Esteettömyyttä etsimässä

TE KSTI JA KUVAT: AR I VI RTAN E N

Esteetön ympäristö helpottaa kaikkien ihmisten elämää, mutta eniten iloa siitä on vanhuksille, lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille ihmisille, jotka tarvitsevat pysyvästi apuvälineitä liikkumiseen. Herttoniemessä asuu paljon iäkkäitä ihmisiä ja heidän määränsä tulee yleisen trendin mukaan kasvamaan myös täällä. Toisaalta alueelle on muuttanut viime vuosina paljon lisää lapsiperheitä, jotka tarvitsevat liikkumiseen lastenvaunuja ja -rattaita. Myös muutot sekä kerrostalon siivous- ja huoltotyöt sujuvat jouhevammin, kun liikkuminen taloissa ja tonteilla on helppoa.

Herttoniemeä rakennettaessa 50-luvulla, ja vielä paljon myöhempinäkin vuosikymmeninä, esteettömyys ei ole ollut merkittävässä roolissa asuinrakennuksia suunniteltaessa, toisin kuin tänä päivänä. Esteiden poistaminen korjausrakentamisen avulla onkin yksi nykyhetken isoista haasteista. Muutoksilla, välillä isoilla ja välillä pienemmillä, voidaan saada aikaan parempaa asuinympäristöä.

Asunto Oy Portimolan Portimopolku 8:ssa on tilava ja valoisa porraskäytävä. Leveän portaikon vieressä on teräsrakenteinen lasikuiluhissi, joka sopii hienosti porrashuoneen arkkitehtuuriin. Tähän taloon, kuten kolmeen muuhunkin Portimolan taloon, rakennettiin jälkiasennushissi vuonna 2015.

– Talojen rakennuttajat ja suunnittelijat ovat olleet kaukaa viisaita, kun portaiden väliin on jätetty tilaa hissille, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pirkko Telaranta kertoo. – Meillä asunnon ostopäätökseen vaikutti se, että tässä talossa on hissi. Myös se, että talon edessä ei ole porras

Mari Ruohomaa ja Pirkko Telaranta ovat erittäin tyytyväisiä vuonna 2015 rakennettuun Portimolan jälkiasennushissiin. Hissiin pääsee kulkemaan molemmista päistä.

askelmaa, helpottaa kahden pienen lapsen kanssa liikkumista, Mari Ruohomaa kertoo. Ruohomaat muuttivat taloon aiemmin tänä vuonna.

Portimolan jälkiasennushissit ovat nykytrendin mukaisesti konehuoneettomia ja läpikuljettavia malleja. Sisäänkäynti hissiin on hissin kummastakin päädystä, sillä talossa on asunnot porrashuoneiden vastakkaisilla puolilla eri tasossa puolen kerroksen välein. Hissikuilun ulkomitta on noin 100 x 215 cm ja sisämitta 80 x 200 cm. Tämän kokoisessa hississä ei pysty kääntymään lastenrattailla tai pyörätuolilla ympäri, mutta läpikuljettavuus ja avarat porrastasanteet mahdollistavat sujuvan ja helpon liikkumisen.

Portimolan taloihin mietittiin hissejä kymmenisen vuotta. Kaupungin hissiasiamiehen vierailtua aloitettiin suunnittelun haarukointi ja asiantuntijoiden haku. Yhtiökokous teki hankintapäätöksen. Muita esteettömyyteen liittyviä parannustöitä Portimolan taloissa ei tarvinnut hissiremontin yhteydessä tehdä. Porrashuoneet maalattiin samalla kertaa alkuperäisten värien mukaisesti. – Hissien hankintapäätös oli vaikea, koska asukkaat olivat puolesta ja vastaan, sillä hankintakustannukset pelottivat. Kun kävi ilmi, että kaupungin ja valtion avustusten jälkeen kustannukset jäivät järkeviin rajoihin, tehtiin päätös rakentaa hissit. Nyt olemme erittäin tyytyväisiä. Taloihin on muuttanut myös perheitä, joissa on pikkulapsia, iäkkäät ihmiset pääsevät rollaattorin kanssa liikkeelle, eikä äkillinen jalkavammakaan sulje asukasta kotiin, Telaranta jatkaa.

