Visiiri 1/2023

Page 1

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI 1 2023 ABINUMERO

3. vuosikerta

JULKAISIJA

Tampereen ylioppilaskunta

TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere

MEDIAMYYNTI mari.sillanpaa@trey.fi helky.kouri@trey.fi

PAINOPAIKKA Punamusta Media Oyj

Kannen kuva: Tekoäly DALL-E & Pauliina Lindell

PÄÄKIRJOITUS

Kuullaan, muttei kuunnella

Aloitin vuodenvaihteessa työt Visiirin päätoimittajana ja aavistelin, että keväästä tulee mielenkiintoinen. Saimmekin vuoden alkuun rytinällä. Uutisemme Nyssen mobiilipuista paisui vyyhdiksi, josta selvisi, että viranomaistaho ei näytä kysyneen opiskelijoiden mielipidettä heitä koskettaviin uudistuksiin (s. 18). Nysse oli eri mieltä – opiskelijoita oli kuulemma kuultu riittävästi, vaikka opiskelijoiden itsensä mukaan asia vaikutti jo etukäteen päätetyltä.

Korvien tukkoisuus vaikuttaisi olevan yleinen vaiva yliopiston ympärillä toimivien päätöksentekijöiden keskuudessa.

TAMPEREEN yliopiston työhyvinvointikysely ja pääluottamushenkilöiden raportti puhuvat samaa synkeää kieltä, jonka mukaan yhteisön kuulemiset ovat kaikuneet päätöksenteossa kuuroille korville. Asioista ei ole päästy kunnolla keskustelemaan suunnitteluvaiheessa ja pöytään on läväytetty valmiita päätöksiä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston mukaan hyvään hallintotapaan eivät kuulu niin sanotut näennäiskuulemiset, joissa kuullaan, mutta ei kuunnella.

Hyvän hallintotavan soisi rantautuvan myös yliopiston johtoon.

Johtamistapaa on kritisoitu yliopistoyhteisössä äänekkäästi. Tammikuussa turhautuminen kulminoitui mielenosoitukseen uuden rehtorin puolesta (s. 6).

”Luulisi olevan itsestään selvä asia, että rehtori kuuntelee yhteisöä, jota johtaa”, mielenosoituksen puheenvuorossa sanottiin.

JOTTA äänensä saisi kuuluviin, on hyvä tietää, mistä puhuu. Tässä lehdessä esittelemme yliopiston hallinnon tavalla, joka aukeaa laiskallekin lukijalle (s. 34). Pääset tutustumaan konsistorin opiskelijajäseniin (s. 36) ja saat katsauksen siitä, mitä ongelmissa ryvettyneelle YTHS:lle tällä hetkellä kuuluu (s. 24).

Yliopistoyhteisön jäseninä meidän on syytä tuntea kenttämme, jotta tunnistamme, milloin joku sakkaa. Tulemme Visiirissä seuraamaan keväällä tiiviisti rehtorihakua, eduskuntavaaleja ja kaikkea muuta tärkeää. Olemme pelkkänä korvana, jos löydätte jotain, mihin meidän pitäisi tarttua.

Ps. Tässä vielä Kielitoimiston sanakirjasta tarkistetut määritelmät verbeille kuulla ja kuunnella. Nämä voi vaikka leikata talteen.

Kuulla: aistia ääntä.

Kuunnella: ottaa huomioon, varteen, vaarin; noudattaa jkn kehotusta, neuvoja, totella.

Ollaan kuulolla!

TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN TOIMITUS
TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT Tilda Enne Sakri Pölönen Hanna Eskelinen Henrik Laakkonen Heini Luotola Ilari Hauhia Anriika Kauppi Ville Jäppinen Arttu Timonen Eino Rissanen Miira Parhiala Harjoittelija Kristiina Baltzar Maria Muilu Päätoimittaja
2
Pauliina Lindell AD

KUIN SEINILLE PUHUISI

SAIRAAN IHANA PÄÄSYKOEKEVÄT

Aika kultaa muistot ja niin edelleen.

HAALARIN ARVO

Toimittaja vieraili haalaripainossa ja päätyi suurten kysymysten äärelle.

6 50
36 10 18
TREYTÄ?
KUKA KUUNTELISI
Vastaus: ei Nysse ainakaan.
24 YTHS ONGELMISSA (TAAS) Mitäs tällä kertaa?
Kysyimme opiskelijaedustajilta, tekeekö hallintoelin treffikumppaneihin vaikutuksen. 3
Yliopistoyhteisö haluaa äänensä kuuluviin.
SEKSIKÄS KONSISTORI

Tampereen yliopiston rehtoriksi 21 hakijaa – mukana Mari Walls

Tampereen yliopiston rehtoriksi hakivat määräaikaan 23.1. mennessä seuraavat henkilöt: P eetu Ahopelto, Erkki J. Anttila, Marko Hakovirta, Mika Hannula, Raine Hermans, Jari Hämäläinen, Keijo Hämäläinen, Risto Kunelius, Jari Kuusisto, Antti Lönnqvist, Eeva Moilanen, Jari Multisilta, Kimmo Nuotio, Kim Sjöström, Kalle-Antti Suominen, Heikki Toivanen, Tapio Visakorpi,

Jyrki Vuorinen, Mari Walls ja Sebastian Willfor.Yksi hakija ei halua nimeään julkaistavan.

Rehtorin valitsee Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus. Hallitus päättää haastateltavista 31. tammikuuta ja kärkiehdokkaista 14. helmikuuta mennessä. Kärkiehdokkaat ovat yliopistoyhteisön kuultavina 16. maaliskuuta.

Uuden rehtorin toimikausi alkaa vuoden 2024 alusta.

MARI WALLS HAKEE HELSINGIN YLIOPISTON REHTORIKSI

Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls on hakenut Helsingin yliopiston rehtoriksi. Walls on hakenut myös Tampereen yliopistosta jatkokautta.   Tampereen yliopiston rehtorihaun ensimmäinen vaihe päättyi 23. tammikuuta. Helsingin yliopistossa uusi rehtori pyritään valitsemaan maaliskuun 2023 loppuun mennessä.

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MITÄ OMISTAT LIIKAA?

4

SEURAA VISIIRIÄ SOMESSA

@visiirilehti @visiirilehti

"Klemmareita.

HEINI KINANEN Tuotantotalous, 3. vuosi

KIA KATJOS Valtio-oppi, 2. vuosi

"Villapaitoja."

TUURE SILLANPÄÄ

Kirjallisuustieteet, 2. vuosi

"Viherkasveja."

SANNI SUNDVALL Kirjallisuustieteet, 2. vuosi

En tarvitse niitä mihinkään."
"Sims 4 -lisäosia."
UUTISET

TAMKISSA ALKOIVAT YT-NEUVOTTELUT

Tampereenammatikorkeakoulu aloitti 19. tammikuuta kuusi viikkoa kestävät YTneuvottelut. Irtisanominen koskettaa enintään 30 henkilöä. Tavoitteena ovat 2,5 miljoonan euron säästöt.

“Säästötarpeen taustalla on muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluille antaman perusrahoituksen määrä", rehtori ja toimitusjohtaja Tapio Kujala kommentoi Aamulehdelle.

SYLIN HALLITUS 2023 ON JÄRJESTÄYTYNYT

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus vuodelle 2023 on järjestäytynyt. Puheenjohtajaksi valittiin Lotta Leinonen ja varapuheenjohtajaksi Pauliina Ryökäs

ITC-DEKAANI JYRKI VUORINEN VARAREHTORIKSI VAASAN YLIOPISTOON

Tampereen yliopistossa 34 vuoden uran tehnyt Jyrki Vuorinen on valittu Vaasan yliopiston uudeksi vararehtoriksi. Vuorinen työskenteli informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan (ITC) dekaanina 9 vuotta.

AVIISISTA TUTTU

SARJAKUVATAITEILIJA

ON KUOLLUT

Tampereen sarjakuvakentällä pitkään vaikuttanut sarjakuvataiteilija Heikki-Pekka Miettinen on kuollut. Hän oli syntynyt vuonna 1951.

Miettinen aloitti uransa Visiiriä edeltäneessä ylioppilaslehti Aviisissa 1970-luvun alussa. Hänet tunnetaan parhaiten sarjakuvahahmojen Pahkeisen ja Miihkalin luojana. Surullinen arkifilosofi Pahkeinen seikkaili Aviisin sivuilla 1990-luvulle asti, kunnes sarjakuva siirtyi huumorilehti Pahkasikaan, Potsi-lehteen ja Tamperelaiseen.

Miettiseltä on julkaistu kolme kokoelmaa, Elämän hanttikortit (1983), Pahkeinen (2009) ja Miihkali (2009). Miettinen tunnettiin nokkelana tekijänä, jonka teoksia leimasi hänen laaja yleissivistyksensä.

Vuorinen kertoo lähtöönsä liittyvän haikeutta ja jättämisen tuskaa.

“Yhteisöä jää kaipaamaan”, hän kommentoi Visiirille.

Ovet avautuivat uuteen työtehtävään suorahaun kautta. Työntöä pois Tampereelta ei siis ollut. Työtarjouksen hyväksymiseen liittyi vaihtelunhalu, joka näkyy Vuorisella nimenomaan urassa. Hän paljastaa, että asuu yhä ensimmäisessä omistusasunnossaan, ja vaimo on se tyttöystävä, jonka hän tapasi jo yläasteella.

“Kuitenkin akateemisessa yhteisössä näen, että vaihtuvuus vahvistaa suomalaista yliopistomaailmaa. On hyvä, että ihmiset liikkuvat yliopistojen välillä.”

Tammikuun lopussa julkaistuista tiedoista kävi ilmi, että Vuorinen haki myös Tampereen yliopiston rehtoriksi.

UUTISET
5

Yhteisö toivoo uutta rehtoria, joka kuuntelee

Tampereen yliopistossa on käynnissä rehtorihaku. Visiiri oli seuraamassa opiskelijoiden järjestämää, nykyistä rehtori Mari Wallsia kritisoivaa mielenosoitusta.

Teksti & kuvat MIIRA PARHIALA

innasta ei luovuta –liike järjesti 19. tammikuuta 2023

Tampereen yliopiston aulassa rehtorihakua koskevan mielenosoituksen. Liikkeen pääsanoma oli, että yliopistoon kaivataan vallan vaihtu -

Tampereen yliopiston nykyikausi jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Walls on hakenut jatkokautta rehtorina. Wallsin kaudella opiskelijat ja henkilöstö ovat esittäneet kritiikkiä erityisesti yliopiston tilavähennyksiin liittyen. Tästä kritiikistä syntyi myös Linnasta ei luovuta –liike.

“Mielenosoituksen ydin on tietysti vaikuttaa rehtorihakuun ja esittää kritiikkiä Mari Wallsia kohtaan. Pääpaino on kuitenkin toivo. Se, että me haluamme olla toiveikkaita siinä, että seuraava rehtori olisi avoin ja kuuntelisi yhteisöä”, Linnasta ei luovuta –liikkeen edustajat Taimi Kopra ja Havu Kuusinen ja kommentoivat Visiirille.

Yliopistoyhteisön asialla

Työhyvinvointikyselystä ja pääluottamushenkilöiden vuonna 2022 julkaisemasta raportista selviää, että vain 17% työntekijöistä suosittelisi Tampereen yliopistoa työpaikkana.

Linnasta ei luovuta –liike muistuttaa, ettei kyse ole vain yliopiston henkilöstön sisäisistä ongelmista. Henkilökunnan hyvinvointi heijastuu myös opiskelijoihin. Lisäksi kampuskehitysstrategian mukana tulevat tilavähennykset vaikuttavat tulevaisuudessa suoraan myös opiskelijoihin.

Liike korostaa ajavansa koko yliopistoyhteisön asiaa.Yhteisö käsittää sekä johdon, henkilöstön että opiskelijat.

“Tampereen yliopistolle kaivataan johtoon luottamuksellista henkilöä. Ihmistä, joka voisi parantaa kommunikaatiota yliopistoyhteisön sisällä, eli kommunikaatiota johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden välillä”, Kopra toteaa.

Myös henkilökunnan edustajat kävivät pitämässä puheenvuoroja mielenosoituksessa. Yliopiston työyhteisöä

kehuttiin, ja siksi henkilökunnasta esitettiin toivomus rehtorista, joka edesauttaisi yhteisön hyvinvointia vastaisuudessa.

Mielenosoitus sujui rauhallisesti

Mielenosoituksen järjestäjät olivat positiivisesti yllättyneitä osallistujamäärästä. Osallistujia kerääntyi paikalle joitain kymmeniä. “Olen täällä koska yliopistodemokratian tila on rappeutunut. Meillä ei ole konkreettista valtaa päättää siitä, kuka rehtoriksi valitaan. Siksi toivotamme mielenosoituksella uudet ehdokkaat tervetulleeksi”, yhteiskuntatutkimuksen opiskelija Jaakko Kemppainen sanoo.

Paikalle saapuneet opiskelijat kertoivat toivovansa uudeksi rehtoriksi henkilöä, joka aidosti kuuntelisi opiskelijoiden toiveita.

“Koko sen ajan kun olen opiskellut Tampereen yliopistossa, meillä on ollut vääntöä yliopiston hallinnon kanssa. On ollut koko ajan olo, ettei opiskelijoista ja henkilökunnasta välitetä. Toivon, että tämä muuttuisi uuden rehtorin myötä”, yhteiskuntatutkimuksen opiskelija Usva Palola kommentoi.

Puheenvuoroissa korostui näkemys siitä, että yliopistoa johdetaan nyt kuin yritystä. Myös Palola kokee samoin.

“Toivon, että uusi rehtori arvostaisi yliopistoa konseptina, eikä näkisi sitä vain yrityksenä. Kaikkea ei voi tehdä rahan kautta.” III

UUTISET
Mieli maassa ja elämä solmussa? Tule hakemaan apua ja tukea mielen hyvinvointiin Walk in -terapiasta. Palvelua antavat ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan koulutetut nuorisotyön ammattilaiset. Walk in -terapia on tarkoitettu alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Päivystykset maanantaisin Vanhassa kirkossa Keskustorilla klo 13–18 (saavu klo 17 mennessä) ja keskiviikkoisin Hervannassa, Yhteisökeskus L8 klo 12–16 (saavu klo 15 mennessä) Vain apua ja tukea. TAMPERE walkin.fi TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNNAT Opiskelupaikan valinta voi olla elämäsi tärkein päätös. #elämäni paras ratkaisu tuni.fi 15.2. Haku avautuu Omasta osaamisesta ideaksi ja -työpaja Kesäyrittäjyysseteli tamperelaisille ensimetri1 ensimetri1 ensimetri Seuraa:

Terveisiä Tampereen YK-yhdistykseltä TAYK:lta!

Olemme paikallinen YK-yhdistys, jonka kattojärjestönä toimii Suomen YK-nuoret. Meitä kaikkia TAYK:ssa siis yhdistää kiinnostus YK-teemoihin. Meidän jäseneksemme voi liittyä kuka vaan, eikä se ole rajattu tietyn alan opiskelijoihin (eikä edes opiskelijoihin ylipäätään, vaikka suurin osa jäsenistöstämme niitä onkin). Mitään perustietoa YK:sta ei edes tarvita, kiinnostus aiheisiin riittää. Siispä jos sinua kiinnostaa vaikkapa kestävä kehitys, rauha tai ihmisoikeudet, voisi TAYK olla sinulle juuri sopiva järjestö.

Meidän vuotemme suurin tapahtuma on vuosittain järjestettävä Peace Day, jossa jonkun tietyn teeman kautta käsittelemme rauhaa.

Paikalle saapuu useita asiantuntijoita niin ulkomailta kuin Suomestakin ja tämä on loistava mahdollisuus nauttia hyvästä ruuasta ja mielenkiintoisista puheista. Tämän suuren tapahtuman lisäksi järjestämme myös vuosittain ekskursioita - viime vuosina olemme käyneet esimerkiksi Ulkoministeriössä, Sveitsin Genevessä ja Kolilla. Tänä vuonna tarkoituksena on järjestää jälleen mahtavia ekskursioita, toivottavasti myös ulkomaille.

Ympäri vuoden järjestämme myös muita mukavia iltamia. Olemme pitäneet esimerkiksi dokumentti-iltoja, joissa olemme katsoneet puhututtavia dokumentteja ja keskustelleet niistä yhdessä. Lisäksi olemme tehneet zero waste -tyylisesti hävikkiruoasta illallisen ja tehneet kävelylenkkejä yhdessä. Järjestämme aina kaksi kertaa vuodessa

JUUUU

NÄIN

TÄHÄN

TEKSTIÄ

myös uusien illat, joihin voi tulla tutustumaan uusiin ihmisiin meidän tarjoamiimme herkkujen kera.

Olemme siitä omalaatuisia, että toimintamme on kaksikielistä. Meidän tapahtumiimme voi siis tulla myös kansainväliset opiskelijat ja kaikki, jotka eivät osaa suomea. Tapahtumat ovat siis loistava paikka harjoitella englantia niin halutessaan! Järjestömme onkin toiminut hyvänä lähteenä yhdistämässä kansainvälisiä ja paikallisia opiskelijoita.

Jos tämä vaikuttaa kiinnostavalta, laita meidät seurantaan someissa (tayk_ry) ja liity jäseneksi sekä uutiskirjeen tilaajaksi nettisivuillamme osoitteessa tayk.fi!

Rauhallisin terveisin, Anni Ilvonen YK ry:n puheenjohtaja

MITÄ VITTUA?

ONKO JUVENES-KUPIN UKKELILLA KÄDESSÄÄN ISO KALJA?

OVisiirin toimitus sai selville, että Juveneksen kahvikupin visuaalisen ilmeen on suunnitellut parikymmentä vuotta sitten Mikko Reinikka - tuo Hans Välimäenkin hermostuttanut, taloudellisista väärinkäytösepäilyistä ja huonosta hallintotavasta syytetty Tampereen Paistinkääntäjien entinen vouti.

Soitimme Mikolle selvittääksemme baristaukon sielunmaisemaa ja olutmieltymyksiä.

Hei Mikko. Muistatko, mikä inspiroi sinua aikoinaan juuri tämän ukon visuaalisessa ulkoasussa?

Juvenekselle tulivat tuolloin take away -kahvit ja henkilökunta kävi baristakoulutusta. Siihen oli sellainen tunnushahmo tarkoitus tehdä.

