Espoon kadut

Espoon kadut kertovat historiaa Hei sinä Lanttikadun varrella asuja, tiedätkö mistä kotikatusi on saanut nimensä? Tai kuka oli Armas Launis, jonka mukaan nimetty katu löytyy Leppävaarasta? Entä mikä on Nassakkakujan tarina? TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Shutterstock ja Markku Jokinen

Leilitie

Myötätuulenmäki kuulostaa osoitteena leppoisalta ja Kotikyläntie varsin kutsuvalta. Kauniita ja mie lenkiintoisia kadunnimiä löytyy joka puolelta Espoota. Kuka ne oikein keksii?

Espoon kaupungin nimistösuunnittelija Kaija Mallatin työhön kuuluu asemakaavo jen nimien suunnittelu. Uusia kohteita tulee kehittyvään kaupunkiin jatkuvasti: katuja, toreja, puistoja ja jalankulkuteitä, jotka tarvit sevat nimen. – Kaupungin asemakaavassa kotikatu ja oman kodin osoite on kuitenkin monelle kaupunkilaiselle se kaikkein tärkein ja eniten asumisen arkeen liittyvä nimi, Kaija Mallat sanoo.

KOTISEUTUHISTORIAA JA VANHOJA ARVOJA Nimistönsuunnittelun tarkoituksena on luoda ilmeikästä kaupunkikuvaa alueen historia ja ominaisuudet huomioiden. Olennaista on myös turvallisuus. Osoitteiden pitää erottua

Lekkerikuja

toisistaan, ettei hälytystilanteissa tapahdu sekaannuksia.

Espoon virallisessa katulistassa on tällä hetkellä yli 3000 nimeä. Kaija Mallat kertoo, mistä nimet ovat lähtöisin. – Peruslähtökohtana on yleisesti alueen vanha nimistö. Jos sitä voidaan hyödyntää, siitä lähdetään aina liikkeelle. Asukkaille tuttu ja turvallinen, paikkaa leimaava nimistö on yleisin tapa nimiä suunniteltaessa. Jos ym päristö esimerkiksi kaavoituksen muutosten myötä muuttuu paljon, asukkaille on muka vaa, jos nimistö kuitenkin säilyy tuttuna.

Kotiseutuhistoriaa hyödynnetään vahvasti, ja alueen nimistöä kerätään myös haastat telemalla kuntalaisia. Haasteita työhön tuo se, että nimien tarve on suuri – ja kasvaa jatkuvasti.

Usein alueen historiasta löytyy aihepiiri tai teema, jonka ympärille nimistöä voi lähteä rakentamaan. Esimerkkinä Kaija Mallat mainitsee vahvasti kehittyvän Keran kau punkikeskuksen, johon tulevaa nimistöä on rakennettu vanhan, vuonna 1920 perustetun – ja sittemmin jo lopettaneen – Kera Oy:n keramiikkatehtaan ympärille.

MERKKIHENKILÖITÄ MUISTAEN Myös paikalliset merkkihenkilöt voivat saada nimensä kaupungin nimistöön. – Henkilönnimien käytössä pitää huo mioida nimen ääntäminen ja kirjoitusasu.

Kaikki Espoon kadut ja tiet on listattu aakkosjärjestykseen kaupungin sivuilla www.espoo.fi. Ota kartta mukaan ja lähde katukierroksille kotikaupunkiin. Bongaamalla kymmenen nimeä päivässä Espoon kadut saa kerättyä alle vuodessa! Nimen pitää olla selkeä ja helposti äännettävä. Merkkihenkilöiden nimiä käytetäänkin usein mieluummin puistoissa ja aukioissa kuin katujen nimissä. Katujen nimissä tulee huomioida myös nimen pituus, joka kaksi kielisessä Espoossa pitää mahtua sekä suomen että ruotsin kielellä katukylttiin. Vermonniityn alueella Leppävaarassa on Uuno Kailaan katu, joka on saanut nimensä 1900-luvun alussa eläneeltä runoilijalta ja kir jailijalta. Samalta alueelta löytyy myös toisen runoili jan, Kaarlo Sarkian mukaan nimetty katu. Molemmat taiteilijat asuivat aikoinaan Tarvaspään länsipuolella olleessa Linnunlaulun täysihoitolassa.

MERELLINEN ESPOO Merellisiä nimiä on paljon: aallokkoa, kuutteja ja kalastajaelämää. Iivisniemen Hyljekaari, Hyljemäki ja Hyljetie tulevat lähirannan vanhasta paikannimestä Själoren, jonka alkuosa on hyljettä merkitsevän ruotsin säl-sanan murteellinen muoto. Matinkylä oli olemassa jo 1500-luvulla Mattby-nimisenä kylänä meren rannalla. Sieltä löytyviä katuja ovat muun muassa Kalastajantie, Nuottanie mentie ja Katiskatie. Matinkylän kaupunkikeskuksessa ja sen lähikortteleissa on otettu aihepiiriksi erityisesti kalamarkkinat. Suuren kauppakeskuksen kupeessa on Markkina katu. Lähikatujen, puistojen ja korttelien nimissä näkyvät vanhat silakkamitat tynnyri, puolikko eli ½ tynnyriä, ¼ tynnyrin nelikko, ottinki eli 1/8 tynnyriä sekä isojen kalojen painon mittaamiseen tarvittu puntari. Naa purikortteleissa nassakka, lekkeri ja leili ovat markkinoillakin käytettyjen pienten tynny reiden ja muiden astioiden nimityksiä.

Vanhana kaupankäyntipaikkana tunnettu kirkonmäki Mikkelässä sai puolestaan rahaaiheisen nimistön. Siksi alueelta löytyvät nykyään muun muassa sellaiset kadut kuin Kukkaromäki, Lanttikatu ja Taalaritie. – Suurpelto on paikan vanha nimi, Storåkern. Aluetta oli alun perin suunniteltu vain pienehköksi työpaikka-alueeksi. Kun asuinaluetta sitten alettiin suunnitella, alueen nimikin jäi ennalleen. Suurpellossa on iso koulutus- ja vapaa-ajan keskus, Opinmäki, joka antoi lähtökohdan kynäilyyn ja oppimi seen liittyvälle nimistölle. Esimerkiksi Kynäniekanpiha, Lukukuja ja Kynäkatu ovat tämän uudehkon asuinalueen osoitteita.

Kaija Mallat kertoo, että kaupungin nimistö suunnittelussa isoin työ on tiedon kerääminen alueilta. Ajatuksia pallotellaan myös kollego jen sekä arkkitehtien kanssa. Suunnittelussa täytyy huomioida nimien kirjoittamisen ja ääntämisen selkeys. – Teemme yhteistyötä myös muiden pää kaupunkiseudun nimistönsuunnittelijoiden kanssa, ettei oteta käyttöön liian samanlaista nimistöä.

Rajoituksia tulee vastaan myös aluehisto riassa. Perinnenimissä on toisinaan hyvinkin värikästä sanastoa, jota ei voida hyödyntää, vaikka nimistö olisikin tiiviisti alueeseen liittyvää.

Hyljetie

Haapojen Espoo

Espoo-nimen arvellaan saaneen nimensä alueella olleen ruotsalaisen Espaby- tai Espoby-kylän mukaan. Kyseinen vanhan kylän nimi puolestaan saattaa viitata läheisen joen rannalla kasvaneisiin haapoihin. Ruotsin kielen äspe tarkoittaa haavikkoa.