This is Visiiri, the student magazine of Tampere University. We are an independent journalistic publication, and we aim to keep our readers informed and entertained. We cover a variety of topics about university life, culture and society.
We are sorry to inform you that all the articles in this print issue are written in Finnish. However, we do publish some articles in English online, at visiirilehti.fi
Give us a read, and let us know what kind of articles you would like to see in English in the future! For now, you can look at the pretty pictures and maybe use the paper for a scrapbooking project.
”Hoitotakuun tiukentaminen on hieno tavoite, mutta se ei auta, jos terveyspalvelut jo valmiiksi hikoilevat resurssiensa kanssa.”
Hoitoon pääsy ei ole hoidossa
YTHS:n hoitoon pääsyn tilanne on ollut jo pitkään sietämätön. Opiskelijoiden viivästynyt terveydenhoito ei ole vain paperinmakuista pykälien rikkomista, vaan kyse on laajemmasta ongelmasta, joka heijastaa poliittisten päätösten kestämättömyyttä.
Toimittajamme Iikka Sorvali penkoi tässä lehdessä YTHS:n hoitoon pääsyn haasteita (s. 10). Juttua tehdessä selvisi, että YTHS on ollut Valviran syynissä jo vuosia, koska hoitoon pääsy ei toteudu lain asettamien vaatimusten mukaisesti millään maantieteellisellä alueella.
Valvira on todennut ongelmat ja YTHS kertoo puuttuneensa niihin, mutta konkreettiset parannukset ovat jääneet laihoiksi. Tilanne tuo mieleen sen meemin, jossa SpiderManit osoittelevat ringissä toisiaan.
Valvira syyttää YTHS:ää, YTHS vetoaa resurssipulaan ja opiskelijat heiluttavat käsiään joka suuntaan saadakseen apua.
Viime vuoden syyskuussa voimaan tullut tiukentunut hoitotakuu vaatii, että perusterveydenhuollossa hoitoon on päästävä 14 päivän ja suunterveydenhuollossa neljän kuukauden sisällä. Päätös on poliittisesti seksikäs,
koska tietenkin on houkuttelevaa taata ihmisille ripeämpi hoitoon pääsy. YTHS:n esimerkki kuitenkin osoittaa, että tällaisia päätöksiä on järjetöntä tehdä ilman, että terveydenhuollon perusongelmiin puututaan. Hoitotakuun tiukentaminen on hieno tavoite, mutta se ei auta, jos terveyspalvelut jo valmiiksi hikoilevat resurssiensa kanssa.
HOITOON pääsyn takkuaminen ei koske vain opiskelijoita, vaan se kuvastaa laajemmin koko terveydenhuoltojärjestelmän kriisiä. YTHS:n tilanne on esimerkki siitä, kuinka järjestelmässä siirretään vastuu aina seuraavalle taholle, kunnes todelliset ihmiset jäävät ilman apua. Syyskuussa julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaan YTHS:n tilanne on sentään rahoituksen osalta toivottavasti hieman helpottumassa ensi vuonna. Vuodelle 2025 esitetään yli kaksi kertaa suurempaa valtionosuuden korotusta kuin kuluvalle vuodelle saatiin.
Sitä odotellessa moni opiskelija roikkuu tälläkin hetkellä ylipitkissä hoitojonoissa. Eipä tässä siis hätää, kunhan maltamme olla sairastumatta ennen ensi vuoden budjettipäätöksiä. •
Brenda Beltran
Ukko Kaukua
Anette Partonen
Elna Rikkinen
Pihla Leppänen Tanja Ritvanen
Miira Parhiala Kimmo Lust
Iikka Sorvali Harjoittelija
Helmi Lehtonen
Eelis Berglund
Hippokseen tulee myös kuntosali
Toasin historian suurin rakennushanke Hippos on edennyt syksyn aikana suunnitelmien mukaan. Toasin toimitusjohtaja Kirsi Koski paljastaa, että Hippokseen on tulossa myös kuntosali.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistuneessa kaaritalossa asuu lokakuun jälkeen jo lähes 400 henkilöä. Kaiken kaikkiaan Hippokseen tulee yhteensä yli 700 asukasta.
”Ensimmäiset muuttivat elokuussa, seuraavat syyskuussa ja kolmas ryhmä lokakuussa.”
Kaaritalossa aukeaa marraskuun alussa Juveneksen opiskelijaravintola. Lisäksi Hippos-kortteliin on tulossa ruokakauppa, joka aukeaa ensi vuoden kesällä valmistuvaan rakennukseen.
Myös tuleva kuntosali avataan samaan, ensi kesänä valmistuvaan rakennukseen. Sali tulee osaksi Sportunin palveluita, eli sitä voivat käyttää muutkin kuin talon asukkaat.
Koski on iloinen siitä, että Hippoksen
suunnitelmat toteutuvat vuosien valmistelun jälkeen.
”Ei meillä ole Tampereella toista paikkaa missä opiskelija voi asua, saada ruokaa ja kuntoilla opiskelijahinnalla samassa korttelissa”, Koski sanoo.
Rahoitus vielä osin epävarma
Vaikka suunnitelmat etenevät, hankkeen rahoitus on vielä osin epävarma. Opiskelija-asuntojen rakentamista rahoittava Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on pienentänyt jakamiaan vastikkeettomia investointiavustuksia.
Toas on saanut 15 % avustusta kahteen kolmasosaan Hippos-hankkeesta, mutta ARA ei ole tehnyt vielä päätöstä viimeisen kolmanneksen osalta.
Toas saa Kosken mukaan tietää loppuvuoden aikana, tuleeko avustusta. ”Ei me hanketta kesken jätetä, mutta se vaatii meiltä enemmän pääomaa, jos avustusta ei tule.”
TREY julkaisi yhteisen tapahtumakalenterin
TREY on ottanut käyttöön ylioppilaskunnan jäsenjärjestöjen yhteisen tapahtumakalenterin. Paljon toivottu palvelu on ollut käytössä lukukauden alusta.
”Tämä on ollut yksi meiltä eniten toivottuja palveluita, ja järjestöt ovat löytäneet kalenterin hyvin”, sanoo TREYn jäsenpalveluasiantuntija Helky Kouri
Noin 70 järjestöä oli luonut tunnukset palveluun syyskuun puoliväliin mennessä. Kourin mukaan tavoitteena on saada kaikki järjestöt mukaan kalenteriin.
”Toivomme, että kaikki isot ja erityisesti avoimet tapahtumat olisivat kalenterissa näkyvillä.”
Kourin mukaan kalenteriin on liittynyt mukaan kattavasti järjestöjä Hervannan ja keskustan kampuksilta. Kaupista edustusta ei vielä ole.
Ylioppilaskunnan yhteinen tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta treykalenteri.fi
Oikaisu
Visiirin numeron 4/2024 artikkelissa ”Ei nimi rakennusta pahenna” Hervannan kampusrakennusten listauksesta oli jäänyt puuttumaan liikuntahalli Tamppi Areena. Rakennus valmistui ja otettiin käyttöön vuoden 2002 alussa, ja liikuntahallia laajennettiin vuonna 2013. Rakennuksen omistaa Suomen yliopistokiinteistöt Oy, joka on vuokrannut liikuntatilat yliopiston käyttöön.
Visiirin numeron 4/2024 artikkelissa ”Pinni B remontissa – järjestöjä väistötiloihin” kerrottiin virheellisesti, että UDK olisi siirtymässä väistötilaan. Järjestöllä ei ole tarvetta väistötilalle.
MIKÄ ON ERIKOISIN SOVELLUS PUHELIMESSASI?
”Perplexity. Se on tekoälysovellus, joka osaa keskustella uutisista.”
NIINA MURTO Sosiaalipolitiikka 7. vuosi
”Playtomic, sillä voi varata esimerkiksi padelja tenniskenttiä.”
AKI PAJARINEN Rakennustekniikka 5. vuosi
”Scrabble Go, Jeremy from Great Britain on vakkarivastukseni.”
TESSA KIVINIEMI Politiikantutkimus 4. vuosi
”Deltaco Smart Home, sillä voi ajastaa ja säätää älypistokkeita.”
KATRI HEISKANEN Bioteknologia 6. vuosi
KYSYTÄÄN TYHMIÄ
PAULIINA LINDELL
Aktivistit vaativat demokratiaa yliopiston päätöksentekoon
Visiiri haastatteli mystisen TUNI
Brand Management -Instagramtilin ylläpitäjiä.
Tampereen korkeakouluyhteisössä on perustettu uusi aktivistiryhmä, jonka tavoitteena on säätiöyliopiston purkaminen.
Ryhmän jäsenet kertovat tavoittelevansa demokraattisempaa yliopistoa ja olevansa tyytymättömiä tapaan, jolla yliopistoa on johdettu vuoden 2019 yhdistymisen jälkeen.
”Yliopiston asioista eivät päätä itse yliopistolaiset, vaan täysin erillinen hallitus, joka valitaan ulkopuolelta ohjaamaan yliopistoa yrityksen tavoin”, yksi ryhmän jäsenistä kuvailee.
Yliopiston hallituksessa on yksi ylioppilaskunnan esityksestä nimitetty jäsen, mutta ryhmän mielestä yliopiston päätöksenteon pitäisi olla vahvemmin professorien, muun henkilökunnan sekä opiskelijoiden käsissä.
Ryhmän jäsenet haluavat esiintyä nimettöminä, jotta projekti ei henkilöityisi liikaa tiettyihin ihmisiin. Ryhmään kuuluu jäsenten mukaan ihmisiä yliopiston eri kampuksilta sekä ammattikorkeakoulusta. Haastatteluun osallistuneet neljä henkilöä opiskelevat yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Toiminta ei ole ryhmän jäsenten mukaan puoluepoliittista, eikä ryhmä ole osa muita yliopistolla toimivia tai toimineita aktivistiryhmiä. Heidän mukaansa toiminta on kuitenkin osa jatkumoa, johon on kuulunut muiden muassa Linnasta ei luovuta -liike vuonna 2021 sekä yliopiston ja Tamkin
syksyllä 2023 vallannut Tuni leikkauksia vastaan -liike.
Toistaiseksi tiedotustoimintaan keskittynyt ryhmä jakoi syyskuun alussa yliopistolla julisteita ja vihkosia, joissa jaettiin tietoa yliopiston lähihistorian protestiliikkeistä sekä kritisoitiin yliopiston johtoa.
Yksi tikunnokkaan nostetuista henkilöistä on Tampereen yliopiston ja sitä hallinnoivan säätiön puheenjohtaja, vuorineuvos Jorma Eloranta, joka on toiminut aiemmin muun muassa energiayhtiö Nesteen sekä ase- ja puolustustarvikevalmistaja Patrian toimitusjohtajana.
Ryhmän jäsenten mukaan yritysmaailman lainalaisuudet, kuten kilpailukyvyn ja tehokkuuden korostaminen, eivät sovi yliopistoon.
”Niiden pitäisi jäädä yritysmaailmaan, ja sitä nämä ammattijohtajat, kuten Eloranta, eivät tunnu ymmärtävän.”
Ryhmä toivoo, että säätiömallin purkamisen jälkeen yliopistolla otettaisiin jälleen sivistys ja kriittisyys toimintaa ohjaaviksi arvoiksi.
Toiminta lähti liikkeelle kaveriporukan keskeisistä keskusteluista. Manattuaan tarpeeksi pitkään yliopiston toimintaa, kaverukset päättivät ryhtyä toimeen. He toivovat, että heidän toimintansa voisi innostaa muitakin aktivismiin.
”Demokratia ei pysy hengissä itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa ja kriittisyyttä”, sanoo yksi ryhmän jäsenistä.
Iikka Sorvali
Edarivaalien ehdokasasettelu päättyi
TREYn edustajistovaaleihin asettui ehdolle kaikkiaan 272 ehdokasta. Ehdokasasettelu päättyi sunnuntaina 29. syyskuuta.
Edustajisto päättää ylioppilaskunnan asioista, kuten TREYn hallituksen kokoonpanosta sekä ylioppilaskunnan strategiasta ja taloudesta. Edustajistossa on 49 varsinaista paikkaa ja 147 varaedustajapaikkaa.
Vaalien ehdokasmäärät ovat olleet laskussa koko TREYn olemassaolon ajan, ja esimerkiksi vuoden 2022 vaaleissa ehdokkaita oli 306.
Tavallisesti edustajiston kausi kestää kaksi vuotta, mutta näissä vaaleissa edustajat valitaan vain vuodeksi. Sekä TREY että Helsingin HYY järjestävät ensi vuonna ylimääräiset vaalit, jotta ylioppilaskunnat pääsevät samaan vaaliaikatauluun muiden Suomen ylioppilaskuntien kanssa. TREYn edustajistovaaleissa äänestetään sähköisesti. Ennakkoäänestys on 30.10.–1.11. ja varsinaiset vaalipäivät ovat 4.–6.11.
SARJAKUVA
Opiskelijan Tampereen
uusi toiminnanjohtaja
TREYn hallituksesta
TREYn hallituksen jäsen Anna Löhönen valittiin syyskuun lopulla Opiskelijan Tampere ry:n toiminnanjohtajaksi.
”Mahtavat fiilikset kun on päässyt tehokkaasti mukaan pyöriviin rattaisiin”, hän kuvailee.
Opiskelijan Tampere edistää opiskelijoiden etuja paikallisten yritysten, kaupungin sekä TREYn ja Tamkon kanssa. Löhösen mukaan yhdistys esimerkiksi hankkii yrityksiltä opiskelijaetuja näkyvyyspaketteja vastaan.
”Teemme opiskelijoiden etujen eteen ihan myyntihommaa”, Löhönen kuvailee.
Yhdistyksen sivuilla on myös vinkkejä opiskelijoille sekä alusta, jonka kautta yksityishenkilöt voivat ilmoittaa vuokra-asuntoja opiskelijoille.
Toiminnanjohtajana Löhönen on vastuussa yhdistyksen toiminnasta ja hallinnosta yhteistyössä hallituksen kanssa. Hän haluaa kehittää opiskelijoiden palvelujen laatua ja saavutettavuutta Tampereella.
”Emme halua hyppiä TREYn tai Tamkon varpaille, mutta olemme mukana edistämässä opiskelijoiden asemaa hieman erilaisesta näkökulmasta.”
Löhönen jatkaa työskentelyä TREYn hallituksessa suunnitellusti vuoden loppuun asti.
Bommarissa hometta
–
kerho joutui muuttamaan
Videopelikerho Tr3 Gamers joutui muuttamaan Bommarista, kun sen kerhohuoneesta löytyi hometta elokuussa. Bommari on maanalainen väestönsuoja, joka sijaitsee Hervannan kampuksella.
Tr3 Gamersin puheenjohtaja Julius Ikkalan mukaan tilan omistaja Suomen yliopistokiinteistöt Oy eli SYK on käynyt tarkistamassa tilan ja todennut hometta kerhon irtaimistossa.
”Se esti käyttämästä tilaa mihinkään sellaiseen, että siellä olisi ihmisiä paikalla”, Ikkala sanoo.
SYK:n Hervannan tekninen manageri Aapo Kauppinen kommentoi asiaa Visiirille tekstiviestitse. Hänen mukaansa Bommarin lämmitys oli kesällä pois päältä Sähkötalon rakennustyömaan takia ja kosteusongelmia ei ole havaittu rakenteissa, vaan vahinkoa on tullut vain irtaimistolle.
”Maanalaisissa kalliorakenteissa vettä valitettavasti tulee satunnaisista paikoista kalliosta.”
Ikkalan SYK:ltä saaman sähköpostin mukaan koko väestönsuojan ilmanvaihtoa on tehostettu, jotta tilanne saadaan korjattua.
Ikkalan mukaan kerho joutui heittämään pois sohvan pehmusteita sekä käyttämään muita tekstiilejä kemiallisessa pesussa. Kustannukset kerho on maksanut itse.
Näitkö tai kuulitko jotakin kiinnostavaa?
