Issuu

6 | 2020

VUODEN KIELTENOPETTAJA

Vuoden kieliteko OSAAMISMERKIT IHAN KAIKILLE!

Tutkittua kielitietoa

korkeakouluista

www.sukol.fi • 6 | 2020

6 | 2020

3 4 6

Pääkirjoitus

Askel kohti kuntavaaleja

Ajankohtaista Keskustelua kieltenopetuksesta

… käytiin SUKOLin ja OAJ:n etätapaamisessa

Kuntatason kieltenopetusta kehittämässä

Mediaatio – mitä se on?

Miten opettaa ymmärrettävää ääntämistä?

Palautetta tarpeeksi usein

Ideat jakoon arjessa

Aikuisenakaan ei ole liian myöhäistä

Kiinan osaajia tarvitaan

Väitös tutkii kieltenopettajan vaikutusmahdollisuuksia Mediaatiotaitojen opettaminen kuuluu kaikille

Väitöstutkijan vinkkejä prosodian ja äänteiden opettamiseen Korkeakoulujen verkkokielikurssien palautteesta ja arvioinnista Vuoden kieltenopettaja tarjoaa materiaalia blogissa ja somessa Vuoden kieliteko -palkinto vapaan sivistystyön osaamismerkeille Turun yliopistossa voi kohta opiskella pääaineena kiinaa

Dopamiinia vai itseohjautuvuutta

Kielen koe erityisopettajan silmin

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Aivokouluttaja Heli Isomäen näkökulmia eri-ikäisten opetukseen Uusi kolumnisarja alkaa

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p. 040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Marja Jegorenkov Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Helsinki, Minna Närvä Helsinki, Elina Rusi Helsinki, Taija Salminen Espoo, Jaana Östergård Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 55. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO Hämeen kirjapaino • KANNEN KUVA CentralITAlliance / iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2018–2020 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi JÄSENET Virpi Hatakka Laurin koulu, Mynämäki, p. 040 736 8178, sähköposti virpi.hatakka@ edu.mynamaki.fi Laila Hynninen Helsingin kaupungin työväenopisto, Vantaan aikuisopisto ja Hyvinkään opisto, p. 041 529 6442, sähköposti laila.hynninen@elisanet.fi Tarja Kinnunen Siivikkalan koulu, Ylöjärvi, p. 040 181 6347, sähköposti tarja.kinnunen@ylojarvi.fi Päivi Koski Mäntsälä, p. 040 725 7971, sähköposti paivi.koski57@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Sara Nyholm Tegengrenskolan, Vöyri, p. 050 430 1073, sähköposti sara.nyholm@edu.vora.fi Satu Pessi Nokian lukio, p. 040 531 4937, sähköposti pessisatu@gmail.com Irina Poljanskaja Itä-Suomen koulu ja lukio, Lappeenranta, p. 040 523 6390, sähköposti irina.poljanskaja@ itasuomenkoulu.fi Kati Sinkkonen Kallion lukio, Helsinki, p. 050 528 1963, sähköposti kati.sinkkonen@edu.hel.fi Tytti Tenhunen Otaniemen lukio, Espoo, p. 050 590 8976, sähköposti tytti.tenhunen@espoo.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2020 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 312 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 204 1/1 sisäsivu 2 073 leveä palsta 1 550 1/2 vaaka 1 325 1/2 kapea palsta 565 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2020 94 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

6/2020

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Askel kohti kuntavaaleja Syksy on edennyt pitkälle, mutta helpotusta vallitsevaan tilanteeseen ei ole välittömässä näköpiirissä. Koulutuksen uudessa normaalissa arkea pyöritetään etänä, hybridinä tai kontaktiopetuksessa. Arjesta selviydytään askel kerrallaan, ja jokainen askel on tärkeä. Liikkeessä pysyminen on sitä, että kannustetaan ja ohjataan, ideoidaan ja jaetaan, ollaan tukena ja olkapäänä. On sallittua olla ylpeä ammatistaan ja ilmaista huolensa niistä lyhytnäköisistä ratkaisuista, joita paikallisesti tarjotaan heikentyvien kuntatalousnäkymien paikkaamiseksi. Oppivelvollisuuden laajentaminen tulee tuomaan lisähaasteita laadukkaan opetuksen järjestämiseen, ja tällöin on huolehdittava siitä, että perusopetus on kunnossa. SUKOL on monessa yhteydessä tuonut esiin huoltaan uudistuksen vaikutuksista kieltenopetukseen. EK:n tilaamassa oppivelvollisuusuudistuksen vaikutusarvioinnissa tutkijat totesivat, että suurin osa lisärahoituksesta käytettäisiin oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin, ei opetukseen ja ohjaukseen. Koulupolkua tulisi kehittää kokonaisuutena alaluokilta asti, ja varhaiseen tukeen pitäisi panostaa. Jokaiseen kuntaan tarvitaan rohkeita päättäjiä, jotka uskovat, että kasvatus-, koulutus- ja sivistyspalveluihin kannattaa sijoittaa silloinkin, kun talous on tiukilla, ja että kielitaitoiset kuntalaiset ovat yhteinen etu. Nyt on aika pohtia, keitä seuraavissa kuntavaaleissa nousee päättämään kunnan koulutuksen rahoituksen ja laadun suunnasta. Olisiko sinusta kuntavaaliehdokkaaksi? Tai tunnetko kollegan, joka olisi erinomainen tuossa tehtävässä? SUKOL kannustaa ottamaan ratkaisevan askeleen kohti ehdokkuutta.

Ett steg mot kommunalvalet Hösten är långt hunnen, men någon akut lindring av den rådande situationen kan inte skönjas. I utbildningens nya normala sköts vardagen på distans, som hybrid- eller kontaktundervisning. Vi klarar av vardagen ett steg åt gången, och varje steg är viktigt. Att hållas i gång innebär att man uppmuntrar och handleder, kläcker idéer och delar med sig, stöder och är en axel att luta sig mot. Det är tillåtet att vara stolt över sitt yrke och att oroa sig över de kortsiktiga lösningar som lokalt erbjuds för att lappa de allt sämre utsikterna för kommunekonomin. Utvidgningen av läroplikten kommer att medföra nya utmaningar vad gäller att erbjuda högklassig undervisning, och då bör man se till att den grundläggande utbildningen är i skick. SUKOL har i många sammanhang framhållit sin oro över reformens negativa effekter på språkundervisningen. I den konsekvensbedömning av läropliktsreformen, som beställts av EK konstaterade forskarna, att största delen av tilläggsfinansieringen skulle användas på läromaterial och skolresor, inte på undervisning och handledning. Skolstigen borde utvecklas som en helhet ända från de första klasserna, och man borde satsa på det tidiga stödet. Varje kommun behöver modiga beslutsfattare, som är övertygade om att satsningar i pedagogik-, kultur- och utbildningstjänster är lönsamma också under en stram ekonomi och att språkkunniga kommuninvånare är ett gemensamt intresse. Nu är det dags att fundera på vem som i nästa kommunalval träder fram för att besluta om inriktningen för finansieringen och kvaliteten för utbildningen i kommunen. Kunde du ställa upp i kommunalvalet? Eller känner du en kollega som skulle vara som klippt och skuren för uppdraget? SUKOL uppmuntrar att ta det avgörande steget till kandidatur. OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

HYVIÄ loppuvuoden juhlia kaikille SUKOLin toimisto on suljettu vuodenvaihteen pyhien välipäivinä 27.12.–3.1. Joulutervehdysten lähettämisen sijaan SUKOL ry on tukenut Pelastakaa lapset ry:n toimintaa. Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

SUKOLin uusi hallitus

KUVA ANNA HALME / SUKOL RY

Educaa ei järjestetä 2021 Pohjoismaiden johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa siirtyy vuoden 2022 tammikuuhun. OAJ ja Messukeskus järjestävät sen sijaan Educa verkossa -tapahtuman 29.–30.1.2021. Educa verkossa -tapahtuman virtuaalisilta ohjelmalavoilta välitetään valikoidut osuudet Educaan 2021 suunnitellusta ohjelmakokonaisuudesta. Perjantaina voi seurata kansainvälistä ohjelmaa ja yliopisto- ja korkeakouluseminaaria. Lauantaina tarjolla on kuntavaaleihin liittyvän puolueiden puheenjohtajien paneelikeskustelun lisäksi muun muassa tietoa oppivelvollisuuden laajentamisesta.

SUKOLin liittokokouksessa 21.11. valittiin liitolle hallitus toimikaudeksi 1.1.2021–30.6.2024. Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat: • Therese Almén lu/ra Helsinki, Gymnasiet Lärkan • Marcus Ellonen en / pk, lu Helsinki, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu • Annukka Kurvinen en, ru / lu Rovaniemi, Lyseonpuiston lukio • Anna-Maija Mäkinen ru, en / lu Espoo, Kaitaan lukio • Minna Närvä ru, sa / pk 7–9, lu Helsinki, Lauttasaaren yhteiskoulu • Tiina Primietta ra, en / pk 7–9 Espoo, Tapiolan koulu • Leena Pulli en, ru / pk Kangasala, Kämmenniemen koulu, Tampere • Eija Venäläinen en/lu Siilinjärvi, Kallaveden lukio, Kuopio Hallitukseen varajäseniksi valittiin: • Katri Granö ru/ amm Turku, Turun ammatti-instituutti • Anna-Leena Haapala en, ru / amm Valkeakoski, Valkeakosken ammattiopisto • Leena Kallunki en / pk 1–6 Kajaani, Kontinjoen, Pohjavaaran ja Naapurinvaaran koulut, Sotkamo • Katja Kurki ru/lu Tuusula, Hyvinkään lukio • Taina Lento ve, en / lu Tuusula, Vaskivuoren lukio, Vantaa • Marja Sallila en, ru / lu Tampere, Sammon keskuslukio • Johanna Söderholm en / pk 7–9, lu, amm, vap Vaasa, eri oppilaitoksia • Maria Virokannas en, ru / lu Helsinki, Sibelius-lukio Hallitus esitellään seuraavassa Tempuksessa 1/2021.

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan ensi vuonna pidettäviksi seuraavasti: • ke 24.3.2021 A-ranska ja A-saksa • ma 29.3.2021 B-ranska ja Bsaksa • ma 19.4.2021 A-ruotsi ja B-ruotsi • ma 26.4.2021 A-englanti. Merkitse päivät jo kalenteriisi! Lisätietoja: www.sukol.fi/valtakunnalliset 4

6/2020

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

9.1.

Suosittu työnhakukoulutus järjestetään seuraavan kerran lauantaina 9.1.2021. Seuraa ilmoittelua SUKOLin verkkosivuilla.

SUKOL jakaa vuosittain Vuoden kieltenopettaja -tunnustuksen. Tänä vuonna tunnustuksen saa kuopiolainen perusopetuksen englannin, ruotsin ja saksan opettaja Reetta Bizet. SUKOLin hallitus toteaa, että valinnan perusteena on laaja ja merkittävä digitaalisten oppimisympäristöjen osaamisen jakaminen kollegoille. Erityisen tärkeää työtä Reetta Bizet teki koronakeväänä 2020, jolloin hänen vinkeistään ja ohjevideoistaan hyötyi suuri joukko kieltenopettajia eri puolella Suomea. Tunnustukseen liittyy 1 000 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. Vuoden kieltenopettajan haastattelun voi lukea tämän Tempuksen sivuilta 20–21.

Pro lingua -mitali SUKOLin Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Pro lingua -mitalin tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/mitali.

KUVA AINO SUTINEN

Lisätietoja: sari.saarinen@ sukol.fi

REETTA BIZET valittiin vuoden kieltenopettajaksi 2020

S U KO L TO I M I I

Keskustelua kieltenopetuksesta

SUKOLin ja OAJ:n etätapaamisessa aiheena oli kieltenopetuksen tilanne. Yhdessä todettiin, että tekeillä olevassa koulutuspoliittisessa selonteossa on syytä nostaa esiin kieltenopetusta. TEKSTI ANNA HALME

UKOL tapaa säännöllisesti yhteistyötahojensa edustajia. Tärkeä yhteistyökumppani on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, jonka kanssa keskustellaan kieltenopettajien edunvalvonnasta. Marraskuun alussa järjestettiin etätapaaminen, jossa SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna kertoi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaiselle ja eritysasiantuntija Pauliina Viitamiehelle, mikä kieltenopetuksen järjestelyissä ja kieltenopettajien työsuhteissa puhuttaa juuri nyt. SUKOLin edustajina tapaamisessa olivat myös toiminnanjohtaja Sari Saarinen ja tiedotussihteeri Anna Halme.

Varhentamisen sudenkuopat

A1-kielen varhentamisen piti monipuolistaa suomalaista kieltenopetusta, mutta toisin kävi. Varhennettu kieli on yleensä englanti, ja joissakin kunnissa sitä opettavat luokanopettajat, joilla ei ole erikoistumisopintoja. Outi Vilkuna toi esiin, että opetusta siirretään luokanopettajille säästötoimenpiteenä. Hän esitti OAJ:n edustajille SUKOLin pyynnön: voisiko OAJ tehdä kyselyn luokan- ja aineenopettajille A1-, A2- ja B1-kielten opetuksesta? Tarvittaisiin tilanneselvitystä, jotta olisi mahdollista luoda kokonaiskuvaa siitä, miten missäkin kunnassa toimitaan. Olli Luukkainen ja Pauliina Viitamies lupasivat tutkia kyselyn järjestämistä. Viitamies mainitsi, että OAJ:ssa voitaisiin vielä miettiä, olisiko kysely parempi kohdistaa opettajille vai koulutuksen järjestäjille. Vilkuna tähdensi, että tärkeää olisi myös saada tietoa siitä, millaisia ovat opettajan edellytykset opettaa kieltä: Onko luokanopettajalla esimerkiksi erikoistumisopintoja kielessä? Millaisia kokemuksia on B1-ruotsin opetuksesta; onko aloittamisen siirto alakouluun ollut toimiva? Entä millaisia täydennyskoulutustarpeita alakoulussa toimivilla luokan- ja aineenopettajilla on? SUKOLiin tulleiden yhteydenottojen mukaan luokanopettajia on jopa ”pakotettu” opettamaan kieliä ilman kielipedagogista osaamista tai edes riittävää omaa kielitaitoa. Vilkuna muistutti, että opettajan oma kokemus kelpoisuudestaan ja asenne opetettavaa ainetta kohtaan heijastuu väistämättä opetukseen.

6/2020

SUKOL teki oikeusasiamiehelle kantelun luokanopettajakoulutuksen monialaisista opinnoista, koska osassa yliopistoista opintoihin ei sisälly kieliä. Oikeusasiamiehen päätöksessä todettiin, että yliopistot ovat autonomisia ja niiden järjestämien koulutusten sisältöihin ei voi puuttua. Luukkainen totesi, että kyselyn kautta on vaikea saada selvää siitä, miten vastentahtoisesti tai millaisella osaamispohjalla opettajia on määrätty ottamaan mitäkin tunteja. Koulutuksen järjestäjällä on päätösvalta. Hänen mukaansa ongelma ei koske pelkkää kieltenopetusta vaan myös esimerkiksi taitoja taideaineita, pienemmillä koulutuksen järjestäjillä jopa luonnontieteitä. Tullaan ikuisuuskysymykseen siitä, minkä kokoisia kouluyksiköiden pitäisi olla.

Koulutuspolulta opettajarekisteriin

Opettajien täydennyskoulutuspolku on nykyisin avoinna vain yhteen suuntaan: luokanopettajasta aineenopettajaksi. SUKOLin kanta on, että myös aineenopettajien pitäisi voida kouluttautua luokanopettajiksi. Luukkaisen mukaan OAJ:ssa ollaan samaa mieltä. Hän kertoi, että tässä asiassa OAJ:sta on pitkään painostettu ministeriötä ja yliopistojen johtoa mutta tilanne ei ole muuttunut. Yliopistoissa koulutusta pidetään kalliina järjestää, eikä siihen muutenkaan tunnu olevan kiinnostusta. ”Asia on edelleen agendalla”, Luukkainen sanoi. ”Laskennallisesti 700 koululuokkaa poistuu Suomesta kymmenen vuoden aikana väestöennusteen mukaan”, Luukkainen mainitsi. Tämä on melkoinen määrä opetustunteja ja virkoja. Luukkaisen mukaan ongelmia koituu nimenomaan aineenopettajien tuntien kertymiseen. Toisaalta etäisyydet pitää Suomen kokoisessa maassa aina ottaa huomioon. Vilkuna muistutti, että oppilaitosverkoston karsiminen vaikuttaa niihin opettajiin, joilla on tunteja sekä perusopetuksessa että lukiossa. Pahimmillaan tuntien väheneminen johtaa siihen, että joudutaan opettamaan aineita, joihin ei ole pätevyyttä, mikä murentaa opettajan ammattiylpeyttä. Liian suuret yksiköt eivät myöskään tuota hyvinvointia oppilaille eivätkä työntekijöille. Koska kieltenopetus on yksi niistä alueista, joihin suuret yhteiskunnalliset muutokset erityisesti heijastuvat, Luuk-

S U KO L TO I M I I

kainen totesi, että sitä olisi syytä nostaa esiin opetusministeriössä tekeillä olevassa koulutuspoliittisessa selonteossa. Maan hallitus antaa alkuvuodesta 2021 eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon, jossa luodaan tilannekuva koulutuksen nykytilasta ja määritellään tavoitteet (https://minedu.�i/ koulutusselonteko). Vilkuna mainitsi, että Elinkeinoelämän keskusliitto on tekemässä omaa kielitaitotarvekartoitustaan. Ylipäätään mielenkiintoinen kysymys on, koulutetaanko meillä opettajia tulevaisuuden tarpeita vastaavasti. Luukkainen muistutti, että koulutusvalintoihin on vaikea puuttua muuten kuin opinto-ohjauksen keinoin. Kuntien vaatimat aineyhdistelmät voivat olla lähes millaisia tahansa, ja tarve ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa. Opiskeluaikana vaikkapa ranska ja italia saattavat tuntua kiinnostavalta yhdistelmältä, mutta virkoihin vaadittavia tunteja varten tarvitaan aineita, joita opetetaan enemmän. Toisaalta liian laaja ainepaketti käy raskaaksi niin opiskeluaikana kuin työssäkin. ”Ihmiset tekevät valintojaan mielenkiinnon pohjalta, mikä ei ole ollenkaan huono periaate”, Luukkainen toteaa. Työelämässä tämä ei kuitenkaan aina johda optimaalisiin ratkaisuihin. Aineenopettajakoulutuksesta ja opettajien määrästä joudutaan Suomessa keskustelemaan mutu-pohjalta, koska koottua tietoa ei ole. Luukkainen kertoi, että Opetushallituksen, opetusministeriön ja Tilastokeskuksen opettajatarveselvityksessä vastausprosentti on laskenut noin 50–60 prosenttiin. Tänä vuonna valmistuneessa Opettajankoulutuksen vetovoima -loppuraportissa todetaan, että aineenopettajakoulutuksen tilastointia on kehitettävä, koska tällä hetkellä mitään yhtenäisesti koottua tilastotietoa ei ole saatavilla. Raportin mukaan yliopistojen tulisi selkeyttää ja yhdenmukaistaa aineenopettajakoulutuksen hakijoiden ja valmistuneiden tilastointitapoja ja tietojen julkistamista. Luukkainen esitti, että OAJ:n ajama opettajarekisteri toisi vastauksia näihinkin kysymyksiin. OAJ:n näkemys on, että julkinen rekisteri lisäisi alan vetovoimaisuutta ja helpottaisi opettajatarpeen ennakointia.