Hissillä pääsee, jos sellainen on

Suurin yksittäinen tekijä kerrostalon esteettömyyden lisäämiseksi on hissi. Hissiä pidetään nykyään vanhoissakin kerrostaloissa lähes itsestäänselvyytenä. Länsi-Herttoniemessä on kuitenkin vielä paljon taloja, joista hissit puuttuvat. Jälkiasennushissejä on Herttoniemen alueella toteutettu 2000-luvulla yhteensä 52 kappaletta. Suurin osa näistä on rakennettu Hekan eli Helsingin kaupungin asunnon Oy:n vuokrataloihin. Kaiken kaikkiaan Länsi-Herttoniemessä ja Herttoniemenrannassa on yhteensä 440 porrashuonetta, joista hissi puuttuu.

Vaatimus hissin rakentamiseen kaikkiin uusiin nelikerroksisiin tai sitä korkeampiin asuintaloihin astui voimaan vuonna 1994. Vuodesta 2005 lähtien hissi on edellytetty rakennettavaksi kaikkiin uusiin taloihin, joissa käynti asuntoihin on kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa. Muutos lainsäädännössä ja myös asenteissa johtuu luonnollisesti siitä, että ikääntyvien osuus Suomen väestöstä kasvaa nopeasti ja esteettömän asuinympäristön tarve kasvaa. Lisäksi viime vuosina on vanhustenhoidossa siirretty painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon. Valtakunnallinen tavoite on, että vanhukset voisivat asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että kotona asuu entistä enemmän huonompikuntoisia ja huonosti liikkumaan pystyviä ihmisiä.

Hissiasiamiehen matkassa Siilitiellä

Heka Roihuvuoren Siilitiellä oleviin taloihin on tehty erilaisia hissiratkaisuja. Yleisin jälkiasennushissin sijoituspaikka on porrassyöksyjen välinen tila. Siilitie 9:ssä portaita jouduttiin kaventamaan, mikä on hyvin tavallista, jotta hissi saadaan mahtumaan portaikkoon. Porrassyöksyjen leveys jäi hieman yli 80 cm:n, joka on vielä sallittu leveys.

Siilitie 7:ssä hissikuilu rakennettiin lisäosana rakennuksen kylkeen. Kyseinen uusi hissikuilu sulautuu arkkitehtonisesti taloon niin hyvin, että voisi kuvitella hissin olleen jo paikoillaan talon valmistuessa. Jälkiasennushissin asennuksen voi tietyssä tilanteessa tehdä myös toisin päin, jolloin portaikkoa varten rakennetaan uusi porraskuilu ja hissi sijoitetaan vanhan portaikon tilalle. Tällainenkin ratkaisu Siilitieltä löytyy.

Jälkiasennushissien tekniset ratkaisut ovat menneet vuosien aikana eteenpäin. Perinteinen versio, jossa konehuone on hissin yläpuolella, on nykyään harvinainen. – Tänä päivänä hissit ovat pääsääntöisesti hydraulihissejä tai konehuoneettomia hissejä. Molemmille malleille löytyy kannattajansa ja omat paikkansa, Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä kertoo.

Hissiasiamies on taloyhtiöiden käytettävissä

Hissiasiamies on hankkeen alkuvaiheessa suureksi avuksi taloyhtiöille. Hänet voi pyytää taloyhtiön kokouksiin kertomaan mm. jälkiasennushissien hankinnasta, päätöksenteosta, suunnittelusta ja hissiprojektin kulusta. – Tehtäviini kuuluu taloyhtiön pyytäessä ottaa selvää ja esitellä vaihtoehtoisia ideatason hissiratkaisuja taloyhtiölle sekä laskea hankkeesta koituvat osakaskohtaiset hankintakustannukset. Kerron myös yhteiskunnan tarjoamista avustuksista, joita taloyhtiö voi hakea ARAlta ja kaupungilta hissin rakentamiseen, Merilä kertoo. – Jokainen porrashuone on ”oma yksilö”, jonka johdosta jälkiasennushissit on suunniteltava huolellisesti portaittain räätälöiden. Jälkiasennushissin rakentaminen vain osaan taloyhtiön porrashuoneista on asunto-osakeyhtiölain mukaan myös mahdollista.

