Visiiri 4/2024

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

1

S ISÄ LLYS

30

8 MITKÄ VAALIT?

TREY yrittää saada opiskelijat kiinnostumaan edustajistovaaleista.

18 24 JUTTUVINKKI? Ota yhteyttä toimitus@visiirilehti.fi

36

RAKKAUDESTA AJATTELUUN Toimittaja kirjoitti esseen esseistä.

KAMPUSPASTORI ELÄKÖITYY Jumalan läsnäolon voi kokea myös terassilla.

VOITTAAKO QUITE A LOVER? Lisää hassuja hevosennimiä ravireportaasissamme.

@visiirilehti

EN

CAN’T UNDERSTAND A WORD?

This is Visiiri, the student magazine of Tampere University. We are an independent journalistic publication, and we aim to keep our readers informed and entertained. We cover a variety of topics about university life, culture and society.

44

We are sorry to inform you that all the articles in this print issue are written in Finnish. However, we do publish some articles in English online, at visiirilehti.fi.

Give us a read, and let us know what kind of articles you would like to see in English in the future! For now, you can look at the pretty pictures and maybe use the paper for a scrapbooking project.

2

PÄÄK I RJOI TU S MARIA MUILU l Päätoimittaja TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

TOIMITUS

Maria Muilu Päätoimittaja

Pauliina Lindell AD

”Ylioppilaskunnan toiminta ei ole mitä tahansa järjestöaktiivien pöhinää ja puuhastelua.”

Iikka Sorvali Harjoittelija

TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT

Jaakko Leinonen

Anriika Kauppi

Hanna Eskelinen

Miira Parhiala

Eino Ansio

Carla Ladau

Aliina Ruuttunen

Emma Lillqvist

Johannes Blom

4. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere toimitus@visiirilehti.fi MEDIAMYYNTI samuli.aerikkala@trey.fi helky.kouri@trey.fi PAINOPAIKKA Punamusta Media Oyj

Kannen kuva: Pauliina Lindell

Kaverivaali ei ole kirosana

T

änä syksynä käydään ainakin kahdet tärkeät vaalit, joita käsittelemme myös tässä lehdessä.

Maailmanpoliittisesti yksi vuoden merkittävimmistä tapahtumista ovat Yhdysvaltojen presidentinvaalit, jotka käydään marraskuussa. Artikkelimme Meemivaalit (s. 14) pohtii, voiko Tiktok-hype nousta jopa ratkaisevaan asemaan vaaleissa, vai onko brat-huuma vain tyypillistä internetin vouhotusta.

Paikallispoliittisesti merkittävä asia ovat ylioppilaskunnan edustajistovaalit, vaikka aiempien vuosien äänestysprosenttien valossa ne eivät vaikuta kiinnostavan kovin monia.Vaaliuurnille asti on läksinyt viime vuosina noin 30 prosenttia opiskelijakunnasta.

Ylioppilaskunnan toiminta ei ole mitä tahansa järjestöaktiivien pöhinää ja puuhastelua. Siitä säädetään yliopistolaissa (46 §), jonka mukaan itsehallinnollisen ylioppilaskunnan tarkoituksena on muun muassa edistää opiskelijoiden yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Konkretiaa tähän lakikieleen saat lukemalla jutun edarin perusasioista tämän lehden sivulta 8.

Kun äänestysprosentti laahaa matalalla, on perusteltua kysyä, kuinka demokraattista on että kourallinen kavereiden ääniä riittää nostamaan riviopiskelijan vallankahvaan. Ylioppilaskunta itsekin myöntää, että edustajistovaalit ovat perinteisesti olleet kaverivaalit. Moni äänestää ystävää tai vaikkapa tuttua omasta ainejärjestöstä.

3

Kaverivaaleja voi kuitenkin katsoa myös toisesta kulmasta. Yliopisto on suhteellisen pieni ja suljettu yhteisö, ja on luonnollista, että pienessä yhteisössä vaaliehdokas valitaan tuttuuden perusteella. Pienen kunnan kuntavaaleissakin moni varmasti äänestäisi tuttua naapurin Marjattaa. Edarivaaleissa olisi jopa eräänlainen epäonnistuminen, jos ehdokkaista ei löytyisi yhtäkään tuttua – silloinhan ehdokasasettelu ei olisi tavoittanut riittävästi eri aloja ja ryhmittymiä yliopistosta.

Edustajistovaaleissa kannattaa kuitenkin käydä tekemässä esimerkiksi TREYn vaalikone, jotta voi varmistua siitä, ajaako tuttu Marjatta varmasti omien arvojesi mukaisia asioita. Äänestysprosentin nostamiseksi kaverivaaleissa tarvitsisi siis saada riittävästi ehdokkaita, jotta yhteisö aktivoituisi äänestämään heitä. Kysyin tämän lehden vaalijuttua tehdessä TREYn vaalikoordinaattorilta, tarvitseeko ehdolle asettuakseen ymmärtää jostakin jotakin. Koordinaattori huomautti, että tämä yhteisö koostuu yliopistossa opiskelevista ihmisistä, joten jo lähtökohtaisesti me olemme ihan fiksua porukkaa.

Edustajistossa toimiminen ei vaadi vankkaa substanssiosaamista esimerkiksi hallinnosta tai taloudesta, vaan eri alojen ja erilaisten opiskelijoiden edustetuksi tuleminen on itsessään tärkeää.

Jos olet tästä eri mieltä ja muut ovat mielestäsi idiootteja, voit siinäkin tapauksessa asettua itse ehdolle ja siunata tulevaa edustajistoa osaamisellasi. Ehdokasilmoittautuminen on auki syyskuun 29. päivään asti.

•

U UT I SET

Opiskelijaravintoloiden uutuudet Visiiri kokosi yhteen syksyn muutokset kampusten opiskelijaruokatarjonnassa.

Frenckellissä kokeillaan sunnuntaibrunssia Keskustorin kupeessa sijaitsevassa ravintola Frenckell & Pihassa tarjoillaan opiskelijahintaista brunssia sunnuntaisin 8.9. alkaen. ”Idea lähti siitä, kun huomasimme että Tampereella ei ole tarjolla opiskelijoille brunssia”, sanoo ravintolapäällikkö Ulla Ainassaari-Vuorinen.

Tarjolla on hänen mukaansa muun muassa nakkeja ja lihapullia kasvivaihtoehtojen kera, munakokkelia, paahdettuja kasviksia, juustoja ja leipää.

Lisäksi tarjolla on salaattia, hedelmiä ja jälkiruoaksi ohukaisia kermavaahdolla.

Brunssi on kokeilussa kaksi kuukautta, minkä jälkeen ravintola tiedottaa Ainassaari-Vuorisen mukaan jatkosta erikseen.

Opiskelijoille brunssi maksaa 5,60 euroa ja muille 12,90 euroa. Brunssia on tarjolla sunnuntaisin kello 12–15.

Keskustakampuksen Vegebar on kuopattu Päätalon Yo-Ravintolan yläpuolella sijainneen Vegebarin nimi on muutettu 19.8. alkaen Yläkuppilaksi.

Samalla ravintolassa tarjoiltava ruoka on muuttunut, sanoo ravintolan omistavan Juveneksen Itä- ja Länsi-Suomen aluejohtaja Anne KopraRittola. ”Vuoden aikana pääsee maistelemaan muun muassa texmexiä sekä Aasian ja Välimeren makuja.”

Ravintolan ruokateema vaihtelee, ja Kopra-Rittola toivoo asiakkailta palautetta sekä toivomuksia uusista teemoista.

Yläkuppilan ruoat saa samaan 2,95 euron opiskelijahintaan kuin Yo-ravintolan muutkin Kela-tuetut ateriat.

Vegaaniruokaa saa Kopra-Rittolan mukaan päivittäin nyt Yo-ravintolan kasvislinjastolta. Yläkuppilan ruoista on tarjolla vaihtuvasti joko kasvis- tai vegaanivaihtoehto.

Kaupin Café Lea aukesi Café Lea on auennut syyskuun alussa. Koronavuosien jäljiltä kiinni olleessa kahvilassa tarjoillaan opiskelijahintaiset keitto- ja paninilounaat.

Lisäksi kahvilassa aukesi Fusion Kitchen -nimellä toimiva piste, josta saa erikoishintaisia lautasannoksia, sanoo Juveneksen Kopra-Rittola ”Annoksista löytyy syksyn aikana muun muassa streetfood -henkisesti tortillapizzoja ja burgereita.”

Grilliruokaa Hervannan Reaktorissa Hervannan kampuksen ravintola Reaktorista on saanut syyskuun alusta alkaen grilliruokaa tavallisen linjastoruoan lisäksi. ”Ruoka tehdään lautasannoksina, eli asiakkaalle tulee hälytin, jonka ilmoittaessa annoksen voi hakea grillistä”, sanoo Reaktorin ravintolapäällikkö Anne Turunen.

Turusen mukaan tarjolla tulee olemaan à la carte -tyyppisiä annoksia kuten pihviä, mutta myös pizzaa ja salaatteja. ”Yritämme tehdä sellaista, että kaikille on vaihtoehtoja.”

Turunen toivoo, että uusia annoksia tullaan kokeilemaan avoimin mielin. Hän pyytää myös ymmärrystä mahdollisiin ruuhkiin. ”Teemme parhaamme ja yritämme palvella jokaista asiakasta tasavertaisesti.”

Kalliimmat annokset maksavat Turusen mukaan noin 13,5 euroa ja halvimmat opiskelijahintaiset annokset saa hieman alle kuudella eurolla.

Grilliruokaa on tarjolla Reaktorissa 10.30–14 maanantaista perjantaihin.

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MIKÄ ON INHOKKISANASI?

”Anglismit kuten brainstormaus.”

”Häviäminen, koska inhoan häviämistä.”

”Römpsä. Se on vauvasana ja ruma sana.”

”Pöhinäsanat kuten kalteva pinta.”

SONJA HIETULA Englannin kieli 5. vuosi

MIIKA SORTILA Historia 6. vuosi

SANTTU SALMINEN Tietojenkäsittelytiede 1. vuosi

ATTE BLINNIKKA Sähkötekniikka 4. vuosi

4

U UTIS ET

Pinni B remontissa – järjestöjä väistötiloihin Keskustakampuksen Pinni B -rakennuksen remontti on alkanut ja jatkuu loppuvuoden. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäisenä remontoidaan rakennuksen eteläinen puolisko. ”Tällä on vähäisiä vaikutuksia opiskelijajärjestöjen tiloihin”, sanoo yliopiston toimitilajohtaja Pertti Iso-Mustajärvi.

Remontti ei koske koko Pinni B:tä. Esimerkiksi ravintola Minervalle ei Iso-Mustajärven mukaan tehdä mitään. Järjestötilat saadaan siten siirrettyä rakennuksen sisällä.

TREYn järjestöasiantuntija Yeti Kakon mukaan väistötiloihin siirtyy kolme järjestöä remontin ajaksi. UDK:lle, Reettoreille ja Teemalle on osoitettu uudet tilat Pinni B:n sisällä.

Tarve väistötiloille selvisi Kakon mukaan kesällä. Enempää yllätyksiä ei hänen mukaansa pitäisi olla luvassa. ”Kaikki ovat saaneet uudet tilat, olemme päässeet sopimukseen yhteisymmärryksessä yliopiston ja järjestöjen kanssa.”

Sähkötalon remontissa kaadetut puut uusiokäyttöön Hervannan kampuksen Sähkötalon rakennustyöt ovat alkaneet. Sähkötalon peruskorjauksen lisäksi rakennukseen tulee uudisosa, joka valmistuu vuonna 2026.

Visiiri sai juttuvinkin, jossa kysyttiin, miksi Sähkötalon ja Rakennustalon väliseltä kadulta on kaadettu puita.

Rakennusyhtiö SRV:n työmaapäällikkö Teemu Salmisen mukaan alueella joudutaan tekemään louhintaa uuden viemärilinjan rakentamisen takia. ”Puut piti kaataa, jotta kaivinkoneella on tarpeeksi tilaa rakennusalueella. Ne menevät hyötykäyttöön yliopiston alueella eli niitä ei viedä täältä pois”, hän vastaa.

Puiden osia tullaan Salmisen mukaan käyttämään ainakin hyönteishotelleina. Myös niiden jatkojalostamista esimerkiksi tavaroiksi selvitetään.

Korvaavista istutuksista ei ole vielä tarkkaa suunnitelmaa, mutta Salminen lupaa, että luontoarvot otetaan huomioon piha-alueiden rakentamisessa.

Oikaisu Visiirissä 3/2024 sivulla 7 kerrottiin, että Teemunkierroksen olisivat keksineet Tampereen ylioppilaskunnan vapputiimiläiset.

Todellisuudessa kyseessä olivat Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan wapputiimiläiset.

SARJAKUVA

5

U UT I SET

Trey on nyt TREY myös Visiirissä

Opintolainaa saa nyt aiempaa enemmän

Tampereen ylioppilaskunnan nimilyhenne TREY kirjoitetaan jatkossa Visiirissä isoin kirjaimin.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) vahvistaa Visiirille, että kun lyhenne on tapana lukea sanana eikä kirjain kirjaimelta, kuten TREYn tapauksessa, kirjoitusasut TREY ja Trey ovat kumpikin mahdollisia. Samasta syystä kaksoispistettä ei tarvita taivutettaessa, eli sana taipuu TREYn. Kirjoitusasu on myös ylioppilaskunnan oman toiveen mukainen.

Muista medioista esimerkiksi Aamulehti ja Yle käyttävät ylioppilaskunnasta kirjoitusasua Trey.

Hallituksen marraskuussa esittämä opintolainan valtiontakauksen 200 euron korotus tuli voimaan elokuun alussa. Korotuksen myötä korkeakouluopiskelijat voivat nostaa Suomessa lainaa 850 euroa kuukaudessa.

Ulkomailla opiskeluun haettavan lainan määrä nousi 800 eurosta 1000 euroon.

Visiirin keväällä haastatteleman Kelan erikoissuunnittelija Ilpo Lahtisen mukaan opintolaina saattaa olla jo riski joidenkin alojen opiskelijoille. ”Kyllä me siinä rajamaastossa ollaan varsinkin niillä koulutusaloilla, joissa työllistyminen ja ennen muuta tuleva palkkataso ei ole hyvä.”

Vuonna 2023 Kelan perintään päätyi ennätysmäärä maksamatta jäänyttä opintolainaa. 80 miljoonan perintäpotti oli yli kolminkertainen vuoteen 2022 verrattuna.

Myös Kelan myöntämän korkoavustuksen määrä on ollut jyrkässä nousussa. Pienituloisille myönnettävää avustusta annettiin viime vuonna 8 000 henkilölle, kun vuonna 2022 sitä myönnettiin 1 000 hakijalle.

Kriminologia ja kriminaalipolitiikka uutena pääaineena Tampereen yliopistossa ensimmäistä kertaa järjestettävä kriminologian ja kriminaalipolitiikan maisteriohjelma oli suosittu yhteishaussa.

Yhteishaussa oli avoinna vain kaksi paikkaa, joita haki 85 ihmistä. ”Se ei yllätä, koska rikollisuus ja siihen puuttuminen ovat niin ajankohtaisia teemoja”, sanoo oppiainevastaava tutkimusjohtaja Noora Ellonen.

Ohjelmaan voi päästä yhteishaun lisäksi myös suorittamalla Tampereen yliopistolla kandidaatin tutkinnon. Yhteensä opintosuunnassa aloitti 13 opiskelijaa.

Opetukseen kuuluu Ellosen mukaan muun muassa rikoskäyttäytymisen syitä ja seurauksia sekä rikollisuuden ennaltaehkäisemistä kriminaalipoliittisesta näkökulmasta.

Tutkinto on osa yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaa, joten sen opiskelijat kuuluvat ainejärjestö Interaktioon.

Fukseja jälleen enemmän kuin viime vuonna Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin valittiin vuoden 2024 hauista 3 531 uutta opiskelijaa. Fukseja aloittaa tänä vuonna suomenkielisissä koulutuksissa 210 enemmän kuin viime vuonna.

Opiskelijamäärän kasvu johtuu aloituspaikkojen lisäyksistä. Paikkoja lisättiin muun muassa varhaiskasvatukseen ja lääketieteellisille aloille.

Kansainvälisten maisteriohjelmien valinnat tehtiin keväällä, jolloin opiskelupaikkaa tarjottiin 1 483 henkilölle.

6

Näitkö tai kuulitko jotakin kiinnostavaa?

Lähetä juttuvinkki Visiirille TO I M I T U S @ V I S I I R I L E H T I . F I

7

Kaverivaalit Edustajistovaalit eivät ainakaan äänestysprosentin perusteella kiinnosta monia opiskelijoita. Tässä jutussa käymme läpi, mistä vaaleissa on kyse ja miksi niistä kannattaisi kiinnostua.

T

Teksti TOIMITUS grafiikka PAULIINA LINDELL

änä syksynä Tampereen ylioppilaskunnassa (TREY) käydään edustajistovaalit kolmatta kertaa vuoden 2018 yhdistymisvaalien jälkeen.