Tulkitsenko oikein, että baristaukolla on kädessään valtava kaljakolpakko? Miksi?

Eei, ei se ole kaljakolpakko! Ei, se on sellainen kahvi, missä on kermavaahtoa päällä. Tämmöinen cappuccinotyyppinen kahvi.

Aivan, en tiennytkään, että kahviin voisi laittaa kermavaahtoa, mutta miksei! Jos baristaukko kuitenkin joisi olutta, niin mitä olutta hän joisi? Kyllä se varmaan olisi jotain sellaista käsityöläispanimo-olutta, ehkä joku IPA, joka saattaisi olla kahvimainen.

Entä miksi tällä ukolla on niin kovin pieni pää?

No ei siinä, tehtiin sellainen liioiteltu humoristinen hahmo. Olet nykyään itsekin ravintola-alalla. Onko kupin baristaukolla jotain yhteyttä syttyneeseen kipinään ravintola-alaa kohtaan?

Ei ole. Olen minä tehnyt markkinointia ja viestintää ravintola-alalla kolmekymmentä vuotta. Kipinä alalla on ollut aina. III

TIEDE @KERHOPOSTIA
VITRIINI
(jo
TAYK-logo
vuodesta 2002)
TUTTU TAI TUNTEMATON 8
Miira Parhiala

Kaikkea ei tarvitse tietää ennalta. Luo itsesi näköiset opinnot.

Hae Jyväskylän yliopistoon ja aloita opinnot syksyllä 2023.

› JYU.FI/HAKIJALLE

AVOIMESSA YLIOPISTOSSA

voit aloittaa opintosi vaikka heti.

Avoimen väylä on myös yksi hakutapa yliopistoon. Avoin on avoin kaikille.

› AVOIN.JYU.FI

Yhdistä teknologia ja johtaminen.

Nykyaikainen ohjelmistokehitys tarvitsee oivalluksia, toteutustaitoisia tekijöitä ja rahoitusta. Jyväskylän yliopiston uusi teknologiajohtamisen diplomi-insinööriohjelma yhdistää toisiinsa teknisen ammattitaidon, asiantuntijaryhmien johtamisen ja liiketalouden.

› JYU.FI/DI

Tutustu Jyväskylän yliopiston nykyaikaisiin diplomi-insinööriohjelmiin. Lisätietoa opintopolusta hakusanalla itjkl-k2023.

Omaa alaa hakemassa

Kolme opiskelijaa Tampereen yliopistosta kertovat taipaleestaan lukion jälkeen. Tie yliopistoon ei ole aina suoraviivainen.

ABILIITE
Teksti & kuvat MIIRA PARHIALA
10

VAIHTAMALLA PARANI

Kun Pirita Ollila valmistui ylioppilaaksi vuonna 2018, hänellä oli suuri halu päästä yliopistoon – ei niinkään päästä opiskelemaan jotain tiettyä alaa, vaan päästä nimenomaan yliopistoon.

”Hain ensimmäisellä hakukerralla Turun yliopiston valtiotieteelliseen, enkä päässyt. Se pääsykoe oli aikamoinen herätys. Se oli ihan erilainen koe, kuin mihin olin lukiossa tottunut.”

Seuraavana vuonna Ollila laski ylioppilastodistuksensa pisteet ja huomasi, että pääsisi todennäköisesti sillä suoraan sisään Vaasan hallintotieteisiin.

“Minulla ei ollut varsinaista kiinnostusta, saati ymmärrystä siitä, mitä hallintotieteet alana on. Pisteet riittivät sinne, ja se tuntui silloin tärkeimmältä.”

Ollila halusi kuitenkin pelata varman päälle. Hän päätti tehdä myös pääsykokeen ja osallistui hallintotieteiden valmennuskurssille.

”Pääsykoeluvusta ei meinannut tulla yhtään mitään. Se oli niin puuduttavaa. Jälkikäteen mietittynä jo se kertoi siitä, että hallintotieteet alana ei ole minun juttuni.”

Vaasan yliopiston hallintotieteiden ovet kuitenkin avautuivat vuonna 2019. Opinnot Vaasassa eivät kuitenkaan sujuneet ja Ollila koki jatkuvasti, ettei ole oikeassa paikassa.

Opiskelu väärällä alalla heijastui kokonaisvaltaisesti elämään ja kokemukseen itsestä. Voimakas ahdistus ja epävarmuus tulevasta olivat jatkuvasti läsnä, ja olo oli koko ajan hirveän hankala.

”Opiskelu ja ammatillisuus ovat iso osa minun identiteettiäni. Siksi välivuodet ja opinnot väärällä alalla herättivät paljon vaikeita tunteita. Ei päässyt toteuttamaan sitä, minkä kokee omassa elämässään tärkeäksi.”

Ollila päätyi tekemään hallintotieteiden opintojen sijaan

Kuka?

» Pirita Ollila on toisen vuoden kansainvälisen politiikan opiskelija.

“OLEN ÄLYKKYYSTESTIADDIKTI. OLEN KIELTÄNYT NE ITSELTÄNI, KOSKA MUUTEN LÄHTEE KÄSISTÄ JA NE ALKAVAT VAIKUTTAA MUUHUN ELÄMÄÄN JA ITSETUNTOON.”

töitä vuoden ajan.

”Mietin, mitä oikeasti haluan elämältä. Samalla tein avoimen yliopiston kautta esimerkiksi yhteiskuntatutkimuksen kursseja. Ne opinnot kiinnostivat.”

Yhteiskuntatieteistä etenkin valtio-oppi ja kansainvälinen politiikka puhuttelivat. Ollila löysi Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen koulutuksen. Ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että nyt on löytynyt oma ala.

”Selasin yliopiston sivuilta politiikan tutkimuksen kursseja ja innostuin koko ajan vain enemmän ja enemmän. Samalla minua pelotti se, että olin menettänyt ensikertalaisuuteni ja pelkäsin, etten tulisi enää pääsemään mihinkään muuhun yliopistoon.”

Ollila ei uskaltanut kertoa läheisilleen, että oli hakemassa Tampereen yliopistoon. Oman opintopolun rikkonaisuus herätti häpeän tunteita. Omiin mahdollisuuksiin pääsykokeissa oli hankalaa uskoa.

“Heittäydyin siihen pääsykoelukemiseen ihan täysillä. Se oli haastavaa aikaa, sillä annoin niille pääsykokeille ihan kaikkeni.”

Ollila lähestyi pääsykokeita sillä ajatuksella, että hän yrittää niin monta kertaa kuin tarvitsee: sisäänpääsy vaatii vain sinnikkyyttä. Jos nyt ei nappaa, niin ensi vuonna sitten.

“Ajattelin, että yksikään hakukerta ei mene hukkaan. Jokainen pääsykoekevät kerryttää tietoa, josta on myöhemmin hyötyä. Ajattelin myös, että voin oppia lisää itsestäni ja siitä, mitä teen väärin, jos en nyt pääse sisään.”

Luku-urakka palkittiin. Ovet Tampereen yliopistoon aukenivat vuonna 2021.

“On ollut ihan mieletöntä huomata, miten paljon omista opinnoistaan voi nauttia. Sitä on ihana verrata kokemukseen hallintotieteiden opiskelusta. Se kuilu on niin valtava. Silloin olin onneton ja hukassa, nyt teen sitä mikä tuntuu omalta ja mistä nautin suuresti.”

ABILIITE
11

Lauri Laajan koulutuspolku otti arvaamattoman käänteen, kun hän joutui vuonna 2014 ennen ylioppilaskirjoituksiaan vakavaan lasketteluonnettomuuteen.

"Olin koomassa 3,5 viikkoa. Puolen vuoden aikana sairaala tuli tutuksi. Aluksi oli hankalaa, kun ei tiedetty mihin tulevaisuudessa enää pystyisin."

Diagnoosi oli vakava aivovamma.

Laaja opetteli lukemaan ja kirjoittamaan uudestaan. Aluksi keskittyminen oli hankalaa, mutta pienin askelin arjen asiat palautuivat elämään. Lopulta lukioonkin saattoi varovasti palata.

"Kun pysyin 45 minuuttia hereillä ruotsin tunnilla, niin ajattelin että tämä on voitto! Ensi kerralla olen täällä kaksi tuntia."

Laaja opiskeli kuntoutuksen ohessa Eiran aikuislukiossa kaksi vuotta. Jokainen läpi mennyt kurssi lisäsi motivaatiota.

Neuropsykologi kielsi esimerkiksi pitkän matematiikan ja fysiikan lukemisen, koska nämä aineet vaativat eniten aivotyötä. Opinnot lääketieteellisessä eivät pyörineet tuolloin Laajan mielessä. Tavoite oli saada vain kirjoitukset maaliin pienin askelin.

"Ajattelin, että lääkis on niille fiksuille tyypeille, jotka ovat hyviä koulussa - minä taas olen jalkapalloilija, joka ei osaa keskittyä mihinkään. Lähtökohtani olivat aika huonot", Laaja toteaa nauraen.

Kirjoitusten jälkeen ei ollut selvää, mikä olisi seuraava suunta. Laaja työskenteli kuntosalilla ja nuoriso-ohjaajana, jolloin hän ohjasi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

"Ihmisten auttaminen tuntui hyvältä. Mietin, missä ammatissa voisin auttaa ihmisiä löytämään heidän elämässään paremman suunnan. Sen myötä kirkastui, että minusta tulee lääkäri."

Ensimmäinen hakuvuosi oli vuonna 2016. Silloin Laajalle valkeni, miten isosta projektista oli todellisuudessa kyse: hän ei ollut lukenut lukiossa mitään niistä aineista, joita hakuprosessissa nyt tarvittiin. Ensimmäinen vuosi meni hakuprosessiin tutustumisessa.

"Päätin, että teen joka päivä parhaani ja jonain päivänä saatan olla tarpeeksi hyvä."

Toisena hakuvuotena Laaja sai pääsykokeissa muutaman kemian tehtävän oikein. Siitä hän näki, että prosessi meni eteenpäin. Edistys motivoi.

Kolmantena hakuvuotena kaikki osa-alueet alkoivat olla jo melko hyvin hallussa. Neljäntenä hakuvuotena pitkäjänteisyys palkittiin – lääkiksen ovet avautuivat.

Laaja herkistyy, kun keskustelemme tuosta päivästä, jolloin hän sai tietää tulleensa valituksi. Samppanja avattiin ja suoritusta juhlittiin koko perheen voimin.

Neljään hakuvuoteen mahtuu laaja kirjo tunteita. Toisinaan myös usko itseen on koetuksella. Miten vaikeiden tunteiden kanssa selviää?

"Minulla oli tietty motivaatiosoittolista, jonka kuuntelin läpi ratikassa aina kun menin lukemaan. Se oli neljä vuotta sama, kahdeksan biisin soittolista."

Laaja korostaa, että pääsykoe ei ole koskaan ihmisen elämän ainoa asia. Elämässä on kavereita, perhettä ja vaikeitakin tapahtumia. Mutta silloin kun menee lukemaan, täytyy kaikki keskittyminen saada siihen, tavalla tai toisella.

"Olin kuitenkin armollinen itselleni. Kun oli päiviä, jolloin kaikki meni pieleen, niin sitten mentiin nukkumaan ja herättiin taas seuraavaan päivään."

Tärkeää pitkässä hakuprosessissa on päättää se, että lopulta minusta tulee lääkäri. Epäröinnille ei kannata antaa tilaa. "Opin neurokuntoutuksesta sen, että jos ajattelee ettei pysty johonkin, niin sitten ei ainakaan pysty. Siksi on tärkeää uskoa omaan päämääränsä."

ABILIITE
YRITYKSELLÄ  Kuka? » Lauri Laaja on kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija. 12 "PIENENÄ VALITSIN LEMPINUMEROKSENI NUMERON KAHDEKSAN, SILLÄ SE OLI YHDEN ISOMPI KUIN ISOSISKONI LEMPINUMERO."
NELJÄLLÄ

Kuka?

AUSTRALIASTA TUTALLE

Ihmiset sanoivat koko peruskoulun ajan, että olisin hyvä arkkitehti, sillä olen taiteellinen ja hyvä matikassa. Siitä syntyi sellainen mun juttu, että musta tulee arkkitehti."

Tästä lähtökohdasta käsin Riikka Alatalkkari tiesi tarkalleen, mitä tehdä ensimmäisen yhteishaun koittaessa vuonna 2017. Hän haki ensisijaisesti arkkitehdiksi ja laittoi viimeiseksi hakukohteeksi energiatekniikan, ikään kuin varmuuden vuoksi. Se tuntui järkevältä.

Kuitenkin jo arkkitehtuurin pääsykokeissa Alatalkkarista alkoi tuntua, ettei ala välttämättä olisikaan hänelle se oikea. Luovuuden pakottaminen paineen alla tuntui hankalalta.

"Eikä minua lopulta arkkitehtikoulutukseen valittukaan. Sen sijaan minulle tarjottiin paikkaa sieltä energiatekniikasta. Ulkopuolelta tuli painostusta, että se paikka olisi fiksua ottaa vastaan."

Energiatekniikka ei kuitenkaan tuntunut oikealta: Alatalkkari kuvailee, että paikan vastaanottaminen olisi tuntunut liian turvalliselta valinnalta. Hän mietti, jäisikö paikan vastaanottaminen, tai vaihtoehtoisesti sen hylkääminen kaduttamaan.

“Jos tuntee, ettei paikan hylkääminen herättäisi myöhemmin katumuksen tunteita, ei koulupaikka mitä luultavimmin ole itseä varten, vaan se olisi ennemmin pelkkä järkivalinta.”

Alatalkkari ymmärsi, että hän haluaa vielä avartaa omaa maailmaa ja ymmärtää syvemmin sitä, mitä oikeasti haluaa.

"Energiatekniikan paikan hylkäämisestä tuli sellainen eksistentiaalinen kriisi, että mitä minä nyt oikein teen. Lähdin sitten Australiaan."

Alatalkkari työskenteli Australiassa ihmisläheisessä työssä, josta hän piti kovasti. Päivät Australiassa olivat rentoja. Omille ajatuksilleen sai vihdoin tilaa.

“Koin siellä ensimmäistä kertaa, että minähän voin tehdä mitä tahansa. Maailma tuntui tosi avoimelta.”

Australiassa kirkastui, että jokin diplomi-insinööriala on oikea suunta.

Suomeen palattuaan Alatalkkari kävi pääsykokeissa, mutta valmistautuminen pääsykokeisiin jäi tuolloin hänen mukaansa liian vähäiseksi, eikä paikka diplomi-insinöörialoille vielä auennut.

Asiakaspalvelu- ja toimistotyöt jatkuivat, mikä osaltaan vahvisti tunnetta siitä, että on pakko päästä opiskelemaan.

"Hain tekniikan alan lyhyelle avoimelle väylälle. Sain tuttuni kautta kuulla, että tällainen reitti on ylipäätään olemassa yliopistoon. Meille ei puhuttu siitä lukiossa mitään", Alatalkkari kertoo.

Tekniikan alan lyhyellä väylällä opiskelija suorittaa 20 opintopistettä, jonka jälkeen opiskelemaan voi päästä, mikäli väyläopintojen keskiarvo ylittää opiskelijan hakukohteen vaaditun keskiarvorajan.

Alatalkkari suoritti vaadittavat opinnot ilmeisen hyvällä keskiarvolla ja pääsi opiskelemaan tuotantotaloutta Tampereelle vuonna 2020.

Opintojen ohessa tärkeintä antia avoimelta väylältä olivat ihmiset.

“Sain kavereita, jotka jäivät elämään. Oli kiva, että tunsi jo entuudestaan ihmisiä eri ainejärjestöistä, kun pääsi yliopistoon.”

Jälkikäteen ajateltuna Alatalkkari kokee aikajakson lukion ja yliopiston välissä kasvun aikana, jolloin hän poistui mukavuusalueeltaan ja oppi hahmottamaan sitä, mitä todella haluaa.

“Nyt ajattelen, että en olisi kyllä heti lukion jälkeen ollut valmis yliopistoon. Luonne kasvoi tosi paljon niiden kolmen vuoden aikana. Nyt uskallan sanoa omia mielipiteitä, uskallan olla erilainen, enkä koe, että on pakko olla kuten muut.” III

ABILIITE
13
» Riikka Alatalkkari on kolmannen vuoden tuotantotalouden opiskelija.

MONTA TIETÄ YLIOPISTOON

Näyttöreitit ja avoimen yliopiston opinnot tarjoavat vaihtoehtoisen tavan päästä sisään yliopistoon. Avoimen väylän maksullisuus herättää kuitenkin huolta opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta.

Perinteinen tie yliopistoon on käynyt joko valintakokeiden tai todistusvalinnan kautta. Vuoden 2020 valintatapauudistuksen myötä yli puolet opiskelijoista on valittu todistuksen perusteella. Polkuja yliopistoon on kuitenkin muitakin.

Avoimen väylän kautta yliopistoon hakeminen tapahtuu suorittamalla tietty määrä kursseja avoimessa yliopistossa. Näyttöreitti puolestaan voi toimia joko valintakokeen korvaajana tai ylimääräisenä väylänä hakukohteesta riippuen. Hyvänä puolena kummassakin väylässä on se, että ne tarjoavat mahdollisuuden erilaisille oppijoille päästä kiinni korkeakoulututkintoon. Lisäksi avoimessa väylässä ei tarvitse täyttää yleisiä korkeakoulukelpoisuusvaatimuksia, joten myös muut kuin toisen asteen suorittaneet voivat päästä tätä kautta sisään.

"Pääsääntöisesti avoimen väylän haun kautta haettaessa valinta perustuu vaadituin kriteerein suoritettuihin opintoihin, eli suurimmassa osassa hakukohteita ei ole pohjakoulutusvaatimusta. Tämä siis eroaa suhteessa yhteishaun hakukohteiden kautta hakemiseen, jolloin vaaditaan yleinen korkeakoulukelpoisuus. Suoritettujen opintojen lisäksi hakijan tulee todentaa kielitaitonsa", kertoo Tampereen

yliopiston opiskelija- ja hakupalveluiden päällikkö Kaisa Keskitalo

AVOIMEN YLIOPISTON VÄYLIÄ ON OLLUT OLEMASSA JO 1980-LUVULTA LÄHTIEN, MUTTA SISÄÄNOTTOA ON VIIME VUOSINA ALETTU LAAJENTAA OSANA VALINTATAPAUUDISTUSTA.