Lähetä juttuvinkki Visiirille.
TOIMITUS@VISIIRILEHTI.FI
Mikä on yliopiston kanta valtauksiin?
Yritimme selvittää, miten yliopisto reagoisi uuteen valtaukseen. Saimme ristiriitaisia ja outoja vastauksia.
Yliopiston johto ei suostu vastaamaan kysymykseen siitä, miten yliopisto reagoisi mahdolliseen valtaukseen. Yliopiston toimitilajohtaja Pertti Iso-Mustajärvi kertoi syyskuussa Aamulehdelle, että yliopiston linja ei ole muuttunut, sillä valtaukset ovat aina olleet kiellettyjä. Viime vuonna valtaajien kuitenkin annettiin yöpyä yliopiston kampuksilla. Visiiri kysyi Iso-Mustajärveltä tarkentavia kysymyksiä.
Onko se, miten tällaisiin tilanteisiin reagoidaan, muuttunut?
”Me ilmoitamme, että tämä on kielletty, ja jos valtaus tapahtuu, niin me ilmoitamme luonnollisesti poliisille että valtaus on meneillään.
Yritämme tietysti neuvotteluilla päästä ensimmäisenä koska meillä on fiksuja opiskelijoita. Jos he päättävät toimia sääntöjen vastaisesti niin he sitten vastaavat jatkotoimenpiteistä.”
Eli tarkoittaako tuo sitä, että nyt reaktio olisi erilainen, kutsuttaisiinko poliisi paikalle?
”Poliisi oli viimeksi tietoinen koko ajan.”
Mutta poliisia ei kutsuttu purkamaan sitä [valtausta]?
”Ei, heitä ei kutsuttu purkamaan sitä, se on aivan totta.”
Mutta nyt kutsuttaisiin?
”Tapaus harkitaan aina, että mikä se tilanne on ja vaikuttavuus arvioidaan myös, mutta nyt mennään sellaisiin asioihin, että sinun pitää lähettää kirjallisena kysymys. En anna tuossa kohtaa kommenttia.”
Jatkokysymykset hän pyysi kirjallisena vedoten siihen, että joutuu käymään asian läpi muiden turvallisuusvastaavien kanssa.
Iso-Mustajärvi palasi asiaan sähköpostitse, ja toisti, että yliopiston linja ei ole muuttunut, koska valtaukset ovat olleet aina kiellettyjä.
Jyväskylän yliopisto kertoi Visiirille, että heidän tiloihinsa ei kaivata enää valtauksia. Onko Tampereen yliopistolla sama linja?
”Rakennuksen valtaus on rikosoikeudellinen toimenpide, jollaista yliopisto ei voi sallia hallitsemissan tiloissa.Yliopiston omat säännöt myös kieltävät tällaisen toiminnan.”
Mikäli valtaus mahdollisesta kiellosta huolimatta aloitettaisiin, kutsuisiko yliopisto poliisin purkamaan valtauksen?
”Tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti.”
Iso-Mustajärven mukaan viime vuoden valtauksen aikana sattui palohälytyksen laukaissut vaaratilanne, jonka takia pelastuslaitos tuli sammuttamaan paloa ja torjumaan savuhaittoja. Tämä vaikuttaa hänen mukaansa siihen, miten yliopisto arvioi reaktiotaan mahdolliseen valtaukseen.
Paikalla olleen Tampereen yliopiston opiskelija Maiju Ridellin mukaan hälytys johtui ruoanlaitosta. Hän oli itse Päätalolla valtaajien käytössä olleessa ruoanlaittotilassa, kun hälytys laukesi höyryn ja kokkaamisesta syntyneen palaneen käryn takia.
Myös Pirkanmaan pelastuslaitos vahvistaa, että yliopiston Päätalolla on ollut tehtävä valtauksen aikaan 1.10.2023. Automaattisen palohälyttimen aiheuttaneen tehtävän syyksi on kirjattu ruoan valmistaminen.
Pelastuslaitoksen toimittamasta onnettomuusselosteesta on salattu tarkemmat tiedot tehtävästä. Pelastuslaitos laskutti yliopistolta 800 euroa aiheettomasta hälytyksestä.
Rehtori kommentoi
Viime vuoden valtauksen alettua yliopisto julkaisi tiedotteen, jossa rehtori Keijo Hämäläinen antoi valtaajille luvan yöpyä yliopistolla, kunhan mielenosoitus ei aiheuta vahinkoa.
Kysyimme vielä rehtorilta hänen assistenttinsa kautta, mikäli Hämäläinen toimisi samalla tavalla mahdollisen uuden valtauksen kanssa.
Johdon assistentti Johanna Hellman välitti Visiirille sähköpostitse tiedon, että rehtori on asiassa samaa mieltä IsoMustajärven kanssa. Vastauksen mukaan Hämäläinen arvioisi mahdollisen valtaustilanteen tapahtumakohtaisesti.
Hellman pyytää ohjaamaan kysymykset tila-asioista jatkossakin IsoMustajärvelle.
Iikka Sorvali
Kuva syksyn 2023 valtauksesta.
TERVEHDYS
SHAKKIKERHOSTA!
Hervannan Akateeminen Matti (HAM) on Hervannan korkeakouluhistorian toinen shakkikerho, joka syntyi vuonna 2022. Järjestämme peli-iltoja viikoittain Hervannan kampuksella.
Mitä kerhossa tehdään? Peli-illoissa pelataan yleensä pikashakkia mutta myös pidempiä pelejä. Kerhoilloissa myös analysoidaan jäsenten pelejä sekä seurataan shakkitapahtumia. Järjestämme lisäksi teemailtoja, kuten Chess960 ja gambiitit.
Kannattaa tulla kokeilemaan livenä pelaamista, eikä haittaa, vaikka kokemuksesi olisi vain sukulaisten kanssa tai netissä pelaaminen.
Kuka voi tulla kerhoon? Kerhoon ovat tervetulleita kaikki shakin ystävät ja shakista kiinnostuneet. Kannattaa siis tulla kokeilemaan livenä pelaamista, eikä haittaa, vaikka kokemuksesi olisi vain sukulaisten kanssa tai netissä pelaaminen.
Miten pääsen mukaan? Kerhon kommunikointi tapahtuu pääasiassa Telegram-kanavallamme, jonne pääset liittymään nettisivuiltamme löytyvästä linkistä: hervannan-matti.webnode.fi Kerhotoimintamme on ilmaista.
Tervetuloa pelaamaan!
Toivottaa, Hervannan Akateemisen Matin hallitus
Hervannan Akateemisen Matin logo
ONKO SINUN KERHOLLASI POSTIA?
Ota yhteyttä toimitukseen!
toimitus@visiirilehti.fi
Miksi Toasin hakemuksissa ei näy enää jonotustilanne?
Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas poisti sijanumeron asuntohakemuksista toukokuussa. Hakemuksesta ei siis näe enää jonotustilannetta, vaan sijanumero on korvattu suuntaa antavilla arvioilla eri kohteiden jonotusajoista.
Toasin sivuilla kerrotaan esimerkiksi, että Kalevassa yksiötä voi joutua odottamaan puolesta vuodesta kahteen vuoteen, kun taas Hervannassa soluhuoneita on yleensä tarjolla muutaman viikon sisällä.
Miksi jonon sijanumero poistettiin järjestelmästä, Toasin palvelujohtaja Pia Ylimäki?
Teimme vuoden alussa muutoksia, missä laajensimme mahdollisuuksia hakea erilaisia kohteita ja lisätä hakemukseen tar-
kentavia kriteereitä. Koska hakemukset käsitellään tarveharkinnan mukaisesti ja sellaiset asiat eivät näkyneet sijaluvussa, sen säilyttäminen ei ollut enää järkevä.
Sijaluku ei ollut aiemminkaan missään nimessä täsmällinen. Se antoi liian hyvää tai huonoa sijoitusta, ja se jos mikä hämmensi hakijoita.
Jos hakemukset ovat muuten tasavertaiset, asian ratkaisee edelleen hakemuksen jättöpäivä.
Onko muutoksesta tullut palautetta?
Alkuun siitä tuli jonkun verran kyselyitä, mutta tosi vähän suhteessa hakijamäärään. On ihan ymmärrettävää, että hakijan pitää pystyä jotenkin arvioimaan, milloin asuntotarjous olisi tulossa. Siksi teimme sivuille osion, jossa on arvioita jonotusajoista.
Tietysti saamme myös kyselyitä toimistolle, sen takia me täällä olemme. Mutta koska tilanne elää koko ajan, emme pysty ennustamaan asioita tarkasti.
Ovatko sivujen arviot jonotusasioista mielestäsi tarpeeksi tarkkoja hakijoille?
Varmaan voi olla, että haluttaisiin tarkempaa, mutta kukaan ei pysty antamaan sitä. Ymmärrän, että yleisellä tasolla annettu arvio tuntuu ikävältä, mutta se on parempi kuin ei mitään.
Kerromme niin tarkasti kuin osaamme, ja taso on tuo. •
MITÄ VITTUA ?! (jo vuodesta 2002)
Iikka Sorvali
JONOSSA
YTHS on rikkonut vuosien ajan lakia hoitoon pääsyssä ja yhteydensaannissa. Lauran tapaus osoittaa, kuinka toivotonta hoidon jonottaminen voi olla.
Teksti IIKKA SORVALI Kuvitus TANJA RITVANEN
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on ollut Valviran valvonnassa yli kahden vuoden ajan.
Visiirin saamien asiakirjojen mukaan valvonta aloitettiin, koska YTHS rikkoi vuosien ajan lakia hoitoon pääsyssä sekä yhteydensaannissa. Valvonta jatkuu edelleen.
Valvira aloitti valvonnan kesäkuussa 2022, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto toi Valviran tietoon, että YTHS:n hoitoon pääsyn seurantatiedoissa ja ajanvarausten takaisinsoitoissa oli ollut puutteita.
Ongelmat ovat jatkuneet myös valvonnan aikana, vaikka YTHS on pyrkinyt korjaamaan tilannetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avoimen seurantadatan mukaan esimerkiksi YTHS:n keskisellä alueella hoitoon pääsyssä on kestänyt tänä vuonna keskimäärin pidempään kuin viime vuonna.
Kerromme tässä jutussa opiskelijoiden terveydenhoidon ongelmista YTHS:n, Valviran sekä niistä kärsineen Tampereen yliopiston opiskelijan Lauran näkökulmista.
Pohjanoteeraus
Yksi YTHS:n ongelmista kärsinyt opiskelija on Laura. Hän haki YTHS:stä apua epäilemäänsä keskittymishäiriöön syyskuussa 2022.
”Minulla on ollut huonoja kokemuksia terveydenhoidon kanssa, mutta sanoisin että tämä on pohjanoteeraus”, hän sanoo.
Laura esiintyy tässä jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden takia. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa ja Visiiri on vahvistanut hänen kertomansa asiat hoito- ja muista asiakirjoista.
Syyskuun 2022 ensimmäisen yhteydenoton jälkeen Laura sai takaisinsoiton, jossa hänelle kerrottiin, että jonot neuropsykiatrisen kehityshäiriön hoitoon ovat hyvin pitkät. Hänet asetettiin jonoon, ja hänelle kerrottiin, että hoitoon pääsee keväällä 2023.
Laura teki tilanteestaan muistutuksen YTHS:lle tammikuussa 2023, koska oli turhautunut asian pitkittymiseen. Muistutus on kantelua lievempi keino, jolla potilas voi pyytää ratkaisua tai lisätietoa hänen hoitoaan koskevaan ongelmaan.
YTHS:n toimittamassa vastineessa myönnetään, että Lauran hoitoon pääsy oli venynyt laittoman pitkäksi. Vastineessa kuitenkin vedotaan siihen, että YTHS:llä ei ole resursseja ratkaista tilannetta.
LAIN MUKAAN LÄHETE OLISI
PITÄNYT TEHDÄ VIIDEN VUOROKAUDEN KULUESSA TARPEEN ILMENEMISESTÄ.
LAURAN TAPAUKSESSA
LÄHETTEEN SAAMISEEN MENI
YLI KAHDEKSAN KUUKAUTTA.
Lauran tietoihin tehtiin lopulta helmikuussa 2023 kirjaus, jonka mukaan hänen diagnosointinsa ja hoitonsa tulee siirtää Pirkanmaan hyvinvointialueen eli Pirhan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Lauran tapaus luokiteltiin liian haastavaksi YTHS:lle hänen mielenterveysongelmiensa takia.
”Helmi-maaliskuun taitteessa minulle ilmaantui teksti Kantaan, että yhden lääkärin pitäisi tehdä minulle lähete. Siitä alkoi sitten uusi seikkailu”, hän sanoo.
Valvonnassa löytynyt ongelmia
Valviran ryhmäpäällikkö Kirsti Tolosen mukaan virasto valvoo organisaatiovalvonnassa koko organisaatiota, ei yksittäistä ammatinharjoittajaa.
”Pyydämme selvityksiä kysymyksiin, mitä meillä on herännyt”, hän kuvailee prosessia.
YTHS:n toiminnassa kysymykset koskivat hänen mukaansa hoitoon pääsyn toteutumista sekä välitöntä yhteydensaantia. Viime vuoden syyskuussa tiukentuneen lain mukaan perusterveydenhuollossa pitää päästä hoitoon 14 vuorokauden ja suunterveydessä neljän kuukauden sisällä.
Ennen lakimuutosta aikarajat olivat kolme ja kuusi kuukautta.
Valviran syyskuussa 2023 antaman päätöksen mukaan ”Valvira toteaa, etteivät välitön yhteydensaanti ja kiireettömään hoitoon pääsy aina toteudu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä lain edellyttämällä tavalla.”
Välitön yhteydensaanti tarkoittaa sitä, että terveydenhoidon palveluntarjoajaan pitää pystyä saamaan yhteys. Tämä voi tarkoittaa sähköistä asiointia, puhelinsoittoa tai paikan päälle menemistä.
Takaisinsoittopalvelujen osalta välittömän yhteydensaannin vaatimus tarkoittaa, että yhteydenoton pitää tulla saman päivän aikana. Tämä ei YTHS:n tapauksessa aina toteutunut.
Virasto antoi YTHS:lle asiassa huomautuksen, mikä on Tolosen mukaan kolmanneksi ankarin keino, jolla Valvira voi yrittää vaikuttaa palveluntarjoajan toimintaan. Lisäksi Valvira käytti lievempää keinoa, eli kiinnitti YTHS:n huomion henkilöstön riittävyyteen sekä siihen, että YTHS on vastuussa alihankkijoiden potilaille tarjoamista palveluista.
”Ei ollut mitään käsitystä, kuinka kauan siinä menee”
Lauraa pyydettiin toimittamaan Pirhan lähetettä varten vanhoja terveystietojaan, jotta diagnosointi voitaisiin tehdä. Hän keräsi listan paikoista, joissa tietoja voi olla. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan Lauraa pyydettiin toimittamaan tiedot itse.
Pian tämän jälkeen Lauran perheenjäsen teki itsemurhan. Laura pyysi apua tietojen hankkimiseen, mutta ei aluksi saanut sitä.
”Laitoin viestin, että minulla on tosi huono elämäntilanne, on nämä tarkkaavaisuusoireet ja pää leviää. Että tämä tilanne on ihan hirveä. Sieltä tuli vastauksena vain, että sinun pitää nyt tilata ne tiedot.”
Laura otti YTHS:ään yhteyttä vielä toisen kerran ja sai puhelimessa tukea asiakirjojen etsimiseen. Hän toimitti tar-
HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMINEN
YTHS tammi–elokuu 2024
Pirhan perusterveydenhoito tammi–elokuu 2024
0–7 vrk
8–14 vrk
Lähde: THL
peeksi tietoja ja sai lähetteen Pirhan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kesäkuussa 2023.
Lain mukaan lähete olisi pitänyt tehdä viiden vuorokauden kuluessa tarpeen ilmenemisestä. Lauran tapauksessa lähetteen saamiseen meni yli kahdeksan kuukautta.