Edustajisto eli edari koostuu edustajista eli edaattoreista. He päättävät ylioppilaskunnan asioista, kuten TREYn hallituksen kokoonpanosta sekä ylioppilaskunnan strategiasta ja taloudesta.

Suurempien linjojen lisäksi edustajisto päättää suoraan jäseniä koskettavista asioista. Näitä ovat esimerkiksi jäsenpalvelut, kuten ylioppilaslehti Visiiri, opiskelijakulttuurin kehittäminen sekä ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Tänä lukuvuonna perusopiskelijan jäsenmaksu on 65 euroa.

Kuluvalla kaudella edustajiston tärkeimpiin tehtäviin kuului linjapaperin päivittäminen. Linjapaperi määrittää TREYn poliittisia kantoja ja tavoitteita sekä yliopistolla että sen ulkopuolella.

Edustajistossa on jätetty myös aloitteita ja ponsia. Näitä ovat olleet esimerkiksi ylioppilaskunnan palvelujen käyttöasteeseen, erityisesti Visiiriin, sekä Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) jäsenyyteen liittyvät selvitykset.

Edustajiston alainen Visiirin toimitus8

neuvosto valmistelee parhaillaan lukijaselvityksen alustusta.

Edustajisto päättää myös ylioppilaskunnan omaisuudesta. Viime kaudella se päätti ylioppilaskunnan Pienteollisuustalossa sijaitsevan kiinteistön myymisestä.

Edustajistossa on 49 varsinaista paikkaa ja 147 varaedustajapaikkaa, eli ehdokkaita tulee olla vähintään 196, jotta paikat täyttyvät. Varaedustajia voi olla vähemmän, jos ehdokkaita ei ole tarpeeksi.

Ehdokasmäärät ovat olleet edellisissä vaaleissa noin 300–400 henkilön paikkeilla.

Valinnanvaraa äänestäjille Jotta demokratia toteutuu, äänestäjillä tulee olla vaaleissa tarpeeksi valinnanvaraa.

Ehdokkaita pitäisi olla reilusti enemmän kuin tarjolla olevia paikkoja.

Ehdokasmäärät riippuvat pitkälti vaaliliittojen tekemästä työstä. TREYn vaalikoordinaattori Mea Vähä-Jaakkolan

EDUSTAJISTOVAALEISTA PUHUTAAN USEIN KAVERIVAALEINA. USEIN VALMIIKSI JÄRJESTÖTOIMINNASSA VERKOSTOITUNEET VAIKUTTAJAT SAAVAT ÄÄNIÄ TUTUILTAAN JA PÄÄSEVÄT SITEN VALLANKAHVAAN. .

Edarivaalien tärkeät päivämäärät • 29.9.2024: Ehdokasilmoittautumisen ja listojen perustamisen takaraja.

• 3.10.2024: Keskusvaalilautakunta käsittelee ehdokasilmoitukset ensimmäisen kerran. Ehdokkaat saavat mahdollisuuden korjata ilmoituksiaan, jos niissä on virheitä.

• 10.10.2024: Keskusvaalilautakunta lyö lukkoon virallisen ehdokasyhdistelmän.

Ennakkoäänestys (sähköinen äänestys).

• 30.10.–1.11.2024: Ennakkoäänestys. Äänestyspaikat kampuksilla.

• 4.-6.11.2024: Varsinaiset vaalipäivät (sähköinen äänestys).

• 6.11.2024: Vaalivalvojaiset.

Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalituloksen.

mukaan liittojen toimintaa on helpotettu näissä vaaleissa esimerkiksi päivittämällä vaalijärjestystä eli vaalien sääntöjä.

Suurin muutos on, että vaaliliitot ja -renkaat voivat perustaa itsensä jo ehdokasasettelun aikana. Listan perustamiselle ja ehdolle asettumiselle on kaksi takarajaa, joista ensimmäinen on sitä varten, että listat ja niiden yhteystiedot voidaan julkaista TREYn kanavissa.

Näin ehdokkuudesta kiinnostunut opiskelija saa tietoa listoista hyvissä ajoin ja voi löytää itselleen sopivan listan, vaikka siihen ei olisi yhteyttä entuudestaan.

Aiemmissa vaaleissa listojen täydelliset tiedot on pitänyt toimittaa ylioppilaskunnalle kerralla. Vaaliliittoilmoitukset on tehty siis vasta viime hetkellä, koska ehdokkaiden hankkimiseen on haluttu käyttää kaikki mahdollinen aika.

Vaaliliiton perustamiseen riittää kaksi jäsentä.

Järjestö- vai puoluepoliittinen lista?

Tätä juttua kirjoittaessa yhtäkään vaaliliittoa ei ole vielä perustettu. Ehdolle asettuminen on auennut 12. elokuuta.

Listat muodostuvat erilaisin perustein: ne voivat olla esimerkiksi puoluepoliittisia, harraste- tai ainejärjestöön pohjaavia tai johonkin arvopohjaan nojaavia.

Puoluepoliittisista listoista Oikeisto-opiskelijat on linkittynyt Kokoomuksen toimintaan. Vihreän Vasemmiston (Viva) 9

listat tekevät kansallisesti yhteistyötä, mutta ne eivät kuulu mihinkään puolueeseen.

Järjestölähtöiset listat koostuvat tietyn alan opiskelijoista, mutta ne ottavat usein myös muita listoilleen.

2020 vaaleissa nähtiin myös esimerkiksi harrastejärjestöpohjainen Bosa Beer Party -lista. Kyltyrböndet-listalla taas on ollut kutsukerhojen, kuten Blebeijien ja Perinneseuran ehdokkaita.

Joillakin listoilla on historiaa jo Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy:sta ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY:sta, jotka yhdistyivät vuoden 2019 alussa TREYksi.

Koska osa listoista linkittyy TREYn alaisiin harrastejärjestöihin, vain niillä on aiemmin ollut oikeus tulla pitämään pistettä TREYn Harraste- ja liikuntamessuille. Messut sattuvat tänä vuonna ehdokasasettelun viimeisille päiville.

Ylioppilaskunta onkin linjannut, että näissä vaaleissa HALI-messuille osallistuminen on mahdollista kaikille vaaliliitoille riippumatta siitä, ovatko ne järjestömuotoisia.

Vaaliliitoista saa tapahtumien lisäksi lisätietoa TREYn sivuilta sekä niiden omista tiedotuskanavista.

EDUSTAJISTOON HAKEAKSEEN EI TARVITSEKAAN VÄLTTÄMÄTTÄ TIETÄÄ JUURI HALLINTOON, PÄÄTÖKSENTEKOON TAI POLITIIKKAAN LIITTYVISTÄ ASIOISTA.

TREYN ÄÄNESTYSPROSENTIT 2018–2022

38,9 30

2018

2020

26,6

2022

Vallan kahvaan kavereiden äänillä Edustajistovaaleista puhutaan usein kaverivaaleina. Usein valmiiksi järjestötoiminnassa verkostoituneet vaikuttajat saavat ääniä tutuiltaan ja pääsevät siten vallan kahvaan.

Näissä vaaleissa pyritään Mea Vähä-Jaakkolan mukaan purkamaan tätä asetelmaa. TREY markkinoi vaaleja ja on esimerkiksi selvittänyt mahdollisuutta lähettää niistä ilmoituksia opiskelijakorttisovellus Tuudon kautta. ”Tiedonsaanti ei riipu siitä, seuraatko TREYn Telegram-kanavaa tai onko joku kaveri kiskomassa sinua mukaan.”

Vähä-Jaakkola vertaa edustajistovaaleja kuntavaaleihin – hänen mukaansa ihmiset äänestäisivät yhtä lailla 20 000 ihmisen kunnassa tuttua ehdokasta. ”Tiiviissä yhteisössä on tyypillistä, että oma ehdokas löytyy läheltä”, hän sanoo.

TREYn hallituslaiset toimivat järjestökummeina eri järjestöissä, ja pyrkivät aktivoimaan ehdokkaita mukaan myös sitä kautta. Tavoitteena on saada ehdokkaiksi kokonaan uusien ainejärjestöjen edustajia. ”Hyvin usein ehdokkaaksi lähteminen vaatii, että on valmiiksi jokin kytkös ylioppilaskuntaan. Nyt pyritään kylvämään siemeniä niin, että yhteisön pienetkin osat lähtevät mukaan.”

Ehdokkuutta pohtivia opiskelijoita saattaa mietityttää, riittävätkö oma tietoja taitotaso edustajistossa työskentelyyn.

Vähä-Jaakkola korostaa, että yliopistossa opiskelevat ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti hyvin perillä asioista.

Edustajistoon hakeakseen ei tarvitsekaan välttämättä tietää juuri hallintoon, päätöksentekoon tai politiikkaan liittyvistä asioista. ”On tärkeää, että yhteisön moninaisuus on edustettuna edustajistossa.”

TREY panostaa Vuonna 2018 pidettiin yhdistymisvaalit, kun TREYn edeltäjät Tamy ja TTYY muodostivat uuden ylioppilaskunnan. Sen jälkeen vaalit on käyty vuosina 2020 ja 2022.

Vuoden 2022 vaaleissa ei palkattu vaalikoordinaattoria, mikä osoittautui Vähä-Jaakkolan mukaan virheeksi.

Henkilöresurssien lisäämisen lisäksi TREYn hallitus on esittänyt edustajistolle, että vaalien markkinointiin ja niihin liittyviin tapahtumiin budjetoidaan vuosien 2018 ja 2020 vaalien tapaan noin 4 000 euroa.

Vaalien järjestämiseen ohjatut resurssit ovat vaihdelleet, mutta Vähä-Jaakkolan mukaan TREYssä on nyt ymmärretty, että tehokas tiedon jakaminen ja ihmisten

EDUSTAJISTON PAIKKAJAKO 2022

TEKIJÄ Vapaaboomarit

RATTOISA

Medaattorit

Hallintotieteiden liitto

Kahden Tähden Teekkarit

Brothers and Sisters of Alpha-Chemistry

Kyltyrböndet

Luuppi_puolue

Keltainen, punainen ja sininen

International Representatives Group

SILTA Kontakti

PUNAVIHREÄ KUPLA Pro Kasvatustieteilijät

Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto

10

EDISTYKSELLISET Vihreä lista

Kokoomus - Oikeisto-opiskelijat

innostaminen vaaleihin vaatii panostusta.

Ehdokkaiden määrän sekä äänestysprosentin nostaminen ovat sekä Vähä-Jaakkolan että TREYn tavoitteina tänä syksynä.

Ehdokasasettelu onkin äänestysprosentin kannalta vaalien kriittisin asia. Ehdokkaat innostavat ystäviään ja tuttujaan äänestämään, joten äänestysprosentin pitäisi nousta ehdokasmäärän kasvun mukana.

TREYn rooli on Vähä-Jaakkolan mukaan tehdä ehdokasasettelusta ja kampanjoinnista mahdollisimman helppoa järjestöille ja listoille. ”Haluamme tarjota mahdollisuuksia olla esillä ja kokoamme tietoa helposti löydettävään muotoon, jotta he voivat keskittyä vaalityöhön eikä energia mene byrokratiasta stressaamiseen.”

Äänestysprosentit ovat olleet vaatimattomia valtakunnallisesti

Poikkeusvaalit

E

Tämän syksyn vaalit ovat siitä poikkeukselliset, että edustajiston tuleva kausi kestää vain vuoden. Tavallisesti edustajisto istuu kaksi vuotta, mutta nyt uudet vaalit järjestetään heti ensi vuoden syksyllä. Näin TREY pääsee samaan vaalisykliin muiden ylioppilaskuntien kanssa. ”Voi olla, että lyhyt sitoutuminen saattaa jopa madaltaa kynnystä lähteä ehdolle”, Vähä-Jaakkola pohtii.

Lyhyempi vaalikausi vaikuttaa mahdollisesti ainakin linjapaperin laatimiseen.

Aiemmin asiakirja on ollut voimassa kaksi vuotta kerrallaan, mutta istuva edustajisto päätti, että edustajiston hyväksymä linjapaperi on voimassa toistaiseksi. ”Yksi kysymys onkin, käsitteleekö tuleva edustajisto linjapaperia ollenkaan.”

Edustajisto kokoustaa suunnilleen kerran kuussa. Kokoukset alkavat yleensä kello 16 ja ne kestävät parisen tuntia. Kokousta edeltää iltakoulu, jossa käydään läpi kokouksen kannalta tärkeät asiat.

Verrattuna esimerkiksi ainejärjestötoimintaan aikaa kuluu siis suhteellisen vähän.

Edustajistossa opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaan ja siihen, mitä asioita ylioppilaskunta ajaa kansallisesti koulutuspolitiikassa.

Vähä-Jaakkolan ei tarvitse miettiä pitkään vastausta kysymykseen siitä, miksi edustajistoon kannattaa hakea mukaan. ”Se on paikka vaikuttaa, tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta. Voi jättää yliopistoyhteisön parempaan kuntoon kuin missä se oli, kun sai sen”, hän summaa.

dustajistovaalien valtakunnallinen äänestysaktiivisuus on pysynyt pitkään noin 30 prosentissa. Edustajistovaalit käydään kaikkiaan 13 ylioppilaskunnassa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) keräämien tilastojen mukaan vuoden 2019 äänestysaktiivisuus oli valtakunnallisesti korkein vuoden 2001 jälkeen. Vuonna 2019 vaaleissa äänesti 32,4 prosenttia äänioikeutetuista.

Koronapandemia toi tilastoihin notkahduksen. Vuosina 2021 ja 2023 äänestysprosentit jäivät hieman yli 29:n.

TREY on ollut Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYYn kanssa edustajistovaaleissa eri aikataulussa kuin muut Suomen ylioppilaskunnat. Muualla vaalit on järjestetty parittomina vuosina, minkä takia viimeisimmät valtakunnalliset tilastot vaaleista ovat viime vuodelta.

Ensi vuoden aikaistettujen vaalien myötä sekä TREY että HYY siirtyvät siis samaan vaaliaikatauluun muiden Suomen ylioppilaskuntien kanssa. Äänestysaktiivisuus on mukaillut TREYssä valtakunnallista tilannetta lukuun ottamatta vuoden 2018 yhdistymisvaaleja, jolloin äänestysprosentti oli 38,91 %.

Myös tulosten osalta vuoden 2022 vaalit olivat samansuuntaiset viime vuoden valtakunnallisen tilanteen kanssa.

SYL:n mukaan poliittisesti sitoutumattomat ryhmät säilyttivät vuoden 2023 vaaleissa paikkansa suurimpana ryhmänä, mutta poliittiset ryhmät saivat yhteensä yhdeksän paikkaa enemmän edellisiin vaaleihin verrattuna.

Tulos oli samankaltainen TREYn vaaleissa 2022, kun poliittisista listoista Vihreä vasemmisto eli Viva sai vaalivoiton ja nousi Vapaaboomarien ohella edustajiston suurimmaksi ryhmäksi viidellä edustajalla.

Poliittisten listojen paikkamäärä kasvoi tällöin kokonaisuudessaan yhdellä, mutta sitoutumattomat järjestölistat ovat edelleen selvästi suurin ryhmä TREYn edustajistossa.

Lisätietoa vaaleista löydät TREYn verkkosivuilta osoitteesta trey.fi/ylioppilaskunta/edustajistovaalit.

•

•

11

@K ERHO P O ST I A

TERVEISIÄ HERWANNAN HAUISKÄÄNNÖLTÄ!

O

letko Herwannan hauiskääntö on Tampereen korkeakouluyhteisön kuntosaliharjoitteluun suuntautunut lajijaosto. Olemme erikoistuneet voimanostoon ja painonnostoon, mutta myös muiden harjoittelufilosofioiden edustajat ovat tervetulleita. Voimatasoilla tai muilla fyysisillä ominaisuuksilla ei ole väliä – rakkaus rautaan ratkaisee!

Hauiskääntö järjestää vuoden ympäri kuntoiluun liittyviä tapahtumia, joista tunnetuimpia lienevät Opiskelijoiden painonnoston ja voimanoston SM-kilpailut, Akateeminen Herwannan Vahvin Mies & Nainen -kilpailu ja kahdesta kolmeen kertaan vuodessa järjestettävät ranking-kilpailut, joissa voi kilpailla painonnostossa, voimanostossa ja parissa muussa voimalajissa. Hauiskäännön kilpailut ovat erinomaisia mahdollisuuksia kokeilla voimalajeja kannustavassa ympäristössä, ja nämä kokeilut ovat synnyttäneet useita menestyksekkäitä uria voimalajien kisalavoilla.

MARGETTA SALMINEN

Voimatasoilla tai muilla fyysisillä ominaisuuksilla ei ole väliä – rakkaus rautaan ratkaisee!

Hauiskääntöläiset tunnistaa kerhon mustasta t-paidasta. Paitoja näkee erityisesti Hervannan kampuksen alasalilla, jota hauiskääntö pitää tukikohtanaan. Alasalilla on kannustava, hilpeä tunnelma ja hyvät puitteet voimailuun. Hauiskäännön jäsenet saavat käyttöönsä magnesiumia, ammoniakkia ja useita muita apuvälineitä. Hauiskäännöllä on myös kahvitteluun ja sohvalla makoiluun kerhohuone Hervannan kampuksen Festiassa.