Korona-ajan työsuhdeongelmat

SUKOLin puheenjohtaja kertoi liittoon tulleista viesteistä, joiden mukaan kieltenopettajilla on ollut korona-aikaan erityisiä haasteita kaikilla asteilla. Etä- ja hybridiopetukseen ei ole saatu perehdytystä tai edes välineitä. Kieltenopettajilta on saatettu vaatia etukäteen jaettavia valmiita materiaaleja ja tuntisuunnitelmia. Etäopetuksen ryhmät ovat osittain ”heitteillä”, esimerkiksi koululla ilman koulunkäynninohjaajaa. Hybridiopetuksessa on jätetty liikaa paikallisen sopimisen varaan, mikä on lisännyt epätasa-arvoa. Sivutoimisessa työsuhteessa olevien työtaakka on kohtuuton ja kohtelu epätasa-arvoista. Erityisesti lukion englannissa työkuormaa kasvattavat jättiläiskokoiset ryhmät. Herää kysymys, miten tässä tilanteessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteita. Luukkainen totesi, että tilanne on kiistämättä huono. Alueiden ja koulujen välillä on suuria eroja. Pandemia jatkuu, joten paikalliset ratkaisutkin jatkuvat tulevaisuuteen. Ilmiö koskettaa erityisesti aineenopetusta, jossa terveyskysymykset ja tartuntamahdollisuudet poikkeavat luokanopetuksesta.

Luukkainen kertoi keskustelleensa juuri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viranomaisten kanssa. Toistaiseksi tartunnat ovat pääosin peräisin koulun ulkopuolelta, vapaa-ajalta ja ennen kaikkea perheenjäseniltä. Ei ole näyttöä, että sairaus olisi juuri levinnyt kouluissa, mutta karanteenit asetetaan silti. Hajauttaminen etä- ja lähiopetukseen kuormittaa opettajia. ”OAJ voi sanoa, että pitää olla yhdenvertainen kohtelu, mutta paikallistasolla asia on hoidettava”, Luukkainen sanoi. Hänen mukaansa on syytä selvittää, onko OAJ:n ohjeistus paikallistason luottamushenkilöille riittävää. Olisi myös pohdittava, mitä työmäärän suhteen voidaan tehdä. Viitamiehen kautta nämä terveiset menevät eteenpäin OAJ:n sopimuspuolelle. Vilkuna kiitti ja muistutti vielä, että poikkeusajan toimintamalleista ei voi tulla uusi normaali.

Nyt katsotaan kohti kuntavaaleja ja kannustetaan jäsenistöä aktiivisuuteen kunnissa. Katseita tulevaisuuteen Vilkuna puhui tarpeesta saada tilastotietoa todistusvalinnan toteutumisesta keväällä 2020. Hän toi esiin, että yliopistojen pisteitykset ohjaavat voimakkaasti yo-kokeisiin osallistumista. Kielistä ei saa pisteitä edes aloilla, joilla monipuoliselle kielitaidolle olisi todellista tarvetta. Laajemman kielitaidon arvostusta lisäisi, jos mahdollinen ylioppilastutkintoon sisällytettävä pakollinen viides aine olisi kieliaine. Luukkaisen mukaan todistusvalinta kiinnostaa OAJ:ssa laajemminkin. Laissa on kirjaus todistusvalinnan vaikutusten seuraamisesta. Viitamies kertoi marraskuussa järjestettävästä etäseminaarista, jossa todistusvalinnan toteutumista ja vaikutuksia käsitellään. SUKOLin edustaja osallistuu seminaariin, ja siitä kirjoitetaan SUKOLin verkkosivuilla ja mahdollisesti myöhemmin Tempuksessa. Luukkainen painotti, että OAJ kannattaa laajaa kielivalikoimaa: ”Jos jollain on ratkaisu sen edistämiseen, kertokaa ihmeessä, niin viemme asiaa eteenpäin.” Vilkuna totesi, että kieltenopetuksen ja kielitaidon arvostamisen asiaa on saatu esiin mediassa tänä syksynä. Nyt katsotaan kohti kuntavaaleja ja kannustetaan jäsenistöä aktiivisuuteen kunnissa. SUKOLin tavoitteena on, että yli 30 000 asukkaan kunnat velvoitettaisiin tarjoamaan muutakin A-kieltä kuin englantia. Toinen tavoite, velvoite A2-kielen tarjoamiseen, saattaa nykytodellisuudessa jäädä haaveeksi tai siirtyä koronan jälkeiseen aikaan. Viitamieskin suositteli kuntavaaliasiassa aktivoitumista, sillä päätösvalta on kunnilla. OAJ voi ottaa koppia niistä SUKOLin toiveista, joihin se voi vaikuttaa. Erityisesti näitä ovat luottamushenkilöiden ohjeistus ja perusopetuksen kieltenopetuksen kysely. Näihin asioihin päätettiin yhdessä palata, ja etätapaaminen lopetettiin keskinäisiin kiitoksiin.

U U T TA T U T K I M U S TA

Kuntatason kielikoulutusta kehittämässä Uusi väitös tutkii kieltenopettajan mahdollisuuksia vaikuttaa kielikoulutukseen.

TEKSTI PIA BÄRLUND KUVA SARI SAARINEN / SUKOL

6/2020

len tutkinut väitöskirjassani sitä, kuinka yksittäinen kieltenopettaja voi kuntatasolla mutta myös valtakunnallisesti vaikuttaa kielikoulutuspoliittisesti. Koska kaikki kieliaineet muodostavat suurimman perusopetuksen opetussuunnitelman kokonaisuuden ja kieli-sana mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1 953 kertaa, olen halunnut tutkimuksessani avata monitieteisesti, mitä mahdollisuuksia kielikoulutuspolitiikan eri toimintaympäristöt tarjoavat kieltenopettajalle kieltenopetuksen kehittämiseen. Monitieteinen lähestymistapa kietoo tiedon, arvot ja politiikan yhteen ja antaa samalla tilaisuuden tarttua reaalimaailman ongelmaan useiden eri tieteenalojen avulla. Olen halunnut avata myös poliittisille päättäjille ja kollegoille monitasoista työtä, jota kuntatason kielisuunnittelussa tehdään. Tässä artikkelissa haluan nostaa pääosin esiin kieltenopettajien roolia kielisuunnittelussa ja kielivarannon

U U T TA T U T K I M U S TA

kasvattamisessa. Ymmärrän kielisuunnittelun olevan tietoista, tarkoituksenmukaista ja metodologista muutosta, kehittämistä tai uuden rakentamista. Opettajien roolia ei voi kuitenkaan tarkastella irrallaan koulun johtamisesta ja muusta kuntatason päätöksenteosta ja toiminnasta. Edelleen operatiivisessa kielisuunnittelussa rehtorin roolia on vaikea erottaa opettajan roolista, koska rehtorin ohjatessa koulun toimintaa kaikki hänen tekemänsä päätökset vaikuttavat välittömästi ja välillisesti kieltenopettajan työhön.

Kieltenopettajan vaikutusmahdollisuudet

Yksittäiselle opettajalle saattaa jäädä epäselväksi, millainen hänen kielikoulutuspoliittinen roolinsa on. Tätä väitettä vahvistaa se, että lukuisten tutkimusten valossa kielisuunnittelua tai kielikoulutuspolitiikkaa ei pidetä osana kieltenopettajuutta, opettajana kehittymistä ja kielikasvattajan roolia. Kieltenopettajalla on kuitenkin erinomainen mahdollisuus kehittää kielikoulutuspolitiikkaa. Kieltenopettajien merkitys kielikasvatuksessa ja kielivarannon laajentamisessa eli uusien kieliryhmien syntymisessä kouluihin on suuri. Tutkimuksessani nousee esille kieltenopettajan mahdollisuus kieltenopetuksen kehittämiseen kaikilla ekologisen systeemiteorian osa-alueilla. Kieltenopettaja voi kehittää kieltenopetusta luokkahuoneessa (mikrotasolla), aineryhmässä, koulun ja kunnan tasoilla mutta myös valtakunnallisesti (makrotasolla). Kielikoulutuspolitiikkaa ja kielisuunnittelua kunnassa tehdäänkin usean eri toimijan voimin. Avainasemassa on verkostoituminen ja verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö (mesotaso). Kieltenopettajien tulisi pyrkiä pois perinteisestä ajattelusta, jossa he pitävät itseään ”vain kielen opettajina”. Heidän tulisi nähdä itsensä laaja-alaisina kieliasiantuntijoina ja yhteiskunnallisina vuorovaikuttajina. Kieliasiantuntijalta vaaditaan yhtäältä käytännön työn tuntemusta ja toisaalta teoreettisen taustan ja ilmiöiden hallintaa. Jaan tutkimuksessani opettajat kolmeen eri ryhmään sen perusteella, millaisia toimijoita he ovat olleet kielikoulutuspoliittisesti. Aktiiviset opettajat ovat osallistuneet kielisuunnitteluun eli koulutuksiin, opetussuunnitelmatyöhön ja muuhun mielipiteen ilmaisuun esimerkiksi kirjoittamalla alan julkaisuihin tai sanomalehtien mielipidepalstoille. Aktiiviset kieltenopettajat kokevat olevansa etuoikeutettuja voidessaan osallistua kuntatason kieltenopetuksen kehittämiseen. Heidän mielestään yhteinen kehittämistyö helpottaa arkea, kun he pääsevät re�lektoimaan yhdessä kollegoiden kanssa kieltenopetuksen kehittämistä muun muassa paikallisessa opetussuunnitelmatyössä. Tällä on työsuojelullista merkitystä, sillä tutustuminen syvällisesti opetussuunnitelman tavoitteisiin ja arviointiin vähentää arjen työn kuormaa. Toisen ryhmän muodostavat piiloaktiiviset tai reaktiiviset opettajat, jotka ovat kantaneet vastuun oman koulunsa toiminnasta esimerkiksi osallistumalla valinnaisaineiden markkinointiin tai kansainvälisiin projekteihin. Piiloaktiiviset opettajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä kuntansa viranomaisiin, mutta heidän äänensä ei kuulu opetussuunnitelmatyössä, kuntatason kehittämistyössä tai muussa julkisessa keskustelussa. Kolmanteen ryhmään kuuluvat näkymättö-

mät kieltenopettajat. Heidän toimintansa ei näkynyt tutkimuksen aikavälillä millään tavalla omassa hallinnollisessa työssäni kaupungin virkamiehenä. Tutkimuksessani nousee esiin huoli näistä kahdesta ryhmästä, ja pohdin, kuinka näitä opettajia voisi kannustaa kuntatason aktiivisiksi kielikoulutuspoliittisiksi toimijoiksi.

Koulun johdolla on suuri merkitys

Koulun rehtorin tuki on edellytys kukoistavalle kieltenopetukselle. Koulun johtajana rehtorilla on taloudellinen vastuu yksiköstään, ja tämä vaikuttaa suoraan kieltenopetukseen. Rehtorien kielikoulutus- ja työvoimapolittiinen rooli korostuu siinä, että heillä on valta päättää, kuka opettaa vieraita kieliä koulussa. He päättävät myös yhdessä oppilaanohjaajan kanssa, mitkä valinnaisaineryhmät koulussa toteutetaan.

Kieltenopettajien merkitys kielikasvatuksessa ja kielivarannon laajentamisessa eli uusien kieliryhmien syntymisessä kouluihin on suuri. Jaan rehtorit kuten opettajatkin aktiivisiin, piiloaktiivisiin ja näkymättömiin sen perusteella, miten heidän kielikoulutuspoliittinen roolinsa on näyttäytynyt oman työni kannalta. Jokaiseen ryhmään kuuluvan rehtorin toiminta voi olla joko kieltenopetusta edistävää tai estävää. Aktiiviset rehtorit ottavat näkyvästi kantaa kielikoulutuspoliittiseen keskusteluun erilaisissa työryhmissä tai kirjoittamalla sanomalehtiin. Piiloaktiiviset rehtorit olivat tutkimuksen aikavälillä minuun yhteydessä ja tekivät kaikkensa muun muassa valinnaisaineryhmien syntymisen puolesta, mutta heidän äänensä ei kuulu julkisessa keskustelussa. Kielikoulutuspoliittisesti näkymättömien rehtoreiden ääni ja asenteet eivät tulleet julki. Opettajien lailla rehtorit toimivat kielikoulutuspoliittisina toimijoina, mikä edellyttää heiltä kieliasiantuntijuutta ja esimerkiksi käsitteiden hallintaa. Tulos nousi esiin erityisesti huoltajien palautteesta, joka koski kielivalintamarkkinointia eli sitä, kuinka rehtorit esittelevät vanhempainilloissa tai muussa kodin ja koulun välisessä vuoropuhelussa kielten opiskelua.

Arvot ja asenteet opetuksen kehittämisessä

Opettajien oma innostuneisuus on kieltenopetuksen kehittämistyön edellytys. Myös opettajien arvot, ideologia ja puhuma kieli vaikuttavat kielikoulutukseen. Erityisesti ala-

U U T TA T U T K I M U S TA

koulussa oppilaan ensimmäisen vieraan kielen opettajalla on vaikutusta tuleviinkiin kielivalintoihin, sillä hän antaa ensimmäisen kosketuksen vieraan kielen oppimiseen. Kielivalintatilastoja tutkittaessa voidaan todeta, että omalla aktiivisella ja positiivisella kielisuunnittelullaan kieltenopettaja voi vaikuttaa oppilaiden motivaatioon ja intoon valita vieraita kieliä sekä siihen, kuinka kieltä opetetaan. Opetusmenetelmällä näyttää olevan myös hetkellistä vaikutusta kielivalintoihin.

Kieltenopettajien tulisi pyrkiä pois perinteisestä ajattelusta, jossa he pitävät itseään ”vain kielen opettajina”. Heidän tulisi nähdä itsensä laaja-alaisina kieliasiantuntijoina ja yhteiskunnallisina vuorovaikuttajina. Kieltenopettajien oma asennoituminen voidaan nähdä myös kielivarannon laajentamisen esteenä, mikäli he suhtautuvat vastentahtoisesti kunnassa tehtäviin kielikoulutuspoliittisiin toimiin tai eivät suosittele oppilaalle toisen, vapaaehtoisen kielen valintaa. Kollegoiden toiminta saattaa myös lannistaa aktiivisen kieltenopettajan toimintaa. Toimivalla yhteistyöllä on kuitenkin suuri merkitys kieltenopetuksen kehittämistyössä. Kollegoiden kanssa käydyt keskustelut ja yhteistoiminnallinen oppiminen täydennyskoulutuksessa ovat parantaneet tutkimuksen aikavälillä muun muassa oman äidinkielen opetuksen laatua.

sia tapahtumia tai materiaaleja, joilla pyritään kielivarannon laajentamiseen. Vaikka kieltenopetuksen kehittämistä ohjaavat normit ja hallitusohjelmissa esiin nostetut kärjet, tärkein kieltenopetuksen kehittämistyö alkaa eri toimijoiden yhteisestä tahtotilasta ja yhdistyy yksilöiden aktiiviseen toimintaan mikrotasolla. IN F O

NÄIN VÄITÖS TEHTIIN Väitöskirjassani tutkimusotteeni on ollut autobiografinen. Aineisto on kerätty autoetnografisesti, ja tutkimuksen esittämistapa on narratiivinen. Tutkimukseni viitekehyksenä olen käyttänyt kehityspsykologi Urie Bronfenbrennerin ekologista systeemiteoriaa, koska se mahdollistaa kielikoulutuspoliittisten toimintaympäristöjen sekä tutkijan ja toimintaympäristöjen välisen vuorovaikutuksen kuvaamisen. Väitöstutkimukseni on artikkeliväitöskirja. Artikkelit kertovat Jyväskylän kaupungissa tehdyistä kieltenopetuksen kehittämishankkeista, ja ne käsittelevät autenttista vieraan kielen opettamista, kielisuihkutusta sekä perusopetuksen opetussuunnitelman liitteen 3 mukaista oman äidinkielen opetusta. Yhteistä artikkeleille on autenttisuuden käsitteen laaja pohdinta mutta myös halu vaikuttaa pedagogisella kehittämistyöllä kielivarannon laajentamiseen Suomessa.

