Kuinka suuri maanjäristys tarvitaan smoothien tekoon? ja muita kysymyksiä Koonnut: Roope Nykänen, Valeria Valanne & Pasi Okkonen - Kuvitus: Onni Pörhölä & Valeria Valanne
Onko sinuakin aina vaivannut se, mikä on Uzbekistanin korkein vuorenhuippu, tai mikä kiviä kiinnostaa? No ainakin joitain Symbioosin jäseniä nämä ovat kiinnostaneet, joten kysyimme niitä maantieteenopiskelijoilta. Maantieteen opiskelijoilla on ollut myös meille joitakin kysymyksiä, jotka löytyvät jutun lopusta! Mikä on Kazakstanin rautatieverkoston pituus ja miten tärkeä osa maan kaivosteollisuuden infrastruktuuria se on? Tällainen nippelitieto on ehdottomasti meidän mantsalaisten erikoisalaa, ja hetken mietiskelyn jälkeen muistuikin mieleemme että Kazakstanissahan on noin 16 614 kilometriä rautatieverkostoa, jota ylläpitää kansallinen rautatieyhtiö Kazakhstan Temir Zholy, jonka myös CIA:n tietokanta vahvisti. Tämän merkitys maan kaivosteollisuudelle täytyy olla melko suuri, sillä Kazakstanin kaivosteollisuus ei ole sieltä pienimmästä päästä, yhteenlasketun arvon hipoessa lähes 30 miljardia. Lisäksi maan tieverkosto on harvaa ja monilta osin huonokuntoista. Jos etsii kovaa kiveä kiipeilyä varten, niin mihin päin Suomea kannattaisi suunnata sopivan kiven toivossa? Suomen kallioperä on maapallon vanhinta laatua ja sen verran monta myllerrystä läpi käynyt, ettei täältä muuta löydykkään kuin ”kovaa kiveä”. Kallion kiipeiltävyyteenhän vaikuttaa jyrkkyys, murrokset, kiven kestävyys sekä irto- ja orgaanisen aineksen määrä pinnassa. Yleisesti ottaen graniitti sopii kiipeämiseen, ja sitähän meillä kuulkaa on! Ota siis maastokartta kauniiseen käteen ja etsi karttamerkkejä ”jyrkänne” ja ”kalliopaljastuma”. Mikäli erityisesti boulderoimaan mielit, on maamme täynnä aktiviteettiin soveltuvia siirtolohkareita! Tässä tapauksessa palaa kartan äärelle etsien karttamerkkiä ”iso kivi”. Ps. Muistakaahan sitten, että sammaleiden ja irtoaineksen poistamiseen kalliosta tarvitaan maanomistajan lupa, joten ei mennä omin päin suunnittelemaan kiipeilyreittejä mökkinaapurin takametsään. :)
6
Mikä on Uzbekistanin korkein vuorenhuippu ja mistä sen nimi tulee? Uzbekistanin korkein vuorenhuippu on nimeltään Khazret Sultan (uzbekin kielellä Hazrati Sulton cho’qqisi), joka kohoaa 4643:n metrin korkeuteen. Tietoa vuorenhuipun etymologiasta ei ollut helppo löytää mutta Google Translaten avustuksella saimme selville nimen kääntyvän suomeksi “Hyvän herra sulttaanin huipuksi”. Emme valitettavasti osaa sanoa nimen alkuperästä tämän enempää, mutta hauskana lisätietona huippua kutsuttiin kommunismin ollessa vielä voimissaan “kommunistisen puolueen 22:n kongressin huipuksi”. Minkälainen olisi maailma, jossa ei olisi lainkaan pinnanmuotoja maalla eikä merenpohjalla (tehden kuitenkin linjauksen, että olisi erikseen maa- ja vesialueita)? Näin ison muutoksen vaikutusten listaaminen veisi todennäköisesti enemmän tilaa kuin lehtenne sallii, mutta päällimmäisenä tulee mieleen ainakin muutokset paikallisilmastoihin ja ekosysteemeihin. Muun muassa Atacaman ja Gobin aavikot katoaisivat, kun kosteita merituulia blokkaavia vuoristoja ei olisi. Samalla katoaisi myös vuoriston kasvi- ja eläinkannat, sekä vuoristojen rajaamat ekolokerot. Veden virtaus ei myöskään toimisi kovin hyvin. Huokoiset ja lajittuneet maaperät todennäköisesti soistuisivat helposti sadeveden levittäytyessä tasaisesti maaperään ja veden virratessa näihin karkeammista maalajeista. Maapallo ei kuitenkaan pysyisi tasaisena kovinkaan pitkään, sillä vesi- ja tuulieroosio muokkaisivat maaperään pinnanmuotoja suhteellisen nopeasti.
Symbiontti 3/ 2020
