SAAVUTETTAVA ELÄMÄ

Opiskelujen ei pidä tyssätä siihen, ettei näe lukea kirjan tekstiä tai vamma estää hiiren klikkailun. Visiiri selvitti, mitä yliopistolla tehdään saavutettavuuden eteen.

Teksti HANNA ESKELINEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

Luentovideon alalaidassa juokseva tekstitys jää monelta opiskelijalta helposti huomaamatta. Sen tehtävä on kuitenkin tärkeä. Tekstityksen avulla videon sisältöä voi seurata, vaikka ei syystä tai toisesta kuulisi videon ääntä. Tekstitetyn videon voi katsoa vaikkapa ilman kuulokkeita bussissa matkalla luennolle ilman, että häiritsee nyssellistä matkustajia opettajan rallienglannilla. Kokeiltu ja toimivaksi todettu.

Saavutettavuus ei auta vain luennolle valmistumisen laiminlyövää opiskelijaa, vaan se pyrkii mahdollistamaan opiskelemisen myös heille, joilla on joku opiskeluun vaikuttava vamma, sairaus tai erityisvaikeus.

Sisussa on puutteita

Siinä missä esteettömyys pyrkii poistamaan tilojen fyysiset esteet esimerkiksi liikuntarajoitteisilta, saavutettavuudella pyritään samaan aineettomassa ympäristössä, kuten verkkosivuilla ja palveluissa. Digitaalista saavutettavuutta koskeva laki edellyttää saavutettavuutta muun muassa viranomaisten ja julkishallinnon sähköisiltä palveluilta sekä esimerkiksi kuluttajalle suunnatuilta verkkopankkipalveluilta.

Opintojärjestelmä Sisussa on lukuisia puutteita, jotka on listattu Sisun saavutettavuusselosteeseen. Saavutettavuusseloste pitää lain mukaan olla jokaisella digitaali - sella järjestelmällä, ja seloste kertoo, mitkä palvelun osat eivät täytä saavutettavuuskriteerejä. yleisimpien korkeakouluissa käytettävien e-kirjapalveluiden saavutettavuutta. Tampereen yliopistossakin käytössä olevissa Ellibsin, Terveysportin ja Ebook Centralin aineistot ovat luettavissa eri selainten Lue ääneen -ominaisuudella.

Sisussa käytettävien värien kontrasti ei ole riittävän suuri, mikä voi vaikeuttaa Sisun lukemista. Lisäksi kaikkiin Sisun toimintoihin tai tietoihin ei ole näppäinkomentoa vaan ne vaativat hiiren käyttämistä. Tämä vaikeuttaa Sisun käyttöä heille, joilla on tietokonehiiren käyttöä vaikeuttava tai estävä fyysinen vamma tai rajoite.

Jos Sisua joutuu käyttämään ruudunlukuohjelmalla, ei ohjelma välttämättä pysty tulkitsemaan Sisua oikein. Silloin opiskelijalta jää tietoa saamatta tai hän ei pysty käyttämään Sisua itsenäisesti. Ruudunlukuohjelmalla ei myöskään välttämättä saa selvää kaikista Sisun virheilmoituksista. Ja erilaisia herjojahan Sisussa riittää.

Sisua kehitetään koko ajan, ja suurimmat saavutettavuuspuutteet pyritään korjaamaan vuoden loppuun mennessä.

Office-ohjelmiston kautta ladattavat esityspohjat ovat tehty saavutettavaksi. Niissä käytettävät värit ovat yliopiston brändi-ilmeen mukaiset, mutta sen väritys huomioi esimerkiksi värisokeat. Lisäksi värien välinen kontrasti on tarpeeksi suuri heikkonäköisille.

Erityisjärjestelyllä lisäaikaa tenttiin

Yliopiston saavutettavuusyhteyshenkilö Elisa Sinikallio toimii opiskelijoiden ja henkilökunnan tukena sekä ohjaa opiskelijoita yksilöllisiä opiskelujärjestelyä koskevissa asioissa. Yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä kutsuttiin aikaisemmin poikkeusjärjestelyiksi.

Kun opiskeluun käytettävä kirjallisuus on saatavana e-kirjoina, ei kirjaston hyllyjen välissä tarvitse nujakoida viimeisestä jäljellä olevasta tenttikirjasta. Opiskelu on myös mahdollista heille, joilla on lukemisesteitä. Sähköisen aineiston tekstin kokoa ja kontrastia voi muuttaa tai tekstiä voi lukea ruudunlukuohjelmalla.

Suomessa saavutettavaa kirjallisuutta tuottava Celia on selvittänyt

Yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä käytetään silloin, kun opiskelijalla on joku oppimiseen liittyvä erityisvaikeus, kuten vaikka lukivaikeus, tai jos opiskelijalla on sairaus tai vamma, joka vaikuttaa opiskeluun.

Haastatteluhetkellä yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä on kuluvan lukuvuoden aikana myönnetty 163 opiskelijalle, ja uusia yksilöllisiä järjestelyjä myönnetään useita viikossa. Yksilöllisiä opetusjärjestelyjä varten opiskelijan on oltava yhteydessä yliopiston opiskelijan ohjaukseen.

”Asiantuntijan kanssa käydään opiskelijan tilanne läpi ja laaditaan hänelle ehdotus yksilöllisestä opiskelujärjestelystä, jonka opiskelija toimittaa sitten tarvittaessa opettajalle. Yleisin yksilöllinen järjestely on lisäaika tentin tai tehtävien tekemiseen”, Sinikallio kertoo.

Yksilöllisen opetusjärjestelyn ei tarvitse kestää koko opiskeluaikaa, vaan se voi olla myös lyhytaikainen, esimerkiksi lukukauden mittainen. Opiskelujärjestelyjä ei välttämättä tarvita kaikilla kursseilla, vaan opis- kelija päättää opetusjärjestelyn pyytämisestä itse.

”Jos on esimerkiksi diagnosoitu joku esiintymistilanteita haittaava sairaus tai muu tilanne, voi yksilöllisellä järjestelyllä esiintymistilanteen hoitaa kaksin opettajan kanssa, etänä tai esiintymisen voi korvata kirjallisella tehtävällä”, Sinikallio kertoo.

Yksilöllisen opiskelujärjestelyn hakemista ei tarvitse turhaan murehtia. Yksilöllisten järjestelyjen käyttäminen ei saa vaikuttaa opiskelijan opintosuorituksen arviointiin.