Avoimessa väylässä hakeminen yliopistoon tapahtuu avoimen yliopiston opintojen kautta. Hakukelpoisuuteen vaadittavien opintopisteiden määrä vaihtelee alasta ja yliopistosta riippuen. Väylä on maksullinen ja yhden opintopisteen suorittaminen maksaa keskimäärin 15 euroa.

Näyttöreitti on avointa väylää uudempi ja nopeampi valintatapa. Tavallisimmillaan siinä hakija suorittaa yhden ennalta määrätyn yliopistokurssin hyvällä menestyksellä, ja sen myötä saa opiskelupaikan yliopistossa. Näyttöreitin kautta hakemiseen vaaditaan toisen asteen tutkinto ja siten hakukelpoisuus. Joissakin kohteissa voi lisäksi olla ylioppilaskirjoituksiin liittyviä arvosanavaatimuksia.

"Näyttöreitti tarjoaa vaihtoehtoisen valintatavan todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle, jossa hakija voi näyttää osaamisensa opintojakson suorittamisella. Hakijan on näin myös mahdollista tutustua hakemaansa alaan.

14 KORKEAKOULUKELPOISUUS ABILIITE
Teksti KRISTIINA BALTZAR kuvitus PAULIINA LINDELL

KAISAKESKITALO Opiskelija-jahakupalveluidenpäällikkö

Pääsääntöisesti avoimen väylänhaunkauttahaettaessa valinta perustuu vaadituin kriteerein opintoihin,suoritettuihin eli suurimmassa osassa hakukohteita ei pohjakoulutusvaatimusta.ole

15

Syksyllä opintojen alkaessa näyttöreitin kautta valituilla on jo suoritettuna näyttöreittijakson tuottamat opintopisteet", sanoo Keskitalo.

Näyttöreittikurssit vaihtelevat yliopistoittain. Näyttöreitin kautta Tampereen yliopistoon voi hakea kevään yhteishaussa lukemaan matematiikkaa ja tilastotieteitä, tietojenkäsittelytieteitä, tietotekniikkaa, elinikäistä oppimista sekä yhteiskuntatutkimusta. Ilmoittautuminen tapahtuu avoimen yliopiston kautta, mutta näyttöreittikurssien suorittaminen on maksutonta. Näyttöreittikohteissa vaaditun opintojakson suoritusajankohta voi vaihdella. Osaa kursseista voi alkaa suorittamaan jo hyvissä ajoin ennen kevään toista yhteishakua.

Näyttöreittien kautta Tampereen yliopistoon valittiin syksyllä 2022 yhteensä 138 opiskelijaa.

Avoimen väylän maksullisuus ongelma

Korkeakoulutus periytyy vahvasti Suomessa. Valintakokeilla ja ylioppilastutkinnon perusteella tehdyissä opiskelijavalinnoissa korostuvat hakijan lähtökohdat, kuten vanhempien koulutustaso, mahdollisuus osallistua valmennuskurssille ja lukiotausta. Näiltä osin avoimen väylän voi siis nähdä parantavan opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, kun esimerkiksi toisen asteen tutkintoa ei vaadita pohjille.

AVOINTEN OPINTOJEN MAKSULLISUUS KUITENKIN RAJAA VÄYLÄN MONIEN ULOTTUMATTOMIIN JA ASETTAA HAKIJOITA ERIARVOISEEN ASEMAAN. MAKSULLISUUS SOTII MYÖS SUOMALAISEN MAKSUTTOMAN KOULUTUKSEN PERIAATETTA VASTAAN. KOSKA OPISKELUA AVOIMESSA YLIOPISTOSSA EI MYÖSKÄÄN KATSOTA TÄYSIPÄIVÄISEKSI OPISKELUKSI, EI SIIHEN SAA OPINTOTUKEA.

"Valintaväylänä avoin yliopisto voi olla hakijalle pitkä ja kallis tie korkeakouluun. Aikataulupaineet asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kuinka paljon aikaa hakijalla on käytettävissä opintojen suorittamiseen. Jos taloudellinen tilanne tai vanhempien tuki suo mahdollisuuden täysipäiväiseen opiskeluun, on hakijalla pal-

jon paremmat mahdollisuudet menestyä haussa", kertoo Suomen ylioppilaskuntienliiton SYL:n hallituksen jäsen Elina Kuula Ensi keväänä Tampereen yliopistossa eri alojen avointen väylien laajuus vaihtelee 20–50 opintopisteen välillä. Yleisimpiä ovat 20 ja 25 opintopisteen kokonaisuudet. Tampereen yliopiston normaalilla 15 euron opintopisteen hinnalla avoimen väylän käymisen hinnaksi tulee muutamia satoja euroja, mutta joissain yliopistoissa ja joillain aloilla hinta voi nousta jopa tuhansiin euroihin. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteisen julkishallinnon avoimen väylän laajuus on 180 opintopistettä ja hinta yhdelle opintopisteelle on 12 euroa.

Väylän laajuus tarkoittaa, että käytännössä kandivaiheen opinnot ovat kokonaan maksullisia. Avoimen väylän opintojen hinnaksi tulee kokonaisuudessaan 2 160 euroa. Molemmilla yliopistoilla on kuitenkin myös muita väyläopintoja julkisjohtamiseen, julkisoikeuteen ja oikeustieteeseen pienemmillä opintopistemäärillä.

"Vaarana on, että avoimesta väylästä muodostuu valintajärjestelmän kiertävä maksullinen ohituskaista niille, joilla on varaa maksaa siitä. Ylipäätään avoimen väylä on mahdollisuus vain heille, joilla on rahalliset resurssit siihen", sanoo Tampereen ylioppilaskunta Treyn koulutuspolitiikan ja kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenna Rantanen

Sekä Trey että SYL ovat sitä mieltä, että avoimen väylän laajuutta tulisi rajoittaa ja siinä tulisi suosia pienempiä kokonaisuuksia. Opiskelijajärjestöt peräänkuuluttavat myös väylän maksuttomuutta. SYL on ehdottanut, että avoimen yliopiston väylää kehitettäisiin kohti työmäärältään valintakoetta vastaavaa valintakurssimaista mallia, joiden laajuus olisi korkeintaan 10 opintopistettä. Avoimen väylän kautta tulisi heidän mukaansa ottaa sisään enintään 10 prosenttia valittavasta opiskelijamäärästä. Yhteensä vuonna 2022 Suomen yliopistoista opiskelupaikan vastaanotti 1599 avoimen väylän kautta sisään hakenutta. Tampereen yliopistosta paikan vastaanotti 165 avoimen väylän käynyttä opiskelijaa. III

16
ABILIITE

TURHAT TAIDOT

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON?

SISÄTUNTEMUS

Keskinkertaisesta ylioppilastodistuksesta ei tule lannistua – eikä siitäkään, jos yliopiston ovet eivät aukea ensimmäisenä, toisena tai kolmantenakaan hakuvuotena. Valintakokeen ja avoimen väylän kautta saa todistusvalintaan verrattuna realistisen tuntuman tulevaisuuden opinnoistaan.

Yliopisto-opintoja edeltävien vuosien aikana oppii, kehittyy ja rikastuu elämänkokemuksilla. Vaikka opintopolku pysähtyisi hetkeksi, elämä ei lakkaa.

Olen valtio-opin pääaineopiskelija Tampereen yliopistosta. Taustaltani olen keskiverto-oppilas sekä ammattikoululainen. Yliopistoon hain tosissani kolmesti, joka kerralla eri kohteeseen. Viimeisellä hakukerralla olin alastani varma, ja tulinkin hyväksytyksi kolmeen yliopistoon.

Koska olen amis, ei todistusvalinta tullut kohdallani kyseeseen. Olen kahlannut pääsykoemateriaaleja ja keräillyt avoimesta yliopistosta opintopisteitä, sillä olen tiennyt näistä jommankumman olevan ainut reittini. En tiedä, miltä kirjoituksista stressaaminen tuntuu, mutta tiedän, ettei yliopistoon pääsy ole kenelläkään niistä kiinni.

Muistan, kun journalistiikan pääsykokeisiin vielä tankattiin ensin puoli vuotta Mediayhteiskunta-

KIINNI

KIRJOITUKSISTA

OLE

EI ABILIITE

kirjaa, sitten pari kuukautta useampaa tieteellistä artikkelia. Nykyään monet pääsykokeet ovat hivenen inhimillisempiä: journalistiikkaan jäljellä ovat vain artikkelit ja noin kuukauden mittainen luku-urakka. Joihinkin pääsykokeisiin ei ole ennakkomateriaalia lainkaan.

Eikä luku-urakka pääsykokeeseen mene hukkaan. Olen viitannut esimerkiksi Youngin hegemonisen diskurssin haasteeseen ja Laclaun populismin merkitsijäkäsitteeseen lukuisia kertoja opintojeni aikana. Tarkoitukseni ei ole namedroppailla ja viljellä sanoja, joita kukaan ei ymmärrä. Haluan vain huomauttaa, etten todellakaan itsekään ymmärtäisi näitä käsitteitä syvällisellä tasolla ilman elämäni pääsykoekeväitä.

Myös avoimen yliopiston opinnot ovat hyödyksi. En itse tarvinnut niitä lopulta sisäänpääsyyn, sillä tulin valituksi pääsykokeella, mutta tuntui hyvältä saada hyväksi luettua lähemmäs 60 opintopistettä heti fuksivuotena.

YLIOPISTOON

Vaikka epävarmuus opiskelupaikkaa odotellessa tuntuu hirveältä, voivat useat välivuodet olla kaikessa sekavuudessaan hyvin opettavaista aikaa. Ajasta ennen yliopistoa voi tehdä oman seikkailun. Yliopistoon valmistautumisen ohessa minä matkustin, sain töitä vapaana toimittajana, rakastuin ja erosin; elin täyttä elämää. III

17
"Olen hyvä erilaisissa kännykkäpeleissä. Esimerkiksi tetriksessä." TELLU KORHONEN Tuotantotalous, 3. vuosi
"Saan koko nyrkin suuhuni."
MIINA AALTONEN Valtio-oppi, 2. vuosi
"Mä oon tosi hyvä pelaamaan vanhusten kanssa korttia."
SIPPO LUOMAPURO Kirjallisuustieteet, 2. vuosi MIIRA PARHIALA Kirjoittaja on koulutukseltaan kokki ja yhteiskuntatieteilijä.
Oodi valintakokeille
PÄÄSY

TREYN KANTAA EI KOSKAAN KYSYTTY

Visiirin selvityksen mukaan Tampereen joukkoliikenteen opiskelijalippu-uudistus tehtiin puutteellisin perustein.

18
Lippu
Teksti MIIRA PARHIALA kuvitus PAULIINA LINDELL

Tampereellakin opiskelijalipun sai ennen fyysiselle matkakortille, johon kuului myös opiskelija-alennus.

Vuonna 2020 Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse valmisteli ison muutospaketin, joka vaikutti myös opiskelijoihin. Treyn sosiaalipoliittisen asiantuntijan Ilona Taubertin mukaan Nysse tai Tampereen joukkoliikennelautakunta eivät kuitenkaan kysyneet ylioppilaskunnalta minkäänlaista näkökulmaa lippuuudistuksiin.

19. lokakuuta 2020 Tamperelainen uutisoi Nyssen matkalippuja koskevan muutospaketin päätöksistä. Uutisesta selvisi, että jatkossa Nysse aikoo tarjota opiskelijalipun maksukortin sijaan vain mobiilisovelluksessa.

“Tampereen joukkoliikenne ei kysynyt näkökulmaamme tähän asiaan ennen tätä päätöstä. Me saimme asian tietoomme vasta Tamperelaisen uutisesta”, Taubert kertoo.

Trey otti yhteyttä silloiseen Tampereen joukkoliikennelautakunnan puheenjohtajaan Aleksi Jänttiin ja pyysi selvitystä asiasta. Jäntti ei koskaan vastannut Treyn kirjalliseen yhteydenottoon. Myöhemmin Taubert sai Jänttiin puhelinyhteyden, jossa Taubert ilmaisi Treyn kannan uudistukseen. Visiiri on näh-

nyt kirjallisen yhteydenoton Tampereen joukkoliikennelautakuntaan, mutta Taubertin ja Jäntin välistä puhelinkeskustelua ei ole nauhoitettu.

Tampereen joukkoliikenne ei muuttanut päätöstään. 22. lokakuuta 2020 Trey lähetti Tampereen joukkoliikennelautakunnalle kannanoton. Kannanotossa kirjoitetaan seuraavasti:

“Esitykseen sisältyy opiskelijoiden näkökulmasta ongelmallisia yksityiskohtia. Uudistuksen myötä opiskelija-alennusta ei enää saa arvolipuista, vaan opiskelijat matkustavat täydellä hinnalla maksaessaan yksittäisen matkan. Opiskelija-alennuksen kausilippuun saisi jatkossa vain mobiilisovellukseen, ei bussikortille.”

Taubertin mukaan Tampereen joukkoliikennelautakunta kiitti Treytä näistä huomioista. Lopputulokseen nämä huomiot eivät kuitenkaan vaikuttaneet, joten Trey teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksessa perustellaan kattavasti, miksi opiskelijalippua ei tule siirtää matkakortilta pelkästään mobiiliin. Perustelut liittyvät esimerkiksi opiskelijoiden käyttökokemukseen, muutoksen aiheuttamaan epäyhdenvertaisuuteen ja sovelluksen monimutkaisuuteen.

Oikaisuvaatimus hylättiin 16. joulukuuta 2020.

HSL:n lippu-uudistus todettu laittomaksi

yös Helsingin seudun liikenne (HSL) suunnitteli siirtävänsä opiskelijalipun vain mobiilisovellukseen. HSL:n opiskelijoita koskeva lippu-uudistus todettiin kuiten-

19
M
"TAMPEREEN JOUKKOLIIKENNE EI KYSYNYT NÄKÖKULMAAMME TÄHÄN ASIAAN ENNEN TÄTÄ PÄÄTÖSTÄ. ME SAIMME ASIAN TIETOOMME VASTA TAMPERELAISEN UUTISESTA” ILONA TAUBERT Treyn sosiaalipoliittinen asiantuntija

kin joulukuussa 2022 laittomaksi HSL:n puutteellisen selvitystyön vuoksi.

Visiiri haastatteli Tampereen joukkoliikennejohtaja Mika Periviitaa. Kysyimme, millaista selvitystyötä Nyssessä tehtiin ennen lippu-uudistusta ja miten se eroaa HSL:n laittomaksi todetusta selvityksestä.

“Oikeastaan Helsingin hallinto-oikeuden päätös tuossa HSL-asiassa ei vertaudu meille. Hallinto-oikeus kiinnitti siinä huomion siihen, että päätöksentekoprosessi oli lainvastainen, ei niinkään päätöksen sisältö. Siinä mielessä meillä on HSL:ään verrattuna lainvoimainen päätös asiassa”, Periviita kertoi.

Periviidan mukaan HSL ei kuunnellut riittävästi opiskelijoita. Visiiri kysyi tarkentavasti, mitä selvityksiä Nysse on tehnyt ennen päätöstä ja millä tavoin Nysse kuuli opiskelijoita. Periviita ei osannut antaa puhelimessa tarkkaa vastausta.

“Meillä aiheesta tehtiin pari oikaisuvaatimustakin, eli poliittisen päätöksenteon kannalta kuuleminen on näytetty toteen. Mutta en minä osaa arvioida, kun en tiedä mitä siellä HSL:ssä on tehty”, hän toteaa.

Myöhemmin Periviita lähetti Visiirin toimittajalle tekstiviestin, jossa hän kertoi, että Nysse on osallistanut opiskelijoita järjestelmän kehittämisessä ja kontaktoinut opiskelijoita oppilaitosten uutiskirjeiden kautta ennen päätöksentekoa.

Nyssen viestintä ristiriitaista

Treyn hallituksen entisen edustajan mukaan Periviidan näkemys siitä, että opiskelijoita olisi osallistettu ja kontaktoitu ei kuulosta missään määrin tutulta. Osallistamiseen viittaa vain syyskuussa 2020 perustettu Nysse Lab -testiryhmä, johon opiskelijat

saivat itse hakeutua testaamaan mobiililippua.

Vihreiden varavaltuutettu ja joukkoliikennelautakunnan varajäsen Tiina Mikkonen oli mukana testiryhmässä. Mikkonen työskentelee digipalvelujen saavutettavuuden parissa.

”Testaus oli enemmän käytettävyystestausta. Testiryhmälle kerrottiin alussa, että opiskelijalippu ollaan siirtämässä vain mobiilisovellukseen. Meiltä ei kysytty, onko pelkässä mobiililipussa meidän mielestämme järkeä”, Mikkonen kertoo.

Mikkosen mukaan pelkkään mobiililippuun siirtymistä kritisoitiin testiryhmässä.

”Tuntui siltä, että tämä asia on jo päätetty jo ennen kuin sitä on lyöty lukkoon lautakunnan päätöksen tasolla. Koitin kysellä, että miten vaikka saavutettavuusasioita on testattu ja otettu huomioon, mutta kovin laadukkaita vastauksia en saanut”, Mikkonen kertoo.

Testiryhmä jatkui joulukuun lopulle saakka. Mikkosen kokemusta siitä, että päätöksiä olisi tehty ennakkoon vahvistaa myös se, että lautakunnan virallinen päätös on tullut jo lokakuussa, vaikka Nysse Lab -testiryhmä jatkui vuoden loppuun saakka.

16. joulukuuta 2020 Nysse kiitti testiryhmää osallistumisesta testiryhmälle luodussa Facebook-ryhmässä.

”Opiskelijan mobiilikausipilotti on päättymässä. –– Myös muiden opiskelijahintaisten lippujen poistuminen aiheutti kritiikkiä. Monia hyviä kehitysehdotuksia tuli esiin pilotin aikana, esimerkiksi se, että matkakortilla ja älylaitteella voisi olla käytössä sama lippu, vain väline eri. Tämä on pidemmän aikavälin tavoitteena maksujärjestelmän kehittämisessä.”

