Kielen koe erityisopettajan silmin TERHI HÄMÄLÄINEN
Laaja-alaisena erityisopettajana teen tiivistä yhteistyötä aineenopettajien kanssa. Viimeisin yhteistyön hetki koulumme ruotsinopettajan kanssa liittyi tulevaan ruotsin kokeeseen. Aineenopettaja oli laatinut kokeen ja pyysi minulta siihen kommentteja. Erityisopettajana katson koetta eri silmin kuin aineenopettaja, jonka fokus on oppiaineen sisällössä. Katsomme kieltenopettajan kanssa yhdessä kokeesta läpi ainakin seuraavat asiat. Ensiksikin kokeen täytyy olla selkeä: siinä täytyy olla riittävän suuri fontti ja
Kokeen selkeys hyödyttää kaikkia mutta erityisesti oppilaita, joilla on lukivaikeus. riittävän suuret rivivälit. Harmillisesti tätä ei ole aina otettu huomioon sähköisissä koepankeissa, ja fonttia täytyy joskus suurentaa kopiokoneella. Koetta voi selkeyttää myös lihavoimalla tai alleviivaamalla tärkeät asiat tehtävänannoissa. Kokeen selkeys hyödyttää kaikkia mutta erityisesti oppilaita, joilla on lukivaikeus.Toiseksi mietimme, tarvitseeko osa oppilaista kokeeseen lisäapuja, vaikkapa kuvia tueksi. Joskus päätämme lisätä avut kaikille, joskus taas esimerkiksi vain tehostetun tuen oppilaille. Kolmanneksi kokeeseen kannattaa sisällyttää vaihtelevia tehtävätyyppejä, jotta kaikenlaiset oppijat voivat parhaiten osoittaa osaamistaan. Tämän kieltenopettajat ovat yleensä jo valmiiksi osanneet miettiä. Neljänneksi kysytään: onko tehtävien järjestys
30
6/2020
sopiva? Yleensä oppilaille on järkevintä, että helpot tehtävät ovat ensin ja vaikeammat kokeen lopuksi. Viidenneksi hyötyykö joku oppilas pilkotusta kokeesta? Tällöin oppilaalle annetaan koe yksi tehtävä kerrallaan. Tämä auttaa esimerkiksi silloin, jos oppilaan on vaikea keskittyä ja hän tekisi koko kokeen hutaisten. Entä tarvitseeko jonkun oppilaan koetta muokata enemmän – erilaisin tehtävätyypein esimerkiksi? Kuudenneksi mietimme muut koejärjestelyt, muun muassa pidennetyn koeajan tarpeen, kuka valvoo ja missä, tarvitaanko ohjaajaa tai erityisopettajaa avuksi, käyttääkö joku kokeessa muuta apumateriaalia kuten kirjaa tai omia muistiinpanoja, onko istumajärjestys sopiva. Lopuksi pohdimme vielä, miten varmistetaan, että kaikki ymmärtävät kysymykset oikein. Lukeeko opettaja koetehtävät ääneen koko luokalle, vai käykö hän varmistamassa tiettyjen oppilaiden ymmärryksen? Kokeen tarkoituksena on arvioida tavoitteiden mukaisia taitoja ja antaa kaikille mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan. Usein näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan tekemään paljon työtä, mutta yhteistyössä tämä on saavutettavissa. Jos erityisopettajaa ei ole saatavilla antamaan parannusehdotuksia, kannattaa kysyä apusilmiksi toista opettajaa tai vaikka koulunkäynninohjaajaa.
Terhi Hämäläinen on laaja-alainen erityisopettaja ja englannin ja ruotsin opettaja, joka opiskelee ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi.