Laura teki hoidostaan kantelun Valviralle lokakuussa 2023. Kanteluun annetussa päätöksessä Valvira totesi maaliskuussa 2024, että Lauralle ei ”kerrottu potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti, milloin hän pääsisi hoitoon.” Päätöksen mukaan myöskään erikoissairaanhoitoon ohjaus ei toteutunut lain edellyttämällä tavalla.
”En oikein osaa kuvitella sitä epätoivon määrää, mikä minulla silloin oli. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka kauan siinä ajan järjestämisessä menee.”
Laura oli aikonut tehdä kanditutkielmansa loppuun kevään 2023 aikana. Suunnitelmat menivät kuitenkin uusiksi, koska hän ei pystynyt suorittamaan opintojaan surun ja läheteasian aiheuttaman huolen takia.
”Minulla oli itsetuhoisia ajatuksia siitä, että tämä ei tule koskaan paranemaan ja olen ihan jumissa tämän asian kanssa. Minulla on ollut Kelan psykoterapia ja kävin siellä tuossa vaiheessa. Jos minulla ei olisi ollut sitä, en tiedä, mitä vittua olisin tehnyt.”
Laiton toimintamalli
Myös Valviran organisaatiovalvonnassa kävi ilmi, että YTHS:n toimintamallit olivat osittain lainvastaisia. Ongelmia oli hoitoon pääsyn aikarajojen lisäksi erityisesti ajanvarauslupien kanssa.
Valvonta-aikana YTHS:llä oli käytössä järjestelmä, jossa hoidontarpeen arvioinnin jälkeen potilaalle annettiin lupa ajanvarauksen tekemiseen.
”Tämä ei meidän näkemyksemme mukaan toteutunut lain mukaisesti, koska lain mukaan potilaan pitäisi saada tietää se aika, milloin hänen asiaansa aletaan hoitamaan”, sanoo Valviran Tolonen.
YTHS kertoi vuonna 2022 Valviralle antamassaan selvityksessä, että potilaalle varataan aina hoitoaika sekä annetaan ajanvarauslupa. Valviran mukaan ”potilasasiakirjojen pe-
rusteella potilaalle oli annettu yleensä vain ajanvarauslupa, ei varsinaista aikaa.”
Tolonen ei ole kuullut, että muualla olisi ollut käytössä samanlaista järjestelmää. Hänen mukaansa lainsäädäntö tässä asiassa on yksiselitteinen, ja aika on aina ilmoitettava.
”Voi olla, että kun kehitetään uusia toimintamalleja, käy niin, että palveluntarjoaja päätyy erilaiseen tulkintaan kuin valvontaviranomaiset.”
YTHS kehittää toimintaansa
YTHS on kehittänyt toimintaansa jo pitkään ratkaistakseen Valviran löytämiä ja Lauran kohtaamia ongelmia.
”Teemme parhaamme sen eteen, että opiskelijat voivat luottaa meihin”, sanoo YTHS:n keskisen alueen aluejohtaja Reetaleena Hietala
Hänen mukaansa YTHS:ssä on siirrytty suoraviivaisempaan malliin, jossa opiskelija saa yhteydenoton jälkeen joko omahoito-ohjeet tai ajanvarauksen terveydenhuollon ammattilaiselle. Hietalan mukaan myös tarkkaavaisuushäiriöiden hoitoa on kehitetty ottamalla käyttöön verkkolomakkeita, joiden avulla saadaan karsittua pois opiskelijat, jotka eivät tarvitse hoitoa.
YTHS toimitti tämän vuoden tammikuussa Valviran selvityspyyntöön vastauksen, jossa se esittelee toteutettuja ja suunniteltuja parannuksia palveluihinsa. Hietalan mainitsemien uudistusten lisäksi YTHS on esimerkiksi hankkinut lisätyövoimaa hoidontarpeen arviointiin sekä kehittänyt viestintäänsä.
Hietalan mukaan keskisen alueen henkilöstöresurssit ovat olleet täytettynä ja vaihtuvuus on ollut vähäistä. Opiskelijamäärän ja palvelujen kysynnän kasvu tekee hoitotakuuseen pääsemisestä kuitenkin vaikeaa.
”Esimerkiksi yleislääkärin vastaanoton käyntimäärät ovat edellisvuotta korkeammalla tasolla. Olemme tehneet enemmän vastaanottoja, mutta silti on haasteita hoitoon pääsyn toteutumisessa.”
Hietala ei halua kommentoida Lauran tapausta koska ei tunne sen yksityiskohtia. Hän korostaa, että tarkkaavaisuushäiriöiden hoidossa on tärkeää, että käytössä on kattavat tiedot hoitohistoriasta.
”Oireiden ilmenemistä kartoitetaan varhaiskasvatuksen, koulun, aiemman terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojen kautta. Näihin YTHS:n ammattilaisilla ei ole pääsyä, ja siksi dokumentit tulee kerätä itse.”
Koska YTHS ei tarjoa erikoissairaanhoitoa, se ei ole voinut toteuttaa Lauran diagnosointia ja hoitoa. Ennen hoidon alkamista Pirhalla Laura on kuitenkin YTHS:n vastuulla. Hietalan mukaan keinot ovat tällaisessa tilanteessa vähissä.
”Tietenkin ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä siihen yksikköön mihin jonottaa ja tiedustella sitä aikaa. Sittenhän valvova viranomainen on myös sitä varten, jos ei saa sitä palvelua mikä itselle kuuluu. En oikein muuta keksi.”
Ongelmana resurssit
Kehitystyö on Hietalan mukaan tuonut helpotusta, mutta kaikkia ongelmia ei ole ratkaistu.
THL:n avoimesta tilastopalvelusta selviää, että YTHS keskisen tilanne on edellisvuotta huonompi. Yli 90 vuorokautta hoitoon pääsyä odottaneita oli elokuun loppuun mennessä 74, kun koko viime vuoden aikana vastaavia hoitotakuun ylityksiä oli vain 12.
Hietalan mukaan kyse on resursseista.
”Kun ottaa huomioon kustannusten, opiskelijamäärän ja palvelukysynnän kasvun, niin kyllähän perusrahoitus on vaikea saada riittämään.”
YTHS myöntää Valviralle tammikuun vastauksessaan, että ”kiireettömään hoitoon pääsy 14 vuorokaudessa tai lääkärin jatkohoitoon pääsy 7 vuorokaudessa ei toteudu hoitotakuulain mukaisesti millään maantieteellisellä tasolla.”
Noin neljännes opiskelijaterveydenhoidon rahoituksesta tulee opiskelijoiden maksamista terveydenhoitomaksuista. Loput kolme neljännestä tulevat valtiolta. YTHS haki tälle vuodelle Kelalta rahoitusta 98,4 miljoonaa euroa, mutta sai vain 89,9 miljoonaa.
Hietala on toiveikas siitä, että valtionrahoituksen määrää nostettaisiin ensi vuodeksi.
Valvonta jatkuu
Laura päätyi lopulta hakemaan hoitoa tarkkaavaisuushäiriöönsä yksityiseltä lääkäriasemalta. Hän sai diagnoosin ja
lääkityksen tämän vuoden tammikuussa.
Hän on yhä Pirhan jonossa.
Pirhan sairaalapalvelujen psykiatrian vs. toimialuejohtaja Aino Mattilan mukaan jonot neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ovat hyvin pitkät, eikä yli vuoden jonotus ole harvinaista.
”Ei kenenkään pitäisi olla sellaisessa jonossa. Tämä tilanne ei ole ollenkaan sellainen, mikä sen pitäisi olla.”
Mattilan mukaan ongelmia on sekä resursseissa että hoidon porrastuksessa. Hänen mukaansa hyvinvointialueella ei ole ylimääräistä rahaa jonojen purkamiseen, mutta Pirhassa selvitetään muun muassa, voisiko jonossa olevia hoitaa myös muualla kuin erikoissairaanhoidossa.
Laura sai keväällä tehtyä kanditutkielmansa loppuun. Hän ei usko, että se olisi ollut mahdollista ilman oikeaa lääkitystä.
”Jos minulla ei olisi ollut mahdollisuutta yksityiseen, olisin edelleen ilman hoitoa ja diagnoosia, ja tässä on mennyt kaksi vuotta.”
Laura kertoo olevansa itsekin pienituloinen, mutta hän sai katettua diagnosoinnin kulut säästöillään. Hän on pohtinut, mitä käy heille, joilla ei ole samaa mahdollisuutta.
”Vaikka moni asia on mennyt pieleen kohdallani, niin minulla on sattunut olemaan asioita, jotka ovat suojanneet turvaverkkona. Miten sitten ihmiset, joilla ei ole Kelan terapiaa tai rahaa mennä yksityiselle?”
Valviran Tolosen mukaan YTHS:n valvontaa jatketaan edelleen. Hallitus on kaavaillut hoitotakuulainsäädäntöön muutoksia, joiden toteutuessa kiireettömään hoitoon pitäisi päästä kolmessa ja suunterveyden hoitoon kuudessa kuukaudessa.
”Olemme kuulolla, että millaista muutosta siellä on tulossa ja pohdimme, millaista valvontaa meidän on järkevää toteuttaa loppuvuoden aikana.”
Valvira on tietoinen terveydenhoidon resurssiongelmista, mutta viranomaisena se ei voi ottaa valvonnassaan huomioon sitä, millä tasolla resurssit ovat. Lain mukaan täytyy toimia aina, Tolonen sanoo.
”Lakeihin me emme voi vaikuttaa, mutta sitten kääntyy katse lain laatijoihin.” •
Mitä tehdä, jos olet tyytymätön saamaasi hoitoon?
• Keskustele asiasta hoitoa antaneen ammattilaisen, hänen esihenkilönsä tai potilasasiavastaavan kanssa.
• Jos keskustelusta ei ole apua, voit tehdä muistutuksen hoitopaikan vastaavalle johtajalle.
• Julkisesta terveydenhuollosta voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon. YTHS:stä kantelu tehdään Valviraan.
• Jos asia ei ratkea muilla toimenpiteillä ja olet edelleen tyytymätön, voit tehdä hakemuksen hallinto-oikeudelle, jossa asia käsitellään hallintoriita-asiana.
Lähde: eu-terveydenhoito.fi
TURHAT TAIDOT
MITÄ TURHIA TAITOJA
SINULLA ON?
”Osaan tehdä tällaisen äänen (matkii Pingua).”
MARIA PALMROOS
Yhteiskuntatutkimus 5. vuosi
”Olen tosi hyvä saamaan palkintoja niissä koneissa, missä pitää nostaa kouralla pehmoleluja.”
TERO LEPOLA
Biolääketieteen tekniikka 5. vuosi
”Minusta mikään taito ei ole turha, jos sen tekemisestä nauttii.”
YUE ZHU
Software, Web & Cloud Engineering 5. vuosi
ANETTE PARTONEN Kirjoittaja on ainejärjestön puheenjohtaja, joka haluaisi osata olla kiitollinen ihan kaikesta.
Kiitä järjestötoimijaasi
Sähköposti tulvii yhteistyöpyyntöjä. Kokoukset ja tapaamiset rytmittävät seuraavaakin viikkoa. Sitsejä varten pitäisi mennä ostoksille, hankkia lavoittain siideriä ja olutta.
Joku soittaa minulle kuudelta illalla tavoitellen ainejärjestön puheenjohtajaa. Olen matkalla opiskelijatapahtumaan kaljakassi kilisten ja mietin, että tämäkin yhteydenotto olisi voinut olla sähköposti.
Moni kaltaiseni järjestöaktiivi nyökyttelisi seuraavalle: hallitustoiminta on kivaa ja antoisaa. Samaan aikaan se syö palasen liki jokaiselta muulta elämän osa-alueelta.
Opintojen suorittaminen voi viivästyä ja palkkatöiden tekeminen vaikeutua. Samalla pitää muistaa oma henkilökohtainen elämä ihmissuhteineen ja harrastuksineen. Näkymättömät työt valuvat helposti viikonlopuille ja illan tunneille, kun päivät täyttyvät kaikesta muusta.
Tämä ei ole uhriutuva valitusvirsi. Sen sijaan haluan painottaa sitä, että ainejärjestöt ovat ilmentymä kolmannen sektorin toiminnasta. Ainejärjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, jotka pyrkivät tuottamaan sosiaalista koheesiota jäsentensä välille. Ilman omaa aktiivisuuttamme ei olisi sitsejä, approja, ei haalareita, ei opiskelijaedustajaa tärkeissä päätöspöydissä.
ON epäitsekästä omistaa vapaa-aikaansa yhteiseen hyvään. Moni ha-
luaa pyyteettömästi palvella omaa yhteisöään.
Kolmannen sektorin rooli kasvaa nyky-Suomessa, jonka hallitus leikkaa esimerkiksi sosiaalietuuksista ja terveyspalveluista. Vaikka on olemassa paljon yhteiskunnallisesti tärkeämpiä yhdistyksiä, ainejärjestö voi kiinnittää osaksi yliopiston sosiaalista elämää, auttaa pärjäämään opinnoissa, luoda tukiverkostoa opiskelukaupunkiin.
Tiedätkö itse, kuka vastaa järjestösi tapahtumasektorista tai hoitaa koulutuspolitiikkaa?
Ainejärjestöni puheenjohtajana pyrin toistamaan yhtä sanaa: kiitos. En vieläkään sano sitä tarpeeksi, ja saatan ottaa omien hallituslaisteni toiminnan itsestäänselvyytenä.
Kiitos on vapaaehtoistyön tärkein palkka. Kiittäminen vähentää riittämättömyyden tunnetta ja saa tuntemaan, että oma työpanos on tarpeeksi. Se ylläpitää motivaatiota ja luo merkityksellisyyden tunnetta.
Tiedätkö itse, kuka vastaa järjestösi tapahtumasektorista tai hoitaa koulutuspolitiikkaa? Haastan sinut selvittämään sen, ja ehkä myös sanomaan kiitos. Rivijäsenen suusta sana on vielä arvokkaampi. •
HALLINTOHIMMELI
Tuntuuko ylioppilaskunnan hallinto hämmentävältä häkkyrältä? Tässä jutussa esittelemme, mitä mikäkin TREYn alainen elin tekee.
ARTTU TIMONEN Grafiikka PAULIINA LINDELL
Yliopistolaissa (46 §) määrätään ylioppilaskunnista. Jokaisen korkeakouluopiskelijan, joka suorittaa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Laissa määrätään, että ylioppilaskunnalla tulee olla päätösvaltaa käyttävä hallitus ja edustajisto. Hallitus käyttää myös hallinto- ja toimeenpanovaltaa.
Valtion asetus yliopistoista puolestaan määrää, että ylioppilaskunnalla tulee olla omaa taloutta koskeva hallintoelin. TREYllä tämä hallintoelin on talousvaliokunta.
YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS
Yliopistolain määräämä
KUKA JOHTAA? Hallituksen ja samalla ylioppilaskunnan puheenjohtaja Noora Hakulinen. Edustajisto valitsee puheenjohtajan.
MITÄ NE TEKEE? TREYn hallitus on edustajiston valitsema hallintoja toimeenpanovaltaa käyttävä toimielin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus pyörittää ylioppilaskunnan päivittäistä toimintaa. Hallituksen jäsenet vastaavat erilaisten ylioppilaskunnan toimintojen toimeenpanemisesta, kuten tuutoroinnista, tapahtumista ja edunvalvonnasta.
Hallitus vastaa toiminnastaan ylioppilaskunnan edustajistolle ja valmistelee sille päätöksiä esimerkiksi erilaisten vaikuttamisohjelmien ja opiskelijaedustajien vahvistamisesta.
KETÄ SIIHEN KUULUU? Edustajisto valitsee aina vuoden lopussa kalenterivuodeksi enintään 11-henkisen hallituksen ja puheenjohtajan. Tällä hetkellä TREYn hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä.
