Mikä on migreeni

Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Migreeniä sairastaa noin joka kymmenes suomalainen ja se on naisilla kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Pahimmillaan migreeni voi laskea elämänlaatua huomattavasti, sillä päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Migreenin aiheuttama päänsärky on usein toispuoleinen ja sen voi laukaista moni asia, kuten stressi. Migreeni on osittain geenien säätelemää. Migreenikohtauksen syntymekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta läpikotaisin. Yleisesti ajatellaan, että kohtauksessa jokin ulkopuolinen ärsyke aiheuttaa sähkökemiallisen reaktion aivorungossa.

Migreenikohtauksia ärsyttävät tekijät ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Stressi, kirkas tai vilkkuva valo, staattinen rasitus, melu, verensokerin lasku ja nestehukka ovat yleisiä migreenikohtauksen laukaisijoita. Lisäksi kuumuus, lämpötilanvaihtelut, hajut, alkoholi, valvominen ja jotkin ruoka-aineet voivat altistaa kohtaukselle. Myös hormonaaliset muutokset voivat liittyä migreeniin. Naisilla migreeni ilmeneekin usein kuukautisten yhteydessä.

Kolme yleisintä migreenityyppiä ovat aurallinen, auraton ja särytön migreeni. Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää jokin oire eli aura. Auroja ilmenee noin 10-15 %:ssa migreenikohtauksia. Aurattomassa migreenissä särky puolestaan alkaa suoraan ilman edeltäviä oireita. Säryttömässä migreenissä esiintyy ainoastaan migreeniauroja, mutta ei lainkaan päänsärkyä. Aurallisen, aurattoman ja säryllisen migreenin lisäksi muita migreenin tyyppejä on lukuisia ja ne oirehtivat monin eri tavoin:

• Krooninen migreeni

Migreenipäiviä yli 15 kuukaudessa.

• Verkkokalvomigreeni

Oireena näköhäiriöt tai näön menetys toisessa silmässä.

• Vatsamigreeni

Oireena vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu.

• Kuukautismigreeni

Oireet liittyvät kuukautiskiertoon ja esiintyvät yleensä kuukautisten alkamispäivien yhteydessä.

• Aivorunkomigreeni

Oireina tasapainohäiriöitä, kahtena näkemistä, puhevaikeuksia ja pyörtyilyä.

• Silmämigreeni

Harvinainen migreenin muoto, jonka oireena on silmien mustuaisten laajenemista, silmien liikuttamisvaikeutta ja yläluomien riippumista.

• Vestibulaarinen migreeni

Huimausmigreeni oireilee tasapainohäiriöinä.

Migreenikohtausten kesto ja intensiivisyys vaihtelevat ihmisestä riippuen. Pahimmillaan migreenikohtaus voi olla hyvinkin lamauttava kokemus, joka vie kestonsa ajaksi toimintakyvyn kokonaan.

Miten sitten helpottaa migreenikohtauksen oireita?

Kannattaa hakeutua viileään, pimeään ja hiljaiseen paikkaan ja yrittää levätä. Kylmän kääreen asettaminen otsalle auttaa kovimpaan kipuun. Lievää päänsärkyä voi hoitaa apteekista saatavilla itsehoitolääkkeillä. Jos migreenikohtauksia tulee usein ja tilanne ei korjaudu itsehoidosta huolimatta, vaiva kannattaa tutkituttaa, sillä migreenilääkitys voi parantaa elämänlaatua huomattavasti. Yksin asian kanssa ei kannata taistella. Jos migreenikohtaus äityy erityisen pahaksi ja kestää yli kaksi vuorokautta, suositellaan päivystykseen hakeutumista riittävän hoidon takaamiseksi.

Vaikka päänsärky on hyvin tavallinen vaiva, kannattaa toistuvien päänsärkyjen syy tutkia aina, oli kyse sitten migreenikohtauksen kaltaisesta kivusta tai tavanomaisesta päänsärystä. Erityisesti äkillisesti alkanut kivulias päänsärky, kannattaa asia selvittää lääkärin kanssa. Se voi olla oire muustakin kuin migreenistä.

Migreenin oireet ja esiintyminen vaihtelee paljon eri henkilöiden välillä. Vaikka migreeni on usein geneettisesti periytyvää saattaa saman perheen sisälläkin olla suurta eroa migreenikohtausten laadussa. Kokosimme ryhmä migreenistä kärsiviä Valttilaisia, tässä lehdessä heidän tarinansa.

Yläasteikäisenä sain diagnoosin migreenistä ja käyttööni ensimmäiset kohtauslääkkeet. Ammattikoulussa hankalia päänsärkyjä alkoi olemaan niin usein, että sain lähetteen fysioterapiaan, ja asioita hoidettiin myös jännityspäänsärkyä epäillen. Tuntui että mitä huonommassa kunnossa niskani ovat, sitä enemmän oli myös migreeniä.