Helsingin kaupungilla on vain yksi hissiasiamies ja hänen neuvontapalvelunsa ovat olleet hyvin suosittuja. Töitä riittäisi kahdellekin hissiasiamiehelle.

Siilitie 7. Jälkiasennushissi uudessa ulkoseinän yhteyteen rakennetussa hissikuilussa. Sama hissikuilu pienine ikkunoineen ulkoapäin.

Susitie 12. Jälkiasennushissi valmistui taloon vuonna 2001 ja ulkoportaikon luiska rakennettiin vuonna 2010. Sisäportaikossa on paikalleen tilapäisesti asetettava ramppi poistamassa hissi- ja alatasanteen välistä eroa.

ARA avustaa jälkiasennushissien ja esteettömyyden toteuttamista

Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tukee ja lainoittaa asuinrakennusten uudistuotantoa sekä rahoittaa vanhojen asuntojen korjauksia ja asuinolojen parantamista. Vuoden 2017 alusta lähtien ARA on vastannut kaikkien korjausavustusten myöntämisestä. Aiemmin ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin kohdistuneet korjausavustukset haettiin kunnalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakemus jätetään ARAan, mikä päättää ja hoitaa avustusten maksamisen. ARAn avustuksia voi saada kolmeen tarkoitukseen, jotka ovat: –avustus jälkiasennushissin rakentamiseen –esteettömyysavustus –korjausavustus ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin

Hissiavustus on monelle tuttu asia, mutta esteettömyysavustus ja korjausavustus ovat tuntemattomampia. ARAn myöntämä avustus jälkiasennushissin rakentamiseksi on 45 % hissin hankintakustannuksista. Tämän lisäksi Helsingin kaupunki myöntää taloyhtiöille 10 %:n avustuksen. Suunnittelukustannukset ovat avustettavia toimenpiteitä vain siinä tilanteessa, jossa jälkiasennushissi rakennetaan.

Esteettömyysavustus kohdistuu sellaiseen kerrostalon yleisissä tiloissa tehtävään muutokseen, joka tähtää liikkumisesteen poistamiseen. Muutoksella tehdään mahdolliseksi liikuntarajoitteisen, apuvälineitä käyttävän henkilön pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin ja muihin tiloihin. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa ulko-ovien leventäminen, kulkuluiskien, kaiteiden tai porrashissin rakentaminen. ARAlta voi hakea myös avustusta asunnon muutostöihin. Nämä avustukset ovat kuitenkin asukkaan henkilökohtaisia, ei taloyhtiön avustuksia.

ARA on teettänyt kyselyn vanhustyötä tekeville henkilöille, mm. kotisairaanhoidon ja palvelukotien työntekijöille sekä kuntien asuntoasioista vastaaville henkilöille. Siinä selvitettiin

Hyvässä penkissä on suorat, selkeästi päättyvät käsinojat sekä selkänoja riittävän pystyssä asennossa. Kuvan penkki on Kontulan palvelutalon pihalla.

kotona asumista hissin rakentamisen jälkeen. Kyselyn mukaan jälkiasennushissi mahdollistaa vanhusten kotona asumisen 7,8 vuotta pidempään kuin ilman hissiä.

Vanhustyön keskusliitto puolestaan on tutkinut sitä, kuinka ikäihmisten kotona tehdyt korjaustyöt ovat edistäneet selviytymistä kotona. Tutkimuksessa olleiden 120 vanhuksen keski-ikä oli kotien remontin ajankohtana 80,4 vuotta. Korjaustöiden jälkeen keskimääräinen asumisaika oli kahdeksan vuotta.