Kauden 2025 edustajisto valitsee hallituksen järjestäytymiskokouksessaan marraskuussa.
TYÖNTEKIJÄT (TREYN TOIMISTO)
KUKA JOHTAA? Ylioppilaskunnan pääsihteeri Adam Zeidan. Edustajisto valitsee pääsihteerin.
MITÄ NE TEKEE? Ylioppilaskunnan työntekijät ovat joukko eri alojen asiantuntijoita, jotka valmistelevat ja toteuttavat edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Asiantuntijat myös kouluttavat ylioppilaskunnan ja järjestöjen toimijoita sekä valmistelevat hallitukselle asioita päätöksentekoon. Pääsihteeri johtaa ylioppilaskunnan vaikuttamistyötä ja koko toimistoa. Hän toimii myös edustajiston, hallituksen ja valiokuntien kokousten sihteerinä. Toimiston henkilökunta vastaa ylioppilaskunnan jäsenpalveluiden toteutumisesta ja heidän kauttaan voi hoitaa jäsenyyteen ja opiskelijakortteihin liittyviä asioita.
Koulutuspoliittinen ja sosiaalipoliittinen sektori hoitavat erityisesti edunvalvontaan liittyviä asioita. Näihin kuuluvat esimerkiksi opiskeluun, yliopistoon, toimeentuloon, terveyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat niin yksilön kuin yhteisön tasolla.
KETÄ SIIHEN KUULUU? Vakituisina työntekijöinä: pääsihteerin lisäksi talouspäällikkö, taloussihteeri, myynti- ja markkinointikoordinaattori, kaksi koulutuspoliittista asiantuntijaa, kaksi sosiaalipoliittista asiantuntijaa, järjestöasiantuntija, tuutoroinnin asiantuntija, tapahtuma- ja yhteisöasiantuntija, viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntija, jäsenpalveluasiantuntija ja jäsenpalveluassistentti.
Projekti- tai harjoittelutehtävissä: edustajistovaalikoordinaattori, arkistoharjoittelija ja kääntäjäharjoittelija. Visiirin työntekijät eli päätoimittaja, art director ja toimitusharjoittelija ovat myös ylioppilaskunnan työntekijöitä.
EDUSTAJISTO
Yliopistolain määräämä
KUKA JOHTAA? Edustajiston puheenjohtaja Onni Härkönen. Puheenjohtaja valitaan edustajiston keskuudesta.
MITÄ NE TEKEE? Edustajiston tehtävänä on toteuttaa yliopistolaissa määrättyä tehtäväänsä eli valita lain määräämät edustajat yliopiston hallintoelimiin. Lisäksi edustajisto päättää TREYn pääsäännön mukaisesti muun muassa jäsenet toimielimiin, jotka esitellään myös tässä jutussa. Edustajisto valitsee myös edustajat Toasin valtuuskuntaan, Suomen ylioppilaskuntien liiton ja opiskelijoiden liikuntaliiton liittokokouksiin sekä Tampereen ylioppilastalosäätiön hallitukseen.
Edustajisto päättää ylioppilaskunnan talouden ja toiminnan suunnittelusta sekä päättää TREYn säännöistä sekä muista ohjaavista dokumenteista.
KETÄ SIIHEN KUULUU? Edustajistoon kuuluu 49 varsinaista edustajiston jäsentä eli tuttavallisemmin edaattoria. Jokaista varsinaista valittua edustajaa kohden valitaan kolme varaedustajaa. Edustajiston jäsenet valitaan edustajistovaaleissa kaksivuotiselle kaudelle.
Seuraavat TREYn edustajistovaalit käydään marraskuussa, jolloin valitaan edustajisto poikkeuksellisesti yhden vuoden toimikaudelle.
Teksti
TALOUSVALIOKUNTA
Yliopistoasetuksen määräämä
KUKA JOHTAA? Talousvaliokunnan puheenjohtaja Salla-Mari Palokari. Puheenjohtaja valitaan talousvaliokunnan keskuudesta.
KETÄ SIIHEN KUULUU? Talousvaliokuntaan kuuluu 3–10 talouteen ja hallintoon perehtynyttä henkilöä. Jäsenistä vähintään puolen tulee olla ylioppilaskunnan jäseniä. Tällä hetkellä talousvaliokuntaan kuuluu puheenjohtaja mukaan luettuna kahdeksan henkeä. Talousvaliokunnan valitsee edustajisto.
MITÄ NE TEKEE?Talousvaliokunta laatii talousarvion ja valmistelee erilaisia talouteen liittyviä linjauksia. Ylioppilaskunta harjoittaa yritystoimintaa ja omistaa muun muassa Juveneksen, joten talousvaliokunta on ohjaava ja valmisteleva valiokunta näihin liittyvissä asioissa.
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
Ylioppilaskunnan pääsäännön määräämä
KUKA JOHTAA? Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Mika Pajala Edustajisto valitsee puheenjohtajan.
KETÄ SIIHEN KUULUU? Keskusvaalilautakunnassa toimii seitsemän ylioppilaskunnan jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Keskusvaalilautakunnan ja sen puheenjohtajan valitsee edustajisto.
MITÄ NE TEKEE? Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on valvoa ylioppilaskunnan edustajistovaalien toteutumista ja tehdä siihen liittyvien järjestelyiden päätöksiä. Keskusvaalilautakunta tekee vaalikuulutuksen sekä päättää vaalien ajankohdan, äänestystavan ja hyväksyy vaaleihin liittyvät asiakirjat. Keskusvaalilautakunnan päätöksellä vahvistetaan myös edustajistovaalien tulos vaalin jälkeen.
HALLINTOVALIOKUNTA
Ylioppilaskunnan pääsäännön määräämä
KUKA JOHTAA? Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Elina Lehtinen Puheenjohtaja valitaan hallintovaliokunnan keskuudesta.
KETÄ SIIHEN KUULUU? Jokaisesta edustajiston edustajistoryhmästä on yksi edustaja. Tällä edustajistokaudella hallintovaliokuntaan kuuluu 14 edustajaa puheenjohtaja mukaan lukien. Hallintovaliokunnan kokoonpanon päättää edustajisto.
MITÄ NE TEKEE? Suoraan edustajiston alainen hallintovaliokunta käsittelee ja valmistelee edustajistolle päätöksentekoon tulevia asioita. Se tarkkailee yliopiston hallintoa ja tekee edustajistolle havaintojensa perusteella aloitteita.
KUNNIAVALIOKUNTA
Ylioppilaskunnan pääsäännön määräämä
KUKA JOHTAA? Kunniavaliokunnan puheenjohtaja Venla Monter. Puheenjohtaja valitaan kunniavaliokunnan keskuudesta.
KETÄ SIIHEN KUULUU? Edustajiston työjärjestyksen mukaan kunniavaliokuntaan valitaan 3–10 jäsentä, jotka ovat ylioppilaskunnan toiminnassa ansioituneita henkilöitä. Valiokunnan toimikausi on kolme vuotta. Tällä hetkellä kunniavaliokuntaan kuuluu seitsemän jäsentä puheenjohtaja mukaan luettuna. Kunniavaliokunnan valitsee edustajisto.
MITÄ NE TEKEE? Kunniavaliokunnan tehtäviin kuuluu merkki- ja lippuohjesäännön käsittely ja päivittäminen. Se käsittelee ja valmistelee päätöksentekoa edustajistolle koskien kunnianosoituksia. Edustajisto valitsee esimerkiksi kunniajäsenyyden saajat kunniavaliokunnan käsittelyn ja esitysten perusteella. Kunniavaliokunta ei tee päätöksiä palkittavista, vaan päätöksen tekee joko edustajisto tai ylioppilaskunnan hallitus riippuen siitä, mitä lippu- ja merkkiohjesäännössä määrätään.
KUKA JOHTAA? Visiirin toimitusneuvoston puheenjohtaja Arttu Timonen. Puheenjohtaja valitaan toimitusneuvoston keskuudesta.
KETÄ SIIHEN KUULUU? Ylioppilasmedian johtosäännön mukaisesti edustajisto valitsee kuusihenkisen toimitusneuvoston, joista vähintään neljän jäsenen tulee olla ylioppilaskunnan jäseniä. Toimitusneuvostossa tulee olla vähintään yksi edustajiston jäsen sekä TREYn hallituksen nimeämä edustaja. Toimitusneuvoston valitsee edustajisto.
MITÄ NE TEKEE? Toimitusneuvosto tekee hallitukselle esitykset Visiirin henkilökunnan palkkaamiseksi. Neuvosto määrittää muun muassa Visiirin ilmestymispäivät ja painosmäärät talousarvion puitteissa. Mikäli painopaikka tai julkaisualusta halutaan muuttaa, Visiirin toimitusneuvosto päättää niistä. Toimitusneuvosto seuraa Visiirin toimintaa ja keskustelee päätoimittajan sekä muiden ylioppilaskunnan edustajien kanssa toiminnan kehittämisestä. Visiirin toimitusneuvosto valmistelee omalta osaltaan myös Visiirin osuutta ylioppilaskunnan talousarvioon.
Toimitusneuvosto ei käytä journalistista valtaa eikä se neuvo tai ohjaa Visiirin toimitusta esimerkiksi siitä, mistä tai miten Visiiri voi kirjoittaa.
Toimielinten kokoonpanot on tarkastettu Treyn nettisivuilta 25.9.2024.
Tampereen ylioppilaskunnan logo
YHTEISISSÄ TALKOISSA
Hallituksen säästötalkoot osuvat monin tavoin myös korkeakouluopiskelijoihin. Tarkista jutusta, miten leikkaukset vaikuttavat asumiseen, opintoihin ja säästämiseen.
Teksti & gallupkuvat PIHLA LEPPÄNEN Kuvitus PAULIINA LINDELL
ASUMISTUEN
ENIMMÄISMÄÄRÄ LASKEE
Useita opiskelijoita koskevat yleisen asumistuen leikkaukset tulivat voimaan huhtikuussa 2024, mutta käytännössä tuki laskee vasta sen vuositarkastuksen yhteydessä. Esimerkiksi monen syksyllä 2023 opintonsa aloittaneen tai muuttaneen ja tukea hakeneen opiskelijan asumistuen lasku on ajoittunut lukukauden alkuun.Yksin asuvan enimmäistukimäärä oli Tampereella aiemmin 357,60 euroa, kun taas leikkausten jälkeen tukea voi saada enintään 312,90 euroa.
TULOT LASKEVAT
ASUMISTUKEA ENTISTÄ ENEMMÄN
Leikkaukset osuvat opiskelijoiden mahdollisuuksiin kompensoida etuustulojen laskua työnteolla. Aiemmin perusomavastuuosuus oli matalampi, minkä lisäksi asumistukea saavan kuukausittaisista tuloista 300 euroa jätettiin huomioimatta tukeen vaikuttavina tuloina. Leikkausten jälkeen tuloja tarkastellaan täysimääräisesti. Täyttä asumistukea saava yksinasuva opiskelija saa perusomavastuun laskukaavan mukaan tienata edelleen 761 euroa kuukaudessa, mutta sitä suuremmat tulot laskevat tuen määrää. Työtulojen ohella myös muun muassa opintoraha lasketaan asumistuen määrään vaikuttavaksi tuloksi.
Keskellä vuotta tapahtuva muutos voi aiheuttaa päänvaivaa työtä tekevälle opiskelijalle: ennen vuositarkistusta tienatuista ansiotuloista 300 euron vähennys otetaan edelleen huomioon asumistuen määrää arvioidessa, mutta tarkastuksen jälkeen tulot on laskettava uuden kaavan mukaisesti.
ASUMISEN TUKI KYTKETÄÄN
OPINTOTUKEEN
Hallitus suunnittelee myös muita muutoksia opiskelijoiden asumisen tukemiseen. Elokuusta 2025 lähtien opiskelijat on tarkoitus siirtää takaisin ennen vuotta 2017 käytössä olleen opintotuen asumislisän pariin. Tällöin tukea voisi saada vain opiskelija, jolla opintotukikuukausia on yhä jäljellä. Moni opiskelija ei enää saisi kesällä tukea asumiseen, sillä opintotukikuukausia on laskettu ainoastaan yhdeksän jokaista tutkinnon tavoiteaikaan sisältyvää lukuvuotta kohti, minkä lisäksi käytössä on vain kolme ylimääräistä tukikuukautta. Muutos saattaisi kuitenkin hyödyttää puolison tai kämppisten kanssa asuvia, sillä opintotuen asumislisän suunnitellaan olevan henkilökohtainen. Tällöin sen suuruuteen eivät asumistuesta poiketen vaikuttaisi koko ruokakunnan tulot. Opintotuen asumislisän tarkka suuruus ja muut yksityiskohdat ovat vielä epäselviä.
ASUMISTUKEA SAAVAN SÄÄSTÄMINEN VOI VAIKEUTUA
Hallitus on esittänyt, että yleiseen asumistukeen otettaisiin vuoden 2025 alusta lähtien käyttöön varallisuusraja. Muutos voisi mahdollisesti vaikuttaa väliaikaisesti myös opiskelijoihin vuonna 2025 ennen siirtymistä opintotuen asumislisän pariin elokuun alussa. Yhden aikuisen kotitaloudessa varallisuusraja olisi 10 000 ja useamman 20 000 euroa, minkä lisäksi talletuksista 2000 euroa laskettaisiin tukeen vaikuttamattomaksi käyttövaraksi. Alle 50 000 euron säästöillä asumistukea voisi edelleen saada, mutta varallisuusrajan ylittävät säästöt laskisivat tuen määrää. Esimerkiksi yksinasuvalla voisi säästöjä olla siis maksimissaan 12 000 euroa ilman, että ne laskisivat asumistuen määrää. Tuottamatonta omaisuutta, kuten yksityiskäytössä olevaa autoa, ei otettaisi säästönä huomioon. Muutoksen yksityiskohdat eivät ole vielä varmistuneet.
OPINTORAHA EI MUUTU, MUTTA LAINAA SAA ENEMMÄN
Arkikielessä opintotukenakin tunnettu opintotuen opintoraha on indeksijäädytetty vuoden 2023 tasoon vuoteen 2027 asti, mikä tarkoittaa, ettei opintorahan määrä kasva, vaikka yleinen hintataso nousisikin. Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan opintorahan suuruus on siis jatkossakin 279,38 euroa. Opintolainan valtiontakauksen määrää on kuitenkin nostettu elokuusta 2024 läh-
tien, ja nykyään lainaa onkin mahdollista saada 850 euroa kuukaudessa aiemman 650 euron sijaan. Opintolainan korkoavustuksen tulorajat ovat myös nousseet kuluvan vuoden alussa. Lisäksi opintorahan ja opintotuen asumislisän vuositulorajoja korotetaan ansiotasoindeksin eli yksinkertaistettuna palkansaajien keskiansioiden muutoksen mukaisesti vuoden 2025 alusta. Korotuksen suuruus ei ole vielä tiedossa.
YKSIN ASUVAN ENIMMÄISTUKIMÄÄRÄ OLI TAMPEREELLA
AIEMMIN 357,60 EUROA. LEIKKAUSTEN JÄLKEEN TUKEA VOI SAADA ENINTÄÄN 312,90 EUROA.
UUDELLEENKOULUTTAUTUMISESTA TULEE VAIKEAMPAA
Kannustimet aikuis- tai uudelleenkouluttautumiseen ovat jatkossa vähäisempiä, kun monen jo pidempään työelämässä olleen opiskelijan kouluttautumisen rahoittajana toiminut aikuiskoulutustuki lakkautettiin tämän vuoden elokuusta alkaen. Tukea on kuitenkin mahdollista saada vielä vuoden 2025 loppuun asti, jos opinnot on aloittanut ennen syksyä 2024. Lisäksi hallitus suunnittelee niin sanottua yhden paikan sääntöä, joka tarkoittaisi, ettei tuplatutkintojen opiskeleminen olisi enää jatkossa mahdollista samanaikaisesti.