Viimeisin huomio on ristiriidassa Nyssen viimeaikaisen viestinnän kanssa. Nysse ei ole ilmaissut, että opiskelijalipun voisi saada tulevaisuudessa myös matkakortille. Lisäksi esimerkiksi apulaispormestari Aleksi Jäntti, entinen Tampereen joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja, on kirjoittanut Tampereen Kuntapolitiikka -Facebook-ryhmässä seuraavasti: ”Kun luodaan jotain uutta, on myös osattava ja uskallettava luopua jostain vanhasta.Ymmärrän, että uuteen siirtyminen aiheuttaa pelkoja. Ratikassa ei ole matkakortinlukijaa, joten pitkällä tähtäimellä on tarkoitus luopua matkakortista kokonaan. Kuka haikailee vielä 80-luvulla käytössä olleiden paperisten sarjalippujen perään, josta lukija "haukkasi" aina yhden matkan pois ja leimasi samalla?”

Jäntti on myöhemmin oikaissut Facebook-kommentissa, että ratikoissa tulee olemaan matkakortinlukija. Tampereen joukkoliikennejohtaja Periviita kommentoi Visiirille, ettei Tampereen joukkoliikenteessä ole tällä hetkellä suunnitteilla luopua fyysisestä matkakortista kokonaan.

"TUNTUI SILTÄ, ETTÄ TÄMÄ ASIA ON JO PÄÄTETTY JO ENNEN KUIN SITÄ ON LYÖTY LUKKOON LAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSEN TASOLLA." TIINA MIKKONEN Joukkoliikennelautakunnan varajäsen
20

HYVÄN

Muodollista kuulemista

Nyssen toiminta herättää kysymyksiä nyt, kun Helsingin hallinto-oikeus on todennut HSL:n vastaavan lippu-uudistuksen laittomaksi. Päätöksentekoprosessien tarkkailu on oleellista etenkin silloin, kun kyseessä on joukkoliikenteen kaltainen viranomaistaho.

Yhdenvertaisuuslain viidennen pykälän mukaan viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Jussi Aaltonen ei kommentoi Nyssen tapausta Visiirille suoraan, mutta selventää viranomaisia velvoittavaa yhdenvertaisuuslakia yleisellä tasolla.

”Yksityinen toimija voi joissain tapauksissa sanoa, että emme esimerkiksi hyväksy käteistä tai emme palvele tiskillä. Mutta viranomaisten on paljon vaikeampi sanoa esimerkiksi, että palvelemme vain netissä, koska täytyy ottaa huomioon se, että viranomaiset ovat julkisia toimijoita ja heidän tulee turvata se, että ihmiset pääsevät oikeuksiinsa ja pääsevät asioimaan”, Aaltonen toteaa.

”Viranomaistoiminnassa on korostetun tärkeää ottaa huomioon palvelun monikanavaisuus. Viranomaisella on velvollisuus turvata yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen, ja se edellyttää kattavaa yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia”, hän täsmentää.

Tämän vuoksi viranomaistoiminnassa voidaan siis matalammalla kynnyksellä syyllistyä laissa kiellettyyn syrjintään. Viranomaisilla on perustuslaissa

säädetty perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite, joten heiltä edellytetään yksityistä tahoa enemmän.

”Jos viranomaiset eivät ole riittävästi pyrkineet varmistamaan sitä, että kehitettävä toimintamalli tai linjaus ei johda minkään ihmisryhmän kannalta kohtuuttomuuteen tai syrjintään, niin siinä on riskinä se, että syyllistytään myöhemmin välilliseen syrjintään”, Aaltonen toteaa.

Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että on olemassa näennäisesti yhdenvertainen menettelytapa, joka kuitenkin käytännössä johtaa tiettyjen ihmisten epäedulliseen, syrjivään kohteluun.

”Tämän tyyppisiä välillisyyksiä voi olla vaikeaa havaita, jos yhdenvertaisuusarviointia ei olla tehty tai ei osata tehdä, tai se tehdään liian suppeasti tai liian myöhään.”

Aaltosen mukaan viranomaisella ei ole ehdotonta velvollisuutta kuulla kansalaisjärjestöjä arvioinnin suorittamiseksi. Kuitenkin käytännössä viranomaistoiminnan yhdenvertaisuusvaikutuksia voi olla vaikea arvioida tehokkaasti, jos se tehdään ilman asiaan liittyvien järjestöjen tai ihmisryhmien konsultointia.

”Viranomainen toimii virkavastuulla. On jo hyvän hallinnon vaatimusten osalta selvää, että niin sanottujen näennäiskuulemisten, joissa ”kuullaan, mutta ei kuunnella”, ei pitäisi kuulua viranomaisen toimintatapoihin”, Aaltonen selventää. III

"ON JO
HALLINNON VAATIMUSTEN OSALTA SELVÄÄ, ETTÄ NIIN SANOTTUJEN NÄENNÄISKUULEMISTEN, JOISSA ”KUULLAAN, MUTTA EI KUUNNELLA”, EI PITÄISI KUULUA VIRANOMAISEN TOIMINTATAPOIHIN."
21

Aerosolit – nuo koronankin myötä tutuksi tulleet pienhiukkaset, joita löytyy hengitysilmastamme kaikkialta.

Aerosoli on ilman ja siinä leijuvien nestemäisten tai kiinteiden hiukkasten muodostama systeemi. Ville Silvonen perehtyi diplomityössään sisäilmaan aerosoliympäristönä ja selvitti, mitkä seikat vaikuttavat aerosolien kulkeutumiseen ulkoa sisälle.

“Parhaimmillaan diplomityön tekeminen oli mahtavaa, mielenkiintoista ja haastavaa. Toisinaan turhauttavaa ja kamalaa. Ihan kuin elämä ylipäätään siis”, kertoo Silvonen.

Silvonen ei aluksi tiennyt aiheesta mitään, vaan löysi sen diplomityöpaikkailmoituksia selatessaan. Mielenkiinto aihetta kohtaan heräili työn edistymisen myötä.

Vaikeinta työn tekemisessä oli aiheen rajaaminen. Sivuraiteille oli helppo ajautua, ja joskus tuli tutkittua myös työn kannalta epäoleellisia asioita. Diplomityötä Silvonen työsti yhteensä noin 14 kuukautta. Työvaiheita hän tunnisti kuusi.

“Innostuminen, intohimo, epätoivo, ahdistuminen, toivo, voimaantuminen. Näitä toistettiin, kunnes oli valmista.”

Tutkimuksen lopputulokseksi tuli, että ulkoilman aerosolihiukkaset, eli esimerkiksi autojen moottoreista tai puun poltosta peräisin olevat hiukkaset, kulkeutuvat ulkoa sisäilmaan. Kulkeutumisen voimakkuuteen vaikuttaa rakennuksen ilmanvaihdon toteutus, hiukkaskoko ja esimerkiksi tuulen suunta.Vaihtelu eri rakennusten välillä on suurta. Silvosen diplomityön mittauksia on hyödynnetty sisäilman hiukkaspitoisuuksia ennustavan mallin todentamisessa.

Tuleville diplomityön tekijöille Silvonen antaa neuvoksi kiinnittää huomiota ajankäyttöön.

“Diplomityö ei ole kuin hyvä viini, joka paranee ajan kanssa. Siihen kannattaa suhtautua kuin limsapulloon. Se on ihan hyvää, kunhan sitä ei jätä avattuna jääkaappiin vuodeksi.” III

Ville Silvonen

» OTSIKKO: “Ulkoilman aerosolihiukkasten kulkeutuminen sisäilmaan: Kirjallisuusselvitys ja tapaustutkimus.”

» MITTA: 64 sivua.

» ALA: Fysiikka.

» KAUAN KESTI: n. 14 kuukautta.

» JÄIKÖ TRAUMOJA? “Vain väliaikaisia.”

Teksti KRISTIINA BALTZAR
Kuvat HEINI LUOTOLA LOPPUTYÖN SANKARIT
DIPPA DIPPA 22
"INNOSTUMINEN, INTOHIMO, EPÄTOIVO, AHDISTUMINEN, TOIVO, VOIMAANTUMINEN. NÄITÄ TOISTETTIIN, KUNNES OLI VALMISTA."

"TOIMITTAJAT TIETYSTI PYRKIVÄT HUOMIOIMAAN TYÖSSÄÄN MONENLAISIA

NÄKÖKULMIA, MUTTA

Koronapandemian aikana median, kulttuurin ja viestinnän maisteriohjelmassa opiskellut Emma Nikander kiinnitti huomiota koronasta uutisointiin. Häntä mietitytti, missä olivat kuvaukset työväenluokkaisesta elämästä, jossa etätyöt eivät olleet mahdollisia, ja miksei lehdissä käsitelty ammattikoululaisten ongelmia pandemia-aikana, vaan katse kiinnittyi lukiolaisiin. Saadakseen vastauksen kysymyksiinsä Nikander päätti tehdä aiheesta pro gradu -työnsä.

“Kiinnostuin aiheesta oman luokkataustani vuoksi. Olen kasvanut duunariluokassa ja tehnyt luokkaloikan korkeakoulutetuksi toimittajaksi. Törmäsin pandemian alussa jatkuvasti koronauutisiin, joiden en kokenut koskevan lainkaan työväenluokkaista todellisuutta, jossa kasvoin”, hän kertoo.

Aineistokseen Nikander keräsi 305 Helsingin Sanomien koronapandemiaa tavalla tai toisella käsittelevää artikkelia vuoden 2020 maalis-joulukuun ajalta. Aineiston tutkimiseen hän käytti sekä sisällönanalyysia että diskurssianalyysia. Diskurssien tutkimuksen ja analyysin tehtävänä on tarkastella sitä, miten erilaisia kielellä luotuja todellisuuksia merkityksellistetään ja millaisin seurauksin.

Nikanderin mielestä diskurssianalyysia tehdessä on tärkeää ymmärtää oma asemansa ja lähtökohtansa analyysin tekijänä.

GRADU

» OTSIKKO: “Keskiluokkako koronapandemian ainoa kärsijä? Luokan representaatiot Helsingin Sanomien koronauutisoinnissa.”

» MITTA: 144 sivua.

» ALA: Mediatutkimus.

» KAUAN KESTI? n. 1,5 vuotta.

» JÄIKÖ TRAUMOJA? “Jäi. Kävin muutaman kerran opintopsykologilla itkemässä, etten osaa enkä pysty viimeistelemään graduani, ja se auttoi pahimpaan oloon.”

“On täysin mahdotonta irrottaa itseään kokonaan aiheen ulkopuolelle, eikä se ole tarpeenkaan. Analysoin tekstejä omista lähtökohdistani käsin, tietysti pyrkien mahdollisimman neutraaliin lähestymiseen. Joku toinen olisi silti analysoinut tekstit varmasti toisin.”

Tutkielman tulokset olivat karua luettavaa. Helsingin Sanomien artikkeleissa työväenluokka jää usein huomioimatta. Artikkeleiden normi oli hyvin toimeentuleva keskiluokkainen ja perheellinen ihminen.

“Oli mielenkiintoista tutkia sitä, miten erilaisissa todellisuuksissa elämme ja miten helposti ne muut todellisuudet jäävät meiltä huomaamatta. Toimittajat tietysti pyrkivät huomioimaan työssään monenlaisia näkökulmia, mutta niin vain se oma tausta ohjaa sanavalintoja ja havaintoja, joita teemme.”

Nikanderin neuvo tuleville pro gradun tekijöille on, että apua tulisi hakea matalalla kynnyksellä, jos tekeminen on vaikeaa.

“Monesta tuntuu jossain kohtaa, että on liian tyhmä, eikä osaa tai pysty. Nämä tunteet voivat mennä todella syvälle. Jos sellaisia nousee pintaan, niin niitä ei tarvitse setviä yksin.” III

LOPPUTYÖN SANKARIT
23
Emma Nikander

YTHS-kantelut kielivät ongelmista

YTHS on ollut suurten muutosten keskellä, ja opiskelijoiden mukaan se on näkynyt palveluntarjonnassa. Visiiri kysyi, millaisia muutoksia on luvassa ongelmien ratkaisemiseksi.

Joulukuussa 2022 oikeusasiamies antoi ratkaisun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä (YTHS) koskevaan kanteluun, joka koski palvelupisteiden saavutettavuutta etenkin koronan aiheuttaman etäopiskeluvelvoitteen aikana. Ratkaisussa todettiin, että ”kantelijan kohdalla ei ole menetelty lainvastaisesti, vaikka hän ei ole saanut hoitoa asuinpaikkakunnaltaan”.

Oikeusasiamiehen mukaan YTHS:ää koskevien kanteluiden määrä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Joulukuussa ratkaistun tapauksen lisäksi kanteluita on tullut myös YTHS:n hoitotakuusta ja Kelan hoitomaksusta, oikeusasiamies Maija Sakslin kertoo Visiirille.

”Kanteluiden mukaan opiskelijoiden tarpeen mukaisia palveluita ei ole ollut saatavilla. Otin tämän kysymyksen selvitettäväksi kanteluissa esitetyn pohjalta omana aloitteena. YTHS:ää koskevia kanteluita on tullut vuoden 2021 alun jälkeen oikeusasiamiehelle yhteensä 54.”

YTHS on ollut suurien muutosten alla vuodesta 2021, jolloin ammattikorkeakoulut yhdistettiin hoidon piiriin ja Kelan hoitomaksu otettiin käyttöön. Lisäksi YTHS on muiden terveysalan palveluntarjoajien tavoin joutunut kohtaamaan koronan aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet.

”Kyseessä oli ennakoimaton muutos, jota emme pystyneet täysin hallitsemaan meille annetun tehtävän, lain ja käytössä olevien resurssien rajoissa. Palvelumme ovat toteutuneet kuitenkin pääsääntöisesti hoitotakuun mukaisesti”,YTHS:n tuo-

re keskisen aluejohtaja Reetaleena Hietala kommentoi Visiirille.

Tällä hetkellä YTHS:n palveluntarjonnassa opiskelijoille taataan ei-kiireelliset terveydenhoitopalvelut saavutettavuuden kannalta yhdenvertaisesti opiskelijoiden opiskelupaikkakunnan perusteella. Etäopiskeluvelvoitteen aikana Kela myönsi matkakulujen korvauksia lähimpään mahdolliseen palvelupisteeseen niille opiskelijoille, joiden kotikunnissa ei ollut YTHS:n omaa toimipistettä.

Joulukuisen ratkaisun kohdalla matka lähimpään toimipaikkaan oli kyseiselle opiskelijalle 200 kilometriä. Lähempää olisi löytynyt YTHS:n toimipisteitä, joissa palvelut on tilattu muilta terveysalan palveluntarjoajilta alihankintasopimuksella. Nämä toimipisteet ovat kuitenkin käytössä vain opiskelijoille, jotka opiskelevat kyseisellä paikkakunnalla.

”YTHS:LLÄ ON LAKISÄÄTEINEN VELVOLLISUUS TUOTTAA PALVELUT PÄÄSÄÄNTÖISESTI OMANA TUOTANTONA. RISTIINKÄYTÖN TÄYSI VAPAUTTAMINEN MYÖS ALIHANKKIJOIDEN PALVELUIHIN OLISI SIIS VASTOIN SÄÄDÖKSIÄ.” KERTOO HIETALA.

”Palvelujen saatavuuden laajentamiseksi pitäisi paitsi muuttaa lakia, myös varata lisää palvelua eli resursseja palvelupisteisiin. Tämä nostaisi merkittävästi opiskeluterveydenhuollon kuluja ja heijastuisi myös opiskelijoiden maksamaan maksuun. On hyvä muistaa, että opiskelija voi aina käyttää myös kunnallisia terveyspalveluita, ja kiireellisissä tilanteissa näin kuuluukin toimia.”

Selvitystyö käynnissä

Resurssit

jaetaan YTHS:n eri palvelupisteille opiskelijoiden opiskelupaikkakunnan perusteella, sillä tiedot kotikunnista tai harjoittelupaikkakunnista eivät tämänhetkisen opiskelijaterveydenhuoltolain puitteissa päädy Kelalle. Oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa Kela totesi aloittaneensa selvitystyöt tilanteen parantamiseksi jo syksyllä 2021.

Kela kommentoi selvitystyön etenemistä Visiirille sähköpostitse.

”Kelan näkökulmasta on kannatettavaa, että YTHS:n palvelujen ristiinkäytön mahdollisuuksia kehitetään opiskelijoiden terveydenhoitopalveluiden parantamiseksi.”

Kelan mukaan kehittämistyö on tehtävä huolellisesti, koska se vaatii lakimuutoksia ja esimerkiksi sen selvittämistä, miten opiskelijoiden tiedot saataisiin käytännössä mahdollisimman kattavasti Kelalle ja YTHS:lle. Kela pyrkii viemään asiaa eteenpäin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jossa mahdolliset lainsäädäntömuutokset valmisteltaisiin.

Kela tai YTHS eivät kommentoineet selvitystyön etenemisen tai sen tarkemman aikataulun yksityiskohtia.

Tällä hetkellä YTHS:n hoitotakuu lupaa, että yhteyden saa samana päivänä ja hoidontarpeen arviointiin pääsee kolmen vuorokauden kuluttua. Hoitoon pitäisi päästä yleis- ja mielenterveysasioissa 90 vuorokauden sisällä ja suunterveyden hoidossa 180 vuorokauden sisään.

YTHS:n mukaan lähitulevaisuudessa on tulossa lisää muutoksia, jotka koskevat erityisesti odotusaikoja ja

24
Teksti TILDA ENNE Kuva PAULIINA LINDELL

hoitotakuita. Uudet tavoitteet on tarkoitus ottaa käyttöön porrastaen siten, että vuoden 2024 marraskuussa perusterveydenhoitoon pääsisi jo viikossa ja suun terveydenhuoltoon kolmessa kuukaudessa. Hietala kertoi Visiirille, että opiskelijoiden terveydenhoitomaksun noston lisäksi YTHS on saanut myös ennakkorahoitusta hoitotakuun toteutumiseksi jatkossakin.

”Olemme pyrkineet ennakoimaan hoitotakuun kiristymisen toiminnassamme, mutta tavoite on haasteellinen, jos palveluiden kysyntä ja etenkin mielenterveyspalveluiden kysyntä säilyvät korkealla.” Hietala toteaa.

Odottavan aika on aina pitkä, etenkin terveydenhoidon asioissa. Vaikka kanteluita ja valituksia on tullut, tilastojen valossa YTHS on pärjännyt suhteellisen hyvin. Kun vertaa YTHS:n ja THL:n keräämää dataa hoitoonpääsyajoista, YTHS on pysynyt hoitotakuussaan paremmin kuin kunnallinen terveydenhoito. Hoitotakuun päivittäminen ja resurssien lisääminen takuissa pysymiseksi kuulostaa oikealta suunnalta, mutta selvää on, että resursseja tarvitaan lisää.