Lisää tietoa Herwannan hauiskäännöstä ja kerhon toiminnasta saa kerhon nettisivulta osoitteesta hkaanto.fi ja Instagramista @herwannanhauiskaanto. • Terveisin, Tiedotusvastaava Eetu Vienonen

Herwannan Hauiskäännön logo

12

ONKO SINUN KERHOLLASI POSTIA? Ota yhteyttä toimitukseen! toimitus@visiirilehti.fi

M I TÄ VI TTUA ?! (jo vuodesta 2002)

Miksi yliopiston valmistujaisjuhliin mahtuu niin vähän ihmisiä?

T

Tampereen yliopisto järjestää valmistuville juhlat lukukausien päätteeksi, mutta juhlapaikkoja on vain murto-osa valmistuneiden määrästä. Juhla on suunnattu ensisijaisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille, joita oli viime keväänä yli 1 200.

Kevään juhlassa paikkoja oli Hervannassa 150 ja keskustassa 250.

Miksi valmistuneiden juhlien paikkamäärät ovat olleet niin rajattuja, Tampereen yliopiston tapahtumatuottaja Kyösti Koskela?

Yksinkertaisesti siksi, että kun jokainen valmistunut voi tuoda kaksi läheistä mukanaan, sali tulee täyteen. Se on ihan tilakysymys.

Onko ihmisiä jäänyt ilman juhlapaikkaa?

Ei minun mielestäni. Viime keväänä kävi ensimmäistä kertaa koronan jälkeen niin, että Hervantaan eivät mahtuneet kaikki, mutta he mahtuivat keskustakampukselle seuraavana päivänä.

Onko valmistuneita siis joutunut menemään juhlaan eri kampukselle kuin sille, missä he opiskelivat?

Ei voi sanoa niin, että ”on joutunut”. Oli vapaasti valittavissa, missä halutaan juhlia, ja sekä Hervannassa että keskustassa oli ihmisiä, jotka ovat opiskelleet eri kampuksilla. Se oli helppo huomata teekkarilakeista ja niiden puutteesta.

Miten aiotte kehittää juhlien järjestelyjä?

En osaa vielä tarkkaan sanoa. Rehtoraatista on tullut kokouskutsu ja menen mielenkiinnolla kuuntelemaan, mitä he haluavat, niin toteutetaan se sitten.

Jos paikkamäärät kasvavat, riittääkö yliopistolla jatkossakin rahat kuohariin?

(Nauraa.) Lisäys ei varmastikaan ole niin suuri, ja se varmaan jakautuu eri päiville. Siinä vaiheessa tarjoilijoiden määrä olisi se isompi kulu. Eiköhän me kaikki kuoharia saada. Yliopiston tarkoitus on, että kaikki pääsevät juhlimaan valmistumistaan.

Visiiri uutisoi rehtoraatin koolle kutsuman kokouksen jälkeen mahdollisista juhlauudistuksista osoitteessa visiirilehti.fi

•

Iikka Sorvali

AKI TULIKARI / TAMPEREEN YLIOPISTO

13

meemivaalit

Kamala Harrisin astuminen mukaan Yhdysvaltain presidenttikilpaan on aiheuttanut meemiryntäyksen, sillä uusi ehdokas herätteli niin demokraatit kuin republikaanitkin helppojen vaalien horteesta. Onko politiikan meemiytymisellä todellista vaikutusvaltaa vai onko se vai onko se vain merkityksetöntä pöhinää?

Teksti emma lillqvist kuvitus pauliina lindell

lyhyt meemiantologia

kamala IS brat Charli XCX:n brat-albumi on nauttinut valtavaa suosiota julkaisustaan saakka, ja se on määrittänyt monia Tiktok-trendejä. Kun kaksi isoa asiaa tapahtuu somessa yhtä aikaa, on todennäköistä, että ne jossain vaiheessa yhdistyvät.

Kamala Harrisin tapauksessa hänet sysättiin suoraan brat-vihreiden edittien staraksi videoille, joiden taustalla pauhaavat XCX:n trendaavat kappaleet, joilla lauletaan bilettämisestä 365 päivää vuodessa, kokaiinista ja tunteista. Artisti itse julkaisi X:ssä heti Harrisin asetuttua ehdolle lausahduksen ”kamala IS brat”, joka viimeistään sinetöi kahden nimellisesti vastakkaisen maailman yhteyden.

kookospuu Internetin vallannut ”kookospuhe” on vuoden 2023 toukokuulta, jolloin Kamala Harris puhui eräässä Valkoisen talon tilaisuudessa. Puheen aikana Harris lainasi edesmenneen äitinsä sanoja ”You think you just fell out of a coconut tree?”, nauroi päälle hersyvää Harris-naurua ja jatkoi: ”You exist in the context of all in which you live and what came before you.”

Tiktok otti klipin omakseen Joe Bidenin vetäydyttyä presidenttikilvasta, ja ”kookospuheesta” tuli meemi.

Puheen sanomaa on verrattu Charli XCX:n kesäkuussa julkaistun albumin Apple-kappaleen sanoituksiin, joissa niin ikään puhutaan kontekstista ja kaikesta siitä, mikä vaikuttaa kokemukseemme todellisuudesta sellaisena kuin se nyt on. ”I think the apple's rotten right to the core From all the things passed down From all the apples coming before”

14

Y

hdysvaltojen 47. presidentti valitaan marraskuussa, ja vastakkain kilvassa ovat republikaaniehdokas Donald Trump sekä tuore demokraattiehdokas Kamala Harris, joka on kääntänyt vaa’ankielen hienoiseen johtoon demokraattien hyväksi. Republikaanit ovat hämmentyneitä uuden strategiatarpeen edessä, demokraatit uutta toivoa täynnä ja some, erityisesti Tiktok, on hurmion vallassa.

Erityistä on se, kuinka ajan hermolla Harrisin kampanjatiimin käyttäjätilin reaktiot ja julkaisut ovat Tiktokissa. Tampereen yliopistossa polarisaatiota käsittelevän väitöskirjatutkija Esko Niemisen mukaan tämä kielii siitä, että somen asema myös presidentinvaaleissa ymmärretään viimein. ”Nyt viimeistään nähdään se, että some on tullut jäädäkseen, ja että jotain on tehtävä, jotta nuoret äänestäjät saadaan voitettua omalle puolelle”, Nieminen sanoo.

Kamala Harris ravistelee vaalikilpaa olemalla nainen, ei-valkoinen ja presidenttiehdokkaaksi verrattain nuori. Hän on 59-vuotias, siinä missä sekä väistynyt demokraattiehdokas Joe Biden että vastaehdokas Trump ovat kumpikin 80 ikävuoden kieppeillä. Nuoruus näkyy siinäkin, että Harrisin kampanjatiimi ”Kamala HQ” on ottanut asiakseen toimia somessa kuten somessa pitääkin toimia – reaktiivisesti.

Kampanjatiimin Tiktok-tili voisi sisältönsä puolesta olla innokkaan Gen-Z -äänestäjän fasilitoima fanisivu. Tiimi on ottanut haltuun loppukesän trendit, nivonut kampanjan tapahtumia ikonisiin pop-kulttuuriviittauksiin ja omaksunut terävän äänensävyn, jolla Kamala HQ on saanut seuraajansa kiittelemään tiliä pettämättömästä huumorista ja uskaliaasta somen hyödyntämisestä.

viekö somehype äänestyspaikoille?

Niemisen mukaan pelkkä someliikehdintä saattaa jättää todelliset teot lähtöviivalle. ”On huomattu, että performatiivinen aktivismi ja politikointi somessa ylipäätään voivat viedä tilan ja innostuksen käytännön toiminnalta. Ikään kuin ajatellaan, että nyt kun on ollut aktiivinen somessa, niin ei tarvitse enää tehdä mitään niin sanotusti oikeassa elämässä.”

Toisaalta Nieminen sanoo, että verkkoaktivismi voi myös johtaa oikean maailman aktivismiin, jos näkyviä tuloksia saavutetaan.

Jutun kirjoitushetkellä vaalikamppailun kärkipaikka on Harrisin astuttua mukaan kilpaan vaihtunut republikaaneilta demokraateille. Kyselymittausten mukaan vielä kesäkuussa Trump johti kilpaa jopa neljän prosenttiyksikön erolla istuvaan presidentti Bideniin. Heinäkuun 21. päivänä tilanne otti kuitenkin täyskäännöksen, kun Biden puolueensa hienovaraisen painostuksen jälkeen vetäytyi presidenttikilvasta ja kertoi antavansa tukensa varapresidentti Kamala Harrisin ehdokkuudelle.

Myöhemmin samana päivänä Harris julisti asettuvansa ehdolle demokraattien presidenttiehdokkaaksi, ja seuraavien 24 tunnin aikana Harrisin kampanja keräsi 81 miljoonaa dollaria pienlahjoituksien muodossa. Summa on suurin, mitä yksikään presidenttikampanja on koskaan onnistunut koskaan keräämään yhden vuorokauden aikana.

tiktok-editit vallan välineenä Elokuun 5. päivänä Harrisista tuli demokraattien virallinen ehdokas presidenttikilpaan. Harrisista oli siihen mennessä julkaisu tuhansia toinen toistaan luovempia, käyttäjien itse tekemiä Tiktok-edittejä. Kannattajat olivat valmiita ottamaan Harrisin uudeksi demokraattiehdokkaaksi.

Käyttäjien itse tuottamat lyhytvideosisällöt, eli niin kutsutut Tiktok-editit, ovat nykypäivänä erottamaton osa politiikkaa.

Sisältömateriaalia on saatavilla lukemattomia minuutteja, ja älypuhelinten näytöntallennustoiminto mahdollistaa minkä tahansa verkossa nähtävillä olevan sisällön kierrättämisen. Tältä kannalta äänestäjillä on nykypäivänä enemmän valtaa kuin ennen internetin ja lyhytvideoiden aikakautta. Videoeditoinnista on myös tullut huomattavan saavutettavaa Tiktokin omistaman Capcut-videoeditorisovelluksen avulla. Sovellus pursuaa valmiita leik15

kauspojia, joten viimeistellyn lopputuloksen saavuttamiseksi ei vaadita suuria teknisiä taitoja.

Politiikan suhteen kynnys osallistua ja tehdä jotakin konkreettista on siis madaltunut valtavasti. Fyysiseen osallistumisen sijaan voi kirjautua suosikkialustalleen, etsiä ja yhdistää haluamansa videopätkät ja lätkäistä päälle trendaavan ääniraidan.

Kun miljoonat ihmiset toistavat tätä rutiinia päivittäin, syntyy kuva valtavasta suosiosta. Valtavan suosion somekuplassa syntyy myös helposti mielikuva siitä, että nyt ollaan jonkin Todella Suuren äärellä, ja sen voisi olettaa johtavan konkretiaan – eli vaalien tapauksessa ääniin.

Suoraa viivaa edittien määrän ja todellisen suosion välillä ei kuitenkaan voi vetää, sillä osa sisällöstä on maksettua vaalimainontaa. On mahdotonta sanoa, mikä sisältö on orgaanista ja mikä ei, vaikka kyseessä eivät olisikaan selkeästi mainoskampanjoina näytettävät julkaisut Tiktokissa.

Niin tai näin, mittakaavalla on silti Niemisen mukaan merkitystä. ”Botteja on niin valtava määrä, että se väkisinkin saa kaiken verkossa tapahtuvan toiminnan näyttämään isommalta kuin mitä se oikeasti on. Toisaalta yleisön on silti huomattavasti helpompaa lähteä mihin tahansa mukaan, jos asia vaikuttaa verkossa isolta jutulta”, Nieminen sanoo.

republikaanit housut kintuissa Harrisin astuminen mukaan vaaleihin on Niemisen mukaan jokseenkin yllättänyt republikaanit. ”Näyttää siltä, että vastapuolella on todella mennyt pasmat vähän sekaisin. Oli valmistauduttu siihen, että saadaan helppoja syöttöjä lapaan siitä, kuinka Biden kompuroi jatkuvasti.”

Niemisen mukaan on paljon helpompaa kampanjoida istuvaa presidenttiä kuin varapresidenttiä vastaan, ja kaksipuoluejärjestelmässä se on erityisen yksinkertaista.

KAMPANJATIIMIN TIKTOK-TILI VOISI SISÄLTÖNSÄ PUOLESTA OLLA INNOKKAAN GEN-Z -ÄÄNESTÄJÄN FASILITOIMA FANISIVU.

Istuvaa presidenttiä haastava ehdokas voi vakuuttaa nykytilanteeseen tyytymättömille äänestäjille olevansa kaikkea muuta kuin nykyinen presidentti. Trumpin kampanja luotti alkutaipalellaan pitkälti tähän taktiikkaan. Nieminen uskoo vaalien sujuvan joka tapauksessa samalla taktiikalla. ”Harris tulee mitä todennäköisimmin myös vetoamaan siihen, että ainakaan hän ei ole Trump, ja kuinka mikä tahansa on parempi kuin Project 2025.”

Project 2025 on yltiökonservatiivinen suunnitelma, jonka tavoitteena on valmistautua mahdolliseen republikaanien presidenttikauteen. Suuriin linjoihin ja isoihin arvokysymyksiin nojaaminen lieneekin

Harrisille tehokkain keino vakuuttaa nuoria äänestäjiä demokraattien taakse. Nieminen huomauttaa myös, että emme tiedä Harrisin tarkoista poliittisista asenteista juuri mitään. ”Esimerkiksi Harrisin ulkopoliittiset linjat ovat niin hähmäisiä, että niiden päälle on turhaa lähteä rakentamaan mitään. Voimakkaampaa tulee olemaan tietty teatraalisuus viestinnässä sen kautta, että nyt päätetään kansakunnan kohtaloa.”

voiko meemien avulla voittaa?

Kaikesta huolimatta Harrisin kampanja puhuttelee nuorta väestöä huo-

mattavan kyvykkäästi, ja se voi siten saada alleen todellista vauhtia. Onko demokraateilla siis sittenkin mahdollisuus voittaa vuoden 2024 presidentinvaalit? Nieminen uumoilee, että on. ”Harrisin kyky reagoida nopeasti ajan hermolla oleviin trendeihin viestii yleisölle asianomistajuudesta: siitä, että hän on erityisesti nuoren kansanosan ehdokas.

Toki on mahdollista, että yksinomaan somen kautta suosio ei välttämättä realisoidu ääniksi, mutta olen kohtalaisen varma siitä että 18–24-vuotiaiden äänet menevät tätä vauhtia demokraateille”, ennustaa Nieminen.

•

KOMMENTTI

Kamala Harris saattaa voittaa vaalit, jos ei nojaa nuoren sukupolven äänien suhteen pelkkiin meemeihin

K

IIKKA SORVALI

irkkaanvihreä väri (tarkalta nimeltään ilmeisesti chartreuse), brat summer, coconut tree... Jos pelkkää Tiktokia on uskominen, ovat isot poliittiset tapahtumat nykyään yhtä hysteeristä meemeilyä. Meemeily ei pahimmillaan tunnu olevan kaukana paatoksellisissa kampanjapuheissakaan, etenkin jos seuraa Yhdysvaltojen presidentinvaalien vastapuolta demokraattien viestinnän silmin, ja toisinpäin.

Kamala Harris, demokraattien raikas tuulahdus, on valtuuttanut Kamala HQ -sometiiminsä omaksumaan Gen-Z -huumorin ja kielen täysin rinnoin. Tämä on johtanut harvinaisen vapautuneeseen kampanjasomettamiseen ja sen myötä valtavaan suosioon erityisesti nuorten äänestäjien keskuudessa. Kookospuheesta alkunsa saanut brat-meemien kulovalkea on levinnyt yksityiskäyttäjien keskuudessa siitä asti, kun Harris ilmoitti asettuvansa ehdolle. ”Brat summerista” tulikin Kamala summer. Artisti Charli XCX:n twiitin jälkeen Kamala HQ omaksui tittelin vaihtamalla sometiliensä kansikuvaksi brat-tyylisesti stilisoidun ”kamala hq”- tekstin kirkuvan vihreän värin päälle.

Myös Harrisilla itsellään on tätä nykyä henkilökohtainen Tiktok-tili, mutta sen sävy on, joskin kepeä, kuitenkin enemmän asiasisältöön keskittyvä. Tämä voi olla järkevää, sillä Tiktokin luonnonvoiman kaltaista liikettä nyt jo hyvän tovin seuranneena voin sanoa, että someyleisö kyllästyy heti, kun minkä tahansa ”virallisen” tahon – brändin, yrityksen tai tässä tapauksessa presidenttiehdokkaan – sometili muuttuu meemien suhteen reaktiivisesta puhtaan replikoivaksi.

On kiistatta hienoa, että uutta äänestäjäsukupolvea kosiskellaan rohkeillakin keinoilla, mutta vaarana on homman lävähtäminen niin sanotusti reisille.