IIDA RISSANEN-VATJA
Logopedia 3. vuosi
Miten leikkaukset vaikuttavat arkeesi?
”Olen opiskellut osan aikaa aikuiskoulutustuella, jonka ehdin juuri saamaan ennen kuin se kokonaan lakkautettiin. Minulla on oikeus nostaa sitä vielä syksyllä 2025. Sikäli leikkaukset eivät ehkä osu niin pahasti, mutta olen kuitenkin vielä aikuisenakin opiskelevien kohderyhmää, joka ei aikuiskoulutustukea jatkossa enää pysty nostamaan. ”
Mistä säästät tai miten korvaat aiempaa pienempiä tukia?
”Olen hyvä olemaan ostamatta mitään ylimääräistä. Kasvisruokaa syömme paljon. Minulla on pienet lapset kotona, ja heidätkin kasvatan edulliseen, mutta terveelliseen kasvisruokaan.”
ERKKI TAURIA Englannin kieli 2. vuosi
Miten leikkaukset vaikuttavat arkeesi?
”Kun varsinkin tuet pienenevät, jää heti vähemmän rahaa käytettäväksi vuokran jälkeen.”
NEA KOSKELA Lääketiede 4. vuosi
Miten leikkaukset vaikuttavat arkeesi?
”Eivät ihan hirveästi. Käyn töissä opintojen ohella niin kuin aiemminkin. Se tuo arkeen vähän pelivaraa.”
EETU SORONEN Tietotekniikka 1. maisterivuosi
Miten leikkaukset vaikuttavat arkeesi?
”Eivät käytännössä mitenkään.”
Mistä säästät tai miten korvaat aiempaa pienempiä tukia?
”Teen enemmän töitä, ja siitä saa vähän lisää toimeentuloa.”
GALLUP: MITEN LEIKKAUKSET VAIKUTTAVAT OPISKELIJOIHIN?
Mistä säästät tai miten korvaat aiempaa pienempiä tukia?
”Varmaankin juuri töissä käymällä. Vähän varmaan myös katson menoja, mutta ihan
Mistä säästät tai miten korvaat aiempaa pienempiä tukia?
”Asumistukihan ensi vuonna yhdistyy opintotuen kanssa. Se tulee eniten vaikuttamaan. Käytännössä sitten opintolainaa vain pitää ottaa enem-
PÖHINÄÄ PAIDIASSA
Korkeakouluyhteisön monikäyttötila Paidia on herättänyt opiskelijoissa ihmetystä jo yli kaksi vuotta. Yliopistolta kerrotaan, että tilan käyttötarkoitus on muuttunut pilotoinnin aikana.
Teksti IIKKA SORVALI Kuvat EELIS BERGLUND
Pelihuoneen seinällä on peliruokaa esittelevä näyttely, joka oli alun perin esillä Suomen pelimuseossa.
Nokia Areenalla sijaitsee kiistelty, kehuttu ja parjattu Paidia. 460 neliömetrin monitoimitilassa voi yliopiston mukaan avata uudenlaisia mahdollisuuksia sekä
oppimiseen ja tutkimukseen että yhteistyöhön ja kumppanuksiin.
Vierailimme Paidiassa syyskuun puolivälissä ja selvitimme, mitä tilassa tapahtuu kaksi ja puoli vuotta sen käyttöönoton jälkeen.
Kun Paidiasta uutisoitiin vuonna 2022, yliopiston kampuskehitystä johtava Satu Hyökki ei halunnut kommentoida, paljonko tila maksaa. Visiiri teki tätä juttua varten tietopyynnön, jossa kysyimme muun muassa tilan kustannuksista.
Yliopiston vastauksen mukaan tilan vuokra on 18 euroa neliöltä ja sen ylläpito kustantaa neljä euroa neliöltä. Yhteensä vuokra on siis 10 120 euroa kuukaudessa.
Tietopyyntövastauksen mukaan Paidia vastaa noin 0,2 prosenttia yliopiston tilojen kustannuksista sekä pinta-alasta.
Paidiassa on järjestetty tietopyyntö-
vastauksen mukaan vuosittain 200–250 tapahtumaa, joista neljä viidestä on ollut arkena päiväsaikaan ja loput iltaisin tai viikonloppuisin. Kolme neljäsosaa tapahtumista on järjestetty hybridinä.
Tyypillinen tapahtuma on liittynyt tutkimustoimintaan, kuten hankkeiden sidosryhmätapaamisiin.
Yliopiston pelillisyyden projektipäällikkö Juhani Linna ja Paidian esitystekniikasta ja it-tuesta vastuussa oleva Mikko Seppänen kertovat esittelykierroksella, että tilassa on järjestetty myös opiskelijajärjestöjen tapahtumia, pelitapahtumia sekä esimerkiksi erääseen näyttelijäntaiteen tutkinnon kurssiin kuulunut esitys.
Tilaa on markkinoitu vahvasti myös pelillisyyden kautta. Lisäksi sen on ollut
Yliopiston pelillisyyden projektipäällikkö Juhani Linna ja Paidian esitystekniikasta ja ittuesta vastuussa oleva Mikko Seppänen esittelevät tiloja.
tarkoitus toimia eräänlaisena näyteikkunana yhteisössä tehtävään tutkimukseen.
Esittelykierroksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että näissä asioissa Paidia ei ole päässyt tavoitteisiinsa.
Pelejä, tapahtumia ja tutkimusta
Paidia otettiin käyttöön korona-aikana, maaliskuussa 2022, jolloin ihmiset olivat jo tympääntyneet etäosallistumiseen ja webinaareihin.
”Olemme yhteisön paras tila tehdä hybridiä”, Juhani Linna kehuu.
Hybridillä Linna tarkoittaa etä- ja lähiosallistumisen sekoittamista erilaisissa tapahtumissa.
”Monet olivat nääntyneet Teamskokouksiin, ja halusimme antaa yhteisöllemme mahdollisuuden siihen, että tilaisuudet näyttävät ja kuulostavat hyviltä.”
Paidiassa on pelihuone, jossa on parikymmentä pelikonetta. Lisäksi tilasta löytyy vr-laseja ja pelikonsoleita isoa salia reunustavista mökeistä. Sen lisäksi että Paidia suunniteltiin tapahtumatilaksi ja pelillisyyden edelläkävijäksi, sen piti
toimia myös Tuni-yhteisössä tehtävän tutkimuksen näyteikkunana.
Tästä tavoitteesta muistuttavat pelikonehuoneen seinustoille kasatut oranssit vanerinpalat.
”Tuo oli ratikkasimulaattorin prototyyppi, missä kävijä voisi istua ja nähdä mitä yhteisössä tapahtuu ja antaa palautetta”, selittää Linna.
Seppäsen mukaan simulaattoria pystyi kokeilemaan myös näkörajoitteita simuloivien vr-lasien kanssa.
”Se ei ollut koko ajan esillä, koska kokeileminen vaati ohjaajan ja se simulaatio oli vähän työvaiheessa”, hän lisää.
Linnan mukaan Paidiaan on seuraavaksi suunnitteilla luontovuorovaikutukseen liittyvä leirinuotio. Suunnittelu on tosin toistaiseksi tyssännyt siihen, että oikeiden puiden tuominen Areenalle ei ole mahdollista paloturvallisuus- ja painorajoitusten takia.
Pelaaminen on jäänyt paitsioon
Linnan mukaan tilaan oli alun perin suunniteltu avoimempaa toimintaa. Pa-
rin vuoden pilotoinnin perusteella on käynyt selväksi, että tapahtumanjärjestäjät haluavat järjestää Paidiassa enimmäkseen suljettuja tapahtumia, kuten työpajoja tai seminaareja.
Paidian verkkosivujen vanhentuneet tiedot kuvaavat tätä muutosta. Sivuilla kannustetaan vielä tätä juttua kirjoittaessa tulemaan Paidiaan pelaamaan syksyn 2023 aikana.
Mikko Seppäsen mukaan tilassa järjestetään avointen ovien päiviä tänäkin lukuvuonna sellaisina perjantaina, jolloin tilassa ei ole muita varauksia.
Painopiste on kuitenkin siirtynyt poispäin kaikille avoimesta tilasta, johon opiskelijat voivat tulla vapaasti pelaamaan.
”Tila pitää varata Resource Bookerin kautta, emme pidä tätä auki varausten ulkopuolella. Pitäisi siis olla joku järjestäjä, joka peluuttaa osallistujia”, sanoo Linna.
Pelikonehuone on ollut välillä käytössä osana tapahtumia, mutta Linnan mukaan se on toiminut myös varastohuoneena esimerkiksi tarjoilujen säilytyksessä.
”Huone on pienempi osa tätä tilaa, sen kohtaloa mietitään.”
TILAN VUOKRA ON 18 EUROA NELIÖLTÄ JA SEN YLLÄPITO KUSTANTAA NELJÄ EUROA NELIÖLTÄ. YHTEENSÄ VUOKRA ON SIIS 10 120 EUROA KUUKAUDESSA.
Ison salin reunalla olevia konsolimökkejä voi käyttää myös esittelypöytinä.
Rallisimulaattoria voi kokeilla Paidian avoimien ovien päivinä.
Areena tuo etuja
Moni tuntee Paidian sen sijainnin kautta, mikä on Linnan mukaan yksi tilan vahvuuksista. Nokia Areenalle on opastukset rautatieasemalta, joten ulkopaikkakuntalaisten on helppo suunnistaa paikalle.
Lisäksi tapahtumajärjestäjille voi lähettää Areenan saapumisohjeet, mikä helpottaa Linnan mukaan tapahtuman sijainnista viestimistä.
Monet ovat myös ihmetelleet Paidian sijaintia. Areena on epätyypillinen paikka korkeakoulun tilalle, ja areenan ulkopuolelta ei edes näe, että siellä sijaitsee jotain Tuniin liittyvää.
”Olisimme voineet maksaa siitä, että laitettaisiin kyltti Areenan seinään. Koska täällä järjestetään yleensä kutsutapahtumia, niin emme ole laittaneet sitä”, sanoo Linna.
Paidia tuo Linnan mukaan näkyvyyttä korkeakouluyhteisölle ja siellä tehtävälle tutkimukselle tapahtumien kautta, ei pelkällä olemassaolollaan. Hän painottaa, että tila ei suhteellisen pienen kokonsa takia voikaan olla koko yhteisön vapaassa käytössä.
”Yliopistolla on 5000 ihmistä töissä ja 30 000 Tuni-tunnusta. Olisimme ihan purjeessa, jos kaikki alkaisivat yhtäkkiä soittelemaan, että milloin voidaan tulla käymään.”
Vaatimuksena yhteistyö
Linna palaa haastattelun aikana useasti yhteistyön käsitteeseen. Paidiaan halutaan tapahtumia, jotka tuovat yhteen korkeakouluyhteisöä sekä sitä ympäröivää yhteiskuntaa.
”Kantava teema tässä on ollut, että miten saamme ihmiset, organisaatiot ja
PAIDIA TUO LINNAN MUKAAN NÄKYVYYTTÄ KORKEAKOULUYHTEISÖLLE JA SIELLÄ TEHTÄVÄLLE TUTKIMUKSELLE TAPAHTUMIEN KAUTTA, EI PELKÄLLÄ OLEMASSAOLOLLAAN.
yhteisöt tekemään tiedettä, kehitystyötä, opetusta ja maailman muuttamista yhdessä meidän kanssamme.”
Yhteistyötapahtumassa voi olla mukana järjestäjiä myös korkeakouluyhteisön ulkopuolelta. Tilan varaaminen ei maksa tapahtumajärjestäjälle mitään. ”Artisti maksaa tarjoilut, mutta jos haluaa keittää itse kahvia tuolla meidän keittiössämme niin sekin onnistuu.”
Poikkeustapauksissa tila on annettu myös ulkopuolisten tapahtumanjärjestäjien käyttöön. Näin tapahtui esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen aikana, mutta tällöin korkeakouluyhteisö ei Linnan mukaan myöskään maksanut tilasta mitään.
Myös opiskelijajärjestöjen tapahtumat ovat Linnan ja Seppäsen mukaan tervetulleita Paidiaan, jos niissä on jokin yhteistyöelementti. Esimerkiksi opiskelijajärjestöjen lautapeli-illat ja peliturnaukset ovat Seppäsen mukaan olleet avoimia yleisötapahtumia.
”Jos on tullut ehdotuksia vaikka vuosijuhlista, emme ole nähneet niitä meidän tilaamme oikeina tapahtumina”, sanoo Linna.
Tekniikkaa hallitaan ohjaushuoneesta, josta on näkymä isoon saliin. Kolmijalan päällä on robottikamera, joita on tilassa viisi.
Paidia
TPaidia on osa kokonaisuutta
Paidian viisivuotinen vuokrasopimus on nyt yli puolivälissä, ja Linnan mukaan oppiminen jatkuu edelleen. Linna haluaisi keskittyä siihen, että Paidiassa järjestetyistä tapahtumista saataisiin vaikuttavampia. Tällä hän viittaa jälleen kerran yhteistyön merkitykseen.
Myös viestintään on tarkoitus panostaa. Seppänen aikoo päivittää tilan sivujen vanhentuneet tiedot ja Linna korostaa sitä, että tapahtumanjärjestäjien tulisi viestiä tapahtumistaan ahkerammin.
”Koitetaan tökkiä ihmisiä sitä kohti. Ehkä varausprosessiin voisi sisällyttää toiveita tai keppiäkin, että viestikää ulospäin siitä, mitä teette Paidiassa.”
Paidian tulevaisuutta pohditaan yhdessä korkeakouluyhteisön muiden tilasuunnitelmien kanssa. Keskustakampuksella on tiedossa paljon muutoksia, ja Linnan mukaan tilannetta täytyy seurata kokonaisuutena.
”Yhteisön jäsenillä tuntuu olevan tarvetta tilalle. Itse näen, että tämä on meille positiivinen erottava tekijä suomalaisella korkeakoulukentällä.” •
Kirjoittaja on Visiirin toimitusharjoittelija.
muistuttaa Wallsin ajasta
ampereen yliopiston nykyinen rehtori Keijo Hämäläinen peri edeltäjältään vaikean tilanteen. Nyt, yli vuosi virkaanastumisen jälkeen, näyttää siltä, että Hämäläinen ei ole keksinyt ratkaisua ongelmaansa.
Tampereen yliopistoyhteisössä velloo tyytymättömyys, jota kuvastaa monen opiskelijan suhtautuminen Paidiaan. Nokia Areenan tila on monen mielessä jäänne Hämäläisen edeltäjä Mari Wallsin paikoin koomisille tasoille kohonneesta innovaatiopöhinästä.
TAMPEREEN
YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ VELLOO TYYTYMÄTTÖMYYS, JOTA
KUVASTAA MONEN OPISKELIJAN SUHTAUTUMINEN PAIDIAAN.
Monet muistavat pienten tulipalojen lisäksi Wallsin ja hänen johtoryhmänsä suhmuroinnin tila- ja yt-asioissa. Wallsin aika on jättänyt yliopistoyhteisöön traumoja. Ne näkyvät edelleen sekä epäluuloisuutena uusia hankkeita (kuten Paidiaa) kohtaan että kampuksilla järjestettävinä mielenosoituksina.
Välillä epäluuloisuus on mennyt liiallisuuksiin. Viimeisin esimerkki saatiin syyskuussa, kun jyväskyläläinen aktivistiryhmä väitti virheellisesti, että rehtorineuvosto Unifi olisi kieltänyt yliopistojen valtaukset valtakunnallisesti. Unifilla ei ole valtaa tehdä tällaisia päätöksiä, mutta tieto ehti herättää suuttumusta Tampereellakin ennen kuin se korjattiin.
Kuten selvityksemme Paidian kustannuksista osoittaa, joskus totuus ei ole niin dramaattinen kuin voisi luulla. Avoimella ja rehellisellä keskustelulla voitaisiin välttää spekulaatiota ja ehkä joitain konfliktejakin. Se, että yliopistolla on jatkuvasti mielenosoituksia, on seurausta tämän avoimuuden ja rehellisyyden puutteesta.
