Kartanovaunu Tässä kertomuksessa ei lähdetä selvittelemään tarkoin jutun aiheena olevan Volvon kunnostamiseen liittyviä seikkoja. Kansallisarkisto, internet, sähköpostiviestit, puhelut, facebook, kaikista edellä mainituista lähteistä tietoa keräämällä voi muodostaa tarinan ajoneuvon ympärille. On todella palkitsevaa löytää uusia odottamattomia seikkoja omistamansa harrastevaunun taustoista. Kiinnostavia lukuhetkiä! Omistus- ja muutoshistoriaa Volvo Amazon Van 221341-M/2600:n tarina alkaa Hangosta, jossa se tullattiin Suomeen 3.12.1966. Volvo tuotiin maahan henkilöautona. Auton osti urakoitsija Eino Lindroos 30.12.1966 ja se rekisteröitiin hänen nimiinsä 9.1.1967 erikoisehdoin. ”Tuotu maahan henkilöautona. Auto- ja moottoripyöräveron alainen umpipakettiauto. Ikkunoin, ilman istuimia tai vastaavia laitteita. Kokonaispaino 1790 kg”. Ensimmäiseksi tunnusmerkiksi asetettiin IGL-54. Myyjäliikkeenä toimi Lahden Autoedustus Oy Hollolankatu 10, Lahti. Pakettiautot olivat Suomessa pitkään vapaita vuonna 1958 säädetystä autoverosta, jolla puolestaan rasitettiin henkilöautojen ostajia. Pakettiautot katsottiin luonteeltaan hyötyajoneuvoiksi, joita hankittiin tavarankuljetukseen ja siten talouselämää hyödyttämään.
Umpipakettiauto ikkunoin? Oliko jo 1967 siirrytty vapaampiin tulkintoihin, koska ikkunalliset versiot sallittiin? Nimittäin Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ohjeisti 1965, että milloin ikkuna-aukkojen peittäminen suoritettiin auton pysyttämiseksi pakettiautona tai henkilöauton muuttamiseksi pakettiautoksi taikka autoveroa koskevasta syystä, oli ikkunalasit kokonaan poistettava ja korvattava pakettiauton sisustukseen sopivalla aineella, kuten pellillä, vanerilla tai kovalevyllä ja aukot peitettävä ulkopuolelta korin seinään – ei siis esim. ikkunanpuitteisiin kiinnitetyllä peltilevyllä. Tinajuotosta, peltiruuveja ja ns. pop-niittejä ei kiinnityksessä hyväksytty. 20
Autoveron kiertäminen alkoi Suomessa heti kun autoverosta oli laissa säädetty vuonna 1958. Henkilöautojen ja pakettiautojen erilainen verokohtelu poiki autoverojen kanssa kikkailua. Auto voitiin maahantuonnin jälkeen rekisteröidä pakettiautoksi, josta ei tarvinnut maksaa autoveroa. Tuolloin kolmen vuoden kuluttua auto saatettiin katsastaa jälleen henkilöautoksi ilman veroseuraamuksia. Kansalaisten kekseliäisyydellä ei ole rajoja, kun keskitytään veronkiertoon, esimerkkinä myöhemmin yleistyneet ”suksiboksikatot” olivat mieliinpainuvia. Yleisimpiä taisivat olla Citroen BX:t. Seuraava rekisterikortti kevättalvella 1967 toteaa omistussuhteen lopullisesta vaihtumisesta Eino Lindroosin nimiin ja heti samoina aikoina päivätty rekisterikortti ilmoittaa kohdassa huomautuk-
sia ja erikoisehtoja, ”palautettu auto- ja moottoripyöräveroa 6878,76 mk, syy käytetään pakettiautona laki 370/62 tullihallituksen päätös 3096/350/67”. Tuohon maailmanaikaan puhuttiin huomattavasta summasta! Saavutaan vuosikymmenen vaihteeseen 1970. Tulee uusi rekisterikortti, joka on Autorekisterikeskuksen lomake numero B1. Tunnusmerkki IGL-54, ajoneuvo pakettiauto muuttuu viim. muutospvm. 5.2.1970 henkilöautoksi. Kohtaan Huomautuksia ja erikoisehtoja kirjataan uudeksi tunnusmerkiksi MVL-88. Pitkään urakoitsija Lindroos ei Volvol-
Jokaisen mobilistin kauhukuva. Puhtaaksi kaluttu autonrovi nousee korkealaitaiseen lähteäkseen viimeiselle matkalleen.