Uskon, että Harrisin kampanjan kyky asettua viestinnällisesti nuorten kenkiin puhuttelee suurta osaa nuorista äänestäjistä.

Osa 18–24-vuotiaista varmasti motivoituu yksinomaan meemienkin avulla äänestämään jopa ensi kertaa, mutta pelkään jäljelle jäävien nuorten kokevan tulleensa infantilisoiduiksi. Koska Gen-Z:n

Kirjoittaja on freelance-toimittaja ja someammattilainen, jolla on yrttipuutarha keittiössä ja viharakkaussuhde Tiktokiin.

huumori nojaa vahvasti itseironiaan, voi joku pitää tätä poliitikon suusta pahimmillaan epäammattimaisena. Nuoret äänestäjät kaipaavat konkretiaa siinä missä kaikki muutkin, ehkä jopa enemmän verrattuna ikääntyneeseen väestöön – onhan heidän tulevaisuutensa nyt vaakalaudalla. Halu ymmärtää presidenttiehdokkaan arvoja ei ole liikaa vaadittu.

Kamala Harrisin innokas online-fandom sai alkunsa viime vaaleissa, kun Harris oli ensi kertaa ehdolla. Fanioukko tituleeraa itsensä K-hiveksi, Beyoncen BeyHivestä inspiroituneena.

Jos fanikulttuurin perinteitä on uskominen, idolin status yksinomaan julkisuuden henkilönä ei riitä, vaan faneille on annettava jotakin mitä kuluttaa. Perinteisesti se on ollut esimerkiksi musiikkia, elokuvia tai somesisältöä. Kun kyseessä on politiikka, esiin nousevat arvokysymykset, käytännön tavoitteet ja toimet, joilla nämä aiotaan saavuttaa.

Jos Kamala HQ haluaa kasvattaa K-hivea vaalivoittoon saakka, on heidän osattava tasapainoilla meemien ja asiasisällön ohuella nuoralla marraskuuhun asti.

•

16

KOLUMN I

TURHAT TAIDOT IIKKA SORVALI

Kirjoittaja on hyvin koulutettu reserviläissotilas, joka ei tule käyttämään taitojaan siviilien pamputtamiseen rajalla.

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON?

Hallitus uhkaa reserviläisiä ”Osaan olla ainakin 10 minuuttia liian ajoissa.”

MIKKO MAJANEVA Historia, N. vuosi

”Otan kuvia ihan kaikesta mutta en koskaan postaa mitään someen.”

SEPIDEH BANI ALI Industrial Engineering and Management, 2. vuosi

”Lisään mielessäni sanoihin sijapäätteitä niin, että sanaan tulee sama määrä vokaaleja ja konsonantteja.”

VALTTI JÄRVI Tietotekniikka, 2. vuosi

eserviläisidentiteettini oli vuosia yksinkertainen, mutta nyt tilanne on muuttunut.

Suoritin varusmiespalvelukseni pian lukion jälkeen. Vaikka osallistuin sitä seuraavina vuosina vapaaehtoiseen reserviläistoimintaan, ei sana sotilas ollut koskaan ensimmäisenä mielessäni identiteettiäni pohtiessa.

En ajatellut asiaa sen syvemmin. Halusin olla sotilaana olemisessa hyvä samalla tavalla kuin muissakin asioissa, joita teen.

Tämä muuttui helmikuussa 2022, kun Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi.

Hyökkäys toi sodan lähelle. Se laittoi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusiksi, mutta myös järkytti monen turvallisuudentunnetta hyvin henkilökohtaisella tasolla. Myös meidän, jotka on koulutettu sotilaiksi.

Järkytyksestä huolimatta en kyseenalaistanut reserviläisyyttäni. Minulle oli ollut alusta asti selvää, ketä vastaan puolustautumista olin harjoitellut havumetsissä ase rinnallani. Eihän sotaharjoituksissakaan hyökkäys koskaan alkanut lännestä.

Olin hyväksynyt yhteiskuntasopimuksen (tai myynyt sieluni – riippuu, keneltä kysyy). Suostun puolustamaan Suomea tarvittaessa henkeni uhalla sotilaallista uhkaa vastaan, koska Suomi on minusta puolustamisen arvoinen maa.

Sama sopimus on voimassa tällä hetkellä noin 870 000 suomalaisella, joista reserviläisarmeijamme koostuu. Reserviläisyys koskettaa jollain tavalla käytännössä jokaista suomalaista.

Siksi poliitikkojen täytyy olla varuillaan, kun he alkavat rukkaamaan reserviläisten ja valtion välistä sopimusta.

R

17

TURVALLISUUSPOPULISMIIN taipuvai-

nen hallituksemme on saanut tästä jo maistiaisen, kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tykitti Kyrönmaa-lehden haastattelussa alkuvuonna, että hän aikoo löytää keinot reservistä eroamisen kieltämiseen.

Lausunnon seuraus oli tuhansien reservistä eroamaan pyrkivien aalto ja Siviilipalvelukeskuksen täydennyskoulutusten ruuhkautuminen.

Koko reserviläisjärjestelmä voi olla uhattuna, jos hallitus vie uudistukset liian pitkälle.

Toinen huolestuttava esimerkki reserviläisjärjestelmän muutoksista on hallituksen uusi rajalaki. Se mahdollistaa rajavartiostossa palvelleiden reserviläisten käytön rajan puolustamiseen tilanteessa, jossa Suomea vastaan käytetään niin sanottua välineellistettyä maahanmuuttoa.

Lakiesityksessäkin myönnetään, että reserviläiset voivat joutua käyttämään väkivaltaa näissä tehtävissä.

Kynnys reserviläisten käyttöön madaltuu ja minun sekä muiden reserviläisten hyväksymä yhteiskuntasopimus muuttuu askel askeleelta. Koko reserviläisjärjestelmä voi olla uhattuna, jos hallitus vie uudistukset liian pitkälle eikä suuri joukko reserviläisiä enää hyväksy niitä.

Reservistä eronneiden määrää ei tällaisessa tilanteessa mitattaisi enää vain tuhansissa.

•

ES SEE

18

ESSEE ESSEIDEN PUOLESTA Tiedetoimittaja Johannes Blom pohtii esseessään esseekirjoituksen merkitystä.

Teksti JOHANNES BLOM Kuvitus PAULIINA LINDELL

Kirjoittaja on Ylen tiedetoimittaja, joka innostuu hyönteisistä ja ruuanlaitosta.

O

n vuosi 2015 ja olen saanut yliopistokurssilla tehtävänannon kirjoittaa akateeminen essee. Ensimmäinen assosiaatio on puistatus, sillä mielessäni esseekirjoittaminen yhdistyy ylioppilaskirjoituksiin ja pettymykseen kirjoituskokeen huonosta arvosanasta. Arvostan suuresti lukion ja yläkoulun äidinkielenopettajiani, mutta syystä tai toisesta opin kammoamaan asiakirjoittamista koulutielläni.

Yliopisto veti ensin maton alta, mutta lopulta vuosien kipuilun jälkeen opin ymmärtämään, miten tärkeitä esseet oikeastaan ovat.

Kirjoitamme yliopistossa monenlaisia tekstityyppejä, mutta en usko, että yksikään toinen niistä haastaisi ja kehittäisi ihmistä ajattelijana yhtä paljon kuin essee. Esseessä voidaan vertailla aiheesta esitettyjä erilaisia tulkintoja ja näkökulmia, tehdä henkilökohtaista reflektiota ja tuoda omia kokemuksia uskottavasti osaksi akateemista viitekehystä. Essee opettaa, miten tietoa sovelletaan, miten argu-

19

ES SE E

mentoidaan puolesta tai vastaan ja miten ajatuksia ilmaistaan tiiviissä ja iskevässä muodossa.

Voin julistaa sen nyt: herran vuonna 2024 minä rakastan esseitä.

Mutta ensin oli kipuilu; tyhjän paperin kammo. Edessä ammottava kaiken imevä valkoinen aukko, huoneen pimeässä nurkassa loistava tietokone. Kirjoittaminen on helpompaa kuin koskaan, tiedän. Tietokoneen kanssa ei tarvita pyyhekumeja, mustenauhoja, korjauslakkaa. Tietokone ei soita äänekästä kelloa aina marginaalin lähestyessä, kuten kaapissa pölytyttyvä punainen Olivetti-kirjoituskoneeni, jolla en ole jaksanut kirjoittaa koskaan edes arkkia. Kaikki maailman tietokirjat löytyvät netistä ja uusin tieto päivittyy niihin hetkessä.

Kun aloitin toimittajantyöni maakuntalehdessä, muistelivat eläkeikää lähestyneet kollegat kirjoituskoneiden aikaa ja menneitä vuosikymmeniä, jolloin uutisen hankkiminen vaati loputtomalta tuntuvan soittokierroksen. Tietoa ei vain googlattu, sitä luettiin kirjoista tai kysyttiin niiltä, jotka olivat kirjoja lukeneet. Tiedonhankinnan vaikeus haastoi ihmistä ajattelemaan, ja kirjoittaja mietti etukäteen huolellisesti, mitä kirjoittaisi. Kirjoitettua ei voinut peruuttaa kuin repimällä tai polttamalla.

Miksi me sitten kammoamme tyhjää paperia? Ehkä siksi, että olemme vieraantuneet kirjoittamisesta, vaikka meillä on siihen paremmat mahdollisuudet kuin koskaan lajimme historiassa. Sama pätee ajattelun taitoon ja ruostuvaan esseekirjoittamisen perinteeseen.

Ajattelusta Ajattelu on päättelyä, arviointia, itsensä viihdyttämistä, haaveilua, käsitteenmuodostusta, ongelmanratkaisua, muistelua, tunteidenhallintaa, järkeilyä, tarinankerrontaa ja täydellistä tajunnanvirtaa, muiden muassa. Ihmislajin tie tasangoilta suurkaupunkeihin ja mammutinlihasta mikropitsoihin on miljardeilla ajatuksilla ja ideoilla kivetty. Kaikki se hyvä, mitä meillä on, on lähtenyt ajatuksista ja siitä, että ajatuksia on välitetty yhteisön sisällä.

Meistä useimmat kai ajattelevat ikään kuin puhumalla itsensä kanssa mielessään. Näin oletan, vaikken voi koskaan täysin ymmärtää, miten juuri sinä ajattelet. Entä miten ajattelivat kuurosokea Helen Keller tai vanhempiensa laiminlyömä Susan Wiley, joka saatiin sattumusten kautta huostaanotettua 13 vuoden eristyksen jälkeen, puhekyvyttömänä ja kielitaidottomana?

Joka tapauksessa ihminen sanoittaa kielen avulla tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan, sekä omaksuu uusia ideoita. Kielitaidottomuus ei tee yksilöstä tyhmää, ainoastaan kykenemättömän ajattelemaan kulttuurisessa kontekstissa.

Vastavuoroisesti voidaan siis todeta, että laaja sanavarasto ja hyvät kielelliset valmiudet kehittävät ihmisen kykyä ajatella ja ymmärtää.

Esseet ovat olleet vuosisatoja tärkeässä roolissa ajattelun välittäjinä, ja olisivat edelleenkin, jos esseitä luettaisiin ja kirjoitettaisiin enemmän. Pohdiskeleva ja kuriton, jopa proosallinen asiateksti vapauttaa kirjoittajansa ajattelua sitovista säännöistä ja toimittaa viestinsä vastaanottajalle muodossa, jonka lukeminen voi olla parhaimmillaan nautinnollista.

Tekoaattelusta Kun olin päässyt sisään Tampereen yliopistoon, huomasin vieraantuneeni kirjoittamisesta. Nyt kirjoitan päivittäin, ja se tuntuu jälleen luonnolliselta. Kirjoittaminen ei ole kuin polkupyörällä ajoa. Kyllähän ihminen sanoja osaa tuottaa, vaikkei olisi vuosiin istunut kunnolla alas näppäimistön ääreen, mutta työn aloittaminen tuntuu niin kankealta, että on helppoa vain luovuttaa: tehdä puolivillaisesti tai turvautua nykyajan teknologisiin mahdollisuuksiin, kuten kielimalleihin eli kansankielellä tekoälyyn.

Tekoälysovellukset tuottavatkin pätevää tekstiä. Oulun yliopistollisen sairaalan psykologi Eka Roivainen teki Scientific American -tiedejulkaisun (7/2023) sivuilla mielenkiintoisen kokeilun, jonka perusteella hän arvioi Chat GPT -kielimallin verbaalisen älykkyyden paremmaksi kuin 99,9 prosentilla amerikkalaisista. Viime vuonna Goldman Sachs -pankki arvioi raportissaan, että tekoälyt voivat korvata jopa neljäsosan nykyisistä työpaikoista.

Populaarikulttuuri on täynnä kuvauksia, joissa ihmiskunta taistelee sen alistanutta tekoälyä vastaan, niistä tunnetuimpana ehkä Terminator-elokuvasarjan Skynet-tietoverkko, joka käskyttää Arnold Schwarzeneggerin ja tämän kyborgikollegat tuhoamaan ihmiskunnan. Tekoäly ei ainakaan nykyisellään havittele ihmiskunnan lopettamista, mutta sen kyvykkyys mekaaniseen tekstintuottamiseen uhkaa varsinkin alemman sosioekonomisen luokan toimistotöiden jatkuvuutta. Tekoälyt voivat siivittää merkittävään tuottavuusloikkaan, mutta historiasta kyynistyneenä arvelen, etteivät saavutetut hyödyt jakaudu ihmiskunnan kesken tasaisesti, vaan kärjistävät varallisuuseroja.

ESSEET OVAT OLLEET VUOSISATOJA TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA AJATTELUN VÄLITTÄJINÄ, JA OLISIVAT EDELLEENKIN, JOS ESSEITÄ LUETTAISIIN JA KIRJOITETTAISIIN ENEMMÄN.

20

21

22

ES S EE

VAPAUTUNUT AJATTELU JA KIRJOITTAMINEN VAATIVAT USEIN MYÖS OMAA MIELENKIINTOA JA KATTAVIA TAUSTATIETOJA.

Filosofi John Searlen klassikkoartikkeli ”Minds, brains and programs” (The Behavioral and Brain Sciences, vol. 3.

1980) esittelee ”kiinalaisen huoneen argumentin”, jonka avulla voimme hahmottaa koneiden kanssa käymiämme keskusteluja. Argumentissa mandariinintaitoinen keskustelija kommunikoi koneen kanssa, ja uskoo keskustelujen perusteella, että kone on saavuttanut inhimillisen tason.

Oletetaan, että koneen sisällä onkin ihminen, joka vastaa kiinalaisiin kirjoitusmerkkeihin huoneesta löytyvän ohjekirjan mukaisesti, todellisuudessa ymmärtämättä sanaakaan kirjoittamastaan. Tähän tapaan myöskään tekoälyt eivät ymmärrä kieltä, osaa kirjoittaa tai ajatella. Ne vain vastaavat saamaansa merkkijonoon sellaisella merkkijonolla, jolla ovat ”oppineet” saavansa ihmiseltä hyväksynnän.

Niin kauan kuin me ihmiset olemme lajina olemassa, on olemassa tarve omaperäiseen ajatteluun. Tekoälyä vastaan taistellaan kirjoittamalla tekstiä, jonka tuottamiseen tekoälyllä ei ole edellytyksiä. Kielimallit referoivat internetin kokoista aineistoa, mutta eivät tosiasiallisesti ymmärrä ajattelun konseptia.

Ajattelun taidosta Palatkaamme esseisiin. Huomioiden kaiken aiemmin mainitun, on kouluilla ja opistoilla nyt ennenkuulumattoman tärkeä tehtävä kannustaa opiskelijoita ajattelemaan ja opettamaan taitoja, jotka auttavat ajatusten välittämisessä. Referaatit ja ulkoa opetellut vastaukset eivät erota meitä millään tavalla tekoälystä. Jos emme ole sisäistäneet kirjoittamaamme ja pysty soveltamaan sitä vapaassa pohdinnassa, olemme itsekin vain kiinalaisia huoneita.

Tyhjän paperin kammosta vapautuminen, esseekirjoittamiseen totuttuminen ja laadukas mielipiteenilmaisu ja -muodostus vaativat ahkeraa harjoittelua. Vapautunut ajattelu ja kirjoittaminen vaativat usein myös omaa mielenkiintoa ja kattavia taustatietoja. On itsestään selvää, että opiskelijoilta vaaditaan edelleen taitoa kirjoittaa annetusta aiheesta annettujen ohjeiden mukaisesti, mutta tämän ohella koulutusjärjestelmän pitää tehdä kaikkensa pysäyttääkseen ajattelun inflatorisoitumisen.

Lukion äidinkielenopettaja Paula Halme peräänkuulutti murrosta, tai ehkä pikemminkin vain paluuta entiseen, Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessaan (Helsingin Sanomat 13.3.2024). Halme kertoo, että ”nykyisessä kirjoitustaidon kokeessa on yksi teema, johon aiheet liittyvät ja tehtävässä pitää käyttää kahta annetuista aineistoista”, ja toivoo paluuta aikaan, jolloin esseessä ei tarvinnut referoida kuin yhtä aineistoa, jos sitäkään.

