suhteensa etenkin Pohjoismaihin olivat läheiset. Brunila oli herrasmies, loistava kielitaitoinen seuramies ja tilaisuuksien järjestäjä. Tästä hyötyivät sekä työelämä, ystävät, että suuri lämmin sukuyhteisö ja kaksilapsinen perhe. Hän oli myös kirjallinen alansa vaikuttaja toimiessaan 1912–1929 ”Arkkitekten/ Arkkitehti”-lehden toimittajana, alkuun päätoimittajanakin. Birger Brunila työskenteli aluksi itsenäisenä suunnittelijana mm.