Pian käyttöön otettiin kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitys, ja vuosien aikana niitäkin on muutettu monesti. Kortisonipuuduteinjektioita kallonpohjaan ja yläniskan alueelle kokeiltiin monta kertaa, mutta apu jäi vähäiseksi. Uskon sen aikaisen työpaikkani kuitenkin vaikuttaneen negatiivisesti niskojeni kuntoon, minulle sopimattomien työasentojen takia. Työelämässä kuitenkin pärjäsin jotenkuten hierontojen, fysioterapian ja tehokkaan lääkityksen ansiosta.

Migreenikohtausten pituudet, voimakkuudet sekä esioireet vaihtelevat itselläni paljon. Esioireiden vaihtelevuus tai niiden puuttuminen lähes kokonaan tekevät välillä vieläkin kivun ollessa alkuvaihella hankalaksi arvioida sen, mikä on migreeniä ja mikä ei, miten lääkitä ja miten välttää mahdollisia laukaisutekijöitä.

Miten sitten erotan migreenin lihasperäisestä päänsärystä? Vuosien aikana olen oppinut erottamaan nämä toisistaan mm. kipupaikan, voimakkuuden (ja sen nopean etenemisen), kivun ”tyylin” ja esioireiden perusteella.

Esimerkkejä mistä itse erotan migreenin ja lihasperäisen päänsäryn

• Eksessiivinen haukottelu.

• Kömpelyys (huonekaluihin ja ovenkarmeihin törmäily, asioiden tippuminen käsistä).

• Sanat takkuavat, menevät sekaisin ja ovat hukassa.

• Kipu silmien takana, varsinkin silmiä liikutellessa.

• Myös vaikeutta ”tarkentaa” esim. yksittäisiin esineisiin tai kirjoitettuihin sanoihin, jos näkyvillä on paljon tavaraa tai sivu on täynnä tekstiä. • Tavallisesti ei-ärsyttävät hajut, valot ja maut aiheuttavat päänsärkyä tai huonovointisuutta.

• Yleinen sekavuus, unohtelu ja aivosumu.

• Helpottuuko vai vaikeutuuko kipu, kun liikun.

Migreenikohtausten hoito

Joskus kohtauksen hoitoon riittää itselläni tarpeeksi ajoissa otettu kohtauslääkitys ja lyhyt lepo. Toisinaan oireet pahenevat niin paljon, että kohtauksen hoitoon tarvitaan enemmän lääkkeitä (kuten tulehduskipulääke ja pahoinvointilääke kohtauslääkkeen lisäksi), pimeä hiljainen huone, kylmämyssy ja monen tunnin lepo. Lepäämisen jälkeenkin saattaa mennä monta tuntia ennen kuin olo normalisoituu.

Lihasperäisen päänsäryn hoito on yleensä itselleni helpompaa, kun usein kipua helpottaa kipugeeli niskoihin, venyttely, miedot särkylääkkeet sekä liikkuminen. Jos kuitenkin kärsin migreenistä ja lihasperäistä päänsärystä samaan aikaan, jätän ainakin sen liikkumisen pois koska se pahentaa migreenikohtausta.

Pahimpina kausina kohtauslääkkeen tarve oli 20-25 kpl/kk kaikkien muiden lääkkeiden lisäksi, ja tuolloin mieliala oli myös hyvin matalalla. Sovittuja tapaamisia joutui perumaan niin usein, etten lopulta olisi edes halunnut sopia mitään. Voimavarat eivät enää riittäneet edes itsestäni huolehtimiseen, saati kotitöiden tekoon ja tulevaisuus näytti epävarmalta ja sumuiselta.

Tällä hetkellä suuren helpotuksen ovat kuitenkin tuoneet Taysin kipupolilla saadut botoxpistokset, ja migreenikohtausten määrä on laskenut valtavasti. Kokeiltavissa olisi vielä biologinen lääkitys, jos jostain syystä botoxhoitoja ei voisi jatkaa. Kummatkaan hoitokeinot eivät ole halpoja, mutta on vaikea laittaa hintalappua sille, miltä tuntuu pitkästä aikaa tuntea toivoa normaalimmasta tulevaisuudesta.

Kirjoittanut: Sini

Olen sairastanut migreeniä 13 vuotiaasta asti, ja minulla on ollut aurallinen migreeni alusta asti. Nykyään kohtaukset tulevat noin kahden viikon välein, ja kestävät kaksi tai kolme päivää. Liityin Suomen migreeniyhdistyksen jäseneksi vuoden alussa, ja aloin vapaaehtoistyöhön 1.10. alkaen, jossa toimin tällä hetkellä lähinnä Facebookin vertaistukiryhmässä moderaattorina, ja somettajana eri alustoilla. Tulevaisuudessa saatan alkaa toimia myös muissakin tehtävissä, kunhan saan omat asiat ensin kuntoon esim. vertaistukiryhmässä teamsin kautta.