Ajatuksessa on järkeä. Se olisi hyvä askel esseekirjoittamisen palauttamisessa takaisin arvoonsa: omasta intohimosta ja ajattelunvapaudesta versoavaksi mikroteokseksi, jonka kirjoittamista ei ohjaa kahlehtiva sääntökirja. Mitattakoon muissa kokeissa kykyä pysyä raameissa ja annettakoon esseen olla asiatekstien kuriton viikari.Yo-esseen merkitystä ei pidä vähätellä, sillä ylioppilaskoe avaa nykyisin yhä useampia ovia elämässä ja lukiolaiset harjoittelevat syystäkin siihen koko sen kolmen vuoden ajan, jotka kuluttavat penkkiä toisella asteella.

Vapaamuotoisen asiatekstin kirjoittaminen läpi opintojen, aina yläasteelta yliopistoon kannustaa nuoria omaan ajatteluun, opettaa, että heidän ajatuksensa ovat arvokkaita ja perustelee, miksi kurssitehtäviä ei kannattaisi ulkoistaa kielimallien vastuulle.

Kun pelkäsin tyhjää paperia, elin paradoksissa. Asetin itselleni yleviä tavoitteita, joista luovuin kirjoitustyön edetessä, nöyrtyen ajatukseen siitä, ettei minulla ole valmiuksia niiden saavuttamiseen. Tämänkin esseen lopetusta olisin jäänyt miettimään tunneiksi, käynyt välillä suihkussa ja syömässä ja sitten kirjoittanut loppuun jonkin kliseisen latteuden.

Nyt vain suljen tietokoneen näytön. Olen ajatellut, olen kirjoittanut esseen ja se on sillä hyvä. Tärkeä osa kirjoittamisen taitoa on olla tyytyväinen tekemäänsä. Jos opintieltä jää kytemään epävarmuus taidoista ja ajattelusta, jättää moni ideansa kertomatta. Meillä ei ole enää varaa hukata ajatuksia. Nyt minun ajatukseni on luovutettu maailmalle, joka saa puolestani tehdä sillä mitä tykkää, kun itse jään ajatuksiini maalaamaan seuraavaa taivaanrantaa.

Ja loppuun se latteus: ajattelu kannattaa aina!

23

•

Taivaallinen terassi Veimme pian eläköityvän kampuspastorin terassille.

Pastori koki toimittajan seurassa Jumalan läsnäolon.

Teksti MARIA MUILU Kuvat EINO ANSIO

H EN KILÖ

PASTORI VASTAA LYHYESTI

AJATTELETKO USEIN ”MITÄ JEESUS TEKISI?” ”Aika vähän itse asiassa. Tuo kysymys tulee amerikkalaista evankelikaalisesta kristillisyydestä, joka on minulle hiukan vieras kristillisyyden skene.

Tänä päivänä Jeesus toimisi evankeliumien kuvaamalla tavalla: julistaisi ilosanomaa köyhille, lupaisi vangeille armahduksen ja sokeille näkökyvyn. Hän päästäisi alistetut vapauteen ja julistaisi Herran juhlavuotta.”

OSAATKO RAAMATUN ULKOA? ”En. Vanha ohje papeille ja teologeille on, että Raamattua ei ole niinkään viisasta opetella ulkoa, mutta se on viisasta opetella sisältä.”

LEMPPARISÄE RAAMATUSTA? ”Jumala on rakkaus. Juuri siinä Jumalan rakkaus näyttäytyi meille, että hän lähetti maailmaan ainoan Poikansa, joka antaa meille elämän.” (1. Johanneksen kirje 4: 8–9).

U H EN KI LÖ

skonpuhdistaja Martti Luther oli kuuluisa hyvien oluiden ja viinien ystävä.

Joissakin Lutheriin liitettävissä pöytäpuheissa hän sanoo, että ystävien seura, hyvä ruoka, hyvä juoma ja musiikki ovat parhaita lääkkeitä masennuksen ja ahdistuksen torjumiseksi.

Olen kutsunut Tampereen seurakuntien yliopistopastori Risto Korhosen kesäiltapäivänä Passion-baarin terassille puhumaan Jumalasta, kirkon asemasta, opiske-

lijoiden haasteista ja pian häämöttävistä eläkepäivistä. Korhosen 28 vuoden ura Tampereen yliopiston kampuspastorina on päättymässä.

Papin virkakuntaan on liittynyt jäykkiä asenteita. Saako pastori juoda kuohujuomaa liperit kaulassa häissä tai kastejuhlissa? Onko papin sopivaa käydä terassilla? ”Jos tunnistan itseni olevan Lutherin perikunnan perillinen, hänen ajatuksensahan ovat hyvin sopivia riehakkaampaankin sitsielämään tai haalaribileisiin”, Korhonen sanoo.

Hän ajattelee, että kunkin on itse löydettävä itselleen sopivin tapa toimia papin virassa. ”Kun olen näinkin pitkään päässyt olemaan yliopistoyhteisössä ja opiskelijamaailmassa mukana, olen pitänyt yhtenä missiona ravistella kirkon sanomaa ja kirkon työntekijöihin liittyviä jämähtäneitä ennakkoasetelmia.”

Pitkä työ yhteisössä sai viime vuonna konkreettisen tunnustuksen, kun Korhonen sai Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TREYn kunniajäsenyyden.

Kunniajäsenyyden perusteluiden mu-

26

kaan ”Risto on vuosikaudet ollut yksi tukipilareista TREYn arjessa, tarjoten esimerkiksi työnohjausta ylioppilaskunnan hallituksille, puheenjohtajille ja pääsihteereille.”

Tunnustus lämmitti sydäntä, koska se tuli omalta joukolta. ”Koen, että oma seurakuntani on enemmänkin tämä yliopistoyhteisö kuin jokin nimetty Tampereen seurakunta-alue.”

Suomalaiset saattavat jutella syvällisiä, hengellisiäkin asioita terassilla. Pastorille nekin ovat tavallaan työasioita. Jos terassiseurue alkaisi neljännen oluen kohdalla avautua hengen asioista, Korhonen olisi valmis keskusteluun. ”Papin työn ilo tai inhottavuus on se, että pappi on pappi 24/7, vaikka pantapaidan vaihtaisikin Havaiji-paitaan. Ainakin itse ajattelen, että en haluaisi väistää niitä kysymyksiä, jotka ehkä juuri siinä vaiheessa iltaa ovat niitä sydämen asioita.”

Olemme hetkeä aiemmin käyneet baaritiskillä. Kolmelta iltapäivällä tiskille ei tarvitse jonottaa. Pastori tilasi hanasta ipa-oluen.

On aika tutustua.

H EN KILÖ

Pappiskoulussa kasarilla Risto Korhonen aloitti työt Tampereen yliopiston kampuspastorina syyskuussa 1996.

Uraa Tampereen yliopistossa tulee siis täyteen 28 vuotta. Tampereelle hän tuli marraskuussa 1990, ja toimi ensin lähes kuusi vuotta Viinikan seurakunnan nuorisopappina.

Korhonen on syntyjään Hämeenlinnasta, ja hän tulee sanojensa mukaan tavallisesta, tapakristitystä taustasta. Kirkkoa ja kirkon sanomaa kyllä arvostettiin perheessä, mutta Korhonen on sukunsa ensimmäinen pappi.

Seurakunta ja seurakuntanuorten elämä olivat tulleet tutuiksi jo Hämeenlinnassa, mutta papin ura ei ollut itsestäänselvä valinta. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Korhonen piti välivuoden, jonka jälkeen hän meni armeijaan. Hän palveli Parolassa panssariprikaatissa, ja hetken sekin ura kiinnosti. Hän on reserviupseeri.

Lopulta Korhonen päätyi kuitenkin hakemaan teologiseen ja pääsi sisään. ”Ehkä luonteenlaatuni on sellainen, etten kauheasti suunnittele etukäteen, vaan olen tehnyt monia asioita ad hoc ja fiilispohjalta. En ole pahemmin katunut näitä nopeita valintoja tai käänteitä.”

Korhonen opiskeli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1980-luvulla.

Sivuaineina hän opiskeli myös suomen kieltä ja valtiotieteitä.

Opiskelijaelämä 1980-luvun Helsingissä oli Korhosen mielestä nykyistä rennompaa ja vapaampaa.Tuohon aikaan Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta sijaitsi Kaivopuiston kupeessa Neitsytpolulla. Siellä olivat luentosalit, seminaarisalit, kirjasto ja teologian ainejärjestö TYT:n tilat.

Korhonen muistelee, kuinka ruokalan pöydissä käytiin kiivasta keskustelua milloin mistäkin teologisesta tai ajankohtaisesta aiheesta. Ainejärjestön toimistolla N:n vuoden teologian opiskelijat tupruttelivat piippujaan ja itsensä piti raivata savun läpi.

Itseään Korhonen luonnehtii koko lailla peruskiltiksi opiskelijaksi. ”En mitenkään riehunut tai lärväillyt.

Pyrin aina pitämään itseni pelikuntoisena.

Heikommassa kunnossa olevia jeesailtiin upseerin ja herrasmiehen mentaliteetilla.”

Urallaan yliopistopastorina hän on ehtinyt seurata opiskelijaelämän muutoksia.

Nykyään kiireen tuntu ja suoriutumisen eetos ovat läsnä vahvemmin kuin ennen. ”Eetos lähtee nykyisessä koulutusjärjes-

telmässä liikkeelle jo yläasteella, viimeistään lukiossa, jossa joutuu tekemään isoja valintoja kurssitarjottimen valitessaan. Se rajaa pois vaihtoehtoja, jos ajattelee jatkoa akateemisella polulla.”

Uskonto yliopistossa Uskonnon ja tieteen suhdetta on tutkittu Suomessa melko vähän.

Tampereen yliopistolla oli vuosina 2018– 2019 käynnissä tutkimushanke, joka paneutui tutkijoiden uskonnollisiin vakaumuksiin. Hanke toteutettiin Tampereen yliopiston Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen tutkimuskeskuksessa.

Tutkimuksessa haastateltujen tutkijoiden mielestä uskonto kuuluu yksityisalueelle, josta ei yliopistolla juuri puhuta.

Toisaalta tutkimuksessa haastatellut tutkijat kokivat, että yliopistolla voi puhua vapaammin esimerkiksi joogasta tai itäisistä uskonnoista, mutta paikallista luterilaisuudesta kumpuavaa perinnettä oli vaikeampi ottaa esiin.

Korhonen allekirjoittaa näkemykset omien kokemustensa perusteella, ainakin osittain. ”Tunnustavia kristittyjä ja seurakuntaelämässä tai kirkon päättävissä elimissä 27

Risto Korhonen • Syntynyt 1958, täyttää lokakuussa 66 vuotta • Valmistunut Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta 1990 • Tampereen yliopistossa oppilaitospastorina syksystä 1996 lähtien, jää eläkkeelle alkuvuodesta 2025 • Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi tytärtä

toimivia yliopistolaisiahan on yllättävän paljon. Heidän tutkija- tai opettajaroolissaan on varmasti myös viisasta, että lähtökohtaisesti työskennellään vain oman tieteenalan perusperiaatteiden ja ammattieettisten ohjeiden pohjalta.”

Pastori kokee, että uskonto ja tiede ovat toisiaan täydentäviä tapoja löytää laajempi näkökulma ihmisenä olemiseen ja maailmaan, jossa elämme. ”Raamatun alkulehdiltä lähtien löytyy luomiskertomuksista ajatuksia siitä, että ensimmäisille ihmisille annettiin tehtäväk-

H EN KI LÖ

RISTON VIRSIVALINNAT

SUOSIKKI Virsi 600, Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan ”Tekstin on alun perin kirjoittanut natsien keskitysleirillä tapettu luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer. Se oli yksi hänen viimeisiä viestejään perheelleen. Virsi on tosi tärkeä, ja meidän perheen juhlissa sitä on tapana veisata. Äitini täyttää 90 vuotta heinäkuussa, ja eiköhän sielläkin lauleta virsi 600.”

INHOKKI Virsi 87, Kiitosta nyt uhratkaamme ”Tämä ei ole varsinainen inhokki, ja se on sinänsä hyvin kaunis, keskiaikaiseen melodiaan pohjautuva sävelmä. Melodia on kuitenkin aika vaikea laulaa seurakuntalaisten kanssa. Virret on tarkoitettu yhdessä laulettavaksi.

Jos melodiakulku on liian haastava, se rajaa laulamisen määrää.”

si nimetä kasvit, eläimet ja havaittavan todellisuuden ilmiöt. Sitä on pidetty tietynlaisena lähtökohtana havainnoivalle tieteen tekemiselle.”

Kaikkien mielestä uskonto ei kuulu julkisten organisaatioiden toimintaan. Peruskoulujen kevätjuhlissa ei enää välttämättä lauleta Suvivirttä, ja Opetushallitus on antanut ohjeet siihen, miten uskonnollisia tilaisuuksia voidaan kouluissa järjestää.

Yliopistossa uskonto on näkynyt esimerkiksi tohtoripromootioissa, joissa on perinteisesti järjestetty jumalanpalvelus.

Itä-Suomen yliopisto luopui promootiojumalanpalveluksesta kesällä 2024. Tampereen vapaa-ajattelijat ry esitti vuonna 2022 promootiojumalanpalveluksesta luopumista Tampereellakin, mutta täällä jumalanpalvelus järjestetään yhä.

Korhonen sanoo, että esimerkiksi promootiojumalanpalveluksen toteutumistavassa voidaan huomioida monenlaiset katsomukset, eikä niissä ole poissulkevaa henkeä. Hän sanoo liputtavansa sivistysyliopiston puolesta. ”Eurooppalainen sivistysyliopiston perinne on 1200–1300-luvulta lähtien enemmän tai vähemmän linkittynyt myös kirkolliseen kontekstiin. Akateemisiin juhliin, 28

avajaisseremonioihin tai tohtoripromootioihin on aina sisältynyt jonkinlainen hengellinen ulottuvuus. Olisi sääli, että se tyystin jäisi pois.”

Martti Luther nousee jälleen keskusteluun. Korhonen huomauttaa, että luterilaisuus on protestanttisista tunnustuskunnista lähtökohtaisesti yliopistouskonto, mikä tarkoittaa myönteistä suhtautumista tieteelliseen tutkimukseen kansanopetusta unohtamatta. ”Luther ja aikalaisensa olivat yliopistoproffia ja teologian tohtoreita. Heidän pohjaltaan syntyivät luterilaiset ja protestanttiset tiedekunnat ja vahva linkitys 1500–1600-luvun yliopistomaailmaan.”

Elämänhallintaa ja hengellistä etsintää Tampereen yliopistossa on ollut oppilaitospastori vuodesta 1960 asti. Keskustakampuksen Pinni B -rakennuksen viidennessä kerroksessa sijaitsevat vuonna 2003 valmistunut Taivaankansi-kappeli sekä Korhosen työhuone. Vastaavasti Hervannan kampuksella sijaitseva kampuskappeli on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä lähtien.

H EN KILÖ

Tyypillisimmin opiskelijat tulevat Korhosen työhuoneelle itsenäistymiseen ja aikuistumiseen liittyvien kasvukipujen kanssa. Yleisiä teemoja ovat opintojen ja muun elämän hallinta sekä ihmissuhteet. Moni opiskelija ja nuori aikuinen potee yksinäisyyttä, ja se näkyy Korhosen käymissä keskusteluissa.

Motivaatio lähestyä yliopistopastoria on Korhosen mukaan nykyään vähenevissä määrin selkeä hengellinen etsintä tai kristillisyyteen liittyvä pohdiskelu. Sekin saattaa väreillä taustalla, mutta Korhosen mukaan hänen roolinsa mielletään selkeämmin luottamukselliseksi tahoksi koetuksi asiantuntijaksi. ”Ammatilliseen etiikkaani kuuluu, että en lähde mihinkään keskusteluun yksipuolisesti Jeesus-kärjellä. Agendan tarjoaa aina toinen osapuoli, ja mielelläni siihen sitten liityn. Jos keskustelussa nousee esiin hengellisiä tai katsomuksellisia kysymyksiä, niin mielelläni asetun yhdessä miettimään niitä samalle tasolle keskustelukumppanin kanssa.”

Korhonen kollegoineen pyrkii viestimään, että palvelut ovat luottamuksellisia ja ilmaisia ja että toiminta pohjautuu yhdenvertaisuuteen ja vieraanvaraisuuteen.

Hänen mukaansa sillä ei ole väliä, onko jonkun kirkkokunnan edustaja vai suhtautuuko kirkkoon kriittisesti.

Kirkko ei varsinaisesti ole organisaatioista notkein. Korhonenkin myöntää, että kirkollinen päätöksenteko etenee hyvin hitaasti.