Yhteistyö on tärkeää

Kuntatason kielikoulutuspoliittinen kehittäminen ei ole yksinomaan kunnan autonomiaa, vaan myös kuntalaiset ja eri instituutiot voivat osallistua siihen. Jyväskylässä tästä on erinomaisia esimerkkejä, kuten ruotsinkielisen perusopetuksen ja oman äidinkielen opetuksen käynnistyminen huoltajien aktiivisen toiminnan ansiosta. Edelleen eri kielija ystävyysseurojen kouluille antama tuki näyttäytyy oppilaiden motivoinnissa kieltenopiskeluun. Myös yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö tuo synenergiaa. Kuntatasolla tehtävä kielikoulutuspolitiikka voi parhaimmillaan olla valtakunnan tason kielikoulutuspolitiikkaa, kun yliopistojen opiskelijat otetaan mukaan kieltenopetuksen kehittämiseen, kuten Jyväskylän kielisuihkutusmallissa on tehty. Yliopiston tehtävä yhteiskunnallisena vuorovaikuttajana heijastuu kuntatasolle, kun se tarjoaa oppilaille erilai-

6/2020

KIRJOITTAJA Pia Bärlund toimii Jyväskylän kaupungin kielija kulttuuriryhmien opetuksen palvelupäällikkönä. Hänen väitöskirjansa Kuntatason kielikoulutusta kehittämässä – autobiograﬁnen tutkimus erään kielenopettajan ammatillisesta kasvusta kuntatason kielikoulutuspoliittisessa kontekstissa on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8268-3

Fokus uudistuu LOPS 2021:een! Suosittu lukion B1-ruotsin Fokus-sarjamme uudistuu LOPS 2021:een. Sarjaa on uudistettu opiskelijoiden ja opettajien toiveiden pohjalta. • Fokuksen tavoitteena on motivoida erilaisia opiskelijoita ruotsin pariin. • Opiskelijoita rohkaistaan tuottamaan kieltä itse sekä suullisesti että kirjallisesti. • Eriyttäminen on entistä sujuvampaa kirjan uuden rakenteen ja monipuolisten tehtävien avulla. • Tavoitteet tuodaan selkeästi näkyviin ja opiskelijat pääsevät arvioimaan omaa oppimistaan.

Uutta opetuksen ja opiskelun tueksi! • Opettaja voi jatkossa luoda omia opintojaksoja Opepalvelussa. • Uusi Analytiikkapalvelu ja uudistuvat digikokeet tukevat opettajan arviointityötä. • Otso-mobiilisovellus ja painettu oppikirja yhdessä

avaavat opiskelijan käyttöön äänitteitä ja videoita.

Otava Oppimisen palvelut

Lue lisää: otava.fi/fokus

U U T TA

Mediaatio – mitä se on? Mediaatio on merkitysten välittämistä ja rakentavaa vuorovaikutusta. Mediaatiotaitoja on harjoiteltu kieltenopetuksessa jo pitkään – nyt ne on koottu yhden käsitteen alle.

TEKSTI OLLI-PEKKA SALO, KATI KAJANDER, RITVA KANTELINEN JA KIRSI WALLINHEIMO KUVA ELENA ELISSEEVA / SCANSTOCKPHOTO

ähetimme lokakuussa 2020 kyselyn, jossa pyysimme opettajia kertomaan mahdollisimman lyhyesti omin sanoin, mitä mediaatio-käsite heidän mielestään tarkoittaa kielten opetuksessa ja oppimisessa. Yksi vastaajista kuvaili mediaatiota osuvasti näin: Kielen käyttämistä niin, että sen muoto muuttuu jollakin tavalla (kääntäminen kielestä toiseen, tulkkaaminen, tekstin muuntaminen toiseen rekisteriin, tiivistäminen, modaliteetista toiseen kuten kuvan piirtäminen kuuntelun perusteella jne.).

Yhteiskunnassa lisääntynyt moninaisuus vaatii laaja-alaista näkemystä ja ymmärrystä vuorovaikutuksen tukemisen eri muodoista, tarpeista ja mahdollisuuksista. Siksi mediaatiosta eli merkitysten välittämisestä on tullut arjen vuorovaikutustilanteissa yhä tarpeellisempi kielellisen toiminnan muoto. Tarvitsemme mediaatiotaitoja, kun kohtaamme arvojen, kielten ja kulttuurien moninaisuutta. Yhteisöt ovat kielellisesti ja kulttuurisesti yhä monimuotoisempia, ja eri kielten merkitys ja rooli demokraattisen kansalaisuuden, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoisuuden edistämisessä sekä syrjäytymisen estämisessä korostuvat. Esimerkiksi opiskelu- ja työyhteisöissä mediaatiotaitoja tarvitaan, kun eri kielija kulttuuritaustoista tulevat ihmiset välittävät keskenään tietoja tai antavat toisilleen ohjeita ja toimivat tulkkeina tilanteissa, joissa asioista ei ole yhteistä jaettua ymmärrystä.

Mediaatio opetussuunnitelmissa

Mediaatio on kielellisten ja kulttuuristen viestien merkitysten välittämistä ja siten tärkeä osa nykyisen kielikasvatuksen tavoitteena olevaa toiminnallista kielitaitoa ja monikielisyyttä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) mediaatio-sanaa ei vielä mainita, mutta sen sisältöjä on runsaasti laaja-alaisissa osaamiskokonaisuuksissa ja niiden tavoitteissa. Näitä ovat esimerkiksi ajattelun taidot (L1), arvostavan vuorovaikutuksen ja kulttuurin välittämisen taidot

6/2020

(L2), monilukutaito eri ulottuvuuksineen (L4), työelämätaidot (L6) sekä osallistumisen ja vaikuttamisen taidot (L7). Syksyllä 2021 käyttöön otettavan lukion opetussuunnitelman perusteissa mediaatio mainitaan, ja se on suomennettu rakentavaksi vuorovaikutukseksi.

Mediaatio viitekehyksessä

Kielikasvatuksen lähtökohtia ovat toisten kohtaaminen ja kielten käyttö eri tilanteissa, ja siksi mediaatiotaitoja on luonteva harjoitella kielten tunneilla. Harjoittelun tukena voidaan käyttää kielten eurooppalaista viitekehystä, jossa mediaatiolle, monikielisyydelle ja kulttuuriselle osaamiselle on luotu omat taitotasokuvaimensa. Vuonna 2018 päivitetyn viitekehyksen yhtenä tavoitteena onkin ollut kulttuurienvälisen ymmärryksen syventäminen. Lisäksi alkuperäisiä taitotasoja on ajantasaistettu vastaamaan nykypäivän tarpeisiin. Viitekehyksen taitotasokuvaimissa mediaation muodot on jaettu tekstin, käsitteiden ja vuorovaikutuksen mediaatioon. Mediaatioprosessissa käytettävät strategiat on puolestaan jaettu yhtäältä uusien käsitteiden selittämisessä käytettäviin ja toisaalta tekstin ymmärrettävyyden lisäämisessä käytettäviin strategioihin. Esimerkkejä tekstin mediaatiosta ovat yksityiskohtaisten tietojen etsiminen tekstistä ja niiden välittäminen tai kaavion muodossa olevan tiedon selittäminen. Esimerkkejä käsitteiden mediaatiosta ovat kysymysten esittäminen, selventämisen pyytäminen, tärkeiden asioiden esiin nostaminen ja keskustelun ohjaaminen. Vuorovaikutuksen mediaatiossa on kyse toiseuden kohtaamisesta ja kunnioittamisesta. Sillä pyritään edistämään yhteisymmärrystä muodollisissa ja epämuodollisissa ympäristöissä, joissa on läsnä eri kulttuureita tai kieliä.

Miten mediaatiota voi harjoitella?

Kieltenopetuksessa mediaation eri muotoja on harjoiteltu aikaisemminkin, mutta uusien taitotasokuvainten avulla voimme vahvistaa mediaatiotaitoja opetuksessa entistä

U U T TA

määrätietoisemmin, johdonmukaisemmin ja monipuolisemmin. Olennaista on herättää tietoisuus siitä, mihin mediaatiotaitoja tarvitaan ja miten niitä voi kehittää. Uusia käsitteitä voidaan selittää esimerkiksi viittaamalla aiempaan tietoon, tuomalla esiin asioiden välisiä yhteyksiä, aktivoimalla aiempaa tietoa kysymyksien avulla tai antamalla esimerkkejä ja määritelmiä. Monimutkaisen tiedon voi puolestaan jakaa osiin, prosessit kuvata vaiheittain ja keskeiset asiat esittää yksi kerrallaan. Lisäksi voimme helpottaa merkityksen välittymistä esimerkiksi puhumalla selkeämmin, selittämällä vieraat käsitteet tai ilmaisemalla asian toisin sanoin. Tekstin ymmärrettävyyttä voidaan lisätä tiivistämällä tekstiä (keskeisten asioiden korostaminen, toiston vähentäminen ja vastaanottajille epäolennaisten asioiden poistaminen) tai laventamalla tiivistä tekstiä (esimerkit, toiston lisääminen tai asioiden yksityiskohtaisempi selittäminen). Perinteiset sananselitys- ja käännöstehtävät ovat esimerkkejä tehtävätyypeistä, joita on helppo muokata mediaatiotaitojen harjoittelemiseen. Vaivattomimmin tämä onnistuu antamalla tehtävälle selkeä asiayhteys: miksi viesti välitetään, kuka sen välittää, kenelle ja missä muodossa. Sanaselitystehtävässä lähtökohtana voi olla useita vaikeita sanoja sisältävä teksti, jonka sanoja oppilaat selittävät toisilleen osaamillaan sanoilla. Tällainen tilanne on esimerkiksi, kun nuori kertoo isovanhemmilleen, miten heidän hankkimaansa älylaitetta käytetään. Käännös- tai pikemminkin tulkitsemistehtävä voi olla vaikkapa suomenkielisen uutisjutun, elokuva-arvostelun tai sarjakuvan viestin välittäminen. Lukiolainen on esimerkiksi menossa elokuviin ulkomaisen vaihto-opiskelijan kanssa, ja elokuvaa valitessaan he hyödyntävät suomenkielisen keskustelupalstan arvioita eri elokuvista. Tällöin lukiolainen voi välittää alun perin suomeksi kirjoitetun tekstin suullisesti kaverilleen opiskelukielellä. Myös erilaiset tiivistämistehtävät kehittävät mediaatiotaitoja. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi ryhmäkes-

kustelun tiivistäminen viiteen keskeiseen kohtaan tai kokousmuistion kirjoittaminen. Usein merkityksen välittämiseen kielestä toiseen ei riitä se, mitä sanotaan, vaan olennaista on myös se, miten sanotaan. Kyse voi olla ystävien tai perheen seurassa välittäjänä toimimisesta epämuodollisissa tilanteissa. Tähän kuuluu taito helpottaa vuorovaikutusta ja lieventää jännitteitä vaikeissa tilanteissa tai erimielisyyksissä esimerkiksi sanallistamalla ongelma ja tuomalla eri näkökulmat lähemmäs toisiaan. Mediaatiotaitojen harjoittelussa on tärkeä ottaa huomioon kulttuurisiin tapoihin, puhutteluun tai kohteliaisuuteen liittyviä asioita. Lisäksi oppilaita on hyvä muistuttaa siitä, että kun sanat loppuvat kesken, voidaan käyttää ilmeitä, eleitä tai muita kieliä.

Opettaja ja mediaatiotaidot

Opettajalla on keskeinen rooli mediaatiotaitojen kehittämisessä. Siksi halusimme tietää, miten (kielten)opettajat ymmärtävät käsitteen. Kolmen Facebook-ryhmän kautta lähettämäämme kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Vastausten määrä on pieni, joten niiden perusteella ei voi tehdä yleistyksiä, mutta ne antavat jonkinlaista kuvaa siitä, että mediaation käsite ei ainakaan vielä ole kovinkaan tuttu. Suurin osa kyselyymme vastanneista ei ollut kuullut käsitettä aiemmin tai oli kuullut käsitteen muttei tunnistanut sen si-

sältöä. Mitä ilmeisimmin käsitteen selkeyttäminen ja yhteisen ymmärryksen luominen on tärkeää. Jokainen opetustilanne sinänsä on oppilaan ja opettajan välistä mediaatiota, jossa yhdessä haetaan yhteisiä merkityksellisiä tulkintoja opiskeltavalle asialle. Mediaatiotaitoja voidaan harjoitella kaikissa oppiaineissa, sillä jokaisessa käsitellään erilaisia tekstejä, käytetään käsitteitä ja ollaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kun pyrimme koulussa kielitietoiseen toimintakulttuuriin ja toteutamme ajatusta siitä, että jokainen opettaja on kielen ja mediaatiotaitojen opettaja, voimme tukea oppilaiden neuvottelutaitojen kehittymistä ja laajentaa ymmärrystä kielten ja kielellisen osaamisen merkityksestä osallisuuden rakentumiselle. Mediaatiotaitoja voidaan harjoitella eri aineiden oppitunneilla esimerkiksi laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien osana. Tämä harjoittelu kannattaa, sillä mediaatiolla on väliä.

KIRJOITTAJAT Olli-Pekka Salo, Kati Kajander, Ritva Kantelinen ja Kirsi Wallinheimo ovat opettajankouluttajia ja tutkijoita Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoista.

U U T TA K O R K E A K O U L U S TA

Miten opettaa ymmärrettävää

ääntämistä?

Mikä ääntämisestä tekee helposti ymmärrettävää, ja voiko ymmärrettävää ääntämistä opettaa?

TEKSTI JA KUVA HENNA HEINONEN

ielenoppijan puheen ymmärrettävyyttä voi verrata palapeliin, jossa palasten on loksahdettava riittävän sopivasti paikalleen, jotta kuulija voi hahmottaa kokonaiskuvan eli puhujan viestin. Sopiva loksahdus ei tarkoita virheettömyyttä vaan sitä, että palat yhdessä muodostavat riittävän selkeän kokonaisuuden. Puhujan on onnistuttava eri osa-alueissa riittävän hyvin, jotta puhe on ymmärrettävää ja kommunikaatio toimivaa.

Ymmärrettävyys ei tarkoita virheettömyyttä

Yksi pala ymmärrettävyyspalapelissä on ääntämistaidot, mutta ääntämisenkään ei tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää. Eurooppalaisen viitekehyksen tavoitekuvaus tason B1:n kohdalla vahvistaa asian: ”Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vierasperäinen korostus on paikoitellen ilmeistä ja virheellistä ääntämistä esiintyy silloin tällöin.” Oletus on, että kielenoppija ei puhu syntyperäisen kaltaisesti. Virheet eivät haittaa, kunhan ne eivät häiritse ymmärrettävyyttä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan ne ääntämispiirteet, jotka vaikuttavat viestin hahmottamiseen ja kommunikaation onnistumiseen, ovat usein prosodisia: sanapaino, sävelkulku, tavujen kestot ja lauserytmi auttavat kuulijaa muodostamaan puhujan viestistä kokonaisuuden ja kontekstin mutta myös ennakoimaan puhetta. Kun konteksti on selvillä, epäselvien sanojen ja puutteellisten kohtien täydentäminen onnistuu kuulijalta helpommin. Yksittäiset äännetason virheet aiheuttavat harvemmin väärinymmärryksiä. Kun konteksti hahmottuu, se paljastaa myös yksittäisten äänteiden tai sanojen aiheuttamat väärät merkitykset. Harva kuulija luulee kielenoppijan nauttivan esimerkiksi lihapullista ja perunahiirestä (potatismus) tai odottavan kadun varrella suukkoa (jag väntar på min puss). Äännevirheet saattavat aiheuttaa pikemminkin hassuja hetkiä kuin väärinymmärryksiä.

Lausepaino ratkaisee

Väitöstutkimuksessani suomenkielisten lukiolaisten ruotsista selvisi, että ymmärrettävyyden kannalta tärkeimmät ääntämispiirteet ovat lausepaino ja äänteiden onnistuminen. Lausepaino ratkaisi, tuliko puhuja täysin ymmärretyksi.

6/2020

Heikommin ymmärretyssä ääntämisessä lausepaino puuttui. Painotettuja sanoja oli liikaa ja puhe kuulosti hakkaavalta. Puhuja eteni ääntämisessä sana kerrallaan tai keskittyi puhuessaan yksittäisten osien ääntämiseen. Ääntämisestä puuttui germaanisille kielille tyypillinen painollisen osan korostuminen, mikä saattoi johtaa kuulijan fokuksen katoamiseen. Lausepainon puuttumista voidaan pitää suomenkielisille tavanomaisena haasteena. Meillä ei ole tapana korostaa lauseen tärkeintä osaa eikä painotuksiin – tai pikemminkin painottomuuteen – tule ehkä kiinnitettyä tarpeeksi huomiota vierasta kieltä puhuessa. Lausepaino on haastava haltuun otettava aloitteleville kielenoppijoille ensikielestä riippumatta, koska puheen tuottaminen on hidasta.

Ymmärrettävä ääntäminen ja sen opettaminen

Aiempien tutkimusten mukaan opettaja voi edistää prosodian oppimista ja ymmärrettävyyden kehittymistä huomattavasti niin ruotsissa kuin muissakin kielissä. Tietoisuus prosodiasta ja ohjeet sen toteuttamiseksi tehostavat oppimista. Tärkeä avain lausepainon oppimiselle on lausepainon merkityksen tiedostaminen. Oppijan on hyvä tietää, mitä lausepaino (tai prosodia) tarkoittaa ja miten se kohdekielessä toteutuu. Tietoisuus prosodian merkityksestä kommunikaatiolle kasvattaa myös oppimismotivaatiota. Joskus pelkkä asiasta mainitseminen voi riittää opittavan asian oivaltamiseen, mutta ohjeet vahvistavat oppimista.