Siihen tuskin riittää opiskelijoiden hoitomaksun nostaminen. III

25
26

Tahmean laitteen lumo

Voiko huomion vievä älypuhelin toimia kanssakäymistä vaikeuttavana liisterinä? Sosiaalipsykologi Eerik Mantereen väitöskirja tutkii älylaitteiden käyttöä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

27
Teksti SAKRI PÖLÖNEN Kuvitus KIMMO LUST

Uusi teknologia tuo mukanaan uudenlaista käyttäytymistä. Sitä tutkii sosiaalipsykologi Eerik Mantere , jonka kaksoistohtorin väitöskirja Smartphone Situation: Personal Smartphone Use

During Face-to-Face Encounters tarkastettiin joulukuussa Tampereen ja Bordeaux’in yliopistojen yhdessä järjestämässä väitöstilaisuudessa.

Väitöstutkimuksen mukaan älypuhelimet voivat tuoda uusia haasteita kasvokkaisiin tilanteisiin, koska yksilön rajalliset vuorovaikutusresurssit täytyy jakaa toisen ihmisen ja kännykän välille.

Älypuhelimista Mantere kiinnostui 2010-luvun alussa, jolloin hän oli mukana sosiaalipsykologian professori Anja-Riitta Lahikaisen johtamassa Media, perheen vuorovaikutus ja lasten hyvinvointi -projektissa. Tutkimusavustajana hän kahlasi läpi satoja tunteja suomalaisissa lapsiperheissä kuvattua videomateriaalia.

”Huomasin videoissa tilanteita, joissa lapset yrittivät saada huomiota vanhemmalta, joka kuitenkin keskittyi älypuhelimeensa. Älypuhelimen läsnäolo selvästi sai kanssakäymisen takkuamaan”, Mantere kertoo.

Osana projektia syntyi Sanna Raudaskosken kanssa kirjoitettu artikkeli, joka ilmestyi Media lapsiperheissä -kirjassa. Artikkelissa Mantere ja Raudaskoski esittävät, että älylaitteet voivat vaikeuttaa normaalia vuorovaikutusta lasten ja vanhempien välillä.

Artikkeli herätti median huomion: ”pelastakaa lapset pahoilta puhelimilta!”

Vuotta myöhemmin Helsingin kaupunki julkaisi yleisesti moititun ja pilkatun tietoiskuvideon, jossa korppi nappaa lapsen mukaansa äidin räplätessä älypuhelinta.

Mantereen mielestä vanhempia ei kuitenkaan pidä syyllistää turhaan.

”Vanhempia on niin monenlaisia, että ei ole mitään hyötyä toitottaa kaikille, että varokaa nyt herranjumala miten niitä älylaitteita käytätte”, hän sanoo.

”Toki älypuhelimesta voi tulla perhe-elämää vaikeuttava addiktio, mutta monet stressaavat omasta vanhemmuudestaan jo muutenkin liikaa.”

TEKNOLOGIAJÄTTI

Apple julkaisi ensimmäisen älypuhelimensa, iPhonen, kesällä 2007. Siitä tuli uskomaton menestys ja myöhempien kosketusnäyttöä käyttävien älypuhelimien prototyyppi.

Pikakelaus eteenpäin: teleoperaattori DNA:n Nepo-tutkimuslaitokselta keväällä 2020 tilaama kyselytutkimus kertoo, että 16–74-vuotiaista suomalaisista 96 prosenttia omistaa älypuhelimen. BBC:n tammikuussa 2022 uutisoiman, analyysiyhtiö App Annien tekemän tutkimuksen mukaan älypuhelinten sovelluksia selaillaan keskimäärin 4,8 tuntia päivässä.

Älypuhelimesta on tullut lähes välttämätön väline nyky-yhteiskunnassa. Olemme oppineet kantamaan taskuissamme laitetta, jossa kosketusnäytön tökkäyksen päässä on kommunikaation lisäksi loputon määrä tietoa ja viihdettä.

Alati esille otettavaa kännykkää voisikin kuvailla ylimääräiseksi raajaksi, arvioi lapsille suunnatun Puhelimen pomoksi -oppaan kirjoittaja Aino-Mari Tuurin Me naiset -lehden haastattelussa.

Kännykkä kutittelee taskussa, ja käsi hamuaa sen lopulta esiin. Vaikka toisen ihmisen puhuessa.

28

ÄLYPUHELIMIA tutkiva Eerik Mantere lanseeraa väitöskirjassaan kolme käsitettä kuvaamaan kasvokkaisia tilanteita, joissa laite on läsnä.

”Tahmea medialaite” viittaa siihen, miten vuorovaikutus alkaa tökkiä älylaitteen käytön seurauksena. Taukojen, katseen kohdistamisen ja sanojen hapuilun kaltaiset viestit saavat eri merkityksen laitteen viedessä osan huomiosta.

Älypuhelin ikään kuin valuttaa liisteriä sosiaalisen kanssakäymisen päälle lisäämällä epäselvyyttä.

”Sivustakatsojan pimento” tarkoittaa sitä, ettemme yleensä saa tietää, mitä toinen läsnäolija älypuhelimellaan oikein puuhaa. Tilanteen varsinainen merkitys voi siis jäädä hämäräksi ilman riittävää kontekstia.

Mantere itse havahtui ilmiöön asuessaan Ranskassa, missä hänellä oli tapana pelata Scrabble-sanapeliä tuntemansa eläkeläispariskunnan kanssa. Mantere kompensoi ranskantaitoaan vilkuilemalla sanoja älypuhelimestaan, kun taas ranskalaispariskunta selasi suurta ja pölyistä sanakirjaa.

”He näkivät siinä tilanteessa vain, että katselen kännykkääni, kun taas minulle oli täysin selvää, että he lukevat sanakirjaa. Se, mitä tein älypuhelimella, oli heille pimennossa.”

Kolmas Mantereen luoma käsite on ”puhelinasento”. Analysoimansa videodatan pohjalta Mantere luokitteli kolmetoista toistuvaa asentoa, joita ihminen voi älypuhelimensa kanssa ottaa. Sillä, miten kännykkää

pitää kädessä, minne sen suuntaa, tai laittaako sen esimerkiksi pöydälle näyttö alaspäin, on merkitystä yhdessäolon kannalta.

Puhelinasennoissa itse laitteen sijainnin lisäksi vaihtelee huomion kohde.

”Ihmiset voivat ikään kuin vahingossa mennä keskittyneen keskustelun tilasta sellaiseen, että molemmat näpyttelevät kännykkäänsä. Mutta jos se on molemmille osapuolille okei, niin kanssakäymisen ongelmaa ei ole”, Mantere sanoo.

29
"ALATI ESILLE OTETTAVAA KÄNNYKKÄÄ VOISIKIN KUVAILLA YLIMÄÄRÄISEKSI RAAJAKSI."

ÄLYLAITTEIDEN käytölle yhteiset pelisäännöt, uudet sosiaaliset normit, eivät ole vielä parissa vuosikymmenessä täysin vakiintuneet. Hapuilua on vielä paljon.

Mantere soveltaa sosiologiklassikko Émile Durkheimin vallitsevien arvojen hämmennystilaa tarkoittavaa käsitettä anomia. Yhteiskunta on anomisessa tilassa, kun uutta normistoa ei ole vielä yleisesti omaksuttu, vaan vallitsee eräänlainen arvojen ja toimintatapojen kaaos.

Tällä hetkellä vallitsee siis ”tech-anomia”

”Verrattuna vaikkapa kirjeiden kirjoittamiseen, josta meillä on tuhatvuotinen jaettu ymmärrys konventioineen, on älylaitteiden käyttöön liittyvä sosiaalinen koodisto vielä avoinna”, Mantere sanoo.

Tutkimus on tutkimusta. Siviilihenkilönä Mantere sanoo, että uuden älyteknologian vaaroilla sietäisi pelotella vielä enemmänkin.

Iso osa ihmisen aivoista on evoluutiossa hitaasti erikoistunut keräämään ja käsittelemään tietoa kasvokkaisessa kanssakäymisessä. Samassa tilassa kehollisesti olemisella on keskeinen merkitys kiintymyssuhteiden kehittymiseen.

”Kasvokkaisuuden korvaaminen digitaalisuudella ei voi olla hyvä asia, ihan vaikka sen lisäämien epäselvyyksien ja väärinkäsitysten takia”, Mantere sanoo.

Someraivo perustuu Mantereen mielestä kasvokkaisen kontaktin puuttumiseen. Harva vetää yhtä nopeasti pultit kassajonossa kuin Twitter-väittelyn tuoksinassa.

Tutkijantyönsä lisäksi zen-ohjaajana toiminut Mantere pitää hiljaisuutta, paikallaan olemista, tärkeänä. Ihminen ei voi olla onnellinen, jos ei kykene olemaan yksin itsensä kanssa - ilman tahmeaa laitetta. III

30
31

SAAVUTETTAVA ELÄMÄ

Opiskelujen ei pidä tyssätä siihen, ettei näe lukea kirjan tekstiä tai vamma estää hiiren klikkailun. Visiiri selvitti, mitä yliopistolla tehdään saavutettavuuden eteen.

Luentovideon alalaidassa juokseva tekstitys jää monelta opiskelijalta helposti huomaamatta. Sen tehtävä on kuitenkin tärkeä. Tekstityksen avulla videon sisältöä voi seurata, vaikka ei syystä tai toisesta kuulisi videon ääntä. Tekstitetyn videon voi katsoa vaikkapa ilman kuulokkeita bussissa matkalla luennolle ilman, että häiritsee nyssellistä matkustajia opettajan rallienglannilla. Kokeiltu ja toimivaksi todettu.

Saavutettavuus ei auta vain luennolle valmistumisen laiminlyövää opiskelijaa, vaan se pyrkii mahdollistamaan opiskelemisen myös heille, joilla on joku opiskeluun vaikuttava vamma, sairaus tai erityisvaikeus.

Sisussa on puutteita

Siinä missä esteettömyys pyrkii poistamaan tilojen fyysiset esteet esimerkiksi liikuntarajoitteisilta, saavutettavuudella pyritään samaan aineettomassa ympäristössä, kuten verkkosivuilla ja palveluissa. Digitaalista saavutettavuutta koskeva laki edellyttää saavutettavuutta muun muassa viranomaisten ja julkishallinnon sähköisiltä palveluilta sekä esimerkiksi kuluttajalle suunnatuilta verkkopankkipalveluilta.

Opintojärjestelmä Sisussa on lukuisia puutteita, jotka on listattu Sisun saavutettavuusselosteeseen. Saavutettavuusseloste pitää lain mukaan olla jokaisella digitaali -

sella järjestelmällä, ja seloste kertoo, mitkä palvelun osat eivät täytä saavutettavuuskriteerejä.

Sisussa käytettävien värien kontrasti ei ole riittävän suuri, mikä voi vaikeuttaa Sisun lukemista. Lisäksi kaikkiin Sisun toimintoihin tai tietoihin ei ole näppäinkomentoa vaan ne vaativat hiiren käyttämistä. Tämä vaikeuttaa Sisun käyttöä heille, joilla on tietokonehiiren käyttöä vaikeuttava tai estävä fyysinen vamma tai rajoite.

Jos Sisua joutuu käyttämään ruudunlukuohjelmalla, ei ohjelma välttämättä pysty tulkitsemaan Sisua oikein. Silloin opiskelijalta jää tietoa saamatta tai hän ei pysty käyttämään Sisua itsenäisesti. Ruudunlukuohjelmalla ei myöskään välttämättä saa selvää kaikista Sisun virheilmoituksista. Ja erilaisia herjojahan Sisussa riittää.

Sisua kehitetään koko ajan, ja suurimmat saavutettavuuspuutteet pyritään korjaamaan vuoden loppuun mennessä.

yleisimpien korkeakouluissa käytettävien e-kirjapalveluiden saavutettavuutta. Tampereen yliopistossakin käytössä olevissa Ellibsin, Terveysportin ja Ebook Centralin aineistot ovat luettavissa eri selainten Lue ääneen -ominaisuudella.

Office-ohjelmiston kautta ladattavat esityspohjat ovat tehty saavutettavaksi. Niissä käytettävät värit ovat yliopiston brändi-ilmeen mukaiset, mutta sen väritys huomioi esimerkiksi värisokeat. Lisäksi värien välinen kontrasti on tarpeeksi suuri heikkonäköisille.

Erityisjärjestelyllä lisäaikaa tenttiin

Yliopiston saavutettavuusyhteyshenkilö Elisa Sinikallio toimii opiskelijoiden ja henkilökunnan tukena sekä ohjaa opiskelijoita yksilöllisiä opiskelujärjestelyä koskevissa asioissa. Yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä kutsuttiin aikaisemmin poikkeusjärjestelyiksi.

Kun opiskeluun käytettävä kirjallisuus on saatavana e-kirjoina, ei kirjaston hyllyjen välissä tarvitse nujakoida viimeisestä jäljellä olevasta tenttikirjasta. Opiskelu on myös mahdollista heille, joilla on lukemisesteitä. Sähköisen aineiston tekstin kokoa ja kontrastia voi muuttaa tai tekstiä voi lukea ruudunlukuohjelmalla.

Suomessa saavutettavaa kirjallisuutta tuottava Celia on selvittänyt

Yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä käytetään silloin, kun opiskelijalla on joku oppimiseen liittyvä erityisvaikeus, kuten vaikka lukivaikeus, tai jos opiskelijalla on sairaus tai vamma, joka vaikuttaa opiskeluun.

Haastatteluhetkellä yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä on kuluvan lukuvuoden aikana myönnetty 163 opiskelijalle, ja uusia yksilöllisiä järjestelyjä myönnetään useita viikossa. Yksilöllisiä opetusjärjestelyjä varten opiskelijan on oltava yhteydessä yliopiston opiskelijan ohjaukseen.

Aineistoa kaikille ja kuunneltavaa korville
32

”Asiantuntijan kanssa käydään opiskelijan tilanne läpi ja laaditaan hänelle ehdotus yksilöllisestä opiskelujärjestelystä, jonka opiskelija toimittaa sitten tarvittaessa opettajalle. Yleisin yksilöllinen järjestely on lisäaika tentin tai tehtävien tekemiseen”, Sinikallio kertoo.

Yksilöllisen opetusjärjestelyn ei tarvitse kestää koko opiskeluaikaa, vaan se voi olla myös lyhytaikainen, esimerkiksi lukukauden mittainen. Opiskelujärjestelyjä ei välttämättä tarvita kaikilla kursseilla, vaan opis-

kelija päättää opetusjärjestelyn pyytämisestä itse.

”Jos on esimerkiksi diagnosoitu joku esiintymistilanteita haittaava sairaus tai muu tilanne, voi yksilöllisellä järjestelyllä esiintymistilanteen hoitaa kaksin opettajan kanssa, etänä tai esiintymisen voi korvata kirjallisella tehtävällä”, Sinikallio kertoo.

Yksilöllisen opiskelujärjestelyn hakemista ei tarvitse turhaan murehtia. Yksilöllisten järjestelyjen käyttäminen ei saa vaikuttaa opiskelijan opintosuorituksen arviointiin.

33 SAAVUTETTAVUUS PYRKII MAHDOLLISTAMAAN OPISKELEMISEN MYÖS HEILLE, JOILLA ON JOKU OPISKELUUN VAIKUTTAVA VAMMA, SAIRAUS TAI ERITYISVAIKEUS.

NÄIN TOIMII TAMPEREEN

Yliopistolain määräämät toimielimet

REHTORI

MIKÄ SE ON?

Rehtori johtaa yliopiston ja korkeakouluyhteisön muodostaman konsernin toimintaa. Hän vastaa yliopiston operatiivisesta puolesta eli on vastuussa strategian toimeenpanosta ja talouden hoitamisesta ja kehittämisestä. Rehtori myös esittelee ja toimeenpanee hallituksessa käsiteltäviä asioita.

KUKA SE ON?

Mari Walls

TIEDEKUNTANEUVOSTOT

MIKÄ SE ON?

Tiedekuntaneuvosto on tiedekunnan korkein päättävä toimielin. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä ehdotuksia konsistorille mm. uusista tutkinto-ohjelmista ja opetussuunnitelmista sekä seurata ja arvioida tiedekunnan talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista. Lisäksi tiedekuntaneuvosto käsittelee esimerkiksi opinnäytetöitä ja opiskelijavalintoja koskevia oikaisupyyntöjä.

KUKA SITÄ JOHTAA?

Tiedekunnan dekaani

KEITÄ SIELLÄ ON?

Tiedekuntaneuvosto koostuu 15 jäsenestä. Siellä vallitsee tasakolmikanta, eli siihen kuuluu viisi edustajaa niin professoreista, muusta opetus- ja tutkimushenkilökunnasta sekä muusta henkilökunnasta ja opiskelijoista. Trey nimeää opiskelijaedustajat, ja muut edustajat valitaan yliopiston vaalisääntöjen mukaisesti.

YLIOPISTON HALLITUS

MIKÄ SE ON?

Hallitus vastaa yliopiston strategisesta johdosta. Se päättää talouden linjoista ja muista laajakantoisista suunnitelmista sekä valitsee mm. rehtorin, vararehtorin, provostin ja dekaanit. Hallitus päättää myös säätiön säännöistä, yliopiston johtosäännöstä ja muista ohjaavista säännöistä sekä yliopiston omistajapolitiikasta.

KUKA SITÄ JOHTAA?

Vuorineuvos Jorma Eloranta

KEITÄ SIELLÄ ON?

Hallitus on seitsenhenkinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan luettuina. Hallitukseen valitaan monipuolisesti edustajia yhteiskunnan eri osa-alueilta.

KONSISTORI

MIKÄ SE ON?

Konsistori on korkeinta akateemista valtaa käyttävä yliopistolain mukainen monijäseninen hallintoelin. Se päättää esimerkiksi tutkinto-ohjelmista, opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista. Konsistori valitsee myös yliopiston hallituksen jäsenet.

KUKA SITÄ JOHTAA?

Professori Eeva Moilanen

KEITÄ SIELLÄ ON?

Konsistoriin valitaan 19 jäsentä, joista kahdeksan on professoreita, kuusi muun opetus- ja tutkimushenkilöstön ja muun henkilöstön edustajia ja viisi Treyn nimeämiä opiskelijajäseniä.