Evankelis-luterilaista kirkkoa koskevalla kirkkolailla on Suomen lainsäädännössä erityisasema. Ainoastaan kirkko, käytännössä kirkolliskokous, voi ehdottaa muutoksia kirkkolain sisältöön. Eduskunta voi vain hyväksyä tai hylätä kirkkolakiesityksen tai tehdä siihen lakiteknisiä korjauksia.

Yksi hitaasti etenevistä ja kirkkoa jakavista kysymyksistä on yhdenvertainen avioliittokäsitys. Tällä hetkellä voimassa olevien kirkkolainsäädösten mukaan se edellyttää viiden kuudesosan enemmistöä tullakseen hyväksytyksi.

Korhonen sanoo, että hän on omalta pieneltä osaltaan pyrkinyt pitämään esillä yhdenvertaisuutta avioliittokysymyksen osalta. ”Toivon että 2030-luvun Suomessa evankelisluterilaisessa kirkossa avioliittokysymys on ratkaistu niin, että se on yhdenmukainen Suomen virallisen voimassa olevan lainsäädännön kanssa.”

Uusi elämänvaihe

Joskus aamun varhaisina tunteina iloinen haalarikansa on tullut juttelemaan, että saako tätä sokeripalaa kokeilla. Olen sanonut, että saa kokeilla.

Jumala on Passionissakin Juomat on ryystetty puoliväliin. Kysyn pastorilta, mitä usko hänelle itselleen merkitsee. Korhonen miettii pitkään ja kiteyttää lopulta vastauksensa kolmeen pointtiin. ”Koen olevani täydellisesti rakastettu, täydellisesti hyväksytty ja täydellisesti luotettu.”

Suomalaisessa kulttuuripiirissä uskosta puhuminen tuntuu henkilökohtaiselta asialta, vaikka keskustelukumppani olisi alan ammattilainen. Korhonen sanoo, että hienotunteisuus on ehkä sisäänkirjoitettu suomalaiseen identiteettiin. ”Haluan kunnioittaa toista osapuolta, tässä tapauksessa vaikkapa sinua, että en käy jeesustelemaan ja lyömään Raamatulla päähän.”

Hän siteeraa vielä kerran Martti Lutherin ajatuksia. Uskonpuhdistajan mukaan ihmisten on mahdotonta lokeroida Jumalaa johonkin tiukasti rajattuun elämänpiiriin. Korhonen kuvailee, että hänelle ihmisenä oleminen ja maailmassa eläminen on samanaikaisesti myös Jumalan maailmassa elämistä. ”Hän on läsnä tässä meidän välillä. Toisinaan hänen läsnäolonsa on ehkä helpommin aistittavissa ja konkreettisesti tunnistettavissa.”

Milloin Jumalan läsnäolo sitten on konkreettisesti tunnistettavissa? ”Jossakin vaiheessa vaikkapa tämän päivän keskustelua ollaan ohikiitävässä hetkessä samalla aaltopituudella. Ajattelen, että siinä on jotakin, jokin kanava on avautunut.”

En osaa ottaa kantaa Jumalan läsnäoloon Passionin terassilla tavallisena tiistai-iltapäivänä. Aurinko paistaa, lokit kirkuvat ja ratikat kolistelevat ohi.

Juomat on pian juotu.

29

Korhosen seuraajaksi on kesäkuun alussa valittu Kimmo Nieminen. Hän on aiemmin toiminut yliopistopappina Jyväskylän yliopistossa.

Uusi pastori aloittaa pestissä syyskuun alussa, ja Korhonen perehdyttää häntä kolmisen viikkoa. Sen jälkeen tiedossa suuri määrä pitämättömiä vuosilomia, ulkomaanreissuja ja uuteen elämäntilanteeseen asettumista. ”Kun eläköityminen varsinaisesti tapahtuu helmikuun alussa 2025, olen siihen mennessä ehkä löytänyt joitakin kivoja sosiaalisia aktiviteetteja.”

Hän elättelee toiveita ainakin johonkin Tampereen hyvälaatuiseen kuoroon pääsemisestä. Äänialaltaan hän on baritoni.

Musiikin ja urheilun lisäksi Korhonen on innostunut pitkistä pyhiinvaellusreiteistä niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Hän on tähän mennessä tehnyt kolme pitkää vaellusta, jotka ovat päätyneet Espanjassa Santiago de Compostelaan. ”Jos rouva antaa luvan, rahat riittävät ja kuntoa on, niin toivon, että vuoden päästä pääsen kävelemään reitin, joka päätyy Roomaan.”

Korhonen miettii pitkään, miten kiteyttäisi terveisensä Tampereen yliopistoyhteisölle. Hän ei haluaisi ladella latteuksia.

Hän kiittää tapaamiaan yliopistoyhteisön jäseniä aidoista kohtaamisista, joista on monenlaisia muistoja. Mieleen ovat jääneet esimerkiksi vappubileet Ilveksen yökerhossa. ”Joskus aamun varhaisina tunteina iloinen haalarikansa on tullut juttelemaan, että saako tätä sokeripalaa kokeilla. Olen sanonut, että saa kokeilla.”

Sokeripala eli liperit on se virkapaidan valkoinen kauluksen osa, josta papin tunnistaa. Korhosen virka-asu on kerännyt hieman uteliaita katseita baarin terassilla, josta olemme pian lähdössä.

Korhonen nostaa lopuksi vielä kerran esiin kolme pointtia. ”Eletään ihmisiksi, pidetään toisistamme huolta, ja Jumala on, vaikkei uskoisikaan.”

Kun olemme jo erkaantuneet terassilta haastattelun päätteeksi, Korhonen juoksee vielä antamaan kuvaajallekin yliopiston kappelin haalarimerkin. Sattumalta se sopii haastattelun teemaan.

Merkki mukailee Lapin Kulta -olutmerkin logoa, mutta siinä lukee ”Papin Kulta”.

•

T IE DE

30

TIEDE

Äkkikuoleman ennustava kello Tampereen yliopiston tutkijoiden läpimurron ansiosta markkinoilla on pian kello, joka osaa varoittaa, jos äkkikuolema saattaa koittaa.

Teksti MIIRA PARHIALA Kuvitus CARLA LADAU

31

T IE DE

V

oisiko meillä joskus olla taskussamme laite, jolla olisi mahdollista puhua puheluita, ottaa valokuvia ja tarkistaa Googlesta kananmunien optimaalinen keittoaika?

Näin saattoi joku rohkea visioida vielä parikymmentä vuotta sitten, aikana ennen älypuhelinten läpimurtoa.

Vaan eipä olisi hänkään osannut ajatella kelloa, joka ilmoittaisi tekstiviesteistä, kertoisi miten hyvin tai huonosti nukut, laskisi kävelemäsi askeleet ja ilmoittaisi, kun olet kuolemassa. ”Sitä kohti olemme menossa”, sanoo Tampereen yliopiston fysiikan yksikön päällikkö, professori Esa Räsänen.

Tampereen yliopiston fyysikot ovat kehittäneet uuden menetelmän, jolla voidaan arvioida sydänperäisen äkkikuoleman riskiä yhden minuutin aikana mitatuista sykeväleistä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä kardiologian ja laskennallisen fysiikan asiantuntijoiden kanssa.

”Pystymme siis yhden minuutin leposykkeen mittauksella arvioimaan sydänperäisen äkkikuoleman riskiä tarkemmin kuin kliinisellä, kahdenkymmenen minuutin rasituskokeella on normaalisti sairaalassa pystytty”, Räsänen täsmentää.

Äkkikuolema voi yllättää nuorenkin Sydänsairauden ensimmäiset oireet ovat usein sydänkohtaus, sydämen pysähtyminen ja äkkikuolema.

Yleisesti on tiedossa, että äkkikuolema voi tapahtua nuorellekin ihmiselle esimerkiksi rankan urheilusuorituksen yhteydessä.

Hyvät elintavat ehkäisevät äkkikuolemaa, mutta eivät yksin sulje pois sen mahdollisuutta. ”Sydänsairaus ei välttämättä oireile, vaan sydän saattaa vain yhtäkkiä mennä tilttiin”, Räsänen sanoo.

Alkoholi, tupakka, korkea paino – nämä kolme tekijää mainitaan ei-niin-yllättäen myös äkkikuoleman riskitekijöissä.

Tampereen yliopiston tutkijoiden menetelmässä nämä yleisesti tunnetut riskit eivät kuitenkaan ole tutkimuksen kohteena. Niiden sijaan on tarkasteltu sykevälianalytiikkaa, jonka antamat tilastolliset tulokset on korjattu riskitekijöiden suhteen. ”Olemme katsoneet, mitkä ominaisuudet nimenomaan sykevälissä lisäävät riskiä”, Räsänen kertoo.

32

TIEDE

Riittävä teknologia on jo olemassa Ennaltaehkäisevän hoidon järjestämiseksi on pystyttävä määrittelemään äkkikuoleman riski. Sykettä mittaavilla laitteilla, kuten älykelloilla, on jo tekniset edellytykset määrittää tällaisia sydänperäisiä riskitekijöitä. ”Teknologisesti nyt käytössä olevat älykellot ovat ehdottomasti jo riittävän tarkkoja. Niistä saa irti jo todella tarkat sykevälit, joista hyvällä analytiikalla voidaan tehdä sairaus- ja riskiarvioita”, Räsänen sanoo.

Softan kannalta tilanne ei ole kuitenkaan vielä kehittynyt riittävän pitkälle. Tampereen yliopiston tutkijoiden menetelmää ei ole vielä meidän älykelloissamme, mutta tulevaisuudessa tilanne muuttuu. Räsäsen mukaan heillä on jo yhteistyösopimus esimerkiksi älykelloistaan tunnetun suomalaisfirma Suunnon kanssa. ”Toistaiseksi olemme keskittyneet vastaavien menetelmien hyödyntämiseen urheilusovelluksissa, ja niihin liittyvä uusi tuote on pian tulossa. Myös sydänriskisovelluksia kehitetään yhdessä laitevalmistajien kanssa.”

Sen enempää Räsänen ei voi kuitenkaan vielä paljastaa.

Ehkäpä pian minunkin Apple Watchini osaa huikata, että varo vaaraa, kuolema voi koittaa. Onko meillä kohta taskuissamme kaikki, mitä ihmiselämän jatkumiseen vain saattaa tarvita?

SYDÄNSAIRAUDEN ENSIMMÄINEN OIRE ON USEIN SYDÄNKOHTAUS, SYDÄMEN PYSÄHTYMINEN JA ÄKKIKUOLEMA.

Aineistossa satakunta äkkikuolemaa Tampereen yliopiston tutkijoiden tekemä tutkimus perustuu The Finnish Cardiovascular Study (FINCAVAS) -hankkeessa kerättyyn noin 4 000 potilaan rasituskoeaineistoon.

Potilaita seurattiin kahdeksan vuoden ajan. Jos potilaalle tuli äkkikuolema seurantajakson aikana, se raportoitiin.

Aineistoon on jaoteltu ei-kuolleet ja kuolleet, joista tutkijat katsoivat, miten hyvin he olivat onnistuneet ennustamaan äkkikuoleman riskiä minuutin leposykkeen mittauksen perusteella. Äkkikuoleman todennäköisyyttä laskettiin hasardikertoimen avulla. Hasardikerroin on usein elossaolotutkimuksissa käytetty suhteellisen riskin mitta.

33

T IE DE

Aineistossa mukana olleet ihmiset olivat henkilöitä, jotka olivat syystä tai toisesta joutuneet menemään sairaalaan ja rasituskokeeseen. Keskimäärin aineiston potilaat eivät olleet Räsäsen mukaan kovin nuoria tai kovin terveitä. ”Kuitenkin tuhansien ihmisten pitkäaikaisseuranta on tilastollisesta näkökulmasta melko hyvä arvio”, Räsänen sanoo.

Aineiston joukkoon mahtui noin satakunta äkkikuolemaa.

Äkkikuolemat laskuun Uudella Tampereen yliopiston tutkijoiden kehittämällä menetelmällä havaittiin, että poikkeavia sykevälejä omaavilla potilailla oli selvästi suurempi riski äkkikuolemaan verrattuna niihin, joilla syke oli normaali. Analyysissä otettiin huomioon myös muut riskitekijät.

Tällä menetelmällä on suuri potentiaali sydänsairauksien varhaisessa diagnosoinnissa ja korkean riskin potilaiden tunnistamisessa. Se ei vaadi muita mittauksia ja se voitaisiin helposti liittää esimerkiksi älykelloihin tai älysormuksiin, millä Räsäsen mukaan voitaisiin välttää sydänäkkikuolemia. ”On mahdollista, että monilla aiemmin oireettomilla henkilöillä, jotka ovat saaneet sydänäkkikuoleman tai jotka on elvytetty äkillisen sydänpysähdyksen jälkeen, tapahtuma olisi ollut ennakoitavissa ja ehkäistävissä, jos riskipiirteiden ilmaantuminen olisi havaittu ajoissa”, kardiologian professori ja tutkimuksen ykköskirjoittaja Jussi Hernesniemi kommentoi Tampereen yliopiston tiedotteessa.

Uusi menetelmä perustuu analyysiin, jonka on kehittänyt professori Esa Räsäsen johtama tutkimusryhmä. Tällä analyysillä voidaan tutkia sykevälien yhteyksiä eri aikoina sekä muita monimutkaisia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä sydänsairauksille. ”Tutkimuksen mielenkiintoisin havainto on erojen tunnistaminen nimenomaan lepomittauksen aikana. Levossa suuren riskin potilaiden sydämen sykevälisarjojen ominaisuudet muistuttavat terveen sydämen ominaisuuksia fyysisen rasituksen aikana”, väitöskirjatutkija Teemu Pukkila sanoo tiedotteessa.

Kello voisi tunnistaa myös sydänsairaudet Menetelmän kehitystyö ja tutkimus jatkuvat nyt erilaisten sydänsairauksien parissa. Tavoitteena on tunnistaa luotettavasti sekä sydänsairauksien kokonaisriski että yleisimmät sydänsairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta, jonka diagnosointi on nykyisillä menetelmillä melko hankalaa.

Ensimmäiset tulokset ovat Esa Räsäsen mukaan erittäin lupaavia.

Pian kaupan hyllyillä saattaa siis olla ranteeseen kiinnitettävä, henkilökohtainen sydänlääkärikin. Äkkikuoleman ennustaja vetänee vertoja tälle taskussani aina mukana kulkevalle tietopankilleni, joka muistaa puolestani kananmunan keittoajankin.

Tutkimus ”Prediction of Sudden Cardiac Death With UltraShort-Term Heart Rate Fluctuations” julkaistiin 12.6.2024 arvostetussa JACC: Clinical Electrophysiology -lehdessä.

•

34

LOPPU TYÖN SANKARIT Teksti ja kuvat IIKKA SORVALI

Palstalla dipan ja gradun tehneet jakavat viisauttaan.

Epätavallinen dippatyö

Turvallista ydinjätettä

EMMA VÄRE: ”Idea dippaani

SONJA LAMPINEN: ”Tein gra-

tuli VTT:lta. Hain dippatyöpaikkaa, kun tekniikan alalla lopputyöt tehdään yleensä toimeksiantona. Aloitin ympäristötekniikalla ja aloin jo kandivaiheessa suuntautua materiaalitekniikan puolelle, koska minua alkoi kiinnostamaan kierrätyspuoli, eikä sitä opetettu ympillä. Kandini oli samanlaisesta aiheesta ja se oli varmasti myös osasyynä siihen, että sain tuon paikan.

Kvalitatiiviset diplomityöt ovat tekniikan alalla aika harvinaisia, joten kukaan ei oikein osannut sanoa, miten sitä kannattaa lähteä tekemään. Siinä oli aluksi vähän hakemista.

Aineiston keräämisessä minua helpotti se, että monet haastateltavat kuuluivat samaan EU-hankkeeseen, johon tämä työ tuli. Koska he olivat valmiiksi hankkeessa mukana, he olivat melkein velvoitettuja osallistumaan haastatteluihin. Silti kaikki eivät suostuneet tai heillä ei riittänyt aika.

Olin ehkä liiankin kiltti siinä ihmisten ajan huomioimisessa.

Jos olisin tehnyt haastatteluja jämäkämmin alusta asti, olisin voinut saada ne aikaisemmin valmiiksi.

Minulla oli aikaa viisi ja puoli kuukautta, kun aloitin työn tammikuussa, joten keskittyminen täytyi pitää aiheessa. Olen ylpeä siitä, että se onnistui noinkin hyvin. Koska työpaikka oli uusi, piti muutenkin ottaa hommat haltuun alussa.

Dippatyöni ohjaajan neuvo minulle oli, että muista hengittää. On myös tärkeää olla armollinen itselleen. Se on vain lopputyö, ja sen aikana saa oppia ja epäonnistua.

Työ oli aika tasaista suorittamista. Huippuhetki oli se, kun ohjaajat sanoivat, että tämä on valmis ja siitä tulee nelonen.”

duni osana WasteMatters -tutkimushanketta, jossa olen töissä tutkimusapulaisena. Kiinnostuin ydinjätteen sijoittamisesta, kun pallottelin ideoita ohjaajani kanssa. Halusin selvittää, miten voidaan varmuudella sanoa, että ydinjätettä on turvallista säilöä satojatuhansia vuosia.