Lausepainoa havainnollisesti

Oppija – tai opettajakaan – ei näe prosodiaa kirjoitetusta tekstistä. Välimerkkejä lukuun ottamatta prosodia on kirjoitetussa tekstissä usein näkymätön. Äännekesto näkyy suomen kielessä kirjoitusasussa (sata/saattaa), mutta kaikissa kielissä näin ei ole (esim. ruotsin boka, englannin scene). Kirjoitusasusta ei voi aina päätellä lausepainoa tai intonaatiota, jotka ovat kommunikaation kannalta keskeisessä roolissa. Lausepainon oppimiseksi tärkeimpiä piirteitä voi havainnollistaa visualisoimalla. Näitä piirteitä ovat useimmissa kielissä pidempi kesto, sävelkulun muutokset ja kovempi äänenvoimakkuus. Kestoeroja havainnollistavat erimittaiset palkit, kellonmuotoiset kiekot (ks. kuva) tai vaikkapa välilyönnit painotetun sanan kirjainten v ä l i s s ä. Intonaa-

U U T TA K O R K E A K O U L U S TA

Kestosuhteiden havainnollistaminen palkeilla: jag

ter

nä

H en

Hen

n a na

Esimerkki kestosuhteiden eroista suomenkielisen, suomenruotsalaisen ja ruotsinruotsalaisen puhujan välillä kellomallilla. Lause: Därför fördes hon till sjukhus. Suomenkielinen puhuja

sjuk15 % till 8%

hus 13 %

där10 %

för 12 % för13 %

hon 15 %

des 14 %

Suomenruotsalainen puhuja hus 21 %

därför 7% 7%

sjuk25 %

tiomuutoksia voi havainnollistaa piirtämällä sävelkulun nousua tai laskua mukailevia kaaria. Äänenvoimakkuuden nousua kuvaamaan sopii esimerkiksi lihavointi. Prosodian harjoittelua voi elävöittää kuminauhalla tai jumpalla (esim. kestomarssi tai intonaation mukaan ylös– alas). Hyvä ja hauska keino harjoitella prosodiaa ja jättää äänteiden tuottaminen hetkeksi sivuun on kazoo-pilliin puhuminen. Pillillä voi pöristellä prosodiaa, ja muut voivat esimerkiksi arvata, mistä ääntämistehtävän lauseesta on kyse. Yhtä tärkeää ellei jopa tärkeämpää kuin lausepainolliseen osaan keskittyminen on suomenkieliselle oppijalle painottomien lauseenosien harjoitteleminen. Esimerkiksi ruotsissa painottomien osien kohdalla puhenopeus kasvaa. Äännekestot ovat lyhyitä, mikä voi olla suomenkielisille oppijalle haastavaa oppia. Painottomat sanat voidaan ääntää hieman epäselvemmin, ja usein vain painollisen sanan äänteet tuotetaan selkeästi. Intonaatio on painottomissa osissa melko tasaista, ja sävelkulun muutokset toteutuvat vain painollisten osien kohdalla. Tietoisuus painottomien ja painollisten osien ääntämiseroista voi auttaa oppijaa paitsi luontevan ääntämisen tuottamisessa myös kuullun ymmärtämisessä.

Äänteitä oppimaan

Useissa oppikirjoissa kiinnitetään enemmän huomiota äänteiden oppi-

till hon 6% 8%

för14 % des 12 %

Ruotsinruotsalainen puhuja

hus 22 %

där11 %

för 9% för14 %

sjuk21 % till hon 5% 8%

des 10 %

miseen kuin prosodisiin piirteisiin. Äänteiden oppiminen on mielenkiintoista ja motivoivaa, ja äänteiden maailmassa kiinnostavia nyansseja riittää. Ymmärrettävää ääntämistä ajatellen olisi kuitenkin paikallaan selvittää, mitkä äänteet vaikuttavat kohdekielen ymmärrettävyyteen eniten, ja juuri ratkaisevien äänteiden oppimiseen kannustaisin kiinnittämään huomiota. Täydellistä äänteiden onnistumista ei tarvitse tavoitella. Vaikka virheitä tekisi, puhuja voi tulla täysin ymmärretyksi, kunhan äänteet tuotetaan riittävällä tarkkuudella. Esimerkiksi ruotsissa virheet suomalaisille haastavissa sje-, u- ja u-äänteissä eivät tutkimuksessani osoittautuneet ymmärrettävyyden kannalta kovin merkittäviksi. Näissä äänteissä on muutenkin paljon murteellista vaihtelua, eli vaihtelevaan ääntämiseen on ehkä jo totuttu. Tutkimukseni mukaan ongelmat äänteissä, joiden kirjain–äänne-vastaavuus on heikko (esim. tje-äänne tai g:n eri ääntämismuodot), toistuivat heikommin ymmärretyissä puhenäytteissä useammin kuin paremmin ymmärretyissä puhenäytteissä. Samoin soinnittomien ja soinnillisten klusiilien (/p b/, /t d/, /k g/) ääntäminen tuotti heikommissa puhenäytteissä ongelmia. Näihin äänteisiin voisi siis kiinnittää ruotsin opetuksessa erityistä huomiota. Äänteitä opetellessa on hyvä tiedostaa, että osa äänteistä tuotetaan eri tavalla eri alueellisissa varieteeteissa.

Esimerkiksi klusiilit toisistaan erottava tekijä on ruotsinruotsissa aspiraatio ja suomenruotsissa soinnillisuus. Näissä on syytä olla johdonmukainen, jotta kuulija tunnistaa, mistä äänteestä on milloinkin kyse: sanooko puhuja pil vai bil, ryggen vai rycken. Äänteiden systemaattinen erottaminen toisistaan on tärkeää, vaikka niiden onnistumisessa olisikin horjuntaa. Suomenkielisen ruotsinoppijan pitää oppia uusi äänne, jotta hän saa /u/, /u/ ja /y/ -äänteet eroamaan toisistaan ja kuulijalle selviää, onko kyseessä mos, mus vai mys. Äänteiden tuottaminen on motoriikkaa ja harjoittelu suun, kielen ja huulten lihasjumppaa. Liioittelu ja toisto on tarpeen, jotta uudet äänteet löytävät paikkansa ja automatisoituvat.

Prosodia ja äänteet yhdessä

Äänteiden opettelua ei tarvitse eikä kannata unohtaa, vaikka huomion kiinnittäisi kokonaisen ilmauksen ääntämiseen. Jotta äänteitä tulisi harjoiteltua riittävästi mutta lauseen painoton osa ei kuitenkaan saisi ääntämisharjoituksissa liikaa huomiota, voi äänteidenkin maailmaan sukeltaa lausepainollisten sanojen kautta. Keskittymisen voi ohjata lauseen tärkeimpään sanaan. Kielissä opittavaa on paljon mutta aikaa vähän. Vähiä oppitunteja ei voi käyttää pelkästään ääntämisen oppimiseen. Ehdottaisinkin, että ääntämisen opetuksen tärkeimmäksi oppimiskohteeksi otettaisiin kommunikaation kannalta olennaisimmat piirteet. Kielenoppijan on hyvä ymmärtää, ettei ymmärrettävyys tai toimiva kielitaito tarkoita virheettömyyttä tai täydellisyyttä. On tärkeää, että hän voi luottaa suulliseen kielitaitoonsa ja kykyynsä tuottaa riittävän hyvää kieltä.

KIRJOITTAJA Henna Heinonen toimii ruotsin kielen yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa. Hänen väitöstutkimuksensa Uttal och dess begriplighet i ﬁnskspråkiga gymnasisters L2-svenska on tehty osana Fokus på uttalsinlärningen med svenska som mål- och källspråk (2015–2019) -hanketta. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Svenska kulturfonden ja Jyväskylän yliopisto.

U U T TA K O R K E A K O U L U S TA

Palautetta tarpeeksi usein

Mitä kannattaa ottaa huomioon korkeakoulujen verkkokielikurssien arvioinnissa ja palautteenannossa? Tätä kysyttiin KiVAKO-hankkeen opettajilta.

TEKSTI JA KUVA MINNA INTKE HERNÁNDEZ JA GONZALO HERNÁNDEZ REYES

erkkokurssilla opettajan on tärkeää olla mahdollisimman henkilökohtainen ja helposti lähestyttävä. Tämä käsitys on vahvistunut KiVAKOn kielten verkkokurssien suunnittelussa ja pilotoinnissa. KiVAKO eli Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa luodaan korkeakouluopiskelijoille verkko-opintoja vapaasti valittaviin kieliin. Hankkeessa on mukana 25 korkeakoulua, joiden opiskelijoille pilottikursseja on tarjottu.

Arvioinnin periaatteita ja palautteenantoa

Opettajat noudattivat jatkuvan ja formatiivisen arvioinnin periaatteita KiVAKOn verkkokursseilla, mikä on opettajien mielestä erityisen tärkeää, koska useimmista kielikeskusten kursseista opiskelija saa vain hyväksytty- tai hylätty-merkinnän. Osa opettajista antoi palautetta viikoittain, osa kunkin moduulin päättyessä eli noin kolmen tai neljän viikon välein. Opiskelijat saivat palautetta esimerkiksi tekemistään tehtävistä, teksteistä ja videoesitelmistä. Opettajat käyttivät kirjallisen palautteen antamisen lisäksi suullista palautetta. Yhdellä espanjan kurssilla opettaja äänitti lyhyitä audioita, joissa hän kommentoi opiskelijoiden tekemiä tehtäviä ja jotka hän lähetti opiskelijoille joko sähköpostitse tai Moodle-alustan kautta. Palautetta annettiin myös kootusti. Esimerkiksi toisella espanjan kurssilla opettaja antoi palautetta lyhyillä videoilla, joilla hän kommentoi koko ryhmälle keskeisiä kielellisiä asioita. Opiskelijat kiittivät audioita ja videoita omissa palautteissaan, sillä ne toivat vaihtelua tekstivetoiseen akateemiseen maailmaan. Yhdellä ranskan kurssilla opiskelijat lähettivät opettajalle lukemiaan oppimateriaalin dialogeja, joissa heidän tarkoituksensa oli harjoitella ranskan kielen intonaatiota, sidontaa ja painoa. Opettaja lähetti myös palautteensa äänitiedostoina, mikä oli todennäköisesti uutta molemmille osapuolille; tavallisesti aiemmin kaikki tämä tehtiin luokassa, jossa opettaja kurssiassistenttien kanssa kierteli antamassa

6/2020

palautetta. Verkkokurssilla jokainen varmasti sai palautteen, kun taas luokkatilanteessa joku saattoi jäädä ilman sitä, koska tehtävän tekemisen ja palautteen antamisen aika oli tiukemmin rajattu.

Itse- ja vertaisarviointia

Itsearvioinnin muodot vaihtelivat. Tyypillisimpiä tapoja olivat oppimispäiväkirjan pitäminen, kurssin alussa suoritettava digitaalinen tasotesti opiskelijan omaa arviointia varten, kurssin alussa ja lopussa täytettävät itsearviointilomakkeet sekä koneellisesti ja automaattisesti korjautuvat tehtävät, joista opiskelija sai välittömän palautteen. Kaikilla kursseilla ei ollut vertaisarviointia mukana. Osa opettajista koki haastavaksi ja työlääksi A1- tai A2-tasolla toteutettavan vertaisarvioinnin ja kyseenalaisti sen mielekkyyden verkkokurssilla. Joillakin kursseilla oli mukana vertaisarviointia jo A1-tasolla esimerkiksi sanaston opettelussa siten, että verkkotapaamisten pienryhmissä pidettiin sanakoe parille. Kukin opiskelija valitsi opiskeltavasta tekstistä 10 sanaa erilaisin kriteerein ja kyseli ne sitten pariltaan. Kriteereinä oli esimerkiksi valita itselleen helpoimpia tai vaikeimpia sanoja. Toisella verkkokurssilla taas oli kirjoitustehtävä, jonka aihe oli vapaa mutta jonka kielellinen sisältö oli ohjeistettu tarkasti: opiskelijoiden piti käyttää neljää ennalta määrättyä ja haastavahkoa rakennetta kirjoituksessaan. Ennen kuin kirjoituksen lopullinen ja korjattu versio palautettiin opettajalle, opiskelijat korjasivat ja kommentoivat toistensa tekstejä pienryhmissä. Tämä vertaisarviointitapa sai kiitosta opiskelijoilta, sillä heidän mukaansa se tuki heidän oppimistaan kahdella tavalla. Toisaalta omaa tekstiä sai työstää ennen lopullista palauttamista vertaiskumppaneiden tuella, ja toisaalta taas toisten tekstien läpikäyminen auttoi hahmottamaan harjoiteltavia rakenteita. Opettaja kommentoi tätä työskentelytapaa myös toimivaksi. Hän kuitenkin painotti sitä, että hänen kokemuksensa mukaan harjoiteltavien rakenteiden tulee olla selkeästi määriteltyjä. Tällainen vertaisarviointi ei alkeistasolla toimi, jos ohjeistuksena on

U U T TA K O R K E A K O U L U S TA

ainoastaan ”korjata toisen teksti”, vaan ohjeistuksen on oltava todella konkreettinen kuten ”tarkista tekstistä verbien preesensmuodot”, ”käy läpi tekstistä paikkaa ilmaisevat prepositiot” tai ”tarkista tekstin subjunktiivirakenteet X, Y ja Z”.

Henkilökohtaista otetta

Henkilökohtaisen palautteen antaminen verkkokurssilla on vastanneiden opettajien mukaan paitsi mahdollista myös ehdottoman tärkeää. Kun tehtävä palautetaan, siitä on saatava kommentit ja palaute, jotta oppimisprosessi etenee. Haastateltujen opettajien mukaan henkilökohtaisen palautteen antamisessa ryhmäkoolla on merkitystä. Jos ryhmä on tarpeeksi pieni, on melko luontevaa ja helppoa luoda opiskelijaan hyvä suhde myös verkkoympäristössä. Osa opiskelijoista jopa avautui enemmän ja oli halukkaampi kohdekieliseen keskusteluun kuin luokkatilassa; toisille taas verkkoympäristössä toiminen tuntui vieraalta ja ahdistavalta. Verkkotapaamisissa opiskelijat toimivat pienryhmissä, joissa opettaja vieraili, keskusteli heidän kanssaan ja antoi palautetta.

Ajankäyttö selväksi

Useimmat opiskelijat osallistuvat kursseille ja ilmoittavat ja sopivat etukäteen, jos eivät pääse verkkotapaamiseen mukaan. Osa opiskelijoista ei kuitenkaan tunnu hahmottavan sitä, että myös digitalisoidun verkkokurssin suorittamiselle on varattava aikaa kalenterista. Opettajalle voi olla kiusallista muistuttaa asiasta, koska kyseessä ovat aikuisopiskelijat, joiden voi olettaa hallitsevan ajankäyttönsä. Yhden kurssin opiskelijapalautteissa muutama opiskelija kuitenkin mainitsi kokeneensa tarpeelliseksi sen, että opettaja puhui kurssin alussa ajankäytöstä. Opettaja oli tehnyt arvion siitä, kuinka paljon verkkotehtäviin ja -tapaamisten valmisteluun tulisi varata kalenterista aikaa varsinaisten kotiläksyjen lisäksi, ja pyysi opiskelijoita ensimmäisen tunnin jälkeen merkitsemään ja varaamaan itselleen viikoittain ne tuokiot, jotka he aikoivat käyttää kielen opiskeluun.

Verkko-opettaja työssään.

Erään opettajan kurssilla tarjottiin mahdollisuutta muodostaa omia rinnakkaisia verkkotapaamisia niiden kesken, jotka eivät päässeet yhteisiin verkkotapaamisiin. Näitä rinnakkaisryhmiä muodostuikin. Yksi rinnakkaisryhmä ilmoitti Moodlessa aina viikoittain sopimansa tapaamisajan ja toivotti tervetulleeksi kaikki halukkaat kurssilaiset. Monesti tähän ryhmään osallistuivat ne, jotka eivät jostain syystä päässeet juuri sillä kerralla varsinaiseen ryhmätapaamiseen. Rinnakkaistapaamisissa ei ollut opettajaa mukana, eikä opettaja pyytänyt tallentamaan niitä. Rinnakkaisryhmillä oli käytössään opettajan vetämän varsinaisen tapaamisen runko sekä suulliset ja kirjalliset tehtävät vastauksineen. Opettaja kannusti opiskelijoita kirjaamaan kysymykset ja epäselvät kohdat, ja ryhmät ottivatkin yhteyttä lähes viikoittain sähköpostitse selvittääkseen niitä. Tällä kurssilla yksi opiskelija olisi halunnut suorittaa kurssin osallistumatta lainkaan verkkotapaamisiin. Opiskelijalle eivät sopineet varsinaisten tapaamisten ajat eivätkä rinnakkaisryhmien ajat. Koska kurssiin kuului suullista tuottamista, sovittiin, että opiskelija voisi nauhoittaa tehtävät ja lähettää audiot opettajalle. Lisäksi sovittiin, että kurssin lopussa opettaja ja

opiskelija tapaisivat verkkoyhteyksien päässä videokuvan kanssa ja kävisivät läpi lyhyesti joitakin kurssiin kuuluneita keskustelutehtäviä, jotta opettaja voisi varmistua, että opiskelija on todella itse opiskellut ja tehnyt tehtäviä kurssilla. Vaikka muilla asteilla kuin korkeakouluissa suuri kysymys näyttää olevan se, miten varmistetaan, että verkkokokeet tai -tehtävät tekee opiskelija itse, tämä ei kuitenkaan noussut esiin tätä juttua varten tehdyissä haastatteluissa. Vaikuttaa siltä, että korkeakoulujen kielikeskusten valinnaiskursseilla lähtökohtaisesti luotetaan opiskelijoiden rehellisyyteen ja ennen kaikkea siihen, että opiskelijat ovat mukana, koska oikeasti haluavat oppia. Monille kielikeskuksen opiskelijoista kieltenopiskelu tuntuukin olevan enemmän harrastus, johon he osallistuvat varsinaisten pääja sivuaineopintojensa ja mahdollisten töidensä ohella.