Elämä migreenin kanssa ei ole helppoa, koska kaikki menee migreenin ehdoilla. Et voi suunnitella mitään eteenpäin ainaisen kohtauksen pelon takia, jos migreeni yllättää olet täysin toimintakyvytön kohtauksen keston ajan, ja kohtauksen jälkeenkin toimintakykysi on heikko etkä pysty keskittymään kunnolla mihinkään. Aina täytyy katsoa mitä syöt johtuen, että jotkut mausteet voivat laukaista kohtaukset. Et saisi stressata, sinun täytyisi mennä nukkumaan samaan aikaan ja herätä samaan aikaan ja muutenkin elää tasaisesti koko ajan. Mikä ei enää ole elämistä vaan olemista, mutta näin on tehtävä ellet ole valmis kärsimään uutta kohtausta.

Kuitenkin tämä on minun migreenini kuvaus, jokaisella on omansa, ja harvoin kellään on samanlaista kuin minulla.

Tarkempi kuvaus migreenikohtauksen kulusta, joka minulla on noin parin viikon välein tähän alle

• Ensioireet

Alan tuntemaan itseni ärtyneeksi ja en pysty keskittymään mihinkään. Hieman alkaa sormia pistelemään oikeasta kädestä ja käsi alkaa puutumaan sekä suuhuni tulee metallinen maku.

Tämä alkaa noin 12-24 tuntia ennen kohtausta.

• Aura

Näkökenttä kapenee ja alan näkemään mustia pisteitä. Silmäni ovat valonarat ja äänet alkavat kuulumaan niin kuin tulisivat kellarista tai maan alta. Käteni on tässä vaiheessa täysin puutunut ja sormiani pistelee. Tämä vaihe kestää noin 15-30 minuuttia.

• Kohtaus

Oikeanpuoleista ohimoa alkaa särkemään, puheeni alkaa sammaltamaan ja puhuminen tulee vaikeaksi, kaikki sanat täytyy miettiä tarkkaan, kuinka lausut ne. Tasapainoni häviää ja alkaa huimata eli pystyn kävelemään, jos saan kaiteista tai seinästä tukea.

Tunnen pahoinvointia ja joskus joudun jopa oksentamaan. Tätä jatkuu noin 30-40 tuntia, pahimmillaan on mennyt kolme vuorokautta, tosin välillä tulee taukoja, että kipu hellittää jopa noin 30-60 minuuttia kerrallaan ja sitten alkaa uudestaan.

• Jälkioireet

Tässä kohtaa kohtaus on likipitäen ohitse mutta en pysty vieläkään keskittymään ja työtehoni on parhaimmillaan 50%. Silmäni ovat vieläkin valonarat ja ääni kaikuu hieman. Tämä vaihe kestää noin 24 tuntia.

Kirjoittanut: Tommi

Istun keinutuolissa ja luen kirjaa, äkkiä kirjaimet alkavat poukkoilla pois riveiltä ja lukeminen alkaa olla vaikeaa. Nostan katseeni ja näen kuinka pikkujoulukuusi ”tanssii” kirkkaana pöydällä. Nousen ylös ja minua huimaa. Lähden kulkemaan nopeasti kohti makuuhuonetta päästäkseni pitkälleni. Ehdin ottaa vain muutaman askeleen ja kaikki pimenee. Säikähdän perusteellisesti ja huudan poikia apuun, he taluttavat minut vuoteeseen ja soittavat miehelleni, että hän tulisi kotiin kaikki ei nyt ole hyvin. Sitten se iskee jyskyttävä kova kipu päässä. Migreenikohtaus on alkanut. Pikkuhiljaa näkö palautui, pimensin huoneen, otin lääkettä ja laitoin kylmän kääreen otsalleni helpottamaan kipua.

Kuvaamani tilanne on ehkä pelottavin migreenin aiheuttama, minkä olen kokenut. Minulla on ollut aiemminkin migreenikohtauksia, joihin on liittynyt auroja ja muita näön häiriöitä, mutta täydellinen näön menetys pelästytti todella. Mietin, mitä jos tuo olisi tapahtunut, kun olen autolla liikenteessä, olisinko ehtinyt reagoida ja ajaa auton tien sivuun. Varoitusaika on välillä aika lyhyt, Minulla migreeniin kuuluu myös pahoinvointi ja oksentelu. Kipu lievittää vähän oksentamisen jälkeen, mutta palaa pian entiselleen. Raitis ja viileä ilma sekä täydellinen pimeys auttavat helpottamaan migreenin oireita. Joskus oireet helpottavat samana päivänä, joskus taas saattaa mennä kaksikin vuorokautta ennen kuin olo palaa normaaliksi. Kaikki tuoksut voimistuvat ja saavat voimaan pahoin. Kun huomaat ensimmäiset merkit pitää toimia nopeasti, että ehtii reagoida tilanteeseen.