Tutkimusaineistoni oli asiakirja, jossa esitetään pääkohdat Onkalo -hankkeen ydinjätteen säilömisen turvallisuudesta.Valitsin aineistoon sopivia teorioita, jotka lähestyivät epävarmuuksien hallintaa sekä säilömisen ja vuotamisen käsitteitä yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Ne sopivat graduun, koska radionuklidien säilöminen on keskeinen osa Onkalo -hanketta.

Molemmat ohjaajani olivat aiheen asiantuntijoita, joten sain tosi hyvää ohjausta. Kirjoitusprosessin loppu oli aikamoinen puristus. Tekemistä helpotti se, että olin asettanut itselleni selkeän dediksen.

Vaikeutena minulla oli yleinen huijarisyndrooma. Välillä mietin, voinko kyseenalaistaa asioita yhteiskuntatieteilijänä, koska ydinjäteasiat on kehystetty niin luonnontieteellis-tekniseksi asiaksi. Säännöllisen palautteen saaminen auttoi. Menin seminaareihin epävarmana omasta tekemisestä, mutta palaute auttoi aina. Se oli sellaista aaltoliikettä.

Paras ohjaajiltani saamani neuvo oli, että gradussa ei tarvitse eikä voi näyttää kaikkea mitä osaa. Tuntui että vaikka tämä menisikin huonosti, niin se ei määritä minua ihmisestä.

Olen saanut työstä hyvää palautetta. Sain myös signaalia, että tämä voisi olla aihe, mistä voisi jatkaa väitöskirjaan. Se oli valtava onnistumisen kokemus. Olen haaveillut tutkijuudesta, mutta ei ole ollut mitenkään päivänselvää, että uskaltaisin lähteä siihen.”

Ohjaajan neuvo minulle oli, että muista hengittää.

Gradussa ei tarvitse eikä voi näyttää kaikkea mitä osaa.

•

•

DIPPA

GRADU

• OTSIKKO: Barriers to the Circularity of Single-Use Plastic Food Packaging in the European Union

• OTSIKKO: Onkalon turvallisuus: Ydinjätteen hallittavuuden rakentaminen Onkalon turvallisuusperustelussa

• ALA: Materiaalitekniikka

• ALA: Sosiologia

• MITTA: 84 sivua

• MITTA: 76 sivua

• KAUAN KESTI? ”Kuusi kuukautta.”

• KAUAN KESTI? ”Yhteensä vuosi ideointiin ja kirjoittamiseen.”

• KUINKA RANKKAA OLI ASTEIKOLLA 1–5? ”Kyllä se 4 oli. Ei päässyt kauheasti läpsyttelemään.”

→

• KUINKA RANKKAA OLI ASTEIKOLLA 1–5? ”3. Tekstin tuottaminen oli nopeaa, mutta editoiminen ja ajatusten yhteen parsiminen oli työlästä.”

35

HEVOSELLA Raviurheilu on Suomessa ainoa eläinvälitteinen laji, josta voi lyödä vetoa.

Visiiri testasi Teivon tunnelman ja totopelaamisen.

Teksti HANNA ESKELINEN Kuvat ANRIIKA KAUPPI

36

PÄÄSEE?

37

A

mazing player,Värähdys, Juri Gagarin, Moimoi, Skype, Johan pomppas, Quite a Lover…

Silmäilen mielikuvituksellisten nimien listaa ravien käsiohjelmasta, kun seison heinäkuisena iltana Teivon ravikeskuksen yleisön joukossa.

Olemme tulleet kuvaajan kanssa paikalle selvittämään, mitä raveissa tapahtuu ja pääseekö totolla tienaamaan. Vaikka raviradasta puhutaan yleisesti totopeleissä Tampereen Teivona, sijaitsee ravikeskus todellisuudessa naapurikaupunki Ylöjärven puolella.

Bussista jäätyämme kuvaaja huomaa hevoskuljetuksille varatun risteyksen kohdalla tien varteen pysäköidyn pakettiauton, jonka katolla on kennoittain kananmunia.

Auton vieressä lojuu kasa porkkanasäkkejä.

Suuntaamme kuvaajan kanssa kohti autoa. Auton etupenkillä istuu mies, joka kertoo kiertävänsä raveja myymässä tuotteitaan. Mika Roslund on tullut Raumalta kauppaamaan raviväelle kananmunia, porkkanoita ja pellavarouhetta.

Kennollinen eli 30 kappaletta munia maksaa kuusi euroa. Porkkanoiden kilohinta on 70 senttiä, jos tästä nappaa 10 kilon säkin mukaansa.

Roslund kertoo poikkeavansa säännöllisesti raveissa kauppaamassa tuotteitaan. ”Kierrän jonkun verran raveissa myymässä. Välillä kauppa käy hyvin ja välillä huonommin”, Roslund kertoo.

Kun olemme selvittäneet tiemme ravinkävijöiden keskuuteen, selitän nopeasti raveja tuntemattomalle kuvaajalle, miten hevoskisat toimivat. Hevoset juoksevat kilometrin mittaista rataa ympäri ja ensimmäisenä voittolinjan ylittänyt hevonen voittaa. Juoksevat hevoset on jaettu rodun perusteella kylmäverisiin ja lämminverisiin.

Kylmäverisiä ravureja Suomessa edustaa yleisimmin kotimainen suomenhevosemme, joita juoksee vuosittain raveissa noin 3 000. Lämminveriset voivat puolestaan olla rodultaan amerikkalaisia, ranskalaisia tai venäläisiä ravureita.

Mika Roslund kiertää raveja myymässä tuotteitaan. Hän on tullut Raumalta kauppaamaan raviväelle kananmunia, porkkanoita ja pellavarouhetta.

38

Tänään ravataan 11 lähtöä, joissa voittosummat vaihtelevat 1 500 eurosta 3 000 euroon. Tulkkaan käsiohjelmasta ilmoitettuja tietoja kuvaajalle. Jokaisesta hevosesta on ilmoitettu muun muassa ikä, omistaja, kengitystilanne, edellisen ja kuluvan vuoden lähtöjen määrä, hevosen juoksema ennätys ja edellisten viiden lähdön tulos. Kaikesta tästä tiedosta pitäisi päätellä, kannattaako hevosen puolesta lyödä vetoa.

Veikkauskohteena eläimet Muista vedonlyöntikohteista ravit poikkeavat siinä, että raveissa vedonlyönnin kohteena ovat eläimet. Raviurheilu on Suomessa ainoa eläinvälitteinen laji, josta voi lyödä vetoa Veikkauksen kautta.

Eläinten käyttäminen urheilun tai viihteen välineenä on noussut julkiseen keskusteluun myös Suomessa.

Pariisin olympialaisten alla uutisoitiin Iso-Britannian olympiaratsastaja Charlotte Dujardinin vetäytyvän kisoista sen jälkeen, kun julkisuuteen nousi video, jossa Dujardin ruoskii kouluttamaansa hevosta. Tokion olympialaissa nykyaikaisessa viisiottelussa nousi kohu, kun saksalainen Annika Schleu löi kilpailuhevosta useita kertoja raipalla.

ELÄINTEN KÄYTTÄMINEN URHEILUN TAI VIIHTEEN VÄLINEENÄ ON NOUSSUT JULKISEEN KESKUSTELUUN MYÖS SUOMESSA.

”Raveissa on aina paikalla eläinlääkäri, joka tarkkailee hevosia. Jos esimerkiksi lähdön jälkeen hevosessa on kovan rasituksen merkkejä, tarkistaa eläinlääkäri hevosen kunnon. Eläinlääkäri tekee myös satunnaisesti valituille hevosille hyvinvointitarkastuksia”, Willman sanoo.

Totista totoa Hetken näytti siltä, että laji poistuu kokonaan olympiaohjelmasta, mutta laji sai pitää olympiapaikkansa, kun esteratsastus päätettiin korvata ihmisten esteradalla. Esteratsastus oli viimeistä kertaa olympialaisissa osana lajia Pariisin olympialaisissa.

Seuraavissa olympialaisissa esteistä selviydytään ilman hevosia.

Hevosalan ja raviurheilun kattojärjestö Suomen Hippoksen laatimissa ravikilpailusäännöissä on kielletty ”kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen” sekä ”liian kovakourainen käsittely ja kouluttaminen”.

Eläinlääkäri Kati Tuomola tutki väitöskirjaansa varten 261 ravihevosen suut, ja 84 prosentilla hevosta löytyi kuolaimien aiheuttamia mustelmia tai haavoja.

Teivon markkinoinnista ja tapahtumista vastaava Emma Willman sanoo Visiirille, että hevosten hyvinvointi on kaikille raviurheilun parissa toimiville erittäin tärkeää.

39

Pari lähtöä seurattuamme päätämme kuvaajan kanssa tutustua katsomorakennukseen paremmin. Totohalli muistuttaa etäisesti laivaterminaalia, ja pitkien tiskien takana henkilökunta on valmis ottamaan kävijöiden vedot vastaan. Vanha pariskunta tutkii hallin televisiorykelmää kiinnostuneesti, kun ruuduissa vilkkuvat eri teksti-tv-sivut. Osa ruuduista on pimeänä tai ruudussa oleva teksti ilmoittaa yhteyden olevan poikki.

Lehdistön edustajina päätämme kuvaajan kanssa katsastaa lehdistöhuoneen tilanteen. Huoneessa on käsidesipullo ja neljä muovituolia, jotka ovat silmämääräisellä radiohiiliajoituksella peräisin 1970-luvulta. Viereisen omistajienhuoneen puolella näyttää olevan useampi nahkasohva.

40

Suuntaamme kuvaajan kanssa pelihallin viereiseen ravintolaan hankkimaan murkinaa. Tilaan itselleni ranskalaisannoksen, josta pulitan viisi euroa. Kuvaaja valitsee 6,60 euroa maksavan ja jännittävästi nimetyn rehukorin. Se paljastuu annokseksi porkkana- ja kurkkusiivuja aurajuustodipillä. Kuvaajan mukaan porkkana on hyvää, mutta kurkku vaikuttaa nahistuneelta.

Silmäilemme ravikeskuksen pubin tarjonnan. Puolen litran Karhu kustantaa 8,60 euroa ja siideri 8 euroa. Kalja näyttää uppoavan kävijöihin tasaiseen tahtiin.

Koska kuvaajalta löytyy Veikkaus-kortti, testaamme totopelaamista. Homma uhkaa hyytyä heti pelikuponkiin, koska pitäisi osata päättää, pelaammeko voittajaa, kaksaria, troikkaa vai päivän paria.

Onneksi apuun rientää pari kokeneempaa totoajaa. Markuksi itsensä esittelevä herra täyttää kuponkimme silmänräpäyksessä ja pääsemme tototiskille viime tipassa. Saamme pelitositteet, joissa yhdessä veikataan maaliin tulevaksi hevoset numeroilla 2 ja 9, ja toisessa hevoset 2 ja 10. Siirrymme radan varteen seuraamaan lähtöä ja suunnittelemaan, mitä teemme suurilla voitoillamme.

Muutamaa minuuttia myöhemmin unelmamme ovat valuneet raviradan hiekkaan. Voittajaksi kiilaa hevonen numerolla 5. Hevonen numero 2 tuli kyllä toiseksi, mutta Grace Evon kakkostila ei tuota meille sentin senttiä. Kuvaaja kokee kuitenkin häviön hetkellä oivalluksen. ”Nyt ymmärrän tämän viehätyksen, koska heti haluan pelata uudestaan”, hän sanoo.

Jätämme silti pelaamisen osaavammille.

Haluan tietää, pääseekö ravihevosen omistaja voitolle. Marssin omistajien huoneeseen, jossa sohvilla istuskelee viisi hevosen omistajaa. Kukaan ei suostu haastatteluun, mutta turisemme hetken raveista. Omistajat myöntävät, että ravielämää tehdään rakkaudesta lajiin, eikä sillä välttämättä plussalle pääse.

Kyselen samalla vinkkejä siitä, miten totopelaamisen voi aloittaa nollista. Omistajien mukaan kannattaa aloittaa pienistä panoksista eikä laittaa koko opintolainaa kerralla peliin.

Ravikeskus Teivo • Rata rakennettu 1976 ja katsomorakennus 1978 • Teivoon pääsee Keskustorilta busseilla 80, 81 ja 82 • Opiskelija-alennus pääsymaksusta

Ravit jossain joka lauantai Suomen pääravirata Vermo sijaitsee Helsingissä, ja Suomessa toimii Teivon lisäksi 17 ympäri vuoden käytössä olevaa maakuntarataa, joista pohjoisin löytyy Rovaniemeltä. Lisäksi maassa on 24 kesärataa.

Ravitoimintaa rahoittaa Hippos, joka tukee muun muassa maakuntaratojen toi41

mintaa ja rahoittaa ravikilpailujen palkinnot. Hippoksen rahoitus tulee puolestaan maa- ja metsätalousministeriöltä, ja rahoitus on vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.

Raveista pelattavasta totosta tulee valtiolle vuosittain noin 60 miljoonan euron tulot. Kauramoottoreiden ympärillä pyörivät siis kymmenien miljoonien eurojen rahavirrat.

Yritimme kuvaajan kanssa arvioida, kuinka paljon kävijöitä on arki-iltana Teivossa. Emma Willman kertoo myöhemmin Visiirille, että Visiirin vierailemissa raveissa oli 676 kävijää. ”Teivossa järjestetään ravit lähes joka tiistai, ja viidet lauantairavit tänä vuonna.

Yhteensä Teivossa ravataan vuosittain 38 ravit”, Willman kertoo.

Hänen mukaansa lauantairavit ovat maassa suosittuja, ja Suomessa järjestetään joka lauantai ravit, joissa on jokin isompi lähtö. ”Joihinkin lähtöihin järjestetään karsinta. Teivon vierailunne aikana oli lähtöjä, jotka olivat karsintoja elokuussa juostavaan Tammakriterium-kilpailuun”, Willman selittää.

Teivon kohtalo vaikutti hetken uhatulta, kun ravikeskuksen siirtoa suunniteltiin pois nykyiseltä paikaltaan. Ylöjärvelle suunniteltu ratikkareitti kulkisi Teivon ohitse, ja alueelle halutaan lisää asutusta. ”Alueen uudessa kaavassa Teivo säilyy nykyisellä paikallaan. Nykyinen katsomorakennus puretaan ja uusi rakennetaan nykyisen takasuoran kohdalle eli toiselle puolelle rataa. Alueelle suunnitellaan uusia asuntoja ja palveluita, ja Teivo hyötyy, kun alueen palvelutaso paranee”, Willman sanoo.

KYSELEN VINKKEJÄ SIITÄ, MITEN TOTOPELAAMISEN VOI ALOITTAA NOLLISTA. OMISTAJIEN MUKAAN KANNATTAA ALOITTAA PIENISTÄ PANOKSISTA EIKÄ LAITTAA KOKO OPINTOLAINAA KERRALLA PELIIN.

Teivossa on ravien lisäksi muuta toimintaa. Ravikeskuksen yhteydessä toimii hevosten hoitoon erikoistunut Hevosklinikka, ja vuonna 2021 Teivossa alkoi ravikoulu. Willmanin mukaan se on ollut suosittu lasten ja nuorten keskuudessa. ”Ravikoulu toimii samalla tavalla kuin ratsastuskoulu, eli siellä opetetaan kaikkea hevosen hoidosta raviohjastamiseen”.

Lisäksi Teivo tarjoaa erilaisia elämyspalveluita, kuten kokouspalveluita ja elämyspäiviä esimerkiksi yrityksille tai kaveriporukoille. ”Raviohjastajan päivänä pääsee muun muassa tutustumaan talleihin ja mukaan kärryille osaavan ohjastajan kanssa”, Willman kuvailee.

Ajatonta tunnelmaa Ravikeskuksen tunnelmassa on samanlaista ajattomuuden henkeä kuin Ruotsin-laivoissa. Itämeren aaltojen sijaan ikkunoista ja näytöistä näkyy hevosia ja aika tuntuu hidastuvan.

Jatkamme ravirakennuksen koluamista ja päädymme muutamien portaiden jälkeen istumakatsomon puolelle. Korkeakattoisesta tilasta avautuu kiinteistönvälittäjäkielellä ”hulppea” näkymä raviradalle.

Istumakatsomon puolella on oma tototiski sekä tarjoilut. Täällä raveja voi seurata syöden ja juoden omassa seurueessaan.

Ylöjärvellä asuvat sisarukset Neea ja Jutta Mikola olivat tulleet raveihin vapaalippujen turvin. ”Sain työnantajaltani Tampereen kaupungilta liput ja tultiin viettämään tänne aikaa. Olemme aikaisemminkin käyneet Teivossa raveissa”, Neea Mikola kertoo.

Tiedusteltuani mahdollisista tototienesteistä Mikolat myöntävät olevansa plussan puolella. ”Sinulla taitaa olla melkein satanen voittoa”, Jutta huomauttaa Neealle.