Ryhmätöitä verkossa

Verkkokurssien ryhmätehtävissä näyttää esiintyvän pääasiassa kahdentyyppisiä haasteita, joista toinen liittyy taitotasoihin. Jos kurssille otetaan opiskelijat ilmoittautumisjärjestyksessä ilman tasotestiä, opiskelijan on itse vaikea arvioida tasoaan, ja tällöin kurssin opiskelijat eivät välttämättä

U U T TA K O R K E A K O U L U S TA

ole oletetulla taitotasolla. Toisaalta tarkankin kurssikuvauksen perusteella voi olla vaikea hahmottaa, millä taitotasolla kurssilla todellisuudessa liikutaan. Haastattelussa opettajat kommentoivat sitä, että huomattavat tasoerot hankaloittivat toisinaan ryhmätehtävien tekemistä. Opettajalle olisi helpompaa muodostaa ja vaihdella pienryhmien kokoonpanoa luokkatilassa kuin verkkoympäristössä, jossa opettaja voi vierailla kunkin pienryhmän omassa virtuaalisessa salissa mutta ei kuulostella koko ryhmän tilannetta samanaikaisesti kuten kontaktiopetuksessa.

Vaikka kameran käyttöä ei voi vaatia, siihen on kuitenkin hyvä kannustaa alusta saakka; vaikuttaa siltä, että kun kerran uskaltautuu laittamaan kameran päälle, se muuttuu melkein automaattiseksi toiminnoksi ja alkaa tuntua luontevalta. Toinen esiin noussut haaste liittyi toimivaan pienryhmien kokoon verkkoympäristössä. Jotkut haastatelluista opettajista olivat sitä mieltä, että vaikka luokassa kolmen tai neljän hengen ryhmä on toimiva keskustelun ja tehtävän tekemisen kannalta, se ei välttämättä ole sitä verkossa. Opiskelijatkin pyysivät toisinaan, että muodostettaisiin kahden hengen ryhmiä. Kun eräs opettajista tarkkaili tilannetta, hän huomasi, että ongelma tuntui liittyvän keskustelussa tapahtuvaan vuoronvaihtoon ja pieneen, ehkä vain sekunnin kestävään verkkoyhteyksistä johtuvaan viiveeseen: kun yksi opiskelijoista lopetti puheenvuoronsa, ennen seuraavan aloituksen kuulumista saattoi olla sekunnin tai parin viive, jonka aikana kaksi tai kolme opiskelijaa olivat jo ehkä ottaneet vuoronsa. Kun he kuulivat toisen puheen, he hiljenivät kohteliaasti, mutta koska kaikki tämä tapahtui pienellä viiveellä reaaliajasta, vuorovaikutus oli katkonaista ja hämmentyneen oloista. Kun kurssilla alettiin tehdä ryhmätehtäviä kahden hengen ryhmissä, yksi opiskelija kommentoikin sen olevan miellyttävämpää, kun tiesi helposti, milloin oli oma vuoro. Tähän vaikutti varmasti myös se, että kaikki opiskelijat eivät käytä kameroita ja opettajia on ohjeistettu siihen, että kameran käyttöä ei saa vaatia opiskelijoilta. Toisille opettajille ja opiskelijoille on luontevaa toimia verkkoympäristössä ja käyttää kameraa puhuessaan, mutta joillekin siihen on ollut korkea kynnys. Eräs opettaja kertoi,

6/2020

että hän muistuttaa lähes jokaisen tunnin alussa kameran käytön hyödyistä ja siitä, kuinka tärkeää kuva on vuorovaikutuksen kannalta. Vaikka kameran käyttöä ei voi vaatia, siihen on kuitenkin hyvä kannustaa alusta saakka; vaikuttaa siltä, että kun kerran uskaltautuu laittamaan kameran päälle, se muuttuu melkein automaattiseksi toiminnoksi ja alkaa tuntua luontevalta. Eräällä kurssilla oli mukana huonokuuloinen opiskelija, joka luki huulilta ja jolla oli mukana lisäksi kirjoitustulkit. Ensimmäisellä tunnilla tämä opiskelija kertoi tilanteestaan toisille ja toivoi, että ainakin pienryhmäkeskusteluissa käytettäisiin videokuvaa, jos se suinkin olisi mahdollista. Toiset opiskelijat suhtautuivat myönteisesti asiaan ja kameran käytöstä tuli tapa kurssilla, mikä vaikutti opettajan näkemyksen mukaan positiivisesti kurssin ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen.

Onnistumisia ja vinkkejä muille

Opettajahaastattelussa tuli esiin, että on tärkeä seurata oppimisen kehitystä kurssien aikana. Ei välttämättä riitä, että opettaja korjaa tehtävät kurssin puolessavälissä tai lopussa, sillä siinä vaiheessa opiskelija on jo saattanut pudota kärryiltä. Kehitystä voi seurata helposti vierailemalla pienryhmien virtuaalisissa saleissa tai digitaalisesti ohjelmoitujen harjoitusten raporttien avulla (esimerkiksi Moodlen tenttityökalulla tehdyt tehtävät, joista opiskelija saa välittömän palautteen ja joiden sujumista opettaja voi seurata raportista). Sanallistaminen on hyvä muistaa, jotta oppimisprosessi ja opetusmetodien tarkoitus tulevat näkyviksi. Ennen vapaata keskustelutehtävää opettajan kannattaa sanoa esimerkiksi: ”Tässä tehtävässä on tärkeintä, että viesti menee perille, kielioppi ei nyt ole se pääpointti.” Jos tehtävässä keskitytään samaan aikaan rakenteisiin ja keskusteluun, opettaja voi sanoa: ”Edelleen keskustelussa viestin perille meneminen on tärkeintä, mutta sen lisäksi nyt pitäisi saada menneet aikamuodot menemään nappiin, jotta viesti välittyisi paremmin.” Opettajalle on selvää, miksi tehtävä tehdään ja mihin sillä pyritään, mutta se kannattaa sanallistaa lauseella tai parilla. Yhdessä haastattelussa todettiin, että opiskelijat välillä pyytävät lisää sanaston harjoittelua. Tällöin opettaja voi muistuttaa, missä kaikissa harjoituksissa sanasto kertautuu. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä opiskelijoille korkeakouluissakaan. Henkilökohtaistaminen voi olla hyvin yksinkertaista. Pelkän tervehdyksen sijaan voi tervehtiä opiskelijan nimellä. Palautteessa voi rakenteiden kommentoinnin lisäksi viitata opiskelijan kertomaan asiaan (A mí también me interesa ese museo…). On hyvä lopettaa lainaukseen eräältä haastatellulta opettajalta: ”Tämä kurssi on ollut uskomaton oppimispolku. Tuntuu, etten ole vähään aikaan oppinut niin paljon. Kuin uusi maailma olisi avautunut. Niinpä me ollaan valmiita ottamaan vastaan palautetta opiskelijoilta, jotta tämä pilotti saadaan kehittymään oikeaan suuntaan.” Juttua varten haastateltiin viittä KiVAKO-hankkeen opettajaa, joista yksi opettaa saksaa, kaksi ranskaa ja kaksi espanjaa.

Motivoiva New Insights tulossa LOPS 2021:een! Suosittu lukion A-englannin Insights-sarjamme uudistuu LOPS 2021:een New Insights -sarjaksi. • New Insightsin tavoitteena on innostaa opiskelijoita englannin pariin autenttisten sisältöjen, monipuolisten tekstityyppien ja puhuttelevien videoiden avulla. • Opiskelijoita rohkaistaan tuottamaan itse kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti. • Sarja ohjaa opiskelijaa jatkuvaan taitojen ja opiskelutapojen itsearviointiin. • Eriyttäminen on entistä sujuvampaa monipuolisten tehtävien avulla.

V U O D E N K I E LT E N O P E T TA J A

Ideat jakoon

arjessa ”Materiaalia syntyy paljon, ja sen jakamatta jättäminen tuntuisi järjettömältä”, sanoo vuoden kieltenopettaja Reetta Bizet, joka pitää blogia ja jakaa vinkkejä sosiaalisessa mediassa. TEKSTI ANNA HALME KUVAT REETTA BIZET

uoden kieltenopettajaksi 2020 on valittu kuopiolainen Reetta Bizet, joka opettaa englantia, ruotsia ja saksaa perusopetuksessa. SUKOLin hallitus toteaa, että valinnan perusteena on laaja ja merkittävä digitaalisten oppimisympäristöjen osaamisen jakaminen kollegoille. Erityisen tärkeää työtä Reetta Bizet teki koronakeväänä 2020, jolloin hänen vinkeistään ja ohjevideoistaan hyötyi suuri joukko kieltenopettajia eri puolella Suomea. Vuoden kieltenopettaja -tunnustus jaetaan SUKOLin ja Sanoma Pron yhteistyössä.

Digistä innostunut unelmakollega

Reetta Bizet on aloittanut opettajan uransa Helsingissä vuonna 2011. Nykyisin hän opettaa englantia, ruotsia ja saksaa Kuopiossa Puijonsarven koulussa sekä ala- että yläkoulun puolella. Hän toimii koulussaan myös digitutorina. Digitaalisuus, pelillisyys ja toiminnallisuus kiinnostavat Reettaa. Ne edistävät oppimista, ja lisäksi ne tuovat vaihtelua ja hengähdystaukoja pulpetissa istumiseen. ”Tavoitteena on, että oppilaalla on tulevaisuudessa matala kynnys käyttää monipuolisesti erilaisia työtapoja sekä taito valita näitä tapoja aina tilanteen mukaan”, Reetta kertoo. Reetan kollegat kuvaavat häntä näin: Reetta on jalat maassa oleva kielen opetuksen taituri. Hän on huikea ideanikkari ja mukava kollega. Kollegana Reetta on unelma! Hän taitaa ja tietää eikä piilota laajaa taitotietoaan vakan alle vaan jakaa osaamistaan niin kieltenopettajien koulutuksissa kuin omassa työyhteisössään ja blogissaan. On korvaamatonta saada aina tarvitessa päteviä neuvoja ja ymmärrettävää apua digiasioissa ja vinkkejä ajankohtaisista materiaaleista tai sovelluksista. Innostus näkyy ja tarttuu: Reetta kannustaa, ottaa vastuuta, on läsnä niin oppilaille kuin meille kollegoillekin. Hänen kanssaan on

6/2020

Reetan kasvot saattavat olla jo monelle tutut hänen bloginsa Facebook-ryhmästä, josta voi hakea vinkkejä digiopetukseen ja toiminnallisuuteen. Kaija Sankila (vas.) ja Noora Kaukola verkkokursseja suunnittelemassa.

V U O D E N K I E LT E N O P E T TA J A

myös joskus kiva jäädä ihan vaan yhdessä pohtimaan, mikä olisi paras suomennos juuri tälle ilmaukselle. Reetta on hyvä esimerkki siitä, kuinka nuori kieltenopettaja voi ottaa vastuuta, toimia yhteisön hyväksi ja kannustaa kehittymään ammatillisesti.

Ideoita opetukseen blogissa ja somessa ”Blogin pitäminen lähti siitä, miten arjen keskellä ideat jäivät usein jakamatta. Halusin myös kehittää omaa opettajuuttani, ja mikäpä sen parempi tapa tähän kuin omien ideoiden esittäminen suuremmalle yleisölle, vaikka ajatus hieman ensin hirvittikin”, Reetta kertoo. Reetta Bizet – ideoita opetukseen -blogi on osoitteessa reettabizet. blogspot.com, ja siellä Reetta jakaa etenkin toiminnallisuuteen ja digiin liittyviä vinkkejään kerran viikossa. Hän on ahkera päivittäjä myös sosiaalisessa mediassa. Kaikki hänen tekemänsä materiaali on vapaasti käytettävissä opetusta varten. Ideansa Reetta saa milloin mistäkin. Idea voi syntyä pohtiessa oppimisen haasteita, mutta yhtä hyvin se voi iskeä vaikkapa kaupan hyllyjen välissä. Oppilaat ja työkaverit voivat myös olla ideoiden lähteenä. Jos idea on lainattu muualta, Reetta tuo sen aina blogissaan esiin. ”Materiaalia syntyy melko paljon, ja sen jakamatta jättäminen tuntuisi järjettömältä. Blogin kautta syntynyt keskustelu muiden opettajien kanssa on myös ollut valtavan palkitsevaa” Reetta sanoo. Blogissa hän voi hyödyntää vapaa-ajallaan hankkimiaan koodaustaitoja. ”Tavoitteenani on helpottaa muiden opettajien arkea tarjoamalla valmista materiaalia sekä kehittää samalla omia taitojani opettajana ja materiaalin tuottajana. Opettaja ei tule mielestäni valmiiksi työssään koskaan, ja ehkäpä juuri siksi tästä työstä pidän.”

Kohti parasta mahdollista opetusta

Opettajia, jotka eivät vielä ole tottuneita etä- ja verkko-opetukseen, Reetta muistuttaa siitä, että etänäkin oppilas on tärkein: ”Se, että opettaja välittää

oppilaistaan ja on edelleen läsnä oppilaitaan varten, välittyy kyllä, jos siihen vain jonkin keinon keksii. Sen voi tehdä monella tavalla, eikä se vaadi aina hienointa tekniikkaa ja digiosaamista.” Aloittelevan digiopettajan ei kannata keskittyä siihen, mitä ei vielä osaa, vaan omaan haluunsa oppia. “Kollegojen tuki ja ideoiden jakaminen on ehdotonta etäopetuksessa, etteivät työtunnit kasva tolkuttomiksi”, Reetta korostaa. Unelmiensa kieltenopetusta Reetta kuvaa näin: ”Olisi aikaa suunnitella työtä kollegojen kanssa ja pohtia tunteja ja materiaaleja oppijalähtöisesti. Tunneilla oppilaita voisi osallistaa monin eri keinoin heidän erilaiset tarpeensa huomioiden niin, että ehtisi kannustaa ja tsempata kaikkia omia tavoitteitaan kohden. Ryhmäkoon olisi oltava siis myös maltillinen.”

Omaa osaamista mukaan työyhteisöön Erityisesti juuri valmistuville tai ensimmäistä työpaikkaansa etsiville kieltenopettajille Reetta vinkkaa, että työhön kannattaa rohkeasti ottaa mukaan sellaistakin osaamista, jota on vaikkapa vapaa-ajallaan kerryttänyt.

”Jos jokin asia työssä tuntuu haastavalta, on hyvä myöntää asia itselleen ja lähteä hakemaan siihen ratkaisuja ja parempia toimintamalleja sen sijaan, että antaisi haasteiden lannistaa. Tämä asenne huomataan toivottavasti myös töitä hakiessa”, Reetta sanoo. Opettajan työhön kuuluu jatkuva kouluttautuminen ja uuden oppiminen. ”Ajatus voi tuntua raskaalta, mutta usein juuri koulutusten jälkeen olo on ollut entistä motivoituneempi”, Reetta kannustaa. ”Minulla on ollut onni päästä työpaikkaan, jossa työyhteisö ja johto tukevat oman osaamiseni kehittämistä ja jossa on tarjolla kuuntelijoita pahoja päiviä varten”, Reetta kiittää. Erityisesti kieltenopettajakollegojen tuki on ollut merkittävä niinä hetkinä, kun on tuntunut, että työkuorma kasvaa mahdottomaksi. Heidän ansiostaan työtä jaksaa tehdä ja siitä voi jopa nauttia. Vuoden kieltenopettaja antaa kollegoilleen suuret kiitokset: ”Opettaja saattaa olla yksin luokassa, mutta yksin tätä työtä ei tarvitse eikä pidä tehdä.”

VUODEN KIELITEKO

Aikuisenakaan ei ole liian myöhäistä Vapaassa sivistystyössä hankittu kielitaito jää helposti näkymättömäksi. Ratkaisuksi tähän on kehitetty taitotasoihin pohjautuva osaamismerkki, joka valittiin Vuoden kieliteoksi 2020. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI HARJUSALMI

len kielten pääopettaja Linnalan opistossa, joka on yksityinen ja kaupungin ainoa kansalaisopisto Savonlinnassa. Jo 32 vuotta olen vastannut siellä kieltenopetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä opettanut englantia ja ruotsia.

Osaamismerkit: idea ja tavoitteet

Kollegoiden kanssa on ollut usein puhetta, kuinka harmillista on, ettei kansalaisopistossa hankittua kielitaitoa saa millään tavalla näkyviin. Harva uskaltautuu kokeilemaan Yleisiä kielitutkintoja (YKI), vaikka meilläkin niitä järjestetään, sillä viralliseen kokeeseen osallistumista pidetään stressaavana ja kalliinakin. Jotkut opiskelijoistamme ovat heränneet vasta kouluaikojen jälkeen kielitaidon tärkeyteen. He ottavat opinnot nyt tosissaan ja kehittyvät hienosti tai opiskelevat nyt kieltä, jota koulussa ei ollut tarjolla. Erityisesti yksilöopiskelijoissa on tavoitteellisesti opiskelevia, jotka tarvitsevat kieltä työssään tai aikovat hakeutua ulkomaille. Kurssitodistukset ovat kuitenkin osallistumistodistuksia, joissa kielitaidon kehittyminen ja taso eivät näy. Sopivasti tähän tarpeeseen tulivat Kansalaisopistojen liiton Open Badge -osaamismerkkiin ja osaamisperusteisuuteen perehdyttävät koulutukset. Lahden Wellamo-opistossa oli ensimmäisenä kansalaisopistona otettu käyttöön Taitaja-osaamismerkit sukututkimuksessa ja kädentaidoissa, ja näitä Merja Kittelä Wellamosta kävi eräässä Kansalaisopistojen liiton tilaisuudessa esittelemässä sekä kertomassa opistossa laadituista merkkikriteereistä. Muistan elävästi, miten tajunnassani jysähti: kielissähän kriteerit ovat jo valmiina opettajille ennestään tutun kielitaidon eurooppalaisen viitekehyksen muodossa! Tällainen EVK-kriteeriviitteisyys sopisi mainiosti vapaaseen sivistystyöhön, sillä se ei ole sidoksissa kurssisisältöihin tai muiden opiskelijoiden taitoihin. Itse kriteeristö on jo lähtökohtaisesti osaamisperusteinen.

