ESPOOLAISET NIMET
E s p o on
t a v o t r e k kad u t
a a i r o t s i h
usi on ä kotikat t is m ö k t tty uja, tiedä aan nime s k a u a ll m e a r r k dun va nis, jon tarina? Lanttika rmas Lau A li o a kkakujan Hei sinä k a u s k s i a a N T n ? imensä tä mikä o saanut n asta? En r a a v ä p en yy Lep k u Jo k in k ja M a rk katu löyt tte rs to c lt ti n e Tu ij a H o TEKSTI
T Shu n K U VA
M
yötätuulenmäki kuulostaa osoitteena leppoisalta ja Kotikyläntie varsin kutsuvalta. Kauniita ja mielenkiintoisia kadunnimiä löytyy joka puolelta Espoota. Kuka ne oikein keksii? Espoon kaupungin nimistösuunnittelija Kaija Mallatin työhön kuuluu asemakaavojen nimien suunnittelu. Uusia kohteita tulee kehittyvään kaupunkiin jatkuvasti: katuja, toreja, puistoja ja jalankulkuteitä, jotka tarvitsevat nimen. – Kaupungin asemakaavassa kotikatu ja oman kodin osoite on kuitenkin monelle kaupunkilaiselle se kaikkein tärkein ja eniten asumisen arkeen liittyvä nimi, Kaija Mallat sanoo.
Leilitie
KOTISEUTUHISTORIAA JA VANHOJA ARVOJA
Nimistönsuunnittelun tarkoituksena on luoda ilmeikästä kaupunkikuvaa alueen historia ja ominaisuudet huomioiden. Olennaista on myös turvallisuus. Osoitteiden pitää erottua
Lek 12
2/2020
ke r i
kuja
toisistaan, ettei hälytystilanteissa tapahdu sekaannuksia. Espoon virallisessa katulistassa on tällä hetkellä yli 3 000 nimeä. Kaija Mallat kertoo, mistä nimet ovat lähtöisin. – Peruslähtökohtana on yleisesti alueen vanha nimistö. Jos sitä voidaan hyödyntää, siitä lähdetään aina liikkeelle. Asukkaille tuttu ja turvallinen, paikkaa leimaava nimistö on yleisin tapa nimiä suunniteltaessa. Jos ympäristö esimerkiksi kaavoituksen muutosten myötä muuttuu paljon, asukkaille on mukavaa, jos nimistö kuitenkin säilyy tuttuna. Kotiseutuhistoriaa hyödynnetään vahvasti, ja alueen nimistöä kerätään myös haastattelemalla kuntalaisia. Haasteita työhön tuo se, että nimien tarve on suuri – ja kasvaa jatkuvasti. Usein alueen historiasta löytyy aihepiiri tai teema, jonka ympärille nimistöä voi lähteä rakentamaan. Esimerkkinä Kaija Mallat mainitsee vahvasti kehittyvän Keran kaupunkikeskuksen, johon tulevaa nimistöä on rakennettu vanhan, vuonna 1920 perustetun – ja sittemmin jo lopettaneen – Kera Oy:n keramiikkatehtaan ympärille. MERKKIHENKILÖITÄ MUISTAEN
Myös paikalliset merkkihenkilöt voivat saada nimensä kaupungin nimistöön. – Henkilönnimien käytössä pitää huomioida nimen ääntäminen ja kirjoitusasu.