Mikolat kehuivat ruokatarjontaa. ”Siivet olivat tosi hyviä!”

Yhytämme pelihallin puolelta kaksi nuorta miestä uppoutuneena Toto-lehteen.

Teemu ja Ville kertovat tulevansa ”pohjoisesta” ja pelaavansa totoa useamman kerran viikossa.

Teivoon he olivat lähteneet hetken mielijohteesta. ”Välillä tulee lähdettyä vähän pidemmälle raveihin. Katson kyllä raveja kotonakin, mutta käyn aika usein raveissa paikan päällä”, Teemu kertoo.

Molemmat neuvovat, että aloittelevan totoajan kannattaa aloittaa maltilta. ”Toto vaatii jonkun verran tietoa, joten kannattaa seurata raveja hetken ennen kuin alkaa pelaamaan enemmän”, Ville opastaa.

Raviradan reunalla kiinnitämme kuvaajan kanssa kahden vanhemman herran huomion. He tiedustelevat, edustammeko kenties Aamulehteä vai paikallista Ylöjärven Uutisia. Tiedustelen itse puolestani heiltä, mikä näissä raveissa niin viehättää.

Toinen herroista kertoo nähneensä tuhansia lähtöjä, ja raveihin häntä vetää kerta toisensa perään pelin jännitys.

Kuin pisteenä hänen lauseelleen viereisellä terassilla alkaa hevosten loppukirin ratkettua huuto ja tuuletus. Uusi voittaja on saatu radalla ja katsomossa.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Veikkaus.fi -sivustoa, Hippos.fi -sivustoa sekä Kati Tuomolan väitöskirjaa ”Bit-related Lesions and Risk Factors in Competing Trotters and Event Horses”.

Ylöjärvellä asuvat sisarukset Neea ja Jutta Mikola olivat tulleet raveihin vapaalippujen turvin.

42

43

44

Ei nimi rakennusta pahenna Virta, Arvo, Festia... Tampereella kampusalueiden rakennusten nimet ovat sekalainen joukko. Millä perusteella Tampereen yliopiston rakennukset ovat saaneet nimensä?

Teksti ALIINA RUUTTUNEN Kuvitus JAAKKO LEINONEN

KESKUSTAKAMPUS PÄÄTALO

LINNA

Vuonna 1960 valmistunut Päätalo on Tampereen yliopiston vanhin rakennus. Rakennuksen valmistuessa Tampereen yliopisto tunnettiin vielä Yhteiskunnallisena korkeakouluna, joka toimi alun perin Helsingissä.

Päätalo oli Tampereen yliopiston päärakennus, kunnes vanha Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät vuonna 2019. Yhdistymisen myötä Tampereen yliopistolla olisi ollut kaksi Päätaloa, toinen keskustakampuksella ja toinen Hervannassa, joten Hervannan kampuksen Päätalo vaihdettiin päärakennukseksi ja keskustakampus sai pitää Päätalonsa.

Tampereen yliopiston tila- ja kiinteistöpalvelujen kehittämispäällikkö Taina Vimparin mukaan Päätalo-rakennus ei ole saanut nimeään kirjailija Kalle Päätalon mukaan, vaikka välillä niin luullaan. Kyse on sattumasta. Vimpari kuitenkin toteaa, että halutessaan sellaisen johtopäätöksen voi tehdä, vaikkei Kalle Päätaloon ole ollut tarkoitus suoraan viitata.

Päätaloa vastapäätä kadun toisella puolella sijaitsee Linna, jonka seinien sisällä toimii Tampereen yliopiston pääkirjasto.

Vuonna 2006 valmistuneen Linnan nimeämiseksi järjestettiin nimikilpailu. Ehdotuksia rakennuksen nimeksi tuli noin neljäkymmentä, mutta lopulta kilpailun järjestänyt Tampereen yliopiston tukisäätiön hallitus päätti nimetä rakennuksen itse.

Syynä päätökselle oli se, että monet nimikilpailun ehdotuksista olivat vierasperäisiä.

Tukisäätiön hallitus halusi, että Linnan nimi olisi suomenkielinen, kuten muidenkin keskustakampuksen rakennusten.

Rakennus päätettiin nimetä kirjailija Väinö Linnan (1920–1992) mukaan Linnaksi. Väinö Linnan mukaan nimeäminen tuntui sopivalta jo siksi, että nimen kirjastolle antaisi kirjailija, mutta myös siksi, että Linna vihittiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1965.

Väinö Linnan teoksista esimerkiksi Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia ovat monille tuttuja niin kirjoina

45

kuin elokuvina. Linna muutti Tampereelle 18-vuotiaana ja asui Tampereella ja sen lähikunnissa kuolemaansa asti. Väinö Linnan elämäntyö näkyy myös Linna-rakennuksen sisätiloissa: moni talon tiloista on nimetty Linnan romaanien henkilöiden mukaan.

VIRTA Aivan Linnan vieressä on keskustakampuksen uusin rakennus, vuonna 2009 valmistunut Virta. Rakennuksessa opiskellaan kasvatustieteitä.

Rakennus kuuluu kiinteistöosakeyhtiö Tampereen sähkökorttelille, jonka omisti rakennuksen valmistuessa Turun Seudun Osuuspankki. Turun Seudun Osuuspankki pyysi, että rakennus voitaisiin nimetä jollakin sähköön liittyvällä termillä. Virran tulevalta henkilökunnalta kysyttiin ehdotuksia rakennuksen nimeksi, ja ehdotusten sekä neuvottelujen jälkeen rakennus nimettiin Virraksi. Kuten Linnankin kohdalla, Virta tuntui suomenkielisenä sanana paremmalta nimeltä kuin esimerkiksi lainasana ampeeri.

Virrasta on tarkoitus luopua vuonna 2029, kun sen nykyinen vuokrasopimus päättyy.

Keskustakampus PÄÄTALO Valmistumisvuosi: 1960 Rakennuksessa opiskellaan esimerkiksi: kieli- ja viestintätieteet Muuta: Tampereen yliopiston vanhin rakennus LINNA Valmistumisvuosi: 2006 Muuta: Tampereen yliopiston pääkirjasto VIRTA Valmistumisvuosi: 2009 Rakennuksessa opiskellaan esimerkiksi: kasvatustieteet Muuta: Ennen Virran valmistumista varhaiskasvatusta opiskeltiin Pyynikintiellä. Rakennuksesta on tarkoitus luopua vuonna 2029.

PINNI (A JA B) Valmistumisvuosi: 1993 (Pinni A) ja 2003 (Pinni B) Rakennuksessa opiskellaan esimerkiksi: hallinto- ja kauppatieteet, politiikan tutkimus Muuta: Valmistuessaan Pinni A oli yliopiston ainoa yksikkö, jonka kaikissa työhuoneissa oli verkkoyhteydet. Pinni A -rakennuksesta luovutaan vuonna 2025.

PINNI Keskustan kampusalueen laidalla kohoavat vuosina 1993 ja 2003 valmistuneet Pinni-rakennukset, joiden myötä keskustakampuksen alue alkoi hahmottua selkeämmin yhtenäisemmäksi kampuskeskittymäksi.

Pinni-nimi juontaa juurensa Otavalan pellavankehruukouluun, joka sijaitsi 1760-luvulla Viinikanojan varrella. Kehruukoulua kutsuttiin Spinniksi, joka viittaa kehräämistä tarkoittavaan ruotsin kielen sanaan spinna. Pinni-rakennusten kohdalla sijaitsi Spinninkatu, josta tuli Pinninkatu ilman s-kirjainta vuonna 1900-luvun alussa.

Pinninkadun eteläinen osa kuitenkin nimettiin uudelleen Kehruukoulunkaduksi vuonna 1992, hetki ennen Pinni A:n valmistumista.

Pinni A:sta luovutaan vuoden 2025 alussa, kun sen vuokrasopimus päättyy.

46

KAUPIN KAMPUS ARVO Kaupin kampuksella vallitsee arvokas tunnelma. Kampuksella sijaitsevat rakennukset Arvo 1 ja Arvo 2 sekä ravintola Arvo.

Nimen lähdettä ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä Kaupin kampus sijaitsee Arvo Ylpön kadulla. Arvo Ylppö (1887–1992) oli kansainvälisesti tunnettu lääkäri ja arkkiatri, joka eli lapsuutensa ja nuoruutensa Tampereella. Ylppö tuli tunnetuksi myös pitkästä iästään: hän eli 104-vuotiaaksi. Arvo Ylppö vihittiin vuonna 1985 Tampereen yliopiston lääketieteen kunniatohtoriksi.

Arvo-rakennukset ovat Tampereen yliopiston uusimpia. Arvo 1 on valmistunut vuonna 2009 ja Arvo 2 vuonna 2016. Ennen Arvo-rakennuksen nimeämistä nimiehdotuksia kerättiin rakennuksen tulevalta henkilökunnalta.

Kaupin kampus ARVO 1 & 2 Valmistumisvuosi: 2009 (Arvo 1) ja 2016 (Arvo 2) Rakennuksessa opiskellaan: lääketiede, biotieteet ja terveystiede Muuta: Arvo 2 -rakennus koostuu kolmesta lohkosta, joilla on omat julkisivuvärinsä.

47

HERVANNAN KAMPUS Hervannan kampuksella rakennusten nimet ovat hyvin käytännönläheisiä. Päärakennuksen lisäksi kampusalueella sijaitsevat Tietotalo, Sähkötalo, Rakennustalo, Konetalo, Kampusareena ja Festia. Hervannassa rakennuksia on nimetty paljolti sen mukaan, mitä niissä on alun perin opetettu.

Kampuksen vanhin rakennus, Konetalo, valmistui vuonna 1973 käytännössä keskelle metsää. Aluksi opiskelijat ruokailivat parakeissa, sillä rakennuksessa ei ollut ravintolaa. Haasteita aiheuttivat myös liikenneyhteydet: sekä bussivuoroja että -pysäkkejä oli vähän, ja matkaa täytyi taittaa myös jalan metsikön läpi.

Konetalo oli hetken aikaa kampuksen ainoa rakennus, mutta vuonna 1978 teknillinen yliopisto sai toisen rakennuksensa, Sähkötalon. Rakennus ei varsinaisesti erottunut komealla ulkonäöllään ja sitä kritisoitiin edustavan pääsisäänkäynnin puuttumisesta. Ehdotettiinkin, että sähköteekkarien ensimmäinen tenttikysymys olisi voinut olla ”Etsi Sähkötalon pääsisäänkäynti.”

Hervannan kampus KONETALO Valmistumisvuosi: 1974 Muuta: Hervannan kampuksen vanhin rakennus SÄHKÖTALO Valmistumisvuosi: 1978

PÄÄRAKENNUS Hervannan kampus sai päärakennuksensa vuonna 1983. Rakennukselle oli useampia nimiehdotuksia, kuten Mega, Ministeri, Arkki ja Valkoinen talo. Nimeämisessä päädyttiin kuitenkin lopulta kuvaavaan ja ytimekkääseen Päätaloon, joka vuonna 2019 vaihtui päärakennukseksi.

Muuta: Lama-aikana rakennettu Sähkötalo oli rakennuskustannuksiltaan aikansa halvin rakennus Suomessa PÄÄRAKENNUS Valmistumisvuosi: 1983 Muuta: Alun perin Päätalo, nimi vaihdettiin päärakennukseksi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistyessä RAKENNUSTALO

FESTIA

Valmistumisvuosi: 1984

Vuonna 1995 Hervannan kampukselle valmistui Festia. Taina Vimpari arvelee, että nimi viittaa rakennuksessa sijaitsevaan juhlasaliin.

FESTIA

Jutussa on käytetty Taina Vimparin haastattelun lisäksi lähteinä kirjoja Murros ja mielikuva: Tampereen yliopisto 1960–2000 (Kaarninen, 2000), Hyöty ja tiede: Tampereen teknillisen yliopiston historia 1965–2015 (Häikiö, 2015) sekä Tampereen kadunnimet (Louhivaara, 1999).

Valmistumisvuosi: 1995 Muuta: Festiasta ollaan luopumassa vuonna 2025, kuitenkin siten, että juhlasali sekä kulkutiet rakennusten välillä säilyvät.

TIETOTALO Valmistumisvuosi: 2001 KAMPUSAREENA Valmistumisvuosi: 2015

48

49

Y HT EI NE N YSÄR I

Yhteinen ysäri esittelee Visiirin esivanhempien jälkiä.

Anturi 6/1994

Hervannan nimen alkuperälle on useita mahdollisia selityksiä, mutta saamenkielinen alkuperä on nykytutkimuksen valossa epätodennäköinen.

Arkkitehtuurin koulutus muutti Hervantaan vasta vuoden 1996 syksyllä, kaksi vuotta tämän numeron julkaisun jälkeen.

Aviisi 9/1994

Myös Visiirillä on WWWsivut, joissa jokainen juttu säilyy paikallaan.

Nykyään kuvatkin näkyvät suoraan selaimessa ilman erillisen ohjelman lataamista. Klikkaa siis itsesi osoitteeseen visiirilehti.fi ja ei muuta kuin lukemaan!

50

VI I SI VÄI TETTÄ

Et ymmärrä tavallisten ihmisten elämää, journalistiikan uusi työelämäprofessori Laura Saarikoski

1

3 4 5

Se on paitsi kaunis ajatus, myös todellisuutta. Valtaosa yksityisestä mediasta Suomessa on kannattavaa, mutta kannattava journalismi digiaikana on erilaista kuin se oli 20 vuotta sitten. Siksi on hyvä opiskella sellaista, mikä auttaa sen tekemisessä, koska taloudellinen riippumattomuus on journalistisen riippumattomuuden edellytys.

”Marxin lisäksi olisi hyvä aina lukea vähän tuotantotaloutta, koska se auttaa työllistymisessä.”

VALMISTUIT TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2006.

ENNEN KAIKKI OLI PAREMMIN; NYKYÄÄN YLIOPISTOT OVAT VAIN TUTKINTOTEHTAITA.

ANTTI YRJÖNEN / TAMPEREEN YLIOPISTO

2

TYÖELÄMÄPROFESSUURISI PÄÄTEEMA ON KANNATTAVAN JOURNALISMIN TEKEMINEN SUOMESSA. SE ON KAUNIS AJATUS.

Palstalla ajankohtainen henkilö vastaa viiteen väitteeseen.

(Nauraa.) Ennen ei todellakaan ollut paremmin. 1990-luvulla laman seurauksena oltiin todella huolestuneita siitä, työllistytäänkö vai ei. Jätin silloin opintoni kesken toisen vuoden syksyllä saadessani osa-aikaisen työpaikan Hesarista.

Luulen, että nykyään opiskelijat eivät jätä opintojaan kesken ja muuta toiselle paikkakunnalle osa-aikaisen työpaikan takia.

Sitä paitsi Tampere on aivan huimasti parempi kaupunki kuin se oli silloin ankealla 90-luvulla.

OLET VALMISTAUTUNUT TULIPUNAISTEN JOURNALISTIIKAN OPISKELIJOIDEN OPETTAMISEEN KAIVAMALLA MARXIN HYLLYSTÄ.

En tiedä vielä mihin suuntaan yliopistolla halutaan muuttaa maailmaa, koska olen tullut tänne vasta äsken. Olen sitä mieltä, että Marxin lisäksi olisi hyvä aina lukea vähän tuotantotaloutta, koska se auttaa työllistymisessä.

SUOMALAISET LUULEVAT YMMÄRTÄVÄNSÄ YHDYSVALTOJA, MUTTA EIVÄT TODELLISUUDESSA TIEDÄ MAASTA JUURI MITÄÄN. Suomalaiset ymmärtävät Yhdysvaltojen rannikoita.

Kieltämättä suomalaisilla on suuri musta aukko KeskiLännen suhteen, eikä se mitään koska sellainen aukko on aika monilla rannikoiden amerikkalaisillakin. Kun olin Amerikassa kirjeenvaihtajana ja kävin Trumpin vaalitilaisuuksissa Ohiossa tai Länsi-Virginiassa, washingtonilaiset naapurini kysyivät minulta, olenko koskaan tavannut Trumpin kannattajaa, ja voisinko kertoa heille, millainen sellainen on.

OLET OXFORDISSA OPISKELLUT MEDIATALOPAMPPU ETKÄ YMMÄRRÄ TAVALLISTEN IHMISTEN ELÄMÄÄ.

On totta, että kun on media-alan johtotehtävissä, ei tule käytyä keikoilla ja juteltua ihmisten kanssa niin paljon kuin toimittajana. Journalismissa paras ja kiinnostavin työ on toimittajan työ, koska silloin pääsee kuulemaan sellaisia elämänkohtaloita, mitä ei pystyisi toimistossa istuessa kuvittelemaankaan.

•

Iikka Sorvali 51

Entinen Helsingin Sanomien syventävien sisältöjen päätoimittaja LAURA SAARIKOSKI on valittu Tampereen yliopistoon journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2024–2025. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien Yhdysvaltainkirjeenvaihtajana.

52