6/2020

Hanke käyntiin Seuraavaksi alkoi kumppaneiden etsintä ja kiivas sähköpostiliikenne. Viestittelin kaikkiin Kansalaisopistojen liiton koulutuksessa mukana olleisiin opistoihin kysellen, olisiko kiinnostusta kielten osaamismerkin kehittämiseen. Rahoitusta haettaisiin Opetushallituksen vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustuksista. Kieltenopettajataustainen koulutuspäällikkö Johanna Jokinen Valkeakoski-opistosta kiinnostui ja innosti mukaan Sastamalan Opiston kielten suunnittelijaopettajan Tuija Hyvösen, jonka työtä Mari Penkkimäki sitten jatkoi. Hankkeen nimeksi valikoitui Kielten taitotasot osaamismerkeiksi, ja hankerahoitusta saimme vuosille 2018–2019. IN F O

VUODEN KIELITEKO 2020 SUKOL on myöntänyt Vuoden kieliteko -palkinnon Päivi Harjusalmen aloittamalle projektille Kielten taitotasot osaamismerkeiksi. Osaamismerkit perustuvat eurooppalaiseen kielitaidon viitekehykseen, ja ne mahdollistavat joko opistossa tai muualla hankitun kielitaidon tunnustamisen. Osaamismerkkejä voi saada myös viittomakielestä. Projekti kannustaa muita opistoja lähtemään mukaan, ja siitä saatua kokemusta ja materiaalia voidaan jakaa laajasti kaikille vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Vuoden kieliteko -tunnustukseen kuuluu rahapalkinto, jonka lahoittaa Otavan Kirjasäätiö. Lisätietoa: opistostaosaamista.wordpress.com.

VUODEN KIELITEKO

Yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa Olemme olleet yhteydessä muihin opistoihin, käyneet jakamassa, vastanneet tiedusteluihin ja kouluttaneet kiinnostuneita Kansalaisopistojen liiton valtakunnallisissa verkkoseminaareissa. Tällä hetkellä Kielenosaaja-merkkejä ollaan ottamassa käyttöön Pieksämäen seutuopistossa, Kuopion kansalaisopistossa ja Etelä-Karjalan kansalaisopistossa Lappeenrannassa. Uskon, että vertaiskokemusten lisääntyessä ”merkillisten” opistojen määrä kasvaa. Olemme jo aloittaneet yhteistyön toisen asteen kanssa, esimerkiksi Savonlinnassa tänä syksynä italian kursseilta osaamismerkin suorittaneet lukiolaiset saavat siitä kurssisuorituksen. Yhteistyötä ammattioppilaitoksen kanssa käynnistellään myös.

Valmista Kielenosaaja-merkkiä tarjotaan käyttöön muillekin opistoille.

Etäisyyksien ja opistotyökiireiden vuoksi työskentelimme pääasiassa verkossa. Kokemus yhteistyöstä oli erittäin hieno, sillä osaamisemme ja tapamme työskennellä täydensivät toisiaan mainiosti. Olen itse impulsiivinen ideoija ja nyt-ruvetaan-vaan-tekemään-tyyppi, joten hankkeesta olisi tuskin tullut mitään ilman projektin muiden ”mäyrien” syvällistä ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä (Open Badge = osaamismerkki, merkin käyttäjä on tietysti badger, mäyrä). Kunnia Vuoden kieliteosta kuuluu siis vähintään yhtä paljon heille! Eihän moottorikaan kulje yksin ilman auton pyöriä ja koria.

Työryhmä päätyi portfolioarviointiin

Eniten meitä mietitytti arviointi: kuinka se tulisi tehdä, sillä perinteinen koe oli poissuljettu. Päädyimme tuntityöskentelyn seuraamisen lisäksi portfolioarviointiin, joka tapahtuisi käytännössä kokoamalla kurssin mittaan opiskelijan tekemiä töitä portfolioksi siten, että kaikki kielitaidon osa-alueet katettaisiin. Suullista kielitaitoa päädyimme tallentamaan opiskelijoiden kotona tekemien WhatsApp-videoiden avulla. Olin aluksi itse hiukan epäileväinen kysyessäni kuinka moni eräässä, lähinnä eläkeläisistä koostuvassa pilottiryhmässäni käyttää sovellusta. Kaikki kädet nousivat! Hienoja videoista tulikin. Päämääränämme oli kehittää kansalaisopistojen kieltenopetukseen valtakunnallinen, kevyt osaamisen tunnustamisen tapa, joka kannustaa opiskelijoita etenemään kohti henkilökohtaisia tavoitteitaan. Saamamme opiskelijapalautteen mukaan portfolioarviointi todellakin koetaan kannustavaksi. Opettajia varten kokosimme verkkosivuston, jossa on keskeinen tieto Kielenosaaja-merkistä, muun muassa tarkat arviointikriteerit kaikille kielitaidon osa-alueille sekä ideoita portfoliotehtäviin, jotta merkkiarviointi olisi myös opettajalle vaivatonta (https://opistostaosaamista.wordpress.com/).

Päämääränämme oli kehittää kansalaisopistojen kieltenopetukseen valtakunnallinen, kevyt osaamisen tunnustamisen tapa, joka kannustaa opiskelijoita etenemään kohti henkilökohtaisia tavoitteitaan. Kiinnostuneille sanoisin seuraavaa: Tutustukaa sivustoomme ja ottakaa hankeopistoihin rohkeasti yhteyttä! Meillä on pian kahden vuoden kokemus arvioinnista ja merkkien myöntämisestä, joten uskallan väittää, että aika monta käytännön ongelmaa on tähän mennessä kohdattu ja ratkottu. Teemme työtämme täällä ruohonjuurella, olemme tavallisia opettajia, joten Kielenosaaja-merkin käyttöönotto ei ole rakettitiedettä. Mikäli opisto päättää ottaa Open Badget käyttöön, jaamme mielellämme valmiita merkkejä kriteereineen muillekin opistoille. Näin visuaalinen yhtenäisyys säilyy, merkin tunnettuus lisääntyy, eikä jokaisen opiston tarvitse askarrella merkkien teknisen puolen kanssa. Lisenssin voi opisto hankkia helposti ja edullisesti Kansalaisopistojen liiton kautta. Open Badge -alusta soveltuu muidenkin ainealueiden osaamismerkkien kehittämiseen ja käyttöön.

Vapaa sivistystyö kielivarannon vaalijana

Merkkien myötä tutuksi tullut arviointi ja osaamisperusteisuus tulevat olemaan keskeisiä, mikäli kansallinen koulutuksen KOSKI-tietovaranto avataan vapaan sivistystyön koulutuksille lakimuutoksen myötä. Näinä kielivarannon kapenemisen aikoina kansalaisopistoilla, Suomen suurimmalla kielikouluttajalla, olisi paljon annettavaa. KOSKI-tietovarannon uskon helpottavan opistojen kielikurssien hyväksiluke-

VUODEN KIELITEKO

mista muissa yhteyksissä. Sopii toivoa, että tämä vahvistaa ajan myötä vapaan sivistystyön asemaa ja rahoitusta. Näkisin, että merkkien suorittamisella on paikkansa esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutuksessa. Monet tähtäävät keskitason YKIin, jolla voi osoittaa kansalaisuuteen vaadittavan kielitaidon, ja matkan varrella saadut merkit voisivat auttaa omien taitojen hahmottamisessa ja tavoitteen saavuttamisessa. Ehkä eniten opettajia ja opistoja on askarruttanut se, vaarantuuko tässä vapaan sivistystyön perusolemus, vapaus. Tuleeko arviointi ahdistamaan kokeita ja testaamista kammoavia opiskelijoita? Tuleeko opettajalle paljon ylimääräistä työtä? Kokemuksemme mukaan näin ei ole, sillä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen merkkien avulla on mahdollisuus mutta ei pakko, eikä se vaikuta normaaliin työskentelyyn kursseilla. Samassa ryhmässä voivat opiskella niin harrastajat kuin tavoitteellisemmin etenevät. Osa opettajista on käyttänyt arviointiin normaalia kurssimateriaalia, osa on teettänyt hakijoilla ylimääräisiä tehtäviä. Opettajat ovat itse saaneet valita, miltä kursseilta merkkiä voi hakea tai ovatko merkeistä ylipäätänsä kiinnostuneita. Pilottivaiheen jälkeen hakijamäärät ovat myös tasaantuneet, emmekä ole pitäneet arviointia rasittavana.

Oman kokemukseni mukaan arviointi sivustollamme esiteltyjen yksityiskohtaisten, osaamisperusteisten kriteerien pohjalta on yllättävänkin helppoa, kunhan näyttöä on riittävästi. Merkkihenkilöiksi arvioinnin kautta Toki on pidettävä huolta siitä, etteivät osaamismerkit kärsi in�laatiota ja niistä tule osallistumismerkkejä. Opiskelijoille on kerrottava, että B1-tasoiselta kurssilta ei välttämättä saa samantasoista osaamismerkkiä, jonkin tasoisen kylläkin. Arvioinnit tulee tehdä huolellisesti kuvaamaan hakijan todellista osaamista. Merkin myöntänyt oppilaitos ja haluttaessa opettajakin ovat jäljitettävissä, ja kaikki me haluamme varmaankin seistä antamamme arvion takana. Meille opisto-opettajille arviointi ei ole ollut kovin tuttua, mutta haluaisin siihen kuitenkin rohkaista, sillä kokenut ja opettamansa kielen hallitseva kyllä selviää. Oman kokemukseni mukaan arviointi sivustollamme esiteltyjen yksityiskohtaisten, osaamisperusteisten kriteerien pohjalta on yllättävänkin helppoa, kunhan näyttöä on riittävästi.

6/2020

Päivi Harjusalmi kannustaa opistoja ja opettajia osaamismerkkien käyttöön.

On silti myönnettävä, että henkäisimme melko syvään erään pilottikurssin opiskelijan ilmoittaessa ”mitalikahveilla” osaamismerkkikakkua lusikoidessaan suorittaneensa myös Yleisen kielitutkinnon. Henkäys muuttui tyytyväisyyden hyrinäksi, kun kävi ilmi, että YKI-arvio oli täsmälleen sama kuin hänelle myönnetyssä osaamismerkissä! Ensikertalaista arvioijaa lohduttanee kuitenkin, etteivät osaamismerkit ole YKIin tai yo-tutkintoon verrattavissa oleva high stakes -järjestelmä. Haluaisin kannustaa kollegoja kansalaisopistoissa ryhtymään ”merkkihenkilöiden” tekijöiksi. Yhdestä kurssista voi aloittaa. Meille pioneeriopettajille Kielenosaaja-merkkien myöntäminen on ollut ja on hyvin antoisaa: saamme kartuttaa taitojamme arvioinnin saralla ja tukea opiskelijoidemme edistymistä. Joku opiskelija on saanut merkin avulla käsityksen englannin taitotasostaan ensimmäisen kerran vasta eläkeiässä, nuori hakee Viroon opiskelemaan ja osoittaa hallitsevansa alkeiskielitaidon, kolmas tekee merkkisuorituksen työtä varten viittomakielessä, jonka osaamisesta on vaikea saada arviota vielä mistään. Näen vapaan sivistystyön olevan tässäkin muun kielikoulutuksen täydentäjä: aikuisenakaan ei ole liian myöhäistä!

Varmasti uuteen LOPSiin! Kielten sarjamme uudistuvat B2- ja B3-kielten sarjamme Magazin.de, J’aime ja ¡Nos vemos! uudistuvat LOPS 2021:n mukaisiksi käyttäjien toiveita huomioiden. Lähes kaikista oppikirjoista voi valita joko painetun tai digikirjan. Uusi Otso-mobiilisovellus avaa äänet ja videoita myös painettua oppikirjaa käyttävälle. Opettajan digiopetusaineisto ja esitysmateriaali ovat saatavilla kuhunkin moduuliin.

Magazin.de – saksa

UUTTA OPETUKSEN JA OPISKELUN TUEKSI! • Opettaja voi jatkossa luoda omia opintojaksoja Opepalvelussa.

J’aime – ranska

• Uusi Analytiikkapalvelu ja uudistuvat digikokeet tukevat opettajan arviointityötä. LUE LISÄÄ JA KATSO ILMESTYMISAIKATAULUT: otava.fi/LOPS2021 YLÄKOULUN PAINETUT OPPIKIRJAT Magazin.de, J’aime ja ¡Nos vemos! tarjoavat yläkoulun opetukseen sarjojen alkuperäiset painetut oppikirjat lukuvuoden 2021–2022 ajan.

¡Nos vemos! – espanja

U U T TA K O R K E A K O U L U S TA

Kiinan

osaajia tarvitaan

Kiina-asiantuntijoiden tarve kasvaa työelämässä. Tähän tarpeeseen vastaa Turun yliopiston uusi kiinan kielen pääaine. TEKSTI JA KUVA HANNA HOLTTINEN

iinan kielen osaamisen tarpeellisuudesta työelämässä on rummutettu Suomessa tasaiseen tahtiin viimeisen vuosikymmenen ajan. Tästä huolimatta kiinan kielen opiskelu pääaineena yliopistotasolla on edelleen harvinaista ja kiinan opiskelumahdollisuudet ovat rajalliset. Julkiseen keskusteluun kiinan kielestä ja Kiinan tuntemuksen hyödyllisyydestä on noussut Kiina-asiantuntijuuden kasvava tarve. Kiina-asiantuntijuudelle on yhteiskunnallinen tilaus, mutta tarpeeksi laaja-alaisia ja kielitaitoisia Kiinan tuntijoita on Suomessa harvassa. Jos Kiina-asiantuntijoita on vähän, kiinan kielen lingvistejä on vielä vähemmän. Onkin syytä miettiä, koulutetaanko Suomessa tarpeeksi kiinalaiseen yhteiskuntaan perehtyneitä kiinan kielen ammattilaisia ja osataanko jo valmistuneiden Kiina-asiantuntijoiden osaamista hyödyntää suomalaisessa työelämässä. Askelen lähemmäksi Kiina-asiantuntijuuden vakiintumista suomalaiseen työelämään tuo Turun yliopiston uusi kiinan kielen pääaine, johon otetaan ensimmäiset opiskelijat ensi vuonna. Tähän asti kiinan kielen koulutusvastuu on ollut ainoastaan Helsingin yliopistolla. Turun alkava kiinan kielen pääaine on valtakunnallisestikin merkittävä aloite laajentaa yliopistojen kieliaineiden valikoimaa niin sanottujen eurooppalaisten kielten ulkopuolelle.

Opiskelijamäärät kasvussa maailmalla

Kiina on maailman puhutuin kieli, ja maailmalla sen opiskelu vieraana kielenä on kasvattanut suosiotaan viimeisten parin vuosikymmenen ajan. Kiinaa pääaineena opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden määrä on esimerkiksi Isossa-Britanniassa kasvanut koko kuluvan vuosituhannen ajan, ja erilaisia sinologian ja kiinan kielen pääaineita ja pääaineyhdistelmiä tarjoaa maassa noin 40 yliopistoa. Yhdysvalloissa tarjolla olevien kiinan kielen korkeakouluopintojen määrä kaksinkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 2013. Kiinan valtion omien tilastojen mukaan Manner-Kiinassa opiskeli

6/2020

vuonna 2019 lähes puoli miljoonaa ulkomaalaista opiskelijaa. Ranskassa sinologialla on pitkä historia ja Kiina-tutkimus on vahvasti valtiovetoista. Pohjoismaista esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa kiinaa voi opiskella pääaineena useammassa yliopistossa. Vaikka Kiina-opintojen houkuttelevuus on jonkin verran kärsinyt Xi Jinpingin valtakaudella, on selvää, että Kiina-asiantuntijuutta kaivataan niin yhteiskunnan, kult-

U U T TA K O R K E A K O U L U S TA

tuurin kuin kielenkin alueilla. Kielitaito, viestintätapojen tunteminen, kulttuurinen osaaminen ja yhteiskuntaan perehtyneisyys ovat ensisijaisen tärkeitä taitoja mille tahansa organisaatiolle, jolla on toimintaa Kiinan kanssa. Kiinan valtion toimia voi paheksua, mutta maailman toiseksi suurinta taloutta on käytännössä mahdotonta enää jättää kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle.

Maisterivaiheessa kiinan kielen oppiaineessa tarjolla on kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelma. Opettajaopintoja ei tarjota, mutta mikään ei estä opiskelijoita hakeutumasta aineenopettajan pedagogisiin opintoihin sivuaineena. Varsinainen kiinan kielen opettajien koulutus säilyy Helsingin yliopistossa.

Omaa materiaalituotantoa kaivataan

Kiinan valtio yrittää aktiivisesti vaikuttaa maailmanpolitiikkaan monin eri tavoin. Meillä Suomessa Kiinan harjoittama soft power eli pehmeä vaikuttaminen näkyy selkeimmin juuri kiinan kielen opinnoissa. Kiinan valtio tarjoaa kiinan kielen opintoja Konfutse-instituuttien ja valtion apurahojen kautta ja panostaa Kiinassa tuotettuun oppikirjamateriaaliin, jota meillä Suomessakin käytetään peruskouluissa ja korkeakoulujen kielikursseilla. Varhennettu kieltenopetus mahdollistaa kiinan opiskelun jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta, ja siksi on tärkeää, että Suomessa tuotetaan Kiinan valtiosta riippumatonta kiinan kielen opetusta ja kehitetään suomenkielisiä oppimateriaaleja eri asteiden tarpeisiin. Suomessa kiinan kielen oppimateriaalin tuottaminen on kuitenkin ollut lähinnä yksittäisten opettajien vastuulla, eikä Suomessa tuotettua materiaalia ole riittävästi tarjolla käytettäväksi eri koulutusasteilla. Puute on havaittu, ja tällä hetkellä oppimateriaalin tuottamiseen panostaa Opetushallituksen tukema Aasian ja Afrikan kielten hanke. Hankkeessa on muun muassa aloitettu suomenkielisen oppimateriaalin tuottaminen kolmen eri kaupungin kiinan kielen opettajien yhteistyönä alakoulun tarpeisiin.