Se on myös merkki siitä, että rehtori Hämäläinen on epäonnistunut Wallsin kauden traumojen parantamisessa. •
IIKKA SORVALI
Oikeaa tiedettä
Sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori ei ole huolissaan kriittisestä julkisesta keskustelusta tieteenalaa kohtaan.
Teksti MIIRA PARHIALA Kuvitus KIMMO LUST
Sukupuolentutkimus ei ole oikeaa tiedettä vaan mielipiteiden määrittelyä. Oikeastaan sukupuolentutkimus tulisi siirtää yliopistoista poliittiseksi puolueeksi.
Vastaavia ajatuksia pääsee lukemaan nopeasti eri keskustelupalstoilta ja uutisten kommenttikentistä, kun kirjoittaa
hakukoneeseen sukupuolentutkimus
Tieteenala on selkeästi monelle kova pala purtavaksi. Vastaavaa keskustelua ei ole havaittavissa vaikkapa teknillisten alojen ympärillä.
Sukupuolentutkimus on yhteiskuntatieteen ala, jota vuoteen 2009 asti kutsuttiin Suomessa naistutkimukseksi. Sukupuolentutkimus tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta yhteiskunnallisina, kulttuurillisina ja historiallisina ilmiöinä.
Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella elokuussa aloittanut apulaisprofessori ja oppialavastaava Hanna Ylöstalo sanoo, että tutkimusala tutkii sukupuolta myös valtarakenteena. Nykyään sukupuolentutkimus lähestyy sukupuolta intersektionaalisena kysymyksenä.
”Ajatellaan, että sukupuoli ja sukupuolittuneet valtarakenteet ovat kietoutuneet muihin yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin, esimerkiksi yhteiskuntaluokkiin”, Ylöstalo sanoo.
Sukupuolentutkimus on monitieteellinen tieteenala. Sen piirissä tehdään
esimerkiksi kasvatustieteellistä, humanistista, yhteiskuntatieteellistä, oikeustieteellistä tai terveystieteellistä tutkimusta.
Tampereen yliopistossa sukupuolentutkimusta voi opiskella yhteiskuntatutkimuksen kandivaiheen opinnoissa ja pääaineena sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmassa. Tänä vuonna sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmassa aloitti kymmenen opiskelijaa.
”Näin pieneen oppialaan se on aika paljon. Opintosuuntamme on suosittu. Myös kandivaiheen opiskelijoita on paljon”, Ylöstalo kertoo.
Feminismistä voi tulla paha mieli
Sukupuolentutkimuksesta käytetään myös nimitystä feministinen tutkimus. Feminismi voi sanana herättää Ylöstalon mukaan pahaa mieltä ja siksi aiheuttaa kritisointia.
”Ajatellaan, että tutkimuksen pitäisi vain neutraalisti kuvata maailmaa sellaisena kuin se on ja pidättäytyä kaikista
näkemyksistä siitä, millainen maailman pitäisi olla.”
Sukupuolentutkimusta luonnehtii Ylöstalon mukaan tietynlainen tapa tuottaa tietoa. Siinä ajatellaan, että kaikki tieto sisältää jonkinlaisen näkemyksen siitä, millainen maailman pitäisi olla.
Tämä ei koske Ylöstalon mukaan vain sukupuolentutkimusta, vaan myös esimerkiksi lääketiedettä.
”Sitäkin ohjaa esimerkiksi näkemys siitä, että ihmisten terveyttä ja elinikää pitäisi parantaa. Samalla tavalla sukupuolentutkimusta ohjaa näkemys siitä, että maailman pitäisi olla oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen.”
Sukupuolentutkimuksella on julkilausuttu kaksoistehtävä: se tarjoaa toisaalta ymmärrystä maailmasta ja maailman sukupuolittuneista rakenteista ja toisaalta visioita siitä, minkälainen maailma olisi toivottava.
Ylöstalo valmistui Tampereen yliopistosta sosiologiasta ja naistutkimuksesta vuonna 2003. Tämän jälkeen hän työskenteli opetus- ja tutkimustehtävissä
Tampereen, Helsingin ja Turun yliopistoissa.
Ylöstalon mukaan tänä aikana sukupuolentutkimus on saanut osakseen kasvavaa kiinnostusta. Esimerkiksi tiedekentän sisällä Ylöstalo ei enää juurikaan kohtaa kritiikkiä sukupuolentutkimusta kohtaan.
”Päinvastoin, olen kahdenkymmenen vuoden aikana kohdannut paljon positiivista kiinnostusta meidän alaamme kohtaan.”
Ylöstalo puhuu haastattelussa sukupuolentutkimuksen tilasta toistuvasti hyvin positiiviseen sävyyn ja ihmettelee, miksi toimittaja keskittyy tieteenalan saamaan kritiikkiin.
Hän itse toivoo, että kritiikin sijasta jutussa voitaisiin korostaa myös alan kohtaamaa intoa ja kiinnostusta.
Somekritiikki ei ole niin vakavaa
Ylöstalo tunnistaa opiskelijoiden huolen työllistymisestä. Se on kuitenkin Ylöstalon mukaan asia, josta nuorten olete-
taankin olevan aina huolissaan.
”Siihen liittyy väärinymmärryksiä.Yhteiskuntatieteilijät ja sukupuolentutkijat työllistyvät todella hyvin.”
Sukupuolentutkijoita työskentelee esimerkiksi tutkijoina yliopistoissa sekä erilaisissa tutkimuslaitoksissa, toimittajina, poliitikkoina, tasa-arvoviranomaisina ja tasa-arvokonsultteina kansalaisjärjestöissä.
”Sukupuolentutkimukselliselle osaamiselle on paljon kysyntää”, Ylöstalo sanoo.
Sukupuolentutkimuksen kohtaama julkinen kritisointi liittyy Ylöstalon mukaan sukupuolten eriarvoisuuteen ja siihen liittyvään valtaan ja etuoikeuksiin, jotka aiheuttavat halua vastustaa eriarvoisuutta purkavaa tutkimusta.
Motiivit kritisoinnin taustalla eivät ole Ylöstalon mukaan välttämättä tietoisia.
”Se edellyttäisi sitä, että kritisoijat tiedostaisivat omat etuoikeutensa.”
NOSTOJA TUTKIMUKSESTA
Mitä hyötyä sukupuolentutkimus on tuottanut tutkimuksensa kautta?
Toimittaja pyysi Hanna Ylistaloa nostamaan kiinnostavia viimeaikaisia julkaisuja sukupuolentutkimuksen saralta. Ylistalo valitsi listaansa kotimaisia julkaisuja.
Hoivan poliittinen talous. Poliittinen talous, Vol 10 Nro 1, 2022. Saatavilla: journal.fi.
”Hoivaa pidetään usein yksityisenä, intiiminä ja vain "sosiaaliseen" liittyvänä kysymyksenä. Teemanumerossa hoivaa tarkastellaan yhteiskunnallisena, poliittisena ja taloudellisena kysymyksenä, joka on kietoutunut sukupuolittuneisiin valtarakenteisiin.”
Kumouksellinen feminismi. Tiede & edistys, Nro 1, 2023. Saatavilla: journal.fi.
”Sukupuolentutkimus pyrkii paitsi ymmärtämään maailmaa, myös tarjoamaan erilaisia visioita siitä, millainen maailma voisi olla. Feminismin kumouksellisuutta tarkasteleva teemanumero pohtii feminismin roolia paremman tulevaisuuden rakentamisessa.”
Sukupuolentutkimus-Genusforskning. Sukupuolentutkimus-Genusforskning, Vol 36 Nro 1, 2023. Saatavilla: journal.fi.
”Sukupuolentutkimus tarkastelee tieteenalana kriittisesti myös tiedon ja tietämisen sukupuolittuneita rakenteita. Sukupuolentutkimus-lehden feministisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen teemanumero tarjoaa aiheeseen ajankohtaisia ja teoreettisesti kiinnostavia näkökulmia.”
Feminismiä talouteen. Gaudeamus.
”Tutkimusryhmämme syyskuussa 2024 ilmestyneessä kirjassa tarkastelemme taloutta ja talouspolitiikkaa feministisistä näkökulmista ja tarjoamme
Ylöstalo ei ole huolissaan julkisesta keskustelusta, jota sukupuolentutkimus on saanut osakseen. Hän kyseenalaistaa myös sitä, onko sukupuolentutkimuksen kritisointi lopulta kovin laaja ongelma.
”Somekeskustelu ei ole niin vakava kysymys kuin se, että sukupuolentutkimusta dissattaisiin akateemisella kentällä”, Ylöstalo sanoo.
Ylöstalo kuitenkin tunnistaa häiriköinnin, jota sukupuolentutkijat saavat välillä osakseen.
”Esimerkiksi se on ikävä ilmiö, että nuoriin tutkijoihin kohdistetaan rahoituspäätösten ja tutkimusaiheiden riepottelua sosiaalisessa mediassa.”
Ylöstalon mukaan anti-gender-liikehdinnän myötä esimerkiksi sukupuolentutkijoihin ja tasa-arvoinstituutioihin kohdistuu häirintää. Häiriköt saattavat esimerkiksi tekaista selvityspyyntöjä.
Toisaalta myös muut tutkijat saavat osakseen häiriköintiä.
Ylöstalon mukaan esimerkiksi rasismin, populismin ja kriittiset talouden tutkijat kohtaavat häiriköintiä paljon.
Populaarifeminismillä on kahdet kasvot
Ylöstalo käy itse puhumassa sukupuolentutkijana esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa, talouspolitiikan instituutioissa, kansalaisjärjestöissä ja ammattiyhdistysliikkeissä.
”Niin sanotut ei-feministiset yhteiskunnalliset toimijat kaipaavat kyllä osaamistamme.”
Kasvava positiivinen kiinnostus sukupuolentutkimusta kohtaan selittyy Ylöstalon mukaan osittain feminismin popularisoitumisena.
Se ei ole Ylöstalon mukaan kuitenkaan yksiselitteisesti positiivinen ilmiö, sillä se pitää sisällään yksilö- ja kulutuskeskeisiä piirteitä ja korostaa visuaalisuutta sekä näkyvyyttä sen sijaan, että se pyrkisi kamppailuun sukupuolittuneita valtarakenteita vastaan.
”Monet asiat, joista puhutaan feminisminä, saattavat olla aika etääntyneitä sukupuolten valtarakenteiden kritiikistä. Populaarifeminismin kehyksissä mikä tahansa voi olla feminististä. Silloin saatetaan unohtaa feminismin historia ja kollektiiviset kamppailut.” •
Teksti HELMI LEHTONEN
Säännöllisillä palavereilla maaliin
CAMILLA LIPPONEN: ”Idea lopputyön aiheeseen tuli suoraan entiseltä työnantajaltani Swecolta. Esihenkilöni räätälöi aiheen, joka sopi niin heidän tarpeisiinsa kuin omiin mielenkiinnon kohteisiini. Näin päädyin tutkimaan dipassani värähtelyn vaimentamista korkeissa rakennuksissa.
Dippaa työstäessäni pidin kuukausittaisen palaverin Swecon ohjaajien ja yliopiston professorin kanssa. Olen ehdottomasti deadline-ihminen, joten oli luontevaa aikatauluttaa tekemistä palaverien ympärille.Tapaamisissa katsoimme, mitä olin saanut viime tapaamisen jälkeen aikaan ja miten hyvin aikataulu pitää. Oli todella helpottavaa saada omille kysymyksille juuri niitä varten varattua aikaa, eikä sitä tarvinnut erikseen pyytää.
Laskentatyökalun ohjelmoiminen aiheutti minulle eniten harmaita hiuksia. En ollut aiemmin tehnyt yhtä laajaa ja haastavaa projektia, joten aikataulua oli vaikea arvioida. Työkalu muutti muotoaan viime metreille saakka, kun ymmärsin, mitä kaikkea on oikeasti mahdollista saada aikaiseksi gradun puitteissa. Lopussa oli pakko vain yrittää saada paketti kasaan, vaikka koko ajan tuli jotain uutta mieleen. Parhaimmillaan ohjelmoiminen oli kuitenkin hyvin palkitsevaa ja mielenkiintoista.
Hyödyin suuresti siitä, että tein lopputyön yhteistyössä yrityksen kanssa. Minulla oli Swecolta ohjaajia, jolta sain tukea ja paljon hyviä vinkkejä työn tekoon. Sain heidän avullaan myös haastateltavaksi alan huippuja, joiden kanssa en ikimaailmassa olisi muuten päässyt puhumaan.” •
Hyödyin suuresti siitä, että tein lopputyön yhteistyössä yrityksen kanssa.
• KUINKA RANKKAA OLI ASTEIKOLLA 1–5? ”Valitettavasti on pakko sanoa 5. Etenkin loppuvaiheilla.”
LOPPUTYÖN SANKARIT
Palstalla dipan ja gradun tehneet jakavat viisauttaan.
Unelmat gradun varassa
JULIA JAAKKOLA: ”Kasvatustieteen opintojen alkaessa huomasin yhden tärkeän näkökulman jäävän vähälle huomiolle: kasvatuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Itse koen sen hyvin tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi aiheeksi, joten halusin ottaa sen esiin lopputyössäni. Näkökulmaksi valikoituivat yläkouluopettajien yhteiskunnalliset asenteet ja käsitykset hyvästä kansalaisuudesta.
Kun gradu-urakka alkoi, olin todella innoissani. Olen aina ollut kiinnostunut tutkimuksesta, ja nyt pääsin vihdoin tekemään sitä itse. Työn raskaus kuitenkin yllätti minut, ja välillä tunsin olevani täysin hukassa. Vaikka gradu on teoriassa ohjattu työ, välillä tuntui että apua oli vaikea pyytää ja saada.
Tärkein motivaattorini oli se, että tiesin haluavani edetä väitöskirjaopintoihin. Monet sanovat, että gradusta ei ole mitään hyötyä työelämässä, mutta minulle se on käyntikortti akateemiselle uralle. Oli helppoa panostaa ja pitää intoa yllä, kun tiesin unelmani olevan tämän työn varassa. Toisaalta se johti myös siihen, että hioin työtä liian pitkään, ja projekti venyi.
Lopputyön tekeminen opetti minulle itseohjautuvuutta, projektinhallintataitoja sekä keskeneräisyyden sietämiskykyä. Alussa pelkäsin laittaa tekstiäni luettavaksi muille, koska en tiennyt, selviäisinkö kritiikistä. Työn edetessä huomasin, että keskeneräisyys kuuluu elämään. Ei kaiken tarvitse aina olla täydellistä.” •
Monet sanovat, että gradusta ei ole mitään hyötyä työelämässä, mutta minulle se on käyntikortti akateemiselle uralle.
GRADU
• OTSIKKO: Alamaisia vai osallistuvia kansalaisia kasvattamassa? Yläkoulun opettajien poliittinen orientaatio ja käsitykset hyvästä kansalaisuudesta
• ALA: Kasvatustieteet
• MITTA: 76 sivua
• KAUAN KESTI? Vähän päälle vuosi
• KUINKA RANKKAA OLI ASTEIKOLLA 1–5? ”4.”
HELMI LEHTONEN
TOMMI
LIPPONEN
Alakuppilassa sai ennen tilata alkoholia ja tupakoida. Yliopiston viestinnästä ei osattu kertoa, miltä vuodelta arkistokuvat ovat.
KALJA KATOSI
Tampereen yliopistolta ei ole saanut kaljaa liki kuuteen vuoteen. Kaiken takana ovat Kela ja korkeakoulujen tiukentuneet ruokailusuositukset.
Teksti ANETTE PARTONEN Kuvat TAMPEREEN YLIOPISTON ARKISTO
KVoisi luulla, että taulussa verestellään muistoja joiltain kaukaisilta vuosikymmeniltä. Niin ei kuitenkaan ole.