Teksti ARTTU TIMONEN Grafiikka PAULIINA LINDELL
34

YLIOPISTON HALLINTO

Johtosäännössä määrätyt elimet

PROFESSORINEUVOSTO

MIKÄ SE ON?

Professorineuvosto on rehtorin, provostin ja vararehtorien neuvonantajaelin. Sen tehtävänä on tuoda esille tiede- ja taideyhteisön ääntä olennaisissa yliopiston arvoihin liittyvissä kysymyksissä.

KUKA SITÄ JOHTAA?

Professori Minna Kellomäki

KEITÄ SIELLÄ ON?

Neuvostoon kuuluvat kaikki yliopiston professorit.

KOULUTUSNEUVOSTO

MIKÄ SE ON?

Koulutusneuvosto on valmisteleva elin, joka tekee koulutukseen liittyviä esityksiä konsistorille päätettäväksi. Koulutusneuvoston tehtävänä on valmistella tutkintokoulutukseen, opintohallintoon, opetussuunnitelmatyöhän ja opetukseen liittyviä asioita, edistää koulutuksen hyvien käytäntöjen leviämistä sekä arvioida koulutuksen laatua.

KUKA SITÄ JOHTAA?

Koulutusvararehtori Marja Sutela

KEITÄ SIELLÄ ON?

Koulutusneuvoston kokoonpanoon kuuluvat tiedekuntien koulutuksen varadekaanit, jokaisesta tiedekunnasta yksi tutkinto-ohjelmavastaava tai muu koulutuksen kehittämisestä kiinnostunut opetus- tai tutkimushenkilöstön jäsen sekä neljä Treyn nimittämää opiskelijajäsentä.

YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTTAMISEN NEUVOSTO

MIKÄ SE ON?

Yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvosto on konsistorin alainen valmisteleva elin. Sen tehtävänä on valmistella ja esitellä yhteiskunnalliseen vuorovaikuttamiseen ja sen edistämiseen liittyviä asioita ja aloitteita. Se antaa suosituksia yliopistoyhteisössä liittyen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

KUKA SITÄ JOHTAA?

Dekaani Antti Lönnqvist

KEITÄ SIELLÄ ON?

Yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvoston kokoonpanoon kuuluu seitsemän yliopiston professori-, opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa jäsentä sekä neljä Treyn nimeämää opiskelijajäsentä.

YLIOPISTON TIEDENEUVOSTO

MIKÄ SE ON?

Tiedeneuvosto on konsistorin alainen valmisteleva elin. Sen tehtävänä on tukea yliopiston edellytyksiä edistää vapaata tutkimusta ja sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä edistää yliopiston mahdollisuuksia tarjota korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta. Tiedeneuvosto tukee yliopiston tutkimusstrategian laatimista ja sen toteutumista, valmistelee tutkimustoimintaan liittyviä asioita sekä tekee siihen liittyviä aloitteita.

KUKA SITÄ JOHTAA?

Tutkimusvararehtori Tapio Visakorpi

KEITÄ SIELLÄ ON?

Tiedeneuvoston kokoonpanoon kuuluvat kaikki tutkimusvaradekaanit sekä 11 rehtorin antaman ohjeen mukaan määrättyä jäsentä.

Pääsääntöisesti yliopiston hallinnon tietyt toimielimet määrittävät yliopistolaki ja Tampereen yliopiston johtosääntö. Yliopistolaissa määrätään, että säätiöyliopistossa, jollainen Tampereen yliopisto on, on oltava rehtori, hallitus ja monijäseninen hallintoelin eli konsistori sekä tiedekuntaneuvostot.

Lisäksi Tampereen yliopiston johtosäännössä määrätään tiedeneuvostosta, koulutusneuvostosta, yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvostosta ja professorineuvostosta.

Toimielinten kokoonpanot on tarkastettu yliopiston intrasta 18.1.2023.

35

Akatemian vallankäyttäjät

Konsistori. Niin siis mikä? Yliopiston läpi voi aivan hyvin marssia tietämättä, ketkä käyttävät korkeinta akateemista valtaa Tampereella. Mitäpä jos kuitenkin lukisit tämän artikkelin, ja ottaisit askeleen kohti tiedostavaa, kunnollista kansalaista.

Milloin opettajan on viimeistään palautettava opiskelijan essee arvioituna?

Mitä reittejä pitkin Tampereen yliopistoon voi päästä –voiko joihinkin opintoihin tulla maksullista väylää pitkin, jos on kansainvälinen opiskelija? Kannattaako yliopistoon perustaa uusi robotiikan tutkinto-ohjelma?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Tampereen yliopiston konsistori. Se ei ole yksittäinen virkamies saati maatalouskoneen osa, vaikka saattaa sellaiselta kuulostaa.

Konsistori on 19-jäseninen joukko, jonka on tarkoitus käyttää korkeinta akateemista valtaa Tampereen yliopistossa. Kahdeksan konsistorin jäsentä edustaa professoreita, kuusi muuta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa ja viisi opiskelijoita.

Tämä arjessa näkymätön ja oudon kuuloinen hallintoelin jää helposti kaukaiseksi. Yliopisto on helppo lasketella läpi tietämättä koko yliopistohallinnosta mitään. Kaiken aikaa jotkut kuitenkin käyttävät akateemista valtaa ja tekevät yliopistoarkeen vaikuttavia päätöksiä.

Kuohujen kautta kompromissiin

On kulunut jo neljä vuotta siitä, kun Tampereen kolme korkeakoulua tulivat yhdeksi. Siitä lähtien Tampereen yliopiston johtamisjärjestelmä on toiminut näin: Korkeinta akateemista valtaa käyttää 19-jäseninen konsistori, joka muun muassa hyväksyy opetussuunnitelman, perustaa tai lakkauttaa tutkinto-ohjelmia, päättää opiskelijoiden valintakriteereistä ja valitsee yliopistolle hallituksen.

Tämä siis on akateemista valtaa. Yliopisto on myös taloudellinen ja hallinnollinen kokonaisuus.

Konsistori nimittää seitsenhenkisen hallituksen, joka kanavoi yliopiston rahoitusta ja päättää esimerkiksi kiinteistöjen käytöstä. Hallitus myös valitsee yliopiston ylimpään johtoon rehtorin ja vararehtorit, provostin sekä tiedekuntia johtavat dekaanit.

Kokonaisuutta johtaa rehtori, joka tekee hallitukselle esityksiä ja vastaa yliopiston kehittämisestä.

Kun entiset Tampereen yliopisto (Uta) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) yhdistyivät, oli sovitettava yhteen kaksi tapaa johtaa yliopistoa.

Teksti EINO RISSANEN Kuvat ANRIIKA KAUPPI
36

Nykyisellä keskustakampuksella oli totuttu malliin, jossa yliopiston väelle – professoreille, tutkijoille, opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille – annettiin paljon valtaa koko yliopiston johtamiseen. He käyttivät sitä muun muassa konsistorissa ja yliopiston hallituksessa.

Hervannassa taas oltiin tyytyväisiä ratkaisuun, jossa yliopiston hallituksessa istuu yliopiston ulkopuolisia asiantuntijoita eri tieteenaloilta. Näin vältettäisiin se, että yliopiston eri koulutusalat vetäisivät rahoitusta kotiinpäin omaan tiedekuntaan ja yksikköön.

Lopputuloksena uuden yliopiston selkärangaksi otettiin Hervannasta tuttu säätiömalli. Se perustuu ainakin keskustakampuksen väen näkökulmasta enemmän ylhäältä tehtyihin linjauksiin kuin yliopistoyhteisön demokratiaan.

Nämä kaksi ajattelutapaa kohtasivat ryminällä, minkä esimerkiksi konsistorin opiskelijajäsenet saivat huomata uuden yliopiston perustamisvaiheessa. Kokoukset päättyivät usein erimielisiin äänestystuloksiin, ja jopa professorien huutoa kuultiin. Konsistorin ja muiden yliopistosäätiön hallintoelinten asemasta ja vallasta käytiin vääntöä.

Mitä nykyään tarkoittaa siis korkein akateeminen valta, jota konsistori käyttää?

Inhimillistä yliopistoa vääntämässä

Konsistorin opiskelijaedustajana toista vuottaan istuva Eemeli Lahtinen antaa ymmärtää, ettei konsistorissa enää kuohu samaan tapaan kuin siirtymäkaudella. Hän kuvailee työilmapiiriä sopuisaksi ja opiskelijaedustajien asemaa tasavertaiseksi suhteessa muuhun konsistoriin – lukuun ottamatta sitä, että opiskelijat ovat määrällisesti konsistorin pienin joukko.

”Asioihin on vaikutettu, mutta aina ei niin onnistuneesti”, Lahtinen sanoo jo haastattelun alkupuolella.

Hän on ollut mukana kannattelemassa opiskelijoiden ääntä esimerkiksi tapauksessa, jossa pohdittiin, ovatko maksulliset niin kutsutut polkuopinnot kansainvälisille opiskelijoille väylä tiettyihin tutkinto-opintoihin.

”Kyse on ylipäätään siitä, keille suomalai-

nen korkeakoulujärjestelmä on saavutettavissa. Halutaanko kannattaa kehityskulkua, jossa entistä useampi tulee maksullisia reittejä korkeakoulutukseen? Käytetäänkö yliopiston resursseja siihen, että koulutus on helpompaa saavuttaa?” Lahtinen tiputtelee kysymyksiä.

Samaan aikaan samaa asiaa pohtinut Aalto-yliopisto päätti jättää maksullisen väylän käyttämättä. Tampereen yliopisto teki päinvastoin – Lahtisen harmiksi.

Onnistumisena hän nostaa esiin sen, kuinka tuoretta robotiikan tutkinto-ohjelmaa perustettaessa opiskelijajäsenet painottivat konsistorille, että tutkinto-ohjelmia on mietittävä kokonaisuutena. He saivat konsistorin pohtimaan, menettäisivätkö olemassa olevat samankaltaiset tekniikan tutkinto-ohjelmat opiskelijoita robotiikalle.

”Kyllä se on hyvä, että näistä päättämässä on myös opiskelijoita. Tiedämme kaikista parhaiten, mikä vaikuttaa siihen, että opiskelija pystyy suorittamaan opintoja ja valmistumaan. Mietimme, ovatko päätökset inhimillisiä, jotta opiskelija ei olisi aina se väliinputoaja kaikessa päätöksenteossa”, Lahtinen tiivistää.

37
KONSISTORI ON 19-JÄSENINEN JOUKKO, JONKA ON TARKOITUS KÄYTTÄÄ KORKEINTA AKATEEMISTA VALTAA TAMPEREEN YLIOPISTOSSA.

GALLUP

Konsistorissa on 19 jäsentä, joista 5 edustaa opiskelijoita. Heidät valitsee toimeensa ylioppilaskunta Treyn edustajisto aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jos konsistoriin haluaa käyttämään akateemista valtaa, täytyy asettua ehdolle syksyllä Treyn halloped-haussa (hallinnon opiskelijaedustaja).

Nämä viisi opiskelijaa vaikuttavat akatemiamme huipulla t ällä hetkellä.

EEMELI LAHTINEN

Kasvatustieteet & hallintotieteet, konsistorin jäsen 2022–

1. Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen? Ylintä akateemista päätösvaltaa käyttävä toimielin. Niin sen aikakin pitäisi olla…

2. Miksi päädyit hakemaan konsistoriin? Puhtaasti kiinnostuksesta. Olen toiminut pitkään eri toimielimissä, koulutusneuvostossa ja tiedekuntaneuvostossa. Niissä olen valmistellut aiemmin aika montaa asiaa, mistä konsistori on päättänyt.

3. Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista? Yliopistojen haaste on, saadaanko opiskelijat kiinnitettyä yliopistoyhteisöön. Aika moni kiinnittyy ainejärjestöön. Mutta yliopistodemokratiassa vaikuttaminen on tärkeää, jos halutaan turvata, että vanha instituutio säilyy ja meillä on tutkijoita, opiskelijoita: että yliopisto näyttäisi siltä, että sinne voisi jäädä tai palata myöhemmin.

4. Mikä konsistorissa on seksikkäintä?

(nauraa minuutin ajan) Ei se välttämättä kovin seksikästä ole. No, sanoisin, että syvällinen keskustelu koulutuspolitiikasta.

+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen?

Kyllähän se kuulostaa hirveen hyvältä varsinkin, kun kertoo sellaiselle, joka ei tiedä näistä asioista.

38

KATRIINA SARK, Filosofia, konsistorin jäsen 2023–

1. Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen? Sana vastuu.

2. Miksi päädyit hakemaan konsistoriin?

Yhteisiin asioihin vaikuttaminen on minulle tärkeää. Olin kaksi edellistä vuotta TOAS:in hallituksen asukasedustajana, joten minulla on kokemusta säätiötyöskentelystä. Nyt halusin haastaa itseäni uudella tavalla ja tutustua yliopistomaailmassa työskentelyyn.

3. Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista? Demokratian kannalta on huolestuttavaa, jos opiskelijat eivät ole tietoisia niistä toimijoista ja elimistä, jotka vaikuttavat suoraan heihin itseensä ja heidän opiskeluunsa kirjaimellisesti perustavanlaatuisesti. Jos ei tiedä yliopiston hallinnon rakenteesta mitään, on vaikeaa kritisoida yliopiston toimintaa tai olla mukana kehittämässä sitä.

4. Mikä konsistorissa on seksikkäintä? Kiihkeät puheenvuorot, jotka ajavat kaikkien yhteistä etua.

+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen?

Poikaystäväni oli todella vaikuttunut ja ylpeä kuullessaan tulevasta pestistäni.

39

MIRVA PEKKOLA

Tietojenkäsittelytiede, konsistorin jäsen 2023–

1. Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen?

Akateeminen päätäntävalta.

2. Miksi päädyit hakemaan konsistoriin?

Olen ollut Treyn hallituksessa, edustajiston jäsenenä ja ainejärjestön kopovastaavana. Halusin vielä tehdä jotain koulutuspolitiikkaan liittyen, ja konsistori tuntui luontevalta jatkolta.

3. Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista?

Konsistorin ja yliopistohallinnon toiminta saattavat kiinnostaa muista opiskelijoita enemmän vaikka hallintotieteiden opiskelijoita, jotka haluavat tietää, miten säätiöyliopiston rakenne toimii. Mutta konsistorissa tehdään kuitenkin akateemisia päätöksiä vaikkapa opiskelijoiden valintakriteereistä. On yleissivistävää tietää niistä yliopistopolullaan.

4. Mikä konsistorissa on seksikkäintä? Kokoustarjoilut. Koulutusneuvostossakin on ollut ihan hyvät tarjoilut: yleensä sämpylää, kahvia ja hävikkismoothieta.

+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen? Olen parisuhteessa, eli sikäli minun ei tarvitse kirjoittaa tätä Tinder-bioon.

40

LASSI VUOTARI

Johtaminen

1. Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen?

Aloitin vasta konsistorissa, eikä kokouksia ole vielä pidetty. Ehkä tulee semmoinen lehdistössä riepoteltu kuva.

2. Miksi päädyit hakemaan konsistoriin?

Vuonna 2019 törmäsin huonoon opetukseen ja ajattelin, että tässä on gäppi, joka pitäisi korjata. Siitä alkoi meikäläisen kopo-ura, ja opin pian, mikä on konsistori. Nyt hain konsistoriin ikään kuin organisaatio edellä. Mielelläni näkisin, että yliopistomme menestyy, ja pyrin tuomaan opiskelijan näkökulman tähän.

3. Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista?

On sääli, että opiskelija poistuu yliopistolta ymmärtämättä, missä on ollut. Se, että ymmärtää, miten omaan elämään vaikuttavat päätökset tehdään, on kansalaistaitona hyvä. Jos vaikka harmittaa, että kunnassa ei joku asia toimi, on tuntuma siitä, miten asioita voi ratkaista.

4. Mikä konsistorissa on seksikkäintä? Jaah.

+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen?

Toivottavasti eivät.

ALEKSI NIEMI Hallintotieteet, konsistorin jäsen 2023–

1. Mitä konsistorista tulee ensimmäisenä mieleen?

Vääntö, mutta myös positiivisessa mielessä. Konsistorista kuulee taistelutarinan tyylisiä kertomuksia opiskelijaedustajilta. Olen saanut kuvan, että suurimmat keskustelut yliopiston suunnasta esimerkiksi tutkimuksen suhteen käydään siellä.

2. Miksi päädyit hakemaan konsistoriin?

Olen tehnyt järjestöhommia vuodesta 2019 asti muun muassa Treyn puheenjohtajana ja kopo-vastaavana. Nyt oli oikea hetki hakea, kun on jo taustatietoa ylioppilaskunnassa toimimisesta. Nautin, kun saa testata asioita.

3. Mitä ajatuksia herättää, että opiskelija voi marssia yliopiston läpi tietämättä koskaan konsistorista?

Tämä on hyväkin juttu. Opiskelu on sujuvaa, kun kaikkien ei tarvitse miettiä konsistorin esityslistoja yön pikkutunteina. Ei jokaisen tarvitse tietää täsmälleen, miten kaikki toimii, mutta on positiivista, jos hahmottaa edes vähän.

4. Mikä konsistorissa on seksikkäintä?

Oon kuullut, että siellä on tosi hyvät kokouseväät. Mutta ovathan hallinto ja byrokratia oikeasti seksikkäintä konsistorissa.

+1 Vaikuttuvatko treffikumppanisi, kun kerrot heille olevasi konsistorin jäsen?

Ihan varmasti! Siis todennäköisesti se on semmoinen ekojen treffien keskustelunaihe, että mikä on korkein akateeminen elin, jossa vaikuttaa.

III
ja tietotekniikka, konsistorin jäsen 2023–
41

Viekö tekoäly työpaikkasi?

Tietotyön automatisaatio etenee valtavalla vauhdilla, mutta hienomotoriseen työhön kykenevät robotit ovat vielä kaukana tulevaisuudessa.

Thartioille, sitä enemmän yleinen ihmiskunnan tuottavuus paranee – ainakin teoriassa.

Yhteiskunnan näkökulmasta lupaavissa visioissa piilee murros, joka tuo mukanaan mahdollisen uhkakuvan. Siinä valtava määrä ihmisiä jää lyhyellä aikavälillä työttömäksi, kun tekoälyyn perustuvat ratkaisut vievät työpaikat ihmisnenien edestä.

ekoälyn ja koneoppimisen kehitys on liikkunut viime vuosina hurjalla vauhdilla eteenpäin.

