Kokemuksen ääni
Omenankukkaslunta Keravan pitkäaikainen kirjastonjohtaja Anna-Liisa Suvanto (1920–2012) oli omistautunut kirjastotyölle ja kirjallisuudelle. Hänen järjestämissään matineoissa kävi säännöllisesti maan eturivin kirjailijoita. Edes lähisukulaiset eivät tienneet, että Anna-Liisa Suvannolla itselläänkin oli ollut voimakas runoilijankutsumus. Tältä oli sodanjälkeisinä vuosina julkaistu kaksi pientä kokoelmaa, mutta jäämistöstä löytyi kirjallinen aarre. Omenankukkaslunta on kokoelma ennen julkaisemattomia runoja ja päiväkirjamerkintöjä. Teos kuljettaa lukijan aikaan, jolloin koko kansan tulevaisuus näytti epävarmalta. Palavasieluisen nuoren naisen unelmat ja pohdinnat vuosikymmenten takaa koskettavat edelleen.
” ANNA-LIISA SUVANTO OMENANKUKKASLUNTA Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita vuosilta 1938–1947 82.2 ISBN 978-952-387-010-9 Kirjakauppoihin lokakuussa
Näin västäräkin tänään. Se keikutti pyrstöään. Ja nokkosperhonen lensi minun pukuni vihreään, lensi vihreään. Oi, veli västäräkki! Minä silloin heräsin. Ja tuskin uskoa saatoin: Elin keväässä minäkin. Elin minäkin… Niin tyhjä, tyhjä olin kuin tyhjä olla voin. Ja vapisevin soluin minä, tyhjä, kevättä join, minä kevättä join. Eikä ollut minua enää. Oli lämpö ja kirkkaus vain, veli västäräkki tiellä ja perhonen povellain, perhonen povellain.
18 18
Anna-Liisa Suvanto
Anna-Liisa Suvanto toimi kirjastonhoitajana ja kirjastonjohtajana Keravalla vuosina 1952–1983. Häneltä julkaistiin eläessään kaksi runokokoelmaa: ensimmäinen 1945 Otavan uusien runoilijoiden antologiassa Nuori Runo, toinen 1946 Nuoren Voiman Liiton Ikaros-lehdessä.