Esteetön piha helpottaa liikkumista ja kutsuu viihtymään

Nykyään uudet asuinrakennukset pyritään sijoittamaan maastoon siten, että kadulta on mahdollisimman esteetön ja tasainen pääsy ulko-oville. Tämä vaatii välillä hyvinkin suurta maaston muokkausta ja korkoerojen tasoittamista; esimerkkinä tästä ovat Kettukujalle valmistuneet uudet asuinrakennukset.

Vanhoissa taloissa rollaattoria tai pyörätuolia käyttävän henkilön on ulkoportaissa vaikea, ellei peräti mahdoton

Jyrkkä rinne on saanut uudet loivemmat luiskat osoitteessa Siilitie 7.

Siilitie 9. Metallinen ulkoportaikko helpottaa liikkumista rinteessä.

päästä liikkumaan yksin, tai välillä edes avustajan kanssa. Jo yksi porrasaskelma ulko-oven tasanteella voi luoda esteen. Siksi porrastasanteella olisi hyvä olla riittävän loiva luiska, jolla tasoero poistetaan pihan ja tasanteen välillä. Tällaisia, tyylikkäästi tehtyjä ratkaisuja onneksi Herttoniemessä näkee. Kiinteä luiska on yleensä paras ratkaisu. Jos se ei ole mahdollinen, voi sisääntulon läheisyydessä pitää saatavilla siirrettävää ramppia. Taloyhtiöt saavat myös piha-alueen esteettömyyden parantamiseksi ARAlta esteettömyysavustusta aina 45 %:en asti hankintakustannuksista.

Liikkumisen helpottamiseksi voi taloyhtiö sijoittaa mäkisellä pihamaalla jyrkimpiin kohtiin portaita. Portaat ovat talvisaikaan liukasta rinnettä turvallisempia kulkea. Lisäksi portaat ovat monille nilkkaongelmista kärsiville ikäihmisille läpi vuoden kaltevaa pintaa helpompia liikkua. Portaissa tulisi olla kaiteet molemmilla puolilla – näin kummalla kädellä tahansa voi ottaa kaiteesta tukea. Portaiden viereen tehdä loivemman luiskan, jota pitkin pääsee kulkemaan rollaattorilla tai pyörätuolilla.

Esteettömään ympäristöön liittyvät myös pihapenkit ja ulkovalaistus. Lisäksi ulko-oven helppo ja kevyt avautuminen on esteettömyyden kannalta tärkeä asia.

Pihapenkki houkuttelee esimerkiksi rollaattoria käyttävän henkilön helpommin lähtemään ulkoilemaan omaan pihaan, jos liikkuminen pidemmälle tuntuu vaivalloiselta. On mukavampi istua auringonpaisteessa tukevalla penkillä, kuin rollaattorin päällä. Herttoniemen kerrostalojen pihoihin eivät pihakalusteet ole kovin perinteisesti kuuluneet, pihat on mielletty enemmänkin läpikulku- kuin oleskelupaikoiksi.

Esteettömyys on kaikkien ilo

Jo pienellä muutoksella, vaikkapa kynnyksen madaltamisella tai ulko-oven kevennyksellä, voi mahdollistaa sen, että joku asukkaista pääsee aiempaa paremmin itsenäisesti liikkumaan ulos. Taloyhtiöiden rooli asuinympäristön esteettömyydessä on merkittävä. Taloyhtiö ja yksittäinen asukas voivat suuresti vaikuttaa oman lähialueen esteettömyyteen. Hyvin tehty esteetön asuinympäristö on siis kaikkien etu ja osa kestävää kehitystä. n

Lähteet: www.ara.fi/korjausavustukset www.hel.fi/hissiprojekti/fi/ mita-hissi-maksaa/hissiavustukset

Asunnon muutostöihin avustukset ARAlta ja kaupungilta

ARA eli Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus myöntää korjausavustuksia ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen muutostöihin. Avustuksen saaminen edellyttää, että ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa asutaan pysyvästi ja ruokakunnasta ainakin yksi henkilö on vähintään 65-vuotias tai vammainen. Avustuksen ehtona on myös tulo- ja varallisuusrajoja. Vuoden 2017 alusta lähtien korjausavustus on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista, poikkeustapauksissa avustus voi olla enintään 70 %.