Kiinaa Turussa

Turun uuden kiinan pääaineen myötä lisääntyy myös tarve kiinan kieltä ja sen oppimista suomalaisessa kieliympäristössä käsittelevälle tutkimukselle. Toiveissa onkin, että Turun uusi kiinan oppiaine lisää kiinnostusta paitsi kielen opiskelua myös oppimisen ja opettamisen tutkimusta kohtaan. Näin voitaisiin tukea kiinan kielen oppiaineen kansallista kehitystyötä. Kun pohjatyöhön panostetaan kaikilla koulutusasteilla, turvataan myös kiinan kielen asiantuntijoiden riittävyys eri aloille ja tutkimuksen tarpeisiin. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella kiina alkaa nollakielenä. Opintoihin voi siis hakeutua, vaikka ei olisi koskaan kiinaa opiskellutkaan. Kielitaitoa kartutetaan muiden opintojen rinnalla kulkevilla kiinan kielen kursseilla ja integroidusti pääaineen muilla kursseilla opiskelijoiden taitotason mukaan. Opintosuunnitelma painottuu kieliasiantuntijuuteen, kielelliseen viestintään ja kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukseen. Vuonna 2021 oppiaineeseen otetaan 15 pääaineopiskelijaa. Kiinan kieltä voi opiskella myös sivuaineena. 51 prosenttia opiskelijoista pääsee opintoihin todistusvalinnan ja 49 prosenttia pääsykokeen kautta. Niin sanottuna kynnysehtona on äidinkielen ylioppilasarvosana, jonka on oltava vähintään m. Todistusvalinnassa pisteitä voi saada viidestä aineesta: äidinkielestä, parhaat pisteet tuottavasta kielestä ja kolmesta hakijalle parhaat pisteet tuottavasta aineesta.

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella kiina alkaa nollakielenä. Opintoihin voi siis hakeutua, vaikka ei olisi koskaan kiinaa opiskellutkaan. Turussa kiinan kielen pääaineopintojen laaja-alaisuuden toivotaan vetoavan eri aloille suuntautuviin opiskelijoihin. Mahdollisia sivuaineita voivat olla eri ihmistieteet, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, yrittäjyysopinnot tai vaikkapa kieliteknologia. Kiinan oppiaineesta valmistuvat kiinankielisen viestinnän asiantuntijat voivat sijoittua työelämässä julkishallinnon, erilaisten järjestöjen, liike-elämän tai viestinnän tehtäviin tai suuntautua tutkimukseen. IN F O

LISÄTIETOJA KIINAN PÄÄAINEOPISKELUSTA TURUN YLIOPISTOSSA • https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/ 1.2.246.562.17.23167844804 • https://www.utu.fi/fi/opiskelijaksi/kiinan-kieli-humanististentieteiden-kandidaatti-ja-filosofian-maisteri-3-v-2-v • https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/ kiinan-kieli

KIRJOITTAJA Hanna Holttinen on valmistunut kiinan kielen opettajaksi Helsingin yliopistosta. Hän toimii suunnittelijana Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella.

S U K O L I N K O U L U T U S TA

Dopamiinia vai itseohjautuvuutta? SUKOLin kouluttaja Heli Isomäki antoi vinkkejä siihen, millaiset keinot auttavat eri-ikäisiä oppijoita. TEKSTI ANNA HALME

UKOL järjesti syksyllä 2020 yhden päivän koulutuksia, joiden aiheena oli oppimisen aivotieto. Yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa kouluttajana oli neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Heli Isomäki. Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin syyskuussa Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun tiloissa ja kaksi jälkimmäistä marraskuussa etäkoulutuksina.

Dopamiini säätelee ponnistelun määrää

Isomäki lähestyi oppimista aivojen toiminnan näkökulmasta. Oppiminen vaatii ponnistelua, ja ponnistelun määrään taas vaikuttaa motivaatiohormoni dopamiini. Asiat, jotka tuottavat dopamiinia, motivoivat, ja myös riippuvuudet perustuvat dopamiiniin. Erityisesti viimeisen 20 vuoden aikana aivojen dopamiinikulttuuri on muuttunut täysin lähes kaikkialla maailmassa. Isomäki kertoi, että Piilaaksossa IT-alan huiput pyrkivät lisäämään luovuuttaan jäämällä dopamiinipaastolle, jonka aikana tavanomaisen elämän dopamiinilähteet kuten medialaitteet tai fyysinen läheisyys oli kielletty. Alle 12-vuotiailla lapsilla pelkkä tehtävistä suoriutuminen tuottaa dopamiinia. Isomäen mukaan tähän perustuu kuuluisa lause ”children do if they can” – lapset tekevät, jos he osaavat, koska osaaminen motivoi heitä. Isomäki on mukaillut lauseelle jatkoa: nuoret tekevät, jos he haluavat, ja me aikuiset teemme, koska meidän on pakko. Isomäki muistutti, että kontrolli, säätely ja itseohjautuvuus ovat etuotsalohkon toimintoja ja biologisesti etuotsalohko on valmiiksi kehittynyt vasta noin 25-vuotiaana. ”Kaikki tätä ennen tapahtuva on pitkälti dopamiinin sanelemaa”, hän totesi.

Itseohjautuvuus kehittyy hitaasti

Miksi itseohjautuvuus sitten edes mainitaan jo peruskoulun opetussuunnitelmissa? Isomäen mielestä tavoitteena itseohjautuvuus on hyvä mutta edellytyksenä se on mahdoton. Itseohjautuvuuteen liittyvät taidot kehittyvät hitaasti, eikä niitä voi opiskella tai kehittää itsekseen, vaan ne kehittyvät ulkoa käsin. Itseohjautuvuuteen tarvitaan apua ja mallia, ”kasvua itseään viisaampien parissa”.

6/2020

Syyskuisen koulutuspäivän yleisökommentin mukaan nuorten on entistä vaikeampaa mennä epämukavuusalueelle ja nähdä vaivaa. Isomäki totesi, että dopamiinia on liikaa tarjolla: ”Pelaaminen on kova vastus oikealle elämälle ja koululle, sillä oikean elämän pelattavuus on huono.” Koulun tehtävänä kuitenkin on valmistaa nuoria todelliseen elämään, ei pelielämään. Siksi koulua ei kannata Isomäen mielestä liikaa pelillistää. Sen sijaan muuhun kuin pelaamiseen perustuvaa dopamiinintuotantoa kannattaa lisätä panostamalla kohtaamisiin ja henkilökohtaiseen huomioon. Kahdenkeskinen dialogi, fyysinen läheisyys ja kosketus ovat yhtä voimakkaita dopamiinilähteitä kuin medialaitteet.

Strategiset tiedot ja taidot

Isomäki tähdensi, että hän ei lähesty strategisia taitoja pedagogisesti vaan biologisesti: siltä kannalta, mihin aivoilla on mahdollisuuksia. Kaikki keinot, joita koulussa käytetään vaikkapa kielten opiskelun edistämiseksi, ovat joko ulkoisia tai sisäisiä. Ulkoiset keinot liittyvät ympäristön tai odotusten muokkaamiseen, ja niiden tavoitteena on Isomäen mukaan kärsimyksen lievittäminen. Keinoja ovat ympäristön muokkaaminen esimerkiksi ryhmäkokoa pienentämällä, odotusten muuttaminen tai erityisten opetusmetodien käyttö. Sisäisten keinojen tavoitteena taas on oppijassa tapahtuva muutos, joka olisi siirrettävissä oppimistapahtumasta toiseen. Lapsi tai nuori saattaa tarvita apua taidon tai oppimisstrategian siirtämisessä esimerkiksi kielestä toiseen, mutta kun hän saa tarvittavan avun, siirtäminen on mahdollista. Hankalassa tilanteessa kannattaa aluksi ohjata resursseja ulkoisiin keinoihin, ja kun tilanne on helpottanut, ulkoisia keinoja voi vähentää ja sisäisiä painottaa. Sisäisiin keinoihin kuuluu oppiaineen tai oppimisen taitojen harjaannuttaminen. Oppimisen keinot sinänsä ovat kaikille oppijoille samoja, ja niiden opetus sisältyy aineenopettajien ammattitaitoon; ne eivät ole pelkästään erityisopettajien opetettavia.

Itsesäätelystä metakognitioon

Isomäki esitteli yleisölle strategiakehityksen portaat, joiden avulla voi kuvata aivojen kehitystä. Niin kutsutun normaalin

strategiakehityksen portaat kehittyvät limittäin itsesäätelystä toiminnanohjauksen kautta metakognitioon. Itsesäätely kehittyy varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen aikana hoivan avulla. Aikuinen on tässä apusäätelijänä. Esimerkki itsesäätelystä on impulssikontrolli eli kyky vastustaa mielijohteen, halun tai kiusauksen herättämää tarvetta toimia. Toiminnanohjaus puolestaan kehittyy systemaattisessa ympäristössä alakouluiässä. Metakognitio kehittyy pedagogiikan avulla, ja se on ainoa, jota voi opettaa tai opiskella. Metakognition kehittyminen alkaa yläkouluiässä ja jatkuu ylemmillä asteilla noin 25-vuotiaaksi asti. Eri syistä monien ihmisten strateginen kehitys ei seuraa kalenteria. Isomäki esitti väitteen, jonka mukaan suomalaisissa yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa on oppijoita kaikilta näiltä strategiakehityksen portailta. Tämä on strateginen aivotodellisuus, jossa opettaja tekee työtään. Hankalin tilanne on, kun koululaisen tai opiskelijan koko perhe on itsesäätelyn portaalla. Tällöin esimerkiksi palaverissa sovitusta täytyy tehdä perheelle toiminnanohjauksellinen ohje.

Etä- tai lähiopetukseen ammatillisia digikirjoja Opettaja, tilaa ilmainen koekäyttö! shop.edita.fi/koekaytto

UUTUUS

Ohjeita ja käsitteitä

Isomäki toi esiin, että suuri osa opetuksesta ja ohjauksesta on metakognitiivista. Alle kouluikäinen lapsi ei tiedä, mitä vaikkapa ”olepas nyt kiltisti” tarkoittaa päiväkotipäivän eri vaiheissa. Samoin ”kokeet ensi viikolla, kappaleet 3–8” on metakognitiivinen ohje. Jos vastaanottaja on alemmalla strategiakehityksen portaalla, hän ei ymmärrä ohjeesta mitään, joten tällainen ohje on turha. Itsesäätelyvaiheeseen sopiva koeohje on se, että opettaja antaa koekysymykset ennakkoon. Toiminnanohjauksen vaiheessa opettajan kannattaa jakaa konkreettisia ohjeita vaikkapa videoina: oppikirjan käyttöohje, kokeisiinlukuohje, sanastonharjoitteluohje, digitaalisen materiaalin käyttöohje. Oppilaiden kanssa yhdessä voi laatia kokeisiin lukemista varten aikataulun ja työsuunnitelman. Myös ohjeet käydään oppilaiden kanssa yhdessä läpi. Laajat ja vaativat tehtävät on hyvä paloitella osiin, ja osatavoitteita voi asettaa yhdessä oppilaiden kanssa. Tavoitteiden toteuttamista kannattaa myös seurata. Esimerkiksi vieraiden kielten luetun ymmärtämistä ja sanaston harjoittelua voi jakaa seuraaviin vaiheisiin: kappaleen luku tai kuuntelu; vaikeiden sanojen merkitseminen; niiden tekstikohtien kääntäminen, joissa vaikea sana esiintyy; vaikeiden sanojen kirjoittaminen. Energia kannattaa siis kohdistaa siihen, mitä ei vielä osaa. Oppimisstrategioiden pohjana on opiskelukäsitteistön hallinta, ja niiden oppiminen edellyttää lapselle tai nuorelle tutun käsitteistön käyttöä. Kyetäkseen itse käyttämään strategiaa lapsen tai nuoren tulisi pystyä kertomaan tai kuvaamaan, miten hän toimii strategiaa käyttäessään. Onneksi oppimisen tukemiseen on myös yksinkertaisia keinoja. Isomäki korosti, että positiivinen palaute on aivojen toimivuuden kannalta elinehto.

Aivotietokoulutuksista voi lukea myös Tempuksen edellisestä numerosta 5/2020, jossa keskityttiin aivohuoltoon ja stressinhallintaan. Vuonna 2021 SUKOLin yhden päivän koulutusten aiheena on Etäopetus ja arviointi. Lisätietoa: sukol.fi/koulutus.

TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 020 450 010 shop.edita.fi/oppiminen

Kielen koe erityisopettajan silmin TERHI HÄMÄLÄINEN

Laaja-alaisena erityisopettajana teen tiivistä yhteistyötä aineenopettajien kanssa. Viimeisin yhteistyön hetki koulumme ruotsinopettajan kanssa liittyi tulevaan ruotsin kokeeseen. Aineenopettaja oli laatinut kokeen ja pyysi minulta siihen kommentteja. Erityisopettajana katson koetta eri silmin kuin aineenopettaja, jonka fokus on oppiaineen sisällössä. Katsomme kieltenopettajan kanssa yhdessä kokeesta läpi ainakin seuraavat asiat. Ensiksikin kokeen täytyy olla selkeä: siinä täytyy olla riittävän suuri fontti ja

Kokeen selkeys hyödyttää kaikkia mutta erityisesti oppilaita, joilla on lukivaikeus. riittävän suuret rivivälit. Harmillisesti tätä ei ole aina otettu huomioon sähköisissä koepankeissa, ja fonttia täytyy joskus suurentaa kopiokoneella. Koetta voi selkeyttää myös lihavoimalla tai alleviivaamalla tärkeät asiat tehtävänannoissa. Kokeen selkeys hyödyttää kaikkia mutta erityisesti oppilaita, joilla on lukivaikeus.Toiseksi mietimme, tarvitseeko osa oppilaista kokeeseen lisäapuja, vaikkapa kuvia tueksi. Joskus päätämme lisätä avut kaikille, joskus taas esimerkiksi vain tehostetun tuen oppilaille. Kolmanneksi kokeeseen kannattaa sisällyttää vaihtelevia tehtävätyyppejä, jotta kaikenlaiset oppijat voivat parhaiten osoittaa osaamistaan. Tämän kieltenopettajat ovat yleensä jo valmiiksi osanneet miettiä. Neljänneksi kysytään: onko tehtävien järjestys

6/2020

sopiva? Yleensä oppilaille on järkevintä, että helpot tehtävät ovat ensin ja vaikeammat kokeen lopuksi. Viidenneksi hyötyykö joku oppilas pilkotusta kokeesta? Tällöin oppilaalle annetaan koe yksi tehtävä kerrallaan. Tämä auttaa esimerkiksi silloin, jos oppilaan on vaikea keskittyä ja hän tekisi koko kokeen hutaisten. Entä tarvitseeko jonkun oppilaan koetta muokata enemmän – erilaisin tehtävätyypein esimerkiksi? Kuudenneksi mietimme muut koejärjestelyt, muun muassa pidennetyn koeajan tarpeen, kuka valvoo ja missä, tarvitaanko ohjaajaa tai erityisopettajaa avuksi, käyttääkö joku kokeessa muuta apumateriaalia kuten kirjaa tai omia muistiinpanoja, onko istumajärjestys sopiva. Lopuksi pohdimme vielä, miten varmistetaan, että kaikki ymmärtävät kysymykset oikein. Lukeeko opettaja koetehtävät ääneen koko luokalle, vai käykö hän varmistamassa tiettyjen oppilaiden ymmärryksen? Kokeen tarkoituksena on arvioida tavoitteiden mukaisia taitoja ja antaa kaikille mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan. Usein näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan tekemään paljon työtä, mutta yhteistyössä tämä on saavutettavissa. Jos erityisopettajaa ei ole saatavilla antamaan parannusehdotuksia, kannattaa kysyä apusilmiksi toista opettajaa tai vaikka koulunkäynninohjaajaa.

Terhi Hämäläinen on laaja-alainen erityisopettaja ja englannin ja ruotsin opettaja, joka opiskelee ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.�i www.suomenenglanninopettajat.�i

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2020. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2020

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

KOULUTUSTA

American Studies huhtikuussa 2021 American Studies 2021 suunnitellaan pidettäväksi Lahdessa 10.4.2021. Seuraa ilmoittelua. IATEFLin (International Association of Teachers of English as a Foreign Language)konferenssi: 19.–22.6.2021 Harrogate, UK. Lisätiedot www.iateﬂ.org.

Yo-koulutus toukokuussa 2021 Seuraava yo-koulutuksemme on 8.5.2021. Seuraa myös OPH:n sivuilla ilmoittelua LOPS-tuunaamoista. Myös LUKKI-verkosto voi järjestää yo-koulutuksia. Etelä-Afrikan koulutusmatka Järjestämme 10.–23.6.2021 opintoja koulutusmatkan Etelä-Afrikkaan. Tarkoituksena on tutustua paikalliseen koulutukseen ja opetukseen sekä historiaan, elämäntapaan, luontoon, kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Ennakkomaksu on maksettava helmikuussa ja loppuerä maaliskuussa. Alustava ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tulevat kotisivuillemme ja tammikuussa ilmestyvään Yours Trulyyn. Seuraa tiedotteita. Kesäkurssi British Studies Perinteinen kesäkurssimme järjestetään ensi kesänä 28.–30.7.2021 Mikkelissä. Lisää tietoja voit lukea Yours Trulysta tammikuussa ja kotisivuiltamme kevään aikana.

tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

TEST AND TRAIN 2020

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

www.suomenenglanninopettajat.fi

Mukana on jälleen innostavaa materiaalia, joka soveltuu monenlaisiin työtapoihin. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska. Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on huomioitu. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen). Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä, ja mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit sekä harjoitukset myös aikuisopiskeluun. Hinta 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Muistitikku 55 e.