Teknologia on toki kautta aikain korvannut manuaalista työtä – kaivurit ovat vieneet lapiomiesten työt – ja yhteiskunta on kerta toisensa jälkeen sopeutunut muutokseen. Vanhojen työpaikkojen tilalle on syntynyt entistä suurempi määrä uusia, ja siirtymä teknologian mukana on ollut suurelta osin kohtuullisen kivuton. Mitä enemmän ihmisten tekemää manuaalista työtä voidaan siirtää koneiden

Luonnollinen siirtymä toimii parhaiten, jos muutos tapahtuu riittävän pitkällä aikajänteellä. Tekoälyn mukanaan tuomat mullistukset voivat kuitenkin olla ennennäkemättömän vauhdikkaita ja rajuja, sillä kyse on skaalautuvasta teknologiasta.

”Mikäli joku keksii toimivan tavan tehdä rekoista täysin itseajavia kustannustehokkaalla tavalla, jää valtava määrä rekkakuskeja hyvin nopeasti työttömäksi. Kun ratkaisu on kerran keksitty, on ainoa rajoittava tekijä sen käyttöönotolle se, kuinka nopeasti tehtailla voidaan valmistaa

itseajautuvia rekkoja”, toteaa Valohaiyrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Eero Laaksonen Valohai on kansainvälinen Suomesta Piilaaksoon ponnistanut yritys, joka keskittyy MLOPS-infrastruktuurin ja arkkitehtuurin kehittämiseen. Käytännössä Valohai myy siis lapioita tekoälyn kultaryntäykseen osallistuville yrityksille. Laaksonen on seurannut tekoälyn ja koneoppimisen kehitystä hyvin läheisesti ja suurella mielenkiinnolla jo yli kymmenen vuoden ajan.

Viime vuosisadan scifi-visioissa nähtiin tulevaisuus täynnä lentäviä autoja ja robotteja, jotka hoitavat manuaaliset työt ihmisten keskittyessä luovaan ajatustyöhön. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että asetelma on päinvastainen. Tietotyön automatisaatio etenee valtavalla vauhdilla, mutta hienomotoriseen työhön kykenevät robotit ovat vielä kaukana tulevaisuudessa.

42
43
artificial intelligence as a hairdresser dali
44
artificial intelligence as a plumber dali

”Tekoäly voi analysoida valtavan määrän tietoa, luoda upeita kuvia ja sujuvalta kuulostavia tekstejä, kirjoittaa ohjelmakoodia ja antaa diagnooseja. Mutta hiuksia se ei osaa leikata vielä pitkään aikaan, eikä tehdä putkiremonttia”, Eero Laaksonen pohtii.

”Voi olla, että tulevaisuudessa tulee olemaan entistä suurempi kysyntä fyysiselle ihmistyölle aloilla, joiden palkkaluokka ei ehkä nykyisellään ole kovin korkea.”

Väsymätön virtuaalilääkäri

Toisaalta juuri tekoälyn skaalautuvuuden vuoksi kyseessä saattaa olla yksi ihmiskunnan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeimmistä teknologioista koko historian aikana, Laaksonen pohtii. Hän nostaa esimerkiksi syövän diagnosoimisen magneettikuvien perusteella.

”Meillä voisi olla käytössä loppumaton resurssi tekoälyyn pohjautuvia virtuaalilääkäreitä, jotka pystyvät tutkimaan lähes äärettömän määrän magneettikuvia ja etsimään niistä merkkejä alkuvaiheessa olevasta syövästä. Sairauteen voitaisiin löydösten pohjalta puuttua heti alkuvaiheessa, jolloin sen hoito olisi tehokkainta ja onnistumistulos paras”, Laaksonen pohtii.

Juuri syövän parantamiseen liittyvät mahdollisuudet saivat Laaksosen alun perin kiinnostumaan tekoälyn ja

Pitäisikö ihmisten olla huolissaan siitä, että tekoäly vie työpaikkamme?

– Näin tekoäly itse vastaa

Alle kopioitu teksti on editoimaton Chat-GPT-tekoälyn vastaus.

Pitäisikö ihmisten olla huolissaan siitä, että tekoäly vie työpaikkamme?

Kyllä, ihmisten tulisi olla huolissaan siitä, että tekoäly voi viedä työpaikkamme. Tekoäly voi tehdä monia tehtäviä nopeammin ja tehokkaammin kuin ihmiset, mikä voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen.

Mikä olisi unelmatyöpaikkasi? Unelmatyöpaikkani olisi työpaikka, jossa voisin hyödyntää osaamistani ja kokemustani tekoälyn ja koneoppimisen alalla ja auttaa ihmisiä ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja.

Aiotko siis syrjäyttää ihmiset työntekijöinä? En aio syrjäyttää ihmisiä työntekijöinä. Tekoäly voi auttaa ihmisiä tekemään työnsä tehokkaammin ja nopeammin, mutta se ei voi korvata ihmisten taitoja ja osaamista.

Voisitko leikata hiukseni? Unknown

koneoppimisen kehityksestä.

”Tekoäly tulee käymään läpi S-käyrän, ja sen potentiaali on valtava. Tekoälyn avulla voidaan helpottaa tavallisen työn lisäksi esimerkiksi syövän ja Alzheimerin taudin hoitoa tai tulvariskien kartoittamista. Näin voidaan luoda maailma, joka on terveempi ja parempi paikka elää”, Laaksonen tiivistää.

”Me emme jättäneet kaivureita keksimättä, jotta lapiomiehillä riittäisi töitä. Yhtä lailla tekoälyn kehitystä ei kannata, eikä myöskään voida, pysäyttää.”

Työn lopullinen päätöksenteko voi kuitenkin jäädä ihmiselle. Tampereen yliopistossa ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutusta tutkiva professori Kaisa Väänänen näkee tekoälyn ensisijaisesti työkaluna, samaan tapaan kuin tietokoneen tai minkä tahansa muun teknologian.

”Rutiiniasioita siirretään tekoälylle, ja viime käden päätöksenteko ja korkeampi älykkyys voi jäädä ihmiselle. Pidän termistä tukiäly. Tekoäly tuskin

korvaa ihmistä ainakaan lyhyellä aikavälillä, vaan työskentelee ihmisen rinnalla ja tukee työtehtävissä”, hän toteaa.

Vaikka rekkoihin tulisi itseajava teknologia, tarvittaisiin hyttiin todennäköisesti vielä pitkään ihminen valvomaan robotin työtä.

”Luovassa työssä tekoäly voi toimia inspiraation lähteenä, ja ihminen voi jatkojalostaa sen työtä omilla ideoillaan. Kun tekoäly analysoi magneettikuvia, ihminen tekee kuitenkin tulosten perusteella lopulliset päätökset ja hoitoratkaisut”, Väänänen sanoo.

Töitä riittänee

Työn murros on siis epäilemättä edessä ja automaatioaste tulee nousemaan, mutta onko luvassa väistämättä työttömyyttä? Sitä on Väänäsen mukaan vaikea sanoa.

”Itse uskoisin, että kadonneiden töiden tilalle syntyy vauhdilla uusia, ja tekemistä riittää jatkossakin myös

MITÄ ENEMMÄN IHMISTEN TEKEMÄÄ MANUAALISTA TYÖTÄ VOIDAAN SIIRTÄÄ KONEIDEN HARTIOILLE, SITÄ ENEMMÄN YLEINEN IHMISKUNNAN TUOTTAVUUS PARANEE – AINAKIN TEORIASSA. 45

ihmisille. Esimerkiksi itse tekoälyn kehitys ja suunnittelu työllistää tulevaisuudessa varmasti lisää ihmisiä. Toki haasteena on, että koko elämänsä rekkaa ajanut henkilö tuskin hyppää kovin helposti mukaan kehittämään tekoälyä”, Väänänen miettii.

Yhteiskunnan tukiverkko on joka tapauksessa tärkeä. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa mahdollinen työttömyys ei ole yhtä paha ongelma kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa esimerkiksi sairasvakuutus on usein osa työsuhdetta.

”Tulevaan pitäisi valmistautua myös koulutuksen kautta. Perustiedot tekoälystä pitäisi saada kansalaistaidoiksi. Tässä esimerkiksi Helsingin yliopiston kautta tarjottava Elements of AI -koulutus on tehnyt jo nyt hyvää työtä”, Väänänen toteaa.

Nykyisille nuorille tulevaisuus saattaa luoda loistavia mahdollisuuksia. Maailmaan syntynee useita töitä, joita ei ole aikaisemmin ollut olemassakaan. Niissä uusi sukupolvi saa varaslähdön, ja kun edellisellä sukupolvella ei ole takanaan vuosien työkokemusta, pelikenttä on tasainen. Esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttaja on työ, jota ei ollut olemassa vielä joitain vuosia sitten, mutta joka työllistää nykyään huomattavan määrän nuoria.

Mikäli miettii nyt omaa tulevaa urapolkuaan, suosittelee Väänänen kouluttautumaan yhdistelmällä teknologiaosaamista ja humanistista tietämystä. Laaksosen mukaan erityisesti applikaatioiden rakentamisessa, koneoppimisessa ja syväoppimisessa on nyt meneillään kultaryntäys, johon taitavat asiantuntijat tai sellaisiksi tähtäävät ehtivät vielä mukaan.

”Jos olisin nyt opiskelija, opiskelisin näitä aiheita ja lähtisin mukaan johonkin startupiin tai yritykseen, jolla on potentiaalia muuttaa maailmaa ja mahdollisuus voittaa oma markkinansa. Säästöjäni laittaisin kiinni alaa koskeviin sijoituksiin.”

MIKÄLI MIETTII NYT OMAA TULEVAA URAPOLKUAAN, SUOSITTELEE VÄÄNÄNEN KOULUTTAUTUMAAN YHDISTELMÄLLÄ

TEKNOLOGIAOSAAMISTA JA HUMANISTISTA TIETÄMYSTÄ.

Tekoälyn monia sovelluksia

Vaikka monien järjestelmien tukena ja taustalla on jo pitkään toiminut erilaisia tekoälyyn ja koneoppimiseen pohjautuvia algoritmeja ja malleja, ovat erityisesti tavalliselle ihmiselle näkyvät tekoälyratkaisut nostaneet päätään viimeisen vuoden aikana.

Etenkin tämän hetken kehittyneimmät tekstin- ja kuvankäsittelymallit ovat keskimääräisen käyttäjän silmissä kuin silkkaa mustaa magiaa. Tällaisia ovat esimerkiksi OpenAI:n kuvia ja taidetta pelkän tekstisyötteen pohjalta luova DALL-E sekä kehittyneeseen keskusteluun ja ainakin suurimmalta osin järkeviin vastauksiin kykenevä Chat-GPT.

Tekoäly on haastanut ihmistä jo pitkään. Shakkia on läpi historian pidetty älykkyyttä ja taitoa vaativana intellektuellien pelinä, ja vuonna 1996 shakkitietokone päihitti ensimmäistä kertaa maailman huippupelaajia. Viimeisten 15 vuoden aikana yksikään ihminen ei ole enää pystynyt päihittämään edistyneimpiä shakkitietokoneita. Sen sijaan scifi-visioiden siivous- ja kotitalousrobotit ovat edelleen robotti-imureiden tasolla, ja Boston Dynamics on kyennyt vasta hiljattain tuottamaan robotteja, jotka kävelevät kohtalaisen luontevasti kahdella jalalla.

Tekoälyn kehitys etenee jatkuvasti myös muun muassa autonomisten eli itseajavien autojen kohdalla. Kokonaan itseohjautuvia robottiautoja on jo testattu liikennekäytössä eri puolilla maailmaa, ja niiden saapuminen laajempaan yleiseen käyttöön lienee vain ajan kysymys.

Kaukaisissa teknoutopistisissa tulevaisuudenkuvissa työnteosta voitaisiin jopa luopua tiettyyn pisteeseen asti kokonaan, mikäli tarpeeksi suuri osa työtehtävistä voidaan automatisoida. Tässä utopiassa ihmiset voisivat keskittyä vapaa-aikaan, läheisten kanssa ajan viettämiseen tai vaikkapa luovaan taiteen tuottamiseen. III

46
47
artificial intelligence as a truck driver landscape

Keväällä 2022 toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui yli 800 Tampereen yliopiston opiskelijaa.

Teksti SAKRI PÖLÖNEN Kuvitus PAULIINA LINDELL
48
TUTKIMUS: SUKUPUOLI VAIKUTTAA POLIITTISEEN ITSETUNTOON

Tampereen yliopiston opiskelijoilla teetetty kyselytutkimus kertoo, että sukupuoli ja koulutusala vaikuttavat kokemukseen omasta kansalaispätevyydestä. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettu artikkeli ilmestyi joulukuussa Politiikka-lehdessä.

Tutkimuksen mukaan naisopiskelijat kokevat keskimäärin kansalaispätevyytensä miesopiskelijoita heikommaksi. Toisin sanoen naispuolisten vastaajien luottamus heidän omiin kykyihinsä ymmärtää poliittista päätöksentekoa ja osallistua poliittiseen toimintaan on miesvastaajia matalampi.

Artikkelissa erosta puhutaan ”SUKUPUOLIKUILUNA.”

Tutkimuksessa selvisi myös, että yhteiskunnallisilla aloilla opiskelevilla, sekä miehillä että naisilla, on muiden koulutusalojen opiskelijoihin verrattuna korkein sisäinen kansalaispätevyys. Kirjoittajat päättelevät, että sukupuolikuilu olisi vielä syvempi, mikäli korkeakoulutetut naiset eivät suuntautuisi miehiä useammin yhteiskunnallisille koulutusaloille.

Keväällä 2022 toteutettuun kansalaispätevyyskyselyyn vastasi 832 yliopisto-opiskelijaa eri koulutusaloilta. Kyselyyn osallistuneista 66 prosenttia oli naisia ja 29 prosenttia miehiä. Yksi prosentti vastaajista ei halunnut kertoa sukupuoltaan.

Kansalaispätevyys on käsite, joka jaetaan kahteen lajiin: sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäinen kansalaispätevyys, jota Tampereen yliopiston opiskelijoilla teetetty kysely tutkii, viittaa kokemukseen politiikan ymmärtämisestä ja uskoon omiin vaikuttamismahdollisuuksiin.

Ulkoinen kansalaispätevyys taas tarkoittaa arviota siitä, miten hyvin poliittinen päätöksenteko ottaa kansalaisten toiveet ja odotukset huomioon. Ulkoinen kansalaispätevyys liittyy kuulluksi tulemisen kokemukseen.

Sisäisellä ja ulkoisella kansalaispätevyydellä on Mikko Poutasen ja Elina-Kestilä Kekkosen Politiikastaverkkolehdessä marraskuussa 2021 ilmestyneen artikkelin mukaan ”merkittäviä heijastumia muun muassa poliittiseen osallistumiseen ja äänestysaktiivisuuteen.” Kan-

salaispätevyys vaikuttaa myös poliittiseen luottamukseen yleisesti.

Samassa Politiikasta-verkkolehden artikkelissa kerrotaan, että suomalaisten poliittinen luottamus on Euroopan huippua, mutta sisäinen kansalaispätevyys on eurooppalaisista maista matalimpia. Tämä herättää artikkelin kirjoittajien mielestä kysymyksen siitä, ”missä määrin suomalaisten korkea luottamus perustuu niin kutsuttuun informoituun kansalaisuuteen ja missä määrin niin sanottuun sokeaan luottamukseen valtaapitäviä kohtaan.”

Kansalaispätevyyden sukupuolikuilu on tutkimusten mukaan laaja yleiseurooppalainen ilmiö: European Social Survey -tutkimusohjelman tekemien haastatteluiden perusteella naiset uskovat kaikissa eurooppalaisissa demokratioissa miehiä vähemmän poliittisiin kykyihinsä. Suomalaisessa tutkimuksessa sukupuolikuilu näkyy jo 15–16-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

Tutkimuksen pohjalta kirjoitetun artikkelin johtopäätöksessä todetaan, että feminismi ja muuttuvat sukupuoliroolit eivät ole merkittävästi kaventaneet kansalaispätevyyden sukupuolikuilua tai nostaneet nuorten naisten poliittista itsetuntoa. Myöskään suomalaisessa politiikassa yhä näkyvämmin pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana toimineet naispäättäjät eivät ole, ainakaan vielä, kaventaneet kuilua.

Sukupuolittaminen on syvällä poliittisissa mielikuvissa. Aiempi tutkimus on kertonut, että miesten koetaan olevan naisia pätevämpiä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, kun taas naisten nähdään osaavan erityisesti terveys- ja sosiaalipolitiikan.

”Yhteiskuntatieteitä yliopistoissa opettavien tulisi olla erityisen sensitiivisiä sen korostamisessa, että asiantuntijuus eri politiikan osa-alueilla ei riipu sukupuolesta”, kehotetaan Politiikka-lehdessä ilmestyneessä tutkimusartikkelissa.

Opiskelijoiden kansalaispätevyyttä kartoittava tutkimus on osa Suomen Akatemian ja Tampereen yliopiston rahoittamaa Education, Political Efficacy and Informed Citizenship (EPIC) -projektia. III

49
50

Mistä haalarisi tulevat?

Opiskelijahaalarit saapuivat Suomeen Otaniemen kautta joskus viime vuosisadan puolivälissä. Nykyään haalarit kulkeutuvat opiskelijalle pääasiassa kiinalaisesta kankaasta itäisen Euroopan kautta. Visiirin muotitoimitus otti selvää opiskelijahaalareiden valmistuksesta.

51

aljakorinsininen. Suomen lipun sininen. Sähkönsininen. Poliisinsininen. Laivastonsininen. Taivaansininen. Yönsininen. Tummansininen. Vaaleansininen. Ja tietenkin sininen. Jo pelkästään sinisiä opiskelijahaalareita löytyy kymmenkunta eri sävyä.

Eikä siinä suinkaan kaikki. Pohjavärin lisäksi värikavalkadia voidaan laajentaa erilaisilla koriste- ja tehosteväreillä. Näin saadaan aikaan esimerkiksi Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijoiden valkoiset haalarit sateenkaarikuvioilla.

Omat haalarini ovat mustat. Vaikka samanvärisissä haalareissa hiihtää monen muunkin alan opiskelijoita, on musta silti se, mistä minut tunnistetaan viestinnän opiskelijaksi kykkiessäni kyykässä tai värjötellessäni vappuna Sorsapuistossa.