Hyvä paikka hakea neuvoja asunnon muutostöihin kunnan sosiaaliviranomaisten lisäksi on Vanhustyön keskusliiton (VTKL) korjausneuvonta. Korjausneuvojat auttavat asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arvioinnissa sekä avustusten hakemisessa. VTKL:n mukaan yleisimpiä ikääntyneiden asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt. Korjausneuvojia voi käyttää myös omakotitalojen esteettömyyden parantamisen, sekä rakenteiden ja järjestelmien peruskorjauksen suunnitteluun

Asunnon muutostöihin on haettavissa avustusta myös Helsingin kaupungilta. Tällöin kyseessä on vammaispalvelulain mukainen korjausavustus, jota haetaan oman asuinalueen sosiaalityön toimipisteestä. Tavoitteena on, että henkilö voi asua omassa kodissa niin pitkään, kuin mahdollista. Tämän mahdollistaa tehtävä muutostyö ja esimerkiksi kaupungin kotihoidon palvelut.

WC- ja peseytymistilat ovat yleisiä muutoskohteita. Kuvassa 70-luvulla rakennettuun taloon tehtyä esteetöntä kylpyhuonetta.

Muutostöiden tarvetta arvioitaessa tarvitaan lääkärin sekä toiminta- tai fysioterapeutin lausunto. Terapeutin ja tilakeskuksen teknisen isännöitsijän kanssa pohditaan muutostyökokonaisuutta ja sen toteuttamisvaihtoehtoja. Muutostyöt toteutetaan remonttialan yrityksellä. Sosiaalityöntekijä tekee lopullisen päätöksen siitä, mitkä ehdotetuista asunnon muutostöistä korvataan vammaispalvelulain perusteella.

Vammaispalvelulain korjausavustuksessa kustannusten korvattavuudessa ei ole ylärajaa. Kunnalla on lakiin perustuva määrärahoista riippumaton järjestämisvelvollisuus korvata niin sanotut kohtuulliset kustannukset, ja itse muutostöiden lisäksi myös niiden suunnittelu. Suunnitteluun kannattaa aina käyttää ammattilaista kuten arkkitehtia, sisustusarkkitehtia, rakennusinsinööriä tai rakennusmestaria. n

Lähteet: www.ara.fi/korjausavustukset www.hel.fi/vammaiset/fi/tuki/asuminen www.vtkl.fi/korjausneuvonta

ARAlta sovellus kerrostalojen esteettömyyden itsearviointiin

ARA julkaisi maaliskuussa 2017 yhteistyössä Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen ja Kiinteistöliiton kanssa mobiilisovelluksen asuinkerrostalon esteettömyyden itsearviointiin. Asukkaat voivat soveluksen avulla arvioida asuintalonsa yleisten sisätilojen sekä ulkoalueiden esteettömyyttä.

Sovelluksen käyttäjä vastaa sovelluksen esittämiin kysymyksiin, mittaa kysyttyjä asioita ja ottaa valokuvia, jotka myös tallennetaan sovellukseen. Arviointi latautuu pilvipalveluun, joka tuottaa kohteesta raportin. Käyttäjät voivat jakaa tekemäänsä arviointia keskenään, jolloin suurempi joukko voi osallistua samanaikaisesti arvioinnin tekemiseen.

Sovelluksen tarkoitus on tuottaa tietoa kerrostalojen esteettömyydestä, lisätä esteettömyydestä ja erityisesti ikääntyvien asumisoloista käytävää keskustelua, sekä edistää kerrostalon esteettömyysparannuksia. n

Lähde: http://www.ara.fi/ Ajankohtaista/ Uutiset_ja_tiedotteet/Uutiset_ja_ tiedotteet_2017