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2019, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 55 e.

TEST AND TRAIN 2019

Paketissa ajatuksena on toiminnallinen oppiminen. Aikamuotoja voi harjoitella kaksipuolisilla korteilla. Paketissa myös Alias-korttipohja sanalistojen opetteluun. Uutena harjoitustyyppinä on 10 lyhyttä informatiivista videota, joissa on taustamusiikki ja tekstitys. Videoissa on hyödyllistä faktaa positiivisella ja yleissivistävällä otteella, ja niihin on tehty kivoja erilaisia tehtäviä mm. numeraaleista ja kansallisuussanoista. Paketissa on myös aina tarpeellinen ja kätevä lähtötasotesti. Sanaston syventämiseen ja harjoitteluun on koottu aihepiirisanastoista erilaisia tehtäviä, joilla on hyvä päivittää osaamistaan. Paketissa on myös näppärä tentti, jossa pähkinänkuorellinen tärkeää pureksittavaa. Preliminääri kuvineen ja videoineen on tuttuun tapaan Abitissa. Preliminärprovet är också på svenska. Paketti kiteyttää olennaisimman kieliaineksen tukemaan käytettäviä kirjasarjoja; rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Harjoitukset sopivat hyvin myös aikuisopiskeluun esim. itseopiskelumateriaaliksi tai YKI-kielikokeeseen valmistautumista varten. Joulua kohti voikin loiventaa pienellä Christmas Quiz -tietovisalla. 150 e muistitikku.

TEST AND TRAIN 2018

Paketti sisältää monipuolista materiaalia lukion englannin tarpeisiin, mm. koko kieliopin kattavan kertausosion abeille tentittäväksi ja preliminäärikokeen kuunteluineen Abitti-versiona. Prelissä on nyt myös videokuuntelu. Preliminärprovet också på svenska. Kaikki Test and Train -paketin sisältämät harjoitukset voi siirtää koulunne käyttämään sähköiseen oppimisympäristöön. Mukana on myös sananmuodostusta ja hauskoja idiomitehtäviä. Don’t miss this chance! 150 e muistitikku. Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme. Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

6/2020

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Katriina Kurki Varapuheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.�i

Syksyn 2020 tapahtumat: • 40-vuotisjuhlaa ei voitu pitää tänä vuonna ja tämän vuoden kirjoituskilpailu siirtyy keväälle 2021. Vuodelle 2021 suunnitellut tapahtumat: • lukio-opettajien koulutus (webinaari) • kevään koulutuspäivä (maaliskuu) • kotimaan kesämatka ja seminaari (kesäkuu) Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista myöhemmin yhdistyksen WWW-sivuilla sekä Profesfinin kautta ja Facebookissa.

PROFESFIN-LISTA

Yhdistyksen asioista tiedotetaan pääsääntöisesti Profesfin-sähköpostilistan välityksellä. Kun haluat liittyä listalle, lähetä tyhjä viesti listalle siitä osoitteesta, johon haluat postien tulevan. Lähetä viesti osoitteeseen: profesfin-subscribe@yahoogroups.com. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat.

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Veikko Latvakangas Tel. 040 723 3796 veikko.latvakangas@edu.grankulla.�i Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.�i Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com Hej på er alla! Höstterminen är nästan slut, i endel skolor har den kanske framskridit nästan som vanligt, medan andra tvingats i karantän och fått jobba på distans. Inom finsklärarföreningen har det inte hänt så mycket, vi avvaktar coronaläget och planerar vår verksamhet enligt det som är möljligt. Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf. Alla medlemmar önskas en fridfull jul och ett skönt jullov.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.�i italianopettajat.�i

FESTA DI NATALE

Mikäli mahdollista, järjestämme yhdistyksemme pikkujoulut lauantaina 12.12.2020 klo 13.00 alkaen ravintola Deliberissä, Helsingissä. Koronavirustilanteen takia emme voi taata suunniteltujen lähitapahtumien toteutumista. Kutsu lähetetään jäsenillemme sähköpostitse. Benvenuti!

UNA VISITA GUIDATA ALLA MOSTRA DI TIEPOLO

Yhdistyksemme tarjoaa jäsenilleen Antonella Pernan johdolla 7.1.2021 klo 15.00– 16.00 ilmaisen italiankielisen opastetun kierroksen näyttelyyn Tiepolo – Venetsia Pohjolassa Sinebrychoffin taidemuseossa. Koronavirustilanteen takia emme voi taata suunniteltujen lähitapahtumien toteutumista. Seuraathan ilmoittelua kotisivuillamme ja Facebook-ryhmässämme.

GLAMOUR – PUKULOISTOA VALKOKANKAALLA

Gustaf-museossa Mäntässä on 10.1.2021 saakka esillä Rooman legendaarisen teatteri- ja elokuvapuvustamon Tirelli Costumin palkittuja pukuja klassikkoelokuvista. Tanti auguri di serene festività!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.�i

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.�i apff.�i

Meilleurs voeux à tous nos membres !

ALKUVUODEN TAPAHTUMIA

16.1.2021: YTL-koulutus Helsingissä YTL:n ranskan jaoksen puheenjohtaja kouluttaa lukion opettajia aineiden arvostelun saloihin maamerkkiaineiden avulla tammikuussa. Kirjoita päivämäärä la 16.1.2021 jo kalenteriin. Seuraa yhdistyksen tiedotusta joulu- ja tammikuussa tarkempia tietoja varten! 20.3.2021: Ranskalaisia suuntaviivoja -tilaisuus keskustakirjasto Oodissa. Lue lisää nettisivuiltamme! Tapahtuman pääpuhuja on André Noël Chaker, suomalaistunut kanadalainen, bisnesantropologi, juristi, kirjailija ja MySpeaker-puhujatoimiston hallituksen puheenjohtaja. Tapahtuman keskusteluosuus rakentuu temaattisten paneelikeskustelujen ympärille ja jokaisella panelistilla on pitkä omakohtainen kokemus ranskankielisestä kulttuurista. Paneelien aiheet ja panelistit ovat seuraavat: Kirjallisuus ja kääntäminen: Suomalaisen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen Filin sekä Ranskan instituutin entinen johtaja Iris Schwanck, kustannusosakeyhtiö Gummeruksen toimitusjohtaja ja kustantaja Anna Baijars, kirjallisuuden suomentaja Lotta Toivanen, kääntäjä ja kirjailija Kristina Haataja sekä historioitsija ja kustantaja Sakari Siltala kustannusosakeyhtiö Siltalalta.

Kulttuurien vuoropuhelu: Ateneumin johtaja Marja Sakari, säveltäjä Tapio Tuomela, valokuvataiteilija Ida Pimenoff, taidekriitikko ja -historioitsija Marja-Terttu Kivirinta, ranskankielisen elokuvan asiantuntija Satu Laaksonen, Annantalon tuottaja Katariina Metsälampi. Yrityselämä ja kulttuurierot: Fortumin tuulivoimantuotannon johtaja Joonas Rauramo, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtori Catherine Métivier, Viestinnän asiantuntija ja toimittaja Johannes Jauhiainen, Vaisalan henkilöstöpäällikkö Tiina Baniba-Atoko. Koulutus ja tutkimus: meribiologi Jessica Haapkylä, Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc, Suomenlinnan hoitokunnan yliarkkitehti Tuija Lind, Helsingin yliopiston lehtori Päivi Sihvonen, ranskan opiskelija Anniina Lappalainen. Tapahtuman juontaa entinen Ylen Ranskan-kirjeenvaihtaja ja Suomen Ranskan instituutin säätiön hallituksen puheenjohtaja Raine Tiessalo. 20.3.2021 Yhdistyksen kevätkokous – tervetuloa! Kokouksen tarkka aika ja paikka ilmoitetaan tuonnempana.

SAATAVILLA APFF-JÄSENPALVELUJA

Tarroja oppilaille Tilaa yhdistyksen tarroja jaettavaksi oppilaille. Kirjekuoressa tulee 20 A4-arkkia tarroja ilmaiseksi. Ilmoittaudu lomakkeella: https://forms.gle/NdvvyzJgSv6Fi7Nj8 Kit pédagogique: vidéos Yhdistys myy jäsenillee materiaalipakettia, joka keskittyy juhliin ja arjen tilanteisiin. Se sisältää kuva- ja äänitallenteita, joihin on laadittu sanastotehtäviä ja ehdotuksia suullisen kielitaidon kehittämiseksi.Tehtävät innostavat erilaisten tekstien käsittelyyn ja tuottamiseen sekä lisäävät oppijoiden tietoa ranskankielisen maailman ilmiöistä. Videoihin on haastateltu ranskalaisia ja Afrikan ranskalaisia lapsia ja nuoria. Materiaalipaketti elävöittää opetusta, ja sen pohjalta voi rakentaa oppitunnin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Paketin hinta on 69 euroa sähköisesti ladattavana versiona ja 85 euroa, jos haluat sen postitse muistitikulle ladattuna. Vårt materialpaket handlar om franska fester, helger och vardagssituationer. Det innehåller bilder och videor till vilka vi gjort

olika slags vokabuläruppgifter samt förslag på muntliga övningar. Med de här övningarna får du hjälp med att tillämpa det som läroplanen uppmanar oss till. Paketet hjälper de studerande att få en större förståelse för den franskspråkiga världen. Videorna innehåller intervjuer med franskspråkiga och franska barn och ungdomar från Afrika. Priset är 69 euro om du laddar ned det (med en kod som du får) och 85 euro om du vill ha det på en USB-sticka med posten. Sähköinen kielioppipaketti Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi. Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi.

RANSKANMAIKAT VIESTII

Fransklärarna informerar Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-viestejä Twitterissä.

6/2020

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf

KESÄN 2021 KURSSIT

Opinto- ja kulttuurimatka Färsaarille 7.– 11.6.2021 (alustavasti) Sommarkurs på Hanaholmen 4–6.8.2021 – Språkinlärning i framtiden – AI?

Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

ACTIONTRACKOPPIMISPELIT

www.suomenruotsinopettajat.�i www.facebook.com/ruotsinopettajat

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2020

Muistathan, että voit nimetä ehdokkaasi SFV:n (Svenska folkskolans vänner) opettajapalkinnon saajaksi (svensklärarpris). Nimeämislomake on avoinna joulukuussa kotisivuillamme. Palkintoa voi hakea vain yksittäiselle henkilölle, ei esim. työryhmälle.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.�i

TULEVAA KOULUTUSTA

Koulutuspäivä lukionopettajille lauantaina 9.1.2021 Tampereen klassillisella lukiolla. Koulutuksessa saadaan palautetta syksyn yo-kokeesta, kouluttajana Raili Hildén YTL:stä. Iltapäivän ohjelmassa Ajankohtaista OPH:sta, Terhi Seinä, ja Anne-Maj Åberg, Turun yliopisto: Vilken effekt har grammatikundervisning? Päivän hinta 70 euroa. Koulutus järjestetään yhteistyössä Svenska nun kanssa.Tutustu ohjelmaan kotisivuillamme ja ilmoittaudu 18.12. mennessä! Koulutukseen mahtuu 45 osallistujaa hyvin turvavälein.

KEVÄÄN 2021 KILPAILUT

• Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2021. Tehtäväkirjeet postitetaan joulukuussa lukioihin. • Kirjoituskilpailu peruskoulun 6.- ja 9.-luokkalaisille ja kielikylpyoppilaille helmija maaliskuussa. • Kirjoituskilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) helmikuussa. Lisätietoa kilpailuista myöhemmin uutiskirjeissämme.

ActionTrack-mobiilipelisovellukset ovat SRO:n jäsenten käytössä lukuvuoden 2020–2021. Peleissä kerrataan B-ruotsin sanastoa ja rakenteita lähinnä 7.–9.-luokkalaisille, osa tehtävistä sopii myös kertauksena lukion 1. vuosiluokalle. Uutuutena pakopelit. Pelit löytyvät jäsenintrasta. Ota yhteys toimistoon, jos sinulla ei ole kirjautumistunnuksia.

Tuotekuvaus ja tilauslomake kotisivuillamme. Hinta 150 euroa.

Olethan mukana myös ruotsinopettajien postituslistalla, joka on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

11-vuotias seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 18 euroa vuonna 2020. Myös yhdistyksen aktiivijäsenet voivat osallistua kerhon tapahtumiin, jos niissä on tilaa. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia

Kieliyhdistysten tiedotuksia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/. Vi önskar alla en fridfull juletid!

SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.�i Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.�i www.suomensaksanopettajat.�i

YHDISTYKSEN OPETUSMATERIAALIT JA OHEISTUOTTEET

Yhdistyksen opetusmateriaalit ja oheistuotteet voi tilata nettilomakkeen kautta: http://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/ 1. Puhu ja pelaa – ideoita saksan opetukseen ilmestynyt 9/2020 Miten saan nopeasti numerot haltuun alkeiskurssilla? Entä miten saan oppilaat motivoitua treenaamaan kielioppia ilman kirjoittamista? Tai miten voisin liikuttaa op-

pilaita ainaisen istumisen sijaan ja siitä olisi vielä hyötyäkin oppimisen kannalta? Syksyn materiaalipaketti tarjoaa yli 50 valmista peliä, leikkiä tai peli-ideaa.Tiedostot ovat joko tulostusvalmiita pdf-tiedostoja tai muokattavia google docs -tiedostoja (lataa omalle koneelle ennen muokkausta). Materiaali on koottu monen eri tasolla opettavan opettajan tehtävistä, ja niiden päätarkoitus on välittää ideoita. Sinä itse voit vaihtaa harjoiteltavat sanat tai asiat mielesi mukaan. Voit laittaa myös oppilaat tekemään pelejä paketin ohjeiden mukaan. Hinta: 50 e (jäsenille) / 65 e (ei jäsenille) 2. Kielioppipaketti ”100x Grammatik” ilmestynyt 10/2018 Kaipaatko valmiita tai muunneltavia tehtäviä, jotka soveltuvat lisäharjoitteluun tai testitilanteisiin? Kielioppipaketti sisältää 100 tehtävää kieliopin eri alueilta. Tehtävät ovat joko ennen julkaisemattomia tai parhaita paloja menneistä materiaalipaketeista koottuna kätevästi sähköiseen muotoon. Mukana on kaikkien tasojen harjoituksia. Hinta: 65 e (jäsenille) / 85 e (ei jäsenille) 3. Varhentamispaketti ilmestynyt 10/2018 Vinkkejä ja ideoita varhennettuun kieltenopetukseen. Materiaalipaketti sisältää tuntisuunnitelmia ja runsaasti leikkejä ja ideoita varhennetun kielenopetuksen tarpeisiin. Materiaalissa kuvattuja harjoituksia voi käyttää soveltaen myös muilla kielten tunneilla. Hinta: 65 e (jäsenille) / 85 e (ei jäsenille) 4. Oheistuotteet • Tsemppitarrapaketti, 3 arkkia à 48 tarraa, 5 e + toimituskulut • Muistitikku 8 Gt, 10 e + toimituskulut • Kangaskassi, 12 e + toimituskulut 5. Tulossa Tekeillä on videopaketti/reagointitehtäviä, joka valmistuu vielä tänä lukuvuonna – näillä näkymin ensi vuoden alussa. Tiedotamme tuttujen kanavien kautta. Wir wünschen allen eine frohe Advents- und Weihnachtszeit!

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.�i

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Rahastonhoitaja Tarja Brask Puh. 044 560 0695, tarja.brask@sulo.�i www.suomenvenajanopettajat.�i

OPPIMATERIAALIPAKETTI

Jos sinulla on videoita, joita voisit tarjota hyödynnettäväksi tulevassa oppimateriaalipaketissa, ota yhteyttä sihteeriin: sihteeri. venajanopettajat@gmail.com.

Päivitä jäsentietosi Muista pitää jäsentietosi ajantasaisina! Siten varmistat, että saat Tempus-lehden kotiin kuljetettuna ja muuta ajankohtaista tietoa SUKOLista. Voit kätevästi päivittää omat tietosi SUKOLin jäsensivuilla: > Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa www.sukol.fi/omat_tiedot > Tarkista, että osoite ja muut tiedot ovat ajan tasalla > Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta > Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna” Lisätietoja ja neuvoja: tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

Kollega SUKOLiin!

Sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin. 1. Kerro SUKOLista kollegallesi. 2. Sovi hänen kanssaan jäseneksi hakemisesta. 3. Saat lahjasi, kun kollegasi on maksanut jäsenmaksunsa. Lahjaksi saat joko 50 % alennuksen SUKOLin jäsenmaksusta 2021 (ei koske kieliyhdistysten maksuja) tai 50 % alennuksen valitsemasi SUKOLin koulutuksen osallistumismaksusta vuonna 2021. Lähetämme lisätietoa edun lunastamisesta kollegakampanjan osallistujille.

Vielä ehdit ilmoittaa kollegan ja saada palkinnon!

- 50 %

ensi vuoden jäsenmaksusta sinulle!

Tervetuloa SUKOLiin! Elo–joulukuun ajan tarjoamme uusille jäsenille loppuvuoden jäsenyyden 50 % alennuksella. Alennettu varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa. Lisätietoa jäseneduista on SUKOLin nettisivuilla osoitteessa www.sukol.fi/jasenedut.

Kyllä kiitos! Kollegani liittyy SUKOLin jäseneksi ja maksaa jäsenmaksun hänelle myöhemmin lähetettävällä laskulla. Kollegani nimi:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin: Sähköpostiosoite: Oma nimeni: Lähiosoite:

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry Tunnus 5005188 00003 Vastauslähetys

Postinumero ja -toimipaikka: Sähköpostiosoite:

Kollegakampanja on voimassa vuoden 2020 loppuun. Lomake julkaistaan myös jäsensivuilla osoitteessa sukol.fi/kollega. Katso myös: sukol.fi/tietosuoja.