Oli aika, jolloin migreenikohtauksia tuli todella usein. Vähintään kerran kuukaudessa. Nyt iän myötä ovat kohtaukset harventuneet, mutta migreeni jaksaa kyllä muistuttaa itsestään vieläkin. Oireet ovat pysyneet samanlaisina vaikkakin kohtausten väli on pidentynyt. Mutta yksi asia on varma, kun aurinko alkaa keväällä paistaa kirkkaasti kevät hangelle, niin silloin se varmasti iskee, jos en muista käyttää aurinkolaseja.

Kirjoittanut: Marjaana

Suomen Migreeniyhdistys on valtakunnallinen potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka tarjoaa tietoa ja tukea migreeniä sekä vaikeita ja harvinaisia päänsärkysairauksia sairastaville, heidän omaisilleen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Se toimii migreeniä ja vaikeita päänsärkysairauksia sairastavien edunvalvojana. Migreeniyhdistyksen toimintaan osallistuminen ei vaadi jäsenyyttä, mutta vain varsinaisella jäsenellä on oikeus äänestää sääntömääräisissä kokouksissa.

Migreeniyhdistys valvoo migreeniä ja muita vaikeita päänsärkysairauksia sairastavien etuja ja toimii asiantuntijana migreeniä ja muita vaikeita päänsärkyjä koskevissa asioissa. Yhdistys vaikuttaa päänsärkyjä koskevan tutkimuksen ja kuntoutuksen kehittymiseen yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yhdistys lisää tietämystä päänsärkysairauksista sekä niitä sairastavien että muun väestön ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.

Suomen Migreeniyhdistyksen nettisivuilta löydät kaiken tarvitsemasi tiedon migreenistä. Sieltä löytyy muun muassa tietoa, ja tarvittaessa tukea sairaudesta. Löytyy verkkovertaistukea, kursseja, koulutuksia, sekä yksilö vertaistoimintaa. Migreenitietoisuuden levittäminen yksi Suomen Migreeniyhdistyksen tärkeimmistä toimintaprioriteeteistä. Migreeniyhdistyksen omat tiedotteet ja somepäivitykset saavuttavat helposti ne ihmiset, jotka seuraavat yhdistyksen omia kanavia, mutta vapaaehtoisten kautta viesti tavoittaa usein myös uusia ihmisiä.

Vapaa ehtoiseksi voi hakea kuka tahansa täysikäinen henkilö. Vapaaehtoistoiminnassa oleellista on, että toimitaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, eli mitään erityistä koulutusta tai osaamista ei tarvita. Kaikki vapaaehtoiset koulutetaan peruskoulutuksella ja perehdytetään omaan vapaaehtoistoiminnan tehtäväänsä. Vapaaehtoiset mahdollistavat vertaistoiminnan sekä verkossa että paikallisesti. Vertaiskeskustelujen kautta voi jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa ja saada kokemuksen siitä, ettei ole yksin. Vapaaehtoisena toimiessasi saat vertaistukea myös omaan arkeesi.

Pääosin Migreeniyhdistyksen vapaaehtoistoiminta on vertaistoimintaa, eli vapaaehtoisintoimivat henkilöt, joilla on itsellään omakohtaista kokemusta migreenistä joko itsensä tai läheisensä kautta. Toki myös muutoin aiheesta kiinnostuneille löytyy varmasti omia sopivia tehtäviä. Jokaisen kanssa keskustellaan siitä, kuinka paljon toiminnassa haluaa olla mukana ja millaisia tehtäviä haluaa tehdä. Joku saattaa toimia vapaaehtoisena tunnin verran muutaman kuukauden välein, toinen pari tuntia viikossa. Jotkut tehtävät saattavat puolestaan olla kertaluontoisia.

Voit myös halutessasi tukea toimintaa rahallisesti, tai juurikin ruveta vapaaehtoistyöhön, joka auttaisi enemmän. Toiminta sisältyy koko Suomen alueelle. Voit myös liittyä jäseneksi. Sivustolta löytyy myös halutessasi chat-palvelu.

Migreeniyhdistyksen netti sivut löydät osoitteesta: Migreeni.org Facebookissa Suomen Migreeniyhdistys

Lähteet: Suomen Migreeniyhdistys ry

Kirjoittanut: Katriina