1 minute read

Tasapaino tavoitteeksi

Next Article
Mikä on migreeni

Mikä on migreeni

Jokainen saavuttaa hyvän olon omalla tavallaan ja kokemus on aina henkilökohtainen. Hyvää oloa voi vahvistaa lyhyellä keskittymisharjoituksella ja käymällä mielikuvissa läpi sen hetken tunnetta ja tilannetta. Mielikuvien avulla voimme rentoutua ja parantaa elämäämme. Voimme mielessämme luoda myönteisiä kuvia siitä, mitä haluaisimme kokea ja millaista haluaisimme elämämme olevan.

Rentoutuminen on luonnollista ihmiselle, joka elää lähellä luontoa. Hän yksinkertaisesti heittäytyy selälleen nurmikolle ja nauttii elämästä. Rentoutuneisuuden tilaan voi päästä monin eri tavoin: ajatusten ja mielikuvien voimin tai fyysisin keinoin. Monille jokin aktiivinen, fyysinen liikunta on aluksi helpompi keino rentoutua.

Advertisement

Elämyksiä liikunnasta

Liikunta kesäluonnon keskellä vaikuttaa vahvasti mieleen, rentouttaa ja ravitsee mielikuvia. Kun muistelet kesän hyviä liikuntakokemuksia, käynnistyvät hermostolliset ja hormonaaliset prosessit kehossasi ja tunnet tarpeen lähteä liikkumaan. Mitä vähemmän vaivannäköä, kulkemista, välineitä ja erityistä osaamista liikunta vaatii, sen helpompi se on omaksua tavaksi.

Nestetasapainon ylläpitäminen

Energiaa koko vuodeksi

Aktiivisinkin ihminen kaipaa myös joutenoloa, jolloin ei ole päämääriä, pakkoja eikä velvollisuuksia vaan voi antautua hetken valtaan. Joutenolosta ja hyvistä kokemuksista varastoituu kuvainnollisesti energiaa padoksi asti. Kun nostat porttia syksyllä, energiaa virtaa solkenaan.

Liikunta ja ravitsemus

Syöminen ja juominen ennen liikuntaa, sen aikana ja jälkeen kannattaa suunnitella, jotta se tukisi suorituskykyä ja liikunnasta saatavia hyötyjä. Heti liikunnan jälkeen tulisi nauttia hiilihydraatteja ja proteiineja, sillä ne parantavat lihasten glykogeeni- eli hiilihydraattivarastojen täyttymistä sekä täyttymisnopeutta ja lihaskudoksen anaboliaa (lihasproteiinirakenteiden muodostumista). Liikunnalla on siis suotuisia vaikutuksia luuston terveyteen. Nämä vaikutukset korostuvat silloin, kun ravinnosta saadaan riittävästi kalsiumia. Vastaavasti liikunnan avulla voidaan ylläpitää ja lisätä myös lihasmassaa, jonka rakenneosiksi tarvitaan ravinnosta saatavaa proteiinia.

Nesteen tarve on yksilöllistä ja se vaihtelee esim. fyysisen aktiivisuuden, iän ja ympäristön lämpötilan mukaan. Useimmiten nestettä saadaan riittävästi, kun juodaan janon mukaisesti.

Ruuasta saatavaa energiaa tarvitaan perusaineenvaihduntaan, fyysiseen aktiivisuuteen ja ruoansulatuksen lämmöntuottoon. Perusaineenvaihdunnan eli välttämättömien elintoimintojen (mm. sydämen, keuhkojen ja sisäelinten levossa kuluttama energiamäärä) vaatiman energian lisäksi energiaa kuluu arkiaktiivisuuteen ja liikkumiseen, liikunnan aiheuttamien lihasvaurioiden korjaamiseen ja harjoitusadaptaatioon eli mm. uusien lihas-, luu- ja hermorakenteiden muodostamiseen. Kun energiansaanti on yhtä suurta tai suurempaa kuin energiankulutus energiaa varastoituu kehoon rasva- ja lihaskudoksen sekä lihas- ja maksaglykogeenin eli hiilihydraatin muodossa.

Lähteet:

This article is from: