Kaupunkisuunnitteluviraston toukokuinen ehdotus. Havainnekuvassa ei ole vielä huomioitu maakuntakaavan mukaista viheryhteyttä.
Karhunkaatajan alueen kohtalo? TEKSTI JA KUVAT: TERHI KNOPMAN | HAVAINNEKUVA: HELSINGIN KAUPUNKI Kantakaupungista itään päin suunnattaessa ensimmäinen poikittainen viheryhteys kulkee Karhunkaatajan alueella. Alavalla viheralueella mm. viljellään hyötykasveja ja kasvatetaan marjapensaita. Kallioisella metsäalueella kulkevat viihtyisät luontopolut kilpikaarnamäntyjen, mustikanvarpujen, katajien ja koivujen reunustamina. Karhumetsä onkin luokiteltu METSOkartoituksen kriteerien mukaan arvokkaaksi metsäalueeksi (Lisätietoa: Helsingin luontotietojärjestelmä).
Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Karhunkaatajan alueesta asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen. Viher alueelle on ehdotettu asuntoja noin 3500 asukkaalle sekä kaupallisia ja julkisia palveluja. Viilarintien varteen on suunnitteilla Raide-Jokerin pikaraitiolinja pysäkkeineen. Luonnoksessa Viilarin- ja Viikintien risteys on ehdotettu siirrettävän yhtymään Myllärintiehen. Asuinkorttelit on ehdotettu rakennettavan paikoitellen kiinni Viilarin- ja Viikintiehen, jolloin muodostuisi kaupunkimaista katutilaa sekä korkeiden talojen reunustamia pieniä sisäpihoja. Rakennusten kerrosluvuksi on ehdotettu enimmäkseen 4–7 krs:ta. Myllypuron omakotialueen läheisyyteen on esitetty matalampaa rakentamista. Viilarin- ja Viikintien varrelle on ehdotettu paikoitellen korkeaa, 8–10 krs. raken2 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
tamista. Viheryhteydeksi Viikin suuntaan on esitetty latvusyhteyttä. Luonnosselostuksen mukaan uuden asuinalueen identiteettitekijä on pääosin säilyvä Karhumetsä. Havainnekuva antaa kuitenkin Karhumetsän kohtalosta erilaisen kuvan. Maakuntakaavassa helsinkiläisittäin harvinaisen luontoalueen erityinen luonne on ymmärretty ja alueelle on määritetty viheryhteystarve. Maakuntakaavalla on lain mukaan ohjaava vaikutus laadittaessa yleiskaavaa ja yleiskaava ohjaa asemakaavan laadintaa. Karhunkaatajan kaavaluonnoksessa viheryhteyttä ehdotettiin kuitenkin siirrettäväksi Myllypuroon asutuksen keskelle, mikä käytännössä katkaisisi ekologisen viheryhteyden. Herttoniemi-seuran vaihtoehtokaava
Herttoniemi-seuran kaavatyöryhmä laati v. 2016 suunnittelualueelle vaihtoehtokaavan. Vaihtoehtokaavan avulla pyrittiin säilyttämään ekologinen viheryhteys ja samalla säilyttämään helsinkiläisille mahdollisuus virkistäytymiseen autottomalla viher alueella. Viherkäytävään kohdistuvat liikenteen melu ja päästöt pyrittiin minimoimaan rakennuksien sijoittelun avulla. Vaihtoehtokaavassa esitettiin myös lautakunnan toivomaa kaupunkimaista ympäristöä suunnitellun Jokeri-pysäkin läheisyyteen. Vaihto ehtokaava kaavaselostuksineen löytyy Herttoniemi.fi -sivustolta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi toukokuussa 2017 asema kaavaluonnoksen suunnittelun pohjaksi sillä edellytyksellä, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon maa kuntakaavan edellyttämä ekologinen viheryhteys. Lisäksi muutosehdotuksen laatimisen yhteydessä selvitetään, miten voidaan rajoittaa ehdotetun tielinjauksen lisäämää läpiajoliikennettä Myllärintien omakotialueelle. Maakuntakaavan viheryhteys tarvetta koskevien suunnittelumääräyksien mukaan suunnittelussa tulee tur vata – virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, – alueen maisema-arvot, – arvokkaiden luontokohteiden säilyminen sekä – lajiston liikkumismahdollisuudet. Päätös oli ilouutinen Herttoniemiseuralle, joka on tehnyt useita vuosia työtä luontoalueen arvokohteiden ja ekologisen käytävän säilyttämiseksi. Vaihtoehtokaavan lähtökohtana oli ehdotettu asukasmäärätavoite ja viherkäytävän säilyttäminen alueella. Kaupunkisuunnitteluvirasto vaikutti lähtevän suunnittelussa liikkeelle korkeasta asukasmäärätavoitteesta. Asukasnäkökulmasta toivottavaa olisi, että kaupunkisuunnit telu lähtisi liikkeelle lähtötietojen selvittämisestä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä. Lainsäädännöllä pyritäänkin ohjaamaan kaupunkisuunnittelua tähän suuntaan: ”Elinympäristöön vaikut-