Yliopiston ravintoloissa on voinut nauttia alkoholipitoisia juomia vielä ainakin vuonna 2019. Ravintolatupakointi puolestaan on ollut kiellettyä vuodesta 2007, ja Tampereen yliopiston kaikki kampukset julistautuivat savuttomiksi vuodenvaihteessa 2019.
Visiirin toimitus halusi selvittää, mistä yliopiston nykyinen nollatoleranssi johtuu. Ovatko ajat muuttuneet, vai eikö iltapäiväoluselle riitä enää kysyntää? Entä salmarishoteille, joita sai aiemmin tilata Alakuppilan tiskiltä?
Tässä jutussa käsittelemme erityisesti Juvenesta, joka on Tampereen laajin ravintola-alan toimija yliopistokampuksilla.
eskustakampuksen uuteen Yläkuppilaan ripustetussa nostalgiataulussa kerrotaan, että ennen vanhaan opiskelijaravintola oli sisustettu muovituolein ja alakertaan asti ulottuvin sinapinkeltaisin verhoin. Monelle silmiinpistävin kohta on taulun toinen lause: ”Ravintolassa sai tupakoida ja juoda keskiolutta.”
Alakuppilan kylmäkaapista ei enää saa kaljaa. Kuva käsitelty toimituksessa.
JULKAISUSSA
SANOTAAN SUORAAN, ETTÄ KELAN TUKEMAA OPISKELIJARUOKAILUA
EI SUOSITELLA JÄRJESTETTÄVÄN SAMAAN
AIKAAN ANNISKELUN KANSSA.
Muista kampusravintolafirmoista Sodexolla on anniskeluoikeudet Tietotalon ravintola Hertsissä. Anniskelua on lähinnä väitöstilaisuuksien yhteydessä, harvemmin muulloin. Compass Groupin ravintoloista Reaktorissa ja Minervassa on anniskeluoikeudet, mutta anniskelua tapahtuu vain tilaustarjoiluiden yhteydessä.
Juveneksen Itä- ja Länsi-Suomen aluepäällikkö Anne Kopra-Rittola kertoo, että valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Kela tarkensivat korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositusta vuonna 2021. Sitä edeltäneessä vuoden
2016 julkaisussa ei ollut alkoholitarjoiluun liittyviä ohjeistuksia, mutta alkoholin terveydellisiä haittoja tuotiin ilmi.
Jo ennen koronapandemiaa Juvenes sai erään kilpailutuksen yhteydessä tietää, että alkoholisäädöksiä tullaan kiristämään seuraavassa julkaisussa.
”Koska saimme tiedon ennakkoon, lähdimme muuttamaan toimintatapojamme siihen suuntaan jo aiemmin”, Kopra-Rittola sanoo.
Hän ei osaa sanoa tarkkaa aikaa, mutta muutos tapahtui vuosien 2019 ja 2020 välillä. Aiemmin alkoholia oli ollut myynnissä lähinnä Juveneksen kahvilois-
sa eli keskustakampuksen Alakuppilassa ja Hervannan Konehuoneella. Juveneksen kaikissa Tampereen yliopiston ravintoloissa on kuitenkin yhä anniskeluoikeudet, sillä ne voivat tarvittaessa toimia tilausravintoloina normaalitoiminnan ulkopuolella.
Kela-aterialla ei anniskelua
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Kelan vuoden 2021 julkaisussa sanotaan suoraan, että Kelan tukemaa opiskelijaruokailua ei suositella järjestettävän samaan aikaan anniskelun kanssa.
PAULIINA LINDELLI
Kyseisessä korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksessa kirjoitetaan, että ”samanaikainen alkoholitarjoilu valtion tukeman opiskelijaruokailun aikana ei tue opiskelijaruokailulle asetettuja tavoitteita ja on ristiriidassa tukijärjestelmän tavoitteiden kanssa.”
Suositusten ja kieltojen takana on pyrkimys opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Kelan tukijärjestelmän tavoitteita ovat opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin, jaksamisen ja opiskelukyvyn lisääminen ja ylläpitäminen. Ruokailun tukemisella kerrotaan olevan myös kansanterveydelliset tavoitteet.
Valtioneuvoston asetuksessa korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista luetellaan edellytyksiä, joilla tukea voidaan myöntää. Yksi niistä on se, että opiskelija-aterian tulee täyttää laadultaan yleiset terveydelliset ja ravitsemukselliset vaatimukset.
Kampusravintolat tarjoavat opiskelijalounasta, johon saa Kelan ateriatuen. Siksi suosituksia luonnollisesti halutaan noudattaa.
Kaikista suorasanaisimmin julkaisussa kielletäänkin alkoholipitoisten juomien tarjoilu opiskelija-aterioiden myyntiaikana.
Ei suunnitelmia opiskelijabaarista
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TREY omistaa useita kampusravintoloita pyörittävän Juveneksen. Juvenes tekee itse operatiiviset päätökset ravintoloiden ruoka- ja juomatarjonnasta.
TREYn hallituksen puheenjohtaja Noora Hakulinen sanoo, että ylioppilaskunnan näkökulmasta nykytilanne on ihan hyvä, eikä TREYllä ole aikomuksia puuttua alkoholitarjontaan.
”En näe, miksi yliopistolla varsinaisesti pitäisi olla mitään alkoholituotteita myynnissä”, Hakulinen sanoo.
Hän ei usko, että alkoholituotteiden myynti kampuksella olisi ylipäätään kannattavaa.
Helsingissä toimii Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYYn omistaman Ylva Palvelut oy:n Unicafe. Sillä on 17 ravintolaa ja kahvilaa eri puolilla kaupunkia. Yksi niistä on baari, Myöhä Café & Bar. Se sijaitsee Kaivopihalla aivan Helsingin ydinkeskustassa.
Myöhän verkkosivuilla sen kerrotaan
FRENCKELL
& PIHAN UUSI
OPISKELIJAHINTAINEN BRUNSSI ON HERÄTELLYT
ASIAKKAISSA TOIVETTA PICCOLOPULLOISTA.
ATERIATUET KOSKEVAT
KUITENKIN SUNNUNTAITA
SIINÄ MISSÄ MUITAKIN PÄIVIÄ.
olevan ”Unicafe-ravintoloiden räväkkä pikkusisko”. Kelan tukemaa alle kolmen euron opiskelijalounasta ravintolasta ei saa. Tarjolla on edullista baariruokaa ja Helsingin hintatasoon nähden halpoja juomia, joista saa opiskelija-alennusta.
Hakulisen mielestä Tampereella ei ole yhtä suurta tarvetta opiskelijoiden omistamalle anniskeluun keskittyvälle ravintolalle. Opiskelijat ovat ottaneet omakseen Tampereelta useita baareja, jotka sijaitsevat lähellä kampuksia.
Tampereelta löytyykin lukuisia baareja, joiden alkoholitarjonnasta saa opiskelijakortilla alennusta.
”Tampereella hintataso on yleisesti monissa paikoissa opiskelijaystävällinen. Helsingin asukkaista pienempi osa on opiskelijoita, eikä kaikkialta saa opiskelija-alennusta”, Hakulinen pohtii.
Kysynnästä ei varmuutta
Kopra-Rittola Juvenekselta sanoo, että ravintola Frenckell & Pihan uusi opiskelijahintainen sunnuntaibrunssi on herätellyt asiakkaissa pientä toivetta piccolopulloista. Ateriatuet koskevat kuitenkin sunnuntaita siinä missä muitakin päiviä.
Frenckellin brunssilta saa kuohuvaa piccolopulloissa, mutta alkoholittomana.
”Varmaan Konetalossakin siipiperjantaina moni edelleen miettii, että saisipa huurteisen tähän rinnalle”, KopraRittola sanoo.
Toasin uuteen kohteeseen Hippokseen avataan Juveneksen opiskelijaravintola tänä syksynä. Sen konseptia mietitään paraikaa.
”Tuen opiskelijaruokailun tarjoamista mahdollisimman pitkään, ihan vaikka
iltakahdeksaan asti. Sehän on ravintolan oma asia, siirtyisikö siitä loppuillaksi vaikka anniskeluravintolaksi”, Kopra-Rittola sanoo.
Sellaisen toiminnan kysynnästä ei kuitenkaan ole varmuutta. Kopra-Rittola sanoo anniskelukulttuurin muuttuneen niin, että alkoholittomille vaihtoehdoille on entistä enemmän kysyntää niin opiskelijamenoissa kuin ylipäätäänkin.
Isossa kuvassa asiat ovat KopraRittolan mukaan takuulla muuttuneet siitä, kun hän itse työskenteli Hervannassa. Kopra-Rittola toimi vuoteen 2017 asti Juveneksen ravintoloiden ravintolapäällikkönä Hervannan kampuksella, jonka jälkeen hän siirtyi vuodeksi vastaamaan keskustakampuksen toiminnoista.
TREYn Hakulinen näkee, että opiskelijoiden alkoholinkäyttö painottuu nykyisin pääasiassa tapahtumiin.
Eurooppalaiseen juomakulttuuriin voisi hänen mielestään kuuluakin yhden lasillisen nauttiminen esimerkiksi lounaan yhteydessä, mutta se ei ole Suomessa niin tavallista.
”Ja jos on koko päivän opiskellut yliopistolla, niin ehkä sen yhden drinkin frendien kanssa haluaa mennä juomaan jonnekin muualle”, Hakulinen toteaa. •
En näe, miksi yliopistolla varsinaisesti pitäisi olla mitään alkoholituotteita myynnissä. Ja jos on koko päivän opiskellut yliopistolla, niin ehkä sen yhden drinkin frendien kanssa haluaa mennä juomaan jonnekin muualle.
NOORA
HAKULINEN
Taistele, jähmety, pakene
Teksti UKKO KAUKUA Kuvitus BRENDA BELTRAN Väitöskirjatutkimuksesta selvisi, että verkkohäirintää kohtaava ihminen turvautuu useimmiten yhteen kolmesta reagointimallista.
Verkossa tapahtuva häirintä voi vaihdella loukkaavista viesteistä tai nimittelystä deepfake-videoihin ja jopa tappouhkauksiin. Vaikka kaikki verkkohäirinnän muodot eivät välttämättä vaikuta yhtä vakavilta, voi niillä silti olla voimakkaita vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.
Sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Magdalena Celuch tutki väitöskirjas-
saan Aftermath of Abuse on the Internet: Reactions of targets and bystanders to online harassment sitä, miten ihmiset reagoivat verkkohäirintään ja mitä erilaisista reagointitavoista seuraa.
Celuchin väitöskirjassa häirintä on määritelty laajasti. Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin lomakkeella, ovatko he kohdanneet esimerkiksi nimittelyä tai uhkailua.
Määritelmä on laaja, koska Celuch ei halunnut tutkimuksessaan rajata pois mitään tiettyjä häirinnän muotoja tai
Sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Magdalena Celuch tutki väitöskirjassaan sitä, miten ihmiset reagoivat verkkohäirintään ja mitä erilaisista reagointitavoista seuraa.
HÄIRINNÄN KOKEMUKSISTA KESKUSTELEMINEN ON TÄRKEÄÄ, JOTTA NIIDEN KANSSA EI JÄÄ YKSIN.
ryhtyä itse määrittelemään tutkittavien puolesta, mikä häirintä on vakavaa ja mikä ei.
”Jos selviää, että myös lievemmäksi ajateltu häirintä voi aiheuttaa samanlaisia ongelmia kuin vakavampi häirintä, se on vakava ja tärkeä tutkimustulos.”
Häirintä eri muodoissaan on nykyisin valitettavan yleistä. Tutkimukseen osallistuneista yliopistotutkijoista lähes kolmasosa oli kohdannut verkkohäirintää viimeisen kuuden kuukauden aikana.
Tutkimus koostui useista kyselytutkimuksista, joissa kysyttiin häirinnästä eri ihmisryhmiltä.Yhdessä tutkimuksessa tutkittavina oli tutkijoita, poliitikkoja ja toimittajia. Toisessa tutkimuksessa oli mukana ihmisiä kaikenlaisista ammattikunnista.
Suurin osa taistelee vastaan
Tutkimuksessa ilmeni Celuchin mukaan kolme keskeistä reagointimallia, joita ihmiset noudattavat kohdatessaan verkkohäirintää.
Yksi tapa reagoida on pyrkiä jotenkin kamppailemaan häirintää vastaan. Keinoja on monia: jotkut esimerkiksi ilmiantavat häiritsijän verkkoalustan moderaattoreille. Toiset saattavat myös vastata ja pyrkiä käymään keskustelua häiritsijän kanssa.
Tämä tapa reagoida oli ehdottomasti yleisin. Noin 90 prosenttia tutkituista yritti tehdä ainakin jotakin. Erityisesti ei-julkisissa töissä toimivat ihmiset menettelivät näin.
Toinen tapa reagoida häirintään on se, että ei reagoi lainkaan. Tämän tavan huomattiin olevan yleisin julkisissa ammateissa toimivilla, esimerkiksi toimittajilla, poliitikoilla ja tutkijoilla.
Celuch pohtii, että kyse voi olla siitä, että nämä ihmiset ajattelevat häirinnän sietämisen kuuluvan jollakin tapaa työnkuvaan.
Myös ne ihmiset, jotka eivät olleet taitavia käyttämään digilaitteita, toimivat
usein näin. Se saattaa Celuchin mukaan johtua siitä, että he eivät yksinkertaisesti tiedä, miten toimia tilanteessa.
Kolmas tapa reagoida häirintään oli itsesensuuri. Se tarkoittaa, että henkilöt tietoisesti pyrkivät omassa työssään tai toiminnassaan välttelemään sellaisia teemoja tai näkökulmia, joiden uskovat lisäävän häirintää.
Erityisen herkästi itsesensuuriin turvautuivat sellaiset henkilöt, jotka kokivat, ettei heillä ole työyhteisön tai vastaavan ryhmän tukea takanaan.
Kääntäen tämä siis tarkoitti sitä, että kokemus yhteisön tuesta suojasi selvästi itsesensuurilta.
Tietyillä ihmisillä onkin tutkimuksen mukaan paremmat mahdollisuudet reagoida verkkohäirintään kuin toisilla. Kokemus siitä, että työ- tai muulta yhteisöltä saa tukea häirinnän kohteeksi joutuessaan on keskeinen apu häirinnän keskellä.
”Jo se riittää, että henkilö kokee saavansa apua halutessaan”, Celuch sanoo.
Tämän vuoksi Celuchin mukaan olisikin tärkeää, että yrityksillä, yliopistoilla ja muilla organisaatioilla olisi jonkinlainen ohjeistus siitä, miten häirintää kohdatessa toimitaan.
Esimerkiksi Tampereen yliopistolla on tutkijoille kohdistettu ohjeistus verkkohäirinnän kohtaamiseen.
Yhteisön tuen lisäksi Celuch havaitsi tutkimuksessaan muitakin seikkoja, jotka auttoivat ihmisiä kohtaamaan verkkohäirintää ja selviytymään siitä. Esimerkiksi hyvät digitaidot auttavat ihmisiä kohtaamaan verkkohäirintää.
”Silloin on se kokemus, että tietää miten toimia. Ihminen osaa esimerkiksi ilmiantaa tai estää häiritsevän käyttäjän.”
Mitä jos kohtaan itse häirintää?
Celuch korostaa verkkoalustajättien vastuuta epäasiallisen käytöksen suitsimisessa alustoillaan. Häirintä ei ole yksittäisen ihmisen vika, ja aina esimerkiksi häiritsevän käyttäjän ilmiantamisella ei ole toivottua vaikutusta.
”Esimerkiksi uuden profiilin luominen on todella helppoa.”
Silti myös omalla toiminnalla voi helpottaa asemaansa. Tutkimuksessa nousi esiin, että hyvät digitiaidot auttavat kohtaamaan häirintää ja niiden opetteleminen voi auttaa toimimaan tilanteessa, jossa kohtaa häirintää.