Väri on helppo mieltää opiskelijahaalareiden tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Kuuden vuoden ajan olen opiskelijatapahtumia kolutessani kiinnittänyt huomioni pääasiassa haalareiden ulkoiseen puoleen. Kaikki muu tuntuu toissijaiselta. Tai näin me opiskelijat usein tuppaamme ajattelemaan.

Opiskelijahaalareiden vähemmän tunnettu, mutta sitäkin olennaisempi puoli ei haalareista ulospäin näy. Nimittäin se, missä ja miten sinunkin päälläsi roikkuvat haalarit on valmistettu.

Tampereelta käsin haalarimarkkinoilla operoivat Opiskelijahaalarit.fi sekä Silkkipaino Tam-Folio. Molemmat ovat haalaribisneksessä merkittäviä pitkän linjan toi-

K
52

mijoita. Opiskelijahaalarit.fi:n myynti kattaa yksistään yli puolet Suomen vuosittaisesta haalarimyynnistä. Kaikkinensa haalaritoimittajia on kymmenkunta eri puolilla maata.

Suurin osa opiskelijahaalareiden varsinaisesta tuotannosta tapahtuu eri puolilla Itä-Eurooppaa. Opiskelijahaalarit.fi ompeluttaa omansa Puolassa. Tam-Folio tekee yhteistyötä virolaisen ompelimon kanssa. Viimeisenä haalareita Suomessa ommellut Turun haalaritehdas hakeutui konkurssiin viime vuoden aikana.

Toimittajan onneksi toinen paikallisista haalaritoimittajista painattaa itse opiskelijoiden toivomat logot myymiinsä haalareihin Tampereella. Visiirin budjetti ei olisi taipunut reportaasimatkalle Viroon. Saati sitten Puolaan. Sorin poliisiaseman takana sijaitsevaan Tam-Folion tekstiilipainoon sen sijaan pääsemme kuvaajan kanssa kätevästi jalan.

Painotalo sijaitsee pienellä sisäpihalla kolossimaisen Nokia-areenan varjossa. Jalankulkijoina olemme totisesti väärässä paikassa taiteillessamme alas tammikuisella loskalla kuorrutettua pimeää ja mutkaista ajoluiskaa. Tam-Folion toimintaan paikka kuitenkin sopii ilmeisen hyvin, onhan painotalo ollut pystyssä jo kolmisenkymmentä vuotta.

Tunnelma painotalossa on rauhallinen. Korkeat pinot kangaslaatikoita kurottavat kellaritilan kattoon. Kymmenittäin silkkipainamisessa käytettäviä sapluunoita lepää toinen toistaan vasten sivuhuoneessa. Tam-Folion nykyiset yrittäjät Jussi Leppänen ja Tomi Gullsten hääräävät painopöydän ympärillä. Työn alla oleviin haalareihin syntyy logoa logon perään todella rennosti, mutta hämmästyttävällä tahdilla.

”Me painetaan tällä hetkellä muutama tuhat haalaria vuodessa. Tyypillinen tilaus on viidenkymmenen ja sadan haalarin väliltä. Tilaajia meillä on ympäri Suomen ja pääasiassa samoille järjestöille teemme painatuksia vuo-

OPISKELIJAHAALAREIDEN VÄHEMMÄN

SITÄKIN OLENNAISEMPI PUOLI EI HAALAREISTA ULOSPÄIN NÄY. NIMITTÄIN SE, MISSÄ JA MITEN SINUNKIN PÄÄLLÄSI ROIKKUVAT HAALARIT ON VALMISTETTU.

sittain. Moni meidän asiakkaistamme on ollut uskollisia tilaajia koko sen ajan mitä me olemme tässä töitä tehneet.”

Gullsten ja Leppänen ovat pyörittäneet tekstiilipainoa kymmenkunta vuotta. Tekstiilipainon pääasiallinen toiminta on erilaisten painotuotteiden myynti ja painatus. Valikoimasta löytyy bändipaitoja, liikelahjoja, ainejärjestötekstejä ja tietenkin opiskelijahaalareita.

Painotalolle haalarit saapuvat valmiiksi ommeltuina. Tarttolai-

TUNNETTU, MUTTA
53
Kuvassa Tam-Folion yrittäjät Jussi Leppänen ja Tomi Gullsten.

nen ompelimo on pysynyt samana yli kaksikymmentä vuotta.Yhteistyö on aloitettu jo Tam-Folion edellisen yrittäjän aikana. Gullsten kehuu yhteistyötä virolaisen ompelimon kanssa.

”Aina silloin tällöin joku kysyy, missä haalarit on valmistettu. Meille ei ole koskaan ollut mikään ongelma sanoa, että ompelimomme sijaitsee Tartossa ja painatukset tehdään Suomessa. Tutun ompelijan kanssa yhteydenpito on ollut helppoa ja työn laatu hyvää.”

Haalareiden tuotantoketju alkaa aueta silmieni eteen painotalon hämärässä. Valkoiseen tiiliseinään piirtyy pitkä ketju, joka alkaa täältä Sorinkadulta. Se kulkee rekan kyydissä kolmostietä pitkin kohti Helsingin satamaa. Rekka laivaan. Laiva merelle. Rekka laivasta. Keula kohti Etelä-Viron Tarttoa ja kaasu pohjaan.

Tiiliseinään ajatuksillani piirrettyä takaperoista ketjua on varsin vaivatonta seurata tähän asti. Se minne suunnataan seuraavaksi, on hämärää. Gullsten osaa antaa suuntavinkkejä, mutta lopullista määränpäätä hänkään ei täydellä varmuudella pysty osoittamaan.

”On hyvin vaikea sanoa mistä kangas lopulta tulee. Haalareiden valmistusketjua voi seurata helposti ompelimolle asti, mutta siitä pidemmälle seuranta vaikeutuu. Me olemme tämän ketjun viimeinen vaihe, ja kankaiden hankinta on ompelimon vastuulla. Tosiasia on se, että suurin osa työvaatekankaasta valmistetaan Kiinassa.”

Mahdollisimman yksinkertaistettu hankintaketju jatkuu kangasta tarvitsevasta ompelimosta kohti kangastukkuria. Tukkurit puolestaan hankkivat kankaan joko suoraan tai välikäsien kautta kangastehtailta. Tämän jälkeen ketjussa vaikuttavat värjäämöt, kankaaseen tarvittavan langan valmistajat sekä langan materiaalien tuottajat. Viro on jäänyt jo kauan sitten taakse ja ketju kulkee kohti yhä kaukaisempia peltomaisemia. Mutta palataan parituhatta kilometriä taaksepäin kangastehtaisiin. Haalarien valmistamisessa kyse on valitun kankaan lisäksi myös volyymistä. Yksittäiseen haalariin menee reilut kolme metriä kangasta. Tehtaiden tuotantoa kuitenkin mitataan metrien sijaan usein kilometreissä. Haluttua kangasta ei välttämättä ole tuotannossa jatkuvasti, sillä kankaan kysyntä määrittää tehtaiden toimintaa. Kiertääkseen kysyntäongelmaa ompelimot voivat ostaa tarvitsemaansa kangasta toisten ompelimojen ylijäämästä. Leppäsen mukaan esimerkiksi vaaleankeltaisen kankaan saatavuus on viime aikoina ollut heikkoa. Koska tuotantoa ei kyseiselle värille ole ollut, olisi vaaleankeltaisten haalareiden toimitusaika venynyt lähemmäs puolta vuotta ilman toisilta ompelimoilta hankittuja jämäkankaita. Alkaa tuntua siltä, että pienen kellaritilan valkoiset tiiliseinät eivät riitä piirustusalustaksi koko hankinta- ja tuotantoketjun kuvaamiseen. En tosin ole ainoa, jota hankintaketju hämmentää. Gullsten on silminnähden turhautunut kertoessaan tästä kaikesta. Hänellä on käsissään juuri painosta tulleet violetit haalarit. Samoja haalareita hän on myynyt vuodesta toiseen. Silti hän ei täydellä varmuudella edes tiedä mitä materiaalia kyseiset haalarit ovat.

”Tuotantoketjua olisi paljon helpompi seurata, jos tuotantoa saisi siirrettyä Suomeen. Jos valmistajana olisi suomalainen ompelimo, jolla on luotettavat kontakti tukku-

KUUNTELEN PAINOTALOSSA LEIJUVAA HILJAISTA HURINAA. OLEN JUURI KÄYDYN LYHYEN KESKUSTELUN AIKANA OPPINUT ENEMMÄN OMISTA HAALAREISTANI KUIN KUUDEN OPISKELUVUODEN AIKANA YHTEENSÄ. 54

reihin, olisi paljon helpompi selvittää myös materiaalien taustat. Tämä kaikki kuitenkin kulminoituu lopulta aina hintaan. Opiskelijoiden pitäisi varautua siihen, että haalarin hinta nousee, mikäli tuotantoa tuodaan lähemmäs.”

Gullsten ja Leppänen arvioivat, että täysin Suomessa valmistetun haalarin hinta vähintäänkin kaksinkertaistuisi nykyisestä. Jo tällä hetkellä hinta yksittäiselle haalarille on noussut inflaation ja pandemian yhteisvaikutuksesta lähelle opiskelijoiden kipurajaa. Vaikka osaavia ompelimoja Suomesta löytyykin, ei nykyisten toimijoiden kapasiteetti riittäisi opiskelijahaalareiden valmistamiseen.

Kuuntelen painotalossa leijuvaa hiljaista hurinaa. Olen juuri käydyn lyhyen keskustelun aikana oppinut enemmän omista haalareistani kuin kuuden opiskeluvuoden aikana yhteensä. Silti tuntuu, että tyydyttävän tiedon sijaan mieleni täyttyy vain kiusaavilla kysymyksillä.

Miksi en ole miettinyt tätä aikaisemmin?

Olisiko minun pitänyt pohtia haalareideni valmistusta enemmän ennen kuin ostin ne?

Mitä tästä kaikesta pitäisi oikein olla mieltä?

Kysymysten sijaan tarvitsen vastauksia, joten soitan Opiskelijahaalari.fi:n yrittäjälle Tommi Kivistölle. Heti kättelyssä saan kuulla, että muutaman viime vuoden aikana noin yhden käden sormin laskettava määrä henkilöitä on kysynyt häneltä haalareiden taustoista. Olen yksi heistä. Opiskelijoita todellakin kiinnostaa yllättävän vähän, miten heidän haalarinsa on valmistettu.

”Siihen nähden kuinka suuri megatrendi vastuullisuus on, opiskelijat kysyvät haalareiden valmistamisesta todella harvoin. Toisaalta silloin tällöin saatetaan kysyä, löytyykö vaihtoehdoista vastuullista kangasta. Kuitenkin kun hintaero kankaiden välillä selviää, valitaan usein halvempi normaali kangasvaihtoehto.”

Kivistö sanoo luottavansa siihen, että Euroopan unionin lainsäädännön alla toimivien ompelimojen työolot ovat yleisesti ottaen kunnossa. Tai mikäli työntekijöiden riistoa tai epäoikeudenmukaisia työoloja jossain ilmenee, niihin tullaan ennemmin tai myöhemmin puuttumaan. Hän arvioi, että vastuullisuuden näkökulmasta ei ole eroa sillä, ommellaanko haalarit Puolassa vai Virossa.

Haalareissa käytettävien kankaiden osalta vastuullisuuden määrittäminen on haastavampaa. Kankaan vastuullisuuteen vaikuttavat niin materiaalin alkuperään, langan valmistukseen kuin itse kankaan valmistamiseen liittyvät kysymykset. Lisää lusikoita soppaan saadaan, kun tarkastellaan kankaita, joissa osa materiaaleista on kierrätyskuituja. Tällainen kangas on kieltämättä askeleen vastuullisempaa, mutta kuinka paljon?

”Olen miettinyt kankaiden vastuullisuutta paljon. Ongelma on kuitenkin siinä, että on todella vaikea mennä täyteen varmuuteen kankaan vastuullisuudesta ja eettisyydestä. Vaikka tuotanto-olojen valvontaa tehdään, ei täyttä varmuutta aina saada, sillä tuottajat saattavat antaa kysyjän toivomia vastauksia. Tätä kaikkea sotkee myös se, että osa tekstiilialan toimijoista käyttää vastuullisuutta viherpesuna todellisuudessa ei-niin-eettisille tuotteilleen.”

Alan ymmärtää miksi Kivistö sanoo hetkittäin vaipuvansa kyynisyyteen tekstiilialan vastuulli-

55

suutta pohtiessaan. Hän kuitenkin korostaa, että tekstiiliala kehittyy jatkuvasti ja myös vastuullisuutta voidaan edistää. Saan piirrettyä painotalon seinään hahmottelemaani tuotantoketjuun muutaman lisälenkin vastuullisuudesta.

Jätetään seiniin piirtelyn tällä erää sikseen ja käännetään katseet kohti tulevaisuutta. Tuotantoketjun läpinäkyvyyden lisäksi aidosti kestävien materiaalien käytön lisääminen lienee paikallaan. Tuijotan juuri painosta tulleita violetteja haalareja. Mitä pitäisi tehdä, jotta haalareiden vastuullisuutta voitaisiin edistää?

Gullsten vertaa haalareiden nykytilaa siihen, millainen tilanne muiden tekstiilien osalta vallitsi vielä muutama vuosi takaperin. Erilaisten ekovaatteiden myynti oli kuusi vuotta sitten hyvin vähäistä ja kyselyistä huolimatta valinta kohdistui lopulta normaaliin puuvillapaitaan. Kuitenkin kun vastuullisuus on kaikissa tekstiileissä noussut pinnalle, on myös ekologisista materiaaleista valmistettujen tuotteiden kysyntä kasvanut. Kysyntää on seurannut lopulta myös hintojen lasku.

”Kaikissa muissa opiskelijatekstiileissä ekologisuus on selvästi noussut. Opiskelijat haluavat, että ainejärjestöpaidat on valmistettu kestävistä materiaaleista. Opiskelijahaalarit ovat tässä kehityksessä viimeinen tuote, jonka valinnassa kestävyys ei vieläkään tunnu kiinnostavan.”

Haastatellut haalaritoimittajat ovat samaa mieltä siitä, että aloitteen haalareiden kestä-

SUURIN OSA TUOTANNON ALKUPÄÄSTÄ ON EDELLEEN KAUKANA JA KAUTTAALTAAN USVAN PEITOSSA.

vyyden edistämiseen pitäisi tulla opiskelijoilta. Haalarit tehdään aina tilaajan toiveiden mukaisesti. Missään ei ole olemassa varastollista tummanvihreitä haalareita. Näin ollen tilaajan vastuu muutoksen synnyttäjänä nousee. Leppänen ja Gullsten arvioivat, että mikäli opiskelijat valitsisivat haalareidensa kankaan kestävyyttä ja ekologisuutta korostaen, olisi tällä lopulta vaikutusta myös hintaan. Kysyntä kestäville haalareille olisi saatava riittävän suureksi, jotta paine ompelimoille ja sitä kautta tukkureille kasvaisi. Muutos ei tapahtuisi hetkessä, mutta molemmat pitävät kehitystä mahdollisena. Gullsten päättää haastattelun toteamalla, että on lounasaika. Otamme kuvaajan kanssa vihjeestä vaarin ja kiitämme haastattelusta. Sukeltaessamme nyt ylämäeksi muuttuneen ajoluiskan katoksen alle, pohdin omaa suhdettani haalareihin.

Pidän itseäni varsin vastuullisena kuluttujana. Kuten myös hyvin moni muu kanssaopiskelijoistani. Silti en ole ennen tämän jutun kirjoittamista uhrannut edes puolikasta ajatusta sille, missä tai miten haalarini on valmistettu. Harvassa ovat myös olleet ne opiskelijat, joka aloittavat haalareista käytävän keskustelun kertomalla omien haalareidensa taustoista tai kehumalla haalareidensa ekologisuutta.

Opiskelijan kannalta merkittävä ongelma vaikuttaa olevan tiedon puute. Mitä lähemmäs opiskelijaa ja valmista lopputuotetta tullaan, sitä epäselvemmäksi tuotantoketjun alkupää muuttuu. Haalareiden vastuullisuuden edistäminen ei näin ollen voi olla tyystin yksittäisen opiskelijan harteilla.

Ketjumaisessa toiminnassa mikään taho ei ole täysin vapautettu vastuusta ketjun aikana tehdyistä valinnoista. Tämä koskettaa niin haalaritoimittajia, mutta myös opiskelijajärjestöjä, jotka lopulta ovat ketjun viimeinen lenkki ennen opiskelijaa.

Ehkäpä haalareita tilattaessa on vastaisuudessa arvioitava uudelleen sitä, mitä arvoja haalareissa olisi syytä korostaa.

Kestävyys ja ekologisuus eivät tuntuisi ollenkaan hullummilta prioriteeteilta. III

56
57

ANTURI 4/1993

Ysärillä lukukausimaksuilta vältyttiin vain täpärästi. Kuinkakohan lähellä tällä kertaa käydään?

Teollisuuden ympäristöystävällisyys – mikä sanapari.

ANTURI 4/1993

YHTEINEN YSÄRI 58

AVIISI 2/1994

YHTEINEN YSÄRI ESITTELEE VISIIRIN ESIVANHEMPIEN JÄLKIÄ.

AVIISI 2/1994

Ysäriteinin urahaaveet: female astronautti, katutyttö, Jumala, koti-isä ja Suomen kuningaskunnan Mauno II.

YHTEINEN YSÄRI
59

Kansanopistolinjat 2023–24 : monimediatoimittajakoulutus, elokuva- ja tv-ala, kasvatustiede, kestävä yhteiskunta, näyttelijäntyö, psykologia ja valokuvaus. Meillä voit suorittaa myös media-alan ammatti–tutkinnon (av-ala ja valokuvaus).

Voionmaan koulutuskeskus sijaitsee Tampereen yliopiston Keskustakampuksella. Järjestämme avointa yliopisto-opetusta . Kysy lisää: info@kio.fi

voitsi.fi

Tervetuloa opiskelemaan Tampereelle

Haku Voitsille alkaa maaliskuussa!
Ihan jokainen Tampereen yliopiston nykyinen tai entinen opiskelija on alumni. Meitä yhdistää ylpeys omasta yliopistostamme – ja pieni pala Tamperetta sydämissämme. Tule sinäkin osaksi tätä yhteisöä! Tuleeko sinustakin isona alumni? Tutustu alumnitoimintaamme osoitteessa tuni.fi/alumni
Alumni Sean Ricks
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.