Näin poliisi ohjeistaa toimimaan, jos kohtaat verkkohäirintää
• Tallenna heti viestit, kuvat ja muu materiaali, joissa sinua häiritään.
• Ota kuvakaappaukset häiritsijän profiilista. Ota talteen myös mahdollinen URL-osoite, joka johtaa häiritsijän profiiliin. Näin säilyy mahdollisuus jäljittää profiili, vaikka sen tekijä vaihtaisi tietojaan.
• Kirjoita ylös, missä ja milloin häirintä tai uhkailu on tapahtunut.
• Tallenna myös tuntemuksiasi liittyen häirintään, jos se on pitkäkestoista ja ahdistaa sinua.
• Ilmianna häiritsevä sisältö ja häiritsijän profiili sosiaalisen median alustan ylläpidolle.
• Kerro rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä, että olet kerännyt tapahtumista todistusaineistoa.
• Ole tarvittaessa yhteydessä auttaviin tahoihin, kuten Rikosuhripäivystykseen tai Naisten linjaan.
Lähde: poliisi.fi
Taitojen lisäksi tärkeää on luottamus omiin kykyihin. Itsevarmuus voi kehittyä, kun oppii käyttämään alustoja paremmin.
Toinen tärkeä voimavara, johon kannattaa tukeutua, ovat toiset ihmiset, Celuch sanoo.
”Toinen ihminen voi esimerkiksi käydä läpi häirintää kohdanneen puolesta tämän sähköposteja tai viestejä, jotta häiritty voi rajoittaa omaa altistumistaan häirinnälle.”
Vapaa-ajalla tapahtuvasta häirinnästä voi kertoa läheiselle tai ilmoittaa poliisille.Töissä tapahtuvasta häirinnästä voi kertoa esihenkilölle. Häirinnän kokemuksista keskusteleminen on tärkeää, jotta niiden kanssa ei jää yksin. •
POLTETTA BOMMARISSA
Kymmenen siipeä ja kymmenen erilaista chilikastiketta. Scoville-haaste ei sovi vauvasuille.
Teksti HANNA ESKELINEN Kuvat ELNA RIKKINEN
Jimi Miettunen oli tyytyväinen, koska sai viimein ruokaa, jossa on makua.
Kiroan mielessäni kaikki elämänvalintani ja sen, että suussani on tuntoaisti. Tuska saa minut hengittämään raskaasti ja vääntelehtimään. Suussani kapsaisiini-niminen kemiallinen yhdiste vaikuttaa limakalvojen aistihermosoluihin, ja monimutkaisen kemiallisen prosessin seurauksena aistin kapsaisiinin aiheuttaman stimulaation kipuna ja poltteena suuni limakalvoilla.
Lyhyesti sanottuna: olen syönyt chiliä.
En ole suinkaan syönyt chiliä huvikseni, vaan olen Hervannassa Bommarissa syyskuisena viikonloppuna vierailemassa International Teekkari Guildin INTO:n tulisessa Scoville Challenge -haasteessa. Neljättä kertaa järjestettävässä tapahtumassa osallistujat maistelevat INTO:n jäsenten tekemiä chilikastikkeita kanansiipien päällä. Rasteja haasteessa on yhteensä kymmenen, ja osallistujat saavat onnistuneesta suorituksesta makuelämysten lisäksi haalarimerkin.
Maistamani kastike on haasteen kahdeksas ja sopivasti nimetty Cleanse your soul, jonka tekijä Rupesh Majhi myhäilee selvästi tyytyväisenä chilinsä aiheuttamille fyysisille reaktioille.
”Tiedän tehneeni kaiken oikein, kun porukka kiroaa minut. Aikaisemmin osallistujat ovat hyvässä hengessä toivoneet minulle kurjaa kohtaloa ja kuolemaa. Tällä kertaa käytin omassa seoksessani kahdeksaa erilaista chiliä, muun muassa Carolina Reaperia ja Scorpionia”, Majhi kertoo.
Tiedän tehneeni kaiken oikein, kun porukka kiroaa minut. Aikaisemmin osallistujat ovat hyvässä hengessä toivoneet minulle kurjaa kohtaloa ja kuolemaa. RUPESH MAJHI
”Tämä on pahin haaste, mihin olen osallistunut” , sanoo Elli Okanen. Vieressä Ville Korhonen.
SCOVILLEN ASTEIKKO
Esimerkkejä
15 000 000 – 16 000 000
8 600 000 – 9 100 000
1 000 000 – 2 000 000
500 000 – 5 300 000
855 000 – 1 465 000
350 000 – 580 000
100 000 – 350 000
50 000 – 100 000
30 000 – 50 000
10 000 – 23 000
3 500 – 8 000
1 000 – 2 500
100 – 900 0
Puhdas dihydrokapsaisiini ja kapsaisiini
Muita kapsaisinoideja
Carolina Reaper
Turvasumutteet
Bhut Jolokia
Red Savina -habanero
Tavallinen habanero
Tabasco-chili, thai chili, pequin
Cayennepippuri
Serrano
Jalapeño, Tabasco-kastike
Anaheim, poblano
Pimento
Tavallinen paprika
POLTTEEN LISÄKSI CHILI VOI AIHEUTTAA JOPA KORVAKIPUA JA KUULON HETKITTÄISTÄ ALENEMISTA.
Mainitut chililajikkeet, Smoking Ed’s Carolina Reaper ja Trinidad Moruga Scorpion, ovat maailman tulisimpia chilejä. Niiden arvot chilien tulisuutta mittaavalla Scoville-asteikoilla ovat noin 1 500 000 ja 2 000 000 scovillea.
Vertailun vuoksi monille tutun habaneron tulisuus on noin 350 000–580 00 scovillea ja tabascon noin 50 000 scovillea. Chilin scoville-arvo saadaan sekoittamalla murskattuun chiliin sokerivettä kunnes chilin polte ei tunnu. Esimerkiksi habaneron tulisuuden laimentamiseen vaaditaan 1 000 litraa sokerivettä.
Tuskaa ja euforiaa
Poltteen lisäksi chili voi aiheuttaa jopa korvakipua ja kuulon hetkittäistä alenemista. Chilin syönnin jälkeen huomaa helposti, että nenä vuotaa ja kasvot punoittavat. Chilin syöminen voi myös aiheuttaa oksentelua, vilunväristyksiä ja ripulia.
Scoville-haasteen tarjoilujen scovillearvot eivät ole selvillä, mutta osallistujien tuskaisista ilmeistä ja kyynelehtivis-
tä silmistä päätellen potkua tuntuu löytyvän.
Robotiikkaa ensimmäistä vuotta opiskeleva Jimi Miettunen vastaa klassiseen miltä nyt tuntuu -kysymykseen heti haasteesta selvittyään.
”Tuntuu hyvältä, koska sai röörit auki ja viimein ruokaa, jossa on makua”, Miettunen kertoo.
Ajattelen itse, että syömäni ruuan ei kuulu sattua, joten ihmettelenkin, miksi kukaan haluaa tällaista harrastaa. Haasteeseen osallistujia vaikuttaa yhdistävän halu ylittää itsensä. Chilin syömisen jälkeen voi kokea euforiaa, kun aivoissa erittyy muun muassa dopamiinia.
”Tämä kuulosti hauskalta haasteelta ja halusin haastaa itseäni”, Miettunen sanoo.
Elli Okanen ei vielä aamulla tiennyt osallistuvansa tapahtumaan.
”Sain lipun kaksi tuntia sitten, joten en ehtinyt valmistautua tähän mitenkään. Tämä on pahin haaste, mihin olen osallistunut, ja nyt on uskomaton fiilis”, Okanen sanoo.
Ensimmäistä kertaa haasteeseen osallistunut Joonas Koponen kertoo valmistautuneensa haasteeseen syömällä etukäteen närästyslääkettä. Koponen kertoo nauttineensa haasteesta ja aikoo osallistua uudestaan.
”Alkuun oli ehkä sellaisia enemmän hedelmäisiä chilejä ja loppuun selvästi tulisempia. Nyt on selvästi endorfiineja veressä, kun vähän huimaa. Mutta onneksi tämä helpottaa nopeasti. Ehdottomasti haluan osallistua tähän tulevai-
suudessa”, Koponen kertoo.
Kahdeksannen rastin Majhi paljastaa, että hänen tarjoamansa chili on haasteen tulisinta, eikä sen sijoittaminen rastijonon tälle paikalle ole sattumaa.
”Jos tämä tulisin chili olisi viimeisenä, pääsisivät osallistujat heti hakemaan maitoa, joka helpottaa poltetta. Nyt he joutuvat odottamaan jonossa vielä kahta kastiketta ja chili ehtii polttaa kunnolla. Pitää olla vähän sneaky”, Majhi kertoo hymyillen.
Majhin chilin tulisuuden koki myös biologian opiskelija Priscilia Dinu ”Kahdeksas oli ehdottomasti pahin. En tykkää tulisesta ruuasta, joten tulin tänne haastamaan itseäni”, Dinu kertoo.
Jonotuksessa pahenevan poltteen havaitsi myös materiaalitekniikan opiskelija Ville Korhonen
”Siinä siipeä syödessä se polte ei ollut paha, mutta se pääsi pahenemaan koko ajan. Jono liikkui niin hitaasti, että polte kerkesi kunnolla tuntumaan”, Korhonen kuvaa.
Tapahtuma kasvattaa suosiotaan
Viimeisten rastien kohdalla osallistujien tuntemukset käyvät hyvin selväksi. Kasvot punoittavat ja neniä niistetään. Joku hyppii paikallaan, kun polte käy ylivoimaiseksi. Useat hikoilevat kuin suuren liikuntasuorituksen jälkeen. Ne, jotka eivät osallistuneet syömiseen, ovat naureskelevat toisten tuskaisille ilmeille aavistuksen vahingoniloisena.
Emil Sipisen ilme ei paljoa värähdä yhdenkään rastin kohdalla.
CHILIN AIHEUTTAMA
EUFORIA ON HELPPO HUOMATA OSALLISTUJIEN HELPOTTUNEISTA HYMYISTÄ.
En ole ikinä nähnyt niin montaa miestä yhtä aikaa kyyneleet silmissä. Omassa suussani polte on jo laantunut, mutta huomaan, että kitalakeni sekä osa kielestä ja ikenistäni ovat puutuneet.
Illan viimeisellä rastilla Tupsulan kylpyvesi -chiliä tarjoileva Chris Allan kertoo olleensa mukana perustamassa Scoville-haastetta.
”Tapahtuma syntyi hetken mielijohteessa, kun maistelimme kavereiden kanssa erilaisia mausteita. Ensimmäinen tapahtuma pidettiin syksyllä 2021”, Allan kertoo. Rupesh Majhi kertoo, että tapahtuma kasvattaa suosiotaan joka kerta.
”Tällä kertaa myynnissä oli 100 lippua ja kaikki menivät kaupaksi. Järjestämme seu-
raavan haasteen Wappuna”, Majhi kertoo.
Materiaali-insinöörikillan haalareihin sonnustautunut Emil Sipinen odottaa tapahtumalta entistä tulisempaa menoa.
”Kuulin huhuja, että tällä kertaa on vielä tulisempaa kuin viimeksi Wappuna. INTO on haastanut itsensä tekemään entistä tulisempaa chiliä, niin olen täällä vastaamassa haasteeseen. Arvostan INTO:n vaivannäköä”, Sipinen sanoo.
Sipinen saa haasteen vaikuttamaan helpolta. Kuudennen rastin chilissä oleva ananas vaikuttaa syövän poltetta. Chilin tehnyt Matthew Heath kertoo laittaneensa chiliin ananaksen lisäksi muun muassa persikkaa.
”Osallistun nyt ensimmäistä kertaa chilintekijänä”, Heath kertoo.
Vaikka Sipisen ilme ei paljoa värähdä yhdenkään rastin kohdalla, ottaa hän haasteen lopussa vastaan mielellään maitoa poltetta helpottamaan. Sipinen nimesi kierroksen suosikiksi kahdeksannen rastin kastikkeen.
Chilin aiheuttama euforia on helppo huomata osallistujien helpottuneista hymyistä. Bommarin täyttää rento ja välitön tunnelma, kun osallistujien suiden pahin polte helpottaa. Monilla saattaa
vielä illan ja yön aikana olla muutama kivulias hetki, kun chili jatkaa poltettaan suolistossa. Viimeisen koston chili saa toisinaan vielä vessanpöntöllä.
Oman suuni tuntoaisti palaa vihdoin täysin muutama tunti sielunpuhdistajan maistamisesta. INTO suunnittelee seuraavaa haastetta Wapuksi, joten kaltaisteni vauvasuiden kannattaa aloittaa tulisuuteen totuttautumiseen jo nyt. •
Matthew Heath osallistuu tapahtumaan nyt ensimmäistä kertaa chilintekijänä.
Palstalla esitellään Visiirin esivanhempien jälkiä.
Anturi 7/1994
Aviisi 12/1994
EU-vastainen vetonaula Väyrynen siirtyi Euroopan parlamenttiin heti sen jälkeen, kun Suomi oli liittynyt unioniin.
Opintolainat huolettivat syystäkin myös 1990-luvulla. Lama-aikaan yleisin viitekorko nousi jopa yli 16 prosenttiin.
Käytät Tuni-naamaa tikkatauluna, kirjailija Hanna Kuusela
1 2 3 4 5
TAMPEREEN YLIOPISTOJEN YHDISTYMINEN OLI KATASTROFI.
Palstalla ajankohtainen henkilö vastaa viiteen väitteeseen.
Se toteutettiin vähintäänkin katastrofimaisella tavalla, jolta olisi vältytty, jos yhdistyminen olisi toteutettu toisella tavalla eli niin, että yliopistoyhteisöllä olisi ollut enemmän valtaa tapahtumiin ja johtajilla enemmän herkkyyttä kunnioittaa yhteisön tahtoa.
KIRJASI SYYTÖS ON MANIFESTI MENNEIDEN AIKOJEN HAIKAILIJOILLE.
Ei pidä vähätellä menneisyydessä olleita hyviä piirteitä, mutta kyllä kirjani yrittää ennen kaikkea olla tulevaisuuteen katsova ja miettiä, minkälaisia yliopistojen ja demokratian pitää olla tästä eteenpäin, aina nykyistä parempina.
SÄÄTIÖYLIOPISTOMALLI MUUTTI TAMPEREEN YLIOPISTON YRITYKSEKSI, JOSSA TALOUSAJATTELU OHITTAA TIETEELLISET ARVOT.
Ei säätiöyliopistomallia pidä kaikesta syyttää. Paljon suomalaisella yliopistokentällä on saatu huonoa aikaiseksi myös ilman säätiömallia, mutta säätiömallissa kiteytyvät vallitsevan korkeakoulupolitiikan huonoimmat piirteet, kuten keskusjohtoisuus.
SINULLA ON SEINÄLLÄSI TUNI-NAAMA, JOTA KÄYTÄT TIKKATAULUNA.
(Nauraa.) No ei ole. Siellä on vain Thomas Mannin (saksalainen kirjailija) kuva ja muuta taidegrafiikkaa esimerkiksi Matti Hintikalta ja Tiina Kiviseltä
Sosiologi ja kulttuurintutkija
KIRJASI OLI AKATEEMINEN TERAPIAPROJEKTISI.
Rehellisesti voin sanoa, että se alkoi akateemisena terapiaprojektina, mutta en olisi koskaan julkaissut kirjaa, jos ajattelisin että se jäi terapian tasolle tai oli pelkästään terapiaa. •
Maria Muilu
HANNA KUUSELA käsittelee yliopistojen nykytilaa ja Tampereen yliopistojen yhdistymistä tuoreessa kirjassaan Syytös (Vastapaino, 2024). Kuusela toimi akatemiatutkijana, luottamushenkilönä ja yliopiston konsistorin jäsenenä Tampereen yliopistossa vuosina 2017–2023. Tällä hetkellä hän työskentelee sosiologian